Leveäkaistateiden talviseuranta

Transkriptio

1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Leveäkaistateiden talviseuranta Jatkotutkimus Sisäisiä julkaisuja 32/2006

2

3 Julkaisun nimi 1 S12 Pääteiden parantamisratkaisut Leveäkaistateiden talviseuranta Jatkotutkimus Sisäisiä julkaisuja 32/2006 Tiehallinto Helsinki 2006

4 Kansikuva: Taito Tähtinen ISSN X TIEH Verkkojulkaisu pdf ( ISSN TIEH v Edita Prima Oy Helsinki 2006 Julkaisua myy/saatavana: Faksi Puhelin Tiehallinto Asiantuntijapalvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Jussi Sipilä ja Olli Mäkelä: S12 Pääteiden parantamisratkaisut. Leveäkaistateiden talviseuranta. Jatkotutkimus Helsinki Tiehallinto, Asiantuntijapalvelut. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 32/ s. + liitt. 1 s. ISSN X, TIEH Asiasanat: leveäkaistatie, kunnossapito, poikkileikkaus, päätiet, tietyypit Aiheluokka: 31, 71 TIIVISTELMÄ Leveäkaistatien 5,5 m levyiset ajokaistat ovat selvästi normaalia (3,5 m tai 3,75 m) leveämmät. Leveäkaistatien tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen, ohitusmahdollisuuksien lisääminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Tässä työssä on tutkittu, toteutuvatko nämä tavoitteet talviolosuhteissa ja kuinka leveäkaistateiden ajo-olosuhteet poikkeavat muista tietyypeistä, lähinnä perinteisestä kapeammasta valtatiestä. Seurantakohteina ovat olleet leveäkaistainen sekaliikennetie valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola, leveäkaistainen sekaliikennetie valtatie 6 Utti - Taavetti sekä leveäkaistainen moottoriliikennetie valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa. Vertailuosuuksina ovat olleet leveäpientareinen sekaliikennetie ja kaksi perinteistä kapeampaa valtatieosuutta. Tiejaksot on pyritty valitsemaan siten, että ne liikennemäärältään ja ilmasto-oloiltaan olisivat mahdollisimman samankaltaisia. Kaikki tiejaksot ovat korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is kuuluvia valtateitä ja niiden liikennemäärä (KVL) on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Leveäkaistatietä valtatie 6 välillä Koskenkylä - Kouvola on aikavälillä aurattu noin 260 toimenpidekertaa. Pääasiassa auraus on suoritettu pariaurauksena, jolloin yhdellä aurauskerralla kirjautuu kaksi toimenpidekertaa per ajosuunta. Suolausta on tehty noin 200 toimenpidekertaa. Suolaus voidaan tehdä yhdellä yksiköllä koko ajokaistan leveydeltä. Suoriteseurannan perusteella talvikauden leveäkaistatien talvihoidon työkustannukset valtatiellä 6 välillä Koskenkylä - Kouvola olivat noin /km/talvi eli noin 19 % suuremmat kuin edellistalvena. Työkustannusten kasvaminen johtuu mm. lisääntyneestä pariaurauksen käytöstä. Työkustannukset eivät sisällä hoitourakan yleiskustannuksia (arviolta % hoitourakan kokonaiskustannuksista) eivätkä siten kuvaa talvihoidon kokonaishintaa. Kitkamittausten mukaan yhtä seurantatieosuutta lukuun ottamatta leveäkaistaisten teiden tienpinnan kitka on samaa luokkaa perinteisten kaksikaistaisten maanteiden kanssa. Leveäkaistateillä ajourat ja sen myötä nastarengaskulutus jakautuvat leveämmälle alueelle, jolloin tie muuttuu pitävämmäksi hieman hitaammin ja pitävien kelien (kitka vähintään 0,30) osuus (66-88 %) on alhaisempi kuin perinteisillä kaksikaistaisilla maanteillä (88-91 %) samalla liikennemäärällä. Eroa voidaan pitää kuitenkin vähäisenä. Digikuvaseurannan perusteella ajokaistojen ajourat olivat aina paljaat kaikilla tietyypeillä. Leveäkaistaisilla sekaliikenneteillä ja leveäpiennartiellä keskiviiva oli peitossa noin 20 % kuvista, kun se leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa oli aina näkyvissä. Valtatie 7 sijaitsee rannikolla, joka selittää eroa leveäkaistaisiin sekaliikenneteihin verrattuna. Perinteisillä kaksikaistaisilla valtateillä keskiviiva oli peitossa alle 5 % kuvista. Kelin huononeminen pudottaa ajonopeutta leveäkaistatiellä. Kitkan alentuminen pitävästä kelistä tyydyttävään talvikeliin (arvosta 0,35 arvoon 0,25) pudottaa keskinopeutta 3,5...7,5 km/h. Talvien ja seurantatutkimusten mukaan leveäkaistatie valtatie 6 välillä Koskenkylä - Kouvola toimii hyvin talviolosuhteissa. Pääosan ajasta ajorata on paljas, keli pitävä ja kaistamaalaukset ovat näkyvissä, jolloin ohittaminen tapahtuu yhtä sujuvasti kuin kesäkeleillä. Ainoastaan runsaalla lumisateella tien keskelle muodostuu ohittamista haittaava lumivalli, mutta näiden kelien osuus on vähäinen. Selvästi huonommat kitka-arvot leveäkaistatiellä valtatie 6 välillä Utti - Taavetti antavat viitteitä siitä, että tietyyppiä merkittävämmin ajo-olosuhteisiin vaikuttavat talvihoitomenetelmät, kuten pariaurauksen käyttö, ja vallitseva ilmastotyyppi.

6

7 ESIPUHE Tiehallinnon strategisen projektin S12 Pääteiden parantamisratkaisut yhtenä osaprojektina tutkitaan uusien tietyyppien soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Tämä selvitys on osa ns. pilottikohteiden seurantaa. Seurantatutkimusten avulla kootaan järjestelmällisesti tietoa ja kokemuksia toteutettujen hankkeiden toimivuudesta. Tässä selvityksessä tutkitaan leveäkaistatien toimivuutta talviolosuhteissa. Tämä talvikautta koskeva seurantatutkimus on jatkoa talvikautta koskeneelle tutkimukselle, joka on raportoitu Tiehallinnon selvityksenä 47/2005 Leveäkaistatie talvella, Seurantatutkimus valtatiellä 6 välillä Koskenkylä - Kouvola. Talvet saattavat olla hyvinkin erilaisia sää- ja keliolojen kannalta. Seurannan jatkamisella on haluttu selvittää vaihtelua eri talvien välillä ja varmistaa tulosten edustavuus. Talvihoidon laatuseurannan (TALLA) jatkuminen välivuoden jälkeen on mahdollistanut sen, että vertailuteiden joukkoa on voitu laajentaa. Valtatien 6 välillä Koskenkylä - Kouvola lisäksi seurantakohteina on ollut kaksi muuta leveäkaistatietä, yksi leveäpiennartie ja kaksi perinteistä kaksikaistaista valtatieosuutta. Tässä selvityksessä on raportoitu toisen seurantatalven tulokset ja niitä on verrattu edellisen talven tuloksiin. Kahden talven tulosten perusteella on tehty johtopäätökset leveäkaistatien toimivuudesta talviolosuhteissa. Selvitys on tehty Tiehallinnon Asiantuntijapalvelut -yksikön toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut Päivi Nuutinen. Kunnossapidon asiantuntijana työhön on osallistunut Anne Leppänen. Selvitys on tehty Tieliikelaitoksen Konsultoinnissa, jossa tehtävästä ovat vastanneet Jussi Sipilä, Olli Mäkelä ja Taito Tähtinen. Helsingissä syyskuussa 2006 Tiehallinto Asiantuntijapalvelut

8

9 Leveäkaistateiden talviseuranta 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 SEURANTAKOHTEET Valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola leveäkaistainen sekaliikennetie Valtatie 6 Utti - Taavetti leveäkaistainen sekaliikennetie Valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa leveäkaistainen moottoriliikennetie Valtatie 12 Mankala - Kausala perinteinen kaksikaistainen maantie Valtatie 12 Tillola - Keltti leveäpiennartie Valtatie 15 Inkeroinen - Kouvola perinteinen kaksikaistainen maantie Mittaus- ja havaintopisteet 16 3 TALVIKAUDEN SÄÄOLOT 18 4 TALVIHOITO Talvihoidon sisältö ja palvelutasotavoitteet Talvihoidon toimintatavat ja kunnossapitäjien kokemukset Talvihoidon suoritteet Talvihoidon kustannukset 25 5 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Keliseurannan toteuttaminen Tienpinnan tila talvihoidon laatuseurannan perusteella Ajo-olosuhteiden digikuvaseuranta Kelin vaikutus ajonopeuteen 37 6 YHTEENVETO 41 LÄHDELUETTELO LIITTEET

10 8 Leveäkaistateiden talviseuranta

11 Leveäkaistateiden talviseuranta 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Tiehallinnossa toteutettiin vuosina strateginen projekti S12 Pääteiden parantamisratkaisut, joka on jatkunut vuoden 2003 jälkeen seurantatutkimuksilla ja tulosten käyttöönotolla. Projektin yhtenä osavaiheena tutkittiin uusien tietyyppivaihtoehtojen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Projektiin kuului useita pilottihankkeita, joissa kerättiin käytännön kokemuksia uusista tietyypeistä. Työ jatkuu toteutettujen pilottihankkeiden seurannalla. Seurantatutkimuksissa kootaan systemaattisesti tietoa toteutettujen hankkeiden toimivuudesta. Leveäkaistaisella tiellä on yksi ajokaista kumpaankin suuntaan. Tien kokonaisleveys on 12,5-14,0 metriä ja ajoradan leveys 10,5-11,0 metriä. Ajokaistojen leveys on 5,25 m tai 5,50 m. Leveäkaistaisella tiellä ohittaminen on mahdollista siirtymättä vastaan tulevan liikenteen kaistalle, mikäli ohitettava ajoneuvo ajaa tien oikeassa reunassa. Tietyypin käytön tavoitteena on liikenteen sujuvuuden parantaminen ohitusmahdollisuuksia helpottamalla sekä liikenneturvallisuuden parantaminen vastakkaisten ajosuuntien kohtaamisetäisyyttä lisäämällä. Leveäkaistainen tie voidaan toteuttaa sekaliikennetienä tai moottoriliikennetienä. Sekaliikennetienä toteutettaessa leveäkaistaisella tiellä voidaan sallia tasoliittymät. Tällöin vasemmalle kääntyminen toteutetaan kääntymiskaistoin tai poikkeustapauksissa yksityistieliittymissä silmukkakäännöksin. Moottoriliikennetiellä liittymät ovat aina eritasoliittymiä. Tässä selvityksessä pyritään selvittämään leveäkaistatien toimivuus talviolosuhteissa ja kuvaamaan leveäkaistatien ajo-ominaisuudet talvella. Vastausta haetaan mm. kysymykseen, miten mahdollinen keskipolanne vaikuttaa ohittamismahdollisuuksiin eli toimiiko leveäkaistatie ajatellulla tavalla myös talviolosuhteissa. Tutkimus on jatkoa talvella tehdylle selvitykselle Leveäkaistatie talvella, Seurantatutkimus valtatiellä 6 välillä Koskenkylä - Kouvola (Tiehallinto 2005b). Seurantaa on jatkettu talvikaudella , koska tulokset haluttiin useammalta talvikaudelta. Talvi oli tilastojen perusteella kunnossapidon kannalta keskimääräistä helpompi. Tällä tutkimuksella halutaan tarkentaa edelliseltä talvelta saatua tulosta ja tehdä lopulliset johtopäätöksen leveäkaistaisen tien ajo-olosuhteista talvella verrattuna perinteisiin tietyyppeihin. Talvikaudella edellistalvesta poiketen tehtiin laajamittaista talvihoidon laatuseurantaa (TALLA). Tähän liittyvät mittaukset hyödynnettiin tutkimuksessa siten, että leveäkaistatien valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola lisäksi tutkimukseen otettiin kaksi uutta leveäkaistatieosuutta. Samoin vertailuteinä käytettyjen tieosuuksien määrää lisättiin.

12 10 Leveäkaistateiden talviseuranta SEURANTAKOHTEET 2 SEURANTAKOHTEET Seurannassa mukana olevat tietyypit ovat leveäkaistatie, leveäpiennartie ja perinteinen kaksikaistainen maantie. Tutkimustiet sijaitsevat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien alueella. Tiejaksot on pyritty valitsemaan siten, että ne liikennemäärältään ja ilmasto-oloiltaan olisivat mahdollisimman samankaltaisia. Kaikki tiejaksot ovat korkeimpaan talvihoitoluokkaan Is kuuluvia valtateitä ja niiden liikennemäärä (KVL) on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Tutkimusosuuksia ovat leveäkaistaiset sekaliikennetiet valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola ja valtatie 6 Utti - Taavetti sekä leveäkaistainen moottoriliikennetie valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa. Vertailuosuuksia ovat leveäpientareinen sekaliikennetie valtatie 12 Tillola - Keltti sekä perinteiset kaksikaistaiset maantiet valtatie 12 Mankala - Kausala ja valtatie 15 Inkeroinen - Kouvola (kuva 2-1). Kuva 2-1. Tutkimus- ja vertailuosuudet talvella

13 Leveäkaistateiden talviseuranta 11 SEURANTAKOHTEET 2.1 Valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola leveäkaistainen sekaliikennetie Valtatien 6 osuus Koskenkylä - Kouvola on 54 km pituinen osuus Helsingistä Kouvolaan ja edelleen muualle Itä-Suomeen johtavaa päätietä. Vuonna 2004 valmistuneen leveäkaistaisen sekaliikennetien poikkileikkaus on 13,5 m, josta ajoradan leveys 11 m. Tiejakson liikennemäärä vaihtelee välillä ajoneuvoa vuorokaudessa. Eniten liikennettä on Elimäen ja Kouvolan välillä. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h, mutta kirkonkylien ja joidenkin liittymien kohdalla on 80 km/h -rajoituksia. Talvikaudeksi nopeusrajoitusta ei ollut alennettu kesärajoituksiin verrattuna. Tieosuuden eteläosa kuuluu Itä-Uudenmaan hoitourakkaan ja pohjoisosa Kouvolan hoitourakkaan. Kuva 2-2. Vt 6 Koskenkylä - Kouvola leveäkaistatie Garbomissa (tierekisteriosoite 6/116/5500).

14 12 Leveäkaistateiden talviseuranta SEURANTAKOHTEET 2.2 Valtatie 6 Utti - Taavetti leveäkaistainen sekaliikennetie Valtatie 6 Utti - Taavetti leveäkaistainen sekaliikennetie on 30 km pituinen tiejakso Kouvolan ja Lappeenrannan välillä. Vuosina valmistunut leveäkaistatie on hieman kapeampi kuin Koskenkylän - Kouvolan osuus; tien poikkileikkaus on 12,5-13 m, josta ajoradan leveys on 10,5 m. Liikennemäärä leveäkaistaosuudella vaihtelee välillä ajoneuvoa vuorokaudessa. Eniten liikennettä on Kouvolan päässä. Nopeusrajoitus on 100 km/h tunnissa lukuun ottamatta Kaitjärven kohdalla olevaa pistekohtaista 80 km/h -rajoitusta. Talvikaudeksi nopeusrajoitusta ei ollut alennettu kesärajoituksiin verrattuna. Tieosuuden länsiosa kuuluu Kouvolan hoitourakkaan ja itäosa Lappeenrannan hoitourakkaan. Kuva 2-3. Vt 6 Utti - Taavetti leveäkaistatie Utissa(tierekisteriosoite 6/204/850).

15 Leveäkaistateiden talviseuranta 13 SEURANTAKOHTEET 2.3 Valtatie 7 Koskenkylä - Loviisa leveäkaistainen moottoriliikennetie Valtatie 7 on osa kansainvälistä yhteyttä E18 Turun ja Helsingin kautta Venäjälle. Osuus Koskenkylä - Loviisa on 11 km pitkä leveäkaistainen moottoriliikennetie. Tien leveys on 13,5 m, josta ajoradan osuus 10,5 m. Tiejakson liikennemäärä on 8000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sekä kesä- että talvinopeusrajoitus on 100 km/h. Tieosuus kuuluu Itä-Uudenmaan hoitourakkaan. Kuva 2-4. Vt 7 Koskenkylä - Loviisa leveäkaistainen moottoriliikennetie (tierekisteriosoite 7/17/1700).

16 14 Leveäkaistateiden talviseuranta SEURANTAKOHTEET 2.4 Valtatie 12 Mankala - Kausala perinteinen kaksikaistainen maantie Valtatie 12 Mankala - Kausala on 15 km pituinen osuus Lahden - Kouvolan välistä päätietä. Vertailukohteena oleva osuus on perinteinen kaksikaistainen maantie, jonka leveys vaihtelee välillä 8,0-9,5 m, josta ajoradan leveys on 7,0-7,5 m. Osuudella on yksi lyhyt ohituskaista lännen suuntaan. Liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus vaihtelee välillä 80 km/h km/h; Kausalan taajaman kohdalla on 60 km/h -rajoitus. Talvikaudella tiejakson talvirajoitus on ollut 80 km/h. Tieosuus kuuluu Kouvolan hoitourakkaan. Kuva 2-5. Vt 12 Mankala - Kausala perinteinen maantie Mankalan itäpuolella (tierekisteriosoite 12/229/1650)

17 Leveäkaistateiden talviseuranta 15 SEURANTAKOHTEET 2.5 Valtatie 12 Tillola - Keltti leveäpiennartie Valtatie 12 Tillola - Keltti leveäpiennartie on 9 km pituinen tiejakso välittömästi Mankala - Kausala osuuden itäpuolella. Tillola - Keltti leveäpiennartien ajoradan leveys vastaa perinteistä maantietä 7,5 m, mutta pientareet ovat huomattavasti leveämmät 2,5-3,0 m. Yhteensä tien leveys 13,0-13,5 metriä vastaa leveäkaistatietä. Osuuden liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus on 100 km/h kesällä ja 80 km/h talvella. Tieosuus kuuluu Kouvolan hoitourakkaan. Kuva 2-6. Vt 12 Tillola - Keltti leveäpiennartie (tierekisteriosoite 12/231/5400).

18 16 Leveäkaistateiden talviseuranta SEURANTAKOHTEET 2.6 Valtatie 15 Inkeroinen - Kouvola perinteinen kaksikaistainen maantie Valtatie 15 Inkeroinen - Kouvola on 15 km pituinen osuus Kotkan - Kouvolan välistä päätietä. Tie on poikkileikkaukseltaan perinteinen kaksikaistainen maantie, jonka leveys on 9,5 m, josta ajoradan osuus on 7,5 m. Liikennemäärä on ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus on kesällä 100 km/h ja talvella 80 km/h. Myllykosken kohdalla on pistekohtainen 80 km/h -rajoitus. Tieosuus kuuluu Kouvolan hoitourakkaan. Kuva 2-7. Vt 15 Inkeroinen - Kouvola perinteinen maantie (tierekisteriosoite 15/6/250). 2.7 Mittaus- ja havaintopisteet Tutkimuksessa on kerätty tietoa talvihoitotoimenpiteiden seurantajärjestelmästä (AURA), liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä (LAM) ja talvihoidon laadun seurantajärjestelmästä (TALLA). TALLA-mittausten yhteydessä on otettu järjestelmällisesti valokuvia samoista pisteistä. Selvityksessä käytettyjen mittaus- ja havaintopisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2-8. Talvihoitotoimenpiteiden seurannan tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka paljon leveäkaistatie vaatii aurausta ja suolausta talvikautena. AURAjärjestelmään on kirjattu jokaisesta talven aikana tehdystä hoitotoimenpiteestä sen tyyppi (auraus, suolaus, hiekoitus ja jne.) ja toimenpideaika. Selvityk-

19 Leveäkaistateiden talviseuranta 17 SEURANTAKOHTEET seen on koottu toimenpidetiedot vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella kolmesta eri AURA-pisteessä Koskenkylässä, Liljendalissa ja Pukarossa aikajaksolla Tavoitteena on ollut saada vertailutieto edellisen talvikauden toimenpidemääriin, joten tältä osin tarkastelu on rajattu koskemaan pelkästään osuutta vt 6 Koskenkylä - Kouvola. TALLA-mittauksissa on kerätty tietoa tienpinnan kitkasta. Mittauksissa on noudatettu normaalia talvihoidon laadunseurannan mukaista mittaustapaa, jossa kitka mitataan kahden kilometrin välein keskeltä ajokaistaa. Liikenteen automaattisilta mittauspisteiltä (LAM) on kerätty nopeustietoa, jotta kelin vaikutusta ajonopeuteen voitaisiin arvioida. Nopeustietoa on kerätty viidestä LAM-pisteestä: vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella Elimäeltä, vt 6 Utti - Taavetti osuudella kahdesta pisteestä Metsosta ja Somerharjulta, vt 7 Koskenkylä - Loviisa osuudella Sarvilahdesta ja vt 12 Tillola - Keltti osuudella Tillolasta. Kustakin LAM-pisteestä on kerätty TALLA-mittausajankohtaa vastaavan tunnin keskinopeus ja sitä on verrattu TALLA-mittauksen kitkaarvoon. Valokuvauksen tarkoituksena on ollut havainnollistaa ajo-olosuhteita erilaisilla tietyypeillä. Valokuvia on otettu TALLA-mittausten yhteydessä vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella kuudesta eri pisteestä ja vt 6 Utti - Taavetti osuudella kahdesta eri pisteestä. Muilla osuuksilla kuvia on otettu yhdestä pisteestä. Kuva 2-8. Mittaus- ja havaintopisteiden sijainti tutkimus- ja vertailuosuuksilla.

20 18 Leveäkaistateiden talviseuranta TALVIKAUDEN SÄÄOLOT 3 TALVIKAUDEN SÄÄOLOT Talven sään yleiskuvaus on kerätty Ilmatieteen laitoksen talvikunnossapitoa palvelevasta sääolojen seurantajärjestelmästä, joka on tehty erityisesti talvikunnossapidon urakoita varten (Ilmatieteen laitos 2006). Säätunnuslukujen perusteella pyritään kuvaamaan, minkälainen talvi oli verrattuna edelliseen talveen ja pitkän ajan keskiarvoon. Käytetyt säätunnusluvut ovat kuukauden keskilämpötila, lumisadesumma ja jäätymispisteen alitusten määrä. Keskilämpötila Talvi on ollut keskimääräistä kylmempi. Joulu- ja tammikuussa keskilämpötila on ollut lähellä pitkäaikaista keskiarvoa, kun taas helmi- ja maaliskuu ovat olleet keskimääräistä kylmempiä. Verrattuna edelliseen talveen talvi oli selvästi kylmempi (kuva 3-1). Kuva 3-1. Keskilämpötila Porvoon ja Kouvolan alueurakoiden alueella talvikausina , ja pitkäaikainen keskiarvo

21 Leveäkaistateiden talviseuranta 19 TALVIKAUDEN SÄÄOLOT Lumisadesumma Lumisadesumma kuvaa lumenpoiston tarvetta. Se tarkoittaa jakson aikana kertynyttä lumisadetta millimetreinä vetenä. Sade on oletettu lumeksi silloin, kun vuorokauden keskilämpötila on ollut +0,6 C tai kylmempi. Talvi on ollut keskimääräistä vähälumisempi. Joulukuussa ja maaliskuussa lunta on satanut pitkäaikaisen keskiarvon mukaisesti, mutta tammi- ja helmikuussa selvästi vähemmän. Talveen verrattuna lunta on satanut vähemmän, tosin maaliskuussa lunta satoi hieman enemmän (kuva 3-2). Kuva 3-2. Lumisadesumma (millimetriä vetenä) Porvoon ja Kouvolan alueurakoiden alueella talvikausina , ja pitkäaikainen keskiarvo

22 20 Leveäkaistateiden talviseuranta TALVIKAUDEN SÄÄOLOT Jäätymispisteen alitukset Jäätymispisteen alitusten lukumäärällä kuvataan liukkaudentorjunnan tarvetta. Se kertoo niiden tapausten lukumäärän, jolloin kolmen tunnin välein mitattu lämpötila on laskenut plus-asteista nollarajan alapuolelle. Alituksia voi siis tulla enemmän kuin yksi vuorokauden aikana. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna tammikuussa jäätymispisteen alituksia on ollut hieman enemmän, mutta joulu-, helmi- ja maaliskuu jonkin verran vähemmän. Verrattuna talveen , talvella oli jäätymispisteen alituksia tammikuuta lukuun ottamatta selvästi vähemmän (kuva 3-3). Kuva 3-3. Jäätymispisteen alituksia Porvoon ja Kouvolan alueurakoiden alueella talvikausina , ja pitkäaikainen keskiarvo Talvi on ollut Itä-Uudenmaan ja Kouvolan alueurakoiden alueella pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna kylmä ja vähäluminen. Tilastojen perusteella talvi oli verrattuna edelliseen talveen ( ) helpompi talvihoidon kannalta, koska pakkasta oli enemmän, lunta satoi vähemmän ja jäätymispisteen alituksia oli harvemmin.

23 Leveäkaistateiden talviseuranta 21 TALVIHOITO 4 TALVIHOITO 4.1 Talvihoidon sisältö ja palvelutasotavoitteet Talvihoidon tehtävänä on turvata tieliikenteen toimivuus myös talviaikana. Tärkeimmät talvihoidon tehtävät ovat lumenpoisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta. Lisäksi talvihoitoon sisältyvät aurausviitoitus, liikennemerkkien ja opasteiden puhdistus, lumivallien madallus, lumen poiskuljetus ja sulamisvesihaittojen torjunta. Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta muodostavat talvihoidon kustannuksista suurimman osan noin 90 %. Talvihoidon laatutaso on määritelty talvihoitoa koskevissa toimintalinjoissa (Tiehallinto 2001) ja näihin pohjautuvissa laatuvaatimuksissa (Tiehallinto 2005a). Palvelutaso määräytyy pääosin tien liikennemäärän, toiminnallisen luokan ja alueen ilmaston mukaan. Tieverkko on jaettu viiteen talvihoitoluokkaan (Is, I, Ib, II ja III). Kullakin luokalla on toisistaan poikkeava palvelutaso ja laatuvaatimukset. Kaikki seurannan tiejaksot kuuluvat korkeimpaan Is-talvihoitoluokkaan, jonka palvelutaso on määritelty talvihoidon toimintalinjoissa seuraavasti: Tie on pääosin paljas. Keski- ja Pohjois-Suomessa sekä maan eteläosassa kylminä ajanjaksoina tiellä voi olla jonkin verran pitkittäisiä ohuita polannekaistoja, jotka eivät erityisesti vaikuta ajamiseen. Polanne tarkoittaa pakkautunutta lumi- tai jääharjannetta tiessä. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Liukkaus torjutaan pääsääntöisesti ennakoivilla toimenpiteillä. (Tiehallinto 2001) Tarkemmin talvihoidon laatuvaatimukset eri hoitoluokissa on kuvattu liitteessä 1 (Tiehallinto 2005a). 4.2 Talvihoidon toimintatavat ja kunnossapitäjien kokemukset Talvihoidon toimintatavat ja suoritteet on selvitetty leveäkaistaiselta sekaliikennetieltä vt 6 Koskenkylä - Kouvola ja niitä on verrattu edellisen talven tuloksiin. Tiejakso kuului talvella Itä-Uudenmaan ja Kouvolan alueurakka-alueisiin. Itä-Uudenmaan urakkaan kuului noin 40 km osuus tien eteläpäästä ja Kouvolan urakkaan noin 14 km tien pohjoisosasta. Aurauslenkit on järjestetty seuraavasti: - Valtatien 7 moottoritieosuutta Porvoo - Koskenkylä hoitavat aurat (lähtöpaikka Porvoo) käyvät kääntymässä valtatiellä 6 parin kilometrin päässä Koskenkylästä Majborgsbackenin (mt 167) liittymässä ja hoitavat tämän osuuden. - Noin 35 km mittaisen osuuden välillä Majborgsbacken - Elimäen kirkonkylä hoitaa Itä-Uudenmaan urakan kalusto lähtöpaikkanaan Lapinjärvi. - Osuuden Elimäen kirkonkylältä Kouvolaan hoitaa Kouvolan urakan kalusto lähtöpaikkanaan Kouvola.

24 22 Leveäkaistateiden talviseuranta TALVIHOITO Auraus leveäkaistatiellä on tehty pääasiassa kahdella yksiköllä pariaurausta käyttäen. Itä-Uudenmaan urakassa toisessa yksikössä on ollut sivuaura ja Kouvolan urakassa kummassakin yksikössä on ollut sivuaura. Tällä menetelmällä ajorata ja pientareet saadaan aurattua useimmiten samalla kertaa. Runsaan lumisateen aikana pientareet voidaan joutua auramaan erikseen. Suolaus leveäkaistatiellä voidaan tehdä yhdellä yksiköllä koko ajokaistan leveydeltä. Leveäkaistatien suolausmenetelmä ei eroa oleellisesti perinteisen kaksikaistaisen maantien suolauksesta. Tarvittavan suolan määrä on arviolta noin 40 % suurempi johtuen leveämmästä poikkileikkauksesta. Suolahiekoitusta on jouduttu käyttämään muutamia kertoja jyrkimmissä mäissä. Urakoitsijan kannalta leveä poikkileikkaus ei ole erityisen ongelmallinen. Jos käytetään pariaurausta, se vaatii tarkempaa muun liikenteen huomiointia kuin yhdellä yksiköllä auraaminen. 4.3 Talvihoidon suoritteet Talvihoidon auraus- ja suolausmäärät on koottu Tiehallinnon kunnossapidon alueurakoiden raportointijärjestelmän (AURA) aineistosta. Järjestelmällä seurataan kunnossapidon alueurakoiden toteutusta sekä laadun että kustannusten osalta. Järjestelmään kirjataan valituista poikkileikkauksista kunnossapitokaluston ylitysajankohta ja käynnissä olevat toimenpiteet. Koska tavoitteena on saada vertailu edelliseen talvikauteen , tarkastelu on rajattu tieosuudelle vt 6 Koskenkylä - Kouvola. Tarkastelussa ovat mukana AURA-seurantapisteet Koskenkylästä, Liljendalista ja Pukarosta. Talvikaudella vt 6 Koskenkylä - Kouvola leveäkaistatietä on aurattu kaikkiaan keskimäärin 259 toimenpidekertaa. Pääasiassa auraus on suoritettu pariaurauksena kahdella yksiköllä. Aurauksen kannalta hankala joulukuu näkyy toimenpidemäärissä. Joulukuussa satoi 40 % talven lumisadesummasta ja silloin suoritettiin 35 % talven aurauskerroista (taulukko 4-1). Taulukko 4-1. Auraus- ja sohjonpoistotoimenpidemäärät kuukausittain leveäkaistatiellä valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola Koskenkylän, Liljendalin ja Pukaron AURA-seurantapisteissä aikajaksolla Koskenkylä Liljendal Pukaro Keskiarvo joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu Yhteensä

25 Leveäkaistateiden talviseuranta 23 TALVIHOITO Talvikaudella tieosuutta on suolattu keskimäärin 206 kertaa neljän talvikuukauden aikana. Selvästi muita kuukausia keskilämpötilaltaan kylmempi helmikuu näkyy vähäisenä suolaustarpeena. Suolauksen määrä vähenee tasaisesti siirryttäessä rannikolta kohti sisämaata (taulukko 4-2). Taulukko 4-2. Suolaustoimenpidemäärät kuukausittain leveäkaistatiellä vt 6 Koskenkylä - Kouvola Koskenkylän, Liljendalin ja Pukaron AURA-seurantapisteissä aikajaksolla Koskenkylä Liljendal Pukaro Keskiarvo joulukuu tammikuu helmikuu maaliskuu Yhteensä Aurausta ja suolausta tehdään useasti samalla kertaa. Keskimäärin 40 % aurauskerroista on ollut sellaisia, että samalla kertaa on tehty myös suolausta. Talvikausien ja vertailu Kuvassa 4-1 on vertailtu auraus- ja suolaustoimenpidemääriä talvikausina ja Vertailu on tehty valtatien 6 Liljendalin AURApisteen aineistosta. Liljendalista on käytettävissä vertailukelpoinen aineisto molemmilta talvikausilta ja piste kuvaa hyvin keskimääräistä tilannetta vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella. Talvikaudella auraustoimenpiteitä on selvästi enemmän, mutta suolausta hieman vähemmän (pelkkä suolaus + yhdistetty auraus ja suolaus) kuin edellisenä talvena. Talvella samanaikaisesti yhdellä ajoneuvolla tehtyä aurausta ja suolausta on ollut enemmän. Auraustoimenpidekertojen määrään vaikuttaa muutos talvihoitomenetelmissä. Talvella leveäkaistatietä aurattiin muutamia kertoja lukuun ottamatta yhdellä sivuauralla varustetulla yksiköllä. Talvella tietä aurattiin pääasiassa kahdella yksiköllä pariaurauksena. Pariaurauksen aikana kirjautuu AURA-järjestelmään kaksi toimenpidekertaa per ajosuunta. Talvikaudella satoi vähemmän lunta kuin edellisenä talvena. Lumisadesumma oli noin 75 % edellisen talven summasta, joten suurempaa aurausmäärää ei voi selittää runsaammilla lumisateilla.

26 24 Leveäkaistateiden talviseuranta TALVIHOITO 400 Auraus- ja suolauskertojen määrä joulu-maaliskuun aikana Vt 6 Liljendal Toimenpidemäärä Talvikausi Pelkkä suolaus Yhdistetty auraus ja suolaus Pelkkä auraus Kuva 4-1. Auraus- ja suolaustoimenpiteiden määrä leveäkaistatiellä vt 6 Liljendalissa joulu - maaliskuussa ja Talvikausi oli kylmempi ja jäätymispisteen alituksia oli harvemmin kuin edellistalvena. Tämä näkyy hieman pienempänä suolauskertojen määränä (pelkkä suolaus + yhdistetty auraus ja suolaus). Suolauskertojen määrä oli kuitenkin samaa tasoa verrattuna talveen Kaikkiaan voidaan todeta, että ero talvihoitotoimenpiteiden määrässä eri talvikausien välillä ei ole kovin suuri. Muutokset hoitomenetelmissä talvien välillä vaikuttavat tilanteeseen eniten.

27 Leveäkaistateiden talviseuranta 25 TALVIHOITO 4.4 Talvihoidon kustannukset Talvikauden seurantatutkimuksessa arvioitiin talvihoidon kustannuksia suoritemäärien perusteella. Kuvassa 4-2 on verrattu talvikauden kustannuksia edelliseen talveen. Kustannusarviossa on huomioitu yhdistetyn aurauksen ja suolauksen vaikutus kustannusten muodostumiseen. Toimenpiteiden yksikkökustannuksina ( /ajonkm) on käytetty sekä aurauksen että suolauksen osalta hintaa 8,0 /ajonkm. Yhdistetyn aurauksen ja suolauksen kustannuksena on käytetty hintaa 11 /ajonkm. Yhdistetty auraus ja suolaus on siis noin 30 % halvempaa verrattuna tilanteeseen, että kumpikin toimenpide tehtäisiin omalla hoitoyksiköllä erikseen. Käytetyt kustannukset ovat työkustannuksia, jotka eivät sisällä hoitourakan yleiskustannuksia (arviolta % urakan kokonaiskustannuksista). Yksikkökustannukset eroavat talven tutkimuksessa käytetyistä kustannuksista (auraus 3,3 /ajonkm ja suolaus 7,5 /ajonkm). Aurauksen yksikkökustannusta on korotettu, koska aikaisemmin käytetty kustannus osoittautui selvästi liian alhaiseksi talvihoidon asiantuntijoiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. Suuremman hoitotoimenpidemäärän vuoksi talven hoitokustannukset 3200 /km ovat suuremmat kuin edellistalvena 2700 /km. Muutos on seurausta selvästi suuremmasta aurausten määrästä, mikä johtuu pariaurauksen yleisemmästä käytöstä. Työkustannukset ovat olleet talvella noin 19 % suuremmat kuin edellisenä talvena Talvihoidon kustannukset ( /km/v) Vt 6 Liljendal kustannus ( /km/v) Pelkkä suolaus Yhdistetty auraus ja suolaus Pelkkä auraus Talvikausi Kuva 4-2. Talvihoidon kustannukset leveäkaistatiellä valtatiellä 6 Liljendalissa joulu - maaliskuussa ja

28 26 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA 5 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA 5.1 Keliseurannan toteuttaminen Tiellä vallitsevia ajo-olosuhteita on seurattu talvihoidon laatuseurantaa (TALLA) varten kehitetyllä mittausmenettelyllä ja -laitteistolla. Mittaukset tapahtuvat erityisesti tätä varten varustetulla mittausautolla, jonka tärkeimmät varusteet ovat kitkamittari, GPS-paikannin mittauspisteiden sijainnin määrittelyä varten sekä tietokone mittaustulosten tallentamista varten. Mittaukset kohdistuvat - tienpinnan liukkauteen (kitka-arvot) - lumisuuteen (lumisyvyys) - tasaisuuteen poikkisuunnassa (polanneurien syvyys ja jyrkkäreunaisuus). Kitkamittaukset on tehty henkilöauton nelipyöräjarrutukseen perustuvalla mittaustavalla. Kitkamittauksiin liittyvän työturvallisuusohjeen mukaan lukkojarrutusta kitkamittauksissa ei tehdä selvästi pitävällä tiellä. Tällöin tien kitkaarvoksi kirjataan 0,35, mikä selittää arvon yleisyyden havaintoaineistossa. (Talvihoidon laadunseuranta ) Talvikaudella on edellisvuodesta poiketen tehty koko maan kattavaa talvihoidon laatuseurantaa. Tämä on mahdollistanut sen, että tutkimukseen on voitu ottaa enemmän sekä leveäkaistatieosuuksia että vertailuosuuksia perinteisellä poikkileikkauksella. Tutkimuskohteiden valinta on tehty TALLA-mittausten suunnitteluvaiheessa. Kaikki kohteet sisältyvät samaan mittauslenkkiin eli kaikissa kohteissa on ollut samat mittauspäivät. Mittauslenkin pituuden vuoksi eri kohteiden mittausajankohdissa voi olla enimmillään 5-8 tunnin aikaero. Keli- ja sääolojen puolesta eri kohteiden mittaukset ovat kuitenkin mahdollisimman pitkälle yhtäläiset. Mittaukset on tehty ennalta marraskuussa 2005 laaditun aikataulun mukaan. Mittauspäivä ja mittauslenkin alkamisaika on ajoitettu siten, että osa mittauksista on tapahtunut klo 17-7 välisenä aikana. Mittauksia on tehty kaikkina viikonpäivinä. Mittausajankohdat sekä sään ja kelin yleispiirteet käyvät ilmi taulukosta 5-1. Kaikkiaan 16 mittauskerrasta 11 on ollut poutapäiviä tai hyvin vähäisen lumisateen päiviä. Edellistalven mukaisiin lumisadepäivien erityismittauksiin ei tällä kertaa ole ollut mahdollisuutta. Kitkamittaukset on tehty 2 kilometrin välein, jolloin kullakin mittauskierroksella on tehty yhteensä noin 150 mittausta. Kaikkiaan seurantatutkimuksen aineisto käsittää noin 2400 kitkamittausta. Mittaukset on suoritettu keskeltä ajokaistaa paljaan ajouran kohdalta. Koska mittaukset on tehty osana normaalia TALLA-seurantaa, ei edellisenä talvena käytettyä menettelyä, jonka mukaan mittauksia tehtiin vuorotellen eri kohdista tien poikkileikkausta, ole voitu soveltaa. Ainostaan leveäkaistatiellä vt 6 Koskenkylä - Kouvola mittaukset on suoritettu keskiviivan päältä (keskiviiva auton renkaiden välissä). Tämä on tarpeen ottaa huomioon tuloksia vertailtaessa.

29 Leveäkaistateiden talviseuranta 27 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Tarkemmin mittausmenetelmä ja -kalusto on kuvattu Talvihoidon laadunseurannan toimeksiantoon liittyvässä toimintakuvauksessa (Talvihoidon laadunseuranta ). Taulukko 5-1. Kelinseurantamittausten (TALLA) ajankohdat sekä sään ja kelin yleiskuvaus. Mittausajankohta Lämpötila (Cº) Lumisade Kelikuvaus Pvm Kellonaika Keskiarvo Max Min Lumisateen osuus Vallitseva keliolosuhde ja sen osuus havainnoista havainnoista % Tie on paljas (83 %) % Tie on paljas (55 %) % Tie on paljas (76 %) % Tie on paljas (81 %) % Tie on paljas (73 %) % Tie on paljas (77 %) % Tie on paljas (84 %) % Tie on paljas (58 %) % Paljaan näköisellä päällysteellä on liukkautta (57 %) % Tie on paljas (64 %) % Paljaan näköisellä päällysteellä on liukkautta (46 %) % Tie on paljas (69 %) % Paljaan näköisellä päällysteellä on liukkautta (84 %) % Tie on paljas (89 %) % Tie on paljas (86 %) % Tie on paljas (89 %)

30 28 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA 5.2 Tienpinnan tila talvihoidon laatuseurannan perusteella Keli on pitävä, kun kitka on yli 0,30 (taulukko 5-2). Kaikki seurantaosuudet kuuluvat talvihoitoluokkaan Is, joilla tulee normaalisti olla pitävä keli eli kitka yli 0,30. Yli kuuden asteen pakkasella kitkan sallitaan Is-luokkaan kuuluvalla tiellä olla minimissään 0,25. Taulukko 5-2. Kitka-arvon ja kelin vastaavuus (Tiehallinto 2005a). Kitka-arvo 0,00-0,14 0,15-0,19 0,20-0,24 0,25-0,29 0,30-0,44 0,45-1,00 Tienpinnan kuvaus Pääkallokeli, märkä jää, Jäinen, polan- Tiivis ne, Karkea jää- ja lumipolanne, Paljas märkä, ja Paljas ja kuiva, erittäin liukas liukas tyydyttävä talvikeli hyvä talvikeli pitävä keli pitävä keli Pääosalla mittauskerroista kaikilla seurantateillä on ollut pitävä tai erittäin pitävä keli (kitka 0,30 tai enemmän). Tällaisten kelien osuus on vaihdellut tieosuuksittain välillä % kaikista havainnoista. Erittäin pitävän kelin (kitka vähintään 0,35) osuus vaihtelee välillä % kaikista havainnoista (taulukko 5-3 ja kuva 5-1). Tulosten tulkinnassa on tarpeen ottaa huomioon, että valtatien 6 Koskenkylä - Kouvola kitkamittaukset on tehty keskiviivan päältä, kun muilla seurantaosuuksilla ne on tehty keskeltä ajokaistaa. vt 6 Koskenkylä - Kouvola (leveäkaistatie) vt 6 Utti - Taavetti (leveäkaistatie) vt 7 Koskenkylä - Loviisa (mol leveäkaistatie) vt 12 Mankala - Kausala (kaksikaistainen maantie) vt 12 Tillola - Keltti (leveäpiennartie) vt 15 Inkeroinen - Kouvola (kaksikaistainen maantie) Taulukko 5-3. Erilaisten kelien osuus TALLA-mittausten mukaan talvella seurannassa mukana olleilla tiejaksoilla. Valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola on mitattu keskiviivalta ja muut tiet ajokaistan keskeltä. Mittauspaikka keskiviivalta ajokaistan keskeltä Erittäin pitävä keli (kitka 0,35 tai yli) 53,3 % 57,9 % 83,9 % 85,0 % 76,6 % 85,8 % Pitävä keli (kitka 0,30-0,34) 33,4 % 8,2 % 4,5 % 3,3 % 6,3 % 5,0 % Hyvä talvikeli (kitka 0,25-0,29) 12,7 % 18,8 % 7,1 % 5,0 % 9,4 % 0,8 % Tyydyttävä talvikeli (kitka 0,20-0,24) 0,6 % 14,9 % 4,5 % 6,7 % 7,8 % 8,3 % Liukas (kitka alle 0,20) 0,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

31 Leveäkaistateiden talviseuranta 29 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Kuva 5-1. Erittäin pitävän ja hyvän talvikelin osuudet mittaustuloksista tieosuuksittain. Valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola on mitattu keskiviivalta ja muut tiet ajokaistan keskeltä. Kitkakertymä Talla-mittaukset vt6 Koskenkylä-Kouvola (keskiviiva, leveäkaistatie) vt6 Utti-Taavetti (leveäkaistatie) vt12 Tillola-Keltti (leveäpiennartie) vt7 Koskenkylä-Loviisa (leveäkaistatie mol) vt12 Mankala-Kausala (tavallinen maantie) vt15 Inkeroinen-Kouvola (tavallinen maantie) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Kertymäprosentti 20 % 10 % 0 % 0,15 Liukas 0,20 Tyydyttävä 0,25 Hyvä talvikeli 0,30 Pitävä keli talvikeli 0,35 Kitka Kuva 5-2. Kitka-arvojen kertymäkäyrät eri tieosuuksilla. Mitä alempana kertymäkäyrä kulkee, sitä paremmat keliolosuhteet tiellä vallitsevat. Valtatie 6 Koskenkylä - Kouvola on mitattu keskiviivalta ja muut tiet ajokaistan keskeltä.

32 30 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Leveäkaistatiellä vt 6 Koskenkylä - Kouvola on seurantateistä vähiten kitkaarvon 0,25 alituksia (0,6 %), mutta tiellä on runsaasti välille 0,30...0,34 osuvia kitkahavaintoja ja erittäin pitävien kelien (kitka vähintään 0,35) osuus on pienin vertailuteistä. Muita tieosuuksia huonompi tilanne pitävien kelien alueella selittyy osittain keskiviivan päältä tehdyillä kitkamittauksilla. Tulokset kuvastanevat myös sitä, että nastarengaskulutus jakautuu laajemmalle alueelle kuin kapeammilla teillä, jolloin tie muuttuu hitaammin erittäin pitäväksi. Leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä vt 7 Koskenkylä - Loviisa on toiseksi vähiten kitka-arvon 0,25 alituksia (4,5 %) ja kitka-arvojen kertymäkäyrä (kuva 5-2) kulkee kautta linjan varsin alhaalla, joskin erittäin pitävien kelien (kitka-arvo vähintään 0,35) osuus jää hieman tavallisten maanteiden alapuolelle. Kokonaisuutena arvioiden osuudella on ollut vertailuteistä parhaat ajoolosuhteet. Tavalliset maantiet vt 12 Mankala - Kausala ja vt 15 Inkeroinen - Kouvola ovat hyvin samankaltaiset. Kitka-arvon 0,25 alituksia on %, mutta erittäin pitävien kelien osuudet ovat suurimpia % ja kitka-arvojen kertymäkäyrä (kuva 5-2) kulkee varsin alhaalla. Pitävien kelien suuri osuus kuvastanee sitä, että kapeammilla teillä nastarengaskulutus muokkaa ajourat nopeasti pitäviksi. Leveäpiennartiellä vt 12 Tillola - Keltti kitka-arvon 0,25 alituksia on 8 %, mutta kitka-arvojen kertymäkäyrä (kuva 5-2) kulkee ylempänä kuin tavallisilla maanteillä ja erittäin pitävien kelien osuus jää 77 %:iin. Kokonaisuudessaan arvioituna osuudella on vertailuteiden toiseksi huonoimmat ajo-olosuhteet. Leveäkaistatie vt 6 Utti - Taavetti erottuu muista teistä selvästi huonompaan suuntaan. Kitka-arvon 0,25 alituksia on ollut 15 % ja muutoinkin kitkaarvojen kertymäkäyrä (kuva 5-2) kulkee selvästi muita ylempänä. Myös erittäin pitävien kelien osuus 58 % jää toiseksi alhaisimmaksi. Tieosuus on selvästi vertailun heikoin. Tien talvihoitomenetelmä eroaa muista selvityksessä mukana olleista leveäkaistateistä. Vt 6 Utti - Taavetti osuutta aurattiin yhdellä sivuaurallisella yksiköllä, kun vt 6 Koskenkylä - Kouvola ja vt 7 Koskenkylä - Loviisa osuuksia aurattiin kahdella yksiköllä pariaurauksena. Vt 6 Utti - Taavetti tie sijaitsee sisämaassa, jossa suolausta ei voida useammin esiintyvän kovan pakkasen (lämpötila alle -6 C) takia tehdä yhtä runsaasti kuin rannikolla. Yhteenvetona voidaan todeta, että osuutta vt 6 Utti - Taavetti lukuun ottamatta leveäkaistaisten teiden kitka on samaa luokkaa perinteisten maanteiden kanssa. Leveäkaistateillä ajourat ja sen myötä nastarengaskulutus jakautuvat leveämmälle alueelle, jolloin tie muuttuu pitävämmäksi hieman hitaammin ja erittäin pitävien kelien (kitka vähintään 0,35) osuus jää hieman alhaisemmaksi kuin perinteisillä maanteillä. Erot ovat kuitenkin suhteellisen vähäiset.

33 Leveäkaistateiden talviseuranta 31 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Vertailu talven seurantaan Talven seurantutkimuksessa (Tiehallinto 2005b) olivat mukana valtatie 6 leveäkaistatie Koskenkylä - Kouvola ja valtatie 12 leveäpiennartie Tillola - Keltti. Talvikaudella tehtiin vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella kitkamittauksia sekä keskellä ajokaistaa että keskiviivan päältä. Edellistalveen verrattuna keskiviivan päältä tehdyt mittaukset ovat talvella antaneet parempia tuloksia erityisesti alle 0,30 kitka-arvojen osalta. Tämä selittynee osaksi sillä, että talvikauden mittauksista osa oli lumisadepäiville satutettuja päivystysmittauksia, jolloin pyrittiin olemaan tien päällä juuri huonon kitkan aikaan (kuva 5-3). Talvikaudella tiellä käytettiin pariaurausta, mikä osaltaan lienee parantanut kitka-arvoja. Kitkakertymä vt 6 Koskenkylä - Kouvola leveäkaistatie vertailu (talvet ja ) Keskiviivan päältä Keskiviivan päältä Keskeltä ajokaistaa ,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % Kertymäprosentti 20,0 % 10,0 % 0,0 % 0,15 Liukas 0,20 Tyydyttävä 0,25 Hyvä talvikeli 0,30 Pitävä keli talvikeli 0,35 Kitka Kuva 5-3. Vt 6 leveäkaistatien Koskenkylä - Kouvola kitkakertymä talvina ja keskeltä ajokaistaa ja keskiviivan päältä (talvella ei mitattu kitkaa keskeltä ajokaistaa).

34 32 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Valtatie 12 Tillola - Keltti leveäpiennartiellä ei ole havaittavissa merkittävää eroa talvien välillä. Kitkakertymä keskellä kaistaa talvella vastaa kertymää talvella (kuva 5-4) Kitkakertymä keskeltä ajokaistaa vt 12 Tillola - Keltti leveäpiennartie vertailu (talvet ja ) 100,0 % 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 0,15 Liukas 0,20 Tyydyttävä 0,25 Hyvä talvikeli 0,30 Pitävä keli talvikeli 0,35 Kitka Kertymäprosentti Kuva 5-4. Vt 12 leveäpiennartien Tillola - Keltti kitkakertymä talvina ja Ajo-olosuhteiden digikuvaseuranta Talvihoidon seurantamittausten yhteydessä on tehty järjestelmällistä digikuvausta eri tietyypeillä (tavallinen kaksikaistainen maantie, leveäkaistatie, leveäkaistatie (mol) ja leveäpiennartie). Kuvien perusteella on analysoitu lumen kertymistä ajoradalle ja ajoradan polanteisuutta eri tietyypeillä. Kuvat on otettu joka mittauskierroksella samasta paikasta. Leveäkaistatiellä vt 6 Koskenkylä - Kouvola kuvia on kuudesta eri pisteestä, leveäkaistatiellä vt 6 Utti - Taavetti kolmesta pisteestä ja muilla tutkimusosuuksilla kustakin yhdestä pisteestä. Kuvia on analysoitu tarkastelemalla ajokaistaa, keskiviivaa ja piennarta erikseen. Kussakin kohdassa on arvioitu kuvan perusteella, onko tien pinta täysin paljas (kuva 5-5), onko sillä näkyvää liukkautta, jolloin keskiviiva on osittain peitossa (kuva 5-6) vai onko se kokonaan lumen tai polanteen peitossa (kuva 5-7).

35 Leveäkaistateiden talviseuranta 33 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Kuva 5-5. Tien pinta ajokaistalla, keskiviivalla ja pientareella on paljas. Kuva 5-6. Tien pinnalla näkyvää liukkautta keskiviivalla ja pientareilla. Kuva 5-7. Tien pinta on lumen peitossa keskiviivalla ja pientareilla.

36 34 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Tienpinnan tila keskellä ajokaistaa Ajoura ajokaistalla (kuva 5-8) on paljas kaikilla seurannan tietyypeillä kaikissa kuvissa. Talvihoidon laatuvaatimusten mukaan näin pitääkin olla. Vilkasliikenteisillä Is-hoitoluokkaan kuuluvilla teillä ajokaistalle ei pääse syntymään polannetta. Kuva 5-8. Ajourat ovat kaikissa kuvissa kaikilla seuratuilla tietyypeillä paljaat, vaikka muissa osissa ajorataa olisikin havaittavissa näkyvää liukkautta. Tienpinnan tila keskiviivan päällä Keskiviivan päälle kertyvän lumen määrässä on eroa seurantaosuuksilla tietyyppien välillä. Leveäkaistaisella sekaliikennetiellä ajorata on keskiviivalta täysin paljas noin 50 % kuvista (yhteensä 102 kuvaa). Leveäpiennartiellä vastaava luku on noin 30 % (13 kuvaa) ja leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä 80 % (12 kuvaa). Perinteisillä kaksikaistaisilla teillä keskiviiva on paljas noin 65 % kuvista (23 kuvaa). Keskiviiva on peitossa leveäkaistaisella sekaliikennetiellä ja leveäpiennartiellä noin 20 % kuvista. Perinteisillä kaksikaistaisilla teillä keskiviiva on peitossa alle 5 % kuvista. Leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä keskiviiva ei ole kokonaan peitossa missään kuvassa. (kuva 5-9). Jos keskiviiva ei ole paljas tai kokonaan peitossa, sen päällä on ollut kuvasta havaittavaa liukkautta, joka ei kuitenkaan kokonaan peitä ajoratamerkintöjä. Keskiviivan päältä parhaassa kunnossa ovat olleet leveäkaistainen moottoriliikennetie ja perinteiset kaksikaistaiset maantiet.

37 Leveäkaistateiden talviseuranta 35 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Keliolosuhteet keskiviivan päällä (digikuvien prosentuaalinen osuus) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Keskiviiva on peitossa Keskiviivalla on liukkautta Keskiviiva on paljas leveäkaistainen sekaliikennetie leveäkaistainen moottoriliikennetie leveäpiennartie perinteinen kaksikaistainen tie Kuva 5-9. Keliolosuhteet digikuvien perusteella keskiviivan päällä eri tietyypeillä. Tienpinnan tila pientareella Pientareen pinnan tila vaihtelee riippuen seurantaosuudesta. Leveäkaistaisilla sekaliikenneteillä piennar on paljas noin 15 % kuvista. Leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä vastaava luku on yli 30 %. Leveäpiennartiellä tai tavallisilla kaksikaistaisilla maanteillä päällystetty piennar ei ole kokonaan paljas missään kuvassa. Piennar on kokonaan peitossa leveäkaistaisella sekaliikennetiellä 20 % kuvista. Leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä ja leveäpiennartiellä piennar ei ole peitossa kokonaan missään kuvassa. Perinteisillä kaksikaistaisilla maanteillä piennar on peitossa noin 45 % kuvista (kuva 5-10). Keliolosuhteet pientareella (digikuvien prosentuaalinen osuus) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Piennar on peitossa Pientareella on liukkautta Piennar on paljas leveäkaistainen sekaliikennetie leveäkaistainen moottoriliikennetie leveäpiennartie perinteinen kaksikaistainen tie Kuva Keliolosuhteet digikuvien perusteella pientareella eri tietyypeillä.

38 36 Leveäkaistateiden talviseuranta AJO-OLOSUHTEET TALVELLA Yhteenveto digikuvaseurannasta Digikuvaseurannan perusteella parhaassa kunnossa ovat olleet leveäkaistainen moottoriliikennetie ja perinteiset maantiet. Ajorata keskeltä ajokaistaa ja keskiviivan päältä on ollut näillä tietyypeillä paljas selvästi useammin kuin muilla teillä. Sekaliikenteisillä leveäkaistateillä keskiviivan päälle kertynyttä lunta on selvästi useammin kuin leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä. Tavallisilla kaksikaistaisilla maanteillä ajorata on kuvien perusteella keskimäärin paremmassa kunnossa kuin sekaliikenteisillä leveäkaistateillä. Keskiviivan päälle kertynyttä lunta esiintyy harvemmin ja keskiviiva näkyy useammin. Ajoneuvon pysäyttäminen pientareelle on talviolosuhteissa mahdollista, mutta kevyen liikenteen mahdollisuudet käyttää sekaliikenteisten teiden piennarta talvella ovat selvästi alentuneet. Ero leveäkaistaisten sekaliikenneteiden (vt 6 Koskenkylä - Kouvola ja vt 6 Utti - Taavetti) ja leveäkaistaisen moottoriliikennetien (vt 7 Koskenkylä - Loviisa) välillä saattaa osittain johtua teiden sijainnista: Koskenkylän - Loviisan välinen osuus sijaitsee Suomenlahden rannikolla ja jouduttaneen suolaamaan useammin kuin enemmän sisämaassa sijaitsevat leveäkaistaiset sekaliikennetiet. Poikkileikkaukseltaan kapeammilla perinteisillä maanteillä ajorata pysyy paremmin paljaana kuin leveäkaistatiellä, jossa ajourat jakautuvat laajemmalle alueelle. Vertailu talven seurantaan Osana leveäkaistatien talviseurantaa vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella tehtiin vastaavaa digikuvausta. Tuolloin 70 % kuvista oli sellaisia, että tie oli paljas eikä tiellä ollut ajamista haittaavia lumi tai polannekaistoja. Kuvista 30 % oli sellaisia, että keskiviivaa oli niistä vaikea havaita. 10 % kuvista oli sellaisia, että keskiviivan päälle kertynyt lumi haittaa selvästi ajamista. Talven seurannan tulokset olivat saman suuntaisia. Noin 80 % sekaliikenteisten leveäkaistateiden kuvista oli sellaisia, että tie oli paljas tai sillä oli havaittavissa näkyvää liukkautta, joka ei kuitenkaan peittänyt ajoratamerkintöjä. 20% kuvista oli sellaisia, että keskiviiva ei näkynyt lumen alta. Missään kuvassa lunta ei ollut niin paljon, että se haittaisi todella paljon ajamista. Talvikauden hieman huonompi tilanne selittyy ainakin osaksi sillä, että silloin osa mittauksista (4 mittauskertaa 40:stä) ja kuvauskerroista oli erityisesti lumisadepäiviin satutettuja päivystysmittauksia. Myös talvikaudella käytetty pariauraus lienee parantanut tilannetta.

39 Leveäkaistateiden talviseuranta 37 AJO-OLOSUHTEET TALVELLA 5.4 Kelin vaikutus ajonopeuteen Yhdistämällä TALLA-mittauksista saatavat kitkatieto ja kelikuvaus sekä LAM-pisteistä saatava keskituntinopeus on tarkasteltu, kuinka keliolosuhteet vaikuttavat ajonopeuksiin. Tarkastelu on tehty siten, että on koottu lähinnä LAM-pistettä olevat kitkanmittaushavainnot ja laskettu LAM-aineistosta mittaustunnin keskinopeusarvo. Vertailu on tehty leveäkaistaisilta sekaliikenneteiltä vt 6 Koskenkylä - Kouvola ja Utti - Taavetti sekä leveäkaistaiselta moottoriliikennetieltä vt 7 Koskenkylä - Loviisa. Vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuudella on tutkittu keskiviivan päältä mitatun kitkan vaikutusta keskinopeuteen, kun taas muilla osuuksilla on tutkittu keskeltä kaistaa mitatun kitkan vaikutusta ajonopeuteen. Näin ollen vt 6 Koskenkylä - Kouvola osuuden tuloksia ei voi suoraan verrata muihin osuuksiin. Vt 7 Koskenkylä - Loviisa leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä kitka on ollut mittausajankohtina yleensä hyvä (vähintään 0,35), vain kaksi kertaa talven aikana mitattiin Sarvilahden LAM-pisteen läheltä sitä alempi kitka-arvo. Tulosten perusteella kitkan aleneminen keskellä ajokaistaa 0,35:stä 0,25:een vähentää ajonopeutta 7,5 km/h (kuva 5-11). Kitkan vaikutus liikenteen keskinopeuteen vt 7 Koskenkylä - Loviisa leveäkaistatie (mol) Sarvilahden LAM-piste Keskinopeus km/h y = 75,934x + 70,951 R 2 = 0, ,2 0,22 0,24 0,26 0,28 0,3 0,32 0,34 0,36 Kitka Kuva Kitkan vaikutus liikenteen keskinopeuteen leveäkaistaisella moottoriliikennetiellä vt 7 Koskenkylä - Loviisa. Talvinopeusrajoitus on 100 km/h. (Huomaa vain kaksi alle 0,35 kitkahavaintoa).