Uusiutuva energia nyt ja tulevaisuudessa -työpaja

Transkriptio

1 MUISTIO Uusiutuva energia nyt ja tulevaisuudessa -työpaja Aika Keskiviikko 25. maaliskuuta 2015 klo Paikka Teknologiakeskus, kokoushuone Anturi Kehräämöntie 7, Kajaani Läsnäolijat: Pentti Haataja, VAPO OY Pirjo Heikkinen, Elävä Kainuu -Leader Harri Helenius, Ristijärven kunta Reino Huusko, Loiste Energia Oy Kaarlo Komulainen, Vesi Mega Oy Ahti Juntunen, Metsähallitus Heikki Kanniainen, Puolangan kunta Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus Antti Kangas, Loiste Energia Oy Toni Kekki, Woodpolis Antti Majava, Mustarinda ry Kari Malinen, Kuhmon kaupunki Veijo Malinen, TTS Tuomo Mikkonen, SMK Pekka Moilanen, SMK Jussi Mäkinen, Measurepolis Arto Laurikainen, Paltamon kunta Hannu Leinonen, Suomussalmen kunta Jouni Ponnikas, Kainuun Liitto Kaarina Prittinen, Kajaanin yliopistokeskus Juhani Pyykkönen, SMK Unto Ritvanen, Kainuun ELY-keskus Toni Taavitsainen, Envitecpolis Elina Virkkunen, LUKE Sotkamo Petri Österberg, Measurepolis/Cemis-Oulu Henna Karlsson, Prometec Oy Vesa Härkönen, Metsähallitus

2 Kainuun ilmastohanke järjesti työpajan otsikolla Uusiutuva energia nyt ja tulevaisuudessa. Työpajassa käytiin läpi uusiutuvan energian käytön nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia Kainuussa. Tilaisuudessa kuultiin näkemyksiä metsäbiomassan, orgaanisen jätteen, turpeen, auringon ja tuulen hyödyntämisestä energiantuotannossa sekä uudesta ilmastolaista. Työpajan ohjelma ja esitykset löytyvät ilmastohankkeen verkkosivuilta: Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskuksesta aloitti tilaisuuden esittelemällä ensin Kainuun ilmastohankkeen ja sitten uusiutuvan energian nykytilan Kainuussa otsikolla Missä mennään. Vuotuinen energiapuupotentiaali on Kainuussa 1,8 miljoonaa m 3 (eli 3600 GWh), kun huomioidaan pienpuu, oksat, kannot, hakkuusäästö ja puunjalostuksen sivutuotteet. Biometaanipotentiaalia on arvioitu Kainuun liikennebiokaasutiekartan yhteydessä. Yhdyskuntalietteestä, biojätteestä, lannasta ja peltobiomassasta voisi kaasuttamalla saada energiaa 126,6 GWh/v. Tuulivoimahankkeita on paljon vireillä, ja vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on 75 GWh vuotuinen tuotanto. Esitelmässä käytiin myös läpi tilastotietoa eri polttoaineiden käytöstä Kainuussa viime vuosina. Metsäbiomassan tulevaisuuden mahdollisuudet - Metsät hiilinieluna, Juhani Pyykkönen Suomen metsäkeskus Juhani Pyykkönen kävi läpi ilmastonmuutosta ja sen seurauksia. Ylimääräisestä hiilidioksidista 80 % on peräisin fossiilisista polttoaineista, ja 20 % tulee hävinneistä metsistä. Metsien varastoimasta hiilestä alle puolet on puustossa ja runsas puolet maaperässä. Hiiltä ei pidä enää lisätä systeemiin, vaan käyttää kierrossa olevaa hiiltä. Ilmastopolitiikan tehoa syövät suuret intressiristiriidat. Talouden puolella biotalous muuttaa kilpailutilannetta. - Metsähakkeen tuotanto ja käyttömahdollisuudet, Pekka Moilanen Suomen metsäkeskus Pekka Moilanen kertoi metsähakkeen lähiajan lisäkäyttömahdollisuuksista Kainuussa. Öljylämmityksestä voidaan siirtyä hakkeen käyttöön esim. isoilla maatiloilla ja kyläkouluilla. Pidemmällä aikavälillä isoja puunieluja voivat olla mm. Helen Helsingissä, Kuopio, Oulu, Jyväskylä, Rovaniemi sekä kaivokset. Myös pilketuotannon lisäämisen mahdollisuuksia selvitetään. - Metsäbiomassan jalostusmahdollisuuksista Kainuussa, Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Timo Karjalainen esitteli mahdollisuuksia metsäbiomassan jalostamiseen. Biojalostamoista lähimpänä toteutusta on ST1:n bioetanolitehdas, josta on tehty investointipäätös. Biopolttoaineiden jalostuksen eri mahdollisuudet käytiin läpi teknologian valmiuden, raaka-aineen saatavuuden, markkinoiden ja kannattavuuden kannalta. Energiatuotteiden lisäksi metsäbiomassaa voidaan jalostaa mm. eristeeksi, torjunta-aineeksi, pinnoitteeksi, sementin lisäaineeksi ja lannoitteeksi. St1 investointipäätös on hyvä päänavaus biopolttoaineiden jalostukselle Kainuussa. Myös pyrolyysiöljyn

3 ja biohiilen tuotanto on mahdollista Kainuussa. Orgaanisten jätteiden käsittelemiseksi kannattaisi rakentaa keskitetty biokaasulaitos (sähkö/lämpö ja liikennemetaanin tuotanto). Orgaaniset jätteet energiantuotannossa - Liikennemetaanin käytön ensiaskeleet Kainuussa, Toni Taavitsainen Envitecpolis Toni Taavitsainen kertoi biometaanin tuotannon mahdollisuuksista liikennekäyttöön viime vuonna valmistuneen tiekartan pohjalta ( Tällä hetkellä Suomussalmi on valtakunnan ykkönen kahdella maatilamittaluokan biokaasulaitoksella. Biometaanilla voitaisiin kattaa 16 % Kainuun liikenteestä. Olennaista on tuotannon ja jakelun logistiikka. - Omavaraiset maatilat, Elina Virkkunen Luonnonvarakeskus Sotkamo Elina Virkkunen näytti esittelyvideon Sotkamoon valmistuneesta Vuogas-biokaasulaitoksesta. Biokaasulaitoksesta saadaan energian lisäksi myös ravinteet kiertoon: esim. typpi tulee ammoniummuodossa, jolloin se on valmis kasvien käyttöön. Suomessa on 0,5 miljoonaa ha joutilasta peltoa (ei tuota ruokaa eikä rehua), mitä voitaisiin käyttää biokaasun tuotannossa. Turvetuottajan näkökulma - Pentti Haataja Vapo Oy Pentti Haataja esitteli Vapon toimintaa ja turpeen käyttöä polttoaineena. Turve on hitaasti uusiutuva biomassapolttoaine, jonka energiavarat ovat merkittävät. Suomen soista 1 % on käytössä turvetuotannossa. Kainuussa turpeen kokonaiskäyttö oli 450 GWh viime vuonna. Tuuli- ja aurinkoenergia - Reino Huusko Loiste Oy Reino Huusko kävi läpi tuuli- ja aurinkoenergian tilannetta ja mahdollisuuksia Kainuussa. Kainuulla on hyvät edellytykset tuulivoimatuotantoon: vaaroilla on hyvät tuuliolot ja vähän asutusta. Suurimmat rajoitukset tulevat Finavian ja Puolustusvoimien taholta. Tuulivoimavaihemaakuntakaavan tavoitteena vuodelle 2030 on 160 kpl teollisen kokoluokan voimalaa, joiden vuosituotanto olisi noin 1440 GWh. Tällä hetkellä hankkeita on vireillä useita. Kainuussa on useita satoja kesämökkejä joilla tuotetaan aurinkoenergiaa omaan käyttöön, mutta alle kymmenen sähköverkkoon syöttävää yksikköä. Aurinkoenergian ongelma on heikko tuotto talvella kun energian tarve on suurin. Taloudellisesti järkevintä on mitoittaa yksikkö niin, että siitä riittää vain omaan käyttöön. Uusi ilmastolaki - Unto Ritvanen Kainuun ELY-keskus Unto Ritvanen kertoi maaliskuussa hyväksytystä ilmastolaista, jossa tavoitteeksi asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Kyseessä on puitelaki, joka ei tuo uusia velvoitteita yrityksille tai kotitalouksille. Laki edellyttää virkamiehiltä raportointia sekä pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnitelmia.

4 Yhteenveto (Timo Karjalainen) Kainuun primäärienergian käytöstä uusiutuvan energian osuus oli 61,6 % vuonna 2012, mikä asettaa Kainuun Suomen maakuntien kärkipäähän uusiutuvan energian käytössä. Kainuu on sähköntuotannon osalta yliomavarainen maakunta. Myös hiilitase on positiivinen hiilinieluna toimivien metsien ansiosta. Kainuun raaka-aineiden (metsäbiomassan sekä teollisuuden, maatalouden, puhdistamojen lietteet ja orgaaniset jätteet) biojalostukseen kannattaa panostaa ja tuottaa tulevaisuuden biopolttoaineita. Metsähakkeen käyttömahdollisuudet olemassa olevissa ja tulevissa käyttökohteissa (esim. kaivosteollisuuden kohteet) tulee säilyttää. Turpeen käyttö on pudonnut Kainuussa noin yhden TWh:n vuoden 2000 jälkeen. Aluetalouden ja huoltovarmuuden näkökulmasta turve on tärkeä, ja turpeesta voidaan myös jalostaa erilaisia biotuotteita ja kemikaaleja. Tuulivoimahankkeita on paljon vireillä, ja vuoteen 2020 mennessä tavoitteena on 75 GWh vuotuinen tuotanto. Rakentaminen, huolto ja kunnossapito työllistävät ja luovat mahdollisuuksia kainuulaisille yrityksille. Hyrynsalmen ja Suomussalmen alueella oleva Peuravaara Kivivaara -hanke on pisimmällä ja rakentaminen alkanee jo syksyllä Nykyisin Kainuussa on jo yleiseen sähköverkkoon ylijäämäsähkönsä myyviä pientuottajia. Aurinkoenergian hyödyntämisessä odotetaan hyppäystä seuraavalle tasolle, kun aurinkovaraajat ja -kennot edelleen halventuvat ja yleistyvät. Kaukolämpöön pyritään saamaan uusia liittyjiä taajamien alueella ja myös pienverkkojen mahdollisuuksia selvitetään. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisessä energiantuotannolla on suuri merkitys, ja etenkin kevyen ja raskaan polttoöljyn käytöstä pyritään Kainuussa luopumaan 2020 mennessä. Myös energiatehokkuus ja energian säästö ovat tärkeitä kasvihuonekaasujen hillinnässä. Työpajassa jaettiin myös kysely, johon osallistujat vastasivat: Mitkä kolme toimenpidettä tai tehtävää olisivat mielestäsi tärkeitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Kainuussa? Tärkein Toiseksi tärkein Kolmanneksi tärkein Mitkä ovat uusiutuvan energian osalta keskeiset kehittämiskohteet? Fossiilisten liikenne polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla (mm. biokaasu) Öljyn korvaaminen uusiutuvilla lämmityskäytössä Edistämällä kierrätyslannoitteiden tuotantoa vähennetään väkilannoitteiden valmistuksen ja kuljetuksen aiheuttamia CO2 -päästöjä Biotalouden ajattelumalli Energian säästäminen Fossiilisten korvaaminen Ihmiset, asenteet, tiedot Energiaomavaraisuus Biojalostus ja vienti Energian säästäminen + uusien teknologioiden hyödyntäminen Biolaitokset Moni puolisen puupolttoaineen Turpeen vapauttaminen Tuulivoimaan

5 kehittäminen panostaminen Metsäenergian käytön lisääminen Energiatehokkuuden parantaminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla Lainsäädännön saaminen sille tasolle että se poistaa uusiutuvan energian käytön esteet Öljyn käytön vähentäminen mm. lämmityksessä Puun käytön lisääminen rakentamisessa Biopolttoaineet Kainuusta bio- ja kotimaisen energian mallimaakunta tuotannon, tuotekehityksen, käytön ja koulutuksen osalta energian vientiä maakunnan ulkopuolelle Öljyn käyttö lämmitykseen lopetettava Vanhojen rakennusten energiankulutusta vähennettävä mm. peruskorjauksen yhteydessä Terminaaliverkoston kehittäminen mm. ylimääräiselle energiapuulle, vientiä lisättävä kun maakunnassa ei ole riittävästi kysyntää Julkiskiinteistöjen öljyn käyttö uusiutuvalle Liikennebiokaasun jakelupisteet kattavaksi Energian säästöön pyrkiminen, eteenkin julkiskiinteistöissä Kainuun kuntien päätökset ns. Ruotsin mallin mukaisiksi (Östersund) Fossiilisten lämmitys- ja liikennepolttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla Uusien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto biopolttoainetuotannossa Energia- ja materiaalitehokkuuden lisääminen teollisuudessa. liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa Uudet uusiutuvaan energiaan pohjautuvat biolaitokset, energian säästö ja -tehokkuus Öljylämmitys vaihdetaan uusiutuviin Liikennepolttoaine uusiutuvaksi Vanhojen turvesoiden maisemointi hiilinieluksi Yhdistäminen biotuotteisiin eli ensin materiaalista arvoaineet, sitten vasta energiaksi, liikennepolttoaineiden kehitys, hajautettu energiantuotanto (energiaomavaraisuus, aluetalouden hyödyt) Kotimaisten energioiden hyödyntämisaste ylös kivihiiltä, öljyä vähemmän, selkeitä poliittisia päätöksiä Puulle selkeä tukilinjaus vähintään 10 vuodeksi Puurakentamisen kehittäminen ja sen puuraaka-aineen hankinta + alkujalostus Puuraaka-aineen parempi hyödyntäminen ( vetoyritys, johon tukiyrityksiä. Lisätään sivuvirtojen jalostamista) Biopolttoaineen alkujalostus/raakaainehankinta. Pienyrityksiä hajautuneesti eri puolille 1) Verkostoituminen, 2) tiedottaminen, 3) liiketoimintamallien kehittäminen, 4) hankeosaaminen ja koulutus, 5) Lobbaus EU:ssa, 6) Läpinäkyvä ja tasapuolinen strategia uusiutuvan energian hyödyntämiseen Kainuussa