PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Koulutuslautakunta

2 2 JOHDANTO Huittisissa perusopetuksen opetussuunnitelma laadittiin ohjausryhmän johdolla. Ryhmän puheenjohtajana toimi Timo Mäkinen. Muut jäsenet olivat Pekka Kares (koulutusjohtaja), Matti Kompuinen (Lauttakylän koulun rehtori), Aino Lehtonen (Pellonpuiston peruskoulun rehtori), Soile Pihlava (Huhtamon koulun johtaja) ja Erkki Yli-Olli (lukion rehtori). Lisäksi Vampulan kunnan edustajana ohjausryhmään kuului Veli-Matti Laine (Sallilan koulun rehtori). Työ aloitettiin syksyllä 2002, jolloin oli koulutuslautakunnassa päätetty uuden opetussuunnitelman käyttöönoton aikataulusta sekä nimetty ohjausryhmä. Ensimmäisessä vaiheessa sovittiin koulujen välisissä laajoissa neuvotteluissa tuntijaosta. Samaan aikaan kouluilla käytiin arvokeskustelut, joihin ottivat osaa opettajat, koulujen muu henkilökunta, oppilaat sekä huoltajat. Muiden opetussuunnitelman yleisten osioiden laadinnasta päävastuun kantoivat koulujen rehtorit ja johtajat. Koulujen toimintakulttuurien ja oppimisympäristöjen pohdinta ja kuvaus oli selkeä uusi kokonaisuus, joka teetti runsaasti työtä. Alkuopetus aloitti jo syksyllä 2002 oppiainekohtaisen työn, koska uudet opetussuunnitelmat otettiin 1-2 luokkien osalta käyttöön jo syksyllä VESO-päiviä käytettiin opetussuunnitelman työstöön koko prosessin ajan. Lukuvuoden 2002 alussa kuultiin asiantuntijaluento tulevista muutoksista. Kevään 2003 VESO:ssa aloitettiin oppiainekohtainen työ nimeämällä työryhmät oppiaineisiin. Työryhmät vastasivat varsinaisen oppiaineensa opetussuunnitelmasta sekä niihin liittyvistä aihekokonaisuuksista. Jokaiseen ryhmään valittiin työpari (puheenjohtaja ja sihteeri), toinen ala- ja toinen yläkoulusta. Erityisen tärkeäksi koettiin tiiviimpi yhteistyö koulujen välillä. Tämä luonnollisesti korostuu yhtenäisessä peruskoulussa. Varsinaisen oppiainekohtaisten opetussuunnitelmien kirjoitustyön tekivät työparit. Työparien alustukset käytiin vielä läpi syksyn 2003 VESO:ssa aineryhmissä. Viimeinen VESO keväällä 2004 käytettiin yleisten osioiden työstöön. huollon, ohjaustoiminnan, työtapojen ja arvioinnin ohella työstettiin vielä alkuopetuksen opetussuunnitelmia. Huittisissa uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön porrastetusti. Alkuopetus syksyllä 2003, luokat 3, 5 ja 7 syksyllä 2004 ja luokat 4, 6 ja 8 syksyllä 2005 sekä 9 luokka syksyllä Vuoroluvusta johtuen kaksi- ja kolmiopettajaisissa kouluissa uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön sovelletusti. Vuoroluvusta kaksi- ja kolmiopettajaiset koulut päättävät lukuvuosisuunnitelmissaan. Lauttarannan koulu noudattaa soveltuvin osin uutta opetussuunnitelmaa. Pääasiassa Huittisten perusopetuksen opetussuunnitelmassa ei toisteta opetussuunnitelman perusteiden tekstiä, joka on joka tapauksessa normatiivisena olemassa. Opetussuunnitelma on elävä prosessi tästä eteenpäinkin. Oppiainekohtaista työtä on tarkoitus jatkaa työryhmissä edelleen. Samoin opetussuunnitelman yleisiä osia otetaan työstettäväksi jatkossakin esimerkiksi yleisinä tai koulujen omina arviointikohteina.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 SISÄLLYSLUETTELO 3 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS 4 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET 6 KIELIOHJELMA 8 TUNTIJAKO 8 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS 9 TYÖTAVAT 17 AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN 18 YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA 18 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 18 OHJAUSTOIMINTA 19 TUKIOPETUS 20 OPPILASHUOLTO 20 KERHOTOIMINTA 23 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 23 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 23 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 24 TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSIN KIELI B1 36 ENGLANNIN KIELI A1 39 SAKSAN KIELI A2 46 MATEMATIIKKA 51 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO 63 BIOLOGIA JA MAANTIETO 69 BIOLOGIA 73 MAANTIETO 76 FYSIIKKA JA KEMIA 79 FYSIIKKA 82 KEMIA 86 TERVEYSTIETO 89 USKONTO 93 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO 100 HISTORIA 104 YHTEISKUNTAOPPI 109 MUSIIKKI 111 KUVATAIDE 116 KÄSITYÖ 123 LIIKUNTA 129 KOTITALOUS 135 OPPILAANOHJAUS 137 OPPILAAN ARVIOINTI 139 KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN PERUSTEET 146 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 148

4 4 ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS HUITTISTEN Huittisten koulutustoimen strategian mukaiset arvot ovat: KAUPUNKI Vastuu itsestä ja muista Yksilöllisyyden arvostus Työnteko Yrittäjyys Kouluilla käydyn laajan arvokeskustelun, johon osallistui opettajien lisäksi vanhempia, oppilaita ja koulun muuta henkilökuntaa, perusteella perusopetuksen yhteiset arvot ovat seuraavat: Rehellisyys ja totuudellisuus Oikeudenmukaisuus Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen Yhteistyökykyisyys Itsensä arvostaminen LAUTTAKYLÄN KOULU Lauttakylän koulun arvot: Rehellisyys ja totuudellisuus Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen Itsensä arvostaminen Yhteistyökykyisyys Vastuullisuus omasta elämäntavasta ja elinpiirin kestävyydestä Koulumme tehtävänä on opettaa ja yhdessä kotien kanssa kasvattaa oppilaasta tapoja ja taitoja osaava, tiedonhaluinen, toisten kanssa toimeentuleva itsenäisesti ajatteleva vastuuntuntoinen ihminen.

5 5 LOIMAN KOULU Loiman koulun arvot: Rehellisyys ja totuudellisuus Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen Oikeudenmukaisuus Yhteistyökykyisyys Työnteon arvostaminen Vastuullisuus omasta elämäntavasta ja elinpiirin kestävyydestä Suvaitsevaisuus ja sosiaalisuus Itsensä arvostaminen Loiman koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa yhdessä kotien kanssa oppilaista monipuolisia taitoja ja tapoja osaavia, rehellisiä, oikeudenmukaisia, tiedonhaluisia, toisten kanssa toimeentulevia, yhteistyökykyisiä, itsenäisesti ajattelevia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. SAMMUN KOULU Sammun koulun arvot: Rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Vastuullisuus Yhteistyökykyisyys Toisiaan kunnioittava Itseään arvostava Sosiaalinen Yllämainittujen arvojen ja tavoitteiden pohjalta laadimme toiminta-ajatuksen: Sammun koulun tavoitteena on opettaa oppilaille monipuolisia tietoja ja taitoja, sekä kasvattaa oppilaista yhdessä huoltajien kanssa hyvin käyttäytyviä, toisen huomioonottavia, yhteistyöhaluisia ja itseään arvostavia.

6 6 SUTTILAN KOULU Suttilan koulun arvot: Rehellisyys ja totuudellisuus Toisen kunnioittaminen ja arvostaminen Itsensä arvostaminen Oikeudenmukaisuus Sosiaalisuus Koulumme tavoitteena on yhdessä kotien kanssa kasvattaa lapsista hyvät tavat ja hyvän yleissivistyksen omaavia, vastuuntuntoisia kansalaisia. PELLONPUISTON PERUSKOULU Pellonpuiston peruskoulun arvot: Koulumme pyrkimyksenä on tarjota nuorelle mahdollisuus kehittyä rehelliseksi, tasa-arvoisuutta kunnioittavaksi, itseään ja muita arvostavaksi sekä yhteistyökykyiseksi. Hyvän itsetuntemuksen myötä nuori ymmärtää hyvien tapojen merkityksen. Työhön suhtautumisessa korostamme vastuullisuutta, aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä. Kehittyvän sosiaalisuutensa myötä nuori suhtautuu vastuullisesti ympäristöön ja arvostaa monikulttuurisuutta. Pellonpuiston peruskoulun toiminta-ajatus: Koulumme haluaa auttaa nuorta kasvamaan työntekoa arvostavaksi, vastuuntuntoiseksi ja aloitekykyiseksi kansalaiseksi sekä ohjata häntä saavuttamaan riittävän tiedollisen ja taidollisen tason jatko-opintoja varten. YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET HUITTISTEN Arvokeskustelun yhteydessä koulut ovat määritelleet omat kasvatustavoitteensa, joista perusopetuksen yhteisiä ovat: KAUPUNKI Hyvä käytös Vastuuntuntoisuus Monipuolinen yleissivistys LAUTTAKYLÄN Lauttakylän koulun kasvatus- ja opetustavoitteet: KOULU Vastuuntuntoisuuden herättäminen Hyvien käytöstapojen omaksuminen Reilun pelin sääntöjen omaksuminen Terveen itsetunnon kehittyminen Monipuolisen yleissivistyksen omaksuminen

7 7 LOIMAN KOULU Loiman koulun kasvatus- ja opetustavoitteet: Vastuuntuntoisuuden herättäminen Hyvien käytöstapojen omaksuminen Oma-aloitteisuuden lisääminen Terveen itsetunnon kehittyminen Reilun pelin sääntöjen omaksuminen: toisen huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus Ahkeruuden ja pitkäjänteisyyden lisääminen Monipuolisen yleissivistyksen omaksuminen SAMMUN KOULU Sammun koulun tavoitteena on kasvattaa nuoresta: Hyvin käyttäytyvä Suvaitsevainen Ahkera Velvollisuudentuntoinen Pitkäjänteinen Monipuolisen yleissivistyksen omaksuva

8 8 SUTTILAN KOULU Suttilan koulun kasvatus- ja opetustavoitteet: Vastuuntuntoisuuden herättäminen Hyvien käytöstapojen omaksuminen Terveen itsetunnon kehittyminen Monipuolisen yleissivistyksen omaksuminen Reilun pelin sääntöjen omaksuminen: toisen huomioon ottaminen, suvaitsevaisuus PELLONPUISTON PERUSKOULU KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TAVOITTEET Elinikäisen oppimisen edellytykset Perusvalmiuksien avulla nuorella on mahdollisuus selviytyä ympäröivän yhteiskunnan asettamista haasteista niin omassa maassamme kuin sen rajojen ulkopuolella. Opiskeluvalmiuksien luominen Nuoren jatkuvan kehityksen ylläpitämiseksi hänen on opittava kriittinen tiedon hankinta- ja käsittelytaito, itsenäinen työskentelytapa ja vuorovaikutustaidot. Oppilaan kasvun tukeminen Kun nuori omaa terveen itsetunnon, hänellä on edellytykset rakentavalla yhteistyöllä ja vastuuntuntoisella toiminnalla selviytyä opiskelusta, sosiaalisesta kanssakäymisestä ja työelämästä. Koulumme tarjoaa nuorelle valmiuksia arkielämän tehtävistä selviytymiseen ja muutoksien hallintaan. Kahden kunnan yhteisenä kouluna pidämme tärkeänä monipuolisen yleissivistyksen omaksumista. Tavoitteemme on hyvin käyttäytyvä, kielitaitoinen, idearikas, kansainvälinen, oppimis- ja työympäristöään kehittävä, koulutukseen ja yrittäjyyteen uskova ja toimissaan kestävää kehitystä suosiva nuori. KIELIOHJELMA Liitteenä TUNTIJAKO Liitteenä

9 9 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS LAUTTAKYLÄN FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ KOULU Lauttakylän koulu sijaitsee Loimijoen varrella aivan Huittisten kirkon ja museon vieressä. Keskeinen sijainti lähellä kaupungin kirjastoa ja liikuntapaikkoja mahdollistaa monipuolisen sekä virikkeisen oppimisympäristön luvun taitteessa peruskorjattu ja laajennettu kivirakenteinen koulurakennus käsittää neljä kerrosta. Asuinsiivessä sijaitsevat kouluterveydenhoitajan ja hammaslääkärin vastaanottotilat. Juhlasalisiipi sisältää liikuntasalin pukuhuoneineen. Saliin mahtuvat kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta yhteisiin tilaisuuksiin. Peruskorjauksen yhteydessä myös liikuntarajoitteisten kulkeminen koulun tiloissa on otettu huomioon. Koulurakennuksessa on 16 perusluokan lisäksi erityisopettajan, musiikin-, teknisen työn-, tekstiilityön-, tietotekniikan- sekä kirjastoluokka, joissa on ajanmukainen varustelu. Tietotekniikan varustelua ja opetusta kehitetään laaditun tietostrategian mukaisesti. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Yhteisten tilaisuuksien, yhteistoiminnallisten työskentelytapojen, kummioppilas ym. Toiminnan avulla henkilökunta, yhdessä huoltajien sekä oppilaiden kanssa vaalivat koulun viihtyisää, rauhallista, kasvua ja oppimista tukevaa, turvallista oppimisympäristöä. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toimintaa ohjaavat yleinen lainsäädäntö, järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvät asiakirjat sekä yhteisesti huoltajien kanssa sovitut arvot ja toimintaperiaatteet. Koulussa toimivat oppilashuoltotyöryhmä sekä vanhempainyhdistys tukevat omalta osaltaan tavoitteellista toimintaamme ja tehtäväämme, joka on opettaa ja yhdessä kotien kanssa kasvattaa oppilaasta tapoja ja taitoja osaava, tiedonhaluinen, toisten kanssa toimeentuleva itsenäisesti ajatteleva vastuuntuntoinen ihminen. LOIMAN KOULU OPPIMISYMPÄRISTÖ Rakennukset ja tilat Puurakenteinen koulurakennus on täyssaneerattu v Se sisältää opetuskerroksen lisäksi kellarin, jossa sijaitsevat oppilaiden puku- ja peseytymistilat, henkilökunnan sosiaalitilat, kylmäkellarin, opetusväline-, koulutarvike- sekä kirjavarastot. Opetuskerroksessa on kolmen opetusluokan lisäksi keittiö, liikuntasali, ryhmätyötilat ja erityisopettaja/kouluterveydenhoitajan luokkatilan sekä opettajahuoneen/toimiston. Teknisen työn tiloihin päästään ulkokautta erillisellä sisäänkäynnillä. Koulumme on saneerauksen jälkeen erittäin viihtyisä puitteiltaan, kaunis ja hillitty väreiltään ja materiaaleiltaan. Pihasta tulee myöskin viihtyisä ja välituntivietossa toimiva ja aktiivinen. Fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä koulu Saneerauksen yhteydessä hälytysjärjestelmä uudenaikaistettiin, esim. joka luokassa on palovaroittimet, jotka edesauttavat paloturvallisuutta. Murtohälytysjärjestelmä estää tihutöiden tekijöiden toimia koulussa. Saneerauksen yhteydessä toteutettiin ilmastointijärjestelmän uudistus. Koneiden ja laitteiden kuntoa seurataan, niitä huolletaan ja tarpeen tullen korjataan. Opiskelutilanteiden

10 10 turvallisuuteen ja oppilaiden valvontaan kiinnitetään erityisesti huomiota. Ristiriitatilanteisiin puututaan mahdollisimman pian. Koulukiusaustapauksiin puututaan välittömästi ja ne selvitetään kaikkien osapuolten kesken. Henkilökunta Koulussamme toimii kolme opetusryhmää ja kolme luokanopettajaa, lisäksi vakinaiseen henkilökuntaan kuuluu keittäjä-siistijä. Koulullamme käy viikoittain kiertävä englannin opettaja ja erityisopettaja. Kouluterveydenhoitaja käy kerran kuukaudessa. Opetusvälineet Luokissa on perusopetusvälineistö sekä piirtoheittimet, cd-soittimet, televisiot sekä videot. Osa opetusvälineistä on yhteisessä käytössä. Lähiympäristö Koulu sijaitsee 4 kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta. Koulua ympäröi pelto- ja metsämaisema. Läheinen Loimijoki, suoalueet ja erilaiset metsätyypit tarjoavat toiminnalliseen oppimiseen mainiot puitteet. Parin sadan metrin päässä sijaitsee Länsi-Suomen Opisto, jonka kanssa olemme tehneet paljon yhteistyötä. Kirjastoauto käy viikoittain pihassa ja kirjastoauton palveluita käytetään säännöllisesti. TOIMINTAKULTTUURI Koulun viralliset säännöt Lainsäädäntö, joista erityisesti perusopetuslait ja asetukset Turvallisuussuunnitelma Järjestyssäännöt Lukuvuosittaiseen työsuunnitelmaan kirjatut asiat Jokapäiväinen elämä Koulun tehtävänä on opettaa ja kasvattaa yhdessä kotien kanssa oppilaista monipuolisia taitoja ja tapoja osaavia, rehellisiä, oikeudenmukaisia, tiedonhaluisia, toisten kanssa toimeentulevia, yhteistyökykyisiä, itsenäisesti ajattelevia ja vastuuntuntoisia kansalaisia. Opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa huomioidaan oppilaiden ikä ja taitotaso mahdollisuuksien mukaan. Koulun käytettävissä olevia tukitoimia tarjotaan niitä tarvitseville. Materiaalien ja välineiden hankinnassa huomioidaan oppilaiden tarpeet, ja niiden soveltuvuus. Pyrimme tukemaan oppilaan oppimismotivaatiota, uteliaisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta. Pyrimme oman minäkuvan vahvistamiseen, vastuun ottamiseen muista oppilaista ja pienempien auttamiseen jokapäiväisessä elämässä. Yhdysluokkajako 1-2-, 3-4- ja 5-6-luokkiin rikkoo luokkarajoja, samoin joka vuosi ympärillä olevat oppilaat vaihtuvat. Välitunneilla kaikki oppilaat ovat yhdessä. Myöskin yhteistoiminnalliset 1-6-luokkien sekaryhmät parantavat yhteenkuuluvaisuutta. Tavoitteenamme on avoimen, rohkaisevan, kiireettömän ja myönteisen ilmapiirin rakentaminen.

11 11 Pyrimme osaltamme hyvään yhteistyöhön yhteistyösidosryhmien ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Osallistumme erilaisiin huittislaisiin tapahtumiin ja tempauksiin, jotka tukevat opetus- ja kasvatustyötämme. Varustus tietoyhteiskunnan jäseneksi kehittymiseen Oppilaita opastetaan tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden käyttöön. Koulussa on opetuskäytössä tietokoneita, joissa on Internetin käyttömahdollisuus. SAMMUN KOULU OPPIMISYMPÄRISTÖ Yli satavuotinen Sammun koulu on valmistunut monessa eri vaiheessa. Nykyisen muotonsa se sai vuonna 2000 suoritetussa perusteellisessa peruskorjauksessa. Puurakenteinen, 3-kerroksinen ja monipuolisin hälytysjärjestelmin varustettu koulurakennus pitää sisällään nykyaikaiset ja hyvän varustetason omaavat opiskelutilat, jotka antavat oppilailleen viihtyisän, turvallisen ja oppimista tukevan oppimisympäristön. Koulun monipuolinen Atk-varustus mahdollistaa oppilaan kehittymisen ja kasvamisen nykyisessä tietoyhteiskunnassa. Laajat piha-alueet pihatelineineen ja pelikenttineen maaseutumaiseman ympäröimänä luovat esteettisesti miellyttävän ja kauniin oppimisympäristön. Koulun sijainti keskustan ulkopuolella Turku-Tampere-valtatien varrella keskellä huittislaista teollisuutta ja maaseutua luo mainiot puitteet toiminnalliseen oppimiseen. TOIMINTAKULTTUURI Koulun toiminta nojaa laissa ja säädöksissä mainittuihin asioihin, omiin järjestyssääntöihin, yhdessä huoltajien kanssa sovittuihin toimintaperiaatteisiin, turvallisuussuunnitelmaan, sekä lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa kirjattuihin kohtiin. Rutiininomaista koulunkäyntiä elävöittävät monet teemapäivät, tempaukset, juhlat ja muut tapahtumat, jotka tarjoavat oppilaille uusia elämyksiä esiintymisineen. Koulu ulkopuolelle suuntautuvat päivästä viikkoon kestävät retket kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja sekä koulun ja kodin yhteistyötä. Kaikki edellä mainittu ja sen lisäksi tiivis yhteistyö huoltajien kanssa, yhdessä valitut arvot ja tavoitteet, kriteerit ja periaatteet, tukevat koulun toiminta ajatusta: Opettaa oppilaille monipuolisia tietoja ja taitoja, sekä kasvattaa oppilaista yhdessä huoltajien kanssa hyvin käyttäytyviä, toisen huomioonottavia, yhteistyöhaluisia ja itseään arvostavia. SUTTILAN KOULU FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Rakennukset ja tilat Koulurakennus on 1963 rakennettu ja 1995 peruskorjattu ja laajennettu. Saneerauksen yhteydessä saatiin liikuntasali sekä kaikki kolme opetusryhmää saman katon alle asianmukaisiin, valoisiin luokkahuoneisiin. Englanninopetus tapahtuu erillisessä sivurakennuksen luokassa. Samassa rakennuksessa sijaitsevat myös teknisen työn tilat. Koulun ruokala on saneerattu ja toimiva. Oppilaiden pukeutumis- ja pesutilat rakennettiin saneerauksen yhteydessä. Samalla ajanmukaistettiin WC-tilat.

12 12 Opetusvälineet Koulumme jokaisessa luokassa on TV ja videot. Kaikki oppilaskäyttöön tarkoitetut tietokoneet on siirretty yhteen luokkatilaan käytön tehostamiseksi. Tilanne opetusvälineiden ( kartat, tietokirjat, lisälukemistot, pelit ym.) osalta on hyvä.. Kirjastoauto käy koululla kerran viikossa ja on oppilaiden ahkerassa käytössä. Lähiympäristö Koulun pihalla on kiipeilytelineitä, keinuja, hiekkalaatikko ja pallokenttä. Kentällä on myös jalkapallomaalit. Talvisin kaupunki huolehtii jääkiekkokaukalon jäädyttämisestä. Lisäksi koulun lähiympäristöön ajetaan talvisin hiihtolatuja. Koulun tontilla on puulajipuisto ja ohi virtaa Punkalaitumenjoki. Lisäksi lähiympäristön metsät tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia retkeilyyn ja lajituntemuksen opetteluun. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Pyrimme luomaan oppimisympäristöstä rohkaisevan ja kiireettömän etenemällä asioissa perinteisen mallin mukaan käyttäen vaihtelevia työmuotoja. Oppilaita innostetaan omatoimiseen tiedon hankintaan. Myönteisen ilmapiirin saamiseksi tehdään vuosittain paljon työtä esim. keskustelemalla oppilaiden kanssa kahden kesken ja koko luokan kanssa yhteisesti. Lisäksi vanhempien tuki on ollut tarpeen. Oppilaita rohkaistaan käyttämään omia erityislahjojaan ohjaamalla heitä myös vapaa-ajan harrastuksiin. Koulun juhlissa kaikille halukkaille on aina annettu mahdollisuus osallistua ohjelmien tekoon ja esittämiseen. Koulun juhlat ovat suuria tapahtumia koko kylässä. Erilaisia teemapäiviä pyritään järjestämään vuosittain vähän oppilasaineksesta tai ympäristön toiveista riippuen. PELLONPUISTON PE- RUSKOULU Koulussamme vallitsee sekä henkilökunnan että oppilaiden kesken myönteinen ilmapiiri, jossa jokaisen oppilaat erityistarpeet pyritään ottamaan huomioon. FYYSINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Rakennukset ja tilat Noin 400 oppilaan ja 30 opettajan työyhteisö toimii pääasiassa kahdessa Pellonpuiston koulurakennuksessa (A- ja B-puoli). Lauttakylän lukion tiloissa pidetään biologian ja maantiedon tunnit sekä suurin osa kuvataiteen opinnoista. Siellä on myös lukion kanssa yhteinen kielistudio. Liikuntatunnit pidetään Huhkolinnassa, Lauttakylän lukion salissa, liikuntakeskuksessa, jäähallissa ja urheilu-/jalkapallo-/pesäpallokentillä tai kaupungin ulkoliikunta-alueilla. Koulumme juhlat pidetään Risto Ryti salissa. Välituntialue on rajattu niin, että se on selkeä valvoa eikä siellä ole liikennettä. Lukion ja Pellonpuiston koulujen välinen tie on pihakatu. Opetusvälineet Perusluokat ja erikoisluokat pyritään varustamaan asianmukaisin laittein. Koulussamme on kaksi tietotekniikan luokkaa, joissa on käytössä opetusverkko ja internet yhteydet. Lähiympäristö Koulumme välittömässä läheisyydessä on käytettävissä Huittisten kaupun-

13 13 ginkirjasto. Oppilaat tutustuvat työelämään lähialueen yrityksissä ja/tai julkisissa laitoksissa. PSYYKKINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ Kognitiiviset rakenteet Koulumme henkilöstö toimii asiantuntijana omassa oppiaineessaan ja oppilaan kasvun tukijana. Henkilöstöä koulutetaan taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa. Opettaja on joustava aikuinen, joka asettaa rajat ja ymmärtää nuorta hänen senhetkisessä elämänvaiheessaan. Opetustilanteet pyritään luomaa kiinnostaviksi, rauhallisiksi ja oppilaan oppimiskyvyn huomioiviksi. Oppilaan erikoisosaamista voidaan hyödyntää koko opetusryhmän hyödyksi. Opetustyössä käytettävät oppimateriaalit pidetään ajanmukaisina. Emotionaaliset ja sosiaaliset rakenteet Oppilaan kokonaisvaltainen huomioiminen luo turvallisuutta sekä lisää oppimista ja viihtyisyyttä. Erilaisuuden hyväksyminen, ahkeruus ja itsetuntemuksen myötä hyvän käytöksen ymmärtäminen ja toteuttaminen tekevät toimivan kouluyhteisön, jossa kunnioitetaan toinen toistaan ja arvostetaan vastuullista työntekoa. Hyvästä työrauhasta vastaavat sekä oppilas että opettaja. TOIMINTAKULTTUURI Koulumme tehtävänä on laaja-alaisen ja monipuolisen yleissivistyksen antaminen, opiskeluvalmiuksien luominen ja valmiuksien antaminen arkielämän tehtävistä selviytymiseen ja muutoksen hallintaan. Tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus kehittyä rehellisiksi, tasa-arvoisiksi, suvaitseviksi, toisiaan kunnioittaviksi ja yhteistyökykyisiksi. Työhön suhtautumisessa korostamme vastuullisuutta, aloitteellisuutta ja yritteliäisyyttä. Kehittyvän sosiaalisuutensa myötä nuori suhtautuu vastuullisesti ympäristöön ja arvostaa erilaisia vakaumuksia sekä edistää ja ylläpitää myönteistä moniarvoista kulttuuria. Oppimisympäristöön, turvallisuuteen ja toimintatapoihin liittyviä sääntöjä Perusopetuksen laissa ja asetuksessa mainitut asiat Opetussuunnitelmaan perustuva lukuvuosisuunnitelma Turvallisuussuunnitelma Järjestyssäännöt Valvontalista välituntia, ruokailua ja jälki-istuntoa varten Poissaolojen tarkkailu Tapa- ja ympäristökasvatusoppaat Ohjeet opettajille koulukiusaamistilanteissa sekä päihteiden ja huumeiden käyttäjien kohtaamisessa Kriisisuunnitelma Muut käytänteet huollon palvelut, tukiopetusmahdollisuus, osa-aikainen erityisopetus ja työnohjaus tarvittaessa. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutusta lisätään mm. vapaaehtoisilla juhlien

14 14 järjestämisillä, teemapäivillä sekä luokanvalvojien ja oppilaiden yhteistoiminnalla. Koulun säännöt käydään läpi vuosittain kaikilla ikäluokilla ja opettajainkokouksessa. Yhteistyö huoltajien ja työelämän kanssa tapahtuu mm. vanhempainilloissa, henkilökohtaisissa tapaamisissa, keskusteluissa, viestilappujen avulla, TET:ssä ja vierailuin. Oppilaan koulunkäynnin itsearviointia yhdessä luokanvalvojan ja huoltajan kanssa kevätlukukaudella Henkilökunnan perehdyttämissuunnitelma TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtavat edistävät tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin, oppilaiden ja oppilasryhmien vahvuudet huomioiden. Opettaja valitsee ryhmälle sopivat työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. AIHEKOKONAISUUKSIEN TOTEUTTAMINEN Sisällöt ja tavoitteet oppiaineiden sisällä. YHTEISTYÖ ESIOPETUKSEN JA MUUN PERUSOPETUKSEN KANSSA Esi- ja perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus, jossa oppiminen pohjautuu aiemmin opittuun ainekseen. Esi- ja alkuopetuksen opetussuunnitelmat on laadittu yhteensopiviksi. YHTEISTYÖMUOTOJA: - Esi- ja alkuopettajien vuosittaiset tapaamiset - Tiedottaminen: keskeisten asioiden käsittely - Moniammatillisen verkostotyön hyödyntäminen tarpeen mukaan - Opetussuunnitelmayhteistyö KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ TAVOITTEET Kodin ja koulun hyvällä vuorovaikutuksella edistetään oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua, oppilas tuntemusta ja oppimisen edellytyksiä. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Jatkuvaa luottamuksellista yhteistyötä oppilas - opettaja koti pidetään tärkeänä koko kouluajan. KASVATUSTEHTÄVÄ Huoltajien ensisijaisen kasvatustehtävän lisäksi oppilas tarvitsee tukea koulutyöhön ja selviytymiseen kouluyhteisön jäsenenä. ta tukevat luokanopettaja/luokanvalvoja, muut opettajat, koulun muu henkilökunta sekä oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston henkilöstö. Ks. oppilashuollon suunnitelma

15 15 KODIN JA KOULUN VÄLISEN TIEDON TARVE Vuosittain huoltajille varataan mahdollisuus vaikuttaa koulun opetus- ja kasvatustyöhön sekä arviointiin. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja yhteistyömuodoista. Luokanopettaja/luokanvalvoja on aktiivinen osapuoli vuorovaikutteisuudelle. Ainevalintojen ohjauksesta vastaavat rehtori ja/tai opinto-ohjaaja. Siirtymävaiheissa (esikoulusta 1.vuosiluokalle, luokalle sekä 9. luokalta jatko-opintoihin) korostuvat opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyö eri osapuolten välillä. Ks. oppilaan arvioinnin suunnitelma YHTEISTYÖMUODOT Koulutulokkaiden tutustuminen kouluun sekä heidän vanhempiensa tapaaminen Henkilökohtaiset tapaamiset ja kasvatuskeskustelut Koulukohtaiset/luokkakohtaiset huoltajien tilaisuudet Tiedotteet, kokeet, reissuvihko tai muu vastaava tapa Todistukset ja arviointiraportit koulunkäynnistä Yhteiset juhlat ja/tai teemapäivät Avoimien ovien päivät Vapaamuotoiset vanhempain kokoontumiset Tarvittaessa moniammatillinen verkostoyhteistyö Tarkennus yhteistyömuotoihin tehdään vuosittaisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa. OHJAUSTOIMINTA TAVOITTEET Ohjaustoiminta toimii majakkana oppilaalle koko perusopetuksen ajan. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Ohjauksen tehtävänä on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä ja olla oppilaan persoonallisen kasvun ja kehityksen tukena. Ohjauksella edistetään koulutyön tuloksellisuutta, lisätään hyvinvointia koulussa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sen avulla lisätään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan siirtymistä luokka- ja kouluasteelta toiselle tuetaan opettajien, oppilaanohjaajien, huoltajien sekä ulkopuolisten tahojen yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Ohjauksen tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja tasapainoiseen persoonallisuuteen sekä kehittämään itsetuntemustaan. Ohjaustyössä käytetään menetelmiä, jotka ohjaavat oppilasta kehittämään yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojaan ryhmän jäsenenä. Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. ta ohjataan vastuulliseen koulutyöhön ja tehtävien tekoon. Oppilaanohjaus toteutetaan vuosiluokkien 1-2 ai-

16 16 kana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 3-6 tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. ta ohjataan käyttämään monipuolisia työtapoja ja tietolähteitä. ta ohjataan yhteistoiminnallisuuteen ja sosiaalisuuteen. Ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa tuetaan. Vuosiluokkien 1-6 aikana aloitetaan tutustuminen työelään ja ammatteihin. Ohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Vuosiluokilla 7-9 ohjaus järjestetään siten, että se muodostaa oppilaalle kokonaisuuden, joka koostuu luokkamuotoisesta ja henkilökohtaisesta ohjauksesta sekä pienryhmäohjauksesta. Työelämään tutustuminen (TET) muodostaa laajan osan ohjaustoiminnasta. Ks. Oppilaanohjauksen opetussuunnitelma.

17 17 TUKIOPETUS TAVOITTEET ALOITTEENTEKIJÄT AJANKOHTA OPPILASHUOLTO TAVOITTEET Tukiopetuksessa yksilöllisten tehtävien avulla pyritään poistamaan oppilaan oppimisvaikeuksia heti, kun niitä havaitaan. Aloitteen tukiopetuksesta voivat tehdä opettaja, huoltaja tai oppilas. Kun tukiopetuksesta on yhteisymmärryksessä sovittu, oppilaan tulee olla läsnä. Jos oppilas kieltäytyy opettajan tarjoamasta tukiopetuksesta, tulee asia varmistaa huoltajilta. Kuitenkin jos oppiaineessa on tulossa heikko arvosana, Oppilaalle tulee järjestää tukiopetusta. Tukiopetusta pidetään pääsääntöisesti kouluajan ulkopuolella erikseen sovittuna ajankohtana. Esimerkiksi kuljetusten ollessa esteenä oppilaalle järjestetään mahdollisuus sovitusti osallistua toisen oppiaineen tunnilla tukiopetukseen tai toinen opettaja antaa tukiopetusta varsinaisen oppitunnin aikana. Vuosittain huoltajille tiedotetaan tukiopetusjärjestelyistä ja resursseista koulun opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Lisäksi oppilashuollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Tavoitteena on, että vanhemmat saavat tietoa opetuksesta, oppilashuollosta ja lapsensa edistymisestä. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, toinen toisensa kunnioittaminen sekä salassapitoa koskevat säännökset. HUITTISTEN KAU- PUNGIN TARJOAMAT PALVELUT Terveys- ja sosiaalitoimen kanssa tehtävä yhteistyö - Lastensuojelulaissa säädetty kasvatuksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opettajien sekä muiden viranomaisten kanssa - Sosiaalityöntekijän, psykologin ja terveydenhoitajan osallistuminen oppilashuolto-työryhmän toimintaan, pienillä kouluilla tarvittaessa - Huittisten seudun terveydenhuollon kuntayhtymän palvelut, myös koulussa tai koulumatkalla sattuneen tapaturman hoito - Kansanterveyslaissa säädetty kouluterveydenhuolto (terveydenhoitaja-, lääkäri- ja psykologipalvelut sekä hammashuolto) - Lastensuojelun tukiryhmä toimii moniammatillisena yhteistyöelimenä ja ennaltaehkäisevää työtä tekevänä ryhmänä peilaten ajan ilmiöitä. Tarkempaa ohjeistusta koulujen kriisisuunnitelmissa, turvallisuussuunnitelmissa, sosiaalitoimen päihdestrategiassa ja vuosittaisissa taloussuunnitelmissa.

18 18 KOULUJEN OPPI- LASHUOLTO 1. huollon ennaltaehkäisevä toiminta Terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen Keinoja ovat mm. koulun terveyskasvatus, terveydenhuollon palvelut, fyysisten rakenteiden kunnossapito ja koko kouluyhteisön henkisen hyvinvoinnin tukeminen. Turvallinen oppimisympäristö Ks. turvallisuussuunnitelma. Muut toimenpiteet ovat kirjattuna opetussuunitelmaan perustuvaan lukuvuosisuunnitelmaan, esim. valvonnat ja järjestyssäännöt. Sosiaalinen vastuullisuus ja vuorovaikutuksen edistäminen Oppilaan omaa kehittymistä tuetaan mm. tukioppilaiden tai kummioppilastoiminnan avulla, teemapäivillä tai kehittämiskeskusteluin tai muilla lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavilla keinoilla. Tiedottaminen Vuosittain tiedotetaan oppilaille, huoltajille ja henkilöstölle oppilashuollon toiminnasta mm. vanhempainilloissa tai kirjallisen tiedotteen avulla. Luokanvalvoja/luokanopettaja tiedottaa tunneillaan oppilailleen. 2. Oppilaalle tarjottava tuki ja ohjaus Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset vaikeudet Tukea ja ohjausta antavat sosiaali- ja terveystoimessa mm. psykologi, perheneuvolan henkilöstö, sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja sekä koulutoimessa erityisopettaja, opinto-ohjaaja, luokanvalvoja ja koulunkäyntiavustaja. Koulun toiminta vaikeuksissa ta tuetaan antamalla tukiopetusta, lisäämällä yhteistyötä huoltajien kanssa sekä järjestämällä osa-aikaista erityisopetusta, yksilöllistetyn oppimäärän suorittamista yhdessä/useassa oppiaineessa tai tekemällä muita opetusjärjestelyjä. Ks. koulujen omat kriisi- ja turvallisuussuunnitelmat 3. Yhteistyö oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa ja seuraamisessa sekä jatkoopintojen suunnittelussa Noudatetaan koulutuslautakunnan hyväksymää asiakirjaa Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Huittisten kaupungin koulutoimessa. Jatko-opintojen suunnittelusta vastaavat opinto-ohjaaja ja tai erityisluokanopettaja yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajien kanssa. 4. Oppilaalle tarjottava oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty Vammaiselle ja muulle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle järjestetään opetuksen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Toimintaohjeet erilaisissa vaikeuksissa esitellään kriisi- ja turvallisuussuunnitelmissa. Jos oppilaalta on evätty opetukseen osallistuminen, koulutuslautakunta määrää opetusjärjestelyistä yhdessä rehtorin kanssa ja oppilashuoltotyöryhmä jatkaa tukea ja ohjausta.

19 19 5. Yhteisyö kodin, koulun, oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden tai muiden asiantuntijoiden ja paikallisten tukiverkostojen kanssa huoltotyöryhmän kokoonpano ja kokoontumisaikataulu on kirjattu koulun kriisisuunnitelmaan. Yhteistyötä kotien kanssa ylläpidetään keskusteluin ja erilaisin tiedottein. Yhteydenpitoa asiantuntijoiden kanssa ylläpidetään mm. osallistumalla kaupungin lastensuojelun tukiryhmän työhön sekä tarvittaessa osallistutaan moniammatilliseen tukiverkostotyöhön esimerkiksi poliisin, seurakunnanja nuorisotoimen työntekijöiden kanssa. Poissaoloja seurataan yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja luokanvalvojan tai luokanopettajan kanssa. Nivelkohdissa esikoulusta 1. luokalle, 6. luokalta 7. luokalle ja 9. luokalta 2. asteen opintoihin noudatetaan toimintaperiaatteita, jotka on mainittu asiakirjassa Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Huittisten kaupungin koulutoimessa. 6. Koulumatkakuljetukset Noudatetaan Huittisten kaupungin koulukuljetuksia koskevia periaatteita, jotka koulutuslautakunta on hyväksynyt. Koulusta lähtöä ja kyyditysten odottamista valvovat opettajat tai siihen määrätty henkilö lukuvuosisuunnitelmassa olevan valvontalistan mukaisesti. Tilapäiskuljetuksissa kouluaikana opettajat ovat mukana vastuuhenkilöinä. 7. Kouluruokailu Jokaiselle tarjotaan päivittäin täysipainoinen, maksuton kouluateria mahdollisimman viihtyisässä ympäristössä. Ruokailua valvovat opettajat/avustajat, jotka ruokailevat ryhmiensä mukana. He opastavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksessa yhdessä luokanvalvojien tai luokanopettajien sekä terveystiedon opettajien kanssa. Aterian ravitsemuksellisesta puolesta ja tarjoamisesta vastaavat keskuskeittiön henkilöstö yhdessä ruokapalvelupäällikön kanssa. 8. Arviointi Koulussa tehdään itsearviointia oppilashuoltotyöryhmässä, opettajainkokouksissa, luokanvalvojien tai -opettajien tunneilla, vanhempainilloissa sekä tarvittaessa kyselyin.

20 20 KERHOTOIMINTA TAVOITTEET OSALLISTUMINEN Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi pyritään järjestämään kerhotoimintaa talousarvion puitteissa. Toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustyötä ja antaa oppilaalle mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitoja, tuntea onnistumisen kokemuksia ja kehittää luovaa ilmaisua. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhon vetäjänä toimii opettaja. TIEDOTTAMINEN Huoltajille ja oppilaille tiedotetaan pidettävistä kerhoista opetussuunnitelmaan perustuvassa lukuvuosisuunnitelmassa syyslukukauden alussa. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS Opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita sekä koulutuslautakunnan hyväksymää Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Huittisten kaupungin koulutoimessa asiakirjaa. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus järjestetään perusteiden luvun 6 mukaan.

21 21 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti. keskittyy kuuntelemaan. Hän ymmärtää luetun ja kirjoitetun tekstin sekä pystyy tuottamaan sitä. oppii kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. Hänen kielellinen tietoisuutensa kehittyy ja sana- ja käsitevarastonsa karttuu. tutustuu tietotekniikkaan ja tietokoneohjelmiin. Hän opettelee valitsemaan lukutaitoaan vastaavia kirjoja. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 1 LUOKKA Sanojen lukeminen ja kirjoittaminen Lukeminen - äänne kirjain vastaavuuden oppiminen - leikkilukuharjoitukset - tavutusharjoitukset - lukutaidon oppiminen Kirjoittaminen - suur- ja pienaakkoset - äänteistä tavuiksi, tavuista sanoiksi - kirjoitustaidon oppiminen - sanojen kirjoittaminen kuvasta ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 2 LUOKKA Ilmaisu, puhuminen ja kuunteleminen - omista kokemuksista ja kuvista kertominen - leikki - runot, lorut, riimit - tarinoiden kertominen - toisten kuunteleminen Kirjallisuus - luetun kuunteleminen - kirjaston käyttö, omaa lukutaitoa vastaavien kirjojen valinta Pienten lauseiden lukeminen ja kirjoittaminen Lukeminen - lukutaidon vahvistaminen - luetun ymmärtäminen - eläytyvä lukeminen - siirtyminen vähitellen äänettömään lukemiseen Kirjoittaminen - kirjoituskirjaimet - oikeinkirjoituksen harjoittelua: sanavälit, sanojen jakaminen riveille, piste ja iso alkukirjain - pienten lauseiden muodostaminen - pieniä kertomuksia omista havainnoista lähtien: viestit, kirjeet ym. - aakkostaminen - tietokoneella kirjoittamisen harjoittelua

22 22 Ilmaisu, puhuminen ja kuunteleminen - omista kokemuksista ja kuvista kertominen - leikki - runot, lorut ja riimit - tarinoiden kertominen - toisten kuunteleminen HYVÄN OSAAMISEN KU- VAUS Kirjallisuus - kirjallisuudesta keskusteleminen - lukukokemuksien jakaminen Vuorovaikutustaidot - osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa - osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua, pyrkii vastavuoroisuuteen; esittää omia ajatuksia ja kysymyksiä - osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin Luku- ja kirjoitustaito - osaa lukea niin sujuvasti, että selviää ikäkaudelleen tarkoitetun tekstin lukemisesta - on alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö lukemaansa; pystyy tekemään päätelmiä lukemastaan - osaa ilmaista kirjallisesti itseään niin, että selviää arkensa kirjoittamistilanteista; osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan - osaa käsin kirjoittaessaan sitoa kirjaimia toisiinsa; osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella - osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta Kirjallisuus - etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa - on lukenut muutamia, omaa lukutaitoaan vastaavia kirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen - tekee ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä; erittelee sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelee ja pohtii sanojen merkityksiä ja muotoja - osaa aakkosjärjestyksen ja käyttää sitä - osaa käyttää opetettuja kielellisiä käsitteitä

23 23 Vuosiluokkien 3 5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. ta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. ta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 LUOKKA - osallistuu yhteisiin ilmaisuharjoituksiin - löytää pääasioita ikäkaudelleen tarkoitetuista teksteistä - osaa lukea, vaikkakin vielä hitaasti - osaa tekstata ja kirjoittaa tyyppikirjoitusta - osaa kirjoittaa tuttuja, rakenteeltaan helppoja lauseita oikein ja löytää niitä tekstistä - on lukenut lyhyitä tekstejä sekä kirjoja oman valintansa mukaan Vuorovaikutustaidot - omia esityksiä ja esitelmiä - tutun asian selostaminen ja kuvailu - oman mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - asiointi Tekstinymmärtäminen - sujuva peruslukutaito - pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - ajatuskartan laatiminen - kysymysten esittäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - selkeä käsiala - lauseiden yhdistäminen - oikeinkirjoituksen perusasiat - yhdyssanat Tiedonhallintataidot - tietokirjojen käytön harjoittelua (sisällysluettelo ja hakemisto) - kirjastoon tutustuminen Kielen tehtävä ja rakenne - vokaalit ja konsonantit - sanaluokkiin tutustuminen - aakkostus - lauseiden tarkastelua rakenteellisina ja toisiinsa liittyvinä yksikköinä Kirjallisuus ja muu kulttuuri - erilaisten tekstien runsasta lukemista - kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin keskeisiin käsitteisiin tutustumista

24 24 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 4 LUOKKA - osallistuu yhteisiin ilmaisuharjoituksiin - löytää pääasioita ikäkaudelleen tarkoitetuista teksteistä - osaa jossain määrin hakea tietoa sisällysluettelon ja hakemiston avulla - osaa lukea ja ymmärtää pääosin lukemansa - osaa tekstata ja kirjoittaa tyyppikirjoitusta - hallitsee pienen ja ison kirjaimen keskeiset käyttötavat - osaa etsiä tekstistä lauseita - tunnistaa perusmuotoisia verbejä, substantiiveja sekä adjektiiveja - on lukenut lyhyitä tekstejä sekä kirjoja oman valintansa mukaan - osaa nimetä juonellisesta tekstistä henkilöitä, tapahtumapaikan ja ajan Vuorovaikutustaidot - omia esityksiä ja esitelmiä - oman mielipiteen ilmaisu ja perusteleminen - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen - kysymysten laatiminen - asiointi Tekstinymmärtäminen - sujuva peruslukutaito - pääasioiden erottaminen yksityiskohdista - muistiinpanojen tekeminen - ajatuskartan laatiminen - kysymysten esittäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - selkeä käsiala - omien tekstien kirjoittaminen - ajatuskartan ja tukisanalistan käytön harjoittelu - oikeinkirjoituksen perusasiat - yhdyssanat Tiedonhallintataidot - tietokirjojen käytön harjoittelua (sisällysluettelo ja hakemisto) - kirjastoon tutustuminen - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista Kielen tehtävä ja rakenne - kaikki sanaluokat - yhdyssanat - lauserakenteen hahmottaminen ja pilkun käytön alkeet Kirjallisuus ja muu kulttuuri - lasten ja nuorten kirjallisuuteen tutustuminen - kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin keskeisiin käsitteisiin tutustumista

25 25 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 5 LUOKKA - ilmaisee itseään sekä suullisesti että kirjallisesti - pystyy pitämään puhekielellään tutulle yleisölle suullisen esityksen - löytää pääasioita ikäkaudelleen tarkoitetuista teksteistä - osaa käyttää sisällysluetteloa ja hakemistoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa - osaa kirjoittaa selkeää käsialaa - osaa kirjoittaa rakenteeltaan helppoja sanoja oikein ja hallitsee pienen ja ison kirjaimen keskeiset käyttötavat - osaa jossain määrin tuottaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla - osaa etsiä tekstistä lauseita - tunnistaa perusmuotoisia verbejä, substantiiveja sekä adjektiiveja - osaa taivuttaa adjektiiveja vertailumuodoissa - osaa taivuttaa verbejä persoonamuodoissa - on lukenut lyhyitä tekstejä sekä kirjoja oman valintansa mukaan - osaa käyttää käsitteitä pää- ja sivuhenkilö, tapahtumapaikka ja -aika Vuorovaikutustaidot - esitelmän pitäminen tukisanojen avulla - oman mielipiteen esittäminen - oman kerronnan ja ilmaisun rikastuttaminen - kysymysten laatiminen - aktiivisen ja toiset huomioon ottavan kuuntelemisen harjoittelua - asiointi Tekstinymmärtäminen - luetun ymmärtäminen - tiivistäminen - muistiinpanojen tekeminen - päätelmien tekeminen ja tekstien vertaaminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - selkeä, sujuva käsiala - omien juonellisten tekstien kirjoittaminen sekä muokkaaminen ja viimeistely palautteen pohjalta - ajatuskartan ja tukisanalistan käytön harjoittelu - oikeinkirjoituksen perusasiat - tekstinkäsittelyn perustaitoja Tiedonhallintataidot - tietokirjojen käytön harjoittelua (sisällysluettelo ja hakemisto) - kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustuminen sekä kirjojen varausta ja hakua - yksinkertaisia tiedonhakuja tietoverkoista Kielen tehtävä ja rakenne - verbioppi - sanaluokkien vahvistaminen - sijamuotoihin ja lauseenjäseniin tutustuminen - lauserakenteet ja kappalejako

26 26 Kirjallisuus ja muu kulttuuri - erilaisiin kirjallisuuslajeihin tutustuminen - kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin keskeisiin käsitteisiin tutustuminen AIHEKOKONAISUUDET 1. IHMISENÄ KAS- VAMINEN 2. KULTTUURI- IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS 3. VIESTINTÄ JA ME- DIATAITO 4. OSALLISTUVA KAN- SALAISUUS JA YRIT- TÄJYYS 5. VASTUU YMPÄRIS- TÖSTÄ, HYVINVOIN- NISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA 6. IHMINEN JA TEKNOLOGIA HYVÄN OSAAMISEN KU- VAUS Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu liittyy perustavoitteiltaan ja sisällöltään niin läheisesti ihmisenä kasvamiseen ja itsensä tuntemiseen, että voidaan ajatella lähes kaikkien oppiaineen osa-alueiden olevan kytköksissä tähän aihekokonaisuuteen. Äidinkielen perustaidot ovat välineitä, joita jokainen tarvitsee ihmisenä kasvamiseen. Suullisen ja kirjallisen ilmaisun avulla ihminen voi tuoda esiin ajatuksiaan, ilmaista tunteitaan ja mielipiteitään. Monipuolinen kirjallisuuden tuntemus auttaa oppilasta jäsentämään maailmankuvaansa ja kehittää hänen esteettistä ja taiteellista näkemystään. Erityisesti oman äidinkielen historian ja erityispiirteiden tunteminen sekä suomalaiseen kirjallisuuteen ja kansanperinteeseen tutustuminen luovat pohjaa vahvalle kulttuuri-identiteetille. Suomen kielen piirteiden vertailu vieraisiin kieliin, muiden kielten vaikutus suomen kieleen ja kielisukulaisuuden hahmottaminen antavat oppilaalle kuvan kielestämme yhtenä kielenä hyvin monikielisessä ja -kulttuurisessa maailmassa, samoin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteosten näkeminen osana maailmankirjallisuutta. Valinnaiskursseilla voidaan syventää edellä mainittuja tietoja ja taitoja. Viestintään liittyvät läheisesti äidinkielen vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot: keskustelu, väittely, esitelmät, puheet, kirjallinen ilmaisu. Mediataitoja voidaan harjoitella aikakausi- ja sanomalehtipäivien yhteydessä sekä tiedonhakutaitoja harjoiteltaessa. Valinnaiskursseilla voidaan syventää viestintään ja mediaan liittyviä taitoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys liittyvät lähinnä vuorovaikutustaitoihin, keskusteluun, väittelyyn ja mielipidekirjoitusten kirjoittamiseen, samoin erilaisten asiakirjojen (raporttien, kokousasiakirjojen ym.) laatiminen ja ymmärtäminen. Vastuu ympäristöstä tulee esiin mm. luettavan kirjallisuuden, kirjoitusaiheiden ja keskusteluaiheiden välityksellä. Tiedonhakuja harjoiteltaessa ja erilaisten tuotosten tekemisessä opitaan käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin vastuullisesti ja kriittisesti. Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän - rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa - kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan - osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa - osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista vies-

27 tin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä - pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän - on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon - osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet - on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä - löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia - erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen - käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän - osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen - suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto - ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti - osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala - osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla - hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän - hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa - on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokonaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin - tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa - hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi - tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan - on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin - pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan - on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon. 27

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppilaan äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävä on suunnitelmallisesti kehittää

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

6.3.18 Oppilaanohjaus

6.3.18 Oppilaanohjaus 6.3.18 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan opiskeluvalmiudet ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja elämänhallintataidot lisääntyvät.

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit.

3.2 Oppimisympäristö. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. 3.2 Oppimisympäristö F yysinen ympäristö, psyykkiset tekijät ja sosiaaliset suhteet muodostavat oppimisympäristön, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Hyvän oppimisympäristön toiminta ja työtavat perustuvat

Lisätiedot

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv. 2011-2012 Koulujen yhteinen teema lukuvuoden 2011-2012 aikana: Kunnassa yhteisesti toteutettava teema on tämän lukuvuoden aikana hyvinvointi. Aihekokonaisuuteen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot