Nurmijärven kunta Perttulan osayleiskaava

Transkriptio

1 Osayleiskaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja niihin laaditut vastineet (liitteen lopussa on kartta, johon on merkitty muistutusten sijainnit) Yleistä: Osayleiskaavaehdotuksesta saatiin 16 muistutusta, ja 2 muistutusta saapui osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä oloajan jälkeen. Lisäksi suoritettiin sl-merkinnän muuttamisesta erillinen kuuleminen Mätäjärvensuon ja Koivusuon maanomistajille. Tässä kuulemisessa saatiin 2 muistutusta. Useat muistutukset kohdistuivat rakentamismahdollisuuksien määrään. Muistutuksissa haluttiin rakentamismahdollisuuksia lisää muistuttajan tilalle. Näiden muistutusten johdosta annetaan seuraava yhteisvastine, tarvittaessa asiaa on vielä tarkennettu kunkin mielipiteen kohdalla. Mitoitusvyöhykkeet on määritelty yhdyskuntarakenteen ja maiseman perusteella ottaen huomioon lisäksi alueen etäisyys koulusta sekä yleisen tai yksityistien läheisyys. Mitoitusvyöhykkeiden muuttaminen useissa muistutuksissa esitetyllä tavalla lisäisi alueen rakentamismahdollisuuksien määrää, mikä olisi yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteen vastaista. Mitoitusvyöhyke kuvaa alueen sijainnin edullisuutta rakentamiseen sekä yhdyskuntarakenteellisesti että maisemallisesti. Rakentamismahdollisuudet on laskettu emätiloittain (ajankohdan tilajaotuksen mukainen tila). Emätilojen rakentamismahdollisuudet on arvioitu käyttäen yhtäläisiä määräytymisperusteita, joita ovat emätilan sijainti eri mitoitusvyöhykkeillä, emätilan muunnettu pinta-ala mitoitusvyöhykkeen mukaan ja rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä emätiloittain muunnetun pinta-alan perusteella. Emätilan rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on jaettu siitä muodostettujen ajankohdan mukaisten tilojen kesken niiden muunnettujen pinta-alojen suhteen. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei näin ollen ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita koko kaava-alueella. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen rakentamismahdollisuuksia lisääväksi halutulla tavalla aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti suuri osa alueesta on suoraan lain nojalla suunnittelutarvealuetta ja näin ollen ennen rakennusluvan myöntämistä tarvitaan myönteinen suunnittelutarveratkaisu. Rakennuspaikkojen määrää koskevilla yleiskaavamääräyksillä ei ole välitöntä oikeudellista merkitystä arvioitaessa maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ssä tarkoitettuja suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä. Osayleiskaavalla ei siten voida ennalta ratkaista rakennuspaikkojen lopullista määrää suunnittelutarvealueella eikä osoittaa sitovasti rakennusoikeutta tiloittain. Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset eivät sellaisenaan vielä perusta oikeutta myönteiseen suunnittelutarveratkaisuun. Edellä oleva on lainattu Lepsämän osayleiskaavaa koskevasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä. Lepsämän osayleiskaava on laadittu vastaavilla periaatteilla kuin nyt käsiteltävänä oleva Perttulan osayleiskaava. Lepsämän osayleiskaavasta tehdyissä valituksissa mm. haluttiin lisää rakentamismahdollisuuksia. 1

2 Muistutuksissa on esitetty rakentamismahdollisuuksien lisäämistä muistuttajien tiloille joko suoraan tai mitoitusvyöhykettä muuttaen. Tähän suostuminen tarkoittaisi, että mitoitustarkastelu ja/tai sen periaatteita muutettaisiin koko alueella. Toisaalta rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärän lisääminen ei ole kaavan muut tavoitteet, maakuntakaavan ohjausvaikutus ja yleiskaavan sisältövaatimukset huomioon ottaen mahdollista. Mikäli yksittäisissä tapauksissa nousee esille maankäyttöön liittyviä erityisiä syitä poiketa osayleiskaavan mitoituksesta tai kohtuuttomuuksia, voidaan poikkeamismenettelyssä harkita poikkeamisen myöntämistä osayleiskaavasta. Osayleiskaavassa ei ole sitovasti osoitettu uusien rakentamismahdollisuuksien sijaintia. Tämä antaa mahdollisuuden harkita rakennuspaikan sijaintia joustavasti toteutusvaiheessa ottaen kuitenkin huomioon kaavamerkinnät ja -määräykset. Useissa muistutuksissa on perusteltu lisärakentamismahdollisuutta sillä, että tilaa muodostettaessa on ajateltu sitä rakennuspaikaksi. Tila on muodostettu omaksi kiinteistöksi kiinteistönmuodostusta ohjaavan lain mukaan eikä siinä yhteydessä ole otettu eikä ole voitu ottaa kantaa siihen, voidaanko tilalle rakentaa. Rakentamista ja rakentamisen lupamenettelyä ohjaa nykyään maankäyttö- ja rakennuslaki, aiemmin rakennuslaki. Rakennuslupa on voimassa määräajan, jonka kuluessa rakennus tulee rakentaa. Jos rakennuslupa raukeaa käyttämättömänä, rakentamisen edellytykset ja rakentamisen lupamenettely määräytyvät uuden luvan hakemisen ajankohdan lainsäädännön perusteella. Rauennut rakennuslupa ei ole peruste uuden luvan myöntämiselle. Asemakaava-alueen ulkopuolella tilalla ei ole olemassa rakennusoikeutta, vain asemakaavassa voidaan sitovasti määritellä rakennusoikeus. Maaseutualueilla oikeus rakentamiseen syntyy vasta, kun lupa on myönnetty. Rakentaminen on suoritettava luvan voimassaoloaikana. 1. Myllypelto Muistutuksessa esitetään varattavaksi kaksi rakennustonttia lisää kahden merkityn tontin lisäksi. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Ajankohdan mukaisella tilalla Myllypelto sijaitsee kaksi asuinrakennusta. Toinen asuinrakennus on tilalla Myllypelto ja toinen tästä tilasta vuonna 2000 lohkotulla tilalla Peltorinne Osayleiskaavaehdotuksen rakennuspaikkojen mitoituslaskelmissa oli tilalla Myllypelto ollut asuinrakennus osoitteessa Sahamäenpolku 30 jäänyt osoittamatta olevana asuinrakennuksena. Ajankohdan mukaisen tilajaotuksen mukaiselle tilalle Myllypelto on osayleiskaavan mitoituksen mukaan osoitettu 3 rakentamismahdollisuutta, joista siis kaksi on jo toteutunut ja jäljelle jää yksi mitoituksen mukainen rakentamismahdollisuus. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdolli- 2

3 suuksien määräytymisperusteiden muuttaminen esitettyyn suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 2. Uusi Tuhkuri Tilalle Uusi-Tuhkuri ja sen vieressä oleville tiloille Tuhkuri , Rumpa ja Marjala on yhteinen maatalousliittymä Lopentieltä. Jos kaikille tonteille haetaan rakennuspaikkoja, tulee alueelle myös uudet tiejärjestelyt, jotka eniten rasittavan juuri tilaa Uusi- Tuhkuri. Joen ranta menee lopullisesti pilalle nyt jo olevan siirtoviemärin lisäksi. Näin ollen kannatan nykyistä tilannetta. Osayleiskaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia kyseessä olevan alueen osalta. Muistutuksessa esitetyille tiloille ei ole osoitettu rakentamismahdollisuuksia. 3. Metsätähti ja Airikkala Rakennuspaikkojen sijainnin valinnassa tulee Suomen olosuhteissa paremmin huomioida maastolliset tekijät ja siten, että maisema ja energiatalouden kuin myös jo olemassa olevien tieyhteyksien kannalta luodaan suotuisat puitteet. Energiatalous: - Tulee suosia eteläisiä rinteitä ja sallia niille rakentaminen. Maisema: - Tulee suosia metsänreunaan rakentamista ja niin, että peltoaukeamat jäävät vapaiksi. - Tulee suosia kovalle maalle/kalliolle rakentamista pehmeiden maiden sijasta. Tieyhteydet: - Tulee suosia jo valmiiden tai vähäisin kustannusten kautta saavutettavuutta olemassa olevien tieyhteyksien hyödyntämistä. - Tulee suosia asutuksen tiivistämistä. Osayleiskaavassa ei ole esitetty mahdollisten rakennuspaikkojen sijaintia. Osayleiskaavan mitoituksen mahdollistamien rakennuspaikkojen sijainti tarkentuu alueelle haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Osayleiskaavamääräykset ohjaavat rakentamisen sijoittumista tilan edullisimmalle mitoitusvyöhykkeelle eli yhdyskuntarakenteessa hyvin sijaitsevalle alueelle. Kaavamääräykset ohjaavat rakentamisen sijoittumista olevien rakennusryhmien yhteyteen, välttäen avoimia peltoalueita sekä mäkien lakialueita. Rakennuspaikkakohtaiset maaperä- ja ympäristöolosuhteet otetaan myös huomioon alueelle haettavan suunnittelutarveratkaisun yhteydessä. Muistutuksessa esitetyt periaatteet ovat hyviä rakentamisen sijoittumista arvioitaessa täydentäen kaavamääräyksiä. Kaavaan tulisi lisätä tilalle Metsätähti merkintä, joka sallii asuinrakentamisen vireillä olevan suunnittelutarvehakemuksen mukaisesti. Tilaan koko kasvaa 4,6 ha:n suuruiseksi siten, että sen eteläpuolella olevasta tilasta lohkaistaan 1 ha suuruinen määräala puutarhaksi omena- yms. puille ja mehiläistarhaukseen. Tilalla on parikin kallioista kumparetta metsän puolella siten, että ne sopivat hyvin rakennuspaikoiksi, jolloin rakennukset jäävät pois peltoaukealta. Tila on myös riittävän suuri, jotta sinne voidaan rakentaa imeytyskenttä tai tila voidaan liittää lähellä olevaan Perttulan vesiosuuskuntaan. 3

4 Edellä olevan perusteella vaaditaan, että yleiskaavaan tehdään muutos, mikä mahdollistaisi po. Metsätähtitilan, mikä laajennettuna olisi 4,6 ha suuruinen, käyttämisen asuinrakentamiseen puutarhatilan muodostamiseksi. Tila (pinta-ala 3,6283 ha) on lohkottu vuonna 2011 tilasta Airikkala , joka on muodostettu vuonna 1990 ja jonka pinta-ala tuolloin sekä ajankohtana oli 63,0309 ha. Tämä tila on kuulunut vuonna 1954 muodostettuun emätilaan (pinta-ala 96,7154 ha) oli tilasta muodostettu yhteensä 9 tilaa. Rakentamattomia tiloja oli 7, joiden pinta-alat vaihtelivat 1,6575 hehtaarista 14,7630 hehtaariin. Emätilalle on mitoituksen mukaan osoitettu 9 rakentamismahdollisuutta. Osayleiskaavassa on tilojen enimmäisrakentamismahdollisuuksia arvioitu ajankohdan tilajaotuksen mukaisille tiloille. Tilalle on mitoituksen mukaan osoitettu 7 rakentamismahdollisuutta, joista 5 on rakennettu tilasta muodostetuilla tiloilla (pinta-ala 0,3111 ha), (pinta-ala 0,3100 ha), (pinta-ala 0,1900 ha), (0,3310 ha) ja edelleen voimassa olevalla Airikkalan tilalla (pinta-ala 35,0789). Rakentamattoman tilan lisäksi vuoden 2000 jälkeen on tilasta lohkottu 8 muuta rakentamatonta tilaa, joiden pinta-alat ovat 0,3111 hehtaarista 12,9700 hehtaariin. Mitoituksen mukaisten vielä rakentamattomien kahden jäljelle jäävän rakentamismahdollisuuden sijoittuminen ajankohdan jälkeen muodostetuille tiloille tai tilalle arvioidaan tiloille haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Tällöin ajankohdan mukaisen tilan rakentamismahdollisuudet jaetaan tilasta muodostettujen uusien tilojen kesken muunnettujen pinta-alojen suhteessa, elleivät tilojen omistajat toisin sovi. Lisäksi rakentamismahdollisuuksien sijoittumista ohjaa osayleiskaavan yleisten määräysten 8 :n mukaiset määräykset eli mitoituksen osoittama rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti AT-alueelle. Mikäli tilan aluetta ei ole AT-alueella, niin rakentaminen tulee sijoittaa ajankohdan tilajaotuksen mukaisen tilan edullisimmalla mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle alueelle. Rakentamisen sijoittamisessa otetaan kuitenkin huomioon yhdyskuntarakenteellinen ja maisemallinen sijainti. Osayleiskaavan alueella on paljon alueita, jotka soveltuvat muistutuksessa esitettyjen periaatteiden mukaan rakentamiseen. Lupakäsittelyssä tulee ottaa huomioon tilojen tasapuolinen kohtelu. Emätilatarkastelun avulla toteutetaan tasapuolista kohtelua. Muistuttajan tilalle lisärakentamismahdollisuuden osoittaminen tarkoittaisi, että muilla vastaavilla tiloilla tulisi olla sama lisärakentamismahdollisuus. 4. Kotilahti Uusi kuivan maan loma-asunnon paikka Tilalla on nykyisin loma-asunnon rakennuspaikka. Kaavan tulee mahdollistaa lisäksi ns. kuivanmaan loma-asunnon paikka. Perustelen tätä seuraavilla seikoilla. 4

5 Mitoitusta havainnollistava karttaliite näyttää hyvin loma-asuntojen epätasaisen jakautuman Vaaksinjärven rannoilla. Kaava-alueella on järven kaakkois- ja eteläpuolella n. 20 kuivan maan lomaasuntoa. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu edellyttää mielestäni muutamien rakentamismahdollisuuksien lisäämisestä järven pohjoisrannalle. Kunnanhallituksen hyväksymässä vastineessa kaavaluonnoksesta esittämääni mielipiteeseen todettiin, ettei osayleiskaavoitus voi perustua vuosikymmeniä sitten tapahtuneeseen rakentamiseen. Käsittääkseni myös rakennushistoria voidaan huomioida, kun tasapuolisuutta tavoitellaan. Kaavan yleisperusteluissa todetaan, että Vaaksinjärven rakennetut ranta-alueet ja sen ympäristön rakennetut loma-asuntoalueet on osoitettu loma-asuntoalueina. Ranta-alueen luonnollisena rajana on ymmärtääkseni pidetty Vaaksintietä ja vastaavasti pohjoisreunalla Länsi-Vahaksentietä. Tämä linjaus on todettu mm annetussa suunnittelutarveratkaisussa, jossa rantaan nähden tienvastakkaisella puolella oleva rakennuspaikka hyväksyttiin, koska se ei ollut rantarakentamista. Hyväksytty rakentamispaikka on n. 90 metrin päässä rannasta. Esitän tilalleni kaavoitettavan uuden kuivan maan loma-asunnon sijainniksi vastaavaa, jolloin kyse ei ole tässäkään rantarakentamisesta. Myös toivottu kulkuyhteys järven kiertäjille voidaan hyvin järjestää Länsi-Vahaksentien päästä lisärakentamisen sitä estämättä. Kaavan rakentamismahdollisuuksien mitoitus perustuu alueen sijaintiin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa. Asuinrakentamiselle ja lomarakentamiselle on vaikea ymmärtää yhtenäisiä edullisuuskriteereitä. Esimerkiksi etäisyys koulusta sopii kriteeriksi edelliselle, muttei jälkimmäiselle. Esitänkin loma-asuntoalueille kehitettäväksi oman ja yksinkertaisemman mitoitusperusteen. Emätilamitoituksessa loma-asuntoalueet voisi merkitä mitoitusvyöhykkeelle 5 painokertoimena 0 ja laskea rakennuspaikkamahdollisuudet erikseen. Lähtökohtana olisi tilajaotus RA-alueelle osin tai kokonaan sijoittuville tiloille sallittaisiin 1 lomarakennuksen rakennusmahdollisuus 2 hehtaaria kohti ja enintään 2 lomarakennuksen rakentamismahdollisuutta. Näitä ei huomioitaisi emätilan jo käytettyjä asuinrakentamismahdollisuuksia laskettaessa. Kaavamääräykset ja -suositukset tulee vastaavasti muokata loma-asuntoalueiden mitoituksen osalta. Luonnollisesti minua tyydyttää jokin muukin mitoitusmalli, joka johtaa tilalleni uuteen ns. kuivan maan lomarakennusmahdollisuuteen. Tällä saataisiin parempaa tasapuolisuutta eri puolille järveä, muttei vielä muutettaisi oleellisesti pohjoispuolen väljää rakentamistapaa. Kaavassa käytetty laskentamalli toteuttaa jo vastaavaa harkintaa tuottamalla useissakin tapauksissa uusia rakentamismahdollisuuksia, vaikka emätilanrakentamismahdollisuuksien lukumäärä on jo täynnä. Usein käytetty tavoite rantojen kaavoituksessa on sekin, että halutaan säilyttää vapaata rantaa maisemallisista yms. syistä. Esitykseni ns. kuivan maan rakennuspaikan lisäämisestä ei ole ristiriidassa tämänkään tavoitteen kanssa. Vastineessa mielipiteeseeni luonnoksesta todetaan edelleen, että tarkoituksena on säilyttää Vaaksinjärven veden laatu myös tulevaisuudessa hyvänä. Tähän yhdyn mielihyvin. Kaavaselostuksenkin mukaan Vaaksinjärvi kuuluu erinomaiseen ekologiseen luokkaan. Vähäinen loma-asutuksen lisääminen ei muodosta riskiä veden laadulle varsinkin kun ei ole kyserantarakentamisesta ja huolehditaan kiinteistöjen vesienkäsittelystä nykyajan parhaan tekniikan mukaan. Järveen tuleva kuormitus ei mitenkään lisääntyisi. Jos veden laadusta ollaan huolestuneita, niin tulisikin panostaa eniten nykyisten aivan rannoilla olevien loma-asuntojenvesien käsittelyyn. Röykän asemakaava-alue ei kuulu osayleiskaavan alueeseen, mutta kyllä ainakin osittain Vaaksinjärven lähialueeseen - jopa ranta-alueeseen. Asemakaavassa voitiin 1967 osoittaa uusia loma- 5

6 rakennuspaikkoja varsin lähelle rantaa järven länsireunalla ja vielä 2004 jopa rantaan uusilomarakennuspaikka. Suunnittelun suuntaa nämäkin esimerkit antavat. Vaaksinjärven rannalle pääasiassa suorin rakennusluvin ja 1960-luvuilla tapahtunutta rakentamisen määrää ei voida ottaa lähtökohdaksi osayleiskaavan mitoitukselle. Kaavoitusta ohjaava lainsäädäntö on muuttunut voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain myötä. Osayleiskaavan laatimista ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Lupamenettelyssä (suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamispäätös) on aina otettava huomioon tilojen tasapuolinen kohtelu. Emätilatarkastelu on oikeuskäytännössä vakiintunut tapa arvioida tasapuolisen kohtelun vaatimuksen täyttymistä. Tästä syystä emätilakohtainen mitoitustarkastelu on tehty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Osayleiskaavan yhteydessä mitoitustarkastelu on osa suunnitteluprosessia, ja prosessi on vuorovaikutteinen, jolloin maaomistajat saavat myös tietoonsa mitoituksen perusteet ja sen, mitä se tarkoittaa oman tilan osalta. Mitoitustarkastelun mukaisia rakentamismahdollisuuksia käytetään lähtökohtana arvioitaessa suunnittelutarveratkaisun edellytyksiä. Kun kyseessä on rakennuksen rakentaminen (loma- tai ympärivuotinen asuminen) rantavyöhykkeellä tai rantaan tukeutuvan loma-asunnon rakentaminen ranta-alueella, joka on rantavyöhykettä laajempi, käytetään mitoituksessa ranta-alueen mitoitusta. Muutoin käytetään ns. kuivan maan mitoitusta eli myös silloin, kun kyseessä on asuinrakennuksen rakentaminen ranta-alueella (ei rantavyöhykkeellä). Osayleiskaavassa on esitetty Vaaksinjärven rantavyöhykkeellä ja ranta-alueella molemmat mitoitustavat, eikä kumpikaan mitoitustapa ole tuottanut rakentamismahdollisuutta muistuttajan tilalle Mitoituslaskelmissa Uudenmaan alueella on rantamitoituksessa yleisesti käytetty mitoitusta 5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivan kilometriä kohti. Vaikka osayleiskaavassa on esitetty huomattavasti väljempi rantamitoitus eli 10 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivan kilomeriä kohti, ei osayleiskaava-alueella ole yhtään mitoituksen mukaista uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta ranta-alueella. Kuivan maan mitoituksessa tilan rakentamismahdollisuusluku on 0,13. Yhden rakennuspaikan muodostaminen edellyttäisi rakentamismahdollisuuslukua 0,50. Lisäksi tilalla on jo rakennettu lomarakennus. Toisen rakennuspaikan muodostaminen edellyttäisi rakentamismahdollisuuslukua 2,00. Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. Erillinen muuta aluetta sallivampi mitoitustarkastelu, joka koskisi ainoastaan RA-2-aluetta, asettaisi maanomistajat eriarvoiseen asemaan ja olisi vastoin osayleiskaavan tavoitteita. Vaaksinjärven länsiosassa on voimassa asemakaava. Osayleiskaavaan perustuen ja yksittäisin luvin ei ole mahdollista muodostaa rakennuspaikkoja niin paljon kuin asemakaavalliseen suunnitteluun perustuen. Asemakaavassa ratkaistavia yksityiskohtia ovat mm. tie- ja liittymäjärjestelyt, eri toimintojen yhteensovittaminen ja luonto- ja ympäristöarvojen huomioon ottaminen. 6

7 Liito-oravat Valtaosa tilan alueesta, n. 3 ha, on merkitty alueen osaksi, joka on luonnonsuojelullisesti erityisen arvokas. Merkinnällä (sl-5) osoitetaan selvityksissä havaitut liito-oravan elinalueet. Kaavamääräyksen mukaan "alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukaisen eläinlajin (liito-orava) lisääntymis- tai levähdyspaikka". Tämä on ristiriidassa luontoselvityksen kanssa. Alue tulee tilan osalta rajata koskemaan vain luontoselvityksessä havaittua kolohaapaa tilan koilliskulmassa. Termi "elinalueet" on tulkinnanvarainen, joten kaavassa tulisikin käyttää vaikka ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjeluonnoksessa "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä", , mukaisia käsitteitä. Luontoselvityksen sivuilla on esitetty yksityiskohtaiset tulokset liito-oravakartoituksista. Sivun 42 kuvaan 35 on merkitty keväällä 2013 löydetty kolohaapa, joka voidaan merkitä sl-5 alueeksi. Selvityksen sivun 42 mukaan muualta liito-oravaa ei tavattu. Maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteisen ohjeen "Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä", , kohdan 111 b) mukaan luonnonsuojelulain 49 :n mukainen hävittämis- ja heikentämiskiellon huomioon ottava rajaus voidaan tehdä siten, että koskematta jätetään m säteeltään oleva vyöhyke. Luontoselvityksessä tarkoitetun kolohaavan ympäriltä voidaan puolestani merkitä sl-5 alueeksi m säteeltään oleva vyöhyke, jos varmuutta pidetään tarpeellisena. Tätä laajennusta on ehdotettu ministeriöiden uudessa ohjeluonnoksessa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta esitti lausunnossaan kaavaluonnoksesta lisättäväksi liitooravan elinalueille toimenpiderajoituksen. Mielestäni luonnonsuojelulain ja metsälain säädökset riittävät, joten toimenpiderajoitus tulisi tarpeettomana poistaa. Myöskään Uudenmaan EL Y-keskus ei tätä edellyttänyt. EL Y-keskuksella lienee paras asiantuntemus ja paikallistuntemuskin asiassa. Tilalla suoritettiin harvennushakkuita 2013 ja siihen liittyen ELY-keskus antoi päätöksen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä suoritetulla maastokäynnillä ei havaittu merkkejä liito-oravasta tai liito-oravalle soveltuvia pesiä. Päätökseen kirjatun mukaan ELY-keskuksen edustaja oli kuitenkin aiemmin samana vuonna havainnut edellä mainitun liito-oravan pesäkolon tilan koillisosassa. Samaa tarkoitetaan tilan Ali- Pitkälä metsänkäsittelyyn liittyvässä ELY-keskuksen päätöksessä , jonka mukaan maastokäynti tehtiin Edellä selostettu tilani harvennushakkuun hoitaminen on malli toimivasta luonnonsuojelulain ja metsälain mukaisesta menettelystä metsänhoidossa. Allekirjoittaneen tarkoitus on jatkaa hyvää metsänhoitokäytäntöä säädökset ja luontoarvot huomioiden. Kaavamääräyksissä esitetty toimenpiderajoitus liito-orava-alueilla on tarpeetonta byrokratian lisäämistä. Kaavaselostuksenkin kohdassa 8.9 on tarkoitettu, että toimenpiderajoitus on tarpeen maiseman kannalta merkittävillä maatalousalueilla, pohjavesialueilla sekä luonnonsuojelullisesti kasvillisuuden kannalta erityisen arvokkailla alueilla. Tokkopa kunta voisi yksin päättääkään maisematyöluvasta ainakaan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan osalta, vaan tarvittaneen myös ELY-keskuksen poikkeamispäätös. Osayleiskaavassa esitetyt liito-oravien elinalueet, joilla on havaittu liito-oravan lisääntymistai levähdyspaikka, ja liito-oraville soveltuvat/käyttämät alueet perustuvat osayleiskaavatyötä varten tehtyihin selvityksiin. Lisäksi kaavassa on osoitettu liito-oravien Uudenmaan ympäristökeskuksen / ELY-keskuksen rajauspäätöksien mukaiset alueet. Liito-oraville soveltuvat elinalueet perustuvat Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n, 2013, selvitykseen. 7

8 Liito-oravien elinalueet sekä liito-oraville soveltuvat alueet on osayleiskaavassa osoitettu parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaisesti. sl-5 ja sl-6-kaavamääräyksiä on täsmennetty siten, että luonnonsuojelu ja metsänkäsittely on paremmin sovitettu yhteen. sl-alueille on asetettu MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, jolloin puiden kaataminen edellyttää maisematyölupaa. Tavoitteena on turvata liito-oravalle luonnonsuojelulain mukainen lisääntymis- ja levähdyspaikan säilyminen puustoisena. Maisematyölupahakemuksesta pyydetään ympäristönsuojeluviranomaisilta lausunto. Maisematyöluvasta päättää kunta. Maankäyttöja rakennuslaissa on esitetty maisematyöluvan myöntämisen edellytykset. Maaomistaja voi jatkossakin harjoittaa hyvää metsänhoitokäytäntöä ottaen luontoarvot huomioon maisematyöluvan mukaisesti. Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan on otettava huomioon maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. ELY-keskuksen rajauspäätökset on tehty varsin suppeille alueille ja ne eivät ole kattaneet liito-oravan kannalta riittävän laajoja alueita. Osayleiskaavassa on selvityksiin perustuen osoitettu alueet liito-oravan elinalueille, joilla on havaittu lisääntymistai levähdyspaikkoja ja liito-oravan käyttämät alueet, joilla ei ole havaittu lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 5. Hannula Ostimme n. hehtaarin suuruisen määräalan, joka vuonna 1989 lohkottiin Ali-Mikkolan tilasta itsenäiseksi tilaksi Hannula osoitteessa Nummenpääntie 71, Perttula. Mikkolan talo oli 1500-luvulla yksi Perttulan kylän kuudesta talosta. Se jaettiin kahtia 1830 Yli- ja Ali-Mikkolaksi. Nykyinen talomme on rakennettu 1913 ja on ollut Museoviraston suojelukohde, johon Museovirasto myönsi avustuksen eteläpuoleisen seinän entisöimiseen Tilan päärakennus sijaitsi vuonna 1988 myynti-ilmoituksen mukaan alueella, joka on osayleiskaavassa merkitty säilytettäväksi, mutta uudessa osayleiskaavaehdotuksessa rakennus ei enää ole suojelukohde. Olen ollut yhteydessä olleen yleisötilaisuuden jälkeen useita kertoja yleiskaavoitukseen asian selvittämiseksi, miksei osayleiskaavaehdotuksessa ole otettu huomioon tilaamme rakennusperintökohteena ja miksi se on jäänyt pois rakennusperintöselvityksestä. Asian käsittely on toistaiseksi lykkääntynyt syystä tai toisesta. Vanha Ali-Mikkolan päärakennus sijaitsee nykyisen Hannulan tilalla. Rakennus on esitetty rakennuskulttuurin inventoinnissa kirjassa Nurmijärven kulttuurimaisema, Kyseinen päärakennus oli jäänyt huomiotta kunnan rakennusperintöselvitysluonnoksessa eikä sitä tästä johtuen ollut esitetty Perttulan osayleiskaavaehdotuksessa rakennusperintökohteena. Rakennusperintöselvitystä on osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen täydennetty ja Ali-Mikkolan päärakennus on lisätty osayleiskaavaan kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena (sr-3)-merkinnällä. 6. Lehtimäki Olen pyytänyt rakennuspaikan siirtoa tilalta tilalle Vastauksessa sanottiin, että se ei ole perusteltua. Pyytäisin kuitenkin, että asiaa vielä käsiteltäisiin, koska tontti on maaston muodoltaan ja maaperältään aivan erinomainen rakennuspaikka. Osayleiskaavan mitoitusvyöhykkeet on määritelty yhdyskuntarakenteen ja maiseman perusteella ottaen huomioon lisäksi alueen etäisyys koulusta sekä yleisen tai yksityistien läheisyys. 8

9 Kaavamääräyksen mukaan mitoituksen osoittama rakentaminen tulee sijoittaa ensisijaisesti AT-alueelle. Mikäli tilan aluetta ei ole AT-alueella, niin rakentaminen tulee sijoittaa ajankohdan tilajaotuksen mukaisen tilan edullisimmalla mitoitusvyöhykkeellä sijaitsevalle alueelle. Mikäli ajankohdan tilasta muodostetaan uusia tiloja, tilan rakentamismahdollisuus jaetaan siitä muodostettujen/muodostettavien uusien tilojen kesken muunnettujen pintaalojen suhteessa, elleivät tilojen omistajat muuta sovi. Ajankohdan mukaiselle tilalle on osayleiskaavan mitoituksen mukaan osoitettu enintään 3 uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta. Tästä tilasta on vuonna 2004 lohkottu tila Osayleiskaavamääräysten mukaisesti 3 rakentamismahdollisuutta jakautuvat seuraavasti: tilalle (sijaitsee pääsääntöisesti mitoitusvyöhykkeellä 3) enintään 2 rakentamismahdollisuutta ja tilalle (sijaitsee suurimmaksi osaksi mitoitusvyöhykkeellä 2) enintään yksi rakentamismahdollisuus. Muistutuksen tekijä omistaa tilan ja 2/3 tilasta , mutta hän ei ole omista tilaa Muistuttajan osittain omistama tila sijaitsee pääasiassa osayleiskaavan mukaisella mitoitusvyöhykkeellä 2 ja tila mitoitusvyöhykkeellä 3 eli tila sijaitsee tilaa edullisemmin yhdyskuntarakenteessa. Pyydettyyn rakentamismahdollisuuden siirtoon suostuminen ei ole perusteltua ottaen huomioon kaavan tavoitteet ja kaavamääräykset. 7. Lehtola Haluamme valittaa ehdotuksesta kaavoittaa tontteja kiinteistömme (tunnus ) naapuriin. Syy: Muutin Vantaalta, koska silloisen omakotitaloni kahdelle rajanaapuri tontille rakennettiin yhteensä 6 uutta asuntoa. Oma tonttini meni täysin pilalle, koska talot tulivat niin lähelle. Ostin tämän talon , joka oli minulle vuosien unelma päättyvän tien päässä, omassa rauhassa ja kauniissa maisemissa. Tiesin että tontilla on rasitteena tie, mutta minulle esitettiin asia niin, että tontin läpi tarvitsee kulkea vain satunnaisesti esim., jos myyjän pitää tuoda kaatamansa hirvi metsästä tai ajaa puita yms. Tämä ei meitä haittaisi. Pian kaupan jälkeen sain kuitenkin kuulla, että myyjän maille ollaan suunnittelemassa kahta tonttia. Kaupantekovaiheessa ei moisia suunnitelmia ollut vielä mahdollista saada selville. Tie, joka kulkisi tonttimme läpi, tulisi pilaamaan koko pihan ja rauhan. Tie menisi aivan talomme edestä, missä on n. 13 m:n välinen alue talomme sisään käyntiin johtavien rappusten ja kiinteistön rajan välissä. Alueelta näkee tonttimme joka kolkkaan. Käytännössä autot ja ihmiset kulkisivat aivan meidän pihassamme. Omistamme useita kotieläimiä, joten siitäkään syystä emme todella halua tietä pihallemme. Olisiko tonteille mahdollista kulkea muuta kautta? Mielestäni tuleville tonteille suunniteltu alue on jossain kartoissa jätetty viherkäytäväksi eläimille, joita siellä kulkee runsaasti, ainakin peurat käyttävät tätä aluetta kulkuväylänä. Tontteja kaavoittaessa tulisi mielestämme huomioida myös tontillemme tuleva yksityistie, olemme rasitteena yksityistielle ja jos meitä tullaan kuulemaan yksityistien omistajan naapurina, emme aio antaa lupaa tien käyttöön. Emme halua olla hankalia, mutta kyseessä on niin iso haitta meille, että teemme kaikkemme, jotta unelmaamme ei pilata. 9

10 Osayleiskaavassa on arvioitu tiloittain rakentamismahdollisuudet. Muistuttajan naapuritiloille on tarkastelussa osoitettu 4 kpl rakentamismahdollisuuksia. Osayleiskaavan mitoitus kuvaa tilojen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärää. Osayleiskaavassa on alueelle osoitettu lisäksi pohjois-eteläsuunnassa kulkeva viheryhteystarve. Rakentamismahdollisuuksien toteuttaminen edellyttää useimmissa tapauksissa suunnittelutarveratkaisun hakemista. Suunnittelutarveratkaisua käsiteltäessä arvioidaan rakentamisen sijoittumista tilan alueella. Suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä otetaan myös huomioon kaavassa osoitettu viheryhteystarve. Suunnittelutarvehakemuksen yhteydessä kuullaan naapurit, jolloin muistuttajalla on mahdollisuus tuoda esiin mielipiteensä lupakäsittelyyn. Osayleiskaavassa ei oteta kantaa oleviin tienkäyttöoikeuksiin eikä perusteta uusia rasitteita. Maanmittauslaitos voi hakemuksesta sekä perustaa uusia tierasitteita että muuttaa tai poistaa olevia tienkäyttöoikeuksia. 8. Välimäki Esitämme, että Välimäki -tilalle annettaisiin kaksi rakennuspaikkaoikeutta seuraavista syistä: Tilan päärakennus on rakennettu 40-luvulla. Tämän jälkeen on tilalle rakennettu vain yksi asuinrakennus v (67 vuoden aikana vain yksi asuinrakennus!) Tilan mailta löytyy helposti sellainen rakennuspaikka, mikä ei rikkoisi yhtenäistä maalaismaisemaa/ kulttuurimaisemaa Tiestö valmiina (Taipaleentien varressa) Vesiosuuskunta valmiina Koulukyytikuljetukset toimivat jo nyt Tilasta on erotettu aikoinaan tontteja, mutta niille ei ole rakennettu (ei saa rakentaa). Allekirjoittaneet, tilan perikuntaan kuuluvat, haluamme, että jokaisella olisi oma paikka/rakennuspaikka tilalla, lapsuuden maisemissa. Oli edesmenneiden vanhempiemmekin toive, että tila pysyy suvussa ja että jokainen tytär saisi oman paikkansa sieltä ja kenties lapsenlapsetkin. Yksi sellainen jo onkin tilan maista erotetulla tontilla (v rakennettu). Päärakennus jäisi yhden perikuntalaisen käyttöön ja yhdelle sisarelle sekä lapsenlapselle pitäisi nyt saada oma rakennuspaikka tilalta. Rakennuspaikat tulisivat ehdottomasti omaan käyttöön. Eikö omalle maalle saa enää rakentaa? Pitääkö ostaa tontti vieraalta ja maksaa siitä kallis hinta? Rakennusoikeutta pitäisi jakaa tarpeen mukaan. Emätilan aikaisempi pilkkominen/hehtaarimäärä ei saisi yksin ratkaista asiaa. Voihan olla niin, että se, joka nyt saa useamman rakennusoikeuden, ei tarvitsekaan niitä. Sitä vastoin joku toinen, joka nyt ei saanut rakennusoikeutta, tarvitsisi kipeämmin sitä. Koemme, että kuntataho määrää omaisuudestamme ja sen käytöstä. Omaisuudensuoja! Kunnan yksipuolisilla päätöksillä ei saisi rajoittaa taajaman ulkopuolista rakentamista. Maaseutu on pidettävä elinvoimaisena ja katsottava kauemmas tulevaisuuteen. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi 10

11 kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Osayleiskaavaehdotuksen mitoitusvyöhykkeet on laadittu yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan perustuen. Tila Välimäki ( ajankohdan tila, pinta-ala 9,66 ha) on emäkiinteistö ajankohdan mukaisesta emätilasta Välimäki , jonka pinta-ala oli tuolloin 31,01 ha. Tämän emätilan muunnettu pinta-ala on 13,02 ha, mikä tarkoittaa viittä rakentamismahdollisuutta koko emätilan alueelle. Ajankohdan mukaisen tilajaotuksen mukaisen tilan Välimäki muunnettu pinta-ala on 5,61 ha, mikä tarkoittaa kahta rakentamismahdollisuutta kyseiselle tilalle. Nämä rakentamismahdollisuudet on toteutettu tilalla ja tästä tilasta vuonna 2001 lohkotulla tilalla Emätilasta on muodostettu yhteensä 10 tilaa, joista tila vuoden 2000 jälkeen. Edellä mainittujen kahden rakennetun tilan lisäksi ovat rakennettuja tilat (pinta-ala 0,5000 ha) ja (pinta-ala 3,6150 ha), jolla on kaksi rakenteilla olevaa asuinrakennusta. Emätilan alueelle ei osayleiskaavan mitoituksen mukaan ole osoitettu uusia rakentamismahdollisuuksia. Lisärakentamismahdollisuus ko. tilalle edellyttäisi mitoituksen muuttamista koko kaavaalueella. Tämä tarkoittaisi useita kymmeniä uusia rakentamismahdollisuuksia osayleiskaavaalueella, mikä ei ole kaavan tavoitteiden mukaista. 9. Tapiola Olen pettynyt kaavaehdotukseen. Kartasta on jätetty Tapiola rakennuspaikka pois ja vielä pitäisi olla ehdolla sivuasuntovaraus. Rakennuslupa oli vireillä vuosina Tuolloin ei kuitenkaan pystytty rakentamaan. Nyt poika perheineen haluaisi rakentaa kodin kyseiselle paikalle, jossa on ollut lupa voimassa Tontille on tehty tie ja siellä on pieni mökki, 9 m². Naapurille on annettu rajani viereen 4 taloa ja 1 varaus. Ei ole oikein, että Tapiola on jätetty ilman rakennuspaikkaa. Pojille pitäisi olla päätalo ja sivuasunto. Nämä tulisi merkitä karttaan. Rakennuspaikalle myönnetty suora rakennuslupa on voimassa viisi vuotta ja rakentaminen on aloitettava kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Aloittamiselle voi saada jatkoaikaa kaksi vuotta, minkä jälkeen rakennuslupa raukeaa, jos rakentamista ei ole aloitettu. Oikeuskäytännössä ja lupakäsittelyssä rauenneella rakennusluvalla ei ole merkitystä arvioitaessa suunnittelutarveratkaisun edellytysten olemassa oloa. Rakentamismahdollisuuden edellytysten arviointi tehdään luvan käsittelyhetkellä oleviin kaavatilanteeseen ja tosiseikkoihin perustuen. Osayleiskaavassa arvioidaan tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet emätilakohtaiseen mitoitustarkasteluun perustuen. Tavoitteena on saada kokonaiskuva kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärästä ja niiden sijoittumisesta. Toisena tavoitteena on saada suunnittelutarveratkaisujen käsittelyyn samoin perustein arvioitu mitoitusnormi kaikkien tilojen osalta, jolloin tasapuolisen kohtelun vaatimus täyttyy lupakäsittelyssä. Tila on muodostettu emätilasta , jonka pinta-ala oli 29,36 ha ajankohtana Tila pinta-ala 0,53 ha ja muunnettu pinta-ala 0,26 ha. Osayleiskaavan mitoituksen mukaan tilan rakentamismahdollisuusluku on 0,09. Rakentamismahdollisuus edellyttäisi, että rakentamismahdollisuusluvun tulisi olla vähintään 0,5. 11

12 Muistuttaja tarkoittanee naapuritilalla tilaa (pinta-ala 28,42 ha) ja jolla sijaitsee 3 asuinrakennusta ja josta lohkotulla tilalla (pinta-ala 0,50 ha) on yksi asuinrakennus. Lisäksi osayleiskaavan mitoituksen mukaan tilalle on osoitettu yhden uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuus. Kyseessä on siis huomattavasti suuremmasta tilasta kuin hakijan omistama tila Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 10. Annukkala Tontille ei ole osayleiskaavassa osoitettu rakennuspaikkaa. Tontille pitää kaavassa osoittaa rakennuspaikka. Olen saanut perinnöksi tontin vuonna Tontti on lohkottu rakennustontiksi ja minulla on ollut aikomuksena rakentaa tontille. Eihän kukaan tarvitse tällaista tonttia muuhun tarkoitukseen. Tontin pinta-ala oli 0,8045 hehtaaria eli 8045 neliötä. Ostin vuonna neliötä lisää maata ja tontin pinta-ala on nyt 1,0756 hehtaaria eli yli 1 hehtaarin, joka on nykyään minimivaatimus hajaasutusalueella tontin kooksi. Vuonna 1980 se oli 5000 neliötä. Olen rakentanut vuonna 1980 tontilleni ajoneuvoliittymän pientalolle. Tielaitos on tehnyt päätöksen tieliittymän rakentamisesta. Tontti on ollut minulla näin pitkän ajan ja tarkoituksenani on vielä rakentaa tontille. Olenhan tontin saanut perinnöksi aikoinaan. Mielestäni minua pitkäaikaisena tontin omistajana ei ole kohdeltu tasapuoleisesti, jos minun tontilleni ei osoiteta rakennuspaikkaa. Omistamani tontti on ollut kaavoituksen nähtävillä jo 35 vuotta. Luulisi kaavoituksen huomioineen tämän myöntäessään rakennuslupia vuosien mittaan. Ostin lisämaatakin, jotta tontti täyttäisi nykypäivän koko vaatimuksen. Viimeisen 15 vuoden aikanakin on jälkeenpäin lohkotuille tonteille myönnetty rakennuslupia. Tonttini on kuulunut vanhemmilleni ja toivoisin sitä verrattavan osittain Honkala tilaan, koska vanhempani omistivat sen ja tämä Takapelto oli heidän omistuksessaan. He olivat ostaneet sen maatilaansa lisämaaksi. Pyytäisin kunnanhallitusta kohtelemaan minua tasapuoleisesti ja myöntämään tontilleni rakennuspaikan, koska tontti on ollut omistuksessani jo 35 vuotta. Osayleiskaavassa ei ole osoitettu rakennuspaikkoja, vaan ainoastaan mitoituksen avulla on arvioitu tiloittain enimmäisrakentamismahdollisuudet. Tilan lohkominen tai liittymäluvan myöntäminen ei ole eikä ole aiemminkaan ollut perusteena rakennusluvan/suunnittelutarveratkaisun/poikkeamisluvan myöntämiselle. Se, että kiinteistön pinta-ala täyttää rakennuspaikan vähimmäispinta-alavaatimuksen, ei ole perusteltu syy rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisua käsiteltäessä laissa esitettyjen edellytysten tulee täyttyä ja yleiskaavassa/rakennusjärjestyksessä on määritelty rakennuspaikan vähimmäispinta-ala. Pelkästään se, että tila täyttää rakennuspaikan vähimmäispintaalavaatimuksen, ei ole peruste rakentamiselle/myönteiselle luvalle. 12

13 Kuten muistuttaja toteaa, tila on ostettu lisämaaksi maatilatalouteen. Tästä tilasta on vuonna 1985 lohkottu tila Annukkala (0,8045 ha) ja siihen on liitetty vuonna 2007 määräala (0,2711 ha) tilasta Tällöin kiinteistötunnukseksi tuli Muistuttajan mainitsema tila Honkala ei sijaitse osayleiskaavaalueella. Suunnittelualueella on useita vastaavanlaisia tiloja, jotka on aikanaan lohkottu tarkoituksena rakentaa tilalle. Tila on muodostettu omaksi kiinteistökseen kiinteistönmuodostusta ohjaavan lain mukaan eikä siinä yhteydessä ole otettu eikä ole voitu ottaa kantaa siihen, voidaanko tilalle rakentaa. Rakentamista ja rakennuslupien / suunnittelutarveratkaisuja / poikkeamispäätöksiä arvioidaan rakennuslainsäädännön mukaisesti (nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaki). Rakentamismahdollisuuksien lisääminen yksittäisissä tapauksissa ei ole mahdollista muuttamatta rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteita. Näiden rakentamismahdollisuuksien määräytymisperusteiden muuttaminen toivottuun suuntaan aiheuttaisi kokonaisuutena merkittävää rakentamisen lisääntymistä alueella. 11. Päivänsäde Tilalle Päivänsäde ei osayleiskaavassa ole osoitettu rakennuspaikkaa. Tila on lohkottu minulle Toivolan tilasta samalla, kun kahdelle siskolleni lohkottiin omansa. Lohkotut tilat ovat tärkeä osa sukuhistoriaamme. Tontit on lohkottu kunnan ja kaavoittajan ohjeiden mukaan yli 1 ha:n kokoisiksi rakennustonteiksi. Tämän vuoksi meihin on vuosittain kohdistunut korkea kunnallinen kiinteistövero, joka kohdistuu alle 3 hehtaarin tontteihin. Oma toiveeni on että poikani pystyvät jatkossakin jatkamaan nurmijärveläistä sukua asumalla esiisiensä mailla. Toisaalta säännösten muuttuessa näinkin lyhyellä aikajänteellä näen haastavaksi että jo aiemmin kaavoituksen ohjeiden mukaan tehty pitkäjänteiset suunnitelmat muutetaan niin, että kuntalaiselle jää 'musta pekka' käteen. Ei rakennusoikeutta mutta korkea kiinteistövero. Muistutuksellani pyydän että tilalleni Päivänsäde 4:44 tilalle myönnetään rakennusoikeuspaikka. Osayleiskaavassa on mitoituksen avulla arvioitu enimmäisrakentamismahdollisuudet, mutta rakentamismahdollisuuden toteuttaminen ratkaistaan aikanaan tilalle haettavien suunnittelutarveratkaisujen yhteydessä. Tila on lohkottu vuonna Tuolloin rakennuspaikan vähimmäispintaalavaatimus alueella on ollut 1,0 ha ja rakentaminen on ollut mahdollista suoraan rakennuslupaan perustuen. Rakennuslupaa ei kuitenkaan ole tuolloin haettu. Myöhemmin alueella tapahtuneen rakentamisen myötä alueesta on muodostunut maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n mukaista suunnittelutarvealuetta, jolloin rakentaminen on edellyttänyt maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua. Tilalle ei ole haettu myöskään suunnittelutarveratkaisua eikä rakentamista ole siten tutkittu maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisessa suunnittelutarveratkaisussa. Tila sijaitsee osayleiskaavan mukaisella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, joka on laajaa yhtenäistä metsäaluetta (M-8) mitoitusvyöhykkeellä 4. Osayleiskaavassa emätilan (ajankohdan tilajaotuksen mukainen tila) rakentamismahdollisuuksien enimmäismäärä on jaettu siitä muodostettujen tilojen kesken niiden muunnettujen pinta-alojen suhteen ajankohdan mukaisille tiloille. Tilat (pinta-ala 1,37 ha) ja (pinta-ala 1,66 ha) ovat pinta-aloiltaan pieniä ja sijaitsevat yhdyskuntarakenteellisesti epä- 13

14 edullisesti. Täten osayleiskaavan mitoitus ei ole tuottanut rakentamismahdollisuuksia kyseisille tiloille. Se, miten tilaa verotetaan, ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. 12. Laurinmäki Muistutuksena kaavaan haluan tuoda esille mitoitusperusteita vastustavan kantani. Osayleiskaavan ehtojen ja perusteita en moiti kuin vain mitoitustavan kohdalta. 1. Emätila on täysin mielivaltaisesti valittu raja. Se voi jopa olla ristiriidassa muuten ohjaaviksi perusteltujen määräysten kanssa. Se ei myöskään ota huomioon mahdollisesti jo ennen olleita rakennusmahdollisuuksia. Edeltävä aika olisi yhtä lailla samoin yhdenvertaisuusperustein ollut huomioitava. Kokonaisuus siis osoittaa kyseisen rajan olevan kuin hatusta vedetty hallinnollinen kikkailu, jota ei voi perustella yhdenvertaisuudella tämän eikä tulevien sukupolvien osalta. 2. Se yli 50 vuotta vanhana ja jo sukupolvien menneenä ei mitenkään luo tasa-arvoisempia rakennusmahdollisuuksia. Kuten jo mainitsin, peruste sulkee pois muuten alueella hyvin muut ehdot täyttäviä rakennusmahdollisuuksia. 3. Nykyoloissa määräys vähentää tasa-arvoa rakennusmahdollisuuksien saannissa ja yhdyskuntarakenteen perustellussa ohjaamisessa. Näistä syistä katson, että emätilaperusteinen mitoitusperuste tulisi kumota. Muutoin omana mielipiteenäni en näe maaseutumaisen harvaan rakentamisen olevan erityinen vetovoimatekijä. Pidän sitä vain jonkun toisen oman mielipiteen arvoisena, en faktana. Emätilan lähtökohdaksi mitoitustarkastelussa valitaan sellainen ajankohta, jolloin rakentaminen suunnittelualueella on alkanut lisääntyä. Osayleiskaavassa emätilan määräytymisen ajankohdaksi on valittu , joka on rakennuslain voimaantulon ajankohta ja jota on yleisesti käytetty mitoittavissa osayleiskaavoissa. Emätilaperiaate on oikeuskäytännössä yleisesti hyväksytty menettelytapa arvioida kiinteistöjen tasapuolista kohtelua. Toiseksi poikkileikkausajankohdaksi on valittu , joka on maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon ajankohta. Emätilan rakentamismahdollisuudet on jaettu ajankohdan tilajaotuksen mukaisille emätilasta muodostetuille tiloilla muunnetun pinta-alan suhteessa. vasta tässä vaiheessa on otettu huomioon tilan alueella jo toteutunut rakentaminen. Tämä on tapa tuoda emätilamitoitus lähemmäksi nykyhetkeä. Poikkileikkausajankohdat, vuodet 1959 ja 2000, on valittu, koska silloin on tullut voimaan rakentamista ja lupakäytäntöä ohjaava lainsäädäntö. Mitoitusperusteiden lähtökohtina on ollut osayleiskaavan tavoitteiden saavuttaminen. Mitoitusvyöhykkeitä laadittaessa on otettu huomioon tilojen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sekä mahdollisella tulva-alueella. Mitoituksen perusteella yhdyskuntarakenteessa edullisille alueille voidaan rakentaa haja-asutusluonteista rakentamista tiiviimmin. 14

15 13. Ainolan tila Esitin vuonna 2014 mielipiteeni Perttulan osayleiskaavaehdotuksesta. Perustelin, miksi tilalleni tulee saada rakennuspaikka. Olen tutustunut kunnan antamaan vastaukseen. Vastauksessa viitataan mm. tasapuolisen kohtelun vaatimukseen. Haluan edelleen, että Ainola nimiselle tilalleni tulee kaavaan rakennuspaikka. Emätilaan liittyvät rakennuspaikkajyvitykset eivät ole itselläni olleet tiedossa ja ne on pääosin käytetty muiden kuin itseni toimesta niin, etten ole siihen voinut vaikuttaa, koska en ole tuntenut jyvitysjärjestelmää eikä tasapuolinen kohtelu tältäkään osalta kohdallani toteudu. Toinen kunnan vastineessa esitetty epäkohta on se, että viitataan tilani sijaintiin osittain peltoalueella, "joka on maakukunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, ei ole tuottanut osayleiskaavaehdotuksen mitoituksen mukaista rakentamismahdollisuutta". Tämä arvokas maisema-alue, johon viitataan, on perheeni rakentama ja itseni ylläpitämä. On oikeustajuni vastaista perustella rakennusoikeuden epäämistä sukuni monessa sukupolvessa tekemän työn perusteella. Kunta siis edellyttää, että rakennan ja hoidan Nurmijärven kulttuurimaisemaa omalla kustannuksellani, työlläni, ilman oikeutta. Hallintolain 6 :ssä viitataan viranomaistoiminnan tarpeellisuusvaatimukseen, jolla tarkoitetaan sitä, että viranomaisen toimintaan, tässä tapauksessa kunnan, on objektiivisesti arvioiden tarve ja että valittavissa olevista keinoista valitaan se, joka rajoittaa henkilöiden oikeuksia vähiten. Nyt toimitaan juuri tämän vastaisesti, koska nyt juuri rajoitetaan allekirjoittaneen oikeuksia kaikkein eniten. En ymmärrä miten peltoalueen säilyttäminen on ristiriidassa rakennuspaikan kanssa, koska ei ole tarkoitus, että se tulisi peltoalueelle vaan Suonojantien varressa olevalle metsäalueelle, joka on ihanteellista rakennusmaata. Kunnan vastine suhteellisen pinta-alan perusteena olevista mitoitusvyöhykkeistä ei itseäni tyydytä. EL Y:n vuonna 2004 tekemä kevättulvahavainto ei vastaa normaalia tilannetta. Peltoalueella ei esiinny tulvimista. Tämän ovat havainnoineet myös peltoalueen vuokraajat ja viljelijät vuosikymmenien ajalta. Esitän, että Ainola-nimiselle tilalleni ( ) sijoitetaan Perttulan osayleiskaavaan rakennuspaikka. Perttulan osayleiskaavan laatiminen perustuu valtuuston hyväksymään yleiskaavoitusohjelmaan. Suunnittelun merkittävimpänä tavoitteena on Perttulan alueen ja etenkin kyläkeskusalueen kehittäminen maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Mitoitusperusteiden lähtökohtina on ollut osayleiskaavan tavoitteiden saavuttaminen ottaen huomioon maakuntakaavan ohjausvaikutus ja maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Tilojen sijainti yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa sekä mahdollisella tulva-alueella on otettu huomioon mitoitusvyöhykkeitä laadittaessa. Mitoituksen perusteella yhdyskuntarakenteessa edullisille alueille voidaan rakentaa hajaasutusluonteista rakentamista tiiviimmin. Avoimille peltoalueille rakentamista pyritään välttämään. Osayleiskaavan merkittävänä tavoitteena on ohjata alueelle kohdistuva rakentamispaine sekä sijainnin että kokonaismäärän osalta sijoittumaan hyvin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa, jotta alueen vetovoimatekijät ja maaseutumaisuus säilyvät. Osayleiskaavan mitoi- 15

16 tusperusteena on käytetty ns. muunnettua pinta-alaa. Eri mitoitusvyöhykkeitä on painotettu kaavan tavoitteet huomioon ottaen. Maisemallisesti arvokkaat ja yhdyskuntarakenteellisesti epäedullisemmin sijaitsevat alueet eivät siten ole tuottaneet osayleiskaavan mitoituksen mukaan niin paljon rakentamismahdollisuuksia kuin yhdyskuntarakenteessa ja maisemassa edullisemmin sijaitsevat alueet. Emätilaperiaate rakentamismahdollisuuksien arvioinnissa on yleisesti oikeuskäytännössä käytetty tapa arvioida tilojen tasapuolisen kohteluntoetutumista. Tila (pintaala 14,78 ha) on muodostettu vuonna 2009 tilasta (pinta-ala 14,2790 ha) ja tilan määräalasta (0,6887 ha). Ajankohdan mukaiselle tilalle ei osayleiskaavan mitoituksen mukaan ole osoitettu uuden rakennuspaikan muodostamismahdollisuutta vaan tilan enimmäisrakentamismahdollisuus (1 kpl) on jo ylittynyt, sillä tilan alueella on kaksi asuinrakennusta. Nämä rakennuspaikat on lohkottu omiksi tiloikseen. Ajankohdan mukaiselle tilalle (37,4121 ha) on osoitettu yksi uusi rakentamismahdollisuus, mutta se ei kohdistu tilaan liitettyyn määräalaan. Tulva-alueiden määrittely on osayleiskaavassa tehty parhaan saatavissa olevan tiedon mukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Yleisesti tulvavaaraa arvioitaessa käytetään suositusten mukaan usein kerran 100 vuodessa toistuvaa tulvaveden korkeutta. Tulvavaaran arvioinnissa ei näin ollen käytetä tavanomaista tulvatilannetta. 14. Rajakorpi Perttulan osayleiskaavan koillisosa, jossa kiinteistö sijaitsee, on osittain merkitty "M 8 Maa ja metsätalousvaltainen alue, laaja yhtenäinen metsäalue". Alue on kuitenkin hyvin avaraa sekä peltovaltaista, jonka vahvistaa ilmakuva (ortokuva). Mistään yhtenäisestä metsäalueesta ei voi täten olla kyse. Lisäksi alueella kulkee kaasuputkilinja, joka jakaa alueen metsäalueita peltojen lisäksi. Koko osayleiskaava-alue on tiiviin kyläkeskuksen ulkopuolella luonteeltaan hyvin vaihtelevaa pelto- ja metsämaata. Osayleiskaavassa on eri tyyppisiä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita jaoteltu yhdyskuntarakenteessa edullisimmin sijaitseviin metsäalueisiin (M-6), hieman syrjemmässä sijaitseviin metsäalueisiin (M-7) sekä pääosin rakentamattomina säilyneisiin yhtenäisiin metsätalousalueisiin (M-8). Koska kyseessä on yleispiirteinen osayleiskaava, sisältävät nämä kaikki maa- ja metsätalousalueet sekä peltoa että metsää, mutta M-8 merkinnällä osoitetut alueet ovat pääosin rakentamattomia. Uudenmaan 1. vaiheen maakuntakaavassa "merkittävä kiviainesvaranto alue" on merkitty aivan kaasuputken itäpuolelle, toisin kuin nyt ehdotetussa Perttulan osayleiskaavassa. Osayleiskaavan tulisi noudattaa maakuntakaavaan alueidenkäyttösuunnittelua, eli "merkittävä kiviainesvaranto alue" tulisi rajata maakuntakaavan mukaisesti myös osayleiskaavaan. Osayleiskaavassa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan mukainen alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja, on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti Uudenmaan liitosta saadun aineiston perusteella. Uudenmaan maakuntakaavassa maakaasun runkoputken linjaukset on esitetty ohjeellisina. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa laadittaessa kaasuputken itä-länsisuuntainen linjaus oli 16