KEMPELEEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 KEMPELEEN KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2008 SISÄLLYSLUETTELO OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 1 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ 4 SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 10 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS 13 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 17 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 17 TOIMINNAN RAHOITUS/ RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 22 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT 26 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31 TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN 31 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 32 KÄYTTÖTALOUS 34 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA MERKITTVIMMÄT POIKKEAMAT TALOUSARVIOON 36 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 37 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 93 OULUN SEUTUKUNTA 104 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 106 TYTÄRYHTIÖT 106 KONSERNIN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 111 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 112 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT 113 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 116 0

2 TOIMINTAKERTOMUS V.2008 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KOKONAISTALOUDELLINEN KEHITYS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VUODEN 2008 TARKASTELUA Vuoden 2008 aikana valmisteltiin täydellä teholla ja yksimielisesti Kempeleen uuden toimintamallin käyttöön ottoa. Keskeistä valtuutettujen työskentelyssä oli valiokuntatyön harjoitteleminen. Samanaikaisesti kunnan hallintomenettely toteutettiin lautakuntajärjestelmän pohjalta. Kaksinkertaisen työn tekeminen kuormitti tuntuvasti sekä luottamushenkilöitä että viranhaltijoita. Työ eteni korkeatasoisten haasteiden kannustamana sellaiseen pisteeseen, että valtuusto saattoi kutakuinkin tyytyväisenä jättää jatkovalmistelujen toteuttaminen uuden valtuuston tehtäväksi. On syytä muistaa, että Kempeleen uuden toimintamallin luomisella olemme halunneet kehittää sellaisia asiakaslähtöisten toimintatapojen uudistuksia, joiden uskomme mahdollistavan selviämisen tulevaisuuden haasteista. Talous, palveluiden kysynnän ja tarjonnan suhde, työn tekemiseen sekä työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset, väestön ikärakenteen muuttumiseen sekä globalisaation voimistumiseen liittyvät arviot ovat olleet Kempeleen uuden toimintamallin kehittämisen taustalla. Emme ole nähneet kuntarakenteiden uudistamistyön, jolla tarkoitetaan kuntaliitoksia, ratkaisevan tulevaisuuden haasteita. Juuri tästä syystä kehittämistyö on painottunut Kempeleen omien kuntatoimintojen uudelleenjärjestelyihin. Kaikessa kehittämistyössä on ollut keskeistä valtuutettujen osaamisen huomioon ottaminen. Luotamme siihen, että valtuustokaudella kehitelty Kempeleen toimintamalli kykenee luomaan edellytyksiä tulevaisuuden rakentamisessa. Talousarvion 2009 valmistelussa pohjana käytettiin palvelusopimuksia, joissa määriteltiin palveluiden määrä, hinta ja laatu. Harjoitusvaliokunnat (elinvoima-, itsehallinto-, palvelu- ja resurssivaliokunnat) kokoontuivat viime vuoden aikana keskimäärin 10 kertaa. Paras-lain kirjainta toteutettiin valmistelemalla Oulun seudun yhteistoimintaalueselvitystä sekä Oulun eteläisten kuntien vastaavaa selvitystä. Talouden hallinnassa pitämiseksi kunnanhallitus määritteli vuoden 2005 talousarviota tehdessään, että tavoitteena on vuoden 2008 tilikauden positiivinen tulos. Ylijäämäksi viime vuonna muodostui euroa. Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen mukaan Kempeleen kuntalaiset ovat olleet tyytyväisiä mm. sivistysosaston ja sote -palveluihin. Kaiken kaikkiaan Kempeleessä asuivat palveluihin nähden tyytyväisimmät kuntalaiset. Pätevien hakijoiden määrä avoinna olleisiin työpaikkoihin osoittaa, että Kempeleellä on hyvä imago. Useissa seudun kunnissa tilanne on ollut sellainen, että päteviä hakijoita ei ole ollut yhtään. Työhyvinvointikyselyn mukaan esimiestoimintaa kunnassamme arvostetaan. Sairauspoissaolojen väheneminen kolmella prosenttiyksiköllä oli tavoiteasetannan mukaista. 1

3 Viime vuoden aikana valtuusto hyväksyi Zatelliitti-alueen osayleiskaavan muutoksen ja valtatien ramppiliittymän asemakaavan. Voimakkaasta kunnan julkisesta palvelutuotantorakentamisesta johtuen kiinteistökanta lisääntyi huomattavasti. Omakotitonttien kysyntä laski. Yritystonttien kauppa oli vielä kohtalaista. Maan hankinta, kaavoitus ja myyminen olivat viime vuonnakin keskeisiä kunnan elinvoimaa kehittäviä toimenpiteitä. Paras lain vaatimukset kuntien yhteistoiminta-alueiden väestöpohjaksi asukasta edellyttävät vuoteen 2013 uusia hallinto-organisaatioita. Taloudellisen taantuman julkitunnustautuminen tapahtui marraskuussa 2008, jolloin valtionvarainministeriö ennusti yhteisöverojen huomattavaa laskua. Kirjoittaessani vuoden 2008 tarkastelua maaliskuussa 2009 kuntien taloudellisen tilanteen kehitys on entisestään heikentynyt ja ilman valtion voimakkaita apuvoimia ei voida kuntien katsoa selviytyvän. Uusi terveyden huoltolaki tekee tuloaan. Se astuu voimaan vuonna Emme tarkalleen tiedä, mitä uusi laki velvoittaa kunnilta. Toimintaympäristön voimakas muuttuminen koetaan usein uhkana, toisaalta jatkuva muutos luo myönteistä suhtautumista erilaisiin kehittämishankkeisiin ja toimenpiteisiin. Tiedän, että meillä on yhteinen halu onnistua. Samanaikaisesti onnistuminen edellyttää halua kehittää. Viime vuosi oli poikkeuksellisen haasteellinen sekä luottamushenkilöille että virka- ja työsuhteisille. Kiitän teitä kuntalaisten parhaaksi tehdystä työstä. Kari Ahokas Kunnanjohtaja 2

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Maailmanlaajuinen talouskriisi on iskenyt voimalla myös Suomeen. Viennin ja investointien supistuessa jyrkästi kansantaloutemme on ajautunut lamaan. Kuluvalle vuodelle tehdyt arviot kokonaistuotantomme kehityksestä ovat jatkuvasti heikentyneet. Vuonna 2009 kokonaistuotantomme on arvioitu supistuvan 3-4 prosenttia, työttömyyden kohoavan 8-9 prosenttiin ja inflaation hidastuvan 1,5 prosenttiin. Suomen valtion pitää ottaa velkaa lähivuosina odotettua enemmän. Kukaan tiedä sitä, miten laajoihin toimiin talouskriisin vahinkojen korjaamisessa vielä joudutaan. Kuntatalous Vuosi 2008 jää kuntatalouden rahoitusaseman kannalta vuosikymmenen parhaaksi. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi verrattain nopeasti, peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräin noin viisi prosenttia. Kuntien verotilitysten kasvu on ollut 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi kahdeksan prosenttia ja yhteisöveroja neljä prosenttia enemmän kuin vuonna Harvat kunnat ovat kuitenkaan hyvän kasvun aikana varautuneet suhdannetilanteen mahdolliseen heikentymiseen. Heikon talouden kuntien lukumäärä lisääntyy. Kuntien ongelmana on verotulojen alentumisen lisäksi kuntien voimakas menokehitys. Kuntatalouden on arveltu kohtaavan talousongelmat muita yhteiskunnan sektoreita myöhemmin tavallaan jälkijunassa. Hyvinvointipalvelujen tarve ei kuitenkaan myötäile taloussuhdanteita. Pikemminkin lama kasvattaa subjektiivisiksi oikeuksiksi määritettyjen palvelujen kysyntää. Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointipalvelut järjestetään pääosin kunnissa. Tässä tilanteessa tavoitteeksi on otettava kuntapalveluiden pitäminen toimintakykyisinä. Kuntatalouden ennakointi on tavanomaista vaikeampaa. Kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seuraava talouden taantuma ovat kääntäneet nopeasti kuntien verotulot laskuun. Ensimmäisenä on sukeltanut yhteisöveron tuotto. Kunnallisveron muutos ei perustu pelkästään yleistaloudellisen kehityksen romahdukseen, vaan myös uusista kuntien veropohjan kaventavista kunnallisverotuksen kevennyksistä. Nämä kevennykset syövät verokasvusta runsaat 2 %. Kunnille menetykset on korvattu vuonna 2009 valtionosuuksia korottamalla. Kevennykset syövät kuitenkin kuntien veropohjaa. Meneillään olevan taantuman vaikutus toteutuu koko painolla vasta vuonna Pitkittyessään heikko talouskehitys merkitsee tuntuvia veroprosenttien korotuspaineita. Veroprosentin korotuksesta ei ole kuitenkaan koko aukon paikkaajaksi. Ratkaisevaa on, mikä on kunnan menojen kehitys seuraavan 2-3 vuoden aikana. Vakava taloustilanne vaatii nyt kunnilta malttia ja varovaisuutta. Valtuustojen on saatava aikaan koko valtuustokauden kattava tasapainotettu taloussuunnitelma. Kuntien on katsottava, mitä palveluista on leikattava. Kunnat eivät onnistu taloutensa tasapainottamisessa ilman rakenteellisia uudistuksia. Kuntien tavoite on erilaisten tehostamistoimenpiteiden avulla ilman irtisanomisia lisätä tuottavuutta. Kuntien ainoita keinoja ehkäistä taantumaa ovat investointien pitäminen korkealla tasolla ja henkilöstön irtisanomisten ja lomautusten välttäminen. 3

5 OLENNAISET MUUTOKSET JA MUUTOSSUUNNAT KUNNAN KEHITYKSESSÄ Väestönkehitys Vuoden vaihde Tavoite/ ennuste, hlöä Toteutunut asukasluku, hlöä Muutos, hlöä Kehitys, % 1995/ ,5 1996/ ,2 1997/ ,0 1998/ ,6 1999/ ,6 2000/ ,8 2001/ ,6 2002/ ,7 2003/ ,1 2004/ ,6 2005/ ,5 2006/ ,0 2007/ / Väestönkasvuksi arvioitiin 350 asukasta, toteuma oli 102 eli 0,6 %. 2,0 0,6 Väestön Syntyneet Kuolleet Syntyneiden ennemmyys Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Kokonaismuutos Tammkuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Talousarvio 2008 laadittiin 350 asukkaan väestönlisäykseen perustuen. Tavoitteesta jäätiin selvästi jälkeen ja väestönkasvu jäi 107 asukkaaseen. Kuntaan suuntautunut tulomuutto jäi 104 asukasta pienemmäksi kuin lähtömuutto, joten, joten muuttotappiota syntyi 104 asukasta. 4

6 Väestö ikäryhmittäin Ikäryhmät Muutos vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85 -vuotiaat Yhteensä Kempeleen huoltosuhde on 0,54 eli yhtä työikäistä (15-64 vuotiaat) kohti on 0,54 alle 15- ja yli 64-vuotiasta. Väestö tilastoalueittain T ila s to -a lu e M u utos K es k us ta S arkk iran ta H ak a m aa H on k an e n Ylik ylä V ih ilu oto K etolan p erä S ip ola N iittyran ta A la ky lä V ää rä lä n pe rä Linn a ka n ga s Ju u ru ss u o Me rialue 2-2 Tu n te m aton K em p e le yhtee n sä Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kempeleessä 2007e Opiskelijat, koululaiset; 1189 Eläkeläiset; 2096 Muut; 492 Työlliset; vuotiaat; 3963 Työttömät; 668 5

7 Kempeleen työpaikat päätoimialoittain Kempeleessä Kempeleen työpaikkakehitys on tasaantunut. Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet ja selvimmin kasvua on tapahtunut terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen toimialoilla. Työpaikkojen määrän kehitys kunnittain Kempeleen työpaikat ovat hieman vähentyneet v alkaen. 6

8 Työpaikkaomavaraisuuden kehitys Oulun seudun kunnissa Kempeleessä on seudun kolmanneksi suurin työpaikkaomavaraisuusaste. Teollisuustoiminta Kempeleessä

9 Työllisyysasteen kehitys Oulun seudun kunnissa e Työllisyysaste ilmoittaa, kuinka moni vuotiaista on työssä. Kempeleessä on Ouluseudun paras työllisyysaste. Työhönosallistuvuusaste kunnittain Ouluseudulla 2007e Kempeleen työhönosallistuvuusaste oli vuonna 2007 yli koko maan keskiarvon. 8

10 Työttömien lkm Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä Työttömyysaste ja työttömät työnhakijat eri ikäryhmissä /0 0 12/0 1 12/0 2 12/0 3 12/0 4 12/0 5 12/0 6 12/0 7 Alle 25 vuotiaat / vuotiaat Yli 50 vuotiaat Työttömyysaste % 11,1 12,3 10,7 10,5 10,3 11,1 9,9 9,1 9, Työttömien määrä oli joulukuun 2008 lopussa 691. Suurimpien yritysten työpaikka : Muutos Suurimmat yritykset Kauppakeskus Zeppelin työllistää noin 550 henkilöä. 9

11 SELVITYS KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kempeleen kunnassa on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeet vuonna Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kunnanhallituksella. Toteuttamis- ja valvontavastuu on kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä tulosalueiden vastuuhenkilöillä alaistensa toiminnan osalta. Jokainen tilivelvollinen vastaa oman toimialansa sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että noudatetaan lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Kempeleen kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan kunnan toiminnot tulee järjestää ja johtaminen hoitaa siten, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamis- ja hallintojärjestelmä Kunnan toimintoja ohjataan toimintasäännöllä. Vuonna 2008 voimassa ollut toimintasääntö on hyväksytty ja se on tullut voimaan Tämän jälkeen sääntöön on tehty tarkennuksia , ja Toimintasääntöä on uusittu ja uuden toimintamallin mukainen toimintasääntö astui voimaan Toimintasäännössä on esitetty kunnan organisaatiorakenne sekä toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallan jako ja tehtävät. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Asioiden valmistelu on perustunut hyvään hallintotapaan. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätökset tehdään asiakirjahallintaohjelmalla, josta saadaan päätösluettelot. Päätökset annetaan tiedoksi ao. toimielimelle. Viranhaltijapäätösten osalta esimiesten tehtävänä on pistokokein tarkistaa onko päätökset tehty toimivallan puitteissa, ovatko ne riittävästi perusteltuja, ovatko päätökset olleet asianmukaisesti nähtävillä ja onko ne annettu tiedoksi asianosaisille. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja varojen käytön valvonta Tulosalueiden tavoitteet johdetaan kuntastrategiasta, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Tulosyksiköiden tavoitteet on määritelty käyttösuunnitelmissa. Työntekijöiden tavoitteet määritellään vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa, joiden yhteydessä käydään läpi myös asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Tulosalueiden ja -yksiköiden vastuuhenkilöt seuraavat kuukausittain asetettujen tavoitteiden, määrärahojen ja tulojen toteutumista. Raportit annetaan tiedoksi ao. toimielimelle/osastopäällikölle, kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle. Talouden osavuosiraportit esitetään lautakunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle 30.4., ja ajankohdan mukaan. Riskien hallinnan järjestäminen Kunnan toiminnan riskit voivat kohdistua palveluihin, kunnan liiketoimintaan, tietojenkäsittelyyn, toiminnan jatkuvuuteen ja toimintaan liittyviin vastuukysymyksiin. Henkilöriskit voivat olla työntekijöille sattuvia tapaturmia, avainhenkilöiden menetyksiä sekä henkilökunnan luotettavuuteen, ammattitaitoon ja osaamiseen ja riittävyyteen liittyviä asioita. Omaisuusriskejä ovat kunnan kiinteään ja irtaimeen omaisuuteen kohdistuvat uhat. 10

12 Sopimustoiminta Toiminta- ja työketjut on pyritty järjestämään niin, ettei vaarallisia työyhdistelmiä synny esim. palkkalaskennassa ja taloushallinnossa. Henkilöriskeihin on varauduttu kouluttamalla henkilöstöä ja huolehtimalla toimivasta varahenkilöjärjestelmästä. Omaisuus luetteloidaan ja merkataan sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Teknisiä turva- ja valvontalaitteita on asennettu kunnan kiinteistöihin. Riskikartoitus on tehty teknisellä osastolla. Sosiaali- ja terveysosastolla on suoritettu turvallisuuskatselmuksia. Kunnan kiinteistöille on laadittu kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat. Tietoturvallisuusriskeihin on varauduttu uusimalla virustorjuntajärjestelmiä ja kehittämällä varmuuskopiointia sekä fyysisesti sijoittamalla kriittistä laitekantaa asianmukaisiin tiloihin. Terveyskeskuksessa on varasähkövoimala. Toiminta on perustunut valtuuston, hallituksen ja muiden toimielinten päätöksiin ja toimintasäännöllä delegoituun päätösvallan käyttöön. Kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä talouden ja toiminnan seurannan perusteella, että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, toimintasäännön sekä kunnanhallituksen hyväksymien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaan ja että sisäinen valvonta on toimivaa ja asianmukaisesti järjestettyä. Vuonna 2009 on tavoitteena uusia sisäisen valvonnan ohjeet uuden toimintamallin vaatimusten mukaisesti. Samalla ohjeistetaan palvelukuntaa raportoimaan sisäisen valvonnan toimivuudesta ja riskien hallinnasta. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Nimi Kotipaikka Kunnan omistus osuus TYTÄRYHTEISÖT Kiinteistö Oy Kempeleenkartano Kempele 100,00 % Kempeleen Vesihuolto Oy Kempele 86,22 % KUNTAYHTYMÄT Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oulu 2,41 % Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 8,22 % Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri Oulu 2,14 % Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu 3,10 % YHTEIS- JA OMISTUSYHTEISÖT Kiinteistö Oy Tiilitori Kempele 44,69 % Technocenter Kempele Oy Kempele 48,40 % Limingan Vesihuolto Oy Liminka 22,50 % Kempele-konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: Kempeleen Vesihuolto Oy, Kiinteistö Oy Kempeleenkartano, osakkuusyhteisöihin: Kiinteistö Oy Tiilitori, Technocenter Kempele Oy ja Limingan Vesihuolto Oy sekä kuntayhtymiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri, Oulun seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistämättä konsernitilinpäätökseen, koska yhdistelyllä ei ole vaikutusta konsernin tulokseen. 11

13 Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeet vuonna Konserniohjeilla luodaan puitteet Kempele -konserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle. Valtuusto päättää vuosittain talousarvion yhteydessä konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Tytäryhteisöt raportoivat tavoitteidensa toteutumisesta kunnanhallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsauksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi tytäryhteisöjen ja kunnan kanssa pidetään suunnittelu- ja neuvottelupalaveri vuosittain. Selvitys konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeiden mukaan konsernivalvonnasta vastaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tytäryhtiöiden tehtävänä on huolehtia siitä, että yhtiöissä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että niissä seurataan valvonnan toimivuutta. Lisäksi yhtiöiden on huolehdittava että ne tunnistavat toimintaansa liittyvät riskit ja että riskienhallinnan periaatteet on määritelty. Kunnanhallitus nimeää edustajat tytäryhtiöiden yhtiökokouksiin ja evästää heitä tarvittaessa kunnan kannasta tärkeimpiin asioihin. Lisäksi konsernin johto on tiiviissä yhteistyössä tytäryhteisöjen kanssa, koska yhteisöjen hallituksissa on johtavia luottamushenkilöitä tai viranhaltijoita. Tytäryhtiöiden tilintarkastajina toimivat kunnan valitseman tarkastusyhteisön palveluksessa olevat tilintarkastajat. 12

14 KEMPELEEN KUNNAN TALOUDEN KEHITYS euroa K E M P ELE Asu ka s luku v ä es tö n k a s vu -% 0,9 1,9 3,0 3,5 2,6 Tu loverop rosentti 1 8,5 1 8,5 1 8,5 1 8,5 18,5 V e ro tu lo t V a ltio no s u u d e t V e rora ho itus yh te en s ä m u u to s % 9,0 7,6 6,6 9,1 7,7 e u ro a /a s u k a s To im inta m e n ot m u u to s % 9,2 7,9 6,8 6,4 8,3 To im inta k a te m u u to s % 8,8 7,6 7,3 7,5 6,3 e u ro a /a s u k a s V uosik a te e u ro a /a s u k a s v u os ik a te /p o is to t-% 10 7, ,8 9 4, ,7 97,9 Tilik a uden tulos Tu lor ah oitu s in v e sto in tie n tu lo ra ho itu s -% 3 8,6 3 8,1 9 4,0 6 6,5 35,7 p ä ä o m a m e n o je n tu lo ra h o itu s-% 3 5,6 3 3,6 7 3,5 5 7,5 34,1 Investoin nit netto e u ro a/a s u k a s L a inan hoito k ulu t K oko nais m e no t Taseen loppusu m m a K u m u la tiiv in e n y lijä ä m ä L a in a t e u ro a/a s u k a s R a ho itusvara llis uus e u ro a/a s u k a s K on s er nita s e e n loppu su m m a K o n se rn in la in a t e u r e u ro a/a s u k a s

15 Kempeleen kunnan talous toteutui suunniteltua heikompana. Kempeleen kunnan kokonaistuotot vuonna 2008 ovat 85,1 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6 milj. euroa eli 18,9 %. Tuotoista suurin osa muodostuu verorahoituksesta, joka on 61,4 milj. euroa. Verorahoitus kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 5,1 milj. euroa eli 9 %. Toimintatuottojen määrä on 8 milj. euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 0,9 milj. euroa eli 12,1 %. Investointiosan rahoitusosuudet ja myyntitulot ovat yhteensä 3,8 milj. euroa, kasvu 24,1 %. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 13,5 milj. euroa. Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä on 84,4 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 12 milj. euroa eli 16,6 %. Toimintakulut ovat 65 milj. euroa ja ne kasvoivat 6 milj. euroa eli 9,2 %. Investoinnit olivat 11,7 milj. euroa, Lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten lainojen vähennykset ovat 7 milj. euroa. Vuosikate Vuosikate vuonna 2008 on 3,8 milj. euroa. Se parani 0,1 milj. euroa eli 3 % edelliseen tilikauteen verrattuna. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on euroa positiivinen, kun vastaava tulos vuonna 2007 oli euroa. Vuoden 2007 tulosta parantaa 0,5 milj. euron kirjaus satunnaisiin tuottoihin. Linnakangastalon investointivaraus euroa puretaan ja tehdään kohteeseen liittyvä euron poistoerokirjaus. Investointeihin liittyviä poistoeron vähennyksiä tuloutetaan suunnitelman mukaan euroa. Varauksella kunta on etukäteen rahoittanut investointihankkeiden suunnitelman mukaisia poistoja. Tilikauden tuloksen käsittelyerien jälkeen ylijäämäksi muodostuu ,83 euroa. Investoinnit Investointimenot olivat 11,7 milj. euroa ja ne olivat 0,7 milj. euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Suurimmat investointiryhmät olivat rakennukset 5,7 milj. euroa, maanhankinta 2,6 milj. euroa ja liikenneväylien rakentaminen 1,1 milj. euroa. Investointiosan valtionosuudet ovat 0,7 milj. euroa. Suurimmat investointihankkeet ovat Linnakangastalo ja Santamäki talo. Nämä kohteet valmistuivat kesällä Toiminnan rahoitus Tilikauden tulorahoitus oli pienempi kuin investoinnit ja lainojen lyhennykset. Toiminnan ja investointien rahavirta muodostui 6 milj. euroa negatiiviseksi ja rahoituksen rahavirta 5,8 milj. euroa positiiviseksi. Lainakannan muutos oli 6,5 milj. euroa. Rahavarojen muutos oli 0,2 milj. euroa negatiivinen. 14

16 euroa euroa euroa / asukas Tase Kunnan taseen loppusumma on 82,2 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 6,9 milj. eurolla. Omavaraisuusasteeksi muodostui 67,5 %, edellisenä vuonna se oli 73,3 %. Lainakanta kasvoi 6,5 milj. eurolla. Vuoden lopussa lainamäärä asukasta kohden oli euroa/asukas, edellisenä vuonna 815 euroa/asukas. LAINAMÄÄRÄ Lainamäärä, /asukas Lainamäärä LAINANHOITOKUSTANNUKSET LAINANHOITOKUSTANNUKSET JA VEROPROSENTINTUOTTO Lyhennykset Korot Veroprosentin tuotto Lainojen korot ja lyhennykset olivat yhteensä 1,7 milj. euroa eli 109 euroa/asukas 15

17 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT Rahoitusosuudet inv.menoihin 2 % Satunnaiset tuotot 0 % Lainanotto 16 % Myyntituotot 2 % Maksutuotot 3 % Tuet ja avustukset 1 % Muut tuotot 1 % Maan myyntitulot 2 % Valtionosuudet 18 % Verotulot 55 % Kempeleen kunnan kokonaistulot vuonna 2008 olivat 85,1 milj. euroa josta verorahoituksen osuus on 61,4 milj. euroa. KUNNAN KOKONAISMENOT Antolainasaamisten lisäykset 0 % Rahoitusmenot 2 % Muut kulut 1 % Avustukset 5 % Aineet ja tarvikkeet 5 % Investointimenot 15 % Henkilöstökulut 42 % Palvelujen ostot 30 % Kempeleen kunnan kokonaiskulut vuonna 2008 ovat 84,4 milj. euroa, josta toimintakulut olivat 65 milj. euroa ja investoinnit 11,7 milj. euroa. 16

18 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA u lk ois e t M uutos % M uutos To im inta tuotot , , ,1 % M y yn titu oto t , , ,4 % M a k s u tu o to t , , ,5 % T u e t ja a vu s tu ks e t , ,1 1-0,7 % M u u t to im in ta tu o tot , , ,2 % To im inta k ulu t , ,7 3 9,2 % H e n k ilö s tö k u lu t , ,2 6 9,0 % P a lk a t ja p a lk k io t , ,8 9 9,1 % H e n k ilö s ivu k u lu t , ,3 7 8,7 % Elä k e k u lu t , , ,0 % M u u t h e n k ilö sivu k u lu t , ,7 2 5,1 % P a lve lu je n o s to t , , ,6 % A in e e t, ta rv ik k ee t , ,4 6 8,1 % A vu s tu ks e t , ,8 4-3,5 % M u u t to im in ta k u lu t , , ,9 % TO IM IN TAK ATE , ,5 5 8,8 % V e ro tu lo t , ,8 6 6,1 % V a ltio no s u u d e t , , ,9 % R a h o itu stu o to t ja -k u lu t , , ,5 % K o rk o tu o to t , ,2 5 2,5 % M u u t ra h o itu s tu o to t , , ,0 % K o rk o k u lu t , , ,6 % M u u t ra h o itu s k u lu t , , ,1 % V U O SIK ATE , ,0 3 3,0 % P o is to t ja a rvo n a le n tu m ise t S u u n n ite lm a n m u k a is e t p o is to t , ,0 1 3,1 % S a tu n n a is e t e rä t S a tu n n a is e t tu o to t , TILIK AUD E N TU LO S , , ,9 % P o is to e ro n lisä y s , ,8 9 3,6 % P o is to e ro n v ä h e n n ys , , ,4 % V a ra u ste n lisä y s , ,0 % V a ra u ste n v ä h e n n ys , , ,0 % TILIK AUD E N YL IJ ÄÄM Ä (AL IJ ÄÄM Ä) , , ,0 %

19 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toim intatuotot / Toim intakulut, % 12,2 11,9 Vuosikate / Poistot, % 107,7 107,8 Vuosikate, euroa / asukas Asukasm äärä TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate / Poistot TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Pysyvien vastaavien poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu pysyvien vastaavien hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöajan mukaan. 2. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina TP TP TALOU SSU UNNITELMA Poistonalaiset investoinnit Rahoitusosuudet Muut avustukset investointeihin Investointien omahankintameno Suunnitelman mukaiset poistot Viiden vuoden keskiarvo Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Ero P oikkea m a -% -4 1 Selvitys poikkeaman syistä: Keskimääräisen investointi- ja poistotason erotus johtuu siitä, että investointitaso on olennaisesti aiempia vuosia korkeampi. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut - Vuodelle 2008 on oikaistu rakennusten myyntitappioita ,58 euroa. Vuonna 2007 ei ole huomioitu rakennusten osuutta kaupasta. - Verottajalta on haettu laskennallista 5% palautusta yksityisen hoidon tukea vuosilta yhteensä ,68 euroa. Palautus on kirjattu yksityisen hoidon tuen menotiliä hyvittäväksi. 18

20 TULOSLASKELMAN ANALYSOINTI Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelutoiminnan kuluihin, lainojen korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä suunnitelman mukaisiin poistoihin. TUOTOT Kempeleen kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 69,5 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 6 milj. euroa eli 9,4 %. Toimintatuotot kasvoivat 0,9 milj. euroa (12,1 %), verotulot 2,7 milj. euroa (6,1 %) ja valtionosuudet 2,4 milj. euroa (18,9 %). KULUT Kempeleen kunnan kulujen kokonaismäärä oli vuonna 2008 yhteensä 65,7 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä vuodesta 5,8 milj. euroa eli 9,8 %. Henkilöstökulut kasvoivat 2,8 milj. euroa (9 %), palvelujen ostot 2,5 milj. euroa (11,6 %), aineet ja tarvikkeet 0,3 milj. euroa (8,1 %) sekä muut toimintakulut 0,1 milj. euroa (24,9 %). Rahoituskulut lähtivät voimakkaaseen kasvuun, kasvuprosentti oli 120 %. Hallinto-osaston kulujen kasvu on 0,5 milj. euroa eli 16,8 %. Sosiaali- ja terveysosastolla toimintakulujen kasvu oli 2,8 milj. euroa eli 10,3 %. Siellä merkittävimmin kasvoivat terveyspalvelujen kulut 1,4 milj. euroa eli 7,7 %. sekä sosiaalipalvelujen kulut 1,3 milj. euroa eli 16,6 %. Sivistysosaston toimintakulujen kasvu oli 2 milj. euroa eli 7,6 %. Koulutoimen kulut nousivat 0,9 milj. euroa eli 7,8 % ja vapaa-ajan kulut 0,2 milj. euroa eli 11,8 %. Asukasta kohti laskettuna toimintakulut ovat euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 346 euroa/asukas eli 8,8 %. TOIMINTAKATE Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintakuluista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 4,6 milj. euroa eli 8,8 %. Toimintatuotot kattoivat 12,2 % toimintakuluista. 19

21 VEROTULOT Verotulot olivat 46,2 milj. euroa ja ne toteutuivat 98,6 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 2,7 milj. euroa eli 6,1 %. Verotulojen kehitys Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä: muutos-% 5,4 % 8,3 % 7,1 % 7,2 % 6,1 % Verotulot /asukas 2,506 2,621 2,723 2,861 3,014 muutos-% 2,8 4,6 3,9 5,0 5,4 Kunnallisvero kasvoi edellisenä vuonna 6,8 % asukasta kohti laskettuna 6,1 % Verotuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Veroprosentit Tuloveroprosentti 18,50 18,50 18,50 18,50 18,50 Kiinteistöveroprosentit Yleinen kiinteistövero 0,70 0,70 0,70 0,70 0,70 Vakituinen asuminen 0,27 0,27 0,27 0,27 0,27 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 VALTIONOSUUDET Valtionosuudet olivat 15,2 milj. euroa ja ne toteutuivat 103,4 %. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäys oli 2,4 milj. euroa eli 18,9 % Sosiaali-ja terveydenhuolto Opetus-ja kulttuuritoimi Yleinen valtionosuus Verotulojen tasauslisä Yhteensä: muutos-% 16,8 11,8 4,9 9,1 18,9 Valtionosuudet, /as muutos-% 13,9 8,0 1,8 6,7 18,3 20

22 euroa Valtionosuuksien tuloarvion toteutuminen Talousarvio Toteuma Ero Sosiaali- ja terveysosasto Opetus ja kulttuuritoimi Yleinen valtioosuus Verotulojen tasauserä Yhteensä VUOSIKATE Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2008 vuosikate oli 3,8 milj. euroa, mikä on 1,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi. Edelliseen vuoteen nähden vuosikate parani lähes 0,1 milj. euroa. Vuosikate asukasta kohti oli 247 euroa, edellisenä vuonna 242 euroa. VUOSIKATE JA POISTOT Vuosikate Poistot Vuosikate riitti poistoihin 107,7 prosenttisesti. TILIKAUDEN TULOS JA YLIJÄÄMÄ Tilikauden tulos on ,76 euroa. Linnakangastalon investointivaraus ,86 puretaan ja siitä tehdään hankintamenon suuruinen ,23 euron poistoerokirjaus. Ylikylän koulun, Kokkokankaan päiväkodin, lukion, Kempelehallin sekä Linnakangastalon poistoeron vähennykset tuloutetaan suunnitelman mukaan ,43 euroa Tilikauden ylijäämä euroa siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ylijäämä tilille. 21

23 TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmaan on koottu käyttötalouden, tuloslaskelman ja investointiosien kulut ja tuotot sekä rahoitustapahtumien kulut ja tuotot. Rahoituslaskelma kertoo lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT To im in na n rah avirta , ,59 V uo sikate , ,03 S atunnaiset erät ,14 T ulora hoitukse n korjauserät , ,58 Investoin tie n rah avirta , ,52 In vestointim en ot , ,66 R a hoitusosuude t in vestointim en oihin , ,87 P ysyvien vastaavie n hyödykkeiden luo vutu stu lot , ,27 To im in na n ja investoin tien rah avirta , ,93 R ah oituks en ra havirta An tolaina uks en m u uto kse t , ,14 A ntola ina sa am isten lisäykset , ,81 A ntola ina sa am isten vähenn ykset , ,67 Lain aka nn an m u uto kse t , ,44 P itkäaika isten lainojen lisä ys ,00 P itkäaika isten lainojen vähe nnys , ,56 Lyhytaikaisten lainojen m uuto s , ,00 M uu t m aksu valm iud en m u utoks et , ,86 T oim eksia ntojen var.ja p ääom ien m uu tokse t , ,13 V aihto -om aisuu s m uutos 843, ,92 S aa m iste n m u utos , ,89 K orottom ie n ve lkojen m uutos , ,80 R ah oituks en ra havirta , ,16 R ah avarojen m u utos , ,77 R ah avarojen m u utos R a havarat , ,52 R a havarat , ,29 R ah avarojen m u utos , ,77 RAHO IT USLASKELM AN TUN NUSLUVU T Investointien tulorahoitus, % 38,6 38,1 Pääom am enojen tulorahoitus, % 35,6 33,6 Lainanhoitokate 2,7 3,1 Kassan riittävyys, pv 8 10 Asukasm äärä

24 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Investointien tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan pysyvien vastaavien investointeja, joista on vähennetty rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus % = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintamenot + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = ( Vuosikate + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainan lyhennykset) Kassan riittävyys = 365 x Rahavarat / kassasta maksut tilikaudella TULORAHOITUS Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään tulorahoituksen korjauseränä maan myyntivoitot, jotka on merkitty tuloslaskelmaosaan teknisen osaston tuloksi ja lisätään satunnaiset tulot. Vuonna 2008 tulorahoituksen määrä oli 1,9 milj. euroa, määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. INVESTOINNIT Investointimenojen määrä oli 11,7 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ne olivat 0,7 milj. euroa suuremmat. Maan myyntituloja kertyi 2,2 milj. euroa ja valtionosuuksia/-avustuksia investointimenoihin 1,6 milj. euroa. Rahan käyttö investointeihin oli yhteensä 7,9 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena saatu toiminnan ja investointien rahavirta oli 6 milj. euroa negatiivinen. RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Rahoitustoiminnan rahavirta oli vuonna 2008 yhteensä 5,8 milj. euroa positiivinen. Vuoden vaihteessa kunnalla oli 6 milj. euroa tilapäislainaa. Loppuvuodesta laina muutettiin pitkäaikaiseksi. Vuonna 2008 pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 13,5 milj. euroa ja lyhennettiin 1 milj. euroa. 23

25 1.000 TULORAHOITUKSEN RIITTÄVYYS INVESTOINTIEN JA LAINOJEN LYHENNYSTEN RAHOITTAMISESSA Investoinnit, netto Lainojen lyhennykset Tulorahoitus Tulorahoituksella katettiin 35,6 % investoinneista ja lainojen lyhennyksistä. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 33,6 % RAHAVAROJEN MUUTOS Toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli 0,2 milj. euroa negatiivinen. 24

26 KEMPELEEN KUNNAN KOKONAISKULUT JA -TUOTOT Kokonaistuotot ja kulut laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. T U O TO T M u uto s% V ar sina ine n toim inta T oim in tatuoto t , , ,1 % V e ro tu lot , ,8 6 6,1 % V altion osuu de t , , ,9 % Ko rk otuo to t , ,2 5 2,5 % M uu t raho itustuo tot , , ,0 % S atunna ise t tuoto t 0, , ,0 % T ulor ahoituk sen k orjause rät - P ys yv ie n v astaa vien , ,4 7 8,4 % hy ödy k ke ide n luo vu tu svo ito t In ve sto innit R aho ituso suude t inve sto intim e noihin , ,8 7 P y sy vien v astaav ie n , , ,3 % hy öd yk k eide n lu ov utustuo tot R a ho it ust oim inta A ntola inasa am iste n v ähe nny k set , ,6 7 P itk äa ik aiste n laino je n lisä ys ,0 0 0,0 0 Ly hy ta ik aiste n laino je n lisä ys 0, ,0 0 O m a n pää om an lisä yk se t 0,0 0 0,0 0 K oko na istu oto t yh te en sä , , ,9 % K U LU T V ar sina ine n toim inta T oim in taku lut , ,7 3 9,2 % Ko rk ok ulut , , ,6 % M uu t raho itusk ulu t , , ,1 % S atunna ise t k ulut 0,0 0 0,0 0 T ulor ahoituk sen k orjause rät - P ys yv ie n v astaa vien , , ,1 % hy öd yk k eide n lu ov utustapp iot In ve sto innit P y sy vien v astaav ie n inv esto inn it , ,6 6 6,4 % R a ho it ust oim inta A ntola inasa am iste n lisäy k set , ,8 1 P itk äa ik aiste n laino je n väh en nys , ,5 6 0,3 % Ly hy ta ik aiste n laino je n väh en nys ,0 0 K oko na isku lu t y hte e nsä , , ,6 % 25

27 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A P YS Y V Ä T V A S TA AV A T , ,80 Ain eettom at hyöd ykk eet , ,83 T ietokon eohjelm isto t , ,97 M uut pitkävaikutteiset m eno t , ,86 Ain eelliset h yö dykke et , ,18 M aa- ja vesia lue et , ,42 R akennu kset , ,84 K iinteät rakenteet ja laitteet , ,87 K oneet ja ka lusto , ,37 M uut aine elliset hyö dykkeet , ,19 E nnakkom aksut ja keskener.hankinnat , ,49 S ijoituks et , ,79 O sakkeet ja osuu det , ,71 M uut saam iset , ,08 TO IM E K S IAN T O JE N V A R A T , ,65 V altion toim eksian not , ,26 M uut to im eksianno t 93 3,70 180,39 V AIH TU V A T V AS T AA V AT , ,11 V aihto-om aisu us , ,25 A ine et ja tarvikkee t , ,25 S aam iset , ,34 P itkä aikais et s aam iset , ,50 M yyn tisaa m iset , ,54 L ainasaam iset , ,61 M uut saam iset , ,35 Lyhytaika iset saam ise t , ,84 M yyn tisaa m iset , ,68 L ainasaam iset , ,76 M uut saam iset , ,93 S iirtosaa m iset , ,47 R ah at ja pan kkis aam iset , ,52 V AS T AA V AA , ,56 26

28 V A S T A T T A V A A O M A P Ä Ä OM A , ,8 1 P erusp ääom a , ,6 5 E dellisten tilikau sien ylijääm ä , ,1 8 T ilikau den ylijääm ä (alijää m ä) , ,9 8 P O IS TO E R O J A V A P AA E H T O IS E T V A R A U K S E T , ,0 2 P oistoero , ,2 6 V apa aehto iset vara ukse t , ,7 6 Investo intivarau kset , ,7 6 V a stuuva rau s 0,0 0 TO IM E K S IAN TO JE N P ÄÄ O M AT , ,0 9 V altio n toim eksia nnot , ,7 7 M uut toim eksian tojen pä äom a t , ,3 2 V IE R A S P Ä ÄO M A , ,6 4 P itk äaika inen , ,6 5 L ainat rahoitus- ja vakuutu slaitoksilta , ,0 0 L ainat julkisyhte isöiltä , ,6 5 Lyhytaikain en , ,9 9 L ainat rah.ja vak.laitoksilta lyh ennykset , ,0 0 L ainat julkisyhte isöiltä lyhenn ykset , ,0 6 S a adut enna kot , ,4 7 O stovelat , ,4 8 S iirtovelat , ,2 1 M uut lyh ytaikaiset velat , ,7 7 V AS T AT TA V A A , ,5 6 TASEEN TUNN USLUVUT: Om avaraisuusaste, % 67,5 73,3 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 37,0 30,3 Kertynyt ylijääm ä, Kertynyt ylijääm ä, / asukas Lainakanta , Lainakanta , / asukas Lainasaam iset, Asukasm äärä

29 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omavaraisuusaste = 100 x (Oma pääoma + poistoero + vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus =100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kunnan lainakanta = Vieras pääoma (Saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Kunnan lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk- lainasaamiset ja muut lainasaamiset TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Vastaavaa 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat osoittaa poistamatta olevan hankintamenon määrän. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. 2. Taseen erän Aineelliset hyödykkeet merkityn pysyvien vastaavien lisäykset ja vähennykset ovat yhteensä 6,3 milj. euroa: Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Keskeneräiset hankinnat Kunta on saanut valtion asuntorahastolta valtionavustusta kunnallistekniikan rakentamiseen vuosilta 2005 ja Avustukset on kirjattu rahoitusosuuksiksi investointiosaan vuodelle Saatu avustus on ollut yhteensä euroa. 3. Taseen erään Osakkeet ja osuudet sisältyvät Kuntayhtymäosuudet Tytäryhtiöt Osakkuusyhtiöt Muut osakkeet 7,1 milj. euroa 2,2 milj. euroa 1,1 milj. euroa 1,2 milj. euroa Kunta ostanut Kempeleen vesihuollon osakkeita eurolla sekä maksanut osakepääomaennakkoa Kiinteistö Oy Kempeleenkartanolle Vuokratalo Neilikankuja 6:n rakentamisesta euroa. 4. Taseen molemmilla puolilla olevissa Toimeksiantojen varat/pääoma erissä ovat kunnan välittämät asuntolainat ja veteraanien kuntoutusrahat. 28

30 5. Taseen erä Pitkäaikaiset saamiset ovat Myyntisaamiset : Maan myyntisaamiset 1,0 milj. euroa Muut saamiset: Jälkirahoitteiset valtionosuussaatavat - Kirkonkylän koulu Linnakankaan koulu Taseen erään Lyhytaikaiset saamiset sisältyvät seuraavat erät: Myyntisaamiset: Kunnan erääntyneet saatavat ovat euroa Päivähoidon joulukuun laskutus ollut aikaisemmin siirtosaamisissa. ( euroa) Muut saamiset: Alv-saaminen 0,4 milj. euroa, jälkirahoitteinen valtionosuussaatava 0,6 milj. euroa Siirtosaamiset: Kela: työterveyshuollon korvaus 0,1 milj. euroa 7. Rahat ovat 1,7 milj. euroa. Vastattavaa 1. Taseen erä Poistoero ja muut vapaaehtoiset varaukset eriteltyinä: Euroa Muutos Kertyneet poistot Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraus (Linnakangastalo) Inaestointivaraus (TK-laajennus)) Poistoero ja varaukset yhteensä: Taseen erän Pitkäaikainen vieras pääoma yhteenlasketut lainat: Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 4,3 milj. euroa Lainat julkisyhteisöiltä 12,2 milj. euroa Yhteensä 16,5 milj. euroa 3. Taseen erän Lyhytaikainen vieras pääoma Seuraavan vuoden lainojen lyhennykset Ostovelat, seuraavana vuonna erääntyvät laskut Siirtovelat, lomapalkkavelka palkansaajille 4. Taseen erä Muut lyhytaikaiset velat Ennakonpidätysvelka Vakuutusmaksut 2,4 milj. euroa 2,3 milj. euroa 3,2 milj. euroa 0,6 milj. euroa 0,1 milj. euroa Taseen ulkopuoliset erät 1. Elatustukisaamiset ovat euroa (v ). Perinnästä on poistettu euroa. 29

31 2. Leasing vastuut tulevina v uosina erääntyv ät erääntyvät Hallinto-osasto,Yleishallinto , ,32 Sivistysosasto, Koulutoim i , ,48 Sivistysosasto, Päivähoito 720,59 756,74 Sosiaali- ja terveysosasto, Sosiaalipalvelut ,55 469,80 Sosiaali- ja terveysosasto, Terveyskeskus 2 590, ,32 Yhteensä: , ,66 3. Takauksien jäljellä oleva pääoma Milj Kiinteistö Oy Kempeleen Kartano 13,5 13,6 Kempeleen Vesihuolto Oy 0,1 Lakeuden Keskuspuhdistamo Oy 0,2 0,2 Technocenter Kempele Oy 0,1 0,1 Kempeleen Vanhustenkodin kannatusyhdistys 0,2 0,2 Yhteensä 14,0 14,2 4. Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet. Kaavakorvaukset kunnalle Kunnalle aiheutuvat kustannukset Lisäksi kunnalle syntyy katualueiden ja puistojen rakentamisvelvoitteita. 6. Kunnan vuokravastuut. Kiinteistö Oy Kempeleenkartano , Nordea Rahoitus Suomi Oy ALV:n palautusvastuut 3,9 milj. euroa. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos viiden vuoden aikana edellyttää mahdollisesti alv:n palauttamista, ns. saastumisaika. Vuonna 2008 valmistuneiden ja sitä uudempien saastumisaika on 10 vuotta. 8. Kunnan saamat rakennusurakoiden pankkitakaukset ovat 0,3 milj. euroa. 30