VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI"

Transkriptio

1

2 VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun, Linnamäenkadun, Linnamäenpuiston ulkoreunan, rautatien ja Sammonkadun rajaama alue. (korttelit 24, 26, 28, 29 ja 30) Asemakaavan muutostyö kuuluu vuosien kaavoitusohjelmaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista alueen rakennusten ja ympäristön suojelun yhtenäistäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Inventoinnissa tarkastellaan Vanhan kasarmialueen asemakaava-alueen rakennusperintöä. Inventointi kattaa kaikki olemassa olevat kasarmialueeseen liittyneet rakennukset. Lisäksi Vanhasta kasarmialueesta on laadittu erillinen suojelu- ja kehittämissuunnitelma sekä Puisto, jota tämä inventointiaineisto täydentää. Mikkelin vanha kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Se sijaitsee Mikkelin keskustan lounaispuolella, Nuijamiehen kaupunginosassa. Mikkelin vanha kasarmialue on muodostunut kolmessa rakennusvaiheessa, jotka edustavat aikakautensa tyyppirakentamista ja täydentävät toisiaan. Vanhin osa, 1800-luvun lopun tarkk ampujapataljoonan puukasarmialue on ehjä kokonaisuus, johon rinnastettavia ovat vain Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Venäläinen rykmentti tuli Mikkelin kasarmeihin v ja alue täydentyi tiilikasarmialueen rakennuksin. Itsenäisyyden aikana alue palautui suomalaisen varuskunnan, viime vaiheessaan Savon prikaatin käyttöön. Tilanpuutteen vuoksi varuskunta kuitenkin siirrettiin Karkialammelle ja vanha kasarmialue onkin 1960-luvulta lähtien muovautunut virasto- ja kampusalueeksi. Puisten kasarmirakennusten alue sekä niitä ympäröivät puistoalueet ovat hyvin säilyneet. Myös osa vanhaa kasarminkenttää on säilynyt, joskin se on kooltaan vain kolmanneksen alkuperäisestä. Kasarminkentän ympärille on tehty useita uudisrakennuksia ja vanhaa rakennuskantaa onkin enää vain kentän koillissivulla olevat vanhat tiilikasarmit. Kasarmialueen koillis- ja lounaisnurkat ovat asuinkäytössä. Vanhalla puukasarmilla toimii Jalkaväkimuseo, osa rakennuksista on toimistokäytössä ja yhdessä toimii päiväkoti. Kasarminkentän pohjois- ja länsipuolella olevat rakennukset ovat pääosin toimistokäytössä. Muu alue on Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksena. Alueen luonteeseen on alusta asti kuulunut tiukka, sotilasmainen järjestys. Rakennukset on sijoitettu selkeisiin ryhmiin ja niiden muodostamat linjat ovat suoria. Tämä saa aikaan sen, että rakennusten väleihin muodostuu näkymäakseleita. Akselien päässä on useinkin, vanhoja kaupunki- ja

3 puistosuunnittelun oppeja noudattaen, jokin päätepiste. Nämä akselit ovat edelleenkin alueen rakenteessa näkyvissä ja olennainen alueen luonnetta muodostava tekijä. Kulttuuriympäristön suojelutilanne Alun perin kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle. Mikkelin asukasmäärän kasvaessa kaupunkirakenne levisi kiinni kasarmialueeseen jo 1930-luvulta lähtien ja parikymmentä vuotta myöhemmin se oli jo ympäröinyt koko alueen. Kasarmialueena toimiessaan alueen liikenne oli järjestetty sisäisen tieverkon varaan, joka liittyi ympäröivään verkostoon vain parin portin kautta. Sama luonne alueella on edelleenkin, kun osin kulku tonteille on toisten läpi. Alueen historiaa ja luonnetta on selvitetty laajasti Mikkelin kaupungin laatimassa Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelmassa. Tämä selvitys on tehty täydentämään ko. suunnitelmaa. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa vanha kasarmialue on merkitty merkinnällä: mav, kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Yleiskaava Yleiskaavassa (1990) kasarmialue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), koillisneliö rakennussuojelualue (SR).

4 (Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu) Asemakaavat Alueella on korttelin 24 sekä Linnamäenpuiston osalla voimassa vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 24 rakennuksista pääosa on merkitty merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Kaavan mukaan koillisneliön rakennukset tulee säilyttää ja niiden ulkoasuun saa tehdä ainoastaan entistämiseen tähtääviä muutoksia. Asuinrakennusten ullakkotiloihin saa kunnostaa asuintiloja. Vanhojen puukasarmien lähiympäristön puisto on merkitty puistomaisena säilytettäväksi, istutettavaksi kortteliosaksi. Linnamäki on kaavassa puistoalue, jonka osalle voidaan rakentaa rakennelmia jalkaväkimuseon tarpeisiin. Kirkkoraunio on muinaismuistoalue vahvistetussa asemakaavassa korttelit 26 ja 28 on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y) ja Jääkärinkadun varteen LPA-alue. Rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa. Korttelin 26 ajantasa-asemakaava on Suojeltuna on ainoastaan vanha asuinrakennus (sr-1). Muuhun rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa vahvistetussa kortteleiden 27, 29 ja 30 asemakaavassa korttelin 27 vanhat tallirakennukset ja vanhat tiilikasarmiosat korttelissa 30 on suojeltu. Erityislait Valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella on suojeltu osa entisen Suomen 6. Tarkk ampuja pataljoonan rakennuksista. Asetuksella 480/1985 on suojeltu rakennukset 7, 10-14, 16, 18, 19-20, 22 ja 35. Suojeluluokka on S2 (ulkoasu). Samalla varjeltiin venäläisaikaiset kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta (25 ja 26), varjeluluokka V2 (ulkoasu).

5 Aikaisemmat selvitykset Rakennussuojelulailla on suojeltu entinen Välskärien talo (29) Ely -keskuksen 12/ päätöksen mukaisesti. Samassa päätöksessä todetaan, että viereisen aliupseerikerhon (30) suojelu voidaan toteuttaa asemakaavalla. Mamk on valittanut rakennussuojelupäätöksestä ympäristöministeriöön päiväämällään valituksella. Valitus on käsittelyssä. Museovirasto on vuonna 2009 päivittänyt luettelonsa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (nk RKY 2009). Asiasta on valtioneuvoston antama päätös, jonka mukaan luettelo on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Mikkelin vanha kasarmialue on yksi inventoiduista kohteista. RKY-kohteet Mikkelin keskusta-alueella. Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut Rakennusten perustiedoissa on tukeuduttu Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelman tietoihin. Lisäksi rakennusinventoinnin perustietojen pohjana on käytetty Ulla-Riita Kaupin ja Kirsti Kovasen muistiinpanoja rakennusten historiasta. Viheralueista oli käytössä kaksi kasvillisuus selvitystä vuosilta 2003 (Pekka Pohjola) ja 2006 (Enviro, Marko Vauhkonen). Puistoalueiden historiaa on selvitetty kaupungin toimesta vuonna Lisäksi vuonna 2010 valmistui alueen maisemainventointi (Maisemasuunnittelu Hemgård). Niitä käytettiin apuna viheralueiden arvioinnissa.

6 Aineistot ja menetelmät Vanhaa kasarmialuetta on dokumentoitu valokuvaamalla kesällä 2009 suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Tietoa rakennuskannan kehityksestä on kerätty vanhoja kanta- ja asemakaavakarttoja kaavoja tutkimalla. Kuva-aineistoa on saatu kaupunginmuseolta, Jalkaväkimuseosta sekä kirjallisuuslähteistä. Lisäksi täydentävänä apuna on käytetty rakennusvalvonnan aineistoja. Aineisto on esitelty ensin kokonaisuuksina ja kunkin rakennuksen tietoja on täydennetty liitteessä. Tekstissä mainitut rakennusten numerot viittaavat liitteessä esitettyyn karttaan.

7 Kulttuuriympäristön kokonaisuudet Puukasarmit ja Tykkipuisto Kuvaus ja historia Puukasarmit muodostavat rakennustavaltaan yhtenäisen 1800-luvun lopulla rakennettujen puutalojen ryhmän. Alueen keskellä sijaitsee klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, jossa koivurivien reunustamina risteilee hiekkakäytävien verkosto. 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia alueella on säilynyt 19. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi myöhemmältä ajalta (venäläiskasarmit) tiilinen alun perin asuinrakennus, joka nyt on toimistokäytössä sekä tuolloin rakennettu varasto (19). (Ehkä myös hirsinen osa on tuolloin uudelleen rakennettu.) Kasarmialueen koillisneliö rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksen suunnitelmien mukaan (E.B. Lohrman 1897 ja August Boman 1882) Mikkeliin Suomen 6. tarkk ampujapataljoonan kasarmiksi. Symmetrisesti sijaitsevat puiset kasarmirakennukset ja niiden asemakaava ovat parhaiten säilyneitä maassamme. Tarkk ampujakasarmin rakennukset on suojeltu valtion asetuksella Suojelu koski rakennuksia, mutta päätöksessä todetaan kasarmialueeseen kuuluvan hyvin suunniteltu ja hoidettu puisto. Puukasarmien keskellä sijaitseva klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, on yksi ainutlaatuisista kohteista Etelä-Savon alueella. Se on lähellä alkuperäistä asuaan säilynyt kokonaisuus. Puisto on jo alkujaan istutettu puistoksi. Sitä ympäröivät empiretyyliset yksikerroksiset kasarmirakennukset. Puiston länsisivua rajannut artellirakennus on purettu. Puistossa on kolme erilaista muistomerkkiä. Alue rajautuu pohjoisessa Jääkärinkatuun, idässä Linnamäenkatuun, etelässä Tarkk ampujankujaan sekä lännessä Prikaatinkatuun. Näistä jokaisella on oma luonteensa. Jääkärinkatu on selkeästi kaupunkikatu. Linnamäenkatu on asuinkatu, jonka länsipuolella on jyrkkärinne kasarmialueelta tielle. Tarkk ampujankuja ja Prikaatinkatu ovat olleet kasarmialueen sisäistä liikennettä palvelevia katuja alueen alusta saakka. Tarkk ampujankuja rajoittaa puukasarmialuetta entisestä sairaala-alueesta. Sen luonne on hyvin kujamainen ja sille luonnetta antavat tien eteläpuolen puistikko suurine puineen. Prikaatinkatu taas oli alun perin kasarmialueen ja harjoituskentän välissä ollut kulkuväylä. Nykyään kadun varrella on selkeästi erotettavissa kahden eri aikakauden kasarmirakentamisen erot: itäpuolen tarkk ampujakasarmien puurakennuksen ja itäpuolen tiilikasarmit. Kadun luonne on muuttunut avoimemmaksi sitä reunustaneen puukujanteen kaatamisen jälkeen. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Puistoalue tulee entistää maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

8 Asuinrakennukset Linnamäeltä nähtynä 1800-luvun lopussa. Asuinrakennus vuonna Tähtäysharjoitus kasarmin edessä luvun alussa.

9 Kasarmialuetta 1970-luvun alussa. Kasarmirakennus vuonna 2009 Venäläiskaudella rakennettu tiilinen asuintalo, nykyisin toimistotalo, puukasarmien alueella..

10 Tallit leipomorakennuksen edustalla on purettu. Kuva luvun alusta.

11 Puukasarmien sairaala-alue Kuvaus ja historia Puukasarmien sairaala-alue on selkeä osa 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia. Ne sijaitsevat kuitenkin hiukan erillään ja niiden koordinaatisto on poikkeuksellisesti käännetty muuhun kasarmialueeseen nähden. Alueella sijaitsi kasarmin sairaalarakennus piharakennuksineen, Jäljellä on enää asunrakennus ns. Välskärientalo sekä varaston kivijalka. Alueella on myös keisarinnan asunnoksi rakennettu, myöhemmin aliupseerikerhona toiminut rakennus, joka ei ollut varsinaisia sairaala-alueen rakennuksia. Niitä ympäröi kaunis, vanhojen puiden muodostama puisto, Sairaalapuisto. Puiston kaakkoisrajan tuntumassa on nähtävissä vielä muutama puu jäljellä sairaalalle johtanutta tietä reunustaneista koivurivistöistä. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki säilyneet rakennukset tulee säilyttää. Sairaalapuiston hoidossa ja kehittämisessä tulisi tutkia alkuperäisen korttelirajauksen esiin ottamista. Vanhojen rakennuspaikkojen kohdille voidaan harkita osoitettavaksi rakentamista. Koordinaatiston suunta on alueelle olennaista ja uudisrakentamisen tulisi noudattaa tätä. Uudisrakentamisen tulisi myös olla päämassan ilmeeltään samansuuruista kuin vanhat rakennukset ovat olleet. Purettu sairaalarakennus ja puurivistöt 1900-luvun alun kuvassa. Välskärientalo kesällä 2009.

12 ja syksyllä Aliupseerikerhoa on laajennettu luvulla matalammalla lisäosalla. Puretun talousrakennuksen kivijalka on vielä puistossa.

13 Tiilikasarmit ja Kasarminkenttä Kuvaus ja historia Venäläisten sotaväen aikana kasarmialuetta laajennettiin vuonna 1901 lähes kahdellakymmenellä rakennuksella. Niistä puolet on säilynyt, joskin aikojen kuluessa muutettuina. Rakennukset keskittyvät Kasarminkentän koillissivulle (kasarmirakennukset) sekä alueen lounaiskulmaan (vanha tiilisairaala, asuinrakennuksia ja vanhat tallit). Vuonna 1918 suomalaiset ottivat kasarmialueen sotilaskäyttöönsä. Venäläisiltä keskenjääneitä rakennustöitä jatkettiin mm. rakentamalla vaatetuskorjaamo venäläisten tekemille perustuksille. Itsenäisyyden aikana vanhoja tiilikasarmeja muutettiin armeijan tarpeiden mukaan. Kasarminkentän laidalla toista kasarmirakennuksista korotettiin yhdellä kerroksella luvulla. Muutkin rakennukset ovat kokeneet suuria muutoksia vuosien kuluessa, mutta ovat kuitenkin säilyttäneet massoittelussaan ja tiiliarkkitehtuurissaan rakentamisaikansa piirteet. Takk ampujapataljoonan puukasarmialue muodostui alkujaan ruutukaavaan sijoitetusta rakennusryhmästä alueen itäpäässä sekä sen länsipuolella olevasta yhtä suuresta harjoituskentästä, Kasarminkentästä luvulla venäläisten toimesta tehdyt täydennysrakentamiset jatkoivat ruutukaavaa, mutta harjoituskenttä supistui. Nykyinen Kasarminkenttä on noin neljäsosa alkuperäisestä. Sen laidalla olleet muotopensasistutukset ovat myös kadonneet. Kenttää rajaavat rakennukset, jotka kolmea tiilirakennusta lukuun ottamatta ovat itsenäisyyden ajan täydennysrakentamista. Kenttää kaakossa rajaa pari vuotta sitten kolmikerroksiseksi korotettu opetusrakennus. Se yhdistää kaksi 1950-luvulla rakennettu kasarmia. Nykyisin kenttä on autojen parkkipaikkana. Reunojen rajaukset ovat epämääräiset ja paikoitus on levinnyt myös kenttäalueen ulkopuolelle. Alueen katuverkosto lienee suhteellisen uusi. Tämä alue on kaikissa vanhoissa kartoissa esitetty hyvin yksinkertaisesti. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat maakunnallisesti merkittäviä. Tiilikasarmilla sekä siihen kuuluvalla kasarminkentällä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Kasarminkenttä tulee säilyttää hiekkakenttänä ja avoimena. Kentän kokoa ei saa pienentää. Reunojen käsittely ja istutukset maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

14 Ampumaharjoitukset Kasarminkentällä Lapsia urheilemassa nykyisen Sammonkadun kohdalla, takana kasarmin asuinrakennukset. Ravintola Talli sijaitsee nimensä mukaisesti vanhassa tallissa. Kasarminkentän lounais- ja luoteissivut ovat uudistuneet, mutta arkkitehtuuri on sotilaallisen täsmällistä.

15 Kentän rajaus on epämääräinen ja aukion hahmottaminen on vaikeaa. Kentän eteläpuolen rakennus korotettuna 3- kerroksiseksi.

16 Itsenäisyyden ajan rakennuskanta Kuvaus ja historia Viimeisimpänä varuskunnan rakennuksena tehtiin kaksi Eero Jokilehdon suunnittelemaa kasarmia 1950-luvulla. Lisäksi venäläisaikaisiin rakennuksiin tehtiin muutoksia ja mm. vaatetuskorjaamo on suomalaisten rakentama, joskin vanhimmilta osiltaan venäläisten tekemille perustuksille rakentunut. Varuskunta siirtyi pois alueelta 1950-luvulta lähtien ja alue siirtyi oppilaitos käyttöön. Kasarmin kentän laidalle nousivat Maanmittauskonttori ja Ympäristötalo, tiilikasarmit yhdistettiin yhdysosalla sekä viimeisenä rakennettuja kasarmeja yhdistävä oppilaitosrakennus Kasarminkentän kaakkoisreunaan. Oppilaitosta vielä täydennettiin päärakennuksella, joka nousi tontin kaakkoisrajalle, radan ja 5-tien varteen. Alueen täydennysrakentamista on jatkettu, viimeisimpänä on Jokilehdon kasarmien väliin tullut uusi lisäsiipi. Alueen uudet rakennukset jatkavat alueelle sopivaa sotilaallisen särmikästä rakennustapaa. Arvot ja merkitys Eero Jokilehdon 1950-luvun kasarmit ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Eero Jokilehdon suunnittelemat kasarmirakennukset tulee säilyttää osana kasarmialueen historiaa luvulla rakennetut kasarmit kesällä 2009, ennen lisärakennusta. Syksyllä 2011 on kasarmirakennusten väliin kohonnut lisärakennus.

17 Mamkin päärakennus vuodelta 1994.

18 Linnanmäki Kuvaus ja historia Puukasarmialueeseen liittyi myös läheinen Linnanmäki. Mäelle rakennettiin vuonna 1882 huvimaja ja soittolava, jonne upseerit perheineen kokoontuivat kesäisin. Linnanmäellä sijaitsi myös vesitorni, jonka kautta Kasarmialueelle vedettiin Pitkäjärvestä vesijohto. Venäläisten joukko-osaston asetuttua Mikkeliin, rakennettiin Linnanmäelle vuosin pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko. Muut toiminnat mäeltä hävisivät. Kirkko muutettiin itsenäisyyden aikana varastoksi, jossa käytössä se toimi, kunnes kirkko purettiin vuonna Piponiuksen kaavassa, vuodelta 1917, on Linnamäenpuisto esitetty sijaitsevaksi Linnamäenkadun ja Braahenkadun päätteenä olevaan kolmioon. Nykyinen puisto on kasarmialuetta. Nykyään mäellä on kirkon paikka juuri ja juuri havaittavissa maastossa sekä alttarin kohdalla muistokivi. Myös vanhaa polkuverkostoa on vielä aistittavissa. Samoin maassa on nähtävillä ilmeisesti kirkon edustalla ollutta kiveystä sekä joitain betonivaluja kirkon takana. Sen sijaan kirkolle johtanut portaikko ja polku on purettu samaan aikaan kirkon kanssa. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Puiston käytävät tulee säilyttää. Kirkonpaikka on muinaismuistokohde. Kirkko ilmeisesti 2. maailmansodan aikaan, sillä sipulikupolit on jo purettu. (www.mikkeli.fi)

19 Kirkon purkutyöt käynnissä. (www.mikkeli.fi) Kirkon keskikäytävän paikka nyt. Kirkon muistokivi

20 Kasarmialueen kartta vuodelta 1943, jossa näkyvissä paikka, josta portaat kirkolle ovat menneet. (Samoin kartasta on raaputettu pois artellirakennus, tallirakennus Prikaatinkadun varrelta sekä käymälärakennuksia kasarmialueen koilliskulmalla. Edellä oleva kartta laitettuna päällekkäin vuoden 2011 kantakartan kanssa. Lähteitä Etelä-Savon rakennusperintö, 1994 Tarkk ampujapataljoonien kasarmialueet, Ulla-Riitta Kauppi Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina , Tauno Tuominen 1994 Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, Tauno Tuominen, 2002 Museoviraston ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen rakennusinventointiluonnos, Ulla-Riitta Kauppi ja Kirsti Kovanen Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma, Mikkelin kaupunki 2009

21 Vanha kasarmialue asemakaavamuutos; Puistojen historiaselvitys, Mikkelin kaupunki 2010 Museoviraston nettisivujen aineistot (www.nba.fi) Savon Prikaati : Porrassalmelta Karkialammelle, Yrjö Peltola, 2006 Porrassalmi -lehden vuosikerrat Mikkeli, Mikkelin kaupunki 1971, 1976, 1982, 1988 ja 1990

22 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS Kartta alueelta ja rakennusten numerointi 001 ASUINRAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 365 (298) 300 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 6 Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kuudelle aliupseerille tarkoitettu majoituskasarmi (kaser for sex subalternoffiderare). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Rakennuksessa on kylmä ullakko venäläisen rykmentin kanslia. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Myös myöhemmin korjauksia. 2 ikkunaa päädyssä pantu umpeen. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-2 sr1.

23 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 002 ASUINRAKENNUS ASUINRAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 460 (389) 388 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 3? Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kolmelle upseerille ja avioituneille aliupseereille tarkoitettu asuinrakennus. Hirsirunko valmistu 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Itsenäisyyden ajan edelleen asuinrakennus. Rakennuksessa on kylmä ullakko. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-2 sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (572) 571 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 950 Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan komentajan ja nuoremman upseerin asuinrakennus (kaser for kommendören ohc yngre sabsofficern). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1.

24 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 004 ASUINRAKENNUS HALLINTORAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (422) 387 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kahden komppanianpäällikön majoituskasarmi (kasern for tvenne kompanichefer). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Missä käytössä itsenäisyyden aikana? Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Tarkk ampujankj 1 Omistaja MAMK Rakentamisvuosi 1910-luvulla Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut punatiili Kate konesaum.pelti Kerrosala 912 Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 800 Kerrosluku I 2/3 Venäläisaikaista tiilikasarmia. Tämän rakennuksen paikalla ollut Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan lääkärin virka-asunto. Se on purettu 1910 luvulla ja paikalle venäläiset rakentsivat punatiilisen, puhtaaksi muuratun, neljälle esikuntaupseerille tarkoitetun 2-kerroksisen tyyppipiirustusten mukaisen asuinrakennuksen. Raeknnuksessa on ollut neljä suurta huoneistoa. Sittemmin rakennus on ollut Savon Prikaatin kantahenkilökunnan asuinrakennuksena. Peruskorjattu Mikkelin ammattikoulun asuntolaksi luvulla, sen jälkeen lyhyen ajan tyhjillään tai tilapäiskäytössä. Mikkelin ammattikorkeakoulu osti rakennuksen Kapiteeli Oy:ltä 2001 ja peruskorjasi sen 2003 MAMK:n hallintorakennukseksi. Myös avoullakko on kunnostettu toimistokäyttöön. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1.

25 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 007 PÄÄVARTIO UPSEERIKERHO Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (216) 216 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 380 Kerrosluku II Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan vartiorakennus (vakthus). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Myös itsenäisyyden aikana 1960 luvun lopulle saakka päävartiona. Nykyisin Jalkaväkimuseon kahvila. Asetuksella suojeltu rakennusnumerolla 005, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 448 (456) 455 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumistila Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan upseerikerho ja kanslia. Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisenä upseeriklubina Itsenäisyyden ajan upseerikerhona kunnes kerhotoiminta 2002 asetettiin konkurssiin ja pesänselitys käynnistyi. Vuodesta 2003 tilausravintolana, yrittäjä on vuokrannut tilat Senaatti-kiinteistöiltä. Korjattu moneen kertaan, viimeksi 1990-luvulla. Suurin osa seinäpinnoista tapetoitu ja maalattu vanhaan tapaan vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

26 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 010 KASARMI KASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina Itsenäisyyden ajan kasarmina, kunnes korjattiin 1980-luvulla Jalkaväkimuseoksi Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Saneerauksen jälkeen ollut Jalkaväkimuseon päärakennus. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 001, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Jalkaväkimuseon varastona Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

27 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 012 KASARMI KASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Jatkosodan aikana (Länsi-Savo ) Saksan sodanjohdon Yhteisesikunta Nord in käytössä. Peruskorjattu 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon toimistoksi ja näyttelytilaksi. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 002, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon tiloiksi Mikkelin teknillinen oppilaitos vuokrasi rakennuksen opetustiloiksi, aluksi LVI-osaston luokkia, vuodesta 1994 MAMK tekniikan maanmittaustekniikan opintosuunnan luokkia vuoteen Sittemmin talon eteläsiivessä on toiminut Yrittäjyyden osaamiskeskus Yos. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 004, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

28 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 014 VERSTAS LEIPOMO Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan räätälin- ja suutarinverstaat ja perheellisen alipäällystön asuntoja (verkstad och kasern for obevärade), vuosina venäläisen sotaväen aseettomana palvelevien käytössä. Itsenäisyyden aikana esikuntarakennuksena. Rakennuksessa on sijainnut toimistotiloja jo ainakin 1930-luvulla (piirustukset päivätty ), jolloin rakennus toimi Savon Prikaatin esikuntarakennuksena luvulla muutettu piirirakennustoimistoksi (muutoksia huonejaon suhteen sekä tekemällä suuremmat sosiaalitilat) sekä Posti- ja telelaitoksen, sittemmin Mediviren työterveysasemaksi. Talon maalaus uusittiin kesällä Nykyisin yrityskäytössä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut rappaus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus leipomo/toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 450 Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan leipomorakennukset tehtiin muista rakennuksista poiketen tiilestä ja harjakattoisina. I-palkein tuettu kappaholvi. Julkisivut rapattu. Rakennuksessa oli leipomo, leipäkonttori ( eli jauho- ja leipävarasto), kaksi pesulaa (erikseen miehistön ja upseerien pyykit), mankelitila ja leipojien asunto. Myös venäläisellä kaudella leipomona. Itsenäisyyden ajan alun käytöstä ei tietoa, mutta perimätiedon mukaan rakennusta on käytetty 1940-luvulla sotavankien majoitustilana ja sen jälkeen upseerien rouvien sikalana. Sen jälkeen varuskunnan autokorjaamona Posti- ja telelaitoksen koulutustiloiksi. Tuolloin poistettiin länsisivun räystäiden luukut luvulla MAMK:n rehtorinvirastona ja toimistona. Nykyisin tiloissa opiskelijaterveydenhuolto ja oppilaitospappi. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

29 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 017 KELLARI VARUSVARASTO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut pietty tiilimuuri Kate huopa Kerrosala 137 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus perunakellari Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 256) Kerrosluku I Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan perunakellari. Venäläisillä kaalikellarina. Maa poistettu ympäriltä, uunit ja ikkunat poistettu. Tiiliset julkisivut kalkittu ja sivelty piellä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 009, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 267 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus päiväkoti Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan varushuone. Lautaverhottu hirsirakennus, jota lienee jatkettu eteläpäästä jo 1890-luvulla (1889). Venäläisenä varastona Lienee ollut varastokäytössä myös itsenäisyyden ajan 1980-luvulle saakka, jolloin saneerattu Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta Valtion työterveysasemaksi. Sittemmin Medivireen toimipaikkana. Nykyisin rakennuksessa toimii Montessorileikkikoulu. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 007, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

30 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS VARASTO VARASTO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 490 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 192) rakennuksen 19 osalle Kerrosluku I Mahdollisesti vasta venäläisellä kaudella rakennettuja varastoja, joiden paikalla lienee ollut tarkk ampuja pataljoonan varastoja. Runko hirttä, toinen pääty tiiltä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 010, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi ennen v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate huopa Kerrosala 180 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 176) Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan halkovajan paikalle ennen v rakennettu hirsinen varasto. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 011, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t.

31 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 024 VIRASTOTALO , 026, 032 POHJOIS- JA ETELÄKASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 10 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1974 Peruskorjaus, laajennus 2003, 2011 Suunnittelija Arkittsto Lukander & Vahtera Suojelutavoite - Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 3663 Kerrosluku IV Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä KT Kerrosala 3700 Kerrosluku IV Arkkitehtitoimisto Lukandet & Vahtera Raisiosta suunnitteli uuden Maanmittauskonttorin talon ( kuvat, luvat )Amos Andersonin säätiön rakennuttamaan taloon muutti v Mikkelin läänin maanmittauskonttori ja Mikkelin maanmittaustoimisto sekä Mikkelin maanjakooikeus tasakatto muutettiin aumakatoksi käynnissä julkisivu ja sisätilojen muutostyöt. Julkisivuihin tiilimuuraus. Nykyisin talossa virastoja ja toimistoja Asemakaava Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 3 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910-luku, 1980-luku Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 3910 (5522) Kerrosluku III Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak Kaavamerkintä KT sr1 Kerrosala 4500 Kerrosluku III Alkujaan kaksi venäläistä 1910-luvun tiilikasarmia (025 ja 026). Ns Pohjoiskasarmi (025) 2- kerroksinen, yhteensä 1680 m2, tiiltä peltikatto. Rakennus lienee jäänyt venäläisiltä kesken Yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Eteläkasarmiin. Ns. Eteläkasarmi (025), 1950 luvulla korotettu 3-kerroksiseksi ns. ratsastavan patterin kasarmiksi ja yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Pohjoiskasarmiin. Tiiltä, tiilikatto, 170 miehelle, alkujaan 2 kerroksinen, 3 kerrosta, kerrrosalaa 1955 m2. Yhdistäminen lisärakennuksella (032) ja saneeraus lukujen taitteessa arkkitehtitoimisto Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan Telepiirin konttoriksi. Nykyisin rakennusryhmä Teliasoneran käytössä. Osat 025 ja 026 suojeltu asemakaavassa, merkinnällä sr. Varjeltu asetuksella rakennusnumerolla 039, suojeluluokka V2 (rakennuksen ulkoasu).

32 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 029 ASUINRAKENNUS / VÄLSKÄRIEN TALO ALIUPSEERIKERHO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4/ Tark ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/ luvulla rakennettu Mikkelin tark ampujapataljoonan sairaalan henkilökunnan asuinrakennus, josta käytettiin myös nimitystä Välskärintalo. Rakennusryhmään kuulunut sairaala sekä sen varusvarasto ja ulkorakennus on purettu sotien jälkeen, viimeisenä talousrakennus, joka vaurioitui tulipalossa 1990-luvulla. Sittemmin Välskäreiden taloa on nimitetty myös Komendantintaloksi, sillä 1990-luvulla rakennus suunniteltiin kunnostettavaksi Mikkelin sotilasläänin komentajan asunnoksi. Talo tyhjennettiin, mutta hanke raukesi. Siitä lähtien rakennus on ollut tyhjänä ja lämmittämättömänä. Sen omistaa MAMK, joka on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan entinen välskärien talo suojellaan rakennussuojelulain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja sisätiloihin. Mamk on valittanut päätöksestä Asemakaavassa ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4/Tarkk ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1894 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I - II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumisrak Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Aliupseeriklubin toimitalo valmistui tarkk ampujein aikaan v sairaalakompleksin kaakkoispuolelle Urpolan tilan ja kasarmialueen rajan varteen uuden Savon rautatien lähelle. Talo vihittiin Nikolai II:n hääjuhlallisuuksien oheistapahtumana marraskuussa Rakennettiin keisarinnan asunnoksi (ei tullut). Venäläisellä kaudella rakennukseen sijoitettiin vuosiksi tilapäinen rukoushuone ja katolle kreikkalaiskatollinen risti, kunnes Pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko valmistui Linnamäelle. (Polkupyöräpataljoona 3:n 10-vuotisjuhlajulkaisussa 1931 s. 84). Rakennusta on alettu käyttää aliupseerikerhotalona 1918 tai pian sen jälkeen luvun lopulla siihen on tehty parakkimainen 1-kerroksinen juhlasalisiipi. Nimitykset Aliupseeriklubi, Aliupseerikerho, Toimiupseerikerho ja Päällystökerho ovat vaihtuneet puolustushallinnon käytännön mukaisesti. Tunnetaan myös nimellä Puuklubi. Nykyisin MAMKin omistuksessa ( ), käyttäjänä yksikön oppilasyhdistys, joka 1999 kunnosti talkootyönä rakennukseen kahvilan International Café Labra. MAMK on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä- Savon ympäristökeskuksen päätöksellä ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan aliupseerikerhon rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla. Asemakaavassa ei suojelumerkintää.

33 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 035 VERSTAS / ASUINRAKENNUS RUOKALA Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi noin v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 238 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y sr Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 448) / e= 0,60 Kerrosluku I 2/3 Tämän rakennuksen paikalla on ollut puisia tarkk ampujapataljoonan talousrakennuksia. Ne on purettu ja tämä rakennettu noin. v verstaaksi luvulta 1980-luvulle asuinkäytössä. Nykyisin MAMKin omistuksessa ja MAKMin kansainvälisen keskuksen käytössä. Suojeltu asetuksella (491:034) rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 852 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus sairaala/ruokala Kaavamerkintä Y sr Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Alkujaan venäläiselle sotaväelle rakennettu sairaala. Se korvasi tarkk ampujapataljoonan puisen sairaalarakennuksen, jota venäläiset eivät halunneet käyttää. Tosin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisiä haavoittuneita hoidettiin Mikkelissä sekä puusairaalassa että punatiilisairaalassa. Suomalaisella kaudella vuodesta 1917 aina 1960-luvulle punatiilisairaalasta käytettiin nimeä Sairastupa. Sen ympärillä oli hoidettu puutarha, mm. tuijia, jasmiini, villiviinejä sekä pihalla villejä akileijoja ym luvulla kaupunginarkkitehti Heikki Ravila laati Teknilliselle koululle rakennuspiirustukset sairastuvan muuttamiseksi koulurakennukseksi Sinne kunnostettiin kaksi luokkaa (á noin 30 oppilasta) ja harjoitusluokka (n. 16 oppilasta varten), opettajanhuone, fotogrammetrian huone, wc-tilat ja LVI-laitetila. Sisätilat rapattiin ja maalattiin valkoisiksi, julkisivut jäivät punatiilisiksi. Rakennuksessa toimi maanmittausopintosuunnan 2. ja 3. luokat vuosina ekä lukuvuonna kaikki kolme luokkaa; ensimmäiselle luokalle otettiin vain noin 19 oppilasta, koska heidän piti sopia pieneen harjoitusluokkaan. Mikkelin tekninen koulu muutti rakennuksiin 072 ja 073 (entinen kranaatinheitinkomppanian talo ja konekiväärikomppanian talo). Maanmittauskoulu peruskorjattiin

34 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS toisen kerran, nyt 1970 oppilasruokalaksi. Ruokalatoiminta alkoi Ruokalan pito-oikeus annettiin koulun oppilasyhdistykselle. Kolmas peruskorjaus tapahtui Teknillisen koulun (MiTK) laajennuttua teknilliseksi oppilaitokseksi (MTOL). Ruokala osoittautui pieneksi varsinkin kun ruokailu tuli 1980-luvulla oppilaille ainakin osittain ilmaiseksi. Ruokalan laajennus valmistui 1982 arkkitehti Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan. Pohjois-eteläsuuntaista rakennuksen länsiosaa jatkettiin pohjoiseen. Näin saatiin lisää keittiötilaa. Osa ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä tehdyistä sisätilojen rappauksista puhdistettiin tiilipintaisiksi. Neljäs peruskorjaus toteutettiin 2003, jolloin mm. sisääntulotasannetta uudistettiin. Asemakaavassa ei suojelumerkintää. 052 TALLI Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä YO sr Kerrosala 8500 (koko kortteli) Kerrosluku II Venäläiset käyttivät tallia tykkihallina. Myös 1930-luvulla kasarmissa 026 olleen ratsastavan patterin tykkihallina ja hevostallina kunnostettiin MAMKin tekniikan yksikön puutekniikan laboratorioksi. Vuodesta 2005 rakennuksessa toiminut kampuskirjasto Mikpolin kaavamuutoksen yhteydessä merkitty suojeltavaksi sr.

35 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 055 KORJAAMO PESULA JA VAATETUSKORJAAMO Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Alkujaan venäläinen kengityspaja ja kalustokorjaamo, samassa käytössä 1960-luvun lopulle. Oli lähes 30 vuotta tyhjillään, kunnes 2006 kunnostettiin laboratoriotiloiksi. Asemakaavassa ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1929 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Venäläiset suunnittelivat nykyisen rakennuksen 056 paikalle sairaalan puistoa. Itse sairaala oli tarkoitus rakentaa sen viereen. Perimätiedon mukaan kivijalka ehti valmistua ja suomalaiset rakensivat talon valmiiksi 1920-luvulla. Rakennuksessa on toiminut vuodesta 1931 Mikkelin Vaatetuskorjaamo, joka 2000-luvulla pesee ja korjaa kolmanneksen Suomen puolustusvoimien vaatetuksesta ja varusteista. Rakennuksen ulkopuolella ollut komea tiilipiippu ja sen kolmipisteenä toiminut antenni purettiin 1980-luvulla. Tilalle rakennettiin nykyaikainen metallipiippu. Noin rakennuksen itäpäässä on ollut varuskunnan ruokala, joka korvasi tulipalossa tuhoutuneen Artellin. Rakennusta on laajennettu 1953 ja tehty muutostöitä luvulla rakennus on muutettu Vaatetuskorjaamoksi ja pesulaksi, suunnittelu Arkkitehtitoimisto Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta he suunnittelijvat kaksikerroksisen laajennuksen vanhan rakennuksen länsipäähän ja seuraavana vuonna (1974) eteläpuolen suuren tasakattoisen lisärakennusosan. Vaatetuskorjaamon tiloihin remontoitiin tilat keilahallille vuonna Tuolloin rakennukseen tehtiin itäsivulle uudet sisäänkäyntikatokset. Asemakaava , ei suojelumerkintää.

36 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 057 TALLI MARSKIN TALLI Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus 8500 (koko kortteli) Kerrosluku III Venäläisaikainen sairastalli ja aliupseerisauna, jota on käytetty myös tukkihallina. Muutostöitä Mikkelin ratsastajat käyttivät ja 1980-luvuilla pohjoispäädyssä ollutta lantalaa varastona, hevoset olivat tallissa 058. Tallien 052 ja 057 välissä oli rehukatos, joka paloi luvulla. Talli peruskorjattiin lukujen taitteessa Engelin varastotiloiksi. Lokakuussa 2003 aloitettiin peruskorjaus, jossa rakennus muutettiin MAMK:n ravitsemus- ja talousalan yksikön opetusravintolaksi, Ravintola Talli. Asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr. Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Muita talleja komeampi ja suurten ikkunoittensa ansiosta valoisampi 1910-luvun venäläinen mahdollisesti alkujaan sairastalli. Muista talleista poiketen tätä voitiin myös lämmittää. Toisen maailmansodan ja Mikkelin Päämajakauden ajan marsalkka Mannerheimin ratsu Käthe oli sijoitettu tähän talliin. Tämän johdosta sitä on alettu nimittää Marskin Talliksi. Mikkelin ratsastajat ovat hankkineet Käthelle muistolaatan, joka on kiinnitetty tallin pääoven pieleen ulkoa päin katsottuna vasemmalle. Ratsastajien siirtyessä Rouhialaan he taltioivat muistolaatan kunnes luovuttivat laatan 1990-luvun lopulla MAM:lle. Nykyisin se on rakennuksen 058 sisätiloissa luvun lopussa peruskorjattu MAMK:n ympäristötekniikan laboratorioksi ja Kuopion Yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käyttöön. Harjannostajaiset Ullakolle kunnostettiin tutkijakammioita ja kahvihuone. Asemakaavassa ei suojelumerkintää.

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS luonnos 8.4.2014 Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5.

Lisätiedot

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16.12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16.12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16..12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN

Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Museovirasto MUISTIO Rakennushistorian osasto Juha Vuorinen 14.11.2007 RAKENNUSSUOJELUN TAVOITTEET HYRYLÄN VARUSKUNTA-ALUEEN SUUNNITTELUKILPAILUA VARTEN Rakentuminen ja käytön päävaiheita Hyrylän kyläilmeen

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

LINNAINMAA korttelikortit

LINNAINMAA korttelikortit LINNAINMAA korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu LINNAINMAA korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Linnainmaa 1970-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SALON KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto 2.4.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA YLHÄISTEN TEHDAS ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI, Ylhäisten (14) kaupunginosan korttelin 7 tontilla 5. Sijaintikartta

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

JÄRVENSIVU korttelikortit

JÄRVENSIVU korttelikortit JÄRVENSIVU korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu JÄRVENSIVU korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Järvensivu 1950-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne asemakaava-arkkitehti Elina Nissinen Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luotsiyhdyskunnat / RKY* Kälviän rannikon ja saariston

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, korttelin 1 tontit 2 6 ja 9 Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, p. 040 773 7752 KAAVA NRO 0316 Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.

Nakkilan kunta Kunnanhallitus PL NAKKILA. Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8. Nakkilan kunta 17.10.2013 Kunnanhallitus PL 50 29251 NAKKILA Viite: Lausuntopyyntönne 9.9.2013 Asia: Nakkilan keskustan kortteleiden 4 ja 8 asemakaavan muutosehdotus, päivätty 28.8.2013 Kortteleiden 4

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1244-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 3221_6 HEL 2015-002929 26.4.2016 KÖYDENPUNOJANKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta.

ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU. Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. ASEMAKAAVAN MUUTOS, RAIVAAJANKATU Asemakaavan muutos koskee Lukkarinmäen (12) kaupunginosan kortteleita 2 ja 19 sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Lukkarinmäen (12) kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Rengaskatu 59 33:008 Asemakaavan muutos koskee 33. kaupunginosan korttelin 305 osaa sekä puistoaluetta Asemakaavan muutoksella muodostuu 33. kaupunginosan korttelin 305 tontti 1 Kaavan

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Martikanpellon koulu

Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Martikanpellon koulu 1 (9) Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Martikanpellon koulu 2 (9) 3 (9) Koulurakennus Pihan varasto 4 (9) 5 (9) Pohjapiirustukset 6 (9) Sijaintikartta Ajantasa-asemakaava Kantakartta 7 (9) Martikanpellon

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmu Helsingin kaupunginmun lausunto Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta (Meilahti 15526) HEL 2013-001497 T 10 03 03 Helsingin kaupunginmu

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

TELJÄN 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTTIEN 79, 1080 ja 2080 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TELJÄN 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTTIEN 79, 1080 ja 2080 ASEMAKAAVAN MUUTOS TELJÄN 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTTIEN 79, 1080 ja 2080 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1638 Asemakaavan selostus 1.9.2014 / luonnosvaihe Havainnepiirros: näkymä Itä- ja Pohjoispuiston risteykseen. Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä elokuuta 2011 päivättyä ja 5.1.2012

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki

52 Mikkelin kaupungin 40. kaupunginosan (Anttola) korttelia 17. koskeva asemakaavan muutosehdotus/ Anttolan Kirkonmäki Mikkeli Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (7) Kaupunginhallitus, 85, 02.03.2015 Anttolan aluejohtokunta, 18, 17.03.2015 Kaupunginhallitus, 182, 18.05.2015 Kaupunginvaltuusto, 52, 25.05.2015 52 Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UUSIKYLÄ II J ASEMAKAAVAN MUUTOS OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 Teema: Forssa Tasot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Dnro KAUS/911/10.02.03/2014 VP 18 /13.5.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VIIKINÄINEN (69.) KAUPUNGINOSA, KORTTELIN 12 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1646 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot