Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Transkriptio

1 Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuosille Rakennus- ja ympäristövaliokunta

2 1 (16) Sisällysluettelo 1 Johdanto Sipoon kunnan ympäristöolot ja merkittävimmät pilaantuminen vaaraa aiheuttavat toiminnot Valvonnan järjestäminen Valvonnan tavoitteet ja sisältö Toimintojen riskinarviointi Valvontaohjelman laatiminen Otannan käyttäminen Valvonnan toteuttamien Valvontatarkastukset Vuosiraportit, muut raportit, selvitykset ja projektiluontoinen valvonta Valvottavat kohteet Ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot Muut kuin lupa-/rekisteröintivelvolliset ympäristönsuojelulain perusteella valvottavat pysyvät kohteet Laitosvalvonta Vesihuoltoverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen valvonta Eläinsuojien valvonta Otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön valvonta Tuote-VOC-valvonta tarkastusten yhteydessä Kemikaalien valvonta Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten toimintojen valvonta Jätelain perusteella valvottavat kohteet Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta sekä aluekeräyspisteet Jätteiden ja maa-ainesten hyödyntäminen maarakentamisessa Toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä Maa-aineslain mukainen valvonta Muun lainsäädännön mukainen valvonta Maastoliikennelain mukainen valvonta Merenkulun ympäristönsuojelulain valvonta Ulkoilulain valvonta Valvontaohjelma Henkilöstöresurssit ja valvonnan organisointi Tietojärjestelmät Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvonnan eri toteutustavat Määräaikaistarkastus Tarkkailusuunnitelmien ja -ohjelmien hyväksyminen... 14

3 2 (16) 11.3 Vuosiraporttien tarkastaminen Valitukset ja haittailmoitukset Yhteenveto lupavelvollisista ja rekisteröitävistä kohteista... 15

4 3 (16) 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 167 :n mukaan valvontaviranomaisen on järjestettävä YSL:n ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvonta niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Säännös mahdollistaa myös tehtävien asettamiseen tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen lain mukaista säännöllistä valvontaa varten valvontasuunnitelma. Suunnitelmassa on oltava tiedot alueen ympäristöoloista ja pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista sekä käytettävissä olevista valvonnan voimavaroista ja keinoista. Siinä on kuvattava valvonnan järjestämisen ja riskinarvioinnin perusteet ja valvonnasta vastaavien viranomaisten yhteistyö. Valvontasuunnitelma on tarkistettava säännöllisesti. Lakisääteinen valvontasuunnitelma koskee ympäristönsuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten valvontaa. Halutessaan ympäristönsuojeluviranomainen voi koota myös muiden säädösten mukaiset valvontatehtävät samaan suunnitelmaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on valvottava ympäristöluvanvaraisia ja rekisteröitäviä toimintoja säännöllisesti määräaikaistarkastuksin. Tarkastuskohteet ja tiheys on määriteltävä ympäristöriskien arvioinnin perusteella. Näistä määräaikaistarkastuksista ja muista säännöllisistä valvontatoimista on laadittava valvontaohjelma, jota on pidettävä ajan tasalla. Valvontasuunnitelmassa tulee kuvata valvontaohjelman laatimismenettely. Sipoon kunnan ensimmäinen valvontasuunnitelma hyväksyttiin Tämä valvontasuunnitelma on kokonaan uudistettu. Ensimmäiseen valvontasuunnitelmaan verrattuna tällä toisella kaudella on tavoitteena päivittää suunnitelmaa/ohjelmaa useammin ja yhtenäistää valvonnan toteutumisesta kertovat käytännöt. Johdonmukaisuuden vuoksi tähän valvontasuunnitelmaan on sisällytetty myös muiden kuin ympäristölupavelvollisten ja rekisteröitävien toimintojen valvonta. Mukana on myös muita ympäristönsuojelulain mukaan valvottavia kohteita sekä jätelain, maa-aineslain, maastoliikennelain, merenkulun ympäristönsuojelulain sekä ulkoilulain mukaisia valvontakohteita. 2 Sipoon kunnan ympäristöolot ja merkittävimmät pilaantuminen vaaraa aiheuttavat toiminnot Sipoon maapinta-ala on 340 km 2, järviä on 3 km 2 ja merialueita 356 km 2. Väestötiheys 56 henkilö/km 2. Vuoden 2015 lopussa Sipoon kunnan asukasmäärä oli noin Sipoon kasvuprosentti vuoden 2015 aikana oli 1,9 %, eli kasvu oli Uudenmaan kunnista suhteellisesti suurin. Pohjois- ja Kaakkois-Sipoossa on laajoja metsäalueita. Keski-Sipoolle ovat ominaisia kumpuilevat peltoalueet, joiden halki Sipoonjoki laaksoineen ulottuu etelään kohti Suomenlahtea. Etelä-Sipoon rannikkomaisemissa lahdet avautuvat saaristoon ja merelle päin. Ominaista on myös suuri hajaasutusalueiden ja pohjavesialueiden määrä. Tiiviimpi asutus on keskittynyt Nikkilän ja Söderkullan alueelle. Erilaisia suojelualueita Sipoossa on yhteensä vajaa 2000 ha. Tästä suurimman kokonaisuuden muodostaa Sipoonkorven kansallispuisto, jonka pinta-ala Sipoon puolella on 1360 ha. Sipoossa on 10 vedenhankintaa varten tärkeää I-luokan pohjavesialuetta ja 7 vedenhankintaan soveltuvaa II-luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on 36 km 2, mikä on noin 11 % kunnan maapinta-alasta. Kunnallistekniikan viemäriverkon piirissä oli asukasta (3166 kulutuspistettä) ja vesijohdon piirissä asukasta (4309 kulutuspistettä). Sipoossa on kaksi toiminnassa olevaa vesiosuuskuntaa ja yksi vesiosuuskunta on suunnitteilla vesiosuuskuntien vesi- ja viemäriverkoston piirissä oli 55+7=62

5 4 (16) kiinteistöä. Karkeasti laskien viemäriverkon piirissä on noin asukasta eli 53 % koko kunnan asukasmäärästä. Merkittäviä pilaantumisen vaaraa aiheuttavat ympäristöluvalliset toiminnot Sipoon kunnan alueella ovat pääasiassa AVI:n luvittamia kohteita (meijeriteollisuus, ampumaratakeskittymä). Muita merkittäviä pilaantumisen vaara aiheuttavia kohteita ovat mm. valtatiet 4 ja 7, vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset Kilpilahden teollisuusalueelle sekä siirtoviemäri Viikin jätevedenpuhdistamolle. Myös suuri kiinteistökohteisten käsittelyjärjestelmien määrä aiheuttaa paikallisesti suurehkon riskin ympäristölle. 3 Valvonnan järjestäminen 3.1 Valvonnan tavoitteet ja sisältö Valvonnan tavoitteena on varmistaa että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristölainsäädäntöä. Valvontatehtävät järjestetään käytettävissä olevien voimavarojen mukaan niin, että valvonnan laatu ja tehokkuus ovat mahdollisimman hyvät. Lakien ja määräysten noudattamista valvotaan suunnitelmallisesti määräaikaistarkastuksin ja tarkastamalla toiminnalta edellytetyt päästö- ym. raportit ja selvitykset. Valvontaan kuuluvat tarkastusten lisäksi myös lausunnot ja neuvottelut, joilla vaikutetaan ympäristölupamääräysten sisältöön, ja joilla luodaan valvonnan edellytykset. Luparikkomustilanteessa ryhdytään tarpeellisiin toimiin (neuvottelu, kehotus, hallintopakko) ja varmistetaan, että toiminnanharjoittaja toteuttaa tarvittavat toimet, joilla laillinen tila palautetaan. Laittoman tilanteen korjaamiseksi joudutaan tarpeen vaatiessa käyttämään samanaikaisesti sekä hallinnollisia että rikosoikeudellisia keinoja. Valvontaviranomainen voi myös keskeyttää toiminnan, jos ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta aiheutuu välitöntä terveyshaittaa tai merkittävää muuta välitöntä ympäristön pilaantumista, jollei haittaa voida muutoin poistaa tai riittävästi vähentää. Suunnitelmallinen valvonta on ympäristölupa- ja rekisteröintivelvollisten toimintojen osalta maksullista, joten valvontaohjelma laaditaan siten, että tarkastustoimenpiteet on määritelty johdonmukaisesti ja eri toimijoiden välillä tasapuolisesti toiminnasta aiheutuvien riskien perusteella ja että turhaa päällekkäisyyttä vältetään. 3.2 Toimintojen riskinarviointi Tarkastusaikataulua, tarkastustiheyttä ja voimavarojen tarvetta suunniteltaessa on otettu huomioon eri toimintojen aiheuttama ympäristön pilaantumisen riski. Riskinarviointi on toteutettu kaksivaiheisesti. Ensin on arvioitu toimialoittain toiminnasta muodostuva riski ja tämän jälkeen on laitoskohtaisesti arvioitu toiminnan aiheuttamia mahdollisia haittoja. Laitoskohtainen arviointi voi muuttaa toimialakohtaisen riskinarvion perusteella määräytyvää tarkastusluokkaa. Toimialakohtaisessa riskinarvioinnissa on huomioitu ilmapäästöt (pöly ja haju), melu, tärinä, vesien johtaminen vesistöön, viemäriin tai maaperään, päästät pohjaveteen tai maaperään, roskaantuminen ja vaarallisten aineiden säilytys. Ensin on arvioitu päästön olemassaolo, seuraavaksi pilaantumisen merkittävyys ja haitan todennäköisyys. Saadun riskipisteytyksen pohjalta toimialoille määritellään valvontaluokat. Laitoskohtaisessa arvioinnissa on huomioitu muun muassa sijainti pohjavesialueella ja toiminnassa tapahtuneet mahdolliset luparikkeet. Laitoskohtainen arviointi voi muuttaa toimialakohtaisesti määriteltyä valvontaluokkaa. Valvontaluokituksen mukainen tarkastustiheys on joko vuosittain, kerran kahdessa vuodessa, kerran neljässä vuodessa tai kerran seitsemässä-kymmenessä vuodessa. Ympäristölle suuremman riskin aiheuttavaa toimintaa valvotaan tiheämmin. Ensimmäinen tarkastus tehdään toimialasta riippumatta vuoden sisällä luvan myöntämisestä, toiminnan rekisteröinnistä tai toiminnan aloittamisesta.

6 5 (16) 3.3 Valvontaohjelman laatiminen Valvontaohjelmaan kootaan tiedot ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkistuksista ja niiden muusta säännöllisestä valvonnasta. Lisäksi valvontaohjelmassa esitetään mitkä ei-luvanvaraiset toiminnat ovat kunakin vuonna tarkastettavia. Valvontaohjelma sisältää myös kuvauksen edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta. Valvontaohjelman yhteenveto laaditaan vuosittain ja itse ohjelma pidetään jatkuvasti ajan tasalla mm. päivittämällä uudet ja poistuvat toiminnat. Ohjelman mukainen valvonta on lupa- ja rekisteröintivelvollisten toimintojen osalta maksullista. Valvontaohjelma sisältää tiedot laitosten riskinarvioinnista ja kunkin laitoksen valvontaluokasta. Valvontaohjelmassa on esitetty mm. seuraavat laitosta koskevat tiedot: toimiala, toiminnanharjoittajan nimi, kohde, laitostyyppi, toimipaikan osoite, tarkastustiheys, seuraava tarkastuskäynti, ympäristöluvan päätöspäivämäärä, tarkastuskäyntipäivämäärä ja vuosiyhteenvedon saapumispäivämäärä. Laitoksista kootaan vuosittain myös erillinen taulukko, johon on eroteltu kyseisenä vuonna tarkastettavien laitosten määrä toimialoittain ja vastuutarkastajittain. Valvontaohjelmasta ja edellisen vuoden toteutumasta laaditaan erilliset yhteenvedot, jotka viedään rakennus- ja ympäristövaliokunnalle tiedoksi. Yksityiskohtaisen toimenpide- ja kohdeluettelon julkistaminen saattaisi heikentää valvonnan tavoitteiden toteutumista, joten osa valvontaohjelman asiakirjoista on ei-julkisia. 3.4 Otannan käyttäminen Sipoon kunnan ympäristönsuojelun valvontaohjelmassa ei käytetä lupavelvollisen ja rekisteröitävän toiminnan kohdalla otantamenettelyä. Laitosten määrä on sellainen, että vuosittain pystytään joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta tarkastamaan kaikki samaan tarkastusluokkaan määritellyt kohteet. Tarvittaessa projektiluontoisen valvonnan kohdalla saatetaan käyttää otantamenettelyä, mutta se määritellään tapauskohtaisesti. 4 Valvonnan toteuttamien 4.1 Valvontatarkastukset Toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi valvontaviranomaisen on tehtävä luvan saaneen toiminnan tarkastus riittävän usein. Tarkastus on syytä tehdä myös, jos onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä, rakennelman tai laitteen purkamisesta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai jätteen määrän tai ominaisuuksien vuoksi erityisiä toimia jätehuollossa. Jos onnettomuuden, haitasta tehdyn ilmoituksen, luvan noudattamatta jättämisen tai muun seikan vuoksi on aihetta olettaa, että toiminnasta aiheutuu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua kiellettyä seurausta tai sen vaaraa, valvontaviranomaisen on tarkastettava toiminta tai selvitettävä asia muulla asianmukaisella tavalla. Myös jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on tarkastus tehtävä. Tarkastus on lisäksi suoritettava toiminnanharjoittajan, asianosaisten ja muiden vaatimusten vuoksi, jollei tarkastusta ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Tässä valvontasuunnitelmassa on keskitytty tarkastusten suunnitelmalliseen järjestämiseen. Se on osa onnistunutta jälkivalvontaa, joka puolestaan on ennakkovalvonnan ohella oleellinen osa valvonnan kokonaisuutta. Suunnitelmallisen jälkivalvonnan ohella ympäristönsuojeluviranomaisen on huolehdittava myös monista muista valvontatehtävistä, kuten lupien ja ilmoitusten sekä toimenpidepyyntöjen käsittelystä. Ne joudutaan priorisoimaan usein jälkivalvonnan edelle. Näiden tehtävien määrä vaihtelee vuosittain eikä niiden tarkka ennakointi ole mahdollista.

7 6 (16) Tarkastukseksi on määritelty valvontakäynti toimintapaikalla. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka toimitetaan toiminnanharjoittajalle. Määräaikais- ja häiriöraporttien tai erilaisten selvitysten tarkastamista ei tässä pidetä tarkastuksena, ellei siihen liity käyntiä toiminnan sijaintipaikalla. Joissain tapauksissa riittää merkintä ympäristönsuojeluyksikön tietokantaan. Tällöin merkinnästä tulee käydä ilmi kaikki asian selvittämisen kannalta välttämättömät tiedot. Valvontasuunnitelma koskee kuitenkin vain etukäteen suunniteltuja valvontatarkastuksia. 4.2 Vuosiraportit, muut raportit, selvitykset ja projektiluontoinen valvonta Tarkastusten lisäksi muita säännöllisen valvonnan muotoja ovat vuosiraporttien tarkastaminen, mahdollisten muiden raporttien tarkastaminen sekä projektiluonteisesti tehtävä valvonta. Osa toiminnoista on velvoitettu esimerkiksi ympäristöluvassa toimittamaan edellisvuotta koskeva yhteenveto toiminnasta seuraavan vuoden helmi-/maaliskuun loppuun mennessä ja osa toiminnoista on velvoitettu toimittamaan vuosiyhteenveto viranomaisen pyynnöstä. Muita tarkastettavia asiakirjoja ovat muun muassa häiriöraportit, tarkkailuraportit ja esimerkiksi meluntorjuntasuunnitelmat. Ympäristönsuojelu voi valvoa toimintaa myös arvioimalla selvityspyyntöönsä saadun selvityksen riittävyyttä. Ympäristönsuojeluyksikkö toteuttaa ajoittain valvontaprojekteja, jossa keskitytään esimerkiksi tietyn toimialasektorin laitoksiin tai tietyn alueen kaikkien laitosten valvontaan. Projekti voi olla myös esimerkiksi jätehuoltoon painottuva, jolloin yritysten ja kiinteistöjen ympäristötarkastuksissa pääpaino kohdistuu jätteiden synnyn ehkäisyn, oikean lajittelun sekä turvallisen vaarallisten jätteiden käsittelyn neuvontaan ja suunnitteluun. Projektin tarkoituksena voi myös olla esimerkiksi kohteiden vaarallisten jätteiden käsittelyn ja varastoinnin saattaminen vastaamaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä ja alueellisia jätehuoltomääräyksiä. 5 Valvottavat kohteet 5.1 Ympäristönsuojelulain mukaan lupavelvolliset ja rekisteröitävät toiminnot Ympäristönsuojelulain mukaisia kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvia lupavelvollisia laitoksia Sipoossa on 16 ja vireillä olevia lupahakemuksia tai luvan tarkastamishakemuksia on 7. Rekisteröityjä toimintoja on 5 ja myöhemmin rekisteröitäviä toimintoja on noin 7. (2/2016) Vuonna 2010 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen seurauksena suurin osa lupavelvollisista jakelu- ja asfalttiasemista sekä energialaitoksista siirtyi rekisteröintimenettelyyn. Kaikkien edellytykset täyttävien asfalttiasemien ja pienten polttolaitosten tulee rekisteröityä viimeistään vuoteen 2018 mennessä ja jakeluasemien vuoteen 2020 mennessä. Rekisteröinnissä siirrytään ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan. Rekisteröinnissä ei ilmoituksen johdosta tehdä hallinnollista päätöstä eikä käsittelyssä anneta määräyksiä. Toiminnan minimivaatimukset on annettu toimialakohtaisilla asetuksilla, joiden noudattamista valvotaan muun muassa määräaikaistarkastuksilla. Ympäristölupalaitoksen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastukset ovat maksullisia. samoin kuin rikkomuksiin (YSL ) perustuvat tarkastukset. Maksusta määrätään erikseen ympäristönsuojeluviranomaisen taksassa. 5.2 Muut kuin lupa-/rekisteröintivelvolliset ympäristönsuojelulain perusteella valvottavat pysyvät kohteet Valvontasuunnitelmassa on huomioitu myös sellaiset laitokset ja muut toiminnot, jotka eivät ole ympäristölupavelvollisia tai rekisteröintimenettelyn piiriin kuuluvia, mutta joille on perusteltua tehdä suunnitelmallista ympäristönsuojelulain mukaista valvontaa. Suunnitelmallista valvontaa tehdään liittyen

8 7 (16) muun muassa teollisuuslaitoksiin, kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin, eläinsuojiin, erilaisten kemikaalien käyttöön ja ilmoitusvelvolliseen toimintaan Laitosvalvonta Laitokset on lisätty ohjelmaan niille tehdyn erillisen arvioinnin perusteella. Valvontaohjelmaan on pääsääntöisesti sisällytetty ne toiminnot, joille ympäristönsuojeluviranomainen on tehnyt lupaharkinnan ja todennut, että toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen toiminta ei vaadita ympäristölupaa. Arvioinnissa on otettu huomioon myös jätelain säännös siitä, että valvontaviranomaisen on määräajoin asianmukaisesti tarkastettava laitokset ja toiminnot, joissa syntyy vaarallista jätettä Vesihuoltoverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen valvonta Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaan kaikilla vesilaitoksen verkoston ulkopuolella olevilla kiinteistöillä tulee olla alkaen selvitys jätevesijärjestelmästä ja järjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeet. Selvityksen perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön ja täyttääkö puhdistusjärjestelmä asetuksen velvoitteet. Asetuksessa säädetään myös, mihin mennessä kaikkien kiinteistöjen jätevesien käsittelyjärjestelmien tulee viimeistään täyttää asetuksen vaatimukset. Tähän liittyen Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikössä on valmisteilla toimintamalli kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien suunnitelmallisesta valvonnasta siirtymäajan päättymisen jälkeen Eläinsuojien valvonta Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014 ns. nitraattiasetus) säätelee muun muassa hevostilojen ja karjasuojien lantahuoltoa. Sipoon kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on kartoittanut vuosina 2006 ja 2014 kunnan alueella sijaitsevia hevostalleja ja suorittanut osalle niistä valvontatarkastuksia. Sipoon kunnassa on lisäksi useampi sellaisia eläinsuojia, jotka on vapautettu ympäristölupavelvollisuudesta ympäristönsuojelulain voimaanpanolain nojalla (YVPL). Näin ollen on katsottu tarpeelliseksi sisällyttää valvontasuunnitelmaan myös eläinsuojien säännöllistä valvontaa. Kyse on lähinnä projektiluonteisesta valvonnasta Otsonikerrosta heikentävien aineiden käytön valvonta Suomen ympäristökeskus on laatinut valvontaohjeen valtioneuvoston asetusta (452/2009) otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorattuja kasvihuonekaasuja sisältävien laitteiden huollosta (huoltoasetus) valvoville viranomaisille. Toimintaohjeet on annettu elintarvikevalvonta- ja terveydensuojeluviranomaisille, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille (myöh. ELYkeskuksille) sekä kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisille. Yleisvalvonta kuuluu ELY-keskuksille ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja se tehdään pääsääntöisesti muun valvonnan yhteydessä. Toistaiseksi valvonta ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa Tuote-VOC-valvonta tarkastusten yhteydessä Eräiden rakennusmaalien ja -lakkojen sekä ajoneuvojen korjausmaalauksessa käytettävien tuotteiden liuotinpitoisuuksia rajoitetaan ns. tuote-voc asetuksella (837/2005).Tuote-VOC asetusta valvotaan pääsääntöisesti muun ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan, kuten laitosten tai toimintojen määräaikaistarkastusten yhteydessä, mutta tarpeen mukaan myös erillisillä tuote-voc-tarkastuksilla, erityisesti, jos toiminta ei vaadi ympäristölupaa. Valvonta kohdistuu lähinnä Suomessa valmistettaviin asetuksen soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin, mutta maahantuojien tapauksessa valvotaan myös maahantuotuja tuotteita.

9 8 (16) Tarkastuksella valvotaan tuotevalikoimaotoksittain, että tuotteet on merkitty tuote-voc asetuksen edellyttämällä tavalla ja että markkinoille luovutettavien tuote-voc asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden VOC-pitoisuudet alittavat asetuksen liitteessä 2 mainitut raja-arvot. Toistaiseksi valvonta ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa Kemikaalien valvonta ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvovat kemikaalien käyttöolosuhteita kemikaaleja käsittelevissä laitoksissa kemikaaleista aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi kemikaalilain sekä REACH-, biosidi- ja POP-asetusten nojalla. ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta määräytyy ympäristönsuojelulain mukaisesti. Myös kemikaaleihin liittyvä valvonta tehdään muun ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan yhteydessä. Toistaiseksi valvonta ei ole ollut kovin merkittävässä roolissa Ympäristönsuojelulain mukaisten ilmoitusvelvollisten toimintojen valvonta Ympäristönsuojelulain 118 :n mukaisesti toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Esimerkiksi tilapäisesti käynnissä olevat ulkoilmakonsertit, rakennustyömaat ja koeluontoiset toiminnat ovat toimintoja, joista voi aiheutua haittaa asukkaille tai ympäristölle. Näitä toimintoja valvotaan ympäristönsuojelulain mukaisella ilmoitusmenettelyllä (esimerkiksi meluilmoitus) ja tarkastuksilla. Poikkeuksena on kuitenkin Sipoon kunnan ympäristönsuojelumääräysten 20 :ssä on listatut toiminnot, joista ei tarvitse tehdä meluilmoitusta. Muita ympäristönsuojelulain mukaisia ilmoitusvelvollisia toimintoja ovat koeluontoinen toiminta ja poikkeuksellinen tilanne luvanvaraisessa tai rekisteröitävässä toiminnassa. Käytännössä koetoimintailmoituksia tai ilmoituksia poikkeustilanteista on tullut vähän. Uuden tekniikan raaka- tai polttoaineen, valmistus- tai polttomenetelmän, puhdistuslaitteen, jätteen hyödyntämis- tai käsittelymenetelmän vaikutusten tai käyttökelpoisuuden selvittämiseksi voidaan toiminta aloittaa ilman ympäristölupaa. Tällöin toiminnasta on tehtävä ympäristönsuojelulain 119 :n mukaisesti ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Koeluonteisen toiminnan paikka, tilat ja tekniikka tarkastetaan aina ilmoitusta käsiteltäessä ja asiasta tehdään päätös. Koeluonteisten toimintojen määrä Sipoossa on ollut vähäinen. Ympäristönsuojelulain 120 :n mukaan poikkeuksellisesta tilanteesta (onnettomuus, tuotantohäiriö, rakennelman tai laitteen purkaminen tai muu vastaava), josta aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä pilaantumisen vaaraa tai aiheutuu erityisiä toimia jätehuollossa, on toiminnasta vastaavan ilmoitettava valvontaviranomaiselle. Tällaisessa tapauksessa paikalla on aina tehtävä tarkastus ja asiasta tehdään päätös. Poikkeuksellisten tilanteiden määrä Sipoossa on ollut vähäinen. 5.3 Jätelain perusteella valvottavat kohteet Jätteen keräyksen ja kuljetuksen valvonta sekä aluekeräyspisteet Jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten. Ammattimaisen keräyksen vastaanottopisteitä ovat mm. tuottajien aluekeräyspisteet ja kauppojen ekopisteet. Ympäristönsuojeluyksikkö käsittelee ilmoitukset ja tarvittaessa tarkastaa riittävässä laajuudessa vastaanottopisteiden asianmukaisuuden.

10 9 (16) Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä, rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan jätelain 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteen siirron aikana ja että se annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Sekä jätteen haltijalle että vastaanottajalle jää kopio siirtoasiakirjasta. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo siirtoasiakirjakäytäntöä muun valvonnan yhteydessä. Jätettä ammatikseen kuljettavien on liityttävä ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Ympäristönsuojeluyksikkö valvoo muun valvonnan yhteydessä jätettä kuljettavien liittymistä jätehuoltorekisteriin ja tekee tarvittaessa rekisteriin ilmoittautumattomista kuljettajista ilmoituksen ELYkeskukseen Jätteiden ja maa-ainesten hyödyntäminen maarakentamisessa Betonimursketta, lentotuhkaa, pohjatuhkaa ja leijupetihiekkaa voidaan tietyin edellytyksin käyttää maanrakentamisessa. Käytöstä on ilmoitettava alueelliselle ELY-keskukselle. Valvonta on jaettu ELYkeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pieniä määriä tontilla syntynyttä tai hyväksytystä käsittelylaitoksesta toimitettua puhdasta betoni- ja tiilijätettä voi ympäristönsuojeluyksikössä sovitun käytännön mukaisesti hyödyntää rakentamisen yhteydessä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Mikäli betonia tai tiiltä on yhteensä yli 100 tonnia, on lupa- tai ilmoitustarve tarkistettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai jätehuoltoviranomaiselta. Pääsääntöisesti alle 500 tonnin kertaerien hyödyntäminen on käsitelty poikkeuksena jätehuoltomääräyksistä. Erityisesti kunnan luvittamiin kohteisiin, mutta myös tarvittaessa ELY-keskuksen menettelyllä toteutettaviin kohteisiin tehdään suunnitelmallisesti valvontatarkastuksia Toiminta, jossa syntyy vaarallista jätettä Jätelain 124 :n mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on määräajoin tarkastettava yritykset, joiden toiminnassa mm. harjoitetaan jätteen laitos- tai ammattimaista käsittelyä, syntyy vaarallista jätettä, harjoitetaan jätteen ammattimaista kuljettamista tai keräystä tai toimitaan jätteen välittäjänä. Nämä ovat tyypillisiä projektiluontoisen valvonnan kohteita. Suunnitelmallisen valvonnan tarve erityisesti eilupavelvollisten laitosten kohdalla korostuu laitosten suuren määrän ja toiminnan vaihtelevuuden johdosta. 5.4 Maa-aineslain mukainen valvonta Maa-aineslain valvontakohteet on määritelty osana ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaa. Sipoon kunnan alueella on viisi maa-aineslain mukaista valvontakohdetta ja kolme kohdetta, jonka lupahakemus on vireillä. Näistä ottoalueista varsinaista ottotoimintaa on kolmella alueella. Vasta sitten kun kaikki luvanmukaiset toiminnat, kuten maisemointi on toteutettu, kohde voidaan poistaa valvonnan piiristä. Myös ne kotitarveottoalueet, joista on tehty ilmoitus, lisätään valvontaohjelmaan. Maa-ainesten valvonnasta peritään vuosittain valvontamaksu maa-ainestaksan mukaisesti. 5.5 Muun lainsäädännön mukainen valvonta Maastoliikennelain mukainen valvonta Alueet, joille on myönnetty maastoliikennelain 30 :n mukainen lupa, on otettu myös osaksi valvontasuunnitelmaa. Tällä hetkellä (2/2016) Sipoossa on yksi lainvoimainen maastoliikennelupa ja yksi maastoliikennelupapäätös on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Aiempaan valvontasuunnitelmaan nähden maastoliikennelain mukaisen valvonnan osuutta on tehostettu tässä valvontasuunnitelmassa.

11 10 (16) Merenkulun ympäristönsuojelulain valvonta Merenkulun ympäristönsuojelulain nojalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo erityisesti huvivenesatamien jätehuoltoa ja huviveneistä peräisin olevien jätteiden vastaanotto. Ympäristönsuojeluviranomainen hyväksyy huvivenesatamisen jätehuoltosuunnitelmat ja merkitsee ne ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Sipoossa on 4 rekisteröintivelvollista huvivenesatamaa. (2/2016) Huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava, jos satamaan jätettävien jätteiden laatu, määrä tai jätehuolto muuttuu merkittävästi. Jos jätehuoltosuunnitelmaa ei ole ollut tarpeen tarkistaa kolmen vuoden kuluessa sen hyväksymisestä, huvivenesataman pitäjän on lähetettävä valvontaviranomaiselle ilmoitus, että jätehuoltosuunnitelma on edelleen voimassa. Huvivenesatamien sisällyttämisellä valvontasuunnitelmaan, voidaan varmistaa säännöllinen jätehuoltosuunnitelmien valvonta, myös henkilövaihdoksien tai tehtävien kierrättämisen yhteydessä Ulkoilulain valvonta Rakennus- ja ympäristövaliokunta toimii ulkoilulain 3 luvun mukaisena kunnan leirintäalueviranomaisena. Sipoossa on yksi leirintäalue. (2/2016) Säännöllisen valvonnan varmistamiseksi on perusteltua sisällyttää leirintäalueen valvonta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelmaan. 6 Valvontaohjelma Valvontaohjelmassa kohteet on jaettu seuraavasti: ympäristöluvan vaativa toiminta, maa-ainesluvan tai maastoliikenneluvan vaativa toiminta, leirintäalue sekä ympäristönsuojelulain että merenkulun ympäristönsuojelulain rekisteröintimenettelyn piirissä olevat laitokset. Ohjelmaan ei ole erikseen lisätty naapurikuntien puolella sijaitsevia ympäristölupavelvollisia laitoksia, vaikka niiden lupamääräyksissä olisikin velvoite toimittaa tarkkailu- yms. tuloksia Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valvontaohjelmaan on otettu myös muita laitoksia, joilla ei ole lupa- tai rekisteröintivelvollisuutta, mutta joiden säännöllinen valvonta on ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä. Valvontaohjelmaa päivitetään aina tarvittaessa. Muutokset johtuvat esimerkiksi uusien laitosten lisäämisestä, toiminnan muuttumisen vaikutuksista riskinarvioon tai tarkastuksilla esille tulleista tarpeista muuttaa riskinarviota. Tavoitteena on, että valvontaohjelman toteutumista arvioitaisiin sisäisesti ympäristönsuojeluyksikössä myös kesken vuotta, niin sanotussa osavuosikatsauksessa. Valiokunnalle tuodaan tiedoksi seuraavaa vuotta koskevat valvontaohjelman toimenpiteet. Edellisvuoden valvontaohjelman raportointi on sovittu vietäväksi valiokuntaan keväällä sen jälkeen, kun raportoitavaa vuotta koskevat laitosten vuosiyhteenvedot on toimitettu ympäristönsuojeluyksikköön. 7 Henkilöstöresurssit ja valvonnan organisointi Ympäristönsuojeluyksiköllä arvioidaan jatkossa olevan resursseja valvontasuunnitelman mukaiseen suunnitelmalliseen valvontaan noin 1 henkilötyövuosi. Ympäristönsuojeluyksikössä työskentelee ympäristönsuojelupäällikkö, kolme ympäristönsuojelutarkastajaa ja yksi ympäristövalvoja, jonka työajasta on 50 % käytettävissä ympäristönsuojelun tehtäviin. Valvontasuunnitelman toteuttamiseen osallistuu käytännössä ympäristönsuojelutarkastajat ja ympäristövalvoja. Muita ympäristönsuojeluyksikön tehtäväkokonaisuuksia ovat mm. ympäristölupien valmistelu, ilmoitukset, rekisteröinnit, lausunnot, neuvonta, haittailmoitusten käsittely ja hallinto. Päällikön tehtävistä suurin osa

12 11 (16) keskittyy muuhun kuin valvontaan. Lisäksi tarkastajien välillä tehtävät ovat jakautuneet niin, että osalla on enemmän suunnitelmallista valvontaa ja osalla enemmän ilmoitusperusteista valvontaa. Edellinen, vuosille tehty valvontasuunnitelma, lisäsi suunnitelmallista valvontaa. Tarkasteluaikana tehtiin lähes kaikki valvontaohjelmassa etukäteen määritellyt tarkastukset. Toisella valvontasuunnitelmakaudella on tarkoitus panostaa tarkastusten laatuun ja raportointiin sekä muun valvonnan kuin tarkastusten systemaattisuuteen (mm. vuosiyhteenvetojen tarkistamiseen). Merkittävä muutos edelliskauteen on myös se, että tavoitteena on tehdä valvontaohjelmaan aina vuoden lopussa tarvittavat muutokset ja päivitykset seuraavalle vuodelle. Myös edellisvuotta koskevaa raportointia on tarkoitus yhtenäistää. Edellisessä valvontasuunnitelmassa suunniteltu muun kuin luvanvaraisen toiminnan valvonta oli nyt kyseessä olevaa suunnitelmakautta vähäisempää. Suunnitelman mukaisesta valvonnasta ja sen raportoinnista ei ole muodostunut rutiinia, koska edellisen vuoden vuosiyhteenvedon tekijä on lähes poikkeuksetta vaihtunut seuraavana vuonna koko edellisen valvontasuunnitelmakauden ajan. Tämän vaikutus näkyy mm. siinä, että osin vasta vuosiyhteenvetoa laatiessa ilmenee, mitä ongelmia tai puutteita valvonnassa tai sen kirjaamisessa on tullut. Uusien laitosten vieminen valvontaohjelmaan ja lopettaneiden poistaminen valvontaohjelmasta ei ole ollut täysin johdonmukaista. Uusi valvontasuunnitelmakausi tuo mukanaan myös muutoksia valvonnan dokumentointiin ja tietojen haettavuuteen, koska vuoden 2016 aikana on tarkoitus viedä valvontaohjelman mukaisten kohteiden sijainnit paikkatietojärjestelmään. Mahdollisesti vuoden 2016 aikana otettaisiin käyttöön myös uusi asiakastietojärjestelmä, johon pystyttäisiin ohjelmoimaan muistutukset esimerkiksi vuosiyhteenvetojen toimittamisajankohdista ja kulloinkin vuorossa olevista vuositarkastuksista ja mahdollisista uusintatarkastuksista. Valvontasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät tarkastukset ja raporttien seurannat yms. tullaan tekemään osana normaalia työnkuvaa. Valvontasuunnitelmassa määrättyjen tarkastusten tekeminen tulee ainakin alkuun kuormittamaan tarkastajia ja valvojaa, mutta pidemmällä aikavälillä myös johdonmukaistamaan toimintaa. Valvontasuunnitelma tekee valvontatoiminnasta järjestelmällisempää ja auttaa huolehtimaan siitä, että Sipoon kunnassa toimitaan ympäristölainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valvontasuunnitelman avulla pystytään paremmin vastaamaan muuttuviin ja kasvaviin vaatimuksiin määrittelemällä tarvittavat toimenpiteet (tarkastukset, luvat yms.) kullekin valvontavuodelle erikseen. 8 Tietojärjestelmät Toistaiseksi ympäristönsuojeluyksikössä ei ole erillistä valvontaa varten tarkoitettua tietojärjestelmää. Asiat tallennetaan ympäristönsuojelulle määritellylle kunnan verkkoasemalle. Tiedostot ovat pääsääntöisesti joko word, excel tai pdf-muodossa. Suunnitelmissa on, että mahdollisimman pian ympäristönsuojeluyksikköön hankittaisiin valvontatyökaluksi Facta-asianhallintajärjestelmän ympäristöosio, jonne kirjattaisiin kaikki suunnitelmallisesti valvottavat kohteet ja niihin liittyvät tapahtumat. Ympäristönsuojeluyksikkö on siirtymässä voimakkaammin hyödyntämään paikkatieto-ohjelmia, jolloin saataisiin ympäristönsuojelun tuottama tieto paremmin myös muiden yksiköiden käyttöön. Suunnitelmissa on siirtää mm. valvontakohteet paikkatietomuotoon. Paikkatietojärjestelmää hyödynnetään myös siten, että kunnan ulkopuolisista tietojärjestelmistä tuodaan tietoa kartalle (esimerkiksi pilaantuneista maista tai maaperän rakenteesta). Paikkatieto-ohjelmiin on lisätty tietoja myös ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta. Ympäristönsuojeluyksikkö käyttää työssään myös rakennusvalvontaohjelmaa tarvitessaan tietoa esimerkiksi myönnetyistä rakennusluvista ja niiden sisällöstä. Myös rakennusvalvonta on siirtymässä käyttämään facta-asianhallintajärjestelmää (rakennusvalvontatoiminnallisuutta). Todennäköisesti myös ympäristönsuojelussa factan rakennusvalvontapuolelta hyödynnettävän tiedon määrä kasvaa.

13 12 (16) 9 Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen Ympäristönsuojelulain mukaisia yleisiä valvontaviranomaisia ovat elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (valtion valvontaviranomainen) sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kummankin viranomaisen on ilmoitettava toiselle sellaisista valvonnassa havaitsemistaan puutteista, jotka kuuluvat toisen toimivaltaan. Sipoon kunnan alueella toimiva valtion yleinen valvontaviranomainen on Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus. Yhteistyö ELY keskuksen kanssa koostuu lausuntojen antamisesta, yhteisistä tarkastuksista ja muusta valvontayhteistyöstä. Yhteistyö voi sisältää neuvotteluja, puheluita ja sähköpostiyhteydenottoja. Ympäristönsuojelun edustaja osallistuu pääsääntöisesti tarkastuksille laitoksiin, joiden ensisijainen valvontaviranomainen on ELY-keskus. Kunnan ympäristönsuojelu myös välittää ELY-keskukselle havaitsemansa tai yleisöilmoitusten perusteella saamansa ilmoitukset mahdollisista lupamääräysten rikkomisista. Ympäristönsuojeluyksikkö voi tehdä myös oma-aloitteisesti tai ELY-keskuksen pyynnöstä tarkastuksia ELY-keskuksen ensisijaisesti valvomiin kohteisiin. Lisäksi ELY keskus järjestää vuosittain yksipäiväisen neuvottelupäivän kuntien ympäristönsuojeluhenkilöstölle sekä muita mahdollisia koulutuksia liittyen lakimuutoksiin. Sipoon kunnassa terveydensuojeluviranomaisena toimii Porvoon ympäristöterveydenhuolto. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa tehtävä yhteistyö koostuu erilaisista yhdessä tehtävistä valvontaasioista ja molemminpuolisesta asiantuntija avusta. Lisäksi terveysvalvonnalta pyydetään lakisääteiset lausunnot mm. ympäristölupiin. Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on yhteydessä kaavoitusyksikköön ja/tai rakennusvalvontayksikköön. Rakennusvalvonta pyytää harkintansa mukaisesti lausuntoja ympäristönsuojelulta yksittäisten kohteiden rakennuslupahakemuksista. Rakennusvalvonnasta voidaan tarvittaessa pyytää asiantuntija-apua selvitettäessä, onko esimerkiksi öljysäiliön maahan jättämiselle olemassa riittävät perusteet. Sipoon kunnassa jätehuoltoviranomaisena toimii Porvoon alueellinen jätelautakunta. Jätehuoltoviranomaiselta on usein tarpeen tiedustella heidän toimivaltaansa kuuluvia tietoja, kuten tietoja jäterekisteristä. Jätehuoltoviranomaisen seurantavelvoitteen ja ympäristönsuojeluviranomaisen valvontavelvoitteen yhteensovittaminen rajatapauksissa on tarpeen resurssien oikean kohdentamisen vuoksi. Merkittävin yhteistyömuoto ympäristönsuojeluviranomaisen ja jätehuoltoviranomaisen välillä on se, että jätehuoltoviranomainen käsittelee jätehuoltomääräyksistä haetut poikkeukset. Kunnan ympäristönsuojelu antaa jätehuoltomääräysten poikkeushakemuksista lausuntoja jätehuoltoviranomaiselle. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on tärkeä yhteistyötaho mm. kemikaalien varastointia koskevissa asioissa. Lisäksi onnettomuustilanteissa tarvitaan usein viranomaisten yhteistyötä. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös Turvallisuus ja kemikaaliviraston (TUKES) kanssa. Toistaiseksi kuitenkin yhteistyö TUKESin kanssa on ollut melko vähäistä. Maaseututoimen kanssa yhteistyö on vähentynyt sen jälkeen, kun ympäristönsuojelu ja maatalousasiat eriytettiin. Tarvittaessa maaseututoimelta pyydetään asiantuntija-apua ja lausuntoja. Myös museovirastolta voidaan tarvittaessa pyytää asiantuntijalausuntoa. Mahdollisissa ympäristönsuojelulainsäädännön tai sen nojalla annettujen säännösten rikkomistapauksissa ympäristönsuojelu harkitsee ilmoituksen tekemistä poliisille. Ympäristönsuojeluyksikkö voi käydä poliisin kanssa myös keskustelua tutkintapyynnön tekemisen kynnyksen täyttymisestä. Ympäristönsuojeluyksikkö keskustelee myös aktiivisesti naapurikuntien ympäristönsuojeluyksiköiden kanssa. Lisäksi muiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta pyydetään tarvittaessa lausuntoja. Yhteistyötä eri tahojen kanssa tehdään myös niin, että tarkastusmuistio lähetetään tarvittaessa tiedoksi myös yhteistyöviranomaisille.

14 13 (16) 10 Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelma pidetään ajantasaisena tarkastamalla se viiden vuoden välein sekä aina tarvittaessa. Valvontasuunnitelman seuranta linkittyy olennaisesti valvontaohjelmaan. Sen sisällöstä ja toteutuneista toimenpiteistä tehdään vuosikertomus edellisen vuoden osalta rakennus- ja ympäristövaliokunnalle huhtitoukokuussa, kun edellistä vuotta koskevat vuosiraportit ovat saapuneet. Vuosikertomuksessa huomioidaan: - kyseiselle vuodelle asetetut keskeiset tavoitteet - muutoksen valvonnan voimavaroissa ja valvontakohteiden lukumäärässä - valvontaan liittyvät muutokset (lupatilanne, muutoksenhakutilanne, nimenmuutokset, uudet ja lopettaneet laitokset) - toteutunut laitosvalvonta o tarkastettujen vuosiraporttien lukumäärä o tarkastuskäyntien lukumäärä o toiminnanharjoittajien tekemien ilmoitusten määrä ja ilmoitusten käsittely o haitankärsijöiden tekemien ilmoitusten määrä ja ilmoitusten käsittely o häiriöilmoitusten ja onnettomuuksien määrä ja niiden käsittely o annetut lausunnot laitosten hakemuksista o annetut huomautukset, kehotukset ja määräykset o vireillä olevien rikosasioiden käsittely o kuvaus projekteina toteutetusta valvonnasta o toteutunut yhteistyö muiden viranomaisten kanssa (yhteistarkastukset, projektit) - laitosvalvonnan arviointi o arvio valvontasuunnitelman tavoitteiden saavuttamisesta o valvonnassa havaitut ajankohtaiset ympäristöongelmat ja tarpeet o valvonnasta seuranneet jatkotoimenpiteet, arvio valvonnan vaikuttavuudesta o arvio lupamääräysten ja säädösten noudattamisesta ja toimintojen ympäristönsuojelutasosta o arvio päästörajojen ylitystilanteiden merkityksestä - laitosten päästöjen tarkastelu o päästöjen ja jätemäärien kehittyminen o ympäristön tilan kehittyminen - laitosvalvonnan kehittäminen o arvio valvonnan kattavuudesta, riittävyydestä ja kehittämistarpeesta o valvontasuunnitelmaan tulevat muutokset ja täydennykset. 11 Valvonnan eri toteutustavat 11.1 Määräaikaistarkastus Tarkastukseen on valmistauduttava etukäteen. Jos laitos on ennestään tuttu, valmistautumiseksi riittää se, että ottaa mukaan laitoksen ympäristölupapäätöksen. Yleensä myös hakemusasiakirjojen ja päätöksen valmistelussa syntyneiden asiakirjojen valvontakappaleet kannattaa ottaa mukaan, koska ne sisältävät esim. karttoja, asemapiirroksia ja prosessikuvauksia, joihin voidaan tarvittaessa tarkastuksella merkitä uusia kohteita. Edelliseen tarkastuspöytäkirjaan, mahdollisiin vuosiraportteihin ja tarkkailutuloksiin on tutustuttava etukäteen. Tarkastuksen ajankohta sovitaan etukäteen toiminnan harjoittajan kanssa. Toiminnan harjoittajalle on hyvä ilmoittaa tarkastuksen kesto, jotta tämä osaa varata riittävästi aikaa tarkastusta varten. Pienempien laitosten kohdalla tarkastus ei kestä tuntia enempää, suurempien laitosten tarkastus voi viedä monta tuntia. Tarkastusta varten kannattaa laatia etukäteen lista asioista, jotka pitää ottaa esille. Joskus on hyödyllistä ilmoittaa etukäteen, mitä asioita tarkastuksella käsitellään, jotta toiminnan harjoittaja voi valmistautua antamaan pyydetyt tiedot (esim. ongelmajätekirjanpidon tarkastaminen).

15 14 (16) Tarkastuksen aluksi kannattaa aina kertoa, miksi tarkastus on järjestetty ja mikä on sen tarkoitus. Yleensä tarkastus aloitetaan neuvottelulla, jossa verrataan laitoksen nykyistä toimintaa lupapäätöksen kertoelmaosassa esitettyyn sekä lupaehtoihin. Neuvottelussa on tärkeää selvittää, onko laitoksen toiminnassa tapahtumassa muutoksia. Jos lainsäädännön kautta tai muutoin on tullut laitosta koskevia uusia velvoitteita, niistä kerrotaan ja keskustellaan tarkastuksen aikana. Laitoksen toimitilat kierretään tarkastuksen aikana, joskus kokonaan ja joskus perustellusti vain tietyiltä osilta. Keskustelun ja kierroksen aikana ilmi tulleista epäkohdista huomautetaan tarkastuksen lopuksi ja tarvittaessa neuvotellaan tarvittavista korjauksista tai muutoksista toiminnassa. Erityisesti nämä huomautukset sekä muut uudet, esille tulleet asiat kirjataan tarkastuksen jälkeen laadittavaan pöytäkirjaan. Tarkastuspöytäkirjassa tulee esittää asiat mahdollisimman täsmällisesti, koska se on hyvä tietolähde seuraavaa tarkastusta varten. Tarkastuspöytäkirjat tallennetaan H:-asemalle kansioon YMPSUO. Jos tarkastuksessa on sovittu korjauksista tai muutoksista tietyssä aikataulussa, näiden toimenpiteiden toteutumista tulee seurata. Seuranta on mahdollista seuraavassa tarkastuksessa, tai toimenpiteiden suorittamisesta voidaan pyytää ilmoittamaan kirjallisesti tiettyyn ajankohtaan mennessä. Joskus asian voi tarkistaa puhelimitse, kun taas jotkut asiat on syytä tarkistaa paikan päällä. Tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toiminta lakien ja niiden perusteella annettujen määräysten sekä toiminnalle myönnetyn luvan mukaista. Tiedottamisen ja neuvonnan kannalta on hyvä muistaa ottaa esille tarkastuksella myös seuraavat asiat: edellisessä tarkastuksessa mahdollisesti havaitut epäkohdat, lupaehtojen muutostarpeet, vuosiraporteissa ilmoitetut asiat, tarkkailutulokset, tarkkailun käytännön suorittaminen, tarkkailun jatkamisen tai muuttamisen tarve, mahdolliset asianosaisten ynnä muiden yhteydenotot laitosta koskevissa asioissa, laitosta koskevat uudet säädökset ja ohjeet, ympäristön tilaa koskevat tutkimukset esimerkiksi laitoksen lähialueilta ja ympäristöalaa koskevat toimialalle soveltuvat koulutukset. Määräaikaistarkastuksella tulee tarvittaessa arvioida myös luvan ajantasaisuutta. Jos toiminnanharjoittaja ilmoittaa mahdollisista muutoksista tai tarkastaja havaitsee muutoksia toiminnassa, tulee tarkastajan arvioida, ovatko muutokset sellaisia, että lupaa on tarpeen muuttaa tai selventää esimerkiksi kirjallisella lausumalla (lausuma ympäristöluvallisten kohteiden osalta). Hallintolain 39 :n mukaisesti viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksen ajankohdasta asianosaiselle, jollei ilmoittaminen vaaranna tarkastuksen toteuttamista. Asianosaisella on oikeus olla läsnä tarkastuksella ja mikäli mahdollista hänelle on kerrottava tarkastuksen tavoitteista, sen suorittamisesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tarkastuksesta on laadittava viipymättä tarkastuskertomus, josta tulee käydä ilmi tarkastuksen kulku ja tarkastajan tekemät keskeiset havainnot. Tarkastuskertomus on annettava tiedoksi tarkastuksessa läsnäoloon oikeutetuille asianosaisille. Maa-ainesluvan mukaisessa tarkastusprosessissa on joitain tarkennuksia ympäristöluvan mukaiseen tarkastusprosessiin. Ennen ottamistoimintaan ryhtymistä alueella on tehtävä alkukatselmus. Tarkastuksessa käydään ottajan kanssa läpi ottoluvassa asetetut ehdot, määräykset ja muut vaaditut toimenpiteet. Ottotoiminnan aikana alueelle tehtävien tarkastusten määrä riippuu toiminnan laajuudesta, ottajan omasta seurannasta ja muista ympäristötekijöistä. Lopputarkastus alueelle suoritetaan, kun ottotoiminta on päättynyt ja kaikki maisemointityöt on saatettu loppuun. Maa-ainesten ottotoiminnan valvomisessa mittauksilla on tärkeä merkitys. Alueen laajuus ja ottotaso voidaan selvittää erikseen tilatuilla tarkastusmittauksilla tai mahdollisesti kunnan omilla mittausvälineillä. Kyseeseen voi tulla myös ulkopuolelta hankittava asiantuntijatyö. Mittauksia voidaan tehdä myös projektiluontoisesti esimerkiksi tietyn alueen osalta Tarkkailusuunnitelmien ja -ohjelmien hyväksyminen Mikäli ympäristöluvassa on annettu määräys tarkkailusuunnitelman toimittamisesta, on se käsiteltävä soveltuvin osin kuten ympäristölupahakemus ja tarvittaessa annettava suunnitelman perusteella täydentäviä

16 15 (16) lupamääräyksiä. Tarkkailusuunnitelmien ja ohjelmien hyväksymisestä voidaan periä taksan mukainen maksu Vuosiraporttien tarkastaminen Vuosiraporteista tarkastetaan, että niissä on ilmoitettu kaikki luvassa tai muualla vaadittavat tiedot. Samalla voidaan verrata uusinta raporttia edellisvuosien raportteihin. Jos vuosiraportti on epätäydellinen tai jos valvoja ei voi raportin tai lisäselvityksenkään perusteella vakuuttua laitoksen toiminnan ympäristöluvanmukaisuudesta, on laitoksella tehtävä tarkastus, tai pyydettävä tarkempaa selvitystä. Laitoksilta, joiden tulee luvan vain lainsäädännön perusteella esittää vuosiyhteenveto pyydettäessä, pyydetään vuosiyhteenveto ainakin kerran tarkastussyklin aikana. Vuosiraporttien tarkastuksesta voidaan periä maksu taksan mukaisesti Valitukset ja haittailmoitukset Saapuneet valitukset ja haittailmoitukset kirjataan toistaiseksi kansioon H:\YMP.SUO\HAITTAILMOITUKSET. Tarvittaessa kuka tahansa ympäristönsuojelusta voi tiedostosta tarkastaa, onko asia tullut jo aiemmin esille haittailmoitusten kautta. Jatkossa valitusten ja haittailmoitusten historiatiedot ovat todennäköisemmin helpommin havaittavissa facta-ohjelmasta, mikä osaltaan sujuvoittaa valvontaa. Suurin osa ympäristönsuojeluviranomaisen tarkastuksista/maastokäynneistä ei sisälly valvontaohjelmaan. 12 Yhteenveto lupavelvollisista ja rekisteröitävistä kohteista Alla on listattu lupavelvolliset ja rekisteröinnin piiriin kuuluvat valvontakohteet. Suluissa ( ) oleva luku kertoo vireillä olevien lupahakemusten määrän ja hakasuluissa [..] oleva luku kertoo valitusasteiden käsittelyssä olevien lupien määrän. AVI:n luvittamat kohteet on otettu valvontasuunnitelman yhteenvetoon, mutta niille ei tehdä erillistä riskiarviointia. Taulukko 1. Ympäristölupavelvollisten kohteiden lukumäärä (2/2016)/kunnan toimivalta Ympäristönsuojeluasetus 2 Metsäteollisuus Metalliteollisuus Energiantuotanto 3 Kemianteollisuus Kemikaalien tai polttoaineiden valmistus, varastointi, käyttö tai käsittely 3 (1) Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto (3) Mineraalituotteiden valmistus 1 Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 1 Eläinsuojat ja kalankasvatus 2 Liikenne 1 Jätehuolto ja jätevesien käsittely 3 (2) Muu toiminta 1

17 16 (16) Taulukko 2. Maa-aineslain, maastoliikennelain ja ulkoilulain mukaiset valvottavat kohteet (2/2016) Maa-aineslupavelvolliset kohteet 4 (3) Maastoliikennelain mukaiset kohteet 1 [1] Ulkoilulain mukainen leirintäalueilmoitus 1 Taulukko 3. Rekisteröidyt ja rekisteröitävät toiminnat: Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010), Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013), Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (846/2012), Valtioneuvoston asetus eräiden orgaanisia liuottimia käyttävien toimintojen ja laitosten ilmaan johdettavien päästöjen rajoittamisesta (64/2015), Merenkulun ympäristönsuojelulaki (2/2016) Energiantuotanolaitokset Jakeluasemat Asfalttiasemat VOClaitokset Rekisteröidyt toiminnat Rekisteröitävät toiminnat Merenkulun YSL huvivenesatamat Taulukko 4. Ympäristölupavelvollisten kohteiden lukumäärä (2/2016)/AVIn ja ELYn toimivalta Ympäristönsuojeluasetus 1 Metsäteollisuus 1 Metalliteollisuus 1 Energiantuotanto 1 Kemianteollisuus Kemikaalien tai polttoaineiden valmistus, varastointi, käyttö tai käsittely Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto 2 Mineraalituotteiden valmistus Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely Elintarvikkeiden tai rehujen valmistus 2 Eläinsuojat ja kalankasvatus 1 Liikenne Jätehuolto ja jätevesien käsittely 7 Muu toiminta 1 (2) Kannen kuva Eeva Somerkoski 2015