Yli puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena urheiluseuroissa. Ohjaajat ja valmentajat ovat lasten ja nuorten urheilun mahdollistajia.

Transkriptio

1 Yli puoli miljoonaa suomalaista toimii vapaaehtoisena urheiluseuroissa. Ohjaajat ja valmentajat ovat lasten ja nuorten urheilun mahdollistajia. Minä valmentajana! Aikuiset ovat lasten ja nuorten urheilun mahdollistajia ja innostajia!

2 Kiitos, että olet mukana! Minä valmentajana-koulutus (3h) on tarkoitettu urheiluseurojen 6 11-vuotiaiden lasten ohjaajille ja valmentajille. Koulutuksella on tarkoitus auttaa ja innostaa ihmisiä toimimaan valmentajina urheiluseuroissa. Koulutuksen tavoitteet: antaa valmentajille perustietoja ja taitoja lasten ohjaamisesta ja opettamisesta innostaa valmentajia etenemään koulutuspolulla

3 Kuka olet ja miksi olet mukana? Hakeudu 2-3 hengen ryhmään sellaisten ihmisten kanssa, joita et tunne tai tunnet vähiten: Esittäydy (etunimi, laji, seura) Mikä sai sinut lähtemään valmentajaksi? Tai miksi haluat valmentajaksi? Mitä odotat tältä koulutukselta?

4 Koulutuksen sisältö Lasten urheilun tärkeät asiat Valmentajana toimiminen Opettamisen perusteet Mistä tukea toimintaan? Muistathan, että koulutuksessa esille tulevia asioita on hyvä miettiä oman lajisi, seurasi ja ennen kaikkea oman ohjattavan ryhmäsi näkökulmasta.

5 Lasten urheilun tärkeät asiat..paljon liikettä..monipuolisuus..iloisuus ja innostus

6 Fyysisen hyvinvoinnin pilarit

7 LASTEN JA NUORTEN URHEILU

8 6 11-vuotiaiden urheilussa oleellisia asioita Liikunnallisesti aktiivinen elämäntapa; vähintään 14 tuntia liikuntaa viikossa. Monipuolinen liikkuminen; kaikkien liikunnallisten taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittyminen. Elämykset, haasteet ja innostava ilmapiiri. Muistathan, että ohjatun liikunnan lisäksi liikuntaa tulee harrastaa myös omaehtoisesti tavoitteellisesti urheilevan tulee liikkua vähintään 20 tuntia viikossa

9 Riittävästi liikkuvan lapsen liikuntaympyrä

10 Selvityksiä ja suosituksia Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suositukset (2008) Hyvä harjoittelu selvitys (2008)

11 Monipuolisuus auttaa myös riittävän liikuntamäärän saavuttamisessa Monipuolisesti liikkuva lapsi liikkuu sekä ohjatusti että omatoimisesti kehittää kaikkia liikunnallisia perustaitoja ja fyysisiä ominaisuuksia Liikunnalliset perustaidot: -Käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöminen. Fyysiset perusominaisuudet: -Nopeus, kestävyys, voima ja liikkuvuus. -Taitotekijät: -Tasapaino, rytmikyky ja reaktiokyky. Monipuolisesti liikkuneella lapsella on paremmat edellytykset niin taidollisesti kuin fyysisestikin harjoitella ja oppia myös lajitaitoja.

12 Jeren (10v.) liikuntaviikko 1. laji Jääkiekko 2. laji Uinti 21 h 50 min Harmaat = arkiliikunta (7h) Vaalean harmaa = koulumatkat (3h20min) Sininen = omatoiminen päälajin harjoittelu (3h) Lila = ohjattu lajien harjoitus (6h) Tumma sini = koululiikunta (2h 15min) MA TI KE TO PE LA SU 7:00 8:00 20min. pyöräily 20min. pyöräily 9:00 20min. pyöräily 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min pihaleikit 10:00 60 min pyörälenkki äidin kanssa 11:00 12:00 30 min välituntipelit 30 min välituntipelit 45 min Koululiikunta 13:00 20min. pyöräily 30 alkuverryttely/ oheisharjoitus 14:00 60 min pihaleikit ja -pelit 90 min Koululiikunta 20min. pyöräily 20min. pyöräily 60 min tekojäällä taitoharjoittelua 60 min jääkiekkopeli 15:00 20min. pyöräily 16: min 1. laji 17:00 Jääharjoitus + oheisharjoitus 20min. pyöräily 120 min 2. Laji uinti 60 min pihaleikit 18:00 60 min pihalla taitoharjoittelua (tossulätkää) 19: min 1. Laji Jääharjoitus + oheisharjoitus 30 min. koiran ulkoilutus 60 min isän kanssa juoksulenkki

13 Yksi vai monta lajia? Lasten olisikin 11 ikävuoteen mennessä hyvä harrastaa vähintään kolmea erilaista lajia. Lapsena ja nuorena saadut kokemukset ja opitut taidot auttavat liikunnallisen elämäntavan muodostumisessa ja eri urheilulajien harrastamisessa myös myöhemmällä iällä. Muistathan, että eri lajien harrastaminen ei välttämättä takaa monipuolisuutta jos lajit kehittävät samoja ominaisuuksia. Tiesitkö, että monipuolisuutta tulee ensisijaisesti tarkastella viikko- ja vuositasolla. Samojen ikäluokkien välinen yhteistyö yli lajirajojen on tärkeää varmistettaessa lapsen monipuolinen liikunta. Miten huomioin ja mahdollistan?

14 Määrä on tärkeä laatutekijä! Liikunta- ja harjoittelumäärät vuotiaana (h / viikko) (Lähde: Nuori Suomi) * urheilijan oma arvio Ohjattu harjoittelu Omatoiminen harjoittelu Muu liikunta Yht. Nimi Laji Tuomas Sammelvuo lentopallo Ville Lång sulkapallo Aino-Kaisa Saarinen hiihto Johanna Ylinen judo Jarkko Nieminen tennis Mika Poutala luistelu Tero Tiitu salibandy Jarkko Ruutu jääkiekko Tuomo Ruutu jääkiekko Jari Mönkkönen telinevoimistelu Hanno Möttölä koripallo Matti Rajakylä uinti Aki Parviainen yleisurheilu Aki Riihilahti jalkapallo Janne Saarinen jalkapallo Jere Dahlström pesäpallo Sami Uotila alppihiihto Tero Föhr suunnistus Thomas Johanson purjehdus Ka. 8h 7h 15h 30h

15 Monipuolisuudella vaihtelua harjoituskerran sisälle Monipuolisilla ja vaihtelevilla harjoituskerroilla ja harjoitteilla varmistetaan, että lasten innostus urheiluun säilyy. Samaa asiaa voi harjoitella monilla eri tavoilla! Tehtävää voi helpottaa, vaikeuttaa, tehdä eri päin tai eri tasosta jne. Pohdintatehtävä: Mieti minkälaisia harjoitteita lajissasi käytetään kehittämään tasapainotaitoja. Miten niitä voisi monipuolistaa tai muunnella?

16 Valmentajana lasten kanssa toimiminen..oma innostus..vastuu..kehittyminen..yhteistyö

17 Väittämiä valmentajan roolista (mielipidejana 1-5) Asteikko 5 = kyllä ehdottomasti samaa mieltä, 4 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = fifty fifty, 2 = jokseenkin eri mieltä, 1 = ei, ehdottomasti eri mieltä Väittämät: Valmentajalla on oltava oma urheilutausta lajissa. Valmentajan on aina kuunneltava, kun lapsella on asiaa. Valmentaja on johtaja - Valmentaja on lasten kaveri. *) Valmentaja on yksin vastuussa lasten turvallisuudesta. Valmentajan tulee huomioida lasten vanhemmat toiminnassa.

18 Valmentajan rooli ja tehtävät Lähtökohtana on valmentajan oma innostus ja motivaatio olla mukana! Valmentajan tärkein tehtävä on saada lapset liikkumaan ja innostumaan. Hyvä valmentaja osaa opettaa ja johtaa ryhmän toimintaa, mutta välillä hän myös - katselee, - kuuntelee, - kyselee ja - antaa palautetta! Lasten urheilu on lapsia varten. Minkä takia uskot että lapset ovat mukana?

19

20 Valmentajan tavoitteet Näytä oma innostus ohjaamiseen! Opettele lasten etunimet Laita lapset liikkumaan harjoituskerran aikana paljon (suurimman osan harjoitusajasta). Käynnistä ja pysäytä toiminta ripeästi. Opettele hankkimaan lasten huomion ohjeita antaessasi. Huomioi turvallisuusasiat etukäteen! Muistathan, että valmentajan omat tavoitteet muuttuvat kokemuksen myötä halutessaan valmentaja voi kehittyä läpi elämänsä!!

21 Varmista turvallisuus etukäteen Yksi valmentaja hallitsee enintään 7 hengen ryhmän. Jos lapsia on enemmän myös valmentajia pitää olla enemmän. Varmista etukäteen sekä tilan että välineiden turvallisuus. Huolehdi, että ensiapuvälineet ovat saatavilla ja tiedät mitä tapaturman sattuessa teet. Tiesithän, että lasten kokema psyykkinen turvallisuudentunne on osa harjoitusten turvallisuutta! Kysy vanhemmilta lasten erityistä tukea ja huomiota vaativista asioista (esim. allergiat).

22 Yhteistyö vanhempien kanssa Heti toiminnan alkuvaiheessa vanhempien kanssa on hyvä keskustella heidän roolistaan ja ryhmän toimintaa tukevista tehtävistä. Monissa seuroissa vanhemmat on sitoutettu tukemaan valmentajan toimintaa. Tietoiskuna dian 19 tehtävän mukaan Joukkueenjohtajiksi, rahastonhoitajiksi, apuohjaajiksi, tiedottajaksi jne. Keskustelemalla, perustelemalla ja olemalla ystävällinen löydät varmimmin hyvän tiimin taustalle. Muistathan, että vanhempien osallistumisaste vaihtelee. Vain harvassa ryhmässä kaikki vanhemmat on saatu mukaan.

23 Urheilun pelisäännöt valmentajan tukena! Pelisääntökeskustelujen tavoitteena on auttaa ryhmää sopimaan tavoitteistaan ja toimintatavoistaan. Valmentaja ja lapset tekevät omat sääntönsä. Mutta myös valmentaja ja vanhemmat sopivat omista säännöistään. Yhdessä sovittujen sääntöjen, tavoitteiden ja toimintatapojen myötä vältytään turhilta väärinkäsityksiltä. Pelisääntökeskusteluja varten on tehty vinkkivihkoja, joiden avulla keskustelun virittäminen ja säännöistä sopiminen on helppoa.

24 Opettamisen perusteet..anna tilaa lapsen oppimisen ilolle ja nautinnolle..puheesta, palautteesta, näytöistä ja organisoinnista!

25 Suunnittelemalla onnistut Selvitä etukäteen: Minkä kokoinen ryhmä on? Alle 7 lapsen ryhmän opettaminen on aivan erilaista kuin esim. 20 lapsen ryhmän vetäminen. Minkä ikäisiä lapset ovat? Mieti minkälaisia sen ikäiset ovat? Mitä heidän kanssaan voi tehdä ja miten työskennellä? Kuinka kauan he ovat osallistuneet toimintaan? Pitkään mukana olleet tietävät jo mitä odottavat ja miten ryhmässä toimintaan. Miten kokemusta voi hyödyntää? Millainen harjoituspaikka on käytettävissä? Onko paljon tilaa, onko samassa tilassa joku muu ryhmä. Miten se vaikuttaa? Mitä välineitä tarvitaan ja miten paljon niitä on käytössä? Pohdintatehtävä: Mitä muuta olisi hyvä miettiä etukäteen?

26 Millainen on 6 8-vuotias? Lapsi on yleensä jatkuvasti liikkeessä ja vauhdissa. Annetaan lasten liikkua myös harjoituksissa Lapsi jaksaa jo hieman kuunnella ohjeita. 6-8-vuotiaille ovat tyypillistä nopeat tunnetilojen vaihtelut. Lapsi osaa jo työskennellä sopivasti ohjattuna parin kanssa. Pelaa mielellään pelejä ja leikkii rooli- ja sääntöleikkejä. Lapsi opettelee tässä vaiheessa vielä myös urheiluun liittyvää sanastoa! Älä pidä mitään sanaa itsestään selvyytenä kaikille Pääpaino on monipuolisessa liikkumisessa ja leikissä!

27 Millainen on vuotias? Innokas taidon ja tekniikan oppija! Lapsen omaa ajattelua on tärkeä aktivoida kysymysten sekä käytännön tilanteiden kautta. Harjoittelee mielellään pareittain ja ryhmässä. Lapset oppivat auttamaan toisiaan ja antamaan palautetta. Kykenee keskittymään jo pidempiaikaiseen harjoitteluun ja on aiempaa vastuuntuntoisempi. Käy oma-aloitteisesti kiinni tehtäviin ja haluaa saada selville omien kykyjensä rajat. Motivoituu, kun hänelle kerrotaan missä ja miten opeteltavia taitoja kannattaa käyttää. Monipuolista liikuntaa leikkiä ja iloa unohtamatta!

28 Yksittäisen harjoituksen rakenne ENERGIAN PURKU HARJOITTEET harjoituskerran tavoitteen mukaisesti LOPPU- HUIPENNUS LOPPU- INFO 5-10 min. n min. n min. n. 3 min. (kopissa) Esim. Alkuleikki/- verryttely. Esim. Tavoite: Uusien syöttötapojen oppiminen -> Syöttöharjoituksia ja sovellettu peli Esim. Peli/kisa, jossa kaikki pääsevät liikkumaan. Oliko hauskaa!? Mitä tänään opittiin?

29 Harjoitustapahtuma

30 Puhu lyhyesti, mutta selkeästi! Puhu kuuluvalla äänellä, jotta kaikki kuulevat. Mieti mitä sanot. Käytä lyhyitä lauseita. Anna vain 1-2 ohjetta kerrallaan. Käynnistä toiminta nopeasti selityksen jälkeen. Puhetapasi vaikuttaa ilmapiiriin. Muista aina olla positiivinen ja kannustava. Pohdintatehtävä: Mieti joku lyhyt ytimekäs ohje? Miten voit tehostaa ohjetta?

31 Hanki huomio! Näytä oleellista korostaen! Suorituksen näyttäminen korvaa monta sanaa! Myös apuohjaaja tai lapsi voi näyttää suorituksen. Näytä yksinkertaisesti oleellista kohtaa rohkeasti korostaen. Harkitse näyttösuunta tehtävän mukaan. Pohdintatehtävä: Miten varmistat, että kaikki lapset näkevät ja kuulevat sinut? Miten saat kaikkien huomion kiinnittymään sinuun?

32 Huomioi kaikki! Jokainen lapsi tarvitsee valmentajan hyväksyntää ja huomiota. 1. Havainnoi ja ole läsnä. 2. Anna palautetta suorituksesta - älä lapsesta. 3. Palautteen tulee olla kannustavaa. 4. Huomioi jokainen lapsi henkilökohtaisesti vähintään yhden kerran harjoituksen aikana. 5. Ota huomioon lapsen omat ideat harjoittelussa Pohdintatehtävä: Millä sanoilla kannustat lasta? Miten voit ilman sanoja huomioida lapsen? Miten huomioit lapsen omat ideat harjoittelun suunnittelussa?

33 Laita kaikki liikkeelle Liikuntataitoja opitaan vain tekemällä ja toistamalla! Käytä työskentelytapoja, joissa mahdollisimman moni pääsee liikkumaan yhtä aikaa: 1. Pistetyöskentely 2. Ratatyöskentely 3. Parityöskentely 4. Avoin harjoite hallittu kaaos 5. Leikin, pelin tai kisailun korostaminen 6. Kaikille yhteinen yksilötehtävä Pohdintatehtävä: Millä sanoilla käynnistät toiminnan? Millä sanoilla pysäytät toiminnan lisäohjeita varten?

34 Mistä tukea toimintaan?.. HockeyCentre.. Leijonanpolku.fi.. Valmennustaito.info

35 Osaaminen tarttuu Katsele, kuuntele ja keskustele! Hyödynnä mahdollisuus seurata muiden valmentajien toimintaa ja keskustella heidän kanssaan. Monella seuralla ja lajiliitolla on tarjolla kokeneempien valmentajien apua mentoritoiminnan kautta. Pohtiminen ja keskustelu tuovat aina lisää näkemystä ja osaamista! Tiesitkö, että mentori on kokenut valmentaja, joka tukee valmentajana kehittymistä. Mentorin tärkein tehtävä on keskustelu ja vinkkien antaminen.

36 Koulutusten rooli osaamisen kehittymisessä Suomessa lasten urheilun koulutustarjonta on laaja, mutta tieto siitä on hajallaan. Lajin liittyvää ohjaaja- ja valmentajakoulutusta tarjoaa lajiliitto ja niiden alueet. Lasten urheiluun liittyvää koulutusta tarjoavat myös VALO, liikunnan aluejärjestöt ja urheiluopistot, sekä muutamat valtakunnalliset ja kaupalliset toimijat. Tiesitkö, että koulutuksia kannattaa rytmittää ohjaustoiminnan sekaan sopivassa rytmissä ja omien tarpeiden mukaan.

37 Suomen Jääkiekkoliiton valmentajakoulutusjärjestelmä

38 Valmentajan osaamisen/ammattitaidon arviointi Itsearvio Mentori Pelaaja Vertaisvalmentajat Vanhemmat

39 Miten tästä eteenpäin? Seuraavat suositeltavat koulutukset: - Leijona-kiekkokoulun ohjaajakoulutus - Herkkyyskausivalmentajakurssi - Lajitekniikkavalmentaja 1 - Lajitekniikkavalmentaja 2 Yhteystiedot: Oman seurasi valmennusvastaava

40

41 Onnea valmennus- ja ohjaustehtäviin! KIITOS!