FCG Finnish Consulting Group Oy. Jyväskylän kaupunki HULEVESIOHJELMA P15244

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki HULEVESIOHJELMA P15244

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TARPEET HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMISELLE JYVÄSKYLÄSSÄ Vastuunjakoasiat Kaupungin kehittyminen JYVÄSKYLÄN HULEVESIOHJELMA Päätavoitteet Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Toimenpidetaulukko HULEVESIOHJELMAN VAIKUTUKSET JA TULEVAISUUS Lainsäädännön muutokset Hulevesien hallinnan rahoittaminen Ohjelman vaikutuksien arviointi Jyväskylän toimintamallin kehittäminen Seuranta... 8 LIITTEET Liite 1 Yleistietoa hulevesistä

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 1 (8) JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI HULEVESIOHJELMA 1 JOHDANTO Jyväskylän kaupunki on ilmaissut tahtotilansa hulevesien hallinnan kehittämiseen käynnistämällä hulevesiohjelman laatimisen. Hulevesiohjelman tavoitteena on parantaa Jyväskylän kaupungissa hulevesien hallintaa ja tätä kautta poistaa kaupungille ja kaupungin asukkaille hulevesistä aiheutuvia haittoja. Ohjelmalla halutaan edistää tarkoituksenmukaisten, kustannustehokkaiden ja ympäristöön sopivien ratkaisujen käyttöönottoa sekä tehostaa ja selkeyttää hulevesiin liittyviä toimintoja eri hallintokuntien kesken. Hulevesiohjelman laatiminen kuuluu Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen strategian toimenpiteisiin sekä kaupungin ilmasto-ohjelmaan. Hulevesiohjelman laatimisesta on vastannut vuonna 2009 perustettu hulevesityöryhmä, jossa ovat olleet mukana Jyväskylän kaupungilta ja Jyväskylän Energia Oy:stä seuraavat henkilöt: Tuija Solin, asemakaavapäällikkö Taru Heikkinen, kaavoitusbiologi Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti Jari Lohi, rakennuttajapäällikkö Mika Koliseva, yleissuunnitteluinsinööri Pasi Huotari, ympäristösuojelupäällikkö Heikki Lehtonen, lvi-insinööri Ora Nuutinen, tonttipäällikkö Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö Juha Kettunen, vesihuoltoinsinööri Kaavoitus Kaavoitus Kaavoitus Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntatekniikka Ympäristötoimi Rakennusvalvonta Tonttipalvelut Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy Hulevesiohjelman kokoamisen konsulttina toimi FCG Finnish Consulting Group Oy. Taustatietoa hulevesistä ja niiden vaikutuksista on esitetty liitteessä 1.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 2 (8) 2 TARPEET HULEVESIEN HALLINNAN KEHITTÄMISELLE JYVÄSKYLÄSSÄ 2.1 Vastuunjakoasiat 2.2 Kaupungin kehittyminen Jyväskylässä kaupungin hallintokunnat ovat katsoneet hulevesiä omista lähtökohdistaan, eikä päävastuuta hulevesistä ja niiden hallinnasta ole määritetty. Nykytilanteessa Jyväskylän kaupungin alueella hulevesiviemärin runkoverkostoa hallinnoi Jyväskylän Energia Oy. Hulevesiverkostoa on myös Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalvelujen (yhdyskuntatekniikan vastuualue) hallinnassa. Olemassa olevan hulevesiverkoston hallinta jakautuu pääasiallisesti siten, että Jyväskylän Energia Oy vastaa toiminta-alueellaan hulevesiviemärin runkoverkostosta. Toiminta-alueiden ulkopuolella alueiden kuivatus on toteutettu pääasiassa avo-ojajärjestelmin. Myös toiminta-alueen sisällä on alueita, joissa on käytössä avo-ojakuivatus. Kaupunkirakennepalvelujen yhdyskuntatekniikan vastuualue vastaa runkoverkon ulkopuolisista osista, kuten ns. viiksijohdoista, ritiläkaivoista ja hulevesipumppaamoista sekä yleisille alueille toteutettavista tasaus- ja viivytysrakenteista. Lisäksi hulevesijärjestelmään kuuluu useita erilaisia ojia, joiden kunnossapitovastuu on epäselvä. Jyväskylässä on lisäksi vanhoja sekaviemäröityjä alueita, joiden hulevedet johdetaan jätevesien kanssa samaan järjestelmään ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Sekaviemäröinnistä tulisi pyrkiä eroon, mutta kohteissa, joissa viemärit on eriytetty, kiinteistöjen saaminen erottelemaan hule- ja jätevetensä on koettu hankalaksi. Jyväskylän kaupungin kehittämisen lähtökohtana on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen. Vuonna 2009 on käynnistetty Jyväskylän kaupungin yleiskaavan laatiminen, jonka yhteydessä laaditaan keskustaajamaalueiden täydennysrakentamisselvitys. Asuin- ja toimitila-alueita täydennysrakennetaan ja myös uusia alueita otetaan käyttöön. Kaikki tämä aiheuttaa haasteita hulevesien hallinnalle. Jyväskylässä on 2000-luvulle saakka rakennettu laajoja putkiviemäreihin perustuvia hulevesijärjestelmiä, joiden suunnittelussa ei ole huomioitu tulvariskejä eikä mitoituksessa ole varauduttu täydennysrakentamisen aiheuttamaan hulevesivalunnan lisääntymiseen ja nopeutumiseen. Täydennysrakentamisessa paikalliset olosuhteet voivat muuttua merkittävästi alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna, mikä voi näkyä etenkin lisääntyneenä tulvariskinä. Täydennysrakentaminen lisää myös hulevesien aiheuttamaa ympäristökuormitusta, joka voi kasvaa lähes huomaamatta tasolle, josta on selvää haittaa. Uusia alueita käyttöön otettaessa muutokset kohteen hydrologiassa ovat suuria ja osin välittömiä, mutta mahdollisuudet niiden hallintaan ovat täydennyskohteita paremmat. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suurten yksiköiden, kuten laajojen kauppa- tai logistiikkakohteiden vaikutuksiin, oli sitten kyse uudis- tai täydennysrakentamisesta.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 3 (8) 3 JYVÄSKYLÄN HULEVESIOHJELMA 3.1 Päätavoitteet Jyväskylän hulevesiohjelman päätavoitteena on hulevesien hallinnan parantaminen kokonaisuutena. Hulevesiohjelma määrittelee yhteisen tahtotilan, johon kaikki hallintokunnat sitoutuvat. Tavoitteina on hulevesien luonnonmukaisen hallinnan edistäminen, tulvahaittojen ehkäisy sekä hulevesien aiheuttamien ympäristöhaittojen hallitseminen. Tehtävillä toimenpiteillä turvataan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta sekä parannetaan pohjaveden laatua ja varmistetaan sen riittävä muodostuminen. Hulevedet nähdään resurssina ja mahdollisuutena luoda kestävämpää ja parempaa ympäristöä. Tavoitteena on, että kaupungin hallintokunnissa hulevesien hallinnan vastuut ja toiminnan rahoitus ovat selkeät ja jokainen taho tuntee ja sisäistää tehtävänsä sekä kantaa vastuunsa oman alueensa toimenpiteistä. Hulevesien hallinnalle on olemassa selkeä toimintamalli, jolla tehtävät ja vastuut on määritetty sekä tietotaito, tiedonkulku ja yhteistyö varmistettu. 3.2 Hulevesien hallinnan yleiset periaatteet Hulevesien hallinnan ensisijaisena tavoitteena on hulevesien muodostumisen ehkäisy, jolla voidaan parhaiten estää hulevesistä aiheutuvia haittoja. Tämä tarkoittaa käytännössä läpäisemättömien pintojen vähentämistä paremman suunnittelun keinoin. Muodostuneiden hulevesien hallinnassa painopiste tulee olla syntypaikalla tehtävissä toimenpiteissä. Hulevettä tulee ensisijaisesti hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää maaperään yleisillä alueilla ja tonteilla ja vasta sitten johtaa vesiä keskitettyihin järjestelmiin, joihin hulevedet johdetaan laajemmilta alueilta. Hulevesien määrällisessä hallinnassa tulee ratkaista hulevesien suuresta määrästä aiheutuvien ongelmien hallinta viivyttämällä sekä huleveden imeyttäminen pohjaveden pinnan alenemisen estämiseksi. Hyvässä ratkaisussa molemmat tekijät ovat huomioitu. Luontoarvoiltaan herkissä kohteissa sekä pohjavesialueilla imeyttämisen merkitys korostuu. Hulevesien laadullisen hallinnan tärkeimpänä tavoitteena on hulevesiin kohdistuvien laatuhaittojen ennaltaehkäisy, johon voidaan vaikuttaa ohjeistuksilla ja toimintatavoilla. Epäpuhtauksien pääsemistä hulevesiin voidaan ennaltaehkäistä mm. kattamalla riskitoimintoja ja johtamalla haitallisimmat vedet jätevesiviemäriin hulevesijärjestelmän sijasta. Laadulliseen hallintaan käytettävät rakenteelliset menetelmät tulisi toteuttaa syntypaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Laadullisessa hallinnassa tärkeintä on ehkäistä pitkäaikaisia, kroonisia vaikutuksia. Hulevesien hallinnan toteuttaminen noudattaa pääsääntöisesti kuvassa 1 esitettyä periaatetta ja siinä esitetään noudatettavaksi taulukossa 1 esitettyä tärkeysjärjestystä, jota kaikkien hallintokuntien tulee sitoutua soveltamaan. Uudenlaiset hulevesien hallintaratkaisut otetaan käyttöön ensisijaisesti uusilla sekä täydennysrakennettavilla alueilla. Vanhoilla alueilla ratkaisuja sovelletaan lähinnä mahdollisten tulva- tai ympäristöhaittojen poistamiseksi.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 4 (8) Kuva 1. Hulevesien hallinnan prosessikaavio Taulukko 1. Hulevesien hallinnan tärkeysjärjestys Prioriteettijärjestys I Ehkäistään hulevesien muodostumista ja niihin kohdistuvaa laatuhaittaa II Hulevedet käsitellään ja hyödynnetään syntypaikallaan III Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan suodattavalla ja viivyttävällä järjestelmällä IV Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemärissä yleisille alueille viivytettäväksi ja puhdistettavaksi ennen vesistöön johtamista. V Hulevedet johdetaan viemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön. Selitys Ympäristöä rakennetaan ja ylläpidetään siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet hyödynnetään kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeytetään tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat. Vedet johdetaan syntypaikaltaan painanteiden ja ojien kautta puhdistaen ja viivyttäen. Ratkaisuilla pyritään edistämään imeytymistä. Vedet johdetaan putkitetusta järjestelmästä viivyttäviin ja puhdistaviin avouomiin, painanteisiin, lammikoihin tai kosteikkoihin ennen johtamista purkuvesistöön. Jos muut hulevesien hallintatoimenpiteet eivät ole mahdollisia, johdetaan hulevedet putkitettuna suoraan vesistöön. Menettelyllä ei saa aiheuttaa tulva- ja eroosiohaittoja tai muuta haittaa ympäristölle. Poikkeuksen muodostavat erityisen likaiset hulevedet, jotka voidaan esimerkiksi haittaa aiheuttavan toiminnan ympäristöluvassa tai vastaavassa määräyksessä edellyttää esikäsiteltäväksi ennen hulevesijärjestelmään johtamista tai johdettavaksi jätevesiviemäriin ja edelleen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Luvan jätevesiviemäriin johtamiselle antaa vesihuoltolaitos ja siitä on sovittava kirjallisesti.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 5 (8) 3.3 Toimenpidetaulukko Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa ja siinä on käytetty seuraavia lyhenteitä: Ytek = Yhdyskuntatekniikan vastuualue Kaava = Yleis- ja asemakaavoitus Rakval = Rakennusvalvonta Yto = Ympäristötoimi JE = Jyväskylän Energia Oy Taulukko 2. Hulevesien hallinnan tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot Toimenpide/tavoite Tarkempi kuvaus Vastuutaho Aikataulu Päätöksenteko: Hulevesiohjelman käsittely ja hyväksyminen Kaupunkirakennelautakunnan käsittely ja hyväksyntä hulevesiohjelmalle Hulevesityöryhmä 2011 Toimintaohjeet ja tietopaketti yksityisille toimijoille Hallintokunnat, hulevesityöryhmä ohjaa toteutusta 2013 Koulutus / ohjeistus yksityisille Hulevesien hallinnan rakentamistapaohjeiden laatiminen Rakval Info- ja keskustelutilaisuudet sidosryhmille Hulevesityöryhmä alkaen 2011 Resurssitarpeiden kartoitus yksikkökohtaisesti Hallintokunnat, hulevesityöryhmä 2012 Riittävien henkilöresurssien ja määrärahojen osoittaminen Päätökset tarvittavien henkilöresurssien hankkimisesta Hallintokunnat 2012 Määrärahat hulevesijärjestelmien toteuttamiseen ja ylläpitoon omana talousarviokohtanaan Ytek, JE alkaen 2012 Koulutustarpeen kartoitus yksikkökohtaisesti. Hallintokunnat, hulevesityöryhmä ohjaa toteutusta alkaen 2011 Kaupungin ja Jyväskylän Energian osaamisen kehittäminen Koulutustilaisuuksien järjestäminen Hulevesityöryhmä alkaen 2011 Info- ja keskustelutilaisuudet ao. lautakunnille sekä virkamiehille Hulevesityöryhmä alkaen 2011 Hallintokuntien toimintaohjeet valtakunnallisen hulevesioppaan pohjalta. Hulevesityöryhmä ja hallintokunnat 2012 Yleiset periaatteet / toimintatavat Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsiminen hulevesijärjestelmien hallinnoinnille; esim. palveluyhtiöt, kiinteistöjen yhteiset ratkaisut Hulevesityöryhmä

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 6 (8) Tallennetaan webmappiin tietoa hulevesialtaista, ojista ja tulvareiteistä Esitetään hulevesiverkoston osat sekä avojärjestelmät kartalla Hulevesityöryhmä ja hallintokunnat Ytek, JE alkaen 2012 alkaen 2012 Suunnittelutarpeet Toimenpideohjelman laatiminen purkuvesistöihin päätyvien hulevesien laadun parantamistoimista Osoitetaan tärkeimmät tulvareitit ja kootaan tiedot hulevesitulvakohteista Yto, Ytek, JE Ytek Tehdään valuma-aluetasoiset virtaamaselvitykset tärkeimpien virtausreittien osalta hulevesisuunnitelmien laatimisen yhteydessä Ytek, JE Selvitys Jyväskylän keskeisten järvien (Palokka-, Alva- ja Tuomio-) tilasta Yto Yleis- ja asemakaavojen yhteydessä tehdään tarvittaessa hulevesiselvityksiä ja -suunnitelmia Ytek, Kaava

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 7 (8) 4 HULEVESIOHJELMAN VAIKUTUKSET JA TULEVAISUUS 4.1 Lainsäädännön muutokset Hulevesien hallinnan kehittymiseen tulee eniten vaikuttamaan valmisteilla oleva vesihuoltolain (119/2001) muutos. Vesihuoltolain ja siitä aiheutuva maankäyttö- ja rakennuslain muutosten tarkka sisältö ei ole vielä varmistunut ja uusien lakien voimaan tulo on todennäköistä vasta muutaman vuoden päästä. Koska vasta nämä lakimuutokset todella selkeyttävät vastuunjakokysymykset, tulee ennen niiden voimaantuloa pystyä toimintaa kehittämään myös nykyisten lakien mukaisesti. Tässä ohjelmassa ehdotettua toimintamallia voidaan käyttää myös nykytilanteessa, mutta on erityisen tärkeää, että Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy näkevät kumpikin asetetut hulevesien hallinnan tavoitteet mielekkäänä ja pyrkivät niitä edistämään, vaikka uudet toimintatavat eivät istuisi nykyisiin tehtäviin täysin. 4.2 Hulevesien hallinnan rahoittaminen Lainsäädännön muuttumiseen sisältyy myös kysymys hulevesimaksun uudistamisesta. Voimassa olevan vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitos voi periä huleveden liittymis- ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Yleistä hulevesimaksua laitos ei voi periä. Nykytilanteessa Jyväskylän Energia kattaa keräämillään liittymis- ja perusmaksuilla vain noin neljänneksen hulevesiverkoston investointi- ja käyttökustannuksista. Ilman tulopohjan laajentamista hulevesien hallinnan kehittäminen ei ole mahdollista, oli toimija sitten vesihuoltolaitos tai kaupunki. 4.3 Ohjelman vaikutuksien arviointi Esitetty toimintamalli lisää hallintokuntien, etenkin yhdyskuntatekniikan vastuualueen tehtäviä nykytilanteeseen nähden, mutta tehtävien luonne ei muutu. Tärkeintä on eri hallintokuntien välinen yhteistyö ja hulevesikysymysten tarkastelu riittävän laajoina kokonaisuuksina niin alueellisesti (valumaaluetaso) kuin kronologisesti (suunnittelu, rakentaminen, ylläpito). Hulevesien hallinnan suunnittelu tulee liittää maankäytön suunnitteluun ja riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta asioita voidaan tarkastella ajoissa ja tarvittavassa mittakaavassa. Maankäytön suunnittelu kytkee muutenkin yhteen eri yksiköiden toiminnan, joten se on oikea ympäristö myös hulevesien hallinnan suunnittelulle. Hulevesien hallinnan uudet ratkaisut lisäävät kustannuksia. Uusien järjestelmien myötä investointikustannukset lisääntyvät jonkin verran, mutta osana muun infrastruktuurin toteuttamiskustannuksia kokonaisuus ei merkittävästi muutu. Kunnossapitokustannukset sen sijaan lisääntyvät. Hulevesien hallinnan kehittyminen tarkoittaa, että jatkossa kiinteistöjen alueella tehtävien toimenpiteiden merkitys ja kiinteistönomistajien vastuu omista vesistään tulee huomioida paremmin. Tärkeä tekijä kiinteistökohtaisen hulevesien hallinnan toteutumisessa sekä yhteensovituksessa kokonaisuuteen on riittävät resurssit toimenpiteiden valvonnassa sekä kaupungin eri hallintokuntien välinen koordinoitu yhteistyö. Toimintamallin hyväksyminen tarkoittaa myös hulevesien luonteen muuttumisen hyväksymistä. On todettava, että hulevesistä voi aiheutua ympäristölle ja yhdyskuntarakenteelle haittaa eikä niitä voi enää pitää vapaasti purettavina puhtaina sadevesinä.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 8 (8) 4.4 Jyväskylän toimintamallin kehittäminen 4.5 Seuranta Hulevesien hallinnan toimintamallin kehittämisestä Jyväskylässä vastaa hulevesityöryhmä, joka koostuu asiaan liittyvien hallintokuntien ja vesihuoltolaitoksen edustajista. Hulevesityöryhmän edustajat toimivat oman yksikkönsä yhteyshenkilönä ja oman alueensa asiantuntijoina. Työryhmä ei päätä hulevesiin liittyvistä asioista vaan valvoo edustajiensa kautta, että eri hallintokunnille vastuutetut toimenpiteet toteutuvat ja hulevesiohjelman tavoitteet huomioidaan hallintokuntien työssä. Työryhmä seuraa ohjelman toteutumista vuosittain ja raportoi tilanteesta kaupunkirakennepalveluiden johdolle. Työryhmä huolehtii myös ohjelman päivittämisestä tai täydentämisestä tarvittaessa. Toimintamallin rakentaminen ja kehittäminen edellyttää useiden eritasoisten ohjeiden laatimista alkaen hallintokuntien toimintaohjeista. Lisäksi tarvitaan ohjeet itse hulevesien hallintajärjestelmien suunnittelulle, toteutukselle sekä käytölle ja kunnossapidolle eri toimijoiden kannalta. Hulevesien hallinnasta ollaan laatimassa yleistä ohjeistusta (valtakunnallinen hulevesiopas, julkaisu syksyllä 2011), joka vastaa suurimpaan osaan tästä tiedontarpeesta. Näiden ohjeiden lisäksi hulevesien hallinnan tavoitteita tulee Jyväskylän kaupungin alueella tarkentaa valuma-alueittain ominaispiirteiden ja ympäristön tarpeiden mukaisesti, mikä edellyttää jonkinlaisen tietokannan luomista hulevesien hallintaan vaikuttavista tekijöistä, kuten valuma-alueen rakentuneisuudesta, herkistä vesistöistä ja tiedostetuista tulvakohteista. Hulevesitietokannan perusteella voidaan laatia kaupunkitason suunnitelma siitä, missä ja minkälainen hulevesien hallinta on tarpeen. Hulevesiohjelman toteuttaminen vaatii a seurantaa, jota hoitaa hulevesityöryhmä. Seurannan tuloksena ohjelmaa päivitetään niiltä osin kun tarve ilmenee mm. lainsäädännön muutoksien, toteutuneiden hankkeiden ja tehtyjen selvityksien johdosta. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Jari Elo toimialajohtaja Laatinut: Perttu Hyöty toimialajohtaja

11 LIITE 1 YLEISTIETOA HULEVESISTÄ

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 1 (4) Liite 1 LIITE 1: Yleistietoa hulevesistä ja termien selitykset Yleistä Veden normaali kiertokulku häiriintyy, kun rakennetaan luonnontilaisille alueille. Veden haihdunta- ja imeytymismahdollisuudet heikentyvät ja pintavalunta lisääntyy, kun poistetaan vettä pidättävää maan pintakerrosta ja luontaista kasvillisuutta, tasataan painanteita sekä rakennetaan heikosti vettä läpäiseviä pintoja. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia kuten kiintoainesta, ravinteita, bakteereita ja muita haitta-aineita. Perinteisesti hulevedet ja muu pintavalunta on koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tästä voi seurata useita ongelmia kuten vesistöihin kohdistuvan kuormituksen kasvua, eroosiota purkuuomissa, pohjavedenpinnan alenemista, kasvien ja eläinten elinolojen huononemista sekä virtaamien äärevöitymistä eli ylivirtaamien kasvua ja alivirtaamien laskua. Yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä johtuva vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset sadetapahtumiin kasvattavat hallittavien hulevesien määrää. Hulevesimäärän kasvusta johtuen nykyisten hulevesijärjestelmien kapasiteetti ei ole riittävä, eikä hulevesien viemäröintiin perustuvien järjestelmien johtokykyä ole teknistaloudellisesti järkevää kasvattaa kaikilla alueilla lisääntyneitä hulevesimääriä vastaavaksi. Tästä johtuen kaupunkitulvat ja muut hulevesien aiheuttamat haittavaikutukset tulevat yleistymään ilman uudenlaisia toimenpiteitä. Kaupunkitulvien aiheuttamat vahingot voivat olla useita miljoonia euroja, minkä lisäksi puutteellisella hulevesien hallinnalla voidaan aiheuttaa vaikeammin arvotettavia haittoja mm. luonnolle ja vesistöille. Yksittäisillä korjaustoimenpiteillä haittoja voidaan tahattomasti jopa pahentaa tai siirtää muualle, mistä johtuen hulevesien hallintaa tulisi tarkastella ja toteuttaa kokonaisuutena. Tärkeää on ymmärtää valuma-alueella tehtävien ratkaisujen merkitys kokonaisuuden kannalta, huomioida hulevedet riittävän aikaisessa vaiheessa ennen muuta suunnittelua ja rakentamista ja toimia tarvittaessa kuntarajat ylittäen. Hulevesimäärien kasvu ja kaupunkitulvien yleistyminen Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän Suomessa yksittäisten sateiden rankkuutta sekä kasvattavan keskimääräistä sademäärää. Samaan aikaan luonnontilaisten alueiden rakentaminen ja taajama-alueiden täydennysrakentaminen lisäävät vettä läpäisemättömien pintojen määrää. Tästä aiheutuu hulevesimäärien kasvua, eikä nykyisten hulevesiviemäreiden kapasiteetti riitä johtamaan vesiä hallitusti purkuvesistöihin. Putkitetun hulevesiviemäriverkoston mitoituksena on totuttu käyttämään muutaman vuoden välein toistuvaa sadetta. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksytään järjestelmän tulviminen mitoituksen ylittävien rankkasateiden aikana esimerkiksi puistoalueille ja kaduille. Rankkojen sateiden yleistyminen merkitsee sitä, että hulevesiviemäreiden mitoituksessa käytetyt sadetapahtumat toistuvat useammin, jolloin myös verkoston kapasiteetin ylittymisestä aiheutuvaa tulvimista tapahtuu enemmän. Tulvatilanteissa hulevesiä päätyy myös jätevesiviemäreihin, jolloin jätevesipumppaamoilta ja jätevedenpuhdistamoilta joudutaan ohjaamaan puhdistamatonta asumisjätevettä ympäristöön. Taajamien täydennysrakentaminen ja laajentaminen lisäävät entisestään hulevesien määrää ja todennäköisesti vähentävät alueita, joille hetkelliset hulevesiviemäreiden tulvat on voitu hallitusti ohjata. Nykyiset hulevesijärjestelmät eivät riitä johtamaan hulevesiä hallitusti purkuvesistöihin, vaan kaupunkitulvat lisääntyvät ilman hallittuja toimenpiteitä.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 2 (4) Liite 1 Vaikutukset ympäristössä Kasvavien hulevesimäärien hallitsemiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Olemassa olevien sadevesiviemäreiden saneeraaminen suuremmaksi ei ole teknisesti mahdollista, eikä taloudellisesti järkevää. Toteutusmenetelmät ovat mm. maanpäällisiä rakenteita kuten avouomia, hulevesien pidättämis- ja imeytysalueita sekä maaston mukaisia valumavesien reittejä. Hulevesien ympäristövaikutukset liittyvät vesistöjen ja pohjavesien suojeluun sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Ympäristövaikutukset voivat olla hulevesien laatuun liittyviä, kuten purkuvesistön rehevöityminen tai hygieenisen tilan huononeminen, tai sitten määrän aiheuttamia, kuten suuren virtaaman aiheuttama uomien tai niiden reuna-alueiden kuluminen. Hulevesien määrä ja niiden aiheuttama laadullinen kuormitus ovat osittain riippuvaisia toisistaan. Hulevesivirtaaman kasvu ja suuremmat virtausnopeudet aiheuttavat eroosiota valumapinnoilla ja purku-uomissa. Tämän seurauksena vesistöihin kulkeutuvan kiintoaineksen määrä lisääntyy. Suuremmat hulevesimäärät kuljettavat myös mukanaan enemmän muita epäpuhtauksia, kuten metalleja ja ravinteita aiheuttaen lisääntyviä laatuhaittoja sekä muutoksia purkuvesistöiden tilaan. Hulevedet voivat myös nostaa purkuvesistöjen lämpötilaa kesäisin, mikä heikentää kylmän veden lajien, kuten jalokalojen, elinoloja. Hulevesien laatu voi valuma-alueen maankäytöstä riippuen olla huono ja aiheuttaa merkittävää kuormitusta ympäristössä ja purkuvesistöissä. Merkittävimpiä hulevesien laatua heikentäviä tekijöitä ovat liikenteen vaikutukset sekä rakennusmateriaalien kuluminen. Ravinteita huuhtoutuu ilmalaskeumasta johtuen käytännössä kaikilta pinnoilta ja runsaammin lannoitetuilta alueilta. Hygieenistä laatua heikentävät rankkasateista johtuvat jätevesiviemäritulvat ja eläinten ulosteiden huuhtoutuminen pinnoilta. Hulevesien laatu vaihtelee merkittävästi sadetapahtumien ja vuodenaikojen välillä, eikä yksittäinen korkea pitoisuus välttämättä tarkoita suurta ongelmaa. Ympäristön ja purkuvesistöjen tilan kannalta oleellisinta on pitkäkestoinen ja kuormitus, eivätkä esimerkiksi tulvatilanteista johtuvat akuutit vaikutukset. Läpäisemättömän pinnan lisääntyminen vähentää maan pintakerrokseen ja syvemmälle pohjavedeksi imeytyvän veden määrää. Tästä aiheutuu pohjaveden pinnan laskua eli pohjavesimäärän ja myös virtaaman vähenemistä. Pohjaveden määrän väheneminen on selvä haitta sellaisenaan yhdyskuntien vedenhankintaa ajatellen, mutta voi aiheuttaa myös geoteknisiä ongelmia maaperän painumisen muodossa. Pohjavesivirtaaman väheneminen on haitallista etenkin luonnontilaisille virtavesille, joiden tila on siitä riippuvainen. Hulevedet voivat olla laadullinen uhka pohjavesille välillisesti pohjaveden muodostumisen vähenemisestä johtuvan epäpuhtauksien konsentroitumisen kautta tai sitten suoraan, huleveden sisältämien haitta-aineiden johdosta. Riskikohteissa, kuten teollisuusalueilla ja merkittävillä liikennealueilla, hulevesien hallitsematon imeytyminen voidaan joutua estämään laatuhaittojen ehkäisemiseksi. Toisaalta tärkeillä pohjavesialueilla pohjaveden muodostumisen varmistamiseksi pitää miettiä ratkaisuja, joilla myös em. kohteissa muodostuvia hulevesiä voitaisiin imeyttää ilman merkittäviä riskejä. FCG Finnish Consulting Group Oy

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 3 (4) Liite 1 Terminologiaa 1 Akuutti vaikutus Alivirtaama (l/s) Avo-oja Erillisviemäröinti Eroosio Hulevesi Hulevesien hallinta Hulevesijärjestelmä Hulevesikaivo Hulevesimaksu Hulevesistrategia- tai ohjelma Hulevesiverkosto, hulevesiviemäriverkosto Hulevesiviemäri Hydrologia Imeyttäminen Kattovesi Liittämiskohta Lyhytkestoinen vaikutus (joka kestää muutamasta tunnista päiviin) Tietyn ajanjakson pienin virtaama Maahan kaivettu, peittämätön uoma, jonka tarkoituksena on johtaa vettä paikasta toiseen Putkijärjestelmä, jossa jätevedet ja hulevedet johdetaan erillään toisistaan Kallioperän, maaperän ja maa-aineksen kuluminen tuulen, veden taikka muun mekaanisen kuluttavan tekijän vaikutuksesta Rakennetuilta alueilta poisjohdettava sade- ja sulamisvesi Hulevesien kertymiseen vaikuttavat ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvät toimenpiteet Hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kokonaisuus Hulevesien kokoamiseen tarkoitettu kaivo, jossa on yleensä ritiläkansi ja sakkapesä Hulevesien johtamisesta viemäriin perittävä maksu. Nykytilanteessa liittymis- ja perusmaksu. Päämäärät, keinot ja linjaukset hulevesien hallinnan järjestämiseksi Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamiseen tarkoitettu verkosto kaivoineen ja mahdollisine pumppaamoineen; joka voi koostua putkiviemäreistä ja mahdollisesti näihin välittömästi yhdistyvistä avoviemäreistä Avo-oja tai viemäri, joka on tarkoitettu pelkästään hulevesien johtamiseen Tieteenala, joka tutkii veden esiintymistä, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla, veteen liittyviä ilmiöitä ja veden vuorovaikutuksia muun ympäristön kanssa (Huleveden) tarkoituksellinen imeyttäminen maaperään Rakennusten katoilta valuva sade- ja sulamisvesi Tonttijohtojen ja yleisten johtojen liittämiskohta, jossa katsotaan laitoksen vesijohto- ja viemäriverkoston (jäte- ja hulevesiverkosto) kunnossapitovelvollisuus päättyväksi ja kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston (kvv-laitteisto) kunnossapitovelvollisuus alkavaksi. Luonnonmukainen hulevesien hallinta Luonnon omien veden kiertoon ja veden laatuun vaikuttavien tekijöiden hyödyntäminen ja tukeminen taajamien hulevesien hallinnassa Läpäisemätön pinta Tiivis pinta, joka ehkäisee huleveden imeytymisen maaperään ja lisää pintavaluntaa Läpäisevä pinta Rakentamaton tai rakennettu pinta, missä hulevesien imeytymistä tapahtuu Mitoitussade (l/s*ha) Mitoitussade määritetään valuma-alueen kertymisajan (mitoitussateen kesto), todennäköisyyden (toistuvuuden ja rankkuuden) sademäärän avulla Mitoitustapahtuma Padotuskorkeus Painannesäilyntä (mm) Perusvesikaivo Pidättäminen Pienvedet Pintavalunta (mm) Pohjavesi Mitoituksen lähtökohta, jonka tulisi perustua mieluiten paikallisiin sadetilastoihin ja jossa on syytä ottaa huomioon myös tapahtumien välisen keskimääräisen kuivan ajan pituus, jotta rakenteet ehtivät riittävästi tyhjentyä ennen seuraavaa tapahtumaa Taso, jolle veden on sallittua nousta verkostossa. Se osa sadannasta tai sulannasta, joka kastelee maan pinnan ja lätäköityy painanteisiin Kiinteistöllä sijaitseva kaivo, johon kerätään salaojien vedet ennen niiden johtamista yleiseen viemäriin Valuma-alueelta purkautuvan huleveden määrän vähentäminen ja varastointi imeyttämällä ja säännöstelytilavuutta kasvattamalla (engl. retention) Ojat, purot, norot, lammet ja lähteet Maan pinnalla valuva sadannan osa Maanalainen vesikerros, jossa kaikki maa- ja kallioperän huokoset ovat veden kyllästämiä 1 Kuntaliitto Hulevesiopas. Luonnos.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Jyväskylän kaupunki 4 (4) Liite 1 Purkureitti Sadanta (mm) Sateen intensiteetti (mm/h, l/s*ha) Sekaviemäröinti Sulanta (mm) Taajamahydrologia (kaupunkihydrologia) Taajamatulva Tarkastuskaivo Toistuvuus Tulvareitti Tulvariski Tulvauoma Valuma (mm/ha, l/s*ha) Valuma-alue Valumiskerroin Valunta (mm) Vesihuolto Vesihuoltolaitos Viemäritulva Viheralue Viiksijohto Viivyttäminen, viivytys Yleinen alue Kaavassa osoitettu tai muuten tarkoitukseen varattu luonnontilainen tai rakennettu reitti, joka mahdollistaa tulvivien hulevesien johtamisen vesistöön tai muuhun tarkoitukseen soveltuvaan paikkaan mahdollisimman vähäistä haittaa aiheuttaen Tietylle alueelle tiettynä aikana sataneen vesimäärän paksuus Tietyn aikavälin (esimerkiksi minuutin) keskimääräinen sadanta Putkijärjestelmä, jossa sekä jätevedet että hulevedet johdetaan samassa viemärissä; järjestelmä on mitoitettu molemmille vesille Sen vesikerroksen paksuus, joka tietyssä ajassa vapautuu lumipeitteestä Sovelletun hydrologian osa-alue, joka keskittyy rakennetun ympäristön ominaispiirteisiin Taajamatulva syntyy, kun vettä kasautuu kaduille ja pihoille tai muille alueille, mistä se purkautuu hallitsemattomasti aiheuttaen vahinkoja Tarkastukseen ja huoltoon tarkoitettu kaivo Aikaväli, jonka aikana tietty ilmiö, esimerkiksi tulva, keskimäärin toistuu (toistuvuuden arviointi perustuu pitkän aikavälin havaintoihin ja niistä johdettuihin tilastollisiin todennäköisyyksiin) Maanpinnalla oleva huleveden virtausreitti, johon hulevedet johdetaan hallitusti silloin, kun hulevesiviemäröinnin kapasiteetti ylittyy Tulvan todennäköisyyden ja tulvasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen yhdistelmä (riski = tulvan todennäköisyys x mahdollinen vahinko) Luonnon- tai keinotekoinen uoma, jossa vettä virtaa tai virtautetaan tulvan aikana. Alueelta aikayksikössä purkautuva vesimäärä pinta-alayksikköä kohden Maaston korkeimpien kohtien (vedenjakajien) rajaama alue, jolta (hule)vedet virtaavat samaan puroon, jokeen, järveen tai mereen (taajamissa hulevesiverkostolla valuma-alueiden rajoja on voitu muuttaa maaston muodosta poikkeaviksi) Suhdeluku, joka kuvaa valuma-alueelta pintavaluntana välittömästi purkautuvan veden osuuden alueelle satavasta kokonaisvesimäärästä erilaisten häviöiden kuten haihtumisen, pintavarastoitumisen, imeytymisen ja pidättymisen jälkeen Se sadannan osa, joka valuu kohti uomaa maan pinnalla tai sisällä Vedenhankinta eli veden johtaminen, käsittely ja toimittaminen talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröinti eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtaminen ja käsittely Laitos, joka huolehtii yhdyskunnan vesihuollosta Tulva, joka syntyy sen jälkeen, kun padotuskorkeus ylittyy Julkiset ja yksityiset kasvulliset alueet, kuten puistot, rannat, pellot, golfkentät (ei tarkoita pienialaisia tonttien kasvullisia osia) Runkoverkkoa ja hulevesikaivoja yhdistävä hulevesiviemärin osa Pintavalunnan jakaminen pitkälle ajanjaksolle (engl. detention) Asemakaavassa katualueeksi, toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettu kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettu alue Yleiset toimitusehdot Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittämisestä sekä laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä tehtäviin sopimuksiin liitettävät yleiset ehdot