VANHEMPIEN NÄKEMYKSIÄ AUTISTISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUS- JA SOSIAALISISTA TAIDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN NÄKEMYKSIÄ AUTISTISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUS- JA SOSIAALISISTA TAIDOISTA"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN NÄKEMYKSIÄ AUTISTISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUS- JA SOSIAALISISTA TAIDOISTA Elina Kallio - Erja Vertanen Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakonia amattikorkeakoulu Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Satakunnan ammattikorkeakoulu Porin yksikkö Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Kallio, Elina 1 & Vertanen, Erja 2. Vanhempien näkemyksiä autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisista taitoidoista. Pori, kevät 2005, 58 sivua, 3 liitettä. 1 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). 2 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaalipedagogiikan suuntautumisvaihtoehto, Sosiaali- ja terveysala, Pori, sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ei-kehitysvammaisten autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitystä heidän elämäänsä. Tutkimuksessa halusimme tuoda vanhempien näkökulman esiin. Tutkimuksessa selvitetään koulun, terapioiden ja vapaa-ajan merkitystä autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tutkimusotteeltaan tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui neljä äitiä. Tutkimuksessa ilmeni, että koulun tuki ei yksin riitä autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Terapioilla on suuri merkitys autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiseen. Puutteelliset vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot rajaavat autistisen lapsen vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että autistisen lapsen asumispaikkakunnalla on suuri merkitys tukien saamiseen ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin. Avainsanat: autismi, vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Kallio Elina 1 & Vertanen Erja 2. Parental Views to Interaction And Social Skills of Autistic Children. Spring 2005, Language: Finnish, 58 pages, 3 appendices. 1 Diaconia Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. 2 Satakunta Polytechnic Social Studies, Pori Unit, Degree Programme in Social Pedagogy, School of Social Services and Health Care. The purpose of this study was to find out the relevance of interaction and social skills of non-retarded autistic children. The study wanted to bring forward the views of the parents. The study found out the importance of school, rehabilitation and spare time on the development of autistic children s interaction and social skills. This study was qualitative and interviews were used as a method. Four mothers participated in the study. The study shows the support of school is not enough to develop interaction and social skills of autistic children. Therapy has a significant part in this development. Deficient interaction and social skills restrict autistic children s possibilities to spend spare time. As a conclusion, it can be pointed out there is a major significance on where autistic children live to get the needed allowances and on possibilities to spend their spare time. Keywords: autism, interaction skills, social skills, qualitative research

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 2 ABSTRACT... 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT AUTISMI VUOROVAIKUTUS JA SEN TUKEMINEN Vuorovaikutus Puheterapia Musiikkiterapia Muut terapiat SOSIAALISET TAIDOT JA NIIDEN TUKEMINEN Sosiaaliset taidot Erityisopetus sosiaalisten taitojen tukijana TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuskohde Tutkimusote Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineiston analyysi...26

5 7 TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Kohdejoukon vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot Koulun merkitys vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle Terapioiden merkitys vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitys vapaa-aikaan JOHTOPÄÄTÖKSET TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Eettisyyden tarkastelua Luotettavuuden tarkastelua POHDINTAA...51 LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Saatekirje 1 Liite 2 Saatekirje 2 Liite 3 Teemahaastattelurunko

6 1 JOHDANTO Autismi diagnooseja tehdään tänä päivänä enemmän kuin ennen, koska tietämys autismista on lisääntynyt. Autismiin liittyy vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ongelmat. Meitä kiinnostaa, miten nämä ongelmat näkyvät autisten lasten arjessa. Parhaimpia asiantuntijoita tähän ovat lasten vanhemmat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ei-kehitysvammaisten autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitystä heidän elämäänsä. Tutkimuksessa halusimme tuoda vanhempien näkökulman esiin. Tutkimuksessa selvitetään koulun, terapioiden ja vapaa-ajan merkitystä autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ero on pieni ja niitä on vaikea erottaa. Olemme halunneet eritellä ne työssämme, koska autistisilla henkilöillä nämä taidot eroavat toisistaan enemmän kuin muilla henkilöillä. Autistisella henkilöllä voi olla toimivat vuorovaikutustaidot mutta puutteelliset sosiaaliset taidot. Tutkimuksessamme olemme halunneet kunnioittaa vanhempien näkemyksiä siitä, mitä he kokevat olevan lapsensa vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja. Tutkimustuloksissa niiden esiin tuominen on vaikeaa, koska vanhemmat saattavat nähdä saman asian eri tavalla. Meidän tutkimusjoukkomme on pieni, joten eroa on vaikea tuoda selkeästi esiin. Teoriaosuudessa määrittelemme vuorovaikutus-, sosiaaliset taidot ja autismin. Tutkimuksessamme käytämme sanaa vuorovaikutustaidot, joka sisältää työssämme myös kommunikaation. Haastateltavien lapset ovat vuotiaita. Puhumme kuitenkin tutkimuksessamme lapsista, koska olemme haastatteluissa kyselleet myös lapsuudesta ja ajattelemme heidät haastateltaviemme lapsina.

7 7 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ei-kehitysvammaisten autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen merkitystä heidän elämäänsä. Tutkimuksessa halusimme tuoda vanhempien näkökulman esiin. Tutkimuksessa selvitetään koulun, terapioiden ja vapaa-ajan merkitystä autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tutkimuksen päätehtävä: Miten vanhemmat kokevat saavansa tukea autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisiin taitoihin? Päätehtävää tukevat alatehtävät: Koulun merkitys autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle vanhempien kokemana. Terapioiden merkitys autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle vanhempien näkökulmasta. Vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen poikkeavuuden merkitys autistisen lapsen vapaa-aikaan vanhempien kertomana.

8 8 3 AUTISMI Autistinen oireyhtymä on kehityksen häiriö, joka ilmenee käyttäytymisen erilaisina poikkeavuuksina. Yleisesti ottaen autistisen henkilön kieli, puhe ja kommunikointi kehittyvät aina normaalista poiketen, yksilöllisiä eroja on runsaasti. Erot johtuvat mm henkilön iästä, kehitystasosta sekä mahdollisista liitännäissairauksista ja vammoista. (Hakala, Hyrkkö, Manninen, Oesch, Salo, Siikanen 2001, 18.) Noin puolella autisteista ei kehity puhetta lainkaan tai se jää vähäiseksi. Myös ilme- ja elekieli voi olla puutteellista. Autisteista noin 70 % on kehitysvammaisia, 75 % on miehiä ja noin 25 % saa lisäksi epilepsian jossain elämänsä vaiheessa. (Näppä 2003, 13.) Aiemmin psykiatristen koulukuntien käsityksien mukaan vuorovaikutusongelmat lapsen ja äidin välillä nähtiin autistien sosiaalisten ongelmien taustaksi. Tämä on vasta nyt kyetty osoittamaan virheelliseksi selitykseksi autistien sosiaalisuuden ongelmiin. Nykyään eniten käytetty ja tutkittu selitysmalli autistien sosiaalisen alueen ongelmiin on peräisin englantilaiselta tutkijalta Utha Frithiltä (1987). Tämän selitysmallin mukaan autisteilta puuttuu tai heillä on huonosti kehittynyt kyky ymmärtää toista ihmistä ja hänen mielenliikkeitään: ajattelua, tunteita, tahtoa jne. Samoin heillä on kyvyttömyyttä tunnistaa toisen henkilön mielenliikkeitä ja sosiaalisen kanssakäymisen pelisääntöjä. Nämä ongelmat tai puutteet näkyvät selvemmin, mitä vaikeampi autistisuus henkilöllä on. Heidän on erittäin vaikeaa tulla toimeen ympäristössään, ja heidän käyttäytymisensä on jäykkää, toistavaa ja egoistista. (Ikonen 1998, 57.) Autismia määritellään usean eri luokituksen mukaan, esim. Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10:n (WHO), Amerikan psykiatriyhdistyksen DSM-IV-luokitus. Suomessa käytetään yleisesti WHO:n tautiluokitusta, siinä mainitaan puheen- ja kielenkehityksen erityspiirteet useassa kohdassa. (Hakala ym. 2001, 18.) Lähes 40 vuotta on autismia tutkittu. Arvioidut esiintymisluvut ja suhdeluku tyttöjen ja poikien välillä on vaihdellut eri aikoina. Gillbergin on esittänyt tuoreimmissa tutkimuksissaan (2003), että autismin kirjoon kuuluu % kouluikäisistä lapsista.

9 9 Luku on paljon suurempi kuin aiemmin luultiin onhan se kymmenkertaistunut kymmenen vuoden sisällä. Hän ei kuitenkaan arvele autismin lisääntyneen, vaan suuremmat luvut johtuvat lisääntyneestä tiedosta ja kriteereiden tarkentumisesta. Kriteerien tarkennusta on kuitenkin perätty. Nykyisin ei ole esimerkiksi täydellistä yhteisymmärrystä siitä, mitä klassinen autismi on. (Kerola & Sipilä 2003, 2.) Autismin kirjoa yhdistävänä oireena ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation ongelmat ja oudot käyttäytymismuodot. Autistisuus aiheuttaa vaikeuksia autistisen henkilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen. Vaikeudet haittaavat lapsen kehitystä ja oppimista. Varhainen kuntoutus on tärkeä, jotta lapsi oppisi myönteisiä käyttäytymismalleja. Autismin perusongelmat syntyvät oppimisen kautta erilaisiksi autistisiksi käyttäytymismuodoiksi. (Jahnukainen 2002, ) Sosiaalisen kehityksen ongelmat ilmenevät esimerkiksi siten, että lapsi ei katso toisiin henkilöihin päin vaan suhtautuu heihin kuin esineisiin. Tyypillistä on, että autistinen henkilö viihtyy paljon itsekseen ja näyttää olevan omissa maailmoissaan. (Jahnukainen 2002, 311.) Usein ensimmäiseksi havaitaan kielellisen kehityksen ongelmat. Autistisen henkilön puhe kehittyy normaalista poiketen. Kaikille ei puhetta synny lainkaan. Kielen ymmärtäminen liittyy konkreettisiin tilanteisiin ja sekä ilmeiden että eleiden ymmärtäminen on vaikeaa. Autistiset henkilöt eivät havaitse hienojakoisia yhtäläisyyksiä asioiden välillä ja heillä on vaikeuksia tarkastella asioita eri näkökulmista. Tästä johtuu vaikeudet hahmottaa kokonaisuuksia ja asiayhteyksiä. (Jahnukainen 2002, 311.) Oudot käyttäytymispiirteet haittaavat autististen ihmisten normaalia vuorovaikutusta. Autistisilla henkilöillä esiintyvä stereotyyppinen käsien tai esineiden heiluttelu, omaperäinen ääntely, esineiden järjestelyyn juuttuminen tai samojen liikeratojen jatkuva toistaminen saattavat olla yhteydessä siihen, että henkilö pyrkii luomaan turvallisuuden tunnetta tai hallitsemaan uusien tilanteiden tuomaa epävarmuuden tunnetta. Autistinen käyttäytyminen voi johtua myös aistikokemusten poikkeavuuteen liittyvästä tarpeesta. Haasteelliset käyttäytymismuodot voidaan usein ymmärtää myös puutteellisten kommunikointitaitojen seuraukseksi. (Jahnukainen 2002, 311.)

10 10 Aistimusten poikkeavuus on ilmeisimmin monien autististen piirteiden alkulähteenä. Monilla autistisilla henkilöillä on yliherkkä tai valikoiva kuulo, tuntoaistikokemus voi myös olla poikkeava. He eivät näytä tuntevan kuumaa, kylmää tai kipua lainkaan. Tai sitten tuntoaisti on äärimmäisen herkkä, vaatekin voi tuntua epämiellyttävältä. Hajujen ja makujen suhteen voi olla samanlaisia ongelmia. (Jahnukainen 2002, 312).

11 11 4 VUOROVAIKUTUS JA SEN TUKEMINEN 4.1 Vuorovaikutus Varhainen onnistunut vuorovaikutus luo pohjan, johon kommunikoinnin kehitys rakentuu. Lapset tarvitsevat syntymästä lähtien kokemuksia siitä, että vuorovaikutus muiden kanssa on mukavaa ja hyödyllistä. Kommunikointi kehittyy vuorovaikutuksessa (Autismi 3/2001, 4-5.) Vuorovaikutuksessa on aina vähintään kaksi osapuolta. Vuorovaikutus on ihmistenvälinen jatkuva ja tilannesidonnainen tulkintaprosessi. Prosessin aikana viestitään tärkeitä asioita muille, vaikutetaan heihin ja saadaan palautetta omasta toiminnasta.(vilen, Leppämäki, Ekström 2002, 19.) Keskeistä vuorovaikutustilanteessa on kommunikaatio eli viestintä, se voi olla yksi- tai kaksisuuntaista. Yksisuuntaisessa kommunikaatiossa viestin lähettäjä ei saa kuulijoilta palautetta, esimerkkinä joukkoviestintä. Kaksisuuntaisessa viestinnässä viestin lähettäjä saa kuulijalta palautetta. Kaksisuuntaisessa viestinnässä kumpikin osapuoli vaikuttaa vuorovaikutustilanteeseen. (Pöytäniemi & Vartiainen 1988, ) Vuorovaikutuksessa on kaksi erilaista ilmaisullista muotoa: sanaton ja sanallinen. Sanaton ja sanallinen viesti voivat olla ristiriidassa keskenään. Sanattomaan viestintään kuuluvat ilmeet, eleet, liikehdintä, asennot, äänteet, puheen painotus, sointi ja korkeus. (Vilen ym. 2002, 20) Usein puhuja ei tiedosta lähettämäänsä sanatonta viestiä, näin ollen sitä on vaikea kontrolloida. Sanaton viestintä on monesti rehellisempää kuin sanallinen viesti. (Pöytäniemi & Vartiainen 1988, 25.) Sanallinen vuorovaikutus liittyy puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen ja sen ymmärtämiseen. Sanojen yksilölliset merkitykset vaihtelevat kulttuurisesti, mutta myös eri yksilöille sama sana voi merkitä eri asiaa riippuen heidän kokemuksistaan. Merkityssuhteita voi syntyä rationaalisen tiedon, uskon tai intuition pohjalta. Ne voivat myös syntyä jo ennen kielellistä kehitysvaihetta, jolloin niitä on vaikea ilmaista kielen keinoin. (Vilen ym. 2002, 20.)

12 12 Vuorovaikutustilanteeseen vaikuttavat jokaisen omat odotukset ja käsitykset kommunikaatiotilanteesta. Jokainen viestintätilanne muodostuu erilaiseksi. Kommunikaation onnistumisen edellytyksenä on, että viestijöillä on jokin yhteinen pohja, esimerkiksi aihe kiinnostaa jokaista. (Isoherranen 1991, 49.) Autistisuus ilmenee keskeisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen eriasteisina ja luonteisina vaikeuksina. Useassa tutkimuksessa on havaittu autististen lasten kommunikoinnissa ja vuorovaikutuksessa normaaleihin lapsiin verrattuna erilainen kehitys jo esisanallisessa vaiheessa. Erityisesti tämä ilmenee kommunikoinnissa, jossa jaetaan havaintoja ja kokemuksia sekä niihin liittyviä asenteita ja tunteita toisen ihmisen kanssa. Tämä vuorovaikutuksen niukkuus tai puuttuminen vaikuttaa myöhemmin mm. kielen ja kommunikoinnin kehitykseen, sekä autistisen henkilön käsitykseen ihmismielestä. (Hakala ym. 2001, 32.) Koska autistisen henkilön vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet heikosti, hänen on vaikea tulkita ja havaita toisen ihmisen sanatonta ja sanallista viestiä. Ihminen normaalisti käyttää kommunikaatiossaan kielen lisäksi sanatonta viestintää, kuten nyökkäilyä. Autistinen henkilö sen sijaan ilmaisee mekaanisesti pelkän sananmukaisen viestin. Jos hän kykenee osallistumaan keskusteluun, hän osallistuu yleensä vain omista lähtökohdistaan sekä omista mielenkiinnon kohteistaan. Autistisen henkilön on vaikea ennakoida, miten hänen puheensa vaikuttaa toiseen ihmiseen. Hän ei myöskään osaa ottaa huomioon kuulijan näkökulmaa. Autistisen henkilön vuorottelutaidot keskustelun aikana ovat myös puutteelliset. (Hakala ym. 2001, 50.) Autistinen ihminen hallitsee harvoin sellaisia vuorovaikutukseen liittyviä tehtäviä, jotka liittyvät tiedon hankintaan tai välitykseen. Hänen on vaikea oppia näitä tehtäviä niin sanattomien kuin sanallistenkin keinojen avulla, lisäksi vaikeuksia tuottaa kielen mielikuvituskäyttö tai kielen persoonallinen käyttö. Toiset autistiset henkilöt hämäävät ympäristöään puhumalla sujuvasti ja oikeissa tilanteissa. Puhe on kuitenkin usein ulkoa opittuja fraaseja ja kielen luova käyttö puuttuu. (Hakala ym. 2001, 51.) Autistinen lapsi käsittelee ympäristöstä tulevaa tietoa suoraviivaisesti ja hän toimii usein yhden opitun mallin mukaisesti. Tämän vuoksi hänellä saattaa olla vaikeuksia toimia mielekkäällä tavalla alati muuttuvassa ympäristössä. Kyvyttömyys ymmärtää asioiden välisiä suhteita aiheuttaa sen, ettei hän pysty ymmärtämään kokonaisuuksia. Opittujen

13 13 toimintamallien yleistämisen vaikeus aiheuttaa sen, että autistinen lapsi kommunikoi signaalinomaisesti ja vain tutuissa tilanteissa, tuttujen henkilöiden kanssa. Kommunikaatio liittyy konkreettisiin tässä ja nyt - tilanteisiin, omiin mielenkiinnon kohteisiin tai kommunikaatio on kokonaan ulkoa opittua. (Hakala ym. 2001, 52.) 4.2 Puheterapia Puheterapia on koulutetun puheterapeutin antamaa kuntoutusta. Tärkeää on, että autistisen lapsen puheterapia ei ole irrallinen osa lapsen elämää. Autistisen lapsen kuntoutuksessa on samanaikaisesti käynnissä asioita monella eri tasolla. Puheterapeutin on oltava mukana yhteisöllisesti rakentamassa lapselle elinympäristöä, jossa hän pystyy toimimaan sekä yksilöllisesti rakentamassa välineitä, jolla lapsi pystyy kommunikoimaan. Jotta kuntoutus onnistuisi mahdollisimman hyvin, tulisi terapeutin ymmärtää autistista lasta mahdollisimman hyvin, tuntea hänen tapaansa oppia ja kommunikoida. (Ponsila & Siirilä 1996, 34.) Autistisen lapsen puheterapiassa tärkeää on kontakti- ja kommunikointikyvyn kehittäminen. Puheterapia alkaa houkuttelemalla lasta vuorovaikutukseen. Lapsi, jolla on vaikeuksia vuorovaikutuksessa, ei välttämättä itse osaa tehdä aloitetta tai tekee sen hyvin huomaamattomalla tavalla. (Hakala ym. 2001, 121.) Puheterapia tulisi liittyä huolellisesti ja tavoitteellisesti rakennettuun kokonaiskuntoutukseen. Autistisen lapsen vuorovaikutus- ja kommunikointiongelmat ovat pääsääntöisesti niin suuria, että kuntoutuksessa tarvitaan puheterapeutin asiantuntemusta. Yksilöterapian suurin hyöty on siinä, että lapsi saa keskittyä vuorovaikutuksen opetteluun omista lähtökohdistaan käsin, ilman häiriötekijöitä. Puheterapeutti auttaa lasta kommunikoimaan taitojensa yläpuolella ja saamaan mahdollisimman palkitsevia vuorovaikutuskokemuksia. Onnistuneet vuorovaikutuskokemukset ovat tarpeen, jotta lapsi oppii ymmärtämään vuorovaikutuksen hyödyllisyyden. Opitut vuorovaikutustaidot tulee pyrkiä siirtämään mahdollisimman nopeasti jokapäiväiseen käyttöön. Tällöin avainasemassa ovat lapsen lähi-ihmiset, vanhemmat, koulun henkilökunta, he tarvitsevat puheterapeutin ohjausta ja tukea. Mutta myös toisin päin löytääkseen toimivammat ja palkitsevammat toimintatavat lapsen kanssa puheterapeutti tarvitsee tietoa lapsen kanssa päivittäin työskenteleviltä ihmisiltä. (Schimkewitsch 2001, 39.)

14 Musiikkiterapia Musiikkiterapiaa käytetään pääasiallisena terapiana sekä muiden terapiamuotojen rinnalla. Musiikkiterapia voi olla kommunikaatiovalmiuksia kehittävää, musiikkipsykoterapiaa tai neurologisesti painottunutta terapiaa. (Raudasoja 2004, 31.) Musiikkiterapeutit ovat suorittaneet ns. laaja-alaisen musiikkiterapiakoulutuksen. He käyttävät musiikkia ja sen tekemistä monilla eri tavoilla ja metodeilla hyödyksi asiakkaan kuntoutuksessa. Musiikkiterapiassa työskentely lähtee asiakkaan tavoitteiden pohjalta. (Ravattinen & Räsänen 2003, 11.) Monille autistisille henkilöille kommunikointi musiikin avulla on mieluinen vuorovaikutuksen lähtökohta. Useiden tutkimusten mukaan autististen henkilöiden on todettu reagoivan musiikkiin voimakkaan myönteisesti. Se on antanut musiikkiterapialle perusteita ja haastetta. (Schimkewitsch 2001, 40.) Tavallisempia musiikkiterapiassa käytettäviä toimintatapoja ovat laulujen rytmittäminen soittimilla tai taputtamalla, improvisaatiotyyppinen soittaminen, melodioiden soittaminen, laulaminen, ääntely, omien laulujen tekeminen, kuuntelu. (Ravattinen ym. 2003, 11.) Musiikkiterapeutti voi musiikin avulla luoda monenlaisia kanavia kommunikaatioon. Tähän päästään käyttämällä musiikkiin perustuvia, yksilöllisiä tekniikoita, jotka edistävät laaja-alaisten oppimisvaikeuksien voittamista. Autistisen lapsen kehitys ei ole integroitunutta, musiikkia voidaan käyttää intergroivana voimana, joka kokoaa yhteen kehitykseen liittyviä henkisiä, fyysisiä ja sosiaalisia tekijöitä ja joka vaikuttaa suoraan lapseen hänen älyllisen ja emotionaalisen kestokykynsä mukaisesti (Alvin & Warwick 1995, ) 4.4 Muut terapiat Toimintaterapia on kuntoutusta, joka kohdistuu asiakkaan toimintakyvyn parantamiseen. Toimintaterapiassa huomioidaan kuntoutujan toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset, yksilölliset toiveet sekä elinympäristön vaatimukset. Toimintakyvyn arvioinnin tarkoitus on selvittää asiakkaan mahdollisuudet toimia itsenäisesti arkipäivän eri tilanteissa. (Alaranta, Pohjolainen, Salminen, Viikari-Juntura 2003, )

15 15 Toimintaterapiassa harjoiteltavat taidot pyritään siirtämään arkipäivän tilanteisiin. Toimintaterapiassa ohjataan ja neuvotaan myös asiakkaan läheisiä ja muita kuntoutukseen osallistujia. Toimintaterapeutti käyttää monia toiminta- ja työmuotoja. Toimintaterapiassa voidaan keskittyä motorisen suoriutumisen parantamiseen, eri aistien hyväksikäyttöön ja niitä korvaavien toimintojen opettamiseen sekä neuropsykologisten erityishäiriöiden kuntoutukseen. (Alaranta ym. 2003, ) Psykoterapiassa tutkitaan epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin tunteisiin, kokemuksiin ja toimintatapoihin. Näiden ajattelutapojen tunnistamisen ja muuttamisen ohella psykoterapiassa kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja selviytymiskeinoja. (Kähkönen, Karila, Holmberg 2001, 5.) Lasten psykoterapiassa tarkoituksena on vaikuttaa niihin mielensisäisiin prosesseihin, joiden varassa lapsi tulkitsee, arvioi ja ohjaa itseään sekä tulkitsee ja arvioi muita ihmisiä sekä ympäristöään. Terapiaa suunnitellessa ja toteutettaessa tulee ottaa huomioon kehityspsykologinen tieto. (Kähkönen ym. 2001, ) Ratsastusterapia on koulutetun ratsastusterapeutin ja hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Ratsastusterapiassa painottuvat joko motoriset tai psykososiaaliset tavoitteet. Ratsastusterapian pyrkimyksenä on taitojen ja tunteiden sekä niiden hallinnan siirtyminen jokapäiväiseen elämään. Terapialla ei pyritä ratsastustaidon hankkimiseen. Hevonen talliympäristöineen tarjoaa ratsastuksen lisäksi kuntouttavaa toimintaa, kuten hevosen hoitamista ja tallityöskentelyä. Hevosen kanssa toiminta tarjoaa monipuolisia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät tunne-elämää sekä rehellistä ja aitoa kommunikaatiokykyä. (Selvinen 2004, 21, 23.)

16 16 5 SOSIAALISET TAIDOT JA NIIDEN TUKEMINEN 5.1 Sosiaaliset taidot Ihminen on monin tavoin sidoksissa muihin ihmisiin eikä tule toimeen ilman heitä. Tämä tarkoittaa ihmisen sosiaalisuutta. Vuorovaikutuksessa sosiaalisten tarpeiden kanssa on muovautunut ihmisen fyysinen olemuskin. (Eronen, Kalakoski, Kanninen, Katainen, Laarni; Paavilainen, Pakaslahti, Lähdesmäki, Oksala, Penttilä 2001, ) Kun olemme tekemisissä toistemme kanssa, sosiaaliset taidot merkitsevät sosiaalisesti hyväksyttyä käyttäytymistä. Emme ymmärrä edes tarvitsevamme sosiaalisia taitoja, ne ovat niin tavallisia. Lapsen pitäisi luonnollisesti jo varhaisvuosinaan saada kotona sosiaalisten taitojen kunnollinen kokoelma, jota soveltaa tarkoituksenmukaisesti ja nokkelasti uusissa tilanteissa. Sosiaaliset taidot paistavat läpi käyttäytymisestämme. (Kalliopuska 1995, 4.) Hyvät sosiaaliset taidot vaativat tietoa ihmisistä ja heidän toiminnastaan. Tämän lisäksi vaaditaan kykyä soveltaa tätä tietoa erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen. Sosiaalisilla taidoilla tarkoitetaan sekä kielellisiä että eikielellisiä toimintoja, kuten taitoa mennä mukaan toisten leikkiin. Lapsi tarvitsee myös taitoa toteuttaa ja soveltaa taitojaan oikein ja oikeissa tilanteissa. Lapsella on oltava tietoa ja ymmärrystä sosiaalisista tilanteista ja ihmisten toiminnasta sekä kykyä tehdä oikeanlaisia havaintoja ja tulkintoja, jotta sosiaaliset tilanteet sujuisivat. Sosiaaliset taidot vaativat lapselta aloitteellisuutta ja kykyä vastata toisten tekemiin aloitteisiin oikealla tavalla. (Siiskonen, Aro, Ahonen, Ketonen 2003, 254.) Sosiaaliset taidot ovat oppimisen ja kehityksen tulos. Varhaiset vuorovaikutus- ja tunnekokemukset ovat sosiaalisten taitojen kehittymisen lähtökohtana. Lapsi sisäistää toimintamalleja ja oppii toisten ihmisten asemaan asettumista. Vuorovaikutuksessa lapsi tekee havaintoja ihmisten tavoista toimia. Kokemuksen myötä lapsi oppii käyttämään useita tiedonlähteitä sosiaalisen päättelyn apuna. Aluksi lapsi nojautuu päätelmissään lähinnä äänensävyn tuomaan viestiin. Myöhemmin hän oppii kiinnittämään huomion

17 17 muun muassa kehon asentoihin ja kasvojen ilmeisiin ja suhteuttamaan niitä sanoihin. Kokemuksen myötä lapsi oppii tiedostamaan, että toisten tunteet voivat olla erilaisia kuin hänen omat tunteensa. (Siiskonen ym. 2003, 255.) Sosiaalisiin taitoihin kuuluu empatia, johon osana kuuluu empaattinen kuuntelu. Empatia eli myötäeläminen vaatii kaksisuuntaista vuorovaikutusta. Hyvin arvokas kehitystä edistävä sosiaalinen taito on kuuntelu. Ympäristöönsä kuulemalla ja kuuntelemalla reagoi jo vauvakin. Samoin lapsi ennen puhumaan oppimista oppii kuuntelemaan, puhumaan ja viestimään itseään sanallisesti ennen kuin hän oppii lukemaan. (Kalliopuska 1995, ) Kodin ja koulun yhteistyö on ensisijaisen tärkeää sosiaalisten taitojen kasvatustyössä. Koulu on toissijainen pitkävaikutteinen kasvatusyhteisö, jonka tulisi huolehtia riittävien elämäneväiden jakamisesta lapsille. Ei hyödytä opiskella kieliä ja matematiikkaa, jos ei osaa käyttäytyä ihmisiksi. Itseilmaisun, liikunnan, musiikin, kirjoittamisen, väittelyn, roolileikkien ja näyttelemisen avulla voi harjoitella sosiaalisia taitoja. Koulutusohjelman läpitunkevaksi, integroivaksi teemaksi voidaan ottaa kouluissa sosiaalisten taitojen kehittäminen. (Kalliopuska 1995, 4-5.) Yhdeksi autismin pääpiirteiksi voidaan lukea häiriöt sosiaalisessa kanssakäymisessä ihmisten kanssa. Vaikeudet voivat olla lieviä tai hyvinkin vaikeita sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Autistiset henkilöt tarvitsevat jatkuvuutta ajassa, paikassa ja henkilöissä. Näissä tapahtuvat muutokset voivat johtaa haastavaan käytökseen. Joka voi olla esim. levottomuutta kotona tai koulussa, tunnin häirintää, muiden oppilaiden kiusaamista, raivokohtauksia tai vaikka kieltäytymistä yhteistyöstä. (Jokiharju, Kukkurainen, Kulmala, Rantanen 1995, 8.) Puuttuvat tai poikkeavat sosiaaliset taidot ovat autistisen oppilaan ominaispiirteitä. Keskushermoston kehityshäiriön seurauksena aivojen kyky käsitellä ja jäsentää aistien välittämää tietoa on eriasteisesti puutteellista. Tämä aiheuttaa yksilön kehityksessä ja kasvussa tiettyjä autismille tyypillisiä erityispiirteitä kuten esimerkiksi puuttuvia sosiaalisia taitoja. Keskeistä on, ettei autistiselle kehity riittävää sosiaalisessa kanssakäymisessä tarvittavaa tietoisuutta toisen ihmisen mielen toiminnoista. Hänen on vaikea ymmärtää toisen ihmisen mielen liikkeitä ja käyttäytymistä, joita ohjaavat muun muassa tämän ihmisen omat ajatukset, tahto ja tunteet. Poikkeava kehitys estää

18 18 autistisen henkilön sosiaalistumista. Mielen toimintojen erilaisuus ja poikkeava sosiaalinen kehitys näkyy hänen käyttäytymisessä seuraavasti: 1. Empatian puutteena eli vaikeutena ymmärtää toisen tunteita. Omien tunteiden heikko ymmärtäminen ja ilmaisu ilmenevät omantunnon heikkona kehityksenä. 2. Yhteistoiminta ei suju, vaikea ymmärtää toisen ihmisen käyttäytymistä. Autistinen henkilö kokee muut ihmiset usein ärsyttävinä, ja se puolestaan johtaa aggressioihin tai vetäytymiseen. 3. Sosiaalisten sääntöjen ja sopimuksien ymmärtäminen on vaikeaa. Autistinen henkilö toimii usein omaehtoisesti ja omasta näkökulmastaan lähtien osaamatta ottaa huomioon tilanteen vaatimuksia. 4. Kielen merkitystä sosiaalisen kanssakäymisen välineenä eli kielen pragmatiikkaa, autistinen henkilö ei ymmärrä riittävästi. Kielellinen kehitys on puutteellinen. (Virtanen 2000, ) Autistinen oppilas ei yleensä pysty helposti eläytymään toisen asemaan heikon sosiaalisten tilanteiden tajun ja kommunikaatiovaikeuksien takia. Asioiden selittäminen miltä minusta tuntuu ja miltä sinusta tuntuu pohjalta on hyödyllistä. Autistisen oppilaan eläytymistaitoa toisten asemaan ja myös hänen omien tuntemusten tunnistamista voidaan harjoitella päivittäin. Vaikeita tilanteita ei kannata vältellä, vaan niitä pitää selittää autistiselle lapselle ja opettaa häntä selviytymään niistä. On myös hyödyllistä järjestää joskus autistiselle oppilaalle vaikeita tilanteita harjoituksen vuoksi. ( Jokiharju ym. 1995, ) Vapaa-ajan vietossa kuten esim. välitunnilla autistinen henkilö tarvitsee ohjausta. Avustajan on valvottava oppilasta välitunnilla myös tarpeen mukaan. Autistisen oppilaan tulisi toimia itsenäisesti niin paljon kuin mahdollista välitunneilla. Jos se ei luonnistu, niin sitä pitää harjoitella. Oppilaalle on yritettävä järjestää mielenkiintoista toimintaa ja kavereiden seuraa. Autistisen oppilaan voi olla vaikea itse keksiä sopivaa tekemistä välitunnin ajaksi. (Jokiharju ym. 1995, 35.) Sosiaalisen käyttäytymisen perusteella autistiset henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

19 19 1. Pääasiallinen toiminta sosiaalisessa ympäristössä on hyvin rajoittautunutta eli he eristäytyvät. He tarvitsevat koko ajan toisten huolenpitoa, ohjantaa ja ympäristön mukauttamista heille sopivaksi. Noin puolet autisteista kuuluu tähän ryhmään. 2. Passiiviset, jotka ovat sopeutuvampia, kyvykkäämpiä ja oppimiskykyisempiä, mikäli heidän omassa elinympäristössään heidän yksilölliset ominaisuutensa on osattu ottaa riittävästi huomioon. 3. Aktiiviset ja erikoisella tavalla käyttäytyvät, joita ei edes aina tunnisteta autisteiksi. Heidän toimintansa on hyvin lähellä normaalia. Eriasteisia vaikeuksia ymmärtää ympäristöään, toisten ihmisten käyttäytymistä ja kommunikaation merkitys on kuitenkin heidän ongelmansa. (Virtanen 2000, 21.) 5.2 Erityisopetus sosiaalisten taitojen tukijana Erityisopetus on erityiskasvatuksen ja opetuksen tarpeen ottamista huomioon opetuksessa, tämä merkitsee käytännössä erityisiä kasvatuksellisia toimenpiteitä tarvitsevien oppilaiden opetusta. (Salminen 1989, 47.) Peruskoululaki takaa kaikille oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetuksen. Kunta on velvollinen järjestämään peruskouluopetusta tai huolehtimaan, että oppivelvollisuusikäisellä on tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. (Salminen 1989, 47.) Erityisopetus on kiinteä osa peruskoulun arkipäivän opetusta. Se on suojaverkko, jolla pyritään takaamaan kaikkien mahdollisuus oppivelvollisuuden suorittamiseen. (Jahnukainen 2002, ) Normalisaatio on erityisopetuksen yhtenä tärkeänä perusperiaatteena; normaalien olojen luominen, asenteiden muokkaaminen ja sosiaalisen integraation edistäminen. Tämä tukee tasavertaista osallistumista, oikeudenmukaisuutta, yhdenvertaisuutta, yksilöllisyyttä, asiakaslähtöisyyttä ja elämänkaariajattelua sekä korostaa ihmisarvon loukkaamattomuutta, vapautta, osallisuutta yhteiskunnan toimintoihin ja oikeutta itsenäiseen elämään. (Virtanen 2000, 7.)

20 20 Lähtökohtana kaikelle peruskoulussa annettavalle erityisopetukselle on, että oppilaille annetaan ensisijaisesti opetusta peruskoulun yleisen opetussuunnitelman mukaan, mutta mikäli tämä ei ole mahdollista, mukautetaan yleistä opetussuunnitelmaa niin, että se vastaa erityisopetuksen eri osa-alueilla oppilaiden oppimisedellytyksiä ja opetuksellisia tarpeita. Mikäli lasta ei voida vammansa takia opettaa yhdeksänvuotisessa peruskoulussa, alkaa hänen oppivelvollisuutensa syyslukukauden alussa jona vuonna hän täyttää kuusi vuotta, ja oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. (Salminen 1989, ) Erityisopetusta annetaan oppilaalle, joka on vammautunut tai kehityksessään viivästynyt siten, ettei hän menesty peruskoulun muussa opetuksessa tai joka tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun opetukseen. (Salminen 1989, 48.) Erityisopetusta järjestetään monella eri tavalla. Peruskoulun erityisopetuksen muodot on jaettu seuraaviin alueisiin: samanaikainen erityisopetus, osa-aikainen erityisopetus, luokkamuotoinen erityisopetus ja muu kuten sairaalassa tai kotona annettu erityisopetus. Samanaikainen erityisopetus tukee oppimista perusopetusryhmässä. Samanaikaisopetuksessa erityisopettaja työskentelee samassa tilassa luokanopettajan kanssa. Menetelmä helpottaa opetuksen eriyttämistä eikä eristä erityisoppilaita. Osaaikainen erityisopetus pyrkii ennaltaehkäisemään, tasoittamaan ja voittamaan oppimisja kouluvaikeuksia. Luokkamuotoisella erityisopetuksella tarkoitetaan pienluokkaopetusta, joka on osa- tai kokoaikaista. Se voi olla peruskoulun yhteydessä erillinen luokka tai erillinen koulurakennus. Muu erityisopetus tarkoittaa esim. sairauden vuoksi annettavaa tilapäistä opetusta. (Jahnukainen 2002, 92.) Autististen henkilöiden opetuksen perustana oleva myönteinen ihmiskäsitys antaa taidon hallita omaa elämää, mahdollistaa oppilaan persoonallisuuden tasapainoisen kehityksen ja antaa valmiudet jatko-opintoihin sekä kyvyn sijoittua yhteiskuntaan ja työelämään. (Virtanen 2000, 7.) Opetuksen päämääränä on auttaa autistista lasta ja nuorta kehittämään kykyjään ja taipumuksiaan niin, että hän kiinnostuu ympäristöstään, oppii toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa muiden ihmisten kanssa ja kehittyy kommunikointitaidoissa, päivittäisissä tehtävissä ja harrastuksien parissa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yhteistyötä koulun, kodin ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Toteuttaminen tulisi

21 21 tapahtua kaikissa tilanteissa johdonmukaisesti ja samoja periaatteista ja käytänteitä noudattaen. (Virtanen 2000, 9.) Koulun tulee ottaa huomioon autistisen oppilaan yksilölliset oppimisvaikeudet ja erityinen oppimistyyli sekä strukturoida koulupäivä, opetus, oppimisympäristöt ja muut hänelle sopiviksi. Autistisen henkilön kognitiiviset perustoiminnot ovat erilaiset kuin eiautistisen. Hänen on vaikea koota ja jäsentää aistien tuomaa informaatiota, prosessoida ja jäsentää tietoa sekä käyttää hyödykseen omaksumiaan tietoja ja taitoja. Autistiselta henkilöltä puuttuu myös kykyä sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa eikä hän osaa käyttää kieltä sosiaalisen kanssakäymisen välineenä. (Virtanen 2000, 9-10.) Lisäksi on turvattava henkilöstön riittävyys ja autismikuntoutuksen asiantuntemus. Tärkeää on ylläpitää yhteistyötä muiden kuntoutustahojen ja perheen kanssa. (Jahnukainen 2002, 317.) Autistisen oppilaan opetukseen ja kuntoutukseen liittyvät kaikki henkilöt muodostavat verkon, jonka saumaton yhteistyö on oppilaan koulunkäynnin sujumisen perustana. Jos kommunikointi joidenkin verkkoon kuuluvien välillä ei suju kunnolla tai eri henkilöillä on erilaiset tavoitteet, on oppilaan kanssa vaikea päästä toivottuihin tuloksiin. (Jokiharju, Kukkurainen, Kulmala, Rantanen 1995, 4.) Yhteistyö perheiden kanssa on erittäin tärkeää, koska autistisen lapsen kuntouttaminen ja kehittyminen edellyttää, että lapsen koko valveillaoloaika muodostaa ehjän toiminnallisen kokonaisuuden. Autistisen lapsen kuntoutuksen lähtökohta on kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen kehittäminen. Aikuisten välinen yhteistyö lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. (Virtanen 2000, 12.) HOJKS eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on arkipäivää monille lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. HOJKSia laadittaessa oppilaan vanhemmat ja opettaja ovat aina mukana. HOJKS-palaveriin voi osallistua myös muita tahoja lapsen kuntoutukseen ja opetukseen liittyen. HOJKS on tiedon siirron väline heille, jotka toimivat lapsen kanssa. Se on tärkeä siirtymävaiheissa, kun oppilas siirtyy luokalta toiselle. Näin tieto välittyy opettajalta toiselle. HOJKS on oppilaan tuntemuksen väline. Sen laadinta edellyttää oppilaan pedagogista diagnosointia. HOJKSiin opettaja arvioi oppilaan oppimisedellytykset, vahvuudet ja tuen tarpeet. Tämän pohjalta opetusta lähdetään suunnittelemaan. Siihen kirjataan oppilaan

22 22 yksilöllinen etenemissuunnitelma opinnoissa ja asetetaan opetukselliset tavoitteet. HOJKS on myös arvioinnin väline, perustuen siinä kirjattuihin tavoitteisiin. (Kajanto 2005, )

23 23 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1 Tutkimuskohde Tutkimuskohteena tutkimuksessamme ovat autististen lasten vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot vanhempien kokemana, joiden lapsella ei ole todettu kehitysvammaa. Lasten ikä on rajattu kuudesta neljääntoista vuoteen. Haastateltaviemme lapset ovat vuotiaita poikia. Kaikki haastateltavamme ovat äitejä. Tiedustelimme Satakunnan alueen erityiskouluista autististen lasten vanhempien yhteystietoja. Kahdessa koulussa oli autistisia oppilaita, joilla ei ollut kehitysvammadiagnoosia. Toimitimme kouluihin parikymmentä kirjettä, joissa tiedusteltiin vanhempien halukkuutta osallistua teemahaastatteluun. Opettajat olivat toimittaneet kirjeet 13 oppilaan vanhemmille. He olivat rajanneet pois oppilaat, joilla on autistisia piirteitä, jotta he eivät leimautuisi. Saimme ainoastaan kaksi yhteydenottoa. Olimme aluksi ajatelleet rajata tutkimuksen koskemaan Satakunnan alueen autistisia lapsia. Koska emme saaneet alueelta riittävästi haastateltavia, otimme yhteyttä muidenkin kaupunkien erityiskouluihin. Otimme yhteyttä kuuden eri kaupungin erityiskouluihin. Tämän kyselykierroksen kautta saimme yhden haastateltavan. Neljäs haastateltava löytyi tuttavaperheen kautta. Nämä haastattelut teimme puhelinhaastatteluna käyttäen samaa teemahaastattelurunkoa. Haastattelutilanteet olivat rauhallisia. Olimme sopineet etukäteen ajan, milloin soitamme, joten haastateltavat olivat pystyneet järjestämään rauhallisen hetken kotona. Olimme sopineet erään koulun kanssa kyselyn toimittamisesta autististen lasten opettajille. Koulussa oli kolme opettajaa, jotka opettavat autistisia oppilaita. Heille toimitettiin kyselylomake. Saimme yhden lomakkeen takaisin. Otimme kouluun vielä uudelleen yhteyttä ja toivoimme opettajien vastaavan kyselyyn. Tästä huolimatta lisää lomakkeita ei palautettu. Jouduimme jättämään opettajien näkökulman pois työstämme.

24 24 Tutkimus antaa autististen lasten vanhemmille mahdollisuuden saada näkemyksensä esille lastensa vuorovaikutukseen liittyvissä asioissa, sekä keskustella monista tärkeistä ja vaikeistakin asioista, jotka liittyvät autistisen lapsen kanssa elämiseen. 6.2 Tutkimusote Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on tyypillistä, että tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa. Sen aineisto kootaan todellisissa, luonnonmukaisissa tilanteissa ja tiedonkeruun välineenä suositaan ihmistä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytetään laadullisia metodeja, joita ovat teemahaastattelu, osallistuva havainnointi, dokumenttien ja tekstien diskursiiviset analyysit sekä ryhmähaastattelut. Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti, kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei käytetä satunnaisotosta. Tapauksia käsitellään ainutlaatuisina ja aineistoa tulkitaan sen mukaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, ) Kvalitatiivinen tutkimus selvittää tutkittavien havaintoja tilanteesta ja antaa mahdollisuuden huomioida heidän menneisyyteensä ja kehitykseensä liittyviä tekijöitä. Kvalitatiivinen tutkimus tuo esille tutkittavien näkökulman ja saa heidän äänensä kuuluviin. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 27.) Tämän tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen, jossa kysytään autististen lasten äitien näkemyksiä ja kokemuksia autistisen lapsen vuorovaikutus- ja sosiaalisista taidoista. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa suositaan metodeja, jossa tutkittavien näkökulmat pääsevät esille. Metodina käytimme teemahaastattelua ja aineisto koottiin pääosin kotitilanteessa. Kohdejoukko valittiin tarkoituksenmukaisesti autististen lasten vanhemmista ja rajasimme pois autistiset lapset, joilla on kehitysvammadiagnoosi. Halusimme saada autististen lasten vanhempien äänen kuuluville sekä saada heidän näkökulmaansa esiin tutkimuksessamme. Halusimme kuulla autististen lasten vanhempien havainnoista lastensa vuorovaikutus- ja sosiaalistentaitojen merkityksestä. Annoimme vanhemmille mahdollisuuden kertoa myös menneestä ajasta sekä tulevaisuudesta.

25 Tutkimusmenetelmät Haastattelu soveltuu monenlaisiin tarkoituksiin. Se on joustava ja sitä voidaan käyttää lähes kaikkialla. Lisäksi sen avulla voidaan saada syvällistä tietoa. Ihmiset kokevat yleensä haastattelun miellyttäväksi, koska se on lähellä arkista käytäntöä, ihmiset tietävät suurin piirtein mistä haastattelussa on kyse. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 11.) Haastattelu antaa mahdollisuuden selventää ja syventää vastauksia. Haasteltavalla on mahdollisuus tuoda asioita esille vapaasti. Haastatteluissa kieltäytymisprosentti on Hirsjärvi&Hurmeen mukaan pienempi kuin esimerkiksi lomakekyselyissä. Lisäksi haastattelu sopii lomaketta paremmin emotionaalisille ja intiimeille aihealueille. (Hirsjärvi & Hurme 2001, ) Teemahaastattelu kohdennetaan tiettyihin teemoihin, joista haastateltavan kanssa keskustellaan. Teemahaastattelu perustuu oletukseen, että yksilön kaikkia kokemuksia, ajatuksia, uskomuksia ja tunteita voidaan tutkia tällä menetelmällä. Teemahaastattelussa korostetaan haastateltavien elämysmaailmaa ja heidän määritelmiään tilanteesta. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48.) Teemahaastattelussa oleellisinta on, että yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Tämä tuo tutkittavien äänen paremmin kuuluviin ja vapauttaa pääosin haastattelun tutkijan näkökulmasta. Metodi ottaa huomioon sen, että keskeistä ovat ihmisten tulkinnat asioista sekä heidän asioille antamansa merkitykset, samoin kuin sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. Teema-alueita tarkennetaan haastattelutilanteessa kysymyksillä. Teema-alueiden tulisi olla väljiä, jotta tutkittavasta aiheesta saataisiin mahdollisimman laajasti tietoa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 48, ) Tutkimuksessamme käytimme metodina teemahaastattelua, koska halusimme antaa lasten äideille mahdollisuuden tuoda asioita esille vapaasti. Halusimme saada autististen lasten vanhempien mielipiteitä ja ajatuksia esille, sekä kuulla heidän ajatuksiaan autismin tuomista rajoituksista. Teemahaastattelu antaa mahdollisuuden tuoda autististen lasten äitien äänien kuuluviin. Teemahaastattelun avulla saimme kuulla vanhempien kokemuksia ja tulkintoja elämästä autistisen lapsen kanssa. Haastattelua ohjasivat teemat, joita täydensimme kysymyksillä. Teemoja työssämme ovat

26 26 kommunikaatio, koulu ja kommunikaatio-opetus, sosiaaliset taidot, vuorovaikutustaidot ja vapaa-aika. Teemat ovat riittävän väljiä. Puhelinhaastatteluissa jouduimme käyttämään enemmän kysymyksiä kuin nauhoitetuissa haastatteluissa. 6.4 Tutkimusaineiston analyysi Analyysitavan valinta ei määräydy jonkin säännön mukaan, vaan valitaan analysointitapa, joka parhaiten tuo vastauksen ongelmaan tai tutkimustehtävään. Aineiston analyysi olisi aloitettava mahdollisimman pian aineiston keruuvaiheen jälkeen. Aineistoa siis voidaan kerätä ja analysoida osittain samanaikaisesti. (Hirsjärvi ym. 2003, ) Kvalitatiivisen aineiston sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti. Aineiston analysoinnista puhuttaessa käytetään ilmauksia aineistolähtöinen eli induktiivinen ja teorialähtöinen eli deduktiivinen. Tutkimuksen aineisto kuvaa ilmiötä, jota tutkitaan ja analyysin tarkoituksena on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä. Analyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon informaatiota kadottamatta. Hajanaisesta aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatio. Sen avulla saadaan selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettavia johtopäätöksiä tutkittavasta ilmiöstä. Analyysia tehdään tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. (Tuomi & Sarajärvi 2002, ) Tässä tutkimuksessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Kirjoitimme haastattelut auki. Aloitimme haastattelujen kirjoittamisen heti puhelinhaastattelujen jälkeen. Luimme haastatteluja lävitse useampaan kertaan ja alleviivasimme tekstistä olennaisia ilmauksia. Kirjoitimme ne ylös. Etsimme vastauksista samankaltaisuuksia ja yhteneväisyyksiä. Näiden perusteella vastaukset luokiteltiin. Karsimme aineistosta epäolennaisen pois. Luimme aineistoa läpi useaan kertaan saadaksemme siitä kokonaiskuvan. Tämän jälkeen haimme vastauksia tutkimusongelmiimme. Olemme pyrkineet havainnollistamaan tuloksia esimerkeillä, joita vanhemmat kertoivat. Olemme pyrkineet ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan analyysin kaikissa vaiheissa.

27 27 7 TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TARKASTELUA Haastattelimme neljää autistisen lapsen äitiä. Äidit olivat eri puolilta Suomea, koska emme saaneet Satakunnan alueelta tarpeeksi haastatteluja. Haastattelut teimme teemahaastatteluna, joista kaksi oli puhelinhaastattelua. Lasten iät olivat vuoteen. Kaikki kävivät yläastetta erityisluokalla. Vanhemmat huolestuivat ensimmäiseksi puheen poikkevuudesta. Autismi-diagnoosin saamiseen saattoi mennä pari vuotta. Joillakin ensimmäinen diagnoosi oli dysfasia. Tämä vaihtui myöhemmin autismidiagnoosiin. Vanhemmat kokivat diagnoosin tärkeäksi. Se toi ahdistusta ja huolta tulevaisuudesta, mutta toisaalta helpotti, kun sai lapsen poikkeavalle käyttäytymiselle nimen. Lisäksi diagnoosin saaminen on edellytys kuntoutuksen saamiseen sekä sopeutumisvalmennuskursseille osallistumiseen. 7.1 Kohdejoukon vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot Kaikilla lapsilla on vaikeuksia puheen tuottamisessa. Kaikupuhetta on yhdellä lapsista. Lapsi toistelee mainoksien fraaseja, jotka eivät liity kyseessä olevaan asiaan. Yksi äiti kuvaa lapsensa puhetta sähkösanoma- tyyliseksi epätarkaksi puheeksi. Poika käyttää puhuessaan ainoastaan substantiiveja ja verbejä. Puheen epätarkkuus tulee esille useammassa haastattelussa. Tämän vuoksi vieraiden henkilöiden kanssa kommunikointi on vaikeaa. Tullakseen ymmärretyksi lapset tarvitsevat perheen tukea. Lapsista jokainen pystyy kommunikoimaan oman perheen kanssa. Kolmella lapsista on puheen apuna kuvia, piirroksia ja apuviittomia. Kysymyksien tuottaminen on vaikeaa suurimmalle osalle haastateltavien lapsista. Puhe saattaa olla kovin äänekästä, ja tämä tuo vaikeuksia vuorovaikutustilanteisiin. Vuorovaikutustilanteissa suurimmaksi ongelmaksi nousee ymmärretyksi tuleminen. Äidit toteavat lapsen kyllä kykenevän vastavuoroiseen vuorovaikutukseen kotona, mutta vieraiden kanssa tulee vaikeuksia. Vuorovaikutustilanteissa ongelmana on lapsen heikko kyky vastaanottaa informaatioita ilman kuvia ja viittomia. Yksi äiti ilmaisee, että lapselle pitää puhua yksinkertaisilla ja selkeillä lauseilla, jotta viesti menee perille. Valintojen tekeminen tuottaa vaikeuksia. Niiden tekeminen tapahtuu pääosin

28 28 näyttämällä, mitä haluaa. Osa lapsista ei halua tilanteisiin, joissa pitää valita, koska valintojen tekeminen on vaikeaa. Lapsen omaperäinen käytös vaikeuttaa sekä vuorovaikutus- että sosiaalisia tilanteita. Vieraiden on vaikea hyväksyä lapsen kovakouraista kontaktin ottamista. Autistisen lapsen kontaktin ottaminen on omaehtoista. Lapsi ei välttämättä hyväksy toisen lähestymisyrityksiä, ellei hän itse sitä sillä hetkellä halua. Lapsella on vaikeus tuoda oma tahtonsa julki. Hän ei kykene ilmaisemaan mitä haluaa. Iso ihmisjoukko aiheuttaa levottomuutta ja sekavuutta. Tämä vaikeuttaa lapsen osallistumista esimerkiksi juhliin. Hän ei kykene luomaan toimivaa vuorovaikutussuhdetta isossa ihmisjoukossa. Eräs haastateltava kertoo pojan leikkivän siskon kanssa yhdessä. Sisko on nuorempi ja he ovat leikeissä samalla tasolla. Sisarukset leikkivät rinnakkaisleikkiä, mutta eivät vastavuoroisesti. Lapsien halu eristäytyä vaikeuttaa sosiaalisten taitojen kehittymistä. Äiti tuo esiin lapsen vaikeuden ymmärtää toisten ihmisten tarpeet. Hän ei ymmärrä, että hänen pitää ottaa toiset huomioon. Eräs äiti kertoo poikansa todenneen, että hänellä on yksi ystävä, koska ystävä on auttavainen. Yksi äiti kertoi poikansa keskustelevan aiheista jotka kiinnostavat häntä. Hänelle ei ole merkitystä sillä, kiinnostaako aihe toista osapuolta. Kaksi äitiä tuo esiin, että poika oppii käyttäytymismalleja matkimalla. Tämän he kokevat hankaluudeksi, koska poika ottaa mallia niin negatiivisesta kuin positiivisesta käyttäytymisestä. Äidit tuovat esiin lapsen juuttumisen omaan maailmaansa. Lapsi saattaa lukea Aku Ankkaa, vaikka kylässä olisi muita lapsia, joiden kanssa voisi leikkiä. Osa äideistä tuo esille myös lapsen joustamattomuuden. Oma päivärytmi pitää toimia minuutilleen, vaikkakin kellon ja ajan hahmottaminen tuottaa vaikeuksia. Joustamattomuus tulee esille yhdellä lapsella myös siinä, että hän pitää kiinni siitä miten kuvittelee asian olevan. Hän ei pysty ymmärtämään esimerkiksi kuulleensa väärin. Yksi äideistä kertoi pojan puhuvan eri äänensävyllä eri henkilöille. Äidille, isälle, siskolle ja jopa kissalle on oma äänensävynsä. Osalla lapsista on aistiyliherkkyyttä. Aistiyliherkkyydet tuovat vaikeuksia sosiaalisiin tilanteisiin. Esimerkiksi tietty haju tai ääni voi laukaista raivokohtauksen tai eristäytymistä tilanteesta.

29 Koulun merkitys vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kaikissa haastatteluissa tulee ilmi, ettei koulun opetus ole riittävää autistisen lapsen sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Kaksi äideistä kokee sosiaalistenja vuorovaikutustaitojen opetuksen olleen alkuvuosina parempaa kuin tällä hetkellä. Yksi äideistä kertoo koulun ja kodin välisestä ristiriidasta kouluvalintaa tehdessä. Henkilökunta oli kokenut riittämättömyyttä vastaamaan lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymiselle. Yläasteen aikana kodin ja koulun väliseksi ristiriidaksi koetaan läksyjen määrä. Äiti kokee läksyihin kuluvan suhteettoman paljon aikaa. Salo (2003) kertoo, että dysfaattisten lasten vanhemmista yli 70 prosenttia kokee saaneensa riittävästi tukea lapsensa koulun valintaan. Vanhemmista noin 15 prosenttia kokee saavansa liian vähän tukea ja apua lastensa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Samassa tutkimuksessa vanhemmat kertovat, että heille jää liian suuri vastuu lapsensa koulunkäynnin järjestelystä ja sen tukemisesta. (Salo 2003, 17). Erityiskouluissa on samalla luokalla eri diagnoosilla olevia lapsia. Tämä aiheuttaa opettajalle haasteellisen tehtävän tukeakseen jokaista lasta yksilöllisesti. Vaikka luokalla olisi vain autistisia lapsia, on heidän tuen tarpeensa hyvinkin erilainen. Autistisilla ja dysfaattisilla lapsilla on samankaltaisia vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä ongelmia. Dysfaattisten lasten opetuksella on pidemmät perinteet kuin autististen lasten opetuksella. Autististen lasten opetus on vasta 90 luvulla alkanut kehittyä Suomessa ja sen myötä on muodostettu autismiluokkia.tutkimuksemme eräs äiti on kokenut opettajien epävarmuuden oikeasta kouluvalinnasta ahdistavaksi. Opettajilla ei ole ehkä vielä silloin ollut niin paljon kokemusta ja tietämystä autismista. Mielenkiintoista on, miksi koulu ei näe kodin taakkaa erityislasten läksyjen määrässä. Arjen sujumisen kannalta olisi erityislasten perheille tärkeää läksyjen määrän vähentäminen. Ellei läksyjä olisi niin paljon, vanhemmilla olisi enemmän aikaa normaaliin sosiaalisten- ja vuorovaikutustilanteiden luomiseen. Yläasteella kommunikaatio-opetus on sisällytetty muuhun opetukseen. Enää ei ole erillistä oppiainetta, jossa opetettaisiin vuorovaikutustaitoja. Opetus nivoutuu kaikkiin oppiaineisiin, esimerkiksi matematiikan tunnilla vaaditaan puhumista. Koululta perheet ovat saaneet vinkkejä vuorovaikutustaitojen kehittämiseen myös kotona, esimerkiksi pelien avulla. Koulusta koetaan saatavan tukea myös erityistarpeisiin esimerkiksi

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

1.1. MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä

1.1. MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä 1 1.1. MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä Sosiaalisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten välistä toimintaa erilaissa ympäristöissä. Ihmisen kehittymistä sosiaalisilta taidoiltaan yhteiskunnan

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012

Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari. Siikaranta 13.9.2012 Laaja-alaisten erityisopettajien syysseminaari Siikaranta Ketä kannattaa opettaa? Onko toivottomia tapauksia? Älä pienennä minua oikeasta koostani vertaamalla minua jättiläiseen. Juhani Siljo Mitä kannattaa

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille Välillä vähän Eemeli Olet ehkä jo tavannut hänet tai tulet jonakin päivänä tapaamaan hänet. Hän on kahden kesken aikuisen

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki

Turvataitoja erityislapsille. Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Turvataitoja erityislapsille Helsinki 8.2.2013 Pirjo Lahtinen Satu Peitso Elina Ristimäki Onerva Mäen koulu Jyväskylän näkövammaisten koulu ja Haukkarannan koulu yhdistyivät vuoden 2013 alussa Onerva Mäen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot