VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI"

Transkriptio

1

2 VANHA KASARMIALUE MIKKELI - RAKENNUSINVENTOINTI Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun, Linnamäenkadun, Linnamäenpuiston ulkoreunan, rautatien ja Sammonkadun rajaama alue. (korttelit 24, 26, 28, 29 ja 30) Asemakaavan muutostyö kuuluu vuosien kaavoitusohjelmaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on ratkaista alueen rakennusten ja ympäristön suojelun yhtenäistäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Inventoinnissa tarkastellaan Vanhan kasarmialueen asemakaava-alueen rakennusperintöä. Inventointi kattaa kaikki olemassa olevat kasarmialueeseen liittyneet rakennukset. Lisäksi Vanhasta kasarmialueesta on laadittu erillinen suojelu- ja kehittämissuunnitelma sekä Puisto, jota tämä inventointiaineisto täydentää. Mikkelin vanha kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Se sijaitsee Mikkelin keskustan lounaispuolella, Nuijamiehen kaupunginosassa. Mikkelin vanha kasarmialue on muodostunut kolmessa rakennusvaiheessa, jotka edustavat aikakautensa tyyppirakentamista ja täydentävät toisiaan. Vanhin osa, 1800-luvun lopun tarkk ampujapataljoonan puukasarmialue on ehjä kokonaisuus, johon rinnastettavia ovat vain Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Venäläinen rykmentti tuli Mikkelin kasarmeihin v ja alue täydentyi tiilikasarmialueen rakennuksin. Itsenäisyyden aikana alue palautui suomalaisen varuskunnan, viime vaiheessaan Savon prikaatin käyttöön. Tilanpuutteen vuoksi varuskunta kuitenkin siirrettiin Karkialammelle ja vanha kasarmialue onkin 1960-luvulta lähtien muovautunut virasto- ja kampusalueeksi. Puisten kasarmirakennusten alue sekä niitä ympäröivät puistoalueet ovat hyvin säilyneet. Myös osa vanhaa kasarminkenttää on säilynyt, joskin se on kooltaan vain kolmanneksen alkuperäisestä. Kasarminkentän ympärille on tehty useita uudisrakennuksia ja vanhaa rakennuskantaa onkin enää vain kentän koillissivulla olevat vanhat tiilikasarmit. Kasarmialueen koillis- ja lounaisnurkat ovat asuinkäytössä. Vanhalla puukasarmilla toimii Jalkaväkimuseo, osa rakennuksista on toimistokäytössä ja yhdessä toimii päiväkoti. Kasarminkentän pohjois- ja länsipuolella olevat rakennukset ovat pääosin toimistokäytössä. Muu alue on Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksena. Alueen luonteeseen on alusta asti kuulunut tiukka, sotilasmainen järjestys. Rakennukset on sijoitettu selkeisiin ryhmiin ja niiden muodostamat linjat ovat suoria. Tämä saa aikaan sen, että rakennusten väleihin muodostuu näkymäakseleita. Akselien päässä on useinkin, vanhoja kaupunki- ja

3 puistosuunnittelun oppeja noudattaen, jokin päätepiste. Nämä akselit ovat edelleenkin alueen rakenteessa näkyvissä ja olennainen alueen luonnetta muodostava tekijä. Kulttuuriympäristön suojelutilanne Alun perin kasarmialue rakennettiin kaupungin ulkopuolelle. Mikkelin asukasmäärän kasvaessa kaupunkirakenne levisi kiinni kasarmialueeseen jo 1930-luvulta lähtien ja parikymmentä vuotta myöhemmin se oli jo ympäröinyt koko alueen. Kasarmialueena toimiessaan alueen liikenne oli järjestetty sisäisen tieverkon varaan, joka liittyi ympäröivään verkostoon vain parin portin kautta. Sama luonne alueella on edelleenkin, kun osin kulku tonteille on toisten läpi. Alueen historiaa ja luonnetta on selvitetty laajasti Mikkelin kaupungin laatimassa Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelmassa. Tämä selvitys on tehty täydentämään ko. suunnitelmaa. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa vanha kasarmialue on merkitty merkinnällä: mav, kulttuuriympäristön ja / tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Yleiskaava Yleiskaavassa (1990) kasarmialue on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), koillisneliö rakennussuojelualue (SR).

4 (Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu) Asemakaavat Alueella on korttelin 24 sekä Linnamäenpuiston osalla voimassa vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 24 rakennuksista pääosa on merkitty merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Kaavan mukaan koillisneliön rakennukset tulee säilyttää ja niiden ulkoasuun saa tehdä ainoastaan entistämiseen tähtääviä muutoksia. Asuinrakennusten ullakkotiloihin saa kunnostaa asuintiloja. Vanhojen puukasarmien lähiympäristön puisto on merkitty puistomaisena säilytettäväksi, istutettavaksi kortteliosaksi. Linnamäki on kaavassa puistoalue, jonka osalle voidaan rakentaa rakennelmia jalkaväkimuseon tarpeisiin. Kirkkoraunio on muinaismuistoalue vahvistetussa asemakaavassa korttelit 26 ja 28 on kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y) ja Jääkärinkadun varteen LPA-alue. Rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa. Korttelin 26 ajantasa-asemakaava on Suojeltuna on ainoastaan vanha asuinrakennus (sr-1). Muuhun rakennussuojeluun ei ole otettu kantaa vahvistetussa kortteleiden 27, 29 ja 30 asemakaavassa korttelin 27 vanhat tallirakennukset ja vanhat tiilikasarmiosat korttelissa 30 on suojeltu. Erityislait Valtion rakennusten suojelusta annetulla asetuksella on suojeltu osa entisen Suomen 6. Tarkk ampuja pataljoonan rakennuksista. Asetuksella 480/1985 on suojeltu rakennukset 7, 10-14, 16, 18, 19-20, 22 ja 35. Suojeluluokka on S2 (ulkoasu). Samalla varjeltiin venäläisaikaiset kaksi punatiilistä kaksikerroksista kasarmirakennusta (25 ja 26), varjeluluokka V2 (ulkoasu).

5 Aikaisemmat selvitykset Rakennussuojelulailla on suojeltu entinen Välskärien talo (29) Ely -keskuksen 12/ päätöksen mukaisesti. Samassa päätöksessä todetaan, että viereisen aliupseerikerhon (30) suojelu voidaan toteuttaa asemakaavalla. Mamk on valittanut rakennussuojelupäätöksestä ympäristöministeriöön päiväämällään valituksella. Valitus on käsittelyssä. Museovirasto on vuonna 2009 päivittänyt luettelonsa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä (nk RKY 2009). Asiasta on valtioneuvoston antama päätös, jonka mukaan luettelo on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Mikkelin vanha kasarmialue on yksi inventoiduista kohteista. RKY-kohteet Mikkelin keskusta-alueella. Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma on valmistunut Rakennusten perustiedoissa on tukeuduttu Mikkelin Vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelman tietoihin. Lisäksi rakennusinventoinnin perustietojen pohjana on käytetty Ulla-Riita Kaupin ja Kirsti Kovasen muistiinpanoja rakennusten historiasta. Viheralueista oli käytössä kaksi kasvillisuus selvitystä vuosilta 2003 (Pekka Pohjola) ja 2006 (Enviro, Marko Vauhkonen). Puistoalueiden historiaa on selvitetty kaupungin toimesta vuonna Lisäksi vuonna 2010 valmistui alueen maisemainventointi (Maisemasuunnittelu Hemgård). Niitä käytettiin apuna viheralueiden arvioinnissa.

6 Aineistot ja menetelmät Vanhaa kasarmialuetta on dokumentoitu valokuvaamalla kesällä 2009 suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Tietoa rakennuskannan kehityksestä on kerätty vanhoja kanta- ja asemakaavakarttoja kaavoja tutkimalla. Kuva-aineistoa on saatu kaupunginmuseolta, Jalkaväkimuseosta sekä kirjallisuuslähteistä. Lisäksi täydentävänä apuna on käytetty rakennusvalvonnan aineistoja. Aineisto on esitelty ensin kokonaisuuksina ja kunkin rakennuksen tietoja on täydennetty liitteessä. Tekstissä mainitut rakennusten numerot viittaavat liitteessä esitettyyn karttaan.

7 Kulttuuriympäristön kokonaisuudet Puukasarmit ja Tykkipuisto Kuvaus ja historia Puukasarmit muodostavat rakennustavaltaan yhtenäisen 1800-luvun lopulla rakennettujen puutalojen ryhmän. Alueen keskellä sijaitsee klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, jossa koivurivien reunustamina risteilee hiekkakäytävien verkosto. 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia alueella on säilynyt 19. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi myöhemmältä ajalta (venäläiskasarmit) tiilinen alun perin asuinrakennus, joka nyt on toimistokäytössä sekä tuolloin rakennettu varasto (19). (Ehkä myös hirsinen osa on tuolloin uudelleen rakennettu.) Kasarmialueen koillisneliö rakennettiin yleisten rakennusten ylihallituksen suunnitelmien mukaan (E.B. Lohrman 1897 ja August Boman 1882) Mikkeliin Suomen 6. tarkk ampujapataljoonan kasarmiksi. Symmetrisesti sijaitsevat puiset kasarmirakennukset ja niiden asemakaava ovat parhaiten säilyneitä maassamme. Tarkk ampujakasarmin rakennukset on suojeltu valtion asetuksella Suojelu koski rakennuksia, mutta päätöksessä todetaan kasarmialueeseen kuuluvan hyvin suunniteltu ja hoidettu puisto. Puukasarmien keskellä sijaitseva klassistinen muotopuisto, Tykkipuisto, on yksi ainutlaatuisista kohteista Etelä-Savon alueella. Se on lähellä alkuperäistä asuaan säilynyt kokonaisuus. Puisto on jo alkujaan istutettu puistoksi. Sitä ympäröivät empiretyyliset yksikerroksiset kasarmirakennukset. Puiston länsisivua rajannut artellirakennus on purettu. Puistossa on kolme erilaista muistomerkkiä. Alue rajautuu pohjoisessa Jääkärinkatuun, idässä Linnamäenkatuun, etelässä Tarkk ampujankujaan sekä lännessä Prikaatinkatuun. Näistä jokaisella on oma luonteensa. Jääkärinkatu on selkeästi kaupunkikatu. Linnamäenkatu on asuinkatu, jonka länsipuolella on jyrkkärinne kasarmialueelta tielle. Tarkk ampujankuja ja Prikaatinkatu ovat olleet kasarmialueen sisäistä liikennettä palvelevia katuja alueen alusta saakka. Tarkk ampujankuja rajoittaa puukasarmialuetta entisestä sairaala-alueesta. Sen luonne on hyvin kujamainen ja sille luonnetta antavat tien eteläpuolen puistikko suurine puineen. Prikaatinkatu taas oli alun perin kasarmialueen ja harjoituskentän välissä ollut kulkuväylä. Nykyään kadun varrella on selkeästi erotettavissa kahden eri aikakauden kasarmirakentamisen erot: itäpuolen tarkk ampujakasarmien puurakennuksen ja itäpuolen tiilikasarmit. Kadun luonne on muuttunut avoimemmaksi sitä reunustaneen puukujanteen kaatamisen jälkeen. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Puistoalue tulee entistää maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

8 Asuinrakennukset Linnamäeltä nähtynä 1800-luvun lopussa. Asuinrakennus vuonna Tähtäysharjoitus kasarmin edessä luvun alussa.

9 Kasarmialuetta 1970-luvun alussa. Kasarmirakennus vuonna 2009 Venäläiskaudella rakennettu tiilinen asuintalo, nykyisin toimistotalo, puukasarmien alueella..

10 Tallit leipomorakennuksen edustalla on purettu. Kuva luvun alusta.

11 Puukasarmien sairaala-alue Kuvaus ja historia Puukasarmien sairaala-alue on selkeä osa 6. tarkk ampujakasarmin aikaisia rakennuksia. Ne sijaitsevat kuitenkin hiukan erillään ja niiden koordinaatisto on poikkeuksellisesti käännetty muuhun kasarmialueeseen nähden. Alueella sijaitsi kasarmin sairaalarakennus piharakennuksineen, Jäljellä on enää asunrakennus ns. Välskärientalo sekä varaston kivijalka. Alueella on myös keisarinnan asunnoksi rakennettu, myöhemmin aliupseerikerhona toiminut rakennus, joka ei ollut varsinaisia sairaala-alueen rakennuksia. Niitä ympäröi kaunis, vanhojen puiden muodostama puisto, Sairaalapuisto. Puiston kaakkoisrajan tuntumassa on nähtävissä vielä muutama puu jäljellä sairaalalle johtanutta tietä reunustaneista koivurivistöistä. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki säilyneet rakennukset tulee säilyttää. Sairaalapuiston hoidossa ja kehittämisessä tulisi tutkia alkuperäisen korttelirajauksen esiin ottamista. Vanhojen rakennuspaikkojen kohdille voidaan harkita osoitettavaksi rakentamista. Koordinaatiston suunta on alueelle olennaista ja uudisrakentamisen tulisi noudattaa tätä. Uudisrakentamisen tulisi myös olla päämassan ilmeeltään samansuuruista kuin vanhat rakennukset ovat olleet. Purettu sairaalarakennus ja puurivistöt 1900-luvun alun kuvassa. Välskärientalo kesällä 2009.

12 ja syksyllä Aliupseerikerhoa on laajennettu luvulla matalammalla lisäosalla. Puretun talousrakennuksen kivijalka on vielä puistossa.

13 Tiilikasarmit ja Kasarminkenttä Kuvaus ja historia Venäläisten sotaväen aikana kasarmialuetta laajennettiin vuonna 1901 lähes kahdellakymmenellä rakennuksella. Niistä puolet on säilynyt, joskin aikojen kuluessa muutettuina. Rakennukset keskittyvät Kasarminkentän koillissivulle (kasarmirakennukset) sekä alueen lounaiskulmaan (vanha tiilisairaala, asuinrakennuksia ja vanhat tallit). Vuonna 1918 suomalaiset ottivat kasarmialueen sotilaskäyttöönsä. Venäläisiltä keskenjääneitä rakennustöitä jatkettiin mm. rakentamalla vaatetuskorjaamo venäläisten tekemille perustuksille. Itsenäisyyden aikana vanhoja tiilikasarmeja muutettiin armeijan tarpeiden mukaan. Kasarminkentän laidalla toista kasarmirakennuksista korotettiin yhdellä kerroksella luvulla. Muutkin rakennukset ovat kokeneet suuria muutoksia vuosien kuluessa, mutta ovat kuitenkin säilyttäneet massoittelussaan ja tiiliarkkitehtuurissaan rakentamisaikansa piirteet. Takk ampujapataljoonan puukasarmialue muodostui alkujaan ruutukaavaan sijoitetusta rakennusryhmästä alueen itäpäässä sekä sen länsipuolella olevasta yhtä suuresta harjoituskentästä, Kasarminkentästä luvulla venäläisten toimesta tehdyt täydennysrakentamiset jatkoivat ruutukaavaa, mutta harjoituskenttä supistui. Nykyinen Kasarminkenttä on noin neljäsosa alkuperäisestä. Sen laidalla olleet muotopensasistutukset ovat myös kadonneet. Kenttää rajaavat rakennukset, jotka kolmea tiilirakennusta lukuun ottamatta ovat itsenäisyyden ajan täydennysrakentamista. Kenttää kaakossa rajaa pari vuotta sitten kolmikerroksiseksi korotettu opetusrakennus. Se yhdistää kaksi 1950-luvulla rakennettu kasarmia. Nykyisin kenttä on autojen parkkipaikkana. Reunojen rajaukset ovat epämääräiset ja paikoitus on levinnyt myös kenttäalueen ulkopuolelle. Alueen katuverkosto lienee suhteellisen uusi. Tämä alue on kaikissa vanhoissa kartoissa esitetty hyvin yksinkertaisesti. Arvot ja merkitys Kokonaisuus ja sen osat ovat maakunnallisesti merkittäviä. Tiilikasarmilla sekä siihen kuuluvalla kasarminkentällä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Kaikki rakennukset, rakenteet ja ympäristön rakenteet tulee säilyttää. Kasarminkenttä tulee säilyttää hiekkakenttänä ja avoimena. Kentän kokoa ei saa pienentää. Reunojen käsittely ja istutukset maisema- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

14 Ampumaharjoitukset Kasarminkentällä Lapsia urheilemassa nykyisen Sammonkadun kohdalla, takana kasarmin asuinrakennukset. Ravintola Talli sijaitsee nimensä mukaisesti vanhassa tallissa. Kasarminkentän lounais- ja luoteissivut ovat uudistuneet, mutta arkkitehtuuri on sotilaallisen täsmällistä.

15 Kentän rajaus on epämääräinen ja aukion hahmottaminen on vaikeaa. Kentän eteläpuolen rakennus korotettuna 3- kerroksiseksi.

16 Itsenäisyyden ajan rakennuskanta Kuvaus ja historia Viimeisimpänä varuskunnan rakennuksena tehtiin kaksi Eero Jokilehdon suunnittelemaa kasarmia 1950-luvulla. Lisäksi venäläisaikaisiin rakennuksiin tehtiin muutoksia ja mm. vaatetuskorjaamo on suomalaisten rakentama, joskin vanhimmilta osiltaan venäläisten tekemille perustuksille rakentunut. Varuskunta siirtyi pois alueelta 1950-luvulta lähtien ja alue siirtyi oppilaitos käyttöön. Kasarmin kentän laidalle nousivat Maanmittauskonttori ja Ympäristötalo, tiilikasarmit yhdistettiin yhdysosalla sekä viimeisenä rakennettuja kasarmeja yhdistävä oppilaitosrakennus Kasarminkentän kaakkoisreunaan. Oppilaitosta vielä täydennettiin päärakennuksella, joka nousi tontin kaakkoisrajalle, radan ja 5-tien varteen. Alueen täydennysrakentamista on jatkettu, viimeisimpänä on Jokilehdon kasarmien väliin tullut uusi lisäsiipi. Alueen uudet rakennukset jatkavat alueelle sopivaa sotilaallisen särmikästä rakennustapaa. Arvot ja merkitys Eero Jokilehdon 1950-luvun kasarmit ovat paikallisesti merkittäviä. Niillä on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Eero Jokilehdon suunnittelemat kasarmirakennukset tulee säilyttää osana kasarmialueen historiaa luvulla rakennetut kasarmit kesällä 2009, ennen lisärakennusta. Syksyllä 2011 on kasarmirakennusten väliin kohonnut lisärakennus.

17 Mamkin päärakennus vuodelta 1994.

18 Linnanmäki Kuvaus ja historia Puukasarmialueeseen liittyi myös läheinen Linnanmäki. Mäelle rakennettiin vuonna 1882 huvimaja ja soittolava, jonne upseerit perheineen kokoontuivat kesäisin. Linnanmäellä sijaitsi myös vesitorni, jonka kautta Kasarmialueelle vedettiin Pitkäjärvestä vesijohto. Venäläisten joukko-osaston asetuttua Mikkeliin, rakennettiin Linnanmäelle vuosin pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko. Muut toiminnat mäeltä hävisivät. Kirkko muutettiin itsenäisyyden aikana varastoksi, jossa käytössä se toimi, kunnes kirkko purettiin vuonna Piponiuksen kaavassa, vuodelta 1917, on Linnamäenpuisto esitetty sijaitsevaksi Linnamäenkadun ja Braahenkadun päätteenä olevaan kolmioon. Nykyinen puisto on kasarmialuetta. Nykyään mäellä on kirkon paikka juuri ja juuri havaittavissa maastossa sekä alttarin kohdalla muistokivi. Myös vanhaa polkuverkostoa on vielä aistittavissa. Samoin maassa on nähtävillä ilmeisesti kirkon edustalla ollutta kiveystä sekä joitain betonivaluja kirkon takana. Sen sijaan kirkolle johtanut portaikko ja polku on purettu samaan aikaan kirkon kanssa. Arvot ja merkitys Puukasarmin kokonaisuus ja sen osat ovat valtakunnallisesti merkittäviä. Puukasarmialueella puistoineen on kulttuurihistoriallisia, historiallisia ja maisemallisia arvoja. Säilyttämissuositus Puiston käytävät tulee säilyttää. Kirkonpaikka on muinaismuistokohde. Kirkko ilmeisesti 2. maailmansodan aikaan, sillä sipulikupolit on jo purettu. (www.mikkeli.fi)

19 Kirkon purkutyöt käynnissä. (www.mikkeli.fi) Kirkon keskikäytävän paikka nyt. Kirkon muistokivi

20 Kasarmialueen kartta vuodelta 1943, jossa näkyvissä paikka, josta portaat kirkolle ovat menneet. (Samoin kartasta on raaputettu pois artellirakennus, tallirakennus Prikaatinkadun varrelta sekä käymälärakennuksia kasarmialueen koilliskulmalla. Edellä oleva kartta laitettuna päällekkäin vuoden 2011 kantakartan kanssa. Lähteitä Etelä-Savon rakennusperintö, 1994 Tarkk ampujapataljoonien kasarmialueet, Ulla-Riitta Kauppi Mikkelin vanhan kasarmialueen rakentamisesta ja käytöstä sekä rakennuksia ja niiden käyttäjiä vuosina , Tauno Tuominen 1994 Rakennusperintö Mikkelin vanhalla kasarmialueella, Tauno Tuominen, 2002 Museoviraston ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen rakennusinventointiluonnos, Ulla-Riitta Kauppi ja Kirsti Kovanen Mikkelin vanhan kasarmialueen suojelu- ja kehittämissuunnitelma, Mikkelin kaupunki 2009

21 Vanha kasarmialue asemakaavamuutos; Puistojen historiaselvitys, Mikkelin kaupunki 2010 Museoviraston nettisivujen aineistot (www.nba.fi) Savon Prikaati : Porrassalmelta Karkialammelle, Yrjö Peltola, 2006 Porrassalmi -lehden vuosikerrat Mikkeli, Mikkelin kaupunki 1971, 1976, 1982, 1988 ja 1990

22 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS Kartta alueelta ja rakennusten numerointi 001 ASUINRAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 365 (298) 300 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 6 Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kuudelle aliupseerille tarkoitettu majoituskasarmi (kaser for sex subalternoffiderare). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Rakennuksessa on kylmä ullakko venäläisen rykmentin kanslia. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Myös myöhemmin korjauksia. 2 ikkunaa päädyssä pantu umpeen. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-2 sr1.

23 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 002 ASUINRAKENNUS ASUINRAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Tontin pinta-ala 5609 Tontti oma Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 460 (389) 388 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä 3? Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-2 sr1 Kerrosala 1150 (rakennukset 1 ja 2 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kolmelle upseerille ja avioituneille aliupseereille tarkoitettu asuinrakennus. Hirsirunko valmistu 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Itsenäisyyden ajan edelleen asuinrakennus. Rakennuksessa on kylmä ullakko. Peruskorjattu 1983 Arkkitehtitoimisto Marjukka ja Hirvo Tyynilän suunnitelmien mukaan. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-2 sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (572) 571 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 950 Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan komentajan ja nuoremman upseerin asuinrakennus (kaser for kommendören ohc yngre sabsofficern). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1.

24 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 004 ASUINRAKENNUS HALLINTORAKENNUS Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja As Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4 Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (422) 387 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan kahden komppanianpäällikön majoituskasarmi (kasern for tvenne kompanichefer). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus venäläisen upseeriston asuinrakennus. Missä käytössä itsenäisyyden aikana? Peruskorjattu. Asuinkäytössä. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Tarkk ampujankj 1 Omistaja MAMK Rakentamisvuosi 1910-luvulla Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut punatiili Kate konesaum.pelti Kerrosala 912 Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä A-3 sr1 Kerrosala 800 Kerrosluku I 2/3 Venäläisaikaista tiilikasarmia. Tämän rakennuksen paikalla ollut Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan lääkärin virka-asunto. Se on purettu 1910 luvulla ja paikalle venäläiset rakentsivat punatiilisen, puhtaaksi muuratun, neljälle esikuntaupseerille tarkoitetun 2-kerroksisen tyyppipiirustusten mukaisen asuinrakennuksen. Raeknnuksessa on ollut neljä suurta huoneistoa. Sittemmin rakennus on ollut Savon Prikaatin kantahenkilökunnan asuinrakennuksena. Peruskorjattu Mikkelin ammattikoulun asuntolaksi luvulla, sen jälkeen lyhyen ajan tyhjillään tai tilapäiskäytössä. Mikkelin ammattikorkeakoulu osti rakennuksen Kapiteeli Oy:ltä 2001 ja peruskorjasi sen 2003 MAMK:n hallintorakennukseksi. Myös avoullakko on kunnostettu toimistokäyttöön. Suojeltu asemakaavassa ( ) A-3 sr1.

25 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 007 PÄÄVARTIO UPSEERIKERHO Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 250 (216) 216 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 380 Kerrosluku II Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan vartiorakennus (vakthus). Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Myös itsenäisyyden aikana 1960 luvun lopulle saakka päävartiona. Nykyisin Jalkaväkimuseon kahvila. Asetuksella suojeltu rakennusnumerolla 005, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Linnamäenk. 2-4 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 448 (456) 455 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumistila Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1400 (rakennukset 4 ja 8 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan upseerikerho ja kanslia. Hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisenä upseeriklubina Itsenäisyyden ajan upseerikerhona kunnes kerhotoiminta 2002 asetettiin konkurssiin ja pesänselitys käynnistyi. Vuodesta 2003 tilausravintolana, yrittäjä on vuokrannut tilat Senaatti-kiinteistöiltä. Korjattu moneen kertaan, viimeksi 1990-luvulla. Suurin osa seinäpinnoista tapetoitu ja maalattu vanhaan tapaan vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

26 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 010 KASARMI KASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina Itsenäisyyden ajan kasarmina, kunnes korjattiin 1980-luvulla Jalkaväkimuseoksi Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Saneerauksen jälkeen ollut Jalkaväkimuseon päärakennus. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 001, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 10 ja 11 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan. Jalkaväkimuseon varastona Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

27 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 012 KASARMI KASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Jatkosodan aikana (Länsi-Savo ) Saksan sodanjohdon Yhteisesikunta Nord in käytössä. Peruskorjattu 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon toimistoksi ja näyttelytilaksi. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 002, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 1150 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 3800 (rakennukset 12 ja 13 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan 3. komppanian miehistökasarmi. Sivukäytäväkasarmin hirsirunko valmistui 1881, laudoitus ja maalaus Venäläisen sotaväen kasarmina itsenäisyyden ajan kasarmina. Korjattiin 1980-luvulla Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky:n suunnitelmien mukaan Jalkaväkimuseon tiloiksi Mikkelin teknillinen oppilaitos vuokrasi rakennuksen opetustiloiksi, aluksi LVI-osaston luokkia, vuodesta 1994 MAMK tekniikan maanmittaustekniikan opintosuunnan luokkia vuoteen Sittemmin talon eteläsiivessä on toiminut Yrittäjyyden osaamiskeskus Yos. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 004, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

28 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 014 VERSTAS LEIPOMO Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 8 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan räätälin- ja suutarinverstaat ja perheellisen alipäällystön asuntoja (verkstad och kasern for obevärade), vuosina venäläisen sotaväen aseettomana palvelevien käytössä. Itsenäisyyden aikana esikuntarakennuksena. Rakennuksessa on sijainnut toimistotiloja jo ainakin 1930-luvulla (piirustukset päivätty ), jolloin rakennus toimi Savon Prikaatin esikuntarakennuksena luvulla muutettu piirirakennustoimistoksi (muutoksia huonejaon suhteen sekä tekemällä suuremmat sosiaalitilat) sekä Posti- ja telelaitoksen, sittemmin Mediviren työterveysasemaksi. Talon maalaus uusittiin kesällä Nykyisin yrityskäytössä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut rappaus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus leipomo/toimisto Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 450 Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan leipomorakennukset tehtiin muista rakennuksista poiketen tiilestä ja harjakattoisina. I-palkein tuettu kappaholvi. Julkisivut rapattu. Rakennuksessa oli leipomo, leipäkonttori ( eli jauho- ja leipävarasto), kaksi pesulaa (erikseen miehistön ja upseerien pyykit), mankelitila ja leipojien asunto. Myös venäläisellä kaudella leipomona. Itsenäisyyden ajan alun käytöstä ei tietoa, mutta perimätiedon mukaan rakennusta on käytetty 1940-luvulla sotavankien majoitustilana ja sen jälkeen upseerien rouvien sikalana. Sen jälkeen varuskunnan autokorjaamona Posti- ja telelaitoksen koulutustiloiksi. Tuolloin poistettiin länsisivun räystäiden luukut luvulla MAMK:n rehtorinvirastona ja toimistona. Nykyisin tiloissa opiskelijaterveydenhuolto ja oppilaitospappi. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 006, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

29 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 017 KELLARI VARUSVARASTO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut pietty tiilimuuri Kate huopa Kerrosala 137 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus perunakellari Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 256) Kerrosluku I Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan perunakellari. Venäläisillä kaalikellarina. Maa poistettu ympäriltä, uunit ja ikkunat poistettu. Tiiliset julkisivut kalkittu ja sivelty piellä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 009, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 267 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus päiväkoti Kaavamerkintä Y sr1 Kerrosala 1200 (rakennukset 14 ja 18 yhteensä) Kerrosluku I 2/3 Alkujaan Mikkelin Tarkk ampuja pataljoonan varushuone. Lautaverhottu hirsirakennus, jota lienee jatkettu eteläpäästä jo 1890-luvulla (1889). Venäläisenä varastona Lienee ollut varastokäytössä myös itsenäisyyden ajan 1980-luvulle saakka, jolloin saneerattu Kymen ja Mikkelin piirirakennustoimiston toimesta Valtion työterveysasemaksi. Sittemmin Medivireen toimipaikkana. Nykyisin rakennuksessa toimii Montessorileikkikoulu. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 007, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr1.

30 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS VARASTO VARASTO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 490 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 192) rakennuksen 19 osalle Kerrosluku I Mahdollisesti vasta venäläisellä kaudella rakennettuja varastoja, joiden paikalla lienee ollut tarkk ampuja pataljoonan varastoja. Runko hirttä, toinen pääty tiiltä. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 010, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 2 Omistaja Lepas Oy Rakentamisvuosi ennen v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate huopa Kerrosala 180 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus varasto Kaavamerkintä Y t Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 176) Kerrosluku I Tarkk ampuja pataljoonan halkovajan paikalle ennen v rakennettu hirsinen varasto. Suojeltu asetuksella rakennusnumerolla 011, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja merkinnällä t.

31 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 024 VIRASTOTALO , 026, 032 POHJOIS- JA ETELÄKASARMI Kiinteistötunnus Katuosoite Jääkärinkatu 10 Omistaja Suomen valtio / Senaatti-kiinteistöt Rakentamisvuosi 1974 Peruskorjaus, laajennus 2003, 2011 Suunnittelija Arkittsto Lukander & Vahtera Suojelutavoite - Julkisivut puupaneeli/tiili Kate huopa Kerrosala 3663 Kerrosluku IV Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak. Kaavamerkintä KT Kerrosala 3700 Kerrosluku IV Arkkitehtitoimisto Lukandet & Vahtera Raisiosta suunnitteli uuden Maanmittauskonttorin talon ( kuvat, luvat )Amos Andersonin säätiön rakennuttamaan taloon muutti v Mikkelin läänin maanmittauskonttori ja Mikkelin maanmittaustoimisto sekä Mikkelin maanjakooikeus tasakatto muutettiin aumakatoksi käynnissä julkisivu ja sisätilojen muutostyöt. Julkisivuihin tiilimuuraus. Nykyisin talossa virastoja ja toimistoja Asemakaava Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 3 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910-luku, 1980-luku Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 3910 (5522) Kerrosluku III Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus toimistorak Kaavamerkintä KT sr1 Kerrosala 4500 Kerrosluku III Alkujaan kaksi venäläistä 1910-luvun tiilikasarmia (025 ja 026). Ns Pohjoiskasarmi (025) 2- kerroksinen, yhteensä 1680 m2, tiiltä peltikatto. Rakennus lienee jäänyt venäläisiltä kesken Yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Eteläkasarmiin. Ns. Eteläkasarmi (025), 1950 luvulla korotettu 3-kerroksiseksi ns. ratsastavan patterin kasarmiksi ja yhdistetty 1980-luvulla lisärakennuksella Pohjoiskasarmiin. Tiiltä, tiilikatto, 170 miehelle, alkujaan 2 kerroksinen, 3 kerrosta, kerrrosalaa 1955 m2. Yhdistäminen lisärakennuksella (032) ja saneeraus lukujen taitteessa arkkitehtitoimisto Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan Telepiirin konttoriksi. Nykyisin rakennusryhmä Teliasoneran käytössä. Osat 025 ja 026 suojeltu asemakaavassa, merkinnällä sr. Varjeltu asetuksella rakennusnumerolla 039, suojeluluokka V2 (rakennuksen ulkoasu).

32 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 029 ASUINRAKENNUS / VÄLSKÄRIEN TALO ALIUPSEERIKERHO Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4/ Tark ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1881 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus asuinrakennus Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/ luvulla rakennettu Mikkelin tark ampujapataljoonan sairaalan henkilökunnan asuinrakennus, josta käytettiin myös nimitystä Välskärintalo. Rakennusryhmään kuulunut sairaala sekä sen varusvarasto ja ulkorakennus on purettu sotien jälkeen, viimeisenä talousrakennus, joka vaurioitui tulipalossa 1990-luvulla. Sittemmin Välskäreiden taloa on nimitetty myös Komendantintaloksi, sillä 1990-luvulla rakennus suunniteltiin kunnostettavaksi Mikkelin sotilasläänin komentajan asunnoksi. Talo tyhjennettiin, mutta hanke raukesi. Siitä lähtien rakennus on ollut tyhjänä ja lämmittämättömänä. Sen omistaa MAMK, joka on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan entinen välskärien talo suojellaan rakennussuojelulain nojalla. Suojelu kohdistuu rakennuksen ulkoasuun ja sisätiloihin. Mamk on valittanut päätöksestä Asemakaavassa ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4/Tarkk ampujankj.2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1894 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija August Boman Suojelutavoite suojeltava Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I - II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus kokoontumisrak Kaavamerkintä Y Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Aliupseeriklubin toimitalo valmistui tarkk ampujein aikaan v sairaalakompleksin kaakkoispuolelle Urpolan tilan ja kasarmialueen rajan varteen uuden Savon rautatien lähelle. Talo vihittiin Nikolai II:n hääjuhlallisuuksien oheistapahtumana marraskuussa Rakennettiin keisarinnan asunnoksi (ei tullut). Venäläisellä kaudella rakennukseen sijoitettiin vuosiksi tilapäinen rukoushuone ja katolle kreikkalaiskatollinen risti, kunnes Pyhälle Yrjölle pyhitetty kirkko valmistui Linnamäelle. (Polkupyöräpataljoona 3:n 10-vuotisjuhlajulkaisussa 1931 s. 84). Rakennusta on alettu käyttää aliupseerikerhotalona 1918 tai pian sen jälkeen luvun lopulla siihen on tehty parakkimainen 1-kerroksinen juhlasalisiipi. Nimitykset Aliupseeriklubi, Aliupseerikerho, Toimiupseerikerho ja Päällystökerho ovat vaihtuneet puolustushallinnon käytännön mukaisesti. Tunnetaan myös nimellä Puuklubi. Nykyisin MAMKin omistuksessa ( ), käyttäjänä yksikön oppilasyhdistys, joka 1999 kunnosti talkootyönä rakennukseen kahvilan International Café Labra. MAMK on 2001 saanut sille purkuluvan. Mikkeli-Seura ry teki v rakennussuojeluesityksen Välskärientalon ja Aliupseerikerhon rakennuksen suojelemiseksi ja rakennus asetettiin toimenpidekieltoon Etelä- Savon ympäristökeskuksen päätöksellä ELY antoi rakennussuojelua koskevan päätöksensä (ESAELY/12/07.01./2010), jonka mukaan aliupseerikerhon rakennusta ei suojella rakennussuojelulain nojalla. Asemakaavassa ei suojelumerkintää.

33 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 035 VERSTAS / ASUINRAKENNUS RUOKALA Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi noin v.1900 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija Suojelutavoite Julkisivut puupaneeli Kate konesaum.pelti Kerrosala 238 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y sr Kerrosala osoitettu rakennusalana (kaavakartasta mitattuna 448) / e= 0,60 Kerrosluku I 2/3 Tämän rakennuksen paikalla on ollut puisia tarkk ampujapataljoonan talousrakennuksia. Ne on purettu ja tämä rakennettu noin. v verstaaksi luvulta 1980-luvulle asuinkäytössä. Nykyisin MAMKin omistuksessa ja MAKMin kansainvälisen keskuksen käytössä. Suojeltu asetuksella (491:034) rakennusnumerolla 003, suojeluluokka S2 (rakennuksen ulkoasu) vahvistetussa asemakaavassa Y alueena ja suojelumerkinnällä sr. Kiinteistötunnus Katuosoite Prikaatinkatu 4 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala 852 Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus sairaala/ruokala Kaavamerkintä Y sr Kerrosala e= 0,60 Kerrosluku 2/3 III 2/3 Alkujaan venäläiselle sotaväelle rakennettu sairaala. Se korvasi tarkk ampujapataljoonan puisen sairaalarakennuksen, jota venäläiset eivät halunneet käyttää. Tosin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläisiä haavoittuneita hoidettiin Mikkelissä sekä puusairaalassa että punatiilisairaalassa. Suomalaisella kaudella vuodesta 1917 aina 1960-luvulle punatiilisairaalasta käytettiin nimeä Sairastupa. Sen ympärillä oli hoidettu puutarha, mm. tuijia, jasmiini, villiviinejä sekä pihalla villejä akileijoja ym luvulla kaupunginarkkitehti Heikki Ravila laati Teknilliselle koululle rakennuspiirustukset sairastuvan muuttamiseksi koulurakennukseksi Sinne kunnostettiin kaksi luokkaa (á noin 30 oppilasta) ja harjoitusluokka (n. 16 oppilasta varten), opettajanhuone, fotogrammetrian huone, wc-tilat ja LVI-laitetila. Sisätilat rapattiin ja maalattiin valkoisiksi, julkisivut jäivät punatiilisiksi. Rakennuksessa toimi maanmittausopintosuunnan 2. ja 3. luokat vuosina ekä lukuvuonna kaikki kolme luokkaa; ensimmäiselle luokalle otettiin vain noin 19 oppilasta, koska heidän piti sopia pieneen harjoitusluokkaan. Mikkelin tekninen koulu muutti rakennuksiin 072 ja 073 (entinen kranaatinheitinkomppanian talo ja konekiväärikomppanian talo). Maanmittauskoulu peruskorjattiin

34 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS toisen kerran, nyt 1970 oppilasruokalaksi. Ruokalatoiminta alkoi Ruokalan pito-oikeus annettiin koulun oppilasyhdistykselle. Kolmas peruskorjaus tapahtui Teknillisen koulun (MiTK) laajennuttua teknilliseksi oppilaitokseksi (MTOL). Ruokala osoittautui pieneksi varsinkin kun ruokailu tuli 1980-luvulla oppilaille ainakin osittain ilmaiseksi. Ruokalan laajennus valmistui 1982 arkkitehti Jorma Salmenkiven suunnitelmien mukaan. Pohjois-eteläsuuntaista rakennuksen länsiosaa jatkettiin pohjoiseen. Näin saatiin lisää keittiötilaa. Osa ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä tehdyistä sisätilojen rappauksista puhdistettiin tiilipintaisiksi. Neljäs peruskorjaus toteutettiin 2003, jolloin mm. sisääntulotasannetta uudistettiin. Asemakaavassa ei suojelumerkintää. 052 TALLI Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä YO sr Kerrosala 8500 (koko kortteli) Kerrosluku II Venäläiset käyttivät tallia tykkihallina. Myös 1930-luvulla kasarmissa 026 olleen ratsastavan patterin tykkihallina ja hevostallina kunnostettiin MAMKin tekniikan yksikön puutekniikan laboratorioksi. Vuodesta 2005 rakennuksessa toiminut kampuskirjasto Mikpolin kaavamuutoksen yhteydessä merkitty suojeltavaksi sr.

35 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 055 KORJAAMO PESULA JA VAATETUSKORJAAMO Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Alkujaan venäläinen kengityspaja ja kalustokorjaamo, samassa käytössä 1960-luvun lopulle. Oli lähes 30 vuotta tyhjillään, kunnes 2006 kunnostettiin laboratoriotiloiksi. Asemakaavassa ei suojelumerkintää. Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1929 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku II Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Venäläiset suunnittelivat nykyisen rakennuksen 056 paikalle sairaalan puistoa. Itse sairaala oli tarkoitus rakentaa sen viereen. Perimätiedon mukaan kivijalka ehti valmistua ja suomalaiset rakensivat talon valmiiksi 1920-luvulla. Rakennuksessa on toiminut vuodesta 1931 Mikkelin Vaatetuskorjaamo, joka 2000-luvulla pesee ja korjaa kolmanneksen Suomen puolustusvoimien vaatetuksesta ja varusteista. Rakennuksen ulkopuolella ollut komea tiilipiippu ja sen kolmipisteenä toiminut antenni purettiin 1980-luvulla. Tilalle rakennettiin nykyaikainen metallipiippu. Noin rakennuksen itäpäässä on ollut varuskunnan ruokala, joka korvasi tulipalossa tuhoutuneen Artellin. Rakennusta on laajennettu 1953 ja tehty muutostöitä luvulla rakennus on muutettu Vaatetuskorjaamoksi ja pesulaksi, suunnittelu Arkkitehtitoimisto Pentti Pajarinen ja Martti Kilpiranta he suunnittelijvat kaksikerroksisen laajennuksen vanhan rakennuksen länsipäähän ja seuraavana vuonna (1974) eteläpuolen suuren tasakattoisen lisärakennusosan. Vaatetuskorjaamon tiloihin remontoitiin tilat keilahallille vuonna Tuolloin rakennukseen tehtiin itäsivulle uudet sisäänkäyntikatokset. Asemakaava , ei suojelumerkintää.

36 MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS 057 TALLI MARSKIN TALLI Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 2 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija VIK Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus 8500 (koko kortteli) Kerrosluku III Venäläisaikainen sairastalli ja aliupseerisauna, jota on käytetty myös tukkihallina. Muutostöitä Mikkelin ratsastajat käyttivät ja 1980-luvuilla pohjoispäädyssä ollutta lantalaa varastona, hevoset olivat tallissa 058. Tallien 052 ja 057 välissä oli rehukatos, joka paloi luvulla. Talli peruskorjattiin lukujen taitteessa Engelin varastotiloiksi. Lokakuussa 2003 aloitettiin peruskorjaus, jossa rakennus muutettiin MAMK:n ravitsemus- ja talousalan yksikön opetusravintolaksi, Ravintola Talli. Asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr. Kiinteistötunnus Katuosoite Patteristonkatu 1 Omistaja Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymä Rakentamisvuosi 1910 Peruskorjaus, laajennus Suunnittelija PLM Suojelutavoite suojeltava Julkisivut tiilimuuraus Kate konesaum.pelti Kerrosala Kerrosluku I Huoneistojen lukumäärä Käyttötarkoitus Kaavamerkintä Y Kerrosala / tehokkuus e= 0,60 Kerrosluku III Muita talleja komeampi ja suurten ikkunoittensa ansiosta valoisampi 1910-luvun venäläinen mahdollisesti alkujaan sairastalli. Muista talleista poiketen tätä voitiin myös lämmittää. Toisen maailmansodan ja Mikkelin Päämajakauden ajan marsalkka Mannerheimin ratsu Käthe oli sijoitettu tähän talliin. Tämän johdosta sitä on alettu nimittää Marskin Talliksi. Mikkelin ratsastajat ovat hankkineet Käthelle muistolaatan, joka on kiinnitetty tallin pääoven pieleen ulkoa päin katsottuna vasemmalle. Ratsastajien siirtyessä Rouhialaan he taltioivat muistolaatan kunnes luovuttivat laatan 1990-luvun lopulla MAM:lle. Nykyisin se on rakennuksen 058 sisätiloissa luvun lopussa peruskorjattu MAMK:n ympäristötekniikan laboratorioksi ja Kuopion Yliopiston ympäristötieteiden laitoksen käyttöön. Harjannostajaiset Ullakolle kunnostettiin tutkijakammioita ja kahvihuone. Asemakaavassa ei suojelumerkintää.

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS

KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS MIKKELIN VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS luonnos 8.4.2014 Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan muuttamassa. Asemakaavan muutos koskee 5.

Lisätiedot

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16.12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen

MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16.12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen MIKKELIN VANHA KASARMIALUE KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS 16..12.2014 Mikkelin kaupunki, kaupunkisuunnittelu, arkkit. Tuija Mustonen Johdanto Kohteen kuvaus Mikkelin Vanhan kasarmialueen asemakaavaa ollaan

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.09.2009 Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE

Lisätiedot

Nuijamiehen (5.) kaupunginosan Vanha kasarmialue.

Nuijamiehen (5.) kaupunginosan Vanha kasarmialue. LIITE 1.2 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT Asemakaavan muutos. Nuijamiehen (5.) kaupunginosan Vanha kasarmialue. 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

MIKKELI VANHA KASARMIALUE

MIKKELI VANHA KASARMIALUE MIKKELI VANHA KASARMIALUE Suojelu- ja kehittämissuunnitelma 31.8.2009 2 Esipuhe Tiivistelmä Lähtökohdat ja selvittämistarpeet SELVITYSOSA Kasarmialueiden yleistä historiaa Mikkelin vanhan kasarmialueen

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY

ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY ARKKITEHTITOIMISTO HEIKKI KIRJALAINEN OY 1/5 20.09.2011 TOIMISTOMME SUUNNITTELEMAT SEKÄ TYÖN ALLA OLEVAT TOIMISTOTALOTYYPPISET REFERENSSIKOHTEET Tässä luettelossa olevat kohteet ovat toimistomme koulu-/

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014. Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 KOHDEALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014. Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 KOHDEALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014 Ote osoitekartasta. Kortteli 14 KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa, osoite

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

Hatsinantie 184; 16710 Hollola kk. Kiinteistörekisteritunnukset: 98-451-16-1. 98-451-8-100 (=lohkomaton määräala) 28.10.2013

Hatsinantie 184; 16710 Hollola kk. Kiinteistörekisteritunnukset: 98-451-16-1. 98-451-8-100 (=lohkomaton määräala) 28.10.2013 ARVIOLAUSUNTO USKILAN ALA-ASTE & KOULU Hatsinantie 184; 16710 Hollola kk Kiinteistörekisteritunnukset: 98-451-16-1 ja 98-451-8-100 (=lohkomaton määräala) 28.10.2013 I. Arvioinnin tarkoitus. 1. Lausunto

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

PELTOLAMMI korttelikortit

PELTOLAMMI korttelikortit PELTOLAMMI korttelikortit 0..009 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Yleiskaavoitus Sisältö Lukijalle... 960-luvun asemakaava... 3 Asemakaavatilanne... 4 Asemakaavamuutokset... 5 Korttelirajat-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS / EHDOTUSVAIHE

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS / EHDOTUSVAIHE MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 500 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 29 44, fax. (05) 94 26, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 089 VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen.

Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen. MYYNTIESITE Rakennusosasto 27.3.2015 Nakkilan kunta tarjoaa ostettavaksi Nakkilan Viikkalan kylässä sijaitsevan vanhan koulurakennuksen piharakennuksineen. Esittely ja tiedustelut: Rakennusmestari Teemu

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS PUISTOJEN HISTORIASELVITYS

VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS PUISTOJEN HISTORIASELVITYS VANHA KASARMIALUE ASEMAKAAVAMUUTOS PUISTOJEN HISTORIASELVITYS 7.6.2010 Mikkelin kaupunki Asemakaava Selvitys puistoalueiden historiasta asemakaavan muutosalueella Vanha kasarmialue VANHA KASARMIALUE MIKKELI

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus 20.11.2014 95 Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS LAVIAN KUNTA HAUTAUSMAA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Air-Ix Ympäristö Oy 2006 2(7) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot KUNTA: KYLÄ: ALUE: 1.2. Kaava-alueen sijainti Lavia Lavian kylä

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 KUNTAYHTYMÄ Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015, taloussuunnitelma vuosille 2016-2017 ETELÄ-SAVON KAMPUSKIINTEISTÖT KUNTAYHTYMÄ (aik. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä) Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ak 5147 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Justeerinpuiston/ Kotikioskin asemakaavan muutoksen selostus 9. kaupunginosa (Kärki) korttelin 731 osa sekä katu- ja puistoalue HALLINTOKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 1.8.2006

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tehtävä ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.2.2015 Tunnistetiedot Kaavan nro 1058 Koulukatu 64 Suunnittelun kohde 11. kaupunginosan kortteli 2002, tontti 7 osoitteessa Koulukatu

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan vastine Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta. Pohjaveden suojelua koskeva määräys on asianmukainen. Kaavan nimi: Kauttuan keskuksen asemakaavan muutos Luonnos nähtävillä 13.4.-14.5.2015 Kooste saaduista lausunnoista ja mielipiteistä Kaavatoimikunta Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavatoimikunnan

Lisätiedot

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ

MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ MYYDÄÄN KOULUTUS- JA MAJOITUSKESKUSKIINTEISTÖ ESPOON SIIKAJÄRVELLÄ Catella Property Oy Aleksanterinkatu 15 B 00100 Helsinki Puh. 010 5220 100 Fax 010 5220 217 www.catella.fi Helsinki. Y-tunnus 1048559-0

Lisätiedot

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS / EHDOTUSVAIHE

VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS / EHDOTUSVAIHE MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0891 VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 24.1.2014 Yksikön päällikkö Helsingin kaupunki Lausunto 1 (6) Kaupunginmu Helsingin kaupunginmun lausunto Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosluonnoksesta (Meilahti 15526) HEL 2013-001497 T 10 03 03 Helsingin kaupunginmu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

NURMES, LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (ENTINEN KÄSITYÖKESKUS)

NURMES, LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (ENTINEN KÄSITYÖKESKUS) Tekninen lautakunta 4 04.02.2015 NURMES, LÄNTISEN 111 KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (ENTINEN KÄSITYÖKESKUS) 59/63.632/2015 TEKLA 4 Kaavamuutos on tullut vireille, koska asemapuistosta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5. YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarionumero 1285-2013 Asemakaavatunnus 2/2013 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirstinpuisto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.5.2013 Asemakaavamuutos laaditaan

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot