NURMIJÄRVEN KUNTA Perttulan osayleiskaavaehdotus

Transkriptio

1 MIELIPITEET JA NIIHIN LAADITUT VASTINEET 1. Pajapelto Maankäyttömerkinnän raja kulkee tontin poikki eikä noudata kiinteistön rajoja. Miksi koko tontti ei ole AT-1 aluetta? Vaikuttaako tontin rakentamiseen? Maankäyttömerkinnän raja erottaa maisemallisesti avoimen peltoalueen rakennetusta kyläalueesta. Tilan rajat eivät ole olleet kriteerinä maankäyttömerkintöjen rajoja laadittaessa vaan maisema ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti. Tilalla sijaitsee yksi asuinrakennus eikä tilalle ole sen maisemallisesta ja yhdyskuntarakenteellisesta sijainnista johtuen osoitettu lisärakentamismahdollisuutta osayleiskaavaehdotuksessa. Maankäyttömerkinnän raja ei vaikuta tilan rakentamismahdollisuuksiin. 2. Hongisojantielle tulee rakentaa vesi- ja viemäröintilinjat ja kevyen liikenteen väylä. Voiko maakaasuputken linjausta käyttää hyväksi vesi- ja viemärilinjoissa. Kunnanvaltuuston hyväksymien vesihuollon kehittämisen periaatteiden mukaisesti asukkaat kantavat vastuun alueensa vesihuollon parantamisesta ja kunta avustaa, tukee ja neuvoo asukkaiden yhteisiä hankkeita. Osayleiskaavan myötä ei alueelle toteuteta vesihuoltoverkostoa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetään vesihuollon kehittämisperiaatteet. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on parhaillaan laadittavana. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelmassa 2010 ei ole esitetty kevyen liikenteen reittiä Hongisojantien varteen. Maakaasuputken linjaa ei voida käyttää vesihuollon verkostojen rakentamiseen. 3. Ali-Pitkälä Tilan Ali-Pitkälä maille on osoitettu huomattavan paljon tulva-aluetta/vesijättömaata sekä Uotilan Koulutien eteläpuolella olevalla että Yli-Lepsämäntien pohjoispuolella olevilla palstoilla. Pyydetään huomioimaan em. seikat ja toivotaan tämän johtavan toiseen rakentamismahdollisuuteen tilalla. Tulva-alueet on määritelty ELY:n vuoden 2004 kevättulvahavaintoihin perustuen ja mitoitusvyöhykkeiden laadinnassa on otettu tulva-alueet huomioon käytettävissä oleviin tietoihin perustuen. Vaikka mitoitusvyöhykkeitä/tulva-alueita muutettaisiin esitetyllä tavalla, ei mitoituksen muuttaminen vaikuttaisi rakentamismahdollisuuksien määrään tilalla Ali-Pitkälä Kotilahti Tilalle tulee osoittaa toinen loma-asunnon rakennuspaikka perustuen seuraavaan: Loma-asutus jakautuu Vaaksinjärven rannoilla epätasaisesti. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioitava. Vähäinen loma-asutuksen lisääminen ei muodosta riskiä järven veden laadulle, koska Vaaksinjärvi kuuluu erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Vaaksinjärven länsireunaan on asemakaavalla osoitettu uusia rakennuspaikkoja vielä vuonna Tasapuolisuuden nimissä myös pohjoisrannalle tulisi sallia lisärakentamista. Järven eteläpuolelle on osoitettu uusi rakennuspaikka vuonna Myös rantaalueella on käytetty kuivan maan mitoitusta. Koska ranta on tiheästi asuttu, tulisi käyttää mitoitusvyöhykettä 1. Tiet on eikä koulua tarvita. Rantaviivan mukaisessa emätilatarkastelussa tulisi käyttää muuntokertoimia, jotta pohjoisrannalle saataisiin muutama uusi rakennuspaikka. Rannoilla on nykyisin n. 50 m muunnettua rantaviivaa rakennuspaikkaa kohti. Tämä tulisi tasapuolisuuden nimissä olla lähtökohtana myös muilla tiloilla. Kaavan yleisten määräysten 14 :ssä määrätään MRL 43.2 :n mukaan, ettei Vaaksinjärven ranta-alueelle saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Määräys on ristiriidassa kaavaratkaisun joustavuuden tavoitteen kanssa. Kunnan yleiskaava 1989 tulee liittää liiteaineistoon ja osayleiskaavaan tilan kohdalle RA-2 alueen rajaus yleiskaavan RA rajauksen mukaan. SL-3 alueista Vaaksinjärven Saarnikorven rajaus tulee tarkistaa Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen LUO 323 mukaisesti. sl-2 ja sl-4 alueen osien kaavamääräys tulee tarkentaa Ympäristöministeriön ohjeen YM/1/501/2005, mukaan siten, että... puusto tulee säilyttää tai hoitaa... ei ja-sanaa. 1

2 Vaaksinrannan tiheä tilajaotus on muodostunut jo ja 1960-luvuilla ja rakentaminen on tapahtunut pääasiassa suoriin rakennuslupiin perustuen. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitus ei voi perustua vuosikymmeniä sitten tapahtuneeseen rakentamiseen. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta ei myöskään voi perustaa asemakaava-alueen rakentamistiheyteen. Tarkoituksena on säilyttää Vaaksinjärven veden laatu myös tulevaisuudessa hyvänä. Vuonna 2010 myönnetyn suunnittelutarveratkaisun rakennuspaikka ei ulotu Vaaksinjärven rantaan eikä täten ole rantarakentamista. Ranta-alueet on mitoitettu sekä kuivan maan mitoituksella että rantamitoituksella eikä kumpikaan laskentatapa ole tuottanut uusia rakentamismahdollisuuksia Vaaksinjärven rannalle. Vaikka ranta-alueella käytettäisiin mitoitusvyöhykettä 1, ei mitoitus tuottaisi lisärakentamista tälle alueelle. Kaavaratkaisun joustavuudella tarkoitetaan mm. sitä, että mitoituksen mukaisia rakennuspaikkoja ei osayleiskaavaehdotuksessa esitetä tiettyyn paikkaan, vaan rakennuspaikan sijainti tilan alueella ratkaistaan vasta suunnittelutarveratkaisun yhteydessä, jolloin luvanhakijan tarpeet voidaan paremmin ottaa huomioon. Kunnan yleiskaava 1989 on oikeusvaikutukseton eikä sitä voida käyttää perustana oikeusvaikutteisen osayleiskaavan ratkaisuille. Rajaukset on osayleiskaavaehdotuksessa tehty yleiskaavan tarkkuudella. Liito-oravia koskevien sl-alueiden rajauksia on tarkistettu ja kaavamääräys korjattu huomauttajan esittämällä tavalla. 5. Seppälä ja Laapaniitty Kaksi rakentamismahdollisuutta tilalta Laapaniitty siirretään tilalle Seppälä Seppälän tilalla Mansikkamäentie 30:ssä on pieni mökki, joka tulisi säilyttää rakennuspaikkana yhden uuden rakentamismahdollisuuden lisäksi. Ehdotetut rakentamismahdollisuuksien siirrot voidaan toteuttaa. Tilalla Seppälä oleva mökki voidaan tulkita käytetyksi rakennuspaikaksi, mutta tällöin ei mitoituksen mukaan tilalla Seppälä olisi enää uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Osayleiskaavaehdotus ei poista mahdollisuutta purkaa oleva mökki ja rakentaa tilalle uusi asuinrakennus, jolloin mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuus tulee käytetyksi. 6. Männistö ja Valkeissuo Männistö : Tilan rekisteritiedot on merkitty erheellisesti tilaselvityksessä ( ja 2000). Kyseinen tila kuuluisi olla emätila ja täten sille kuuluisi rakentamismahdollisuus. Onko tilalle kuuluvia rakennusoikeuksia käytetty muille tiloille? Muutokset tulee merkitä osayleiskaavaan. Osayleiskaavaehdotuksen mitoituksessa on käytetty ns. emätilana kiinteistörekisterissä olevia tiloja. Koska tila Männistö on merkitty kiinteistörekisteriin vasta , se ei ole osayleiskaavaehdotuksen mitoitustarkastelussa käytetty emätila. Kiinteistörekisteriin merkitsemispäivä on ratkaiseva sen suhteen, onko kyseessä emätila vai lohkotila. Valkeissuo : Tilan rekisteritiedot on merkitty erheellisesti tilaselvityksessä ( ja 2000). Miten tilalle kuuluvien rakennusoikeuksien siirto muille saman omistajan tiloille vaikuttaa rakennusoikeuksiin? Onko tilalle kuuluvia rakennusoikeuksia käytetty muille tiloille? Muutokset tulee merkitä osayleiskaavaan. Osayleiskaavaehdotuksen mitoituksessa on käytetty ns. emätilana kiinteistörekisterissä olevia tiloja. Koska tila Valkeissuo on merkitty kiinteistörekisteriin vasta , se ei ole osayleiskaavaehdotuksen mitoitustarkastelussa käytetty emätila. Tila sijaitsee kokonaisuudessaan mitoitusvyöhykkeellä 5 ja on tulva-aluetta, joten mitoitus ei tuottaisi rakentamismahdollisuutta, vaikka kyseessä olisi osayleiskaavaehdotuksen mukainen emätila. 7. Perttula Yli-Lepsämäntien varteen merkityt kaksi rakentamismahdollisuutta tulee siirtää metsän reunaan etäämmälle muuntoasemasta. M-6 aluetta tulee siirtää etelään päin, jotta rakennuspaikat saadaan sopimaan AT-1 alueelle. 2

3 Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa rakennuspaikkojen toteuttamisen esitetyllä paikalla saman tilan samalla mitoitusvyöhykkeellä. Rakentaminen voidaan toteuttaa myös AT-1 alueen ulkopuolella, jos yhdyskuntarakenteellinen ja maisemallinen tilanne sen sallivat. 8. Marjala , Rumpa , Tuhkuri ja Uusi-Tuhkuri Tulee merkitä rakentamismahdollisuudet kyseisille tiloille. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Mitoituksen taso on valittu siten, että kaavatyölle asetetut muut tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät. Tilat Marjala , Rumpa , Tuhkuri ja Uusi-Tuhkuri ovat kuuluneet 3,26 ha:n suuruiseen emätilaan , jolle mitoituksen mukaan on yhteensä 3 rakentamismahdollisuutta, joista 1 on toteutunut. Kaikki tilat sijaitsevat Lopentien 55 db:n melualueella. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan asuinrakennuksia ei tulisi sijoittaa yli 55 db:n melualueelle. Mikäli emätilalle osoitettu rakentamismahdollisuus jää jakamatta taulukon mukaan, sen toteuttaminen ratkaistaan lupakäsittelyssä esimerkiksi muunnetun pinta-alan perusteella tai se osoitetaan kantatilalle harkinnan perusteella. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta havainnollistavassa kartassa tai laskelmissa ei oteta siihen kantaa. 9. Marjala , Rumpa , Tuhkuri ja Uusi-Tuhkuri Tulee merkitä rakentamismahdollisuudet kyseisille tiloille, jotka on lohkottu 80-luvulla. Tämän jälkeen on rakennettu Perttulan vesiosuuskunta, johon rakennuspaikat on helposti liitettävissä. Tieyhteys kiinteistön kautta. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tilat Marjala , Rumpa , Tuhkuri ja Uusi-Tuhkuri ovat kuuluneet 3,26 ha:n suuruiseen emätilaan , jolle mitoituksen mukaan on yhteensä 3 rakentamismahdollisuutta, joista 1 on toteutunut. Kaikki tilat sijaitsevat Lopentien 55 db:n melualueella. Mikäli emätilalle osoitettu rakentamismahdollisuus jää jakamatta taulukon mukaan, sen toteuttaminen ratkaistaan lupakäsittelyssä esimerkiksi muunnetun pinta-alan perusteella tai se osoitetaan kantatilalle harkinnan perusteella. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta havainnollistavassa kartassa tai laskelmissa ei oteta siihen kantaa. 10. Lehtola Noin m²:n suuruinen tilalla tulee olla mahdollisuus toisen rakennuspaikan muodostamiseen. Rakennuspaikka tulisi niittymaalle. Saisimme uuden osallistujan Perttulan vesiosuuskunnan verkostoon, mikä auttaisi verkoston laajentumista. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Lehtola on emätila, jon- 3

4 ka pinta-ala on ollut 9 000m². Tilasta on muodostettu 2 rakennettua rakennuspaikkaa tilat ja Nämä tilat sijaitsevat lähes kokonaan mitoitusvyöhykkeellä 1. Lisärakentamismahdollisuus ko. tilalle edellyttäisi mitoituksen muuttamista koko kaava-alueella. Tämä tarkoittaisi useita kymmeniä uusia rakentamismahdollisuuksia osayleiskaava-alueella, mikä ei ole kaavan tavoitteiden mukaista. 11. Mäntykoppeli Mielipiteessä pyydetään, että kaavaluonnoksen määräykset suunnittelemista siten, että tilan Mäntykoppeli alue toteutuu rakennuspaikkana. On epäoikeudenmukaista, jos Tapolan tilasta lohkotuista rakennuspaikoista tämä olisi ainoa, jolle ei annettaisi rakennusoikeutta. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Mäntykoppeli (pinta-ala 0,73 ha) on rakentamaton ja se on kuulunut emätilaan Tapola , jonka pintaala oli ajankohtana 112,21 ha. Tästä tilasta oli mennessä muodostettu 20 tilaa. Näistä tiloista 15 on rakennettu. Asuinrakennuksia on yhteensä 21. Lisäksi yksi rakentamaton tila on muodostettu yhdessä toisen emätilan kanssa. Mitoituksen mukaan emätilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on 9. Emätilan rakentamismahdollisuudet on siis ylitetty jo moninkertaisesti. Näin ollen kyseiselle tilalle ei ole osoitettu rakentamismahdollisuutta osayleiskaavaehdotuksessa. 12. Lehtola Mielipiteen esittäjä on ostanut tilan elokuussa Hän vastustaa tilojen Korpela ja Lehtokorpi rakentamista maalaismaiseman ja peltomaan tuhoutumisen vuoksi. Tonteille ei ole järkeviä tieyhteyksiä. Mielipiteen esittäjä vastustaa oman kiinteistön kautta läpikulkua. Tonteilla havaittu lepakkoja, joiden elinoloja ei tulisi häiritä. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan molemmille tiloille Korpela ja Lehtokorpi on osoitettu rakentamismahdollisuus. Tilan Korpela rakentamismahdollisuus siirretään osayleiskaavassa toteutettavaksi tilan Lehtokorpi alueella. Osayleiskaavaehdotuksessa ei muuteta eikä oteta kantaa oleviin tienkäyttöoikeuksiin. Tila Korpela on kokonaisuudessaan ja tila Lehtokorpi suurimmaksi osaksi peltoa, joten rakentaminen ei vaikuta alueella mahdollisesti esiintyvien lepakoiden elinoloihin. Rakentamisen toteutuminen perustuu maanomistajan päätökseen, milloin hän käyttää rakentamismahdollisuuden. Rakennuspaikan sijaintia arvioidaan suunnittelutarveratkaisun käsittelyn yhteydessä, jolloin kuullaan myös naapurikiinteistöjen omistajia. 13. Huhtaniemi ja Vaaksinrinne Toivoo tilan Huhtaniemi rakentamismahdollisuuden siirtoa tilalle Vaaksinrinne , jotta rakentaminen tukeutuisi taajamarakenteeseen. Koska Lopentien varressa sijaitsevalle tilan Huhtaniemi palstalle on osoitettu kevyen liikenteen väylä, hän toivoo tilalle kahta rakentamismahdollisuutta ja niiden siirtämistä em. tavalla. Tila Vaaksinrinne sijaitsee lähes kokonaan osayleiskaavaehdotuksen mukaisella asemakaavan lievealueella (lie-1). Ei ole tarkoituksenmukaista siirtää kyseistä ra- 4

5 kentamismahdollisuutta asemakaavan lievealueelle, koska asemakaavan laajentumiselle tulee jättää suunnitteluvaraa. Lupakäsittelyssä voidaan arvioida rakentamismahdollisuuden siirtämistä, jolloin edellytyksenä on tilojen yhdistäminen. Osayleiskaavaehdotuksessa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Huhtaniemi on kuulunut emätilaan Huhtaniemi I , jonka pinta-ala oli 6,94 ha. Tästä tilasta on muodostettu 3 tilaa, joista suurimmalla (3,46 ha) sijaitsee Keski-Uudenmaan ammattiopisto. Muut tilat ovat rakentamattomia. Ainoastaan tilalle Huhtaniemi on osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan rakentamismahdollisuus. Kevyen liikenteen yhteystarpeen osoittaminen siten, että se toteutuessaan mahdollisesti sijoittuu mielipiteen esittäjän kiinteistölle, ei ole peruste poiketa osayleiskaavaehdotuksen mitoituksesta. 14. Metsähallitus Metsähallituksen hallinnassa on maa-alueita kaava-alueen pohjoisosassa alueilla, jotka on osoitettu merkinnöillä SE-1 ja SL-3. Metsähallitus huomauttaa, että SL-3-merkinnällä osoitettuun Kiljavan lähteikköjen suojelualueeseen rajautuu yksityinen Kiljavan lähteikköjen luonnonsuojelualue (YSA204431), jota ei ole merkitty kaavaan. Alue tulisi osoittaa SL-merkinnällä. Lisäksi Metsähallitus saattaa kaavoittajan tietoon, että selvitysalueeksi (SE1) osoitetulla alueella on Metsäntutkimuslaitoksen käytössä olevaa tutkimusmetsää ja siemenviljelyksiä, joissa tuotetaan varteilla korkealaatuisia metsäpuiden siemeniä. Alue ei toiminnallisesti liity Perttulan ja Uotilan kyläkeskukseen ja se on jätetty pois osayleiskaavaehdotuksesta. Jatkossa alue tultaneen liittämään Röykän ympäristöön laadittavaan osayleiskaavaan. Yksityinen suojelualue on osoitettu osayleiskaavaehdotuksessa. 15. Ammattikoulu Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. Ammattiopiston pitkän tähtäimen näkymissä on tontin luoteisosan laajentaminen Lopentien varrelta. Mahdollinen parkkialueen laajentamistarve nykyisen jatkona, kun opiskelijamäärä kasvaa ja kevyen liikenteen väylän rakentamisen yhteydessä parkkialue kaventuu. Osayleiskaavaehdotuksessa julkisten palvelujen ja hallinnon alueen (PY-5) rajausta on muokattu yleispiirteisemmäksi eikä maankäyttömerkinnän rajaus estä alueen laajentumista. Lisäksi osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaisen rakentamismahdollisuus tilan Ammattikoulu pohjoispuolella olevalta tilalta on siirretty maanomistajan toiselle kiinteistöyksikölle. 16. Tryytti Mielipiteessä pyydetään merkitsemään Tryytin tilalle rakennuspaikka. Tilaan kuuluu yli 10 ha maata. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Ajankohdan mukaiselle tilalle Tryytti oli osayleiskaavaluonnoksen mitoituksen mukaan kaksi uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Toinen näistä rakentamismahdollisuuksista on toteutettu luonnoksen nähtävillä olon jälkeen tilan Pöllökorpi määräalalla. Toinen rakentamismahdollisuus voidaan toteuttaa jollakin tilasta Tryytti muodostetulla tilalla ottaen huomioon tilojen pinta-alat, aikaisempi rakentaminen sekä 5

6 tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa. Rakentamismahdollisuus tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. 17. Rajakorpi NCC Roads Oy on hakenut suunnitteilla olevan Perttulan osayleiskaavan reuna-alueelle maa-aineisten ottamislupaa sekä ympäristölupaa. Alue on valikoitunut maakuntakaavan kaavamerkinnän perusteella tähän tarkoitukseen. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on merkintä: Alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Tämän merkinnän alue kokonaisuuteen sijoittuu NCC Roads Oy:n omistamalle maalle suunnittelemat kiviaines- ja kierrätysliiketoiminnot. Osayleiskaavaluonnoksessa on alueen itärajalle merkitty useita suojelualueita, joilla pyritään suojelemaan kosteikkoja ja ojia. Suojelualueiden sijoittumisessa ja määrittämisessä olisi hyvä huomioida tämän kaavaluonnoksen ja Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan itäpuolella olevat aluevaraukset, jotta eri toimintojen yhteensovittaminen tapahtuu mahdollisimman hyvin, ilman että mitkään toiminnot oleellisesti vaikeutuvat tai niiden toteuttaminen estyy. NCC Roads Oy esittää mielipiteenään, että nyt tehtävässä Perttulan osayleiskaavoituksessa huomioidaan ja toteutetaan Metsä-Tuomelan alueen käyttötarkoituksen säilyminen sekä kehittäminen, kierrätyksen ja kiviaineshuollon näkökohdat huomioiden. Osayleiskaavaehdotukseen on lisätty yleiskaavatarkkuudella Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan merkinnän mukaisesti alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Osayleiskaavaehdotukseen on osoitettu luonnonsuojelullisesti erittäin arvokkaat alueet, eivätkä merkittävät kiviainesvarannot poista näitä luonnonsuojelullisia arvoja. 18. Suometsä Mielipiteen esittäjä kokee tilan olevan eriarvoisessa asemassa mitoituksen suhteen. Huomio kiinnittyy tilan läheisyydessä oleviin tiloihin, joilla olisi rakentamismahdollisuus, vaikka tila on pintaalaltaan pienempi kuin tila arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Suometsä (pinta-ala 11,63 ha) on kuulunut emätilaan Tapola , jonka pinta-ala oli ajankohtana 112,21 ha. Tästä tilasta oli mennessä muodostettu 20 tilaa. Näistä tiloista 15 on rakennettu. Asuinrakennuksia on yhteensä 21. Lisäksi yksi rakentamaton tila on muodostettu yhdessä toisen emätilan kanssa. Mitoituksen mukaan emätilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on 9. Emätilan rakentamismahdollisuudet on siis ylitetty jo moninkertaisesti. Näin ollen kyseiselle tilalle ei ole osoitettu rakentamismahdollisuutta osayleiskaavaehdotuksessa. 19. Jouninpelto Tilalle johtaa hyvä tieyhteys ja alueella ei ole rakennusperintökohteita eikä muita merkittäviä luonnonsuojelullisia arvoja. Tila on rakentamiseen soveltuva. Naapuritilalle Antinsuo on osoitettu yksi rakentamismahdollisuus. Tämä tila ei kuitenkaan ole sopiva paikka rakentamiseen millään kriteereillä tutkittaessa. Mielipiteessä vaaditaan, että tilan Antinsuo rakentamismahdollisuus siirretään Jouninpellon tilalle. Tila on hankittu oman kodin rakentamista varten. Alueen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi on paremmin otettava huomioon myös tämä seikka, kun määritellään rakentamismahdollisuuksia yleisesti. Vireillä olevan kaavaluonnoksen rakentamismahdollisuudet eivät kohdistu tasavertaisesti oikeille tiloille, eikä näin ollen ota huomioon tasapuolisuutta. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laa- 6

7 dittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Sekä tila Jouninpelto että tila Antinsuo ovat kuuluneet samaan emätilaan Välimäki (pinta-ala 31,01 ha). Emätilasta on mennessä muodostettu 9 tilaa ja vuonna 2001 tilasta vielä tila Näistä 6 tilaa on rakentamattomia. Yhdellekään tilalle ei ole osoitettu uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Tilalla Antinsuo on kaksi rakenteilla olevaa omakotitaloa, joiden rakentaminen on aloitettu suoriin rakennuslupiin perustuen. Tälle tilalle Antinsuo ei osayleiskaavaehdotuksessa ole osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta ei voida laatia suunnittelemattomasti toteutettujen rakennuspaikkojen määrään perustuen. 20. Ainolan tila Mielipiteen esittäjä pitää kohtuuttomana, ettei 14 ha:n suuruiselle tilalle saisi rakentaa. Mitoitusvyöhykkeet eivät ole ymmärrettäviä. Tulva-alue on määritelty liian laajaksi ja pelto liian suurelta osin mitoitusvyöhykkeeseen 4 kuuluvaksi. Metsäalue luokiteltu mitoitusvyöhykkeeseen 4, vaikka Suonojantien alkupää on mitoitusvyöhykettä 2. Hän esittää, että tilalle olisi mahdollista rakentaa asuinrakennus ja Perttulan osayleiskaavaehdotuksen varataan alueelle rakennuspaikka. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tulva-alueet on arvioitu ELY:N 2004 kevättulvahavaintoihin perustuen. Tulva-alueet eivät sovellu rakentamiseen ja näin ollen niiden pinta-ala ei tuota rakentamismahdollisuuksia. Tila Ainolan tila (pinta-ala 14,78 ha) on kuulunut emätilaan Tapola , jonka pinta-ala oli 37,41 ha. Tästä tilasta oli mennessä muodostettu 20 tilaa. Näistä tiloista 15 on rakennettu. Asuinrakennuksia on yhteensä 21. Lisäksi yksi rakentamaton tila on muodostettu yhdessä toisen emätilan kanssa. Mitoituksen mukaan emätilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on 9. Ainolan tila kuului tilaan Ainola , josta on muodostettu jälkeen olevan asuinrakennuksen rakennuspaikka Ainola , uusi rakennuspaikka Määränpää ja rakentamaton tila Ainolan tila Tilan yhdyskuntarakenteellinen sijainti sekä sijainti osittain peltoalueella, joka on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ei ole tuottanut osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaista rakentamismahdollisuutta. 21. Herhuhti ja Huhtimäki Tila Herhuhti : Olevia rakennuksia ja rakentamismahdollisuuksia osoittavassa kartassa ei ole merkitty vanhaa 1916 rakennettua rakennusta. Oikeus rakentaa uusi rakennus vanhan tilalle tulee palauttaa. Kyseessä on vanha rakennus, jonka käyttötarkoitus ja korvaaminen uudella asuinrakennuksella ratkaistaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Tila Huhtimäki : Pyydetään merkitsemään vuonna 1953 rakennettu mummonmökki yllämainittuun karttaan. Kyseessä on vanha rakennus, jonka käyttötarkoitus ja korvaaminen uudella asuinrakennuksella ratkaistaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Emätilan Tryytti jäljellä olevista rakentamismahdollisuuksista (2 kpl) ainakin yksi kuuluu tilalle Osayleiskaavaluonnoksessa tilalle Tryytti osoitetuista rakentamismahdollisuuksista toinen on käytetty tilalla Pöllökorpi (Kuntasuunnittelulautakunnan tekemä suunnittelutarveratkaisu/poikkeamispäätös ). Toinen rakentamismahdollisuus voidaan toteuttaa jollakin tilasta Tryytti muodostetulla tilalla ottaen huomioon tilojen pinta-alat, aikaisempi rakentaminen sekä tilan sijainti yhdys- 7

8 kuntarakenteessa ja maisemassa. Rakentamismahdollisuus tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Emätilan kokoon perustuva rakentamismahdollisuuksien määrä on liian rajoittava. Pitäisi voida rakentaa sinne, missä edellytykset ovat sopivat ja tarve rakentaa. Suunnittelutarveratkaisun käsittelyssä tulee ottaa huomioon tasapuolinen maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Oikeuskäsittelyssä on vakiintunut tapa arvioida tasapuolisuutta emätilatarkastelun avulla. Osayleiskaavassa on tätä oikeuskäytännössäkin vakiintunutta tapaa noudattaen arvioitu tilojen rakentamismahdollisuuksia tulevien lupakäsittelyjen pohjaksi. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitus on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. 22. Kotila Mielipiteen esittäjä ei halua lisärakentamista alueelleen. Haluaa säilyttää maalaismaiseman peltonäkymineen ja metsineen ja kulmakunnan rauhallisuuden. Tilalla Kotila sijaitsee yksi asuinrakennus eikä sille ole osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia. Naapuritiloille on osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaisesti maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen osoitettu 4 uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Rakentamisen toteutuminen perustuu maanomistajan päätökseen, milloin hän käyttää rakentamismahdollisuuden. Rakennuspaikan sijaintia arvioidaan suunnittelutarveratkaisun käsittelyn yhteydessä, jolloin kuullaan myös naapurikiinteistöjen omistajia. 23. Rose Garden Mielipiteen esittäjät kyseenalaistavat tilojen Korpela ja Lehtokorpi suunnitellun rakentamismahdollisuuden. He haluavat alueen pysyvän edelleen kauniina ja rauhallisena maalaismaisemana mukaan lukien yhtenäiset peltoalueet. Alue on jo nyt liian tiheään rakennettu. Tieliittymät eivät ole järkevästi järjestettävissä. Alueella havaittu lepakkokanta halutaan säilyttää. Osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan molemmille tiloille Korpela ja Lehtokorpi on osoitettu rakentamismahdollisuus. Tilan Korpela rakentamismahdollisuus siirretään osayleiskaavaehdotuksessa toteutettavaksi tilan Lehtokorpi alueella. Osayleiskaavaehdotuksessa ei muuteta olevia tienkäyttöoikeuksia. Mahdollinen rakentaminen tukee Perttulan vesiosuuskunnan verkostoa. Tila Korpela on kokonaisuudessaan ja tila Lehtokorpi suurimmaksi osaksi peltoa, joten rakentaminen ei vaikuta alueella mahdollisesti esiintyvien Lepakoiden elinoloihin. Rakentamisen toteutuminen perustuu maanomistajan päätökseen, milloin hän käyttää rakentamismahdollisuuden. Rakennuspaikan sijaintia arvioidaan suunnittelutarveratkaisun käsittelyn yhteydessä, jolloin kuullaan myös naapurikiinteistöjen omistajia Mielipiteessä pyydetään siirtämään tilalle esitettyä rakentamismahdollisuutta kauemmaksi tiestä lähelle rakennettua laavua. Mitoitusta havainnollistava kartta osoittaa rakentamismahdollisuuksien määrän tilalla, ei rakentamismahdollisuuden sijaintia. Rakennuspaikan sijainti tilan alueella määritellään alueelle haettavassa suunnittelutarveratkaisussa. Kaavamerkinnät ja määräykset ohjaavat rakentamisen sijoittumista mielipiteessä esitetyllä tavalla. 25. Eerikkala Mielipiteessä pyydetään lisäämään osayleiskaavassa tilalle Eerikkala asunnon rakentamismahdollisuus, koska Uotilantien varteen on jo muodostunut nauhamainen asutus. kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumi- 8

9 sesta. arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Eerikkala (pinta-ala 3,96 ha) on kuulunut emätilaan Airikkala , jonka pinta-ala oli 96,72 ha. Tästä tilasta oli mennessä muodostettu 8 tilaa. Näistä tiloista 2 on rakennettu. Asuinrakennuksia on yhteensä 6. Tila Eerikkala on rakentamaton ja se sijaitsee mitoitusvyöhykkeellä 4. Emäkiinteistöksi jääneelle tilalle Airikkala on mitoituksen mukaan (pinta-ala 35,41 ha) osoitettu kaksi uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Muut tilat ovat pinta-alaltaan ja sijainniltaan yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sellaisia, ettei osayleiskaavaehdotuksen mitoitus ole sallinut lisärakentamista muille emätilasta lohkotuille tiloille. 26. Koivumäki , Lehtimäki ja Lehtiniitty Mielipiteessä pyydetään kahden rakennuspaikan siirtoa ajankohdan mukaiselta tilalta tiloille ja Tila Lehtiniitty on kuulunut tilaan Lehtimäki , joten rakentamisen sijoittuminen voidaan ratkaista alueelle haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Tila Koivumäki sijaitsee mitoitusvyöhykkeellä 3. Ajankohdan mukaisen tilan aluetta on myös mitoitusvyöhykkeellä 2, joten ei ole perusteltua siirtää rakentamismahdollisuutta yhdyskuntarakenteessa heikommin sijaitsevalle tilalle Koivumäki Takametsä Mielipiteen esittäjä on hankkinut tilan vuonna 1968 tarkoituksenaan rakentaa varastorakennus. Rakentaminen ei ollut heti ajankohtaista, joten hän haki suunnittelutarveratkaisua vuonna 2009, mutta perui hakemuksen, koska esitys oli kielteinen. Miksi vedotaan aina vuoden 1959 kantatilaan, vaikka nyt on jo vuoden 2000 kantatilat. Vuonna 1757 oli isojako. Miksei oteta sitä vuotta tai 1940 loppupuolta jolloin siirtolaiset asutettiin ja tehtiin maanjakoja. Miksi kiinteistöveroprosentti on sama kuin kaava-alueilla? arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin lupakäsittelyssä tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy. Tila Takametsä on kuulunut emätilaan Takamäki , jolle osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan on osoitettu 4 rakentamismahdollisuutta, joista yksi on toteutettu tilalla ja jolle on mitoituksen mukaan osoitettu 2 uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Emätilan kolmas rakentamismahdollisuus tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Emätilan poikkileikkausvuotena tulee käyttää sellaista vuotta, jonka jälkeen rakentaminen alueella on vilkastunut. Ajankohta on rakennuslain voimaantuloajankohta ja yleisesti käytetty mitoitustarkasteluissa. Vuoden 2000 toinen poikkileikkausajankohta tuo tarkastelun lähemmäksi nykyhetkeä ja tällöin vuosi 1959 ei vaikuta enää aivan yhtä paljon kuin ilman toista poikkileikkausajankohtaa. Kiinteistöverotusperusteet määräytyvät kiinteistöverolainsäädännön mukaan. 28. Takapelto Mielipiteen esittäjät haluavat tilan muuttamista pientalovaltaiseksi alueeksi (AP3-5). Nyt suunnitelmassa (MT-4). Perusteluina tilan erinomainen sijainti n. 5 km Kirkonkylästä ja sen palveluista. Rajoittuu valtion ylläpitämään tiehen. Maatalousmaana tila on ala-arvoista viljelysmaata ja rakennuspaikkana kivikovaa savea. Lisäksi Rajamäki-Klaukkala viemäri- ja vesijohto ovat lähistöllä Taipaleentien haarassa. Osayleiskaavaehdotuksen tavoitteena on ohjata alueelle kohdistuva rakentamispaine sekä sijainnin että kokonaismäärän osalta sijoittumaan hyvin yhdyskuntarakenteessa 9

10 ja maisemassa, jotta alueen vetovoimatekijät ja maaseutumaisuus säilyvät. Keskeisenä tavoitteena on ohjata rakentamista yhdyskuntarakenteessa edullisesti sijaitseville alueille kuten kyläkeskuksiin. Myös Perttulan suurien avoimien viljelyalueiden säilyminen avoimena viljelymaisemana on tärkeää. Osayleiskaavan laatimista ohjaavat myös maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä yleiskaavan sisältövaatimukset. Tila Takapelto sijaitsee Perttulan kyläkeskuksen ja Kirkonkylän asemakaavoitetun taajaman välissä. Matkaa Uotilan alakouluun on 5,1 km ja Kirkonkylässä sijaitsevaan alakouluun 3,6 km. Tila on osa laajaa paikallisesti arvokasta peltomaisemaa. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole käytetty pientalovaltaisten (AP) alueiden kaavamerkintää muuallekaan kaava-alueella. Täten tilan osoittaminen asuinalueeksi ei ole kaavan tavoitteiden mukaista. 29. Yli-Juhola Yli-Juholantien varteen sijoitetut tontit tulisi siirtää Uotilan Koulutien varteen, jotta säilytetään Yli- Juholan tilan historiallisen mäen kulttuurikokonaisuus. Silloin Yli-Juholan mäen ja Uotilan koulutien varren väliin jäisi avautuva peltomaisema, mikä olisi maisemallisesi kaunis ja jättäisi paremman kokonaisuuden viljeltäväksi. Kohde Kuhajärvellä (sm-2/18). Kohde ei ole muinaismuisto. Pellon pinta muotoiltu helpommin viljeltäväksi ja harjua on tasattu ja silloin on kallio tullut esiin. Tämä pellon muotoilu on tehty n. 30 vuotta sitten. Yli-Juholan tien varrelle tilalle Murronmutka on osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan rakentamismahdollisuuksien enimmäismääräksi osoitettu 3 rakentamismahdollisuutta. Mitoitusta havainnollistava kartta ei osoita rakennuspaikkojen tulevaa sijaintia vaan ainoastaan enimmäismäärää. Täten rakentamismahdollisuudet on kaavaratkaisun mukaan toteutettavissa ehdotetulla tavalla. Kohde (sm-2/18) on Nurmijärven arkeologisen inventoinnin (Johanna Seppä, 2006) mukaan kivikautinen asuinpaikka kumpareella, joka on ollut saari kuivatussa Kuhajärvessä. Koska kohde on selvityksessä todettu kivikautiseksi asuinpaikaksi, on se muinaismuistolain perusteella rauhoitettu. 30. Frantsila Mielipiteen esittäjä haluaa rakennuspaikan siirtämistä tilalta Frantsila tilalle Peltola Tilalta Peltola on valmius liittyä vesi- ja viemäriverkkoon. Suotuisa rakennuspaikka. Hyvät liikenneyhteydet. Tilalle Frantsila on uusien rakentamismahdollisuuksien enimmäismääräksi osoitettu 1. Tilan alueet sijaitsevat pääsääntöisesti mitoitusvyöhykkeillä 3-5. Mitoitusvyöhykkeellä 1 ja 2 olevat alueet ovat Lopentien yli 55 db:n melualuetta. Tila Peltola sijaitsee mitoitusvyöhykkeellä 2, joten tilan Frantsila rakentamismahdollisuus voidaan siirtää tilalle Peltola Uusipelto Mielipiteen esittäjä haluaa kolme rakennuspaikkaa tilalleen. Tilan maat ovat AT-1 aluetta. Peltoalueet ovat niin pieniä, etteivät oikein sovi viljelyyn. Alueella kulkee osuuskunnan vesi-/viemärilinjat. Koulut ovat kävelymatkan päässä, eivätkä näin aiheuta kunnalle lisäkustannuksia. emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Tila Uusipelto on emätila, jonka pinta-ala oli 18,74 ha. Tilasta on muodostettu jälkeen 7 tilaa, jotka kaikki ovat rakennettuja. Mitoitustarkastelun mukaan emätilan alueella rakentamismahdollisuuksia on 6 kpl, joten emätilan enimmäisrakentamismahdollisuudet ovat jo ylittyneet. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen, ei tilalle voida osoittaa uusia rakentamismahdollisuuksia. 32. Kuusikko ja Metsäpirtti Tilalle Kuusikko on vuonna 1983 rakennusluvan mukaisesti rakennettu varastorakennus ja suunnitteilla on ollut rakentaa omakotitalo, jota ei kuitenkaan ole toteutettu. Alueella on pientalo- 10

11 asutusta ja sille soveltuu pientalorakentaminen. Mielipiteessä vaaditaan, että rakennuspaikka merkitään osayleiskaavaan erillispientalon rakennuspaikaksi. Mielipiteessä vaaditaan tilalle Metsäpirtti uudisrakennuspaikkaa tulevia rakentamistarpeita varten. Tila rajoittuu Uotilantiehen ja on luonteva ympärillä olevan haja-asutusalueen laajennusalue. emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Kummallekaan tilalle ei osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaan ole osoitettu rakentamismahdollisuutta. Se, että tilalle Kuusikko (pinta-ala 0,50 ha) on suoralla rakennusluvalla rakennettu varastorakennus, ei muuta tilaa asuinrakennuksen rakennuspaikaksi. Tila Kuusikko on kuulunut emätilaan Liimaniittu (pinta-ala 11,48). Tila Metsäpirtti (pinta-ala 8,47 ha) on muodostettu vuonna Tila pinta-ala oli vuonna ,98 ha ja siitä lohkottiin vuonna 2009 kiinteistö Sirkkula , joka on rakennettu. Kyseiset tilat sijaitsevat yhdyskuntarakenteellisesti sellaisella alueella ettei osayleiskaavaehdotuksen mitoitus salli lisärakentamista kyseisille tiloille. 33. Hakapelto Tila saattaa sijaita melualueella. Mielipiteen esittäjä pyytää rakentamismahdollisuuden siirtoa joko tilalle Nybacka tai tilalle Pellonrinta Tila sijaitsee avoimella peltoalueella Perttulantien varrella, joten mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuus siirretään tilalle , joka sijaitsee maisemallisesti suotuisammalla alueella. 34. Kalliorinne Mielipiteen esittäjä tiedustelee toisesta rakentamismahdollisuudesta tilalle. Tällä hetkellä kiinteistöllä on yksi omakotitalo ja talousrakennus. emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Tila Kalliorinne (pinta-ala 1,27 ha) on jo rakennettu. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitus ei sallisi lainkaan rakentamismahdollisuutta kyseiselle tilalle. Joten osayleiskaavaehdotuksen mitoitus on tämän tilan kohdalla jo ylittynyt. 35. Manninkallion metsäalue Manninkallio on arvokas vanha kalliometsäalue ja täyttää metsälain 1085/2013 määritelmän erityisen arvokkaasta elinympäristöstä (lain 10 ). Alueen luonnontilaisuus vastaa metsäasetuksen 1308/ vaatimuksia. Alue on niin laaja, että sen metsätaloudelliseen käsittelyyn voidaan harkita metsälain 11 mukaista poikkeuslupaa. Alue täyttää myös Suomessa käytössä olevan metsänhoidon sertifiointijärjestelmän, PEFC:n kriteerin 10 mukaiset vanhan metsän tuntomerkit. Tämän mukaan se kuuluu PEFC-sertifioinnissa suojeltavien tai erityisen varovaisesti käsiteltävien kohteiden ryhmään. Kalliometsällä on suuri merkitys metsien monimuotoisuuden suojelussa. Luonnonsuojelullinen arvo perustuu nimenomaan erittäin hyvin säilyneeseen kalliometsäekosysteemin kokonaisuuteen. Manninkallio tulisi merkitä Perttulan osayleiskaavassa luonnonsuojelullisesti erityisen merkittäväksi alueeksi (sl-5). Manninkallion alue ei ole mielipiteen esittäjän omistuksessa. Perttulan osayleiskaavaehdotuksen luontoselvityksessä (Enviro 2013) todetaan seuraavaa: Manninkallio on Nurmijärven kallioselvityksessä ensimmäisen arvoluokan kalliokohde. Kallion etelä- ja lounaisrinteessä on muinaisrantakivikot. Manninkalliolla kasvaa nykyisin tiheää, noin kymmenmetristä männikköä. Kalliolla ei ole arvokasta kalliokasvilajistoa. Näin ollen ei ole tullut esiin perusteita esittää aluetta luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi. 36. Pentti ja Hangaspelto Toivoo rakentamismahdollisuuden siirtoa tilalta Hangaspelto tilalle Pentti ja kahden rakentamismahdollisuuden siirtoa tilalta Pentti lohkotiloille Huhdankulma ja Paavola

12 Tila Paavola on lohkottu vuonna 2005 tilasta Pentti vuonna 2005 ja sillä on voimassa oleva suunnittelutarveratkaisu (rakennuslupa vireillä), joten osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta havainnollistavaan karttaan on lisätty tilalle Paavola oleva asuinrakennus ja vähennetty tilalta Pentti yksi rakentamismahdollisuus. Tila Hangaspelto on peltoa ja sen rakentamismahdollisuus voidaan siirtää samalla mitoitusvyöhykkeellä olevalle tilalle Pentti maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti paremmalle alueelle. 37. Hangaskallio Tila Hangaspelto on lohkottu tilasta Hangaskallio peltomaaksi. Pyytää rakentamismahdollisuuden siirtoa naapurin omistamalta tilalta Hangaspelto saman omistajan tilalle Pentti Tällöin kulkua rakennuspaikalle ei tarvitse järjestää tilan Hangaskallio kautta. Myös tilojen Hangaspelto ja Pentti on pyytänyt kyseistä siirtoa. Rakentamismahdollisuuden siirto voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti paremmalle alueelle Kalliokoppeli , Pihlajarinne , Etelärinne , Mäkitorppa , Martinmäki , Kalela II , Kalela ja Musti Hongismäen kalliot korkeimmilta osiltaan pitäisi olla suojeltuja. Mikäli suosituksena on talon lisäksi erillinen varasto ja sauna, voi muodostua savuongelma, jos m²:n tontteja on vieri vieressä ja jokaisella on takka sekä puukiuas saunassa. Jotta jonkinlainen ilmavuus ja näköalat säilyisivät, liian tiheitä uusia taloryppäitä ei saisi muodostua. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ratkaista rakennuspaikkojen sijaintia. Uuden rakennuspaikan sijainti tilan alueella ratkaistaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Rakennuspaikkojen pinta-alasta on määrätty kaavamääräyksissä ja ne vaihtelevat sijainnista riippunen m²:n välillä. Kaavamääräyksissä määrätään myös, että rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Rakennusten on sijoitukseltaan, korkeusasemaltaan, kerrosluvultaan, muodoltaan, kattomuodoltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja ulkonäöltään sopeuduttava ympäristöönsä sekä rakennettuun ympäristöön. Mäkien lakialueille rakentaminen on kielletty MRL 43.2 :n nojalla. Tämä määräys koskee myös Hongismäen lakialuetta. 39. Porokari Partiokorventien alkupäässä sijaitseva viljelty peltoaukio on merkitty kaavaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Mielipiteessä esitetään, että alueen viljely turvattaisiin myös tulevaisuudessa. 9 rakennuspaikan lisäys rikkoo peltomaiseman ja mahdollinen siirtyminen pellolta toiselle estyy. Rakennuspaikat lisäisivät liikennettä huonokuntoisella Partiokorventiellä. Koko yleiskaavassa on liikaa rakentamispaikkoja, mikä rikkoo maaseutumaisen maiseman ja lisää liikennettä. Rakentaminen tulisi ohjata joutomaalle ja pienemmille tonteille, ei pelloille ja metsiin. Osayleiskaavaehdotus ei estä mainittujen rakennuspaikkojen toteuttamista muualla kyseisen tilan alueella eikä täten estä peltomaiseman säilymistä. Niin sanotut joutomaat ovat usein tulva- tai muuten rakentamiseen kelpaamattomia alueita, joten rakentaminen tulee sijoittumaan myös metsiin ja pienille peltoalueille. 40. Pöllökorpi Perttulan kantatilasta Tryytti on lohkottu tila Pöllökorpi Tilalle Pöllökorpi on osoitettava useampia rakennuspaikkoja kuin luonnoksessa nyt mahdollisesti tuleva 1 kpl. Tryytin tila on lohkottu 2011 ja tämän jälkeen tilat ja ovat saaneet molemmat yhteensä 4 kpl rakennuspaikkoja. Tilalle ei ole haettu aiemmin yhtään rakennuspaikkoja. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu, jos myös tälle tilalle ei osoiteta yhtä paljon rakennuspaikkoja kuin muilla Samasta tilasta lohkotuille tiloille. Tilan alue koulun läheisyydessä soveltuisi mainiosti lisärakennuspaikoiksi. emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Mitoituksen osoittamat ajankohdan mukaisten tilo- 12

13 jen rakentamismahdollisuudet jaetaan tiloista edelleen muodostetuille tiloille niiden muunnettujen pinta-alojen suhteessa. Osayleiskaavaluonnoksessa oli ajankohdan mukaiselle tilalle Tryytti osoitettu enintään kahden uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuus. Osayleiskaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen on kyseisestä tilasta muodostetun tilan Pöllökorpi määräalalle tehty myönteinen suunnittelutarveratkaisupäätös omakotitalon rakentamiseksi. Toinen rakentamismahdollisuus voidaan toteuttaa jollakin tilasta Tryytti muodostetulla tilalla ottaen huomioon tilojen pinta-alat, aikaisempi rakentaminen sekä tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa. Rakentamismahdollisuus tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. 41. Airikkala Mielipiteessä esitetään pienempiä tontteja kyläkeskuksiin. Perttulan ja Uotilan kylämäkien tontit ovat pääasiassa m². Erikokoiset tontit ja talot luovat kylämäistä tunnelmaa. Osayleiskaavan pitäisi tukea ja mahdollistaa kyläkeskuksissa jo toimivaa kylämäistä tonttikokoa. Kulttuurimaisema on arvokas ja rakentamisen pitäisi keskittyä ennen kaikkea kyliin eikä pelloille. Pellot eivät ole hyviä rakentamispaikkoja. Pellot ovat maisemaltaan arvokkaita, eikä niille pitäisi osoittaa mahdollisia rakennuspaikkoja. Maankäyttö- ja rakennuslain 116 :n mukaisesti rakennuspaikan tulee asemakaavaalueen ulkopuolella olla vähintään m². Osayleiskaavaehdotuksessa AT-1-alueella rakennuspaikan vähimmäiskoko voi olla m², jos kiinteistö liitetään keskitettyyn vesihuoltoon myös jätevesien osalta. Osayleiskaavaehdotuksen mitoituksessa on painotettu kyläkeskusta. Tämä tarkoittaa, että saman pinta-alan omaava tila saa kyläkeskuksessa enemmän rakentamismahdollisuuksia kuin kauempana kyläkeskuksesta sijaitseva samansuuruinen tila. Osayleiskaavaehdotuksessa ei ratkaista rakennuspaikkojen sijaintia. Uuden rakennuspaikan sijainti tilan alueella ratkaistaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Kaavamääräyksissä määrätään, että rakentaminen on sovitettava huolella ympäröivään maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Myös arvokkaat maisema-alueet sekä maakunnallinen rakennettu kulttuurimaisema on otettava huomioon rakennusten sijoittelua ja ulkoasua suunniteltaessa. 42. Ritva Aalto, Rajala Tilalla Rajala (pinta-ala 0,9080 ha) sijaitsee purkukuntoinen päärakennus, navetta ja kaksi latoa. Tila ei kokonsa ja luonnonolosuhteidensa vuoksi sovellu viljelytarkoituksiin. Ainoa järkevä käyttötarkoitus on asuntorakentaminen. Yleiskaavassa on tilan viereen osoitettu 3 rakennuspaikkaa. Myös tilalle Rajala tulee osoittaa 3 rakennuspaikkaa. emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Naapuritila (pinta-ala 1,89) on rakentamaton ns. emätila ja sille on osoitettu yhden rakennuspaikan muodostamismahdollisuus. Toinen naapuritila (pinta-ala 19,59 ha) on myös rakentamaton ja samasta emätilasta muodostettu kuin jo rakennettu tila Rajala (pinta-ala 0,91 ha). Tilalle on osoitettu kahden rakennuspaikan muodostamismahdollisuus. Tilan Rajala sekä kiinteistörekisterin mukainen että muunnettu pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin naapuritilojen vastaavat pinta-alat. Lisäksi rakennuspaikan vähimmäispinta-ala alueella on 0,50 ha. Täten emätilatarkastelu ja tilajaotushistoria sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen ei tilalle Rajala voida osoittaa uusien rakennuspaikkojen muodostamismahdollisuutta. 43. Kantola Osayleiskaavassa tulee osoittaa rakennuspaikka tilalle Kantola Tilan omistajat ovat olleet rakentamassa ja kunnostamassa yksityistietä alueelle. Tien alkuosaan on rakennettu 3 taloa. Naapurit ovat saamassa rakennuspaikkoja. Olisi kohtuutonta, että muut jälleen saisivat rakennuspaikan, mutta tilan Kantola omistajat jäisivät ilman. 13

14 Tien rakentamiseen ja kunnostamiseen osallistuminen eivät ole sellaisia maankäyttöja rakennuslain mukaisia seikkoja, jotka tulisi huomioida maanomistajien tasapuolista kohtelua toteutettaessa. Äijänkalliontien alkupään rakennetut rakennuspaikat on aikoinaan toteutettu suoriin rakennuslupiin perustuen. Tilalla Kantola sijaitsee yksi asuinrakennus. Osayleiskaavaehdotuksessa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen. Tilan Kantola muunnettu pinta-ala on 6,21 ha ja rakentamismahdollisuusluku 1,74, joka tarkoittaa yhtä rakennuspaikkaa, joka on jo toteutunut. 44. Markkula Toivoo tiloilleen osoitettujen rakentamismahdollisuuksien siirtämistä paremmille paikoille lopulliseen osayleiskaavaan seuraavasti: Tiloilta Lepola I , Lepola II , Lautakatto , Perälä ja Uusiniitty yhteensä 8 rakentamismahdollisuudesta 6 kpl siirrettäisiin tiloille Lähdemäki , Ollanmetsä ja Tuomela Sijainnit olisivat tiestön kannalta parempia, lähempänä asutusta ja kauempana suunnitellusta Rajakorven kivilouhoksesta. Huomauttajaa tullaan vielä erikseen kuulemaan ja hänen kanssaan neuvotellaan ehdotetuista rakentamismahdollisuuksien siirroista ennen osayleiskaavan hyväksymiskäsittelyä. 45. Airikkala ja Metsätähti Tilalle Metsätähti tulisi sijoittaa kaksi rakennuspaikkaa. Sijaitsee metsän reunassa, eteläisellä rinteellä, tieyhteys valmiina, kouluun kävelymatka, vesiosuuskunta lähellä yms. Ajankohdan mukaisella tilalla Airikkala on osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaisesti enintään kaksi uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Tilasta Airikkala on ajankohdan jälkeen muodostettu yhteensä 14 tilaa ja lisäksi yksi tila toisen kiinteistön kanssa yhdistämällä. Nämä 2 rakentamismahdollisuutta tullaan jakamaan tilan Airikkala ja siitä lohkottujen tilojen kesken tilojen muunnettujen pinta-alojen suhteessa. Rakentamismahdollisuuksien sijoittuminen tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. 46. Marttila ja Aronkallio ym. Maanomistajien tasapuolisuus: Vuosina muodostettuja 9 samankokoisia tiloja tulee kohdella tasavertaisesti. Kunnan tulee tehdä näitä tiloja koskeva vertailu rakennusmahdollisuuksista, mikä on perusteena tilojen tasapuoliselle rakentamiselle. Kyseiset tilat ovat olleet lähtökohtatilanteessa noin 30 ha:n suuruisia. Näiden emätilojen alueelle on toteutettu kullekin 2-7 asuinrakennusta pääosin suoriin rakennuslupiin perustuen. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusta ei voida perustaa suunnittelemattomasti toteutettujen rakennuspaikkojen määrään perustuen vaan tilan sijaintiin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sekä jo tilan alueella jo tapahtuneeseen rakentamiseen. Mitoitusvyöhykkeet: 1) Kuivattuun Kuhajärveen rajoittavilla alueilla tilojen Marttila ja Aronkallio talouskeskukset ovat ainoita maataloutta harjoittavia tiloja ja pääosa maista on vyöhyke 4:ssä, kun muut kaavan alueet, joilla ei ole maatilojen talouskeskuksia kuuluvat vyöhykkeisiin 3, 2 ja jopa 1. Mitoitusvyöhykkeiden muodostaminen perustuu sijaintiin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa. Mitoitusvyöhykkeet kuvaavat alueen edullisuutta uudisrakentamiseen yhdyskuntarakenteellisesti, maisemallisesti sekä rakennetun kulttuuriympäristön kannalta. Arvokkaimmat pellot ovat pääsääntöisesti mitoitusvyöhykkeellä 4. 2) Kaavassa ei ole huomioitu Tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan piirin tekemää suunnitelmaa uudeksi Hongisojantien linjaukseksi. Tämän johdosta nykyinen tien linjaus mitoitusalueiden rajaksi ei ole perusteltu. Nurmijärven kunnan tai Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) tavoitteena ei ole Hongisojantien linjauksen muuttaminen. Uudenmaan elinkeino-, lii- 14