Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005, 2007, 2009 ja 2010/Metla. Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2010/Metla"

Transkriptio

1 4 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti. Hyödynnä vastauksessa oheista aineistoa. a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut? Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) b) Millaisia alueellisia muutoksia paperin ja kartongin tuotannossa ja kulutuksessa on maailmanlaajuisesti tapahtunut? Pohdi syitä muutokseen. (3 p.) c) Millaisia metsien taloudellisen käytön mahdollisuuksia Suomessa on tulevaisuudessa? (2 p.) d) Mikä on metsien merkitys ilmastonmuutoksen kannalta? (2 p.) <http://www.metla.fi/hanke/5168/pdf/hetemaki_hanninen_mtk_kettula_2469.pdf.>. Luettu Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 25, 27, 29 ja 21/Metla Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 21/Metla

2 +1. Metsäsektorin muutokset Suomessa ja globaalisti a) Miten metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on muuttunut. Pohdi syitä muutokseen. (2 p.) Metsäsektorin merkitys Suomen kansantaloudessa on huomattavasti vähentynyt erityisesti 2- luvulla. Samanaikaisesti muiden sektorien - esim. palvelusektori - voimakas kasvu on pienentänyt metsätalouden merkitystä. Erityisesti massa- ja paperiteollisuuden osuus BKT:sta on laskenut huomattavasti 2-luvulla. Taloustilanteiden muutokset heijastuvat vuosittaisissa vaihteluissa esim. 9-luvun lama. Etäisyys Suomesta vientimaihin on selvä haitta. Tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat. Venäjältä tuodun puun määrä on laskenut osin Venäjän vientitullien vuoksi. b) Millaisia alueellisia muutoksia paperin ja kartongin tuotannossa ja kulutuksessa on maailmanlaajuisesti tapahtunut? Pohdi syitä muutokseen. (3 p.) Teollisuusmaissa paino- ja kirjoituspaperin kulutus on voimakkaasti vähenemässä ja kehittyvissä maissa voimakkaasti kasvamassa. Metsäteollisuuden kysynnän painopiste on siirtymässä Aasiaan. Talous ja tavaratuotanto kasvavat nopeasti Aasiassa, Kiina-ilmiö. Paperin ja kartongin tuotanto on siirtymässä kehittyviin maihin, erityisesti Aasiaan. Kustannustehokkaan puunkasvatuksen painopiste on siirtymässä pohjoisesta etelään (luonnonolojen merkitys). Tekniikan kehittyminen mahdollistaa esimerkiksi lyhytkuituisen puun hyödyntämisen paperiteollisuudessa. Maailmankaupan vapautuminen. Väestön kasvu ja elintason nousu kehittyvissä maissa. Sähköinen viestintä korvaa painopapereita teollisuusmaissa. c) Millaisia metsien taloudellisen käytön mahdollisuuksia Suomessa on tulevaisuudessa? (2 p.) Perinteinen metsäteollisuus säilyy vaikkakin sen merkitys vähenee. Bioenergian tuottaminen. Uusien erikoistuotteiden kehittäminen ja valmistaminen, esim. puutuoteteollisuudessa puuta ja muita materiaaleja yhdistävät komposiittirakenteet; biokemikaalit; nanotuotteet, uudet lääke- ja elintarviketeollisuuden tuotteet. Marjojen ja sienien kerääminen; metsästys. Luontomatkailu. Puurakentamisen lisääminen. d) Mikä on metsien merkitys ilmastonmuutoksen kannalta (2 p.) Metsät varastoivat merkittävän osan hiilidioksidipäästöistä. Näin ne puskuroivat ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua. Siksi metsät ovat merkittävässä asemassa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa hiilinieluina. Eniten hiiltä on varastoitunut vanhoihin metsiin. Metsäkadon pysäyttäminen on kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Hakkuutähteiden ja kantojen kerääminen energiantuotantoon vapauttaa hiilidioksidia nopeasti ilmakehään. Metsäala pienenee erityisesti tropiikissa, missä metsiä kaadetaan puutavaran sekä viljely- ja laidunmaan saamiseksi. Metsäkadon myötä myös metsiin sitoutuvan hiilen määrä vähenee samoin kuin maailman lajirikkaimmat elinympäristöt. Diagrammien ansiokas tulkinta voi korvata vastauksen puutteita.

3 3 8. Geokätköily on maailmanlaajuinen paikkatietoa hyödyntävä ulkoiluharrastus. a) Mitä on paikkatieto? (1 p.) b) Selitä, mihin geokätköily perustuu. (3 p.) c) Tulkitse oheinen geokätköilyharrastusta kuvaava kartta. Pohdi myös syitä alueellisiin eroihin. (2 p.) 2 GEOKÄTKÖILIJÖITÄ/KM 212,,1,1,3,3,1,1,3,3 1,9 Lähde: <http:/www.geocache.fi>. Luettu km +9. Suomeen on viime vuosina perustettu uusia kaivoksia. Kansallisen mineraalistrategian mukaan Suomi on vuonna 25 mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä. a) Mitä tarkoitetaan malmimineraalilla? (1 p.) b) Miksi kiinnostus Suomen malmivaroja kohtaan on voimakkaasti kasvanut 2-luvulla? (2 p.) c) Millaisia taloudellisia vaikutuksia kaivosteollisuudella on kaivospaikkakunnalle ja koko Suomelle? (3 p.) d) Mitä ympäristöongelmia lisääntyvä kaivosteollisuus voi Suomessa aiheuttaa? (3 p.) METALLIMALMIEN LOUHINTA SUOMESSA Milj. tonnia Kasvuala, miljardi-investoinnit? Suomessa on 47 toimivaa kaivosta. Suunnitteilla on 43 uutta kaivosta. Kaivosteollisuus työllisti 3 6 henkeä vuonna 211. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi määrän kasvavan 5 työntekijään vuoteen 214 mennessä. Malmia tuotetaan jo nyt neljä kertaa enemmän kuin 197-luvun huippuvuosina. UUSIMMAT MALMILÖYDÖT JA TUTKIMUSKOHTEET kulta palladium ja platina perusmetallit timantti muut varannot Suomessa käynnissä oleviin kaivoshankkeisiin investoidaan yli miljardi euroa. Lähiaikoina päätetään useiden uusien kaivosten avaamisesta ja nykyisten laajennuksista. Lähde: Geologian tutkimuskeskus Lähde: Luonnontieteilijä 2/212 1 km

4 Tehtävä 8 a) Paikkatieto on tietoa jostain kohteesta, jonka sijainti tunnetaan. Paikkatieto koostuu ominaisuus- ja sijaintitiedosta. 1 p. b) Geokätköily perustuu maailmanlaajuiseen satelliittipaikannusjärjestelmään; yleisimmin on käytössä GPS. Maapalloa kiertää 24 satelliittia, jotka lähettävät paikannussignaalia. Niiden tarkka sijainti tunnetaan. Paikantimen tulee saada signaali samanaikaisesti vähintään kolmesta satelliitista (neljäs satelliitti varmistaa tuloksen). Signaalien aikaeroista lasketaan paikantimen tarkka sijainti maastossa, yleensä 3 1 metrin tarkkuudella. Perustiedoista 1p, tarkemmista 1p 2 p. Geokätkö on piilo, jonka sijainti eli koordinaatit tunnetaan tarkkaan. (Lisätietoa: Kätkön tarkat koordinaatit tai vihjeet kätkön koordinaattien selvittämiseksi haetaan internetsivustolta, jonne myös löydetyt kätköt kirjataan. Kätkössä on yleensä pieni rasia, jossa on lokivihko ja muuta harrastukseen liittyvää tavaraa. Kätköt on sijoitettu mielenkiintoisiin tai poikkeuksellisiin paikkoihin.) 1 p. c) Kartassa kuvataan harrastuksen yleisyyttä Suomen eri kunnissa suhteessa kunnan pinta-alaan. 1 p. Tiheästi asutuilla alueilla ja suurissa kaupungeissa on suhteellisesti enemmän harrastajia. Tämä johtuu kyseisten alueiden suuremmasta asukasmäärästä pinta-alaa kohti tai geokätköilyinnovaation leviämisestä ensin suuriin kaupunkeihin. Jompikumpi selityksistä riittää. 1 p.

5 Tehtävä +9 a) Malmimineraali on luonnollinen mineraaliesiintymä, josta on kannattavaa tuottaa yhtä tai useampaa metallia. 1 p. b) Kaivannaisten kysyntä ja hinnat maailmanmarkkinoilla ovat kasvaneet. Suomesta on löydetty lukuisia alueita, joille on nykyisellä hintatasolla kannattavaa perustaa kaivos. Suomi on kaivosyrityksille turvallinen maa, ja valtion perimät maksut kaivostoiminnasta ovat pienet. Valtauksien tekeminen on myös suhteellisen helppoa. Suomessa on korkea teknisen osaamisen taso ja koulutettua työvoimaa. Suomesta löytyy hightech-mineraaleja, joita GTK on kartoittanut. Neljä asiaa riittää,,5 p./asia 2 p. c) Useimmat kaivospaikkakunnat sijaitsevat Itä-Suomen tai Lapin haja-asutusalueilla, joissa työttömyys on yleistä. Kaivos työllistää ihmisiä sekä suoraan kaivoksella että välillisesti, kun palvelujen tarve ja palvelutyöpaikkojen määrä kasvavat. Alueelle muuttaa myös uusia asukkaita, joilta kunta saa verotuloja, samoin kuin kiinteistöveroa kaivoksen rakennuksista. Valtion näkökulmasta kaivosteollisuus työllistää, houkuttelee ulkomaisia investointeja ja tuo vientituloja Suomeen. Suurin osa voitoista menee kuitenkin kansainvälisille kaivosyrityksille. Kaivoksen perustamisvaiheessa syntyy kuluja uusien kunnallisten palvelujen rakentamisesta Kaivoksen mahd. haittavaikutukset alueen matkailulle, kalastukselle (esim. Talvivaara) Menoja syntyy mm. Geologian tutkimuskeskuksen tekemistä tutkimuksista ja liikenneyhteyksien (tiet, rautatiet) rakentamisesta. Kaivosalueiden jälkihoito (maisemointi yms.) Korvaukset maanomistajalle menetetystä maa-alasta Mainittava 3-4 tuloa ja 2-3 menoa 3 p. d) Malmien rikastaminen voi aiheuttaa päästöjä vesistöihin tai ilmaan. Kaivosvedet ovat usein happamia ja voivat sisältää haitallisia määriä raskasmetalleja. Avolouhokset ja rikastuskentät pilaavat maisemaa ja aiheuttavat pölyhaittoja. Kaivoksista syntyy runsaasti sivukiveä, joka läjitetään rikastamon läheisyyteen. Kaivosten läheisten alueiden virkistyskäyttöarvo heikkenee. Suljetuista kaivoksista voi edelleen valua päästöjä ympäröivään luontoon. Kaivosteollisuus kuluttaa runsaasti energiaa, jonka tuottamisesta voi syntyä ympäristöhaittoja. Melu- ja hajuhaitat Liikennemäärät lisääntyvät (esim. kuljetus rikastamoille) Biodiversiteetin väheneminen alueella, vaikutukset ravintoketjuihin (rikastuminen) Kuusi kohtaa riittää,,5 p./kohta 3 p.

6 4 +1. Luonnonkatastrofit maapallolla a) Miten suurten luonnonkatastrofien määrä on vaihdellut vuosina ? Pohdi syitä muutoksiin. (3 p.) b) Analysoi oheisen kartan avulla, miten luonnonriskialueilla asuvan väestön osuus vaihtelee alueellisesti. (3 p.) c) Miten luonnonkatastrofien aiheuttamat ihmishenkien menetykset (197 28) ja taloudelliset menetykset (199 21) vaihtelevat maapallolla? Pohdi syitä eroihin. (3 p.) Katastrofien lukumäärä Lähde: P. Taalas. <http://ilmatieteenlaitos.fi>. Luettu SUURET LUONNONKATASTROFIT MAAPALLOLLA VUOSINA geofyysikaaliset katastrofit (maanjäristykset, tsunamit, tulivuorenpurkaukset) meteorologiset katastrofit (myrskyt) hydrologiset katastrofit (tulvat, massaliikunnot) LUONNONKATASTROFIALUEILLA ASUVAN VÄESTÖN OSUUS VALTIOITTAIN Mukaan on otettu kustakin valtiosta asukkaat alueilla, joilla esiintyy vähintään kaksi luonnonkatastrofia. Osuus väestöstä (%) Lähde: Natural Disaster Hotspots: A Global Risk Analysis. Disaster Risk Management. Series No 5. The World Bank. 25 LUONNONKATASTROFEISSA KUOLLEIDEN JAKAUTUMINEN VUOSINA KATASTROFIEN KUSTANNUKSET MAANOSITTAIN Arvioidut vahingot (miljardia US$) teollisuusmaat kehittyvät maat Lähde: P. Taalas. <http://ilmatieteenlaitos.fi>. Luettu muut maanjäristykset myrskyt tulvat kuivuus 5 Afrikka Pohjoisja Aasia Eurooppa Oseania Etelä- Amerikka Lähde: EM-DAT. Lähde: The international EM-DAT. The disaster international database. disaster <http://www.emdat.be/database>. database. <http://www.emdat.be/database>. Luettu Luettu

7 Tehtävä +1 a) Suurten luonnonkatastrofien määrä on lisääntynyt vuosina Hydrologisten katastrofien (tulvat, massaliikunnot) määrä on pysynyt suurin piirtein tasaisena tarkastelujakson aikana. Vaihteluväli noin 5 11 hydrologista katastrofia tarkastelujakson aikana. Eniten ovat lisääntyneet meteorologiset katastrofit (myrskyt). Meteorologisten katastrofien määrä oli vuonna 198 noin 1 kappaletta vuodessa. Vuosina katastrofeja oli noin 37 vuodessa. Myös geofysikaaliset katastrofit ovat lisääntyneet selvästi. 198-luvulla katastrofien lukumäärä oli noin 15, 2-luvun alussa välillä. Satunnaisvaihtelua on nähtävissä geofysikaalisissa ja meteorologisissa katastrofeissa. 1,5 p. Syitä muutoksiin: Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttanut niiden esiintymistiheyteen, voimakkuuteen, laajuuteen ja kestoon. Väestönkasvun takia ihmisiä asuu entistä enemmän riskialttiimmilla alueilla (esim. Tyynenmeren tulirengas, itäinen Afrikka ). Väestönkasvu ja elintason nousu voimistavat ilmastonmuutosta ja vaikuttavat siten välillisesti katastrofien määrään. Viljelykelpoisen alueen vähentyminen lisää muuttoa riskialttiille alueille. Nämä seikat lisäävät katastrofeiksi luokiteltujen luonnononnettomuuksien määrää (väestönkasvun vuoksi on enemmän ihmisiä, joita katastrofi koskettaa). 1,5 p. b) Luonnonriskialueilla asuvan väestön suurin osuus on useiden kehittyvien maiden alueilla Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Eräissä maissa (eteläinen Afrikka, Niger, Malawi, Burundi, Nepal, Bangladesh, Japani, Filippiinit, Karibian alue, Väli-Amerikka) väestöstä 75 1 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Etelä-Amerikan länsirannikolla, itäisen Afrikan rannikkovaltioissa, Kiinassa, Indonesiassa ja Vietnamissa väestöstä 5 75 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Mm. Yhdysvalloissa, Meksikossa, Etelä-Aasiassa, Sudanissa, Kamerunissa, Kongossa ja Malissa väestöstä 25 5 % asuu luonnonkatastrofeille alttiina olevilla alueilla. Riskialueet kuvattu hyvin 2 p Sen sijaan esim. Pohjoismaissa ja suuressa osassa muuta Eurooppaa, Pohjois-Afrikassa pääosa väestöstä asuu alueilla, jotka eivät ole alttiina luonnonkatastrofeille. 1 p. c) Suurimmat luonnonkatastrofeista johtuvat ihmishenkien menetykset ovat kehittyvissä maissa (95 % kaikista luonnononnettomuuksissa menehtyneistä). Syinä ovat väestönkasvu, joka on pakottanut ihmiset asumaan yhä riskialttiimmille alueille, kuten jyrkille rinteille ja jokisuistoihin, sekä heikko riskeihin varautuminen (esim. seurantajärjestelmät puutteelliset), tiedotus ja pelastustoimet. Teollisuusmaissa kuolee vain vähän ihmisiä luonnonkatastrofeissa (5 % kaikista luonnonkatastrofeissa menehtyneistä). 1,5 p.

8 Suurimmat luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat olleet teollisuusmaissa, esim. Pohjois-Amerikassa, missä myrskyt ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä (esim. hurrikaani Katrina tarkastelujakson aikana). Syynä teollisuusmaiden suurille taloudellisille menetyksille luonnonkatastrofeissa on kallis infrastruktuuri riskialueilla. Myös Aasiassa maanjäristykset ovat aiheuttaneet suuria taloudellisia menetyksiä (esim. Japanin maanjäristykset). Pienimmät taloudelliset menetykset ovat olleet Afrikassa. 1,5 p.

9 4 +1. Ilmastonmuutoksen vaikutukset merialueilla a) Millaisia muutoksia ilmastonmuutos voi aiheuttaa merialueilla? (3 p.) b) Pohdi, mitä nämä muutokset merkitsevät ihmisen toiminnan kannalta maailmanlaajuisesti. Tarkastele myös muutosten alueellisia piirteitä. (3 p.) c) Mainitse yksi esimerkki siitä, miten ilmastonmuutoksen hillitsemiseen voidaan vaikuttaa kansainvälisesti, Suomessa, suomalaisessa kunnassa ja yksilötasolla (yksi esimerkki kultakin tasolta). (3 p.) Käytä vastauksessa hyväksi oheista aineistoa. Merenpinnan nousun uhkaamat alueet maapallolla Lähde: <http://www.globalwarmingart.com/images/2/2c/global_sea_level_rise_risks.png>. Luettu mm Merenpinnan keskikorkeuden muutos maapallolla mm 2 Mitattu merenpinnan keskikorkeus Havaintokauden keskimääräinen muutos 3, mm/vuosi (199 21) ,1 mm/vuosi (1975 2) 1 5,9 mm/vuosi ( ) 2, mm/vuosi ( ) Lähde: <http://worldviewofglobalwarming.org/pages/rising-seas.html>. Luettu

10 Tehtävä +1 a) Ihmisen voimistama ilmastonmuutos nostaa merten pinnankorkeutta. Jäätiköistä sulaa meriin vettä, ja lämmennyt merivesi laajenee. Paras arvio nousun suuruudesta on 3 1 cm vuoteen 21 mennessä, on myös esitetty 2 cm:n nousua. Merenpinnan nousu on kiihtynyt. 1 p. Merivesi muuttuu nykyistä happamammaksi, koska ilmakehän hiilidioksidi muodostaa hiilihappoa veteen. Koralliriutat kärsivät lämpenevästä ja happamasta vedestä sekä voimistuvista myrskyistä, mistä seuraa korallien vaalenemista ja riuttojen kuolemia. Jääpeite pienenee Jäämerellä, mikä mm. ajaa jääkarhut rannikoille. Lämpenevä merivesi voimistaa hirmumyrskyjä ja saattaa vaikuttaa meriveden kiertoon ja merivirtoihin. muutokset merien ravintoketjuissa 2 p., kahteen pisteeseen vaaditaan 3-4 kohtaa b) Alavilla rannikkoalueilla asuu miljoonia ihmisiä (esim. Bangladesh, Intia, Nigeria), joita kohoava merenpinta ja voimistuvat myrskyt (esim. Pohjois-Amerikan itärannikko) uhkaavat. Pienet koralliriutoista muodostuneet saarivaltiot (esim. Malediivit, Seychellit) ovat uhattuina. Inhimilliset ja taloudelliset menetykset ovat suuria. muuttoliikkeet Jäämeren pienenevä jääpeite avaa uusia laivaväyliä (Koillisväylä, Luoteisväylä), mikä lyhentää matka-aikoja ja pienentää kuljetuskustannuksia. Uusia öljyn- ja kaasunporausalueita otetaan käyttöön, kun arktinen merijää sulaa. Lisää taloudellisia tuloja, mutta on uhka herkälle pohjoiselle ekosysteemille. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa meriveden kiertoon. Riski nopeille alueellisille ilmastonmuutoksille, kuten Golf-virran heikkeneminen ja Pohjois-Euroopan viileneminen. Todennäköisyys on kuitenkin pieni. Korallien kuolemat vaikutus matkailuun (Malediivit, Meksiko, Australia); happamoitunut merivesi pienentää kalansaaliiden määriä. ravinnontuotannon vaikeutuminen rannikkoalueilla, kun viljelyalue jää veden alle esim. Bangladesh, Kiina, Egypti (pohjaveden, viljelymaiden suolaantuminen) merenpinnan nousun torjuntakustannukset (esim. Alankomaat) 3 p., kolmeen pisteeseen vaaditaan 4-5 kohtaa. Alueellisia esimerkkejä mainittava. Ansiokkailla alueellisilla esimerkeillä tai ajankohtaisuudella voi korvata pieniä puutteita. c) Kansainvälisesti valtioiden väliset päätökset esim. Kioton sopimus, Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n suositukset, päästökauppa Valtion tasolla ohjaus lakien, verotuksen ja tukien avulla. Esimerkiksi määräykset uusien asuntojen energiatehokkuudesta, autoverotus tai tuki tuulivoimaloille. Kunnissa päätöksiä esimerkiksi kaavoituksesta, joukkoliikenteestä tai energiansäästöistä kunnan rakennuksissa. Yksilötasolla merkittävimmät mahdollisuudet vaikuttaa ovat liikenne ja lomamatkat, asuminen ja lämpimän veden käyttö sekä ruokailutottumukset. 3 p. Kolmeen pisteeseen vaaditaan esimerkki jokaiselta tasolta.

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MAANTIETEEN KOE 27.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020

Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO

KARTTAVARASTO: SISÄLLYSLUETTELO MAAILMA: YLEISKARTTA YLEISKARTTA 1 Maanosien nimet LUONTO JA YMPÄRISTÖ Mannerlaattojen liikkeet virrat Luonnon- ja rakennelmaennätykset Saastuneimmat kaupungit Luonnonuhat Aavikoitumisuhat Köppenin ilmastoalueet

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen 22.8.2007 Kestävä kehitys Suomen (tavara)liikenne 22.8.2007 Veli Himanen Pöyry Infra Oy Sisältö 1 Mitä on kestävä kehitys 2 Maapallon ja ihmiskunnan esihistoria 3 Imaston nykyinen muutos 4 Moderni maailma 5 Mihin

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014

MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 MAANTIETEEN KOE 12.3.2014 BMOL:n pisteytyssuositus Laatineet: Jarmo Kankkunen, Jonna Killström, Terhi Korpela, Minna-Maria Mattila, Hanna Mustonen, Sirpa Lappalainen, Hanna Pohjonen, Mari Sorvali, Johanna

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla. Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Biotalouden mahdollisuudet metsäalalla Dosentti Osmo Kuusi VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta Tavoitteita suomalaisten toimiessa globaalilla bio- ja erityisesti metsäsektorilla Hankkeen yritystaloudellinen

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3. URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.2011, Helsinki Jarmo J. HUKKA Senior Consultant Water and Environment

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali. 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali 06.03.2009 Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman FAOSTAT 2006 Puun käyttömäärät ja metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi Katri Seppänen Northland Mines Oy - Ympäristöinsinööri 1/31/2013 1 Sisältö 1. Northland Resources S.A. 2. Hannukaisen kaivosprojekti 3. Ympäristöluvituksen

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,

Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Teema 1: Globaali todellisuus

Teema 1: Globaali todellisuus Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011

Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Ekosysteemipalvelut hyvinvoinnin perustana Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Päättäjien metsäakatemia 2011 Eeva Furman, SYKE Ihmistoiminnan ja ekosysteemien yhteydet ovat monimutkaisia Ihmisen toiminta

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Pirkanmaan yrittäjät By Göran Kari Symlink Technologies Oy 1 Symlink Technologies Oy Ydinajatus ILMASTO YHTEISKUNNAN RAKENNE JA TOIMINTA ILMASTON MUUTOS

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR

Pakolaisuus ja auttamisen etiikka. SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Pakolaisuus ja auttamisen etiikka SHS-järjestö auttaa Adenin lahden ylityksestä selvinneitä pakolaisia Jemenissä. Kuva: UNHCR Kuka on pakolainen? Pakolaisen määritelmä perustuu Genevessä solmittuun YK:n

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009

Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus. Pasi Toiviainen 2009 Ilmastonmuutoksen haaste ihmiskunnalle viimeinen varoitus Pasi Toiviainen 2009 Laurin Jäntin säätiön kunniamaininta Toiviainen on kirjoittanut dramaattisen mutta vahvoihin tosiseikkoihin pohjaavan kirjan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Biotalouden kansainväliset kytkennät

Biotalouden kansainväliset kytkennät Biotaloustyöpaja 5.5.2011 Biotalouden kansainväliset kytkennät Professori Markku Kanninen Viikin Tropiikki-instituutti, Helsingin yliopisto 1 Kehitystrendit Edelliset 40 vuotta Väestö: 4 -> 6 miljardia

Lisätiedot