Tietoyhteiskuntaneuvoston kokous. Smolna 10. lokakuuta 2006, Klo

Transkriptio

1 Tietoyhteiskuntaneuvoston kokous Smolna 10. lokakuuta 2006, Klo

2 KOTU-jaosto Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes

3 KOTU-jaosto Tavoitteena innostava LUMOUS Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto

4 KOTU-jaosto LUMOUS Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa Esityksen aiheet Lähtökohdat ja perusteet LUMOUS ohjelma ja toimintatapa Tahtotila vuoteen 2015 Toimeenpano

5 KOTU-jaosto LUMOUS ja tietoyhteiskuntastrategia LUMOUS-ohjelma on osa kansallisen tietoyhteiskuntastrategian toteutusta LUMOUS on yksi toimenpide-ehdotus monet tietoyhteiskuntastrategian ehdotukset pyrkivät samoihin tavoitteisiin toteutusvaiheessa määritellään ja käynnistetään uusia kärkihankkeita resurssit määriteltävä tarkemmin LUMOUS on myös toimintatapa! koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä saatujen tulosten hyödyntäminen otettava huomioon kokonaisuutena tietoyhteiskuntastrategian toimeenpanossa

6 LUMOUS Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa KOTU-jaosto Ohjelman ja uuden toimintatavan tarve kokonaisuudessa, joka koostuu koulutuksesta, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä sekä niissä saavutettujen tulosten hyödyntämisestä on parantamismahdollisuuksia ja -tarpeita innovaatiojärjestelmän perusta on kunnossa osaaminen ja osaavat yksilöt ovat tulevaisuuden kilpailukyvyn perusta Suomi-ilmiön ydin

7 KOTU-jaosto LUMOUS-ohjelman laadintaan osallistuneet Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys (KOTU) -jaosto: Eero Silvennoinen, Tekes, puheenjohtaja Kari-Pekka Estola, Nokia, jäsen Mika Kalliomaa, Pääesikunta, jäsen Ella Kiesi, Opetushallitus, jäsen Tero Kuitunen, kauppa- ja teollisuusministeriö, varapuheenjohtaja Marja Kylämä, opetusministeriö, sihteeri Paavo Löppönen, Suomen Akatemia, jäsen Eero Pekkarinen, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, jäsen Liisa Souri, Opetusalan ammattijärjestö, OAJ, jäsen Paula Viertola, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, jäsen Janne Sariola, TalentHaus, asiantuntija Jarmo Viteli, Tampereen yliopisto, asiantuntija

8 KOTU-jaosto Keskeiset haasteet - 1 Strateginen tahtotila ja tavoitteet Tarvitaan yhteinen tahtotila koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen alueella.

9 KOTU-jaosto Keskeiset haasteet - 2 tuotekehitys koulutus Innovointi Uuden luominen Innovointi Uuden luominen tutkimus Innovointi Uuden luominen Koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä tukevissa palvelujen, toimintojen ja tukirakenteiden kokonaisuudessa ja yhteistoiminnassa on tehottomuutta ja parantamismahdollisuuksia. Kehityshankkeet jäävät irralliseksi ja niiden tulokset eivät siirry eteenpäin.

10 KOTU-jaosto Ratkaisuna LUMOUS Tulee kehittää positiivinen ja innostava, uusi toimintatapa koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen välisen yhteistyön tehostamiseksi. koulutus tuotekehitys tutkimus Tietoyhteiskunnan ydin on toimintatapa, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sekä osaamisen hyödyntäminen toimivat saumattomassa yhteistyössä. Kukin näistä osa-alueista vaikuttaa positiivisesti toisiinsa, eikä osa-alueita tule tarkastella erillään.

11 LUMOUS-toimintatapa Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa KOTU-jaosto koulutus tutkimus Innovointi Uuden luominen Strateginen tahtotila ja tavoitteet tuotekehitys Innovointi Uuden luominen Palvelut, toiminnot ja tukirakenteet Innovointi Uuden luominen JOHTAMINEN PERUSTOIMINTA KÄRKIHANKKEET

12 LUMOUS ohjelma ja toimintatapa KOTU-jaosto Haasteellisimmat alueet LUMOUS ohjelman tuloksena syntyvässä toimintatavassa ovat johtaminen, perustoiminta ja kärkihankkeet ja näiden välinen tiedon- ja kokemusten siirto. Toimintatapaan kuuluu olennaisesti luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Parhaat ideat osataan tuotteistaa ja saatuja tuloksia osataan hyödyntää tehokkaasti. Toimintaa seurataan ja arvioidaan ja saadut kokemukset otetaan huomioon jatkuvassa toiminnan kehittämisessä.

13 KOTU-jaosto Tahtotila vuoteen 2015 Oppiva, uudistuva ja luovasti toimiva yhteistyön yhteiskunta, jossa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet laajasti.

14 KOTU-jaosto LUMOUS ohjelman ja toimintatavan toimeenpano

15 KOTU-jaosto Toimenpidekokonaisuudet Strateginen ajattelu ja johtaminen Strategisen ajattelun ja johtamisen kehittäminen koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kokonaisuuden ja yhteistyön edistämiseksi Perustoiminta Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen perustoiminnan vahvistaminen ja kärkihankkeiden tulosten hyödyntäminen Kärkihankkeet Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kärkihankkeiden valinta ja käynnistäminen

16 LUMOUS-toimeenpano KOTU-jaosto Strateginen tavoite Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen ja osaamisen hyödyntämisen saumaton ja strategialähtöisesti johdettu yhteistyö. Strateginen ajattelu ja johtaminen 1. Strategisen huippuosaamisen keskittymien ja osaamiskeskusohjelmien hyödyntäminen strategisen tahtotilan ja tavoitteiden vahvistamiseksi 2. Uuden hallituksen nimittämä tietoyhteiskuntaneuvotteluelin strategisena yhteistyöfoorumina 3. KOTU II koulutus, tutkimus ja tuotekehitys teemaryhmän jatko? 4. KOTU-jaoston seminaari tammikuussa 2007

17 LUMOUS-toimeenpano KOTU-jaosto Strateginen tavoite Koulutuksessa ja työelämässä tarjotaan hyvät mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Eri ikäiset ihmiset haluavat kehittää osaamistaan jatkuvasti. Elinikäinen oppiminen. Perustoiminta 1. Oppilaitosten johtamisen ja strategisen ajattelun vahvistaminen tietoyhteiskunnan näkökulmasta 2. Kehitetään opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön taitoja - täydennyskoulutuksen vahvistaminen 3. Palvelujen ja työvälineiden kehittäminen (oppimisympäristöt, oppimateriaali jne.) yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa

18 LUMOUS-toimeenpano KOTU-jaosto Kärkihankkeet 3. Strateginen tavoite Kärkihankkeet on toteutettu kriteerien mukaisesti. 1. LUMOUS-Living Labs I Pedagogisen osaamisen ja menetelmien kehittäminen ja tuotteistaminen tietoyhteiskuntanäkökulmasta 2. LUMOUS-Living Labs II Alueellinen korkeakoulu- ja yritysyhteistyö tutkimuksen & kehittämisen näkökulmasta 3. Strategisen huippuosaamisen keskittymät

19 Kärkihankkeiden valintakriteerit KOTU-jaosto Osaamisen kehittäminen Uudet toimintatavat sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen esim. mobiilisuus Avoin, joustava yhteistyö oppimisen ja yhdessä tekemisen verkosto koulutus, tutkimus ja tuotekehitys - yritykset ja julkinen sektori yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut, oppilaitokset, koulut valtakunnallisia ja kansainvälisiä hankkeita Hankkeiden tulokset tuotteistetaan ja hyödynnetään laajasti täydennyskoulutuksessa oppimisaihioissa oppimateriaaleissa verkkotyökaluissa tietopankeissa Oppimisen, koulutuksen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tuotteistaminen ja markkinointi myös kansainvälisesti

20 AJANKOHTAISTA TT-NEUVOSTOSTA TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO Esko-Olavi Seppälä Tiede- ja teknologianeuvosto Esko-Olavi Seppälä / SB

21 Valtioneuvosto Tiede- ja teknologianeuvosto Opetusministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Muut ministeriöt Suomen Akatemia Tekes Sitra Korkeakoulut ja valtion tutkimuslaitokset Yritykset, yksityiset tutkimuslaitokset, rahastot ja säätiöt, tieteelliset seurat Esko-Olavi Seppälä / SB

22 KYMMENEN JOHTOAJATUSTA KANSALLINEN STRATEGIA: KESTÄVÄN JA TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TURVAAMINEN TOTEUTUMINEN VAATII KORKEAA TYÖLLISYYTTÄ JA TUOTTAVUUTTA SEKÄ HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ TTN:N KEINOT TÄSSÄ: KOULUTUS-, TIEDE-, TEKNOLOGIA- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA LINJARAPORTTI 2006: KEHITTÄMISOHJELMA, JOKA YHDISTÄÄ TOIMINTOJEN SISÄLLÖT, RAHOITUKSEN JA RAKENTEET SISÄLLÖT: KV. HUIPPUTASO KAIKKEIN TÄRKEIMMILLÄ ALOILLA RAHOITUS: --> 4 % BKT:STA VUOTEEN 2010 MENNESSÄ. SUUNNATAAN SISÄLLÖLLISIIN TAVOITTEISIIN RAKENTEET: VnP RAKENTEELLISET TOIMET <--> HORISONTAALIYHTEISTYÖ INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN SISÄINEN TOIMINTAKYKY! HENKISET RESURSSIT! Esko-Olavi Seppälä / SB

23 LINJAUS 2006: TIEDE, TEKNOLOGIA, INNOVAATIOT TRENDIT: kansainvälistyminen kotimaassa ja ulkomailla elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen jatkuva muutos innovaatiodynamiikkaan kohdistuvat kilpailutekijät t&k-toiminnan meneillään olevat muutokset KEHITTÄMISTOIMIEN TAVOITTEET: edistää innovaatiojärjestelmän kokonaistoimivuutta ja uusiutumiskykyä vahvistaa osaamisperustaa parantaa tutkimuksen laatua ja kohdentumista vahvistaa tutkimustulosten käyttöönottoa ja kaupallistamista taata toiminnoille riittävät taloudelliset edellytykset Esko-Olavi Seppälä / SB

24 LÄHIVUOSIEN KEHITTÄMISOHJELMA SISÄLLÖT <--> RESURSSIEN SUUNTAAMINEN: keskeisten kohdealueiden tunnistaminen oikeiden rahoitusinstrumenttien valinta asianmukaisen infrastruktuurin varmistaminen STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄT: tutkimustoiminta ennakoi tarpeita 5-10 vuoden jänteellä vaativat uudenlaista sitoutumista, joka voi olla eriasteista selkeä yhteinen visio ja kohdennettu strategia ydinryhmän osallistujat muodostavat ns. voittoa tavoittelemattoman osakeyhtiön Esko-Olavi Seppälä / SB

25 STRATEGISEN HUIPPUOSAAMISEN KESKITTYMÄT VIISI AIHEALUETTA: energia ja ympäristö metallituotteet ja koneenrakennus metsäklusteri terveys ja hyvinvointi tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut KTM ASETTAMASSA JOHTORYHMÄÄ (YHDESSÄ OPM:N KANSSA) Esko-Olavi Seppälä / SB

26 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS : toimintojen priorisointi kansallinen ja kansainvälinen profiloituminen ennakointiin tukeutuva valikoiva päätöksenteko <==> laatu, relevanssi, fragmentoitumisen vähentäminen! MINISTERIÖIDEN TOIMEENPANORAPORTIT TTN:N KÄSITTELYSSÄ Esko-Olavi Seppälä / SB

27 TUTKIMUSRAHOITUS 4 % BKT:STA VUONNA 2010 <==> VALTIO M TTN ESITTÄÄ 400 M :N TASOKOROTUSTA : - strategisen huippuosaamisen keskittymät infrastruktuurit 20 - tutkijanuran kehittäminen 50 - tutkijakoulujen kehittäminen 15 - Suomen Akatemian yleiskustannusosuus 20 - kilpailtu tutkimus- ja teknologiarahoitus 60 - yliopistojen perusrahoituksen tutkimusosuus 60 - tekniikan alan tutkimus ja koulutus 20 - sektoritutkimus, ml. VTT:n perusrahoitus 25 Esko-Olavi Seppälä / SB

28 KÄYNNISSÄ OLEVIA HANKKEITA OSAAMISKESKITTYMÄT (<--> SM:N OSKE-OHJELMA) KANSALLINEN INFRASTRUKTUURIPOLITIIKKA SEKTORITUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANURAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HALLITUSOHJELMA 2007! Esko-Olavi Seppälä / SB

29 LISÄÄ TIETOA Esko-Olavi Seppälä / SB

30 OSAAMISEN HAASTEET TYÖELÄMÄN MURROKSESSA TEK 1 / Tietoyhteiskuntaneuvoston kokous johtaja Jukka Mäkelä, TEK ry

31 Korkeakoulutuksen laatu, haasteet kasvaa SERVICE INDUSTRIES REDESIGN OF WORK AND ORGANIZATION Source: Korhonen, K. Educating Engineers of the 21 st Century The Challenges of Higher Engineering Education in Finland. GLOBAL COMPETITION basic IT skills multidisciplinarity foreign languages networking commitment creativity global village to quality attitude teamwork GOOD GENERAL EDUCATION commitment communication handle stress to sustainable learn how to entrepreneurial development learn attitude cope with manage time constant change self-steering ability to search, classify and analyze information RAPID DEVELOPMENT OF TECHNOLOGY LIFELONG LEARNING ARRIVAL OF INFORMATION SOCIETY TEK 2 / SUSTAINABLE DEVELOPMENT

32 Learning Society Framework for education good general education higher lever on average education from subject-based to skill-based curriculum TEK 3 / well managed educational chain NEW SKILL REQUIREMENTS MORE SKILL REQUIREMENTS MORE DEMANDING SKILL REQUIREMENTS FAST CHANGING SKILL REQUIREMENTS new learning technologies in use continuous guality improvement of education close co-operation between university and industry lifelong learning

33 Vaaran merkkejä suomalaiset peruskoulut menestyvät kansainvälisessä vertailussa keskimäärin hyvin, mutta yliopistot korkeintaan keskinkertaisesti korkea-asteen koulutuksen haasteet kasvavat, erityisesti yliopistoissa. Riman nousuun on vastattu lisäämällä määrää. korkein, etenkin teknillinen, opetus kärsii jatkuvasta resurssipulasta, etenkin suhteessa maailman kärkeen elinikäisen oppimisen rakenteet eivät ole kehittyneet TEK 4 /

34 Lukion laajan matematiikan opiskelijamäärät eivät riitä edes teknillisen korkeakoulutuksen tarpeisiin. TEK Teknillisten korkeakoulujen sisäänotot ja laajan matematiikan kirjoittaneet /

35 Teknillisen korkeakoulutuksen laatu Opettajien määrä on polkenut paikallaan huolimatta teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien opiskelijamäärän rajusta kasvusta. Teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti 1981, 1991, 2004 TEK 6 /

36 Teknillisen korkeakoulutuksen laatu Teknillisen alan korkeakoulutuspaikkakunnat Suomessa 2006 TEK 7 / Ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuspaikat Suomessa 2006 Kemi Rovaniemi Pysyvän DIkoulutuksen paikkakunnat Oulu Raahe Ylivieska Kokkola Kajaani DImuuntokoulutus Mariehamn Vaasa/Vasa Seinäjoki Jyväskylä Tampere Pori Valkeakoski Rauma Lahti Hämeenlinna Forssa Turku Riihimäki Salo Espoo-Vantaa Kuopio Varkaus Mikkeli Imatra Lappeenranta Kotka Joensuu Ekenäs Helsinki/Helsingfors

37 Osaamisella on keskeinen merkitys tulevaisuuden hyvinvoinnin luomisessa. TEK 8 / Jotta Suomi houkuttelisi sekä huippuosaajia että yrityksiä, yliopistokoulutuksen tulee olla kansainvälistä huipputasoa. painopiste on siirrettävä koulutusmääristä koulutuksen laatuun ja sisältöön yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän verkostoitumista on tuettava teknillisten yliopistojen ja tiedekuntien perusrahoitusta tulee nostaa ja autonomiaa lisätä diplomi-insinööriopintojen aloituspaikkoja tulee laskea 3500 opiskelijaan/vuosi opiskelija/opettaja-suhdeluku tulee puolittaa 15 opiskelijaan per opettaja DI-koulutusta ei saa enää pirstoa uusille paikkakunnille

38 Teknillisen korkeakoulutuksen yhteinen visio ja strategia Pienen maan rajalliset panokset tulee kohdentaa taitavasti, jotta teknillisen korkeakoulutuksen avulla voidaan luoda uutta hyvinvointia. Keskeisten sidosryhmien tulee yhdessä määritellä, miten kehitetään muun muassa: korkeakoulujen työnjakoa ja vahvuusalueisiin keskittymistä strategisia kumppanuuksia ja verkostoitumista resurssointia eri tutkintojen tavoitteita koulutuksen laadunvarmistusta ja ennakointia TEK 9 /

39 Tietoyhteiskuntaneuvosto TEHO-TIVI:n täytäntöönpanoehdotuksia -verkottamisella tehokkuutta -innovaatiot ja niiden hyödyntäminen Neuvotteleva virkamies Raili Mäkitalo Valtiovarainministeriö

40 Tehostamishyötyjä palveluissa Merkittävien laadullisten ja määrällisten hyötyjen aikaansaaminen palveluissa voi edellyttää: asiakaslähtöisyyttä ja vastuullista asiakkuutta toimintamallien ja palvelukäytäntöjen uudistamista prosessien uudistamista ja yhteensovittamista tehokasta teknologian hyödyntämistä henkilöstön tehtävien, toimenkuvien ja osaamisen kehittämistä muutoksia palvelurakenteissa ja organisaatioissa ohjaus-, johtamis- ja kannustekäytäntöjen kehittämistä VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

41 Kehitystyöstä hyötyjä Palvelutuotannon huono tuottavuuskehitys haaste Kehitystyön laadulliset ja määrälliset hyödyt näkyvät käyttöaste, kustannus- ja menokehitys palvelujen saatavuus, laatu ja laadunhallinta voimavarojen oikea käyttö ja vapautuminen työtehtävät, työhyvinvointi, palkkaus tulokset, vaikutukset ja hyvinvointi VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

42 Verkottaminen Kehitystyön verkottaminen - yhteishankkeet, rahoitus ja ohjaus Yhteistyö, työnjako ja kilpailu Rakenneuudistuksia käsittelevä foorumi Palvelurakenneohjelma tai organisaatioiden kokoaminen Yhteentoimivuutta edistävät standardit Yhteistyöllä tuloksia, ei byrokratiaa VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

43 Innovaatioiden tuotteistus ja monistus Arviointi, onko innovaatio monistettavissa Tuotteistus/konseptointi kuka vastaa Hankerahoituksesta osa innovaatioiden, hyvien käytäntöjen levittämiseen Innovaatioiden levittäminen, esim. Sitran ja Tekesin roolit, markkinointirahasto TIVI -keinot käyttöön, innovaatiopankki Muu ohjaus tukemaan Lainsäädäntö- ja järjestelmätason ongelmat käsittelyyn VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

44 Innovaatiopankki - luonnostelua Kansallinen innovaatio- ja tuottavuuspalvelujen verkosto Julkisten palvelujen innovaatiopankki ja tutkimusportaali Päätöksentekijöiden innovaatiopalvelut Asiantuntijoiden ja kehittäjien innovaatiopalvelut Julkisen sektorin työntekijöiden idea- ja kehitysfoorumi Kansalaisten palauteja ideapankki Yhteisesti sovittu tekninen ja toiminnallinen rajapinta Yksityisen sektorin tuottavuus- ja innovaatiopalvelut Tuottavuusportaali Muut tuottavuutta ja Muut tuottavuutta ja innovaatioita Muut tuottavuutta ja innovaatioita tukevat palvelut innovaatioita tukevat palvelut tukevat palvelut VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

45 Innovaatiopankki Standardit ja muut suositukset Hyvät käytännöt - kriteerit, raportointimallit Teknologia- ja palveluinnovaatiot - kriteerit ja raportointimallit Hanketiedot Sähköiset työvälineet, mallit ja palvelualustat Osaajat; organisaatiot ja henkilöt Artikkelit, keskustelupalstat Tapahtumatiedot Kehitystyön veturi? VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

46 Muuta asiaan liittyvää Vuorovaikutteiset, asiakaslähtöiset ja helppokäyttöiset TIVI -sovellutukset ja palvelumallit Erityisryhmien palveluinnovaatioiden tuotteistus Ikääntyvän väestön palvelut Omistusoikeudet sopimusehdoissa Onnistumisesta palkitseminen? VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

47 Kiitoksia ajastanne! Tarkemmin: Mahdolliset kommentit: VALTIOVARAINMINISTERIÖ Raili Mäkitalo

48 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Katrina Harjuhahto-Madetoja Strategian johtoryhmän puheenjohtaja Suomi-ilmiö

49 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Tietoyhteiskuntastategian rakenne Esipuhe ja tiivistelmä Nykytilanteen ja muutosvoimien analyysi Vuosi 2015: visio, painopistealueet, tahtotilat ja strategiset tavoitteet Vuodet : toimenpide-esitykset mahdollisine vastuutahoineen Toimeenpano-ohjelma Liitteet ja kirjallisuusluettelo Suomi-ilmiö Täydennetään tulevaisuustarinoilla ja sanastolla

50 Suomi on edelleen selvästi yksi uudistumisen edelläkävijöistä Kärjessä Maan sijoitus asiakaspalvelujohtajuudessa vuonna 2005 Tyytyväisyyden riski USA Ranska Jäämässä jälkeen? Alankomaat Italia Ruotsi Malesia Saksa Portugali Liikkumassa kohti arvonluomista Kanada Australia Tanska Merkittävän muutoksen edessä Iso-Britannia Espanja Suomi Japani Norja Suomea nostavat erityisesti: Kehittyvä konsernitason IT-ohjaus Aktiivinen tietoyhteiskuntastrategia- ja ohjelmatyö Belgia Etelä-Afrikka Irlanti Brasilia Jälkipäässä Ei kehity Kehittyy Asiakaspalvelustrategian tila Accenture 2006

51 Suomi on globaali johtaja sekä sähköisten julkisten palveluiden käytössä että asennoitumisessa niitä kohtaan 100 Mahdollisuuksia Ruotsi Australia Kanada Innokkaat käyttäjät Suomi Julkishallinnon sähköisten palveluiden käyttäjät, % Norja Tanska Alankomaat Italia USA Malesia Singapore Belgia Irlanti Saksa Brasilia Iso-Britannia Espanja Portugali Japani Etelä-Afrikka Ranska Horroksessa Haastavat Kansalaisten kiinnostus julkishallinnon sähköisiä palveluita kohtaan, % Accenture 2006

52 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia KIINA-ILMIÖSTÄ SUOMI-ILMIÖÖN KIINA-ILMIÖ Jos Kiina-ilmiöllä tarkoitetaan maailmantalouden rakenteellista muutosta, jossa yritykset siirtävät toimintojaan edullisempaan toimintaympäristöön SUOMI-ILMIÖ tarvitsemme vastapainoksi uutta Suomi-ilmiötä. Sen ytimessä on oivallus siitä, että osaamista, rakenteita ja liiketoimintaympäristöä kehittämällä hyvä elämä on mahdollinen yksilöille ja yrityksille myös kiristyvän kilpailun olosuhteissa. Suomi-ilmiö

53 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Hyvä elämä tietoyhteiskunnassa Suomen uudistuminen kansainvälisesti vetovoimaiseksi, ihmisläheiseksi ja kilpailukykyiseksi osaamis- ja palveluyhteiskunnaksi Osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt Ideat tuotteiksi ja palveluiksi, uudistunut innovaatiojärjestelmä Työ, perhe-elämä ja vapaa-aika tasapainossa Suomesta ihmisläheinen ja kilpailukykyinen palveluyhteiskunta Luottamus tietoyhteiskunnan toimijoihin ja palveluihin Yhteentoimiva ja esteetön tietoyhteiskuntainfrastruktuuri Suomi-ilmiö Tasapainoisen sosiaalisen ja alueellisen tietoyhteiskuntakehityksen varmistaminen

54 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Kärkihankkeet Palvelurakenteiden uudistamisen politiikkaohjelman käynnistäminen Tietoverkkojen yhteysnopeuksien kasvattaminen ja tietoyhteiskuntainfrastruktuurin yhteentoimivuuden varmistaminen Elinikäisen oppimisen edellytysten varmistaminen Työelämän pelisääntöjen uudistaminen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Tekijänoikeusjärjestelmän jatkokehittäminen Pk-sektorin yritysten liiketoiminnan sähköistymisen edistäminen Kansainvälinen vaikuttaminen, erityisesti EU-tasolla, sekä tiivis yhteistyö Aasian maiden ja lähialueiden kanssa Suomi-ilmiö Toimenpide-esityksiä 72 kpl

55 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi-ilmiö TOIMEENPANO-OHJELMA 1) Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu kansallisesta tietoyhteiskuntastrategiasta. (tietoyhteiskuntaohjelma) 2) Viestintä- ja jalkauttamissuunnitelman sekä riskianalyysin laatiminen strategian käytäntöön viemiseksi ja kansallisen tahtotilan luomiseksi. (tietoyhteiskuntaohjelma ja tietoyhteiskuntaneuvosto) 3) Strategiaan sisältyvien toimenpide-esitysten tarkempi kuvaaminen. (tietoyhteiskuntaohjelma) 4) Tietoyhteiskuntapolitiikkaosion sisällyttäminen seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan. (hallitusneuvottelijat) 5) Yhteistyö- ja neuvotteluelimen asettaminen tietoyhteiskuntapolitiikan tueksi. Elimeen kutsutaan keskeiset ministerit sekä julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Toimielin keskittyy strategian toimeenpanoon ja seurantaan sekä konkreettisiin aloitteisiin tietoyhteiskuntapolitiikan edistämiseksi. (valtioneuvosto)

56 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi-ilmiö TOIMEENPANO-OHJELMA 6) Toimeenpanosuunnitelman laatiminen strategian toimenpideesitysten pohjalta. (neuvotteluelin, ministeriöt, VM/ValtIT, SM/KuntaIT, Kuntaliitto) 7) Tietoyhteiskuntakehityksen mittareiden tuottaminen ja jatkokehittäminen. Penetraatiomittareiden ohella tulee nykyistä enemmän kiinnittää huomiota vaikuttavuuden ja tuottavuushyötyjen mittaamiseen. (Tilastokeskus, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, ministeriöt, kansainvälinen yhteistyö) 8) Selvitys tietoyhteiskuntakehityksen keskeisistä lainsäädännöllisistä esteistä ja haasteista. Selvitys kytketään hallituksen lainsäädäntöohjelmaan. (valtioneuvosto) 9) Strategian päivittämistarpeen ja toteuttamisvaiheen arviointi hallituskauden puolivälissä ja päättyessä sekä seuraavan hallituskauden alussa. (neuvotteluelin, valtioneuvosto)

57 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia MITEN TÄHÄN PÄÄDYTTIIN? Suomi-ilmiö

58 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Työpajat ja tulevaisuusverstaat (huhti-toukokuu) noin 150 osallistujaa Erillisiä työpajatilaisuuksia (mm. tekijänoikeudet ja työelämä) Perehtyminen muiden maiden strategisiin valintoihin Laajat kommentointikierrokset Lukuisia sidosryhmätilaisuuksia Haastattelukierros (elo-syyskuu) Suomi-ilmiö

59 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi-ilmiö

60 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Suomi-ilmiö

61 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Poimintoja toimenpide-esityksistä Suomesta ihmisläheinen ja kilpailukykyinen palveluyhteiskunta Toimenpide: Julkishallinnon palvelurakenteiden uudistamisen politiikkaohjelman käynnistäminen. Palveluita ja palveluiden tuotantotapoja arvioidaan koko julkishallinnon tasolla asiakas- ja prosessilähtöisesti, tieto- ja viestintätekniikan ja olemassa olevien tietovarantojen hyödyntämisen sekä rakenteiden ja toimintamallien uudistamisen näkökulmasta. (valtioneuvosto) Toimenpide: Monikanavaisen, asiakas-, prosessi- ja aluelähtöisen yhteispalveluuudistuksen toteuttaminen julkishallinnossa. (palvelurakenneohjelma, SM, VM) Toimenpide: Kansallisen digitaalisen kirjaston (ml. kulttuuriperinnön digitalisointi) perustaminen ja Kansalliskirjaston digitointiyksikön toiminnan vahvistaminen ja laajentaminen. Vapaakappalelain uudistaminen opetusministeriön työryhmän ehdotuksen mukaisesti ja sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen järjestäminen. Radio- ja televisioaineiston pysyväissäilytyksen järjestäminen Suomen elokuvaarkiston yhteyteen. (OPM, Kansallisarkisto, Kansalliskirjasto, Suomen elokuva-arkisto, muistiorganisaatiot, viranomaiset) Suomi-ilmiö

62 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Poimintoja toimenpide-esityksistä Ideat tuotteiksi ja palveluiksi, uudistunut innovaatiojärjestelmä Toimenpide: Julkisten rahoitusmallien, strategioiden ja toimintatapojen luominen yksityiselle ja julkiselle sektorille palveluinnovaatioiden kehittämiseen, tuotteistamiseen ja levittämiseen. Tavoitteena myös kansainväliset palvelumarkkinat. (VM, SM, KTM, Tekes, Sitra) Toimenpide: Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma julkisten hankintojen mahdollisuuksista tuotekehitystoiminnan edistäjinä. (KTM, VM, EU-komissio) Toimenpide: Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma julkisen sektorin tuottaman tiedon uudelleenkäytöstä ja kaupallisesta hyödyntämisestä. (VM, KTM, OPM, Tilastokeskus) Toimenpide: Rahoitustuen suuntaaminen mikroyritysten ja kolmannen sektorin pienille ja innovatiivisille tietoyhteiskunnan kehittämishankkeille. (rahoittajatahot) Suomi-ilmiö

63 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Poimintoja toimenpide-esityksistä Osaavat ja oppivat yksilöt ja työyhteisöt Toimenpide: Korkean tason työelämän tulevaisuusfoorumin perustaminen. (valtioneuvosto, elinkeinoelämä ja ammattiyhdistysliike) Toimenpide: Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma elinikäisen oppimisen edistämistarpeista ja -mahdollisuuksista. (OPM, TM, STM, Kuntaliitto, ammattijärjestöt, vapaan sivistystyön järjestöt, elinkeinoelämä) Toimenpide: Pk-yritysten henkilöstön osaamistason kehittäminen. Koulutusta tulee suunnata erityisesti aloittaville yrittäjille, mutta myös toiminnassa olevien yritysten henkilöstölle. Tärkeätä on tuoda esille yritystoimintaa edistäviä tieto- ja viestintätekniikan käyttötapoja. (KTM, TM, korkeakoulut, elinkeinoelämä) Toimenpide: Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetuksessa integroidaan tiiviisti opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. (OPH, korkeakoulut, koulutuksen järjestäjät, Kuntaliitto) Suomi-ilmiö

64 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Poimintoja toimenpide-esityksistä Yhteentoimiva tietoyhteiskuntainfrastruktuuri, tietoyhteiskunnan kivijalka Toimenpide: Kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan, että kotitalouksille, yrityksille ja julkisen sektorin organisaatioille on kattavasti tarjolla 100 Mb/s laajakaistayhteyksiä. Asian toteuttamisen varmistamiseksi laaditaan kansallinen toimintasuunnitelma. Uudisrakennuksissa ja peruskorjauskohteissa laajennetaan valokuidun käyttöä, jolloin päästään aina 1 Gb/s yhteyksiin. (valtioneuvosto) Toimenpide: Tietoyhteiskunnan haavoittuvuuteen liittyvien riskien kartoittaminen ja toimenpidesuunnitelma tämän pohjalta. Sisältää tietoverkkojen käytettävyyden sekä muun kriittisen infrastruktuurin määrittelyn ja varmistamisen. (LVM, VM, SM, PLM, STM, kaikki organisaatiot) Toimenpide: Tietotekniikan standardoinnin kansallisen koordinoinnin järjestäminen. (KTM, SFS) Suomi-ilmiö

65 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? Suomi-ilmiö

66 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Jalkauttamista, viestintää ja toimeenpanoa Version 1.1 taitto ja painatus Ł julkistetaan lokakuun lopussa Taustamateriaalin viimeistely Mediapaketin kasaus Käännös (englanti ja ruotsi)łlokakuussa Valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu Jalkauttamissuunnitelma, mm. sidosryhmäkierros, seminaarit Moni toimija käynnistänyt jalkauttamisen omalla tahollaan :) Toimenpide-esitysten tarkennus ja konkretisointi (tarkempi kuvaus, nykytila, vastuutahot, aikataulut, mahdolliset lisäresurssitarpeet) Esittelymateriaalit (suomi ja englanti) Suomi-ilmiö

67 Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia KIITOS Ja nyt ei muuta kuin toimeen! Tulevaisuus voidaan luoda. Suomi-ilmiö