Kaava N 120. Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos. Asemakaavan valmisteluaineiston selostus

Transkriptio

1 Kaava N 120 Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos Asemakaavan valmisteluaineiston selostus Kate

2 Asia 418/ /2013 Kaavan laatijat: Teija Hallenberg, maankäyttöteknikko Asemantie 30, Nummela s-posti puh Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, Nummela s-posti p KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate Kate liite 1 Vireilletulokuulutus Perusselvitykset ja tavoitteet Kate Kate om Kh Kh liite 1 Valmisteluaineisto Kate ate om Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavan luonnoskarttaan (mk 1:1000). Tämä raportti julkaistaan kunnan internet-kotisivuilla: /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitustoimi Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Opaskartat ja kantakartat Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Teija Hallenberg 2 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kaavan nimi: Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos Kaavanumero: N 120 Pinta-alaltaan suunnittelualue on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavan muutos koskee Nummelan taajaman Kenttälän alueen korttelia 116 sekä katu-, liikenne- ja viheralueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Nummelan taajaman Kenttälän alueen kortteli 116 sekä katu- ja viheralueita. Asemakaavan muutos koskee seuraavia tiloja tai osaa niistä: Rajapuisto, Kerttula, Kalkkimäki. 1.2 Kaavan tarkoitus Kenttälän korttelin 116 asemakaavan muutoksella tutkitaan suunnittelualueen soveltuminen mahdollisen liike- ja toimistorakentamisen alueeksi. Liike- ja toimistorakentaminen tulee toteuttaa siten, että se aiheuttaisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja muille osallisille. Alueen suunnittelussa huomioidaan alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen yhteyksiä. 1.3 Kaava-alueen määrittely Kaava-alue rajautuu pohjoisessa rivitalojen korttelialueeseen ja idässä viheralueen kautta omakotialueeseen. Muilta osin aluetta ympäröi Kenttälän teollisuuskorttelit. Suunnittelualueen rajaus on noin 1,8 hehtaaria. Asemakaavan muutos koskee pääasiassa voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavan nro 31 mukaista moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta 116 (AM) sekä siihen rajottuvia katu- ja viheraluetta (P). Näkymä Ojakkalan koulu- ja päiväkotialueelle. KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVAN TARKOITUS KAAVA-ALUEEN MÄÄRITTELY SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 5 2. TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA 6 3. LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ALUEEN YLEISKUVAUS LUONNONYMPÄRISTÖ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ SUUNNITTELUTILANNE KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET VIREILLETULO ASEMAKAAVAN TAVOITTEET MRL SISÄLTÖVAATIMUKSET LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET ALUEEN OLOISTA JA OMINAISUUKSISTA JOHDETUT TAVOITTEET ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON KUVAUS ALUSTAVAN KAAVARATKAISUN KUVAUS ALUSTAVAN KAAVARATKAISUN VAIKUTUSTEN SELVITTÄMINEN, ARVIOINTI JA VERTAILU MIELIPITEET JA NIIDEN HUOMIOONOTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEIDEN KÄSITTELYT JA PÄÄTÖKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 18 4 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

5 1.5 Luettelo liiteasiakirjoista Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Kaavaluonnoskartta sekä kaavamerkinnät ja määräykset Liite 3. Kaavaluonnoksen havainnekuva Liite 4. Muutettavat asemakaavat 1.6 Luettelo kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan I vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Maakuntavaltuuston hyväksymä Uudenmaan III vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta, Kv Vihdin kunnan yleiskaava Vihdin kunta, Kv Alueen voimassa olevat asemakaavat. Vihdin kunnan ilmastostrategia Vihdin kunta, Kv Maaperäkartta. Geologian tutkimuskeskus ja Maanmittauslaitos, Kallioperäkartta. Geologian tutkimuskeskus, Vihdin pohjavesialueet 2005, Uudenmaan ympäristökeskus, Nummenkylä-Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Maa ja Vesi, Nummelanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma, Ramboll 2009 Vihdin tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelma. Uudenmaan tiepiiri ja Vihdin kunta, Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan ELY-keskus, Vihdin tieliikenteen meluselvitys. Tielaitos ja Vihdin kunta, Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden selvitys. Vihdin kunta ja Suunnittelukeskus Oy, Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, Vihdin kunnan strategia Vihdin kunta, KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 5

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavatyö sisältyy kunnan kaavoitusohjelmaan vuosille 2014 ja Kaavoitus- ja tekninen lautakunta käsitteli kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kokouksessaan ja kaava kuulutettiin vireille Kaava perusselvitykset ja tavoitteet -raportti oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä Kunnanhallitus hyväksyi kaavamuutostyön tavoitteet kokouksessaan Asemakaava Alueelle on laadittu valmisteluaineisto, joka sisältää yhden kaavaluonnoskartan. Pääliikenneväylä alueelle on Asemantie. Liikennettä alueelle ohjaa myös Lohjantie. Kaavan valmisteluaineistossa on esitetty moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen muutos toimitilarakentamisen alueeksi. Tämän lisäksi valmisteluaineistossa on esitetty alueen uudet kevyen liikenteen yhteydet. Suunnittelualueen alustava rajaus (rajattu punaisella) ilmakuvalla. 6 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nummelan ydinkeskustasta noin 1 km lännen suuntaan ja on osa Kenttälän teollisuusaluetta. Asemantien ja Hiidenmäentien varteen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta rajaavat Nummelanharjun lounaisrinne ja Hanko-Hyvinkää -rautatie. Asemakaavamuutos laaditaan alueelle, joka kattaa moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen 116 (AM) ja sitä rajaavat Lohjantien ja Asemantien katualueet sekä korttelia ympäröivät viheralueet. Kenttälän teollisuusalue on Nummelanharjun kainaloon 1960-luvulta alkaen rakentunut alue. Alueelle johtavat Asemantie ja Lohjantie sekä kattavat kevyen liikenteen reitit. Nummelan Pisteeltä, Asemantien, Vihdintien ja Meritien risteyksestä, matkaa suunnittelualueelle on noin 2 kilometriä. Pohjoisessa ja idässä suunnittelualue rajautuu puistoalueen kautta rivitalokortteleihin, etelässä ja lännessä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueisiin. Asemakaavan muutos koskee pääasiassa voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavan nro 31 mukaista moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialuetta 116 (AM) sekä siihen rajottuvia katu- ja viheraluetta (P). Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella ja sen läpi kulkee Gasumin Oy:n kaasuputki. Kaava-alueen sijainti Nummelan taajamarakenteessa (ympyröity punaisella). Opaskartta. Vihdin kunnan mittaustoimi. KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 7

8 Viistokuvaa Kenttälästä vuodelta Asemantietä Nummelasta kohti kehätie 25. Kadun molemmin puolin eri-ikäisiä teollisuus- ja yritystoimitiloja. Suunnittelualue sijaitsee kuvan ulkopuolella lounaassa Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maisemaa rajaa pohjoisessa Nummelanharju, joka on osa Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostumaa. Salpausselkä kerrostui viimeisimmän jäätiköitymisen sulamisvaiheessa, jolloin jäätikön sulamisvesivirrat kerrostivat jäätikön reunalle hiekkaa ja soraa. Kenttälän teollisuusalue on rakentunut Nummelanharjun hiekkavaltaiselle reunavyöhykkeen lounaisreunalle. Suunnittelualue sijaitsee Nummelanharjun metsäisellä reuna-alueella, Kenttälän teollisuusalueen itäosan ja Vanha-Nummelan pientaloalueen saumakohdassa. Suunnittelualueen pääasiallisena puulajina on mänty. Kenttälän teollisuusalueen rakennusprofiili on melko tiivistä ja matalaa. Alueen suurimmat yritykset sijoittuvat Hiidenmäentien varrelle, esim. betoni- ja pakkaustehdas. Alueen läpi kulkee Gasum Oy:n kaasuputki. Maaperä ja rakennettavuus Maaperä on järvilaaksojen pohjalla kerrostunutta savea ja selänteiden kohdalla pääasiassa moreenia. Salpausselän alueella maaperä on soraa ja alarinteessä hiekkaa. Suunnittelualueen maaperä on soraa. Maaperäkartta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity oranssilla. Sora Kallio, jonka päällä alle 1 m. maakerros Hiekkamoreeni Hieta/hiekka Savi 8 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

9 Luonnonolot Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kasvillisuusvyöhykkeelle luonteenomaisia puulajeja ovat vaahtera, lehmus ja pähkinäpensas. Suunnittelualue on havupuuvaltaista metsikköä. Suunnittelualue on havupuuvaltaista Nummelanharjun reuna-aluetta, rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta. Sunnittelualueella ei ole todettu vaarantuneeksi luokiteltuja tai silmälläpidettäviä kasvilajeja. Luonnon monimuotoisuus Luontotyypit Nummelan harjualueen maaperä on pääosin moreenia ja alarinteissä soraa ja hiekkaa. Maaperä suosii havupuita, erityisesti mäntyjä. Harjun rinteet ovat metsäisiä. Nummelanharjun virkistyskäyttö on suurta, mikä on osittain kuluttanut harjualueen aluskasvillisuutta. Näkymä suunnittelualueelta kehätie 25 suuntaan. Suunnittelualue sulautuu osaksi Nummelanharjun rinteen metsäaluetta. Pienilmasto Ilmastollisesti Nummelan alue sijoittuu suotuisaan Länsi- Uudenmaan keitaaseen. Pienilmastollisesti erityisen suotuisia alueita ovat Salpausselän reunamuodostuma sekä viljelytasangolta kohoavat metsäiset kumpareet. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen. Enäjärvi on Siuntionjoen vesistöalueen latvajärvi. Järven valuma-alue on pinta-alaltaan hehtaaria. Enäjärven vedenlaatu on välttävä. Järven tilan huonontumiseen vaikuttivat aikanaan säännöstelypato ja Nummelan taajaman jätevesien lasku järveen. Säännöstelypato korvattiin vuonna 1993 kiinteällä pohjapadolla ja jätevesien lasku järveen lopetettiin vuonna Järveä on kunnostettu vuodesta 1993 alkaen. Maatalouden ja viemärijätevesipäästöjen kuormituksen sijaan uudeksi ulkoista kuormitusta aiheuttavaksi uhaksi on noussut Nummelan ja Ojakkalan kasvavien taajamien hulevesien aiheuttama kuormitus sekä taajamista ajetut lumet. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella. Suunnittelualueella risteilee polkuja. Taustalla Kenttälän yritysrakennuksia. KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120 9

10 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Nummela on Vihdin suurin taajama, nykyaikainen kauppapaikka. Asutusta alueella on ollut 1500-luvulta alkaen, mutta rautatien rakentamisen ja luvun teollistumisen myötä Nummela on kasvanut varteenotettavaksi pääkaupunkiseututaajamaksi. Nummelan ydintaajama on rakennettu melko tiiviiksi. Keskustan kerrostalovaltaista aluetta ympäröi rivitaloalueet. Vanhinta omakotiasutusta sijaitsee pääasiassa Vanhan- Nummelan alueella. Muita taajaman pientalovaltaisia laajenemisalueita ovat Hiidenranta, Lankila ja Enäranta, uusin alue on Linnanniittu. Kenttälässä on ollut valtion tielaitoksen soranottoalue. Nummelanharjun soralla on rakennettu paljon maanteitä. Soranoton loputtua jäljelle jäi suuret sorakuopat. Alueen katsottiin sopivan parhaiten teollisuusalueeksi. Kenttälän ensimmäiset teollisuusrakennukset pystytettiin 1960 ja lukujen vaihteessa. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa Kenttälän teollisuusaluetta ja se rajautuu pohjoisessa Vanha-Nummelan pientaloalueeseen ja etelässä sekä lännessä teollisuus-, varasto- ja liikerakennuksiin. Alueen asutushistorian vaiheita Nummelanharjun eteläpuolelta kulkeva Lohja-Nummela maantie on merkitty vuoden 1783 Kuninkaankartastoon. Härköilän varhaisimmat asutuksen merkit ajoittuvat 1300-luvulle. Pysyvämpää asutusta alueella tunnetaan 1500-luvun lopulta. Kauppareittien solmukohtaan rakentuneen Nummelan rakennuspaikat ovat perinteisesti sijainneet vesistöjen Enäjärven ja Hiidenveden rantojen läheisyydessä. Kylätalojen sekä tilakeskusten ympärille muodostui suuria pientalotontteja siirtoväen asuttamiseen. Hanko-Hyvinkää -rautatie valmistui vuonna Rautatien tulo ja Nummelan aseman rakentaminen vauhdittivat taajaman kasvua, tällöin erityisesti aseman ympäristöön asutus tiivistyi. Alueelle asettui myös kauppiaita ja käsityöläisiä omine liiketiloineen. Pientaloasutus keskittyi pitkään Meritien ja rautatien risteysalueelle, mutta taajaman edelleen kasvaessa asutus levittäytyi myös Lohjantien vartta kohti länttä. Rivitalot ja pienkerrostalot Nummelanharjun liepeellä ulottuvat aina suunnittelualueelle saakka. Nummelan teollistuminen vauhdittui luvulla. Ensi vaiheessa teollisuutta asettui Lankilaan ja toisessa vaiheessa Kenttälän alueelle. Alun perin Kenttälässä on ollut soranottoalue, josta on Valtion tielaitoksen tarpeisiin (TVH) kauhottu soraa. Soranotto vahingoitti Nummelanharjun reunamuodostumaa sen länsiosassa. Sosiaalinen ympäristö Kenttälän teollisuusalue tarjoaa useita työpaikkoja. Alueen sijainti Nummelanharjun kupeessa tuo lenkkipolut ja marjametsät ovelle. Kenttälän länsiosalla sijaitsee frisbeegolf-rata, joka on kesäisin vilkkaassa käytössä. Muilta osin alue tukeutuu Nummelan taajaman kattaviin toimintoihin. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Kenttälän teollisuusalueella on monipuolisesti työpaikkoja niin teollisuuden kuin kaupan ja palvelujen aloilta. Alueella sijaitsee mm. betoniteollisuutta, pakkausteollisuutta, autohuolto ja katsastustoimintaa, sekä rengas-varaosaliike. Kenttälän alueella sijaitsee myös lounasravintola. Nummelan taajaman monipuoliset palvelut sijoittuvat pääosin ydinkeskustaan, jonne suunnittelualueelta on matkaa noin 2 kilometriä. Suunnittelualue on rakentamaton. Nummelan ydintaajamassa oli asukkaita vuonna 2013 noin Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Liikenne Kuninkaankartastossa 1783 on merkitty maantieyhteys Lohjalta Nummelaan nykyisen Lohjantien linjausta noudattaen. Nummelanharjun pohjoisreunalla kulkeva kehätie 25, noudattaa vanhaa maantieyhteyttä ja toimii päätieyhteytenä Lohjan ja Hyvinkään suuntiin. Kehätie 25:ltä voi liittyä valtatielle 1, joka menee Turkuun tai Helsinkiin luvulla rakennettiin uusi alueellinen kokoojatie Asemantie, joka sivuaa etelästä Lohjantien varteen rakentunutta Vanha- Nummelan pientaloaluetta. Asemantien liikennemäärät risteysalueen kohdalla on 4964 autoa/vrk (liikenneselvitys 2011). Asemantie on ELY:n hoidossa oleva väylä, jota on kaavamuutosten myötä muutettu katualueeksi. Kevyt liikenne Kenttälän alueella on melko kattava kevyen liikenteen verkosto. Suunnittelualue rajautuu Lohjantiehen sekä Asemantiehen ja alueen läpi kulkee kevyen liikenteen yhteys. Joukkoliikenne Kenttälän kuten koko Nummelan joukkoliikenne tukeutuu linjaautoihin. Pysäkkejä löytyy kattavasti koko taajaman alueelta. Useimmat Lohjan suuntaan liikennöivistä linja-autovuoroista kulkevat Lohjantien kautta. Suunnittelualueelta on lyhyt matka Nummelan linja-autoasemalle, josta on hyvät ja nopeat yhteydet niin Helsingin kuin Porin suuntaan. Virkistys Nummelanharjun laella on lentokenttäalue. Muilta osin rakentamaton osa Nummelanharjun metsäisistä rinteistä on virkistyskäytössä. Harjua kiertää lukuisia polkuja sekä valaistu kuntopolku. Nummelanharjulla sijaitsee myös Nummelan uimahalli. Alueen ensimmäinen rakennuskaava on vahvistettu KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

11 Tekninen huolto Koko kaava-alue on kunnallistekniikan piirissä. Kenttälän alueella on kaukolämpö- sekä maakaasuverkko. Ympäristöhäiriöt Kenttälän teollisuusalueen läheisyydessä kulkee Hanko- Hyvinkää -junarata, joka on yksiraiteinen ja sähköistämätön. Radalla kulkee vain tavaraliikennettä. Gasum Oy:n kaasuputki kulkee suunnittelualueen läpi. Suunnittelualuetta rajaa Lohjantien ja Asemantien katualueet. Nopeusrajoitukset ovat Asemantielä 50 km/h ja Lohjantiellä 40 km/h. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli Lankapajan suuntaan. Maanomistus Pääosa suunnittelualueesta on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen vaiheittain on parhaillaan käynnissä. 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja vahvistettu ympäristöministeriössä Suunnittelualue sijaitsee ruskealla värillä osoitetulla taajamatoimintojen alueella. Maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta suunnitellaan asumiseen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen sijoittamalla asuntotuotannon ja muiden toimintojen painopiste olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, rataverkkoon ja pääväyliin tukeutuen. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli pohjoiseen. Rakennus edustaa Kenttälän uudempaa rakennuskantaa. Näkymä suunnittelualueelta Asemantien yli. Näkymä suunnittelualueelta pohjoiseen läheiselle rivitalokorttelialueelle. Nummelanharjun maastoa. KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N

12 Nyt vahvistetussa 2. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Yleiskaava ja osayleiskaavat Vihdin kunnan oikeusvaikutukseton yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna Yleiskaavassa alue on yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Nummelan ydinkeskustan alueella ei ole hyväksyttyä osayleiskaavaa. Asemakaavat Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on asemakaavoitettu. Pääosa suunnittelualueesta sisältyy voimassa olevan Kalkkimäen asemakaavaan nro 31 (LH ). Kaavassa alueita on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM), puistoalueeksi (P) sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuksi tieksi sekä katualueeksi. Suunnittelualueeseen sisältyy myös osa voimassa olevan Kenttälä-Kalkkimäki-Hiidenmäki asemakaavassa nro 51 (LH ) osoitettua puistoaluetta (VP) sekä yleisen tien aluetta suoja- ja näkemäalueineen (LYS). Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy osa Kenttälä - Rajanummi - Vanha-Nummela asemakaavaan nro 27 sisältyvää puistoaluetta (LH ). Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. Rakennusjärjestys Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Vihdin kunnassa noudatettava kunnanvaltuuston hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan nettisivuilta. Ote Vihdin kunnan yleiskaavasta. Suualueen likimääräinen sijainti ympyröity punaisella. Pohjakartta Pohjakartta saatetaan ajan tasalle kaavatyön yhteydessä. Ote asemakaavasta nro N KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

13 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kunnanvaltuusto hyväksyi Vihdin kunnan elinkeinostrategian Strategiassa esitetään lyhyen aikavälin tavoitteena mm uusien perustettavien yritysten toimintaedellytysten mahdollistaminen ja yritysten kasvun mahdollistaminen yritystonttien saatavuuden avulla. Pitkän aikavälin tavoitteina on yritysystävällinen kunta jossa mm. yritysinfastruktuuri on nopeaa, joustavaa ja tarkoituksenmukaista (mm yritystonttivaranto). palveluiden sijoittamisessa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Yhdyskuntarakennetta koskevien hankkeiden ja päätösten energiatehokkuus ja vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin selvitetään jo suunnitteluvaiheessa. Edistetään aluelämpöverkon laajentamista Nummelassa ja selvitetään rakentamisedellytyksiä muissa taajamissa. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Vihdin kunnanhallituksen asettaman ilmastostrategiatoimikunnan laatima Vihdin kunnan ilmastostrategia (kv ) sisältää katsauksen ilmastostrategiatyön taustoihin, tavoitteet ja tahtotilan sekä toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Strategiassa asetetaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vihdin suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät liikenteestä, sähkönkulutuksesta ja lämmityksestä. Ilmastostrategiassa on asetettu seuraavat toiminnalliset tavoitteet, joihin kaavoituksella voidaan vaikuttaa: Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää kaavoituksen keinoin kehittämällä kevyen liikenteen väyliä taajamissa ja niiden välillä. Yhdyskuntarakennetta täydennetään ja yhdyskuntien energiatehokkuutta parannetaan. Asumisen, työpaikkojen ja Ote alueen kantakartasta. Alueen alustava rajaus oranssilla katkoviivalla. KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N

14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Nummela on Vihdin suurin taajama. Suunnittelualue on vielä rakentamaton osa 1960-luvulta alkaen rakentunutta Kenttälän teollisuusaluetta, joka liittyy saumattomasti Nummelan asemakaavoitettuun pientaloalueeseen. Alueen nykyinen asemakaava on vanhentunut, eikä siinä oteta huomioon pohjavesimääräyksiä eikä sitä voi sellaisenaan enää toteuttaa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamista liike- ja toimistorakentamisen sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten tarpeisiin alueen ominaispiirteet huomioiden. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kaavatyön tarkoituksena on myös selkeyttää alueen kevyen liikenteen tilatarpeita ja yhteyksiä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos (N 120) sisältyy kunnanvaltuuston , 74 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle 2014 sekä kunnanhallituksen , 216 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavoitusohjelmassa selostetaan, että kaavatyön on tarkoitus ajantasaistaa asemakaavaa työpaikkarakentamisen tarpeisiin. Kaavoitus- ja tekninenlautakunta käsitteli kaavan osallistumisja arviointisuunnitelman kokouksessaan Kaavamuutostyön tavoitteet on hyväksytty kunnanhallituksessa Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat ja kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Kaavatyö kuulutettiin vireille Asemakaavan tavoitteet MRL:n sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioonottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: - yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys. - olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. - asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus. - mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. - mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. - ympäristöhaittojen vähentäminen. - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. 14 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

15 4.4.2 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Vihdin kunnan asuntostrategian (2012) mukaisesti kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Kunnan tavoitteena on pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen osoittamalla alueita toiminnalle, josta ei ole vaaraa pohjavesille. Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia :n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Osallisten asettamat tavoitteet Kannanotossaan lähialueen asukkaat ovat esittäneet tavoitteenaan, että alue kaavoitettaisiin kokonaan puistoalueeksi. Alueella on paljon asutusta ja alue puustoineen toimii luontaisesti istuvana suoja-alueena sekä näkö- ja meluesteenä. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset, luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteiden tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Eheytyvä yhdyskuntarakenne: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevien yleistavoitteiden mukaan Helsingin seutua kehitetään valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto- ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Hensingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Seutunkeskuksina vahvistetaan asunto-, työpaikka- ja palvelukeskuksina Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutoksen (N 120) tarkoituksena on sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista Nummelan taajaman länsiosaan, Kenttälän teollisuusalueelle. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueella, jolloin se asettaa rajoituksia yritysten toiminnalle. Suunnittelualueen läpi kulkee Gasum Oy:n kaasuputki, jonka varoalue tulee huomioida tontin käytön suunnittelussa. Lisäksi kaava-alue sijaitsee pientaloalueen välittömässä läheisyydessä ja näkyvällä paikalla Asemantien varrella, on asemakaavatyön yhteydessä huolehdittava myös siitä, että kaavassa annetaan riittävät määräykset yritystontille sijoittuvien rakennusten ja pihapiirien ulkonäöstä. Tämän asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N

16 5. ASEMAKAAVAN VALMISTELUAINEISTON KUVAUS 5.1 Alustavan kaavaratkaisun kuvaus Alustavan kaavaluonnoksen laatimisen lähtökohtana toimivat kaavamuutokselle asetetut tavoitteet sekä kaavoitus- ja tenisen lautakunnan käsittely.. Kaavaluonnokseen merkityn uuden toimitilarakennusten korttelialueen rajaukseen ja sijaintiin ovat vaikuttaneet keskeisesti alueen maastonmuodot ja maisemarakenne. Kaavaluonnoksen katualueet tukeutuvat olemassa olevaan katuverkostoon. Suunnittelualueelle laadittiin yksi kaavaluonnosvaihtoehto. Suunnittelualueelle johtaa kaksi kokoojakatua, Asemantie sekä Lohjantie. Asemantie on alueen tärkein liikenneväylä, jonka kautta on yhteys Nummelan ydintaajamasta Kenttälän teollisuusalueelle ja edelleen Hiidenmäen teollisuusalueelle sekä kehätien 25 kautta Lohjan ja Hyvinkään suuntaan. Kaavaluonnoskarttaan on merkitty yksi kortteli (116), joka muodostaa yhden liike- ja toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia varten muodostettavan korttelialueen (KLT) tontin. Uusi korttelialue sijoittuu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueen paikalle. Korttelialueella olevat rakennukset voivat olla korkeintaan kaksikerroksisia, ja sille on osoitettu rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0,35, jonka mukaan tontilla on rakennusoikeutta 2102 k-m 2. Kun korttelialueelle rakennetaan teollisuustilaa, alueelle on osoitettava 1 autopaikka per 100 k-m 2, ja kun rakennetaan liike- ja toimistotilaa, on osoitettava 1 autopaikka per 50 k-m². Rakennusten sijoittumista määrittää rakennusalan raja. Rakentamatta jäävälle tontin osalle, jota ei käytetä liikenteeseen, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Rakentaminen tulee sovittaa ulkoasultaan ympäröivään asuinrakentamiseen. Rakennuspaikalla ei sallita ulkovarastointia. Ajoväylät ja pysäköintialueet on päällystettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla. Sadevedet on näiltä sekä muilta päällystettäviltä alueilta johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle purkavaan sadevesiviemäriin. Koko suunnittelualuetta koskee pohjaveden suojelumääräys. Koska korttelialue sijaitsee kokoojakatujen risteysalueella, ajoneuvoliittymien sijaintia ja määrää on tarpeen rajoittaa. Kaavaluonnoskarttaan on merkitty kaksi ajoneuvoliittymää, yksi Lohjantieltä ja yksi Asemantieltä. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen läpi on osoitettu vanhaa Lohjantien linjausta noudattava kevyen liikenteen väylä. Kaavaluonnoskarttaan merkitty korttelialue ulottuu Nummelanharjun suuntaan siten, että olemassa oleva kevyen liikenteen yhteys poistuu ja uusi kevyen liikenteen yhteys esitetään muodostettavaksi Asemantien varteen. Suunnittelualueen ja viereisten rivitalojen korttelialueen väliin on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL), jonka kautta säilyy yhteys Nummelanharjun virkistysalueelle. Virkistysalueella, korttelialueen (KLT) pohjoisrajan tuntumassa kulkee Gasum Oy:n maakaasun jakelulinja. 5.2 Alustavan kaavaratkaisun vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta. Kaavaaluetta hallitseva harvapuustoinen harjumetsänreuna muuttuu toimitilarakentamisen alueeksi parkkipaikkoineen. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen, palveluihin ja työpaikkoihin: Kenttälän alueelle on rakentunut monipuolisesti eri teollisuus- ja liike- ja toimistorakentamisen alueita. Toimitarakennusten korttelialueen toteutuessa alueen palvelutaso entisestään paranee, ja samalla tuo mukanaan uusia työpaikkoja aivan Nummelan ydinkeskustan tuntumaan. Vaikutukset liikenteeseen: Kaavaluonnosalue sijaitsee pääosin jo rakentuneen työpaikka-alueen reunamalla ja sen toteuttaminen lisää toimirakentamista alueella. Kaavan toteutuminen ei aiheuta merkittävää liikenteen lisääntymistä alueella. Suurin osa olemassa olevasta työpaikkaliikenteestä kulkee Asemantien kautta. Kaavamuutos toteutuessaan lisää liikennettä pääasiassa Asemantiellä. Vaikutukset väestöön ja sosiaalisiin oloihin: Kaavaluonnosalueella ei ole asukkaita, eikä kaavaluonnos mahdollista asumista alueella. Suunnittelualueesta pohjoiseen on rivitalojen korttelialueita, joiden asumisviihtyisyyteen kaavaluonnoksen mukainen toimitilarakentaminen voi jonkin verran vaikuttaa. Lähialueen asukkaat ovat jo ennen asemakaavallista suunnittelua todenneet, että alustavien tavoitteiden mukainen toiminta tulee lisäämään liikennettä ja aiheuttaisi toiminnallaan häiriötä asumiselle ja vaikuttaisi asuntojen arvoa alentavasti. Vaikutukset virkistykseen: Kaavaluonnosratkaisuilla ei ole merkittäviä vaikutuksia virkistykseen. Kaavaluonnos hieman pienentää alueen puistoaluetta, mutta säilyttää viheryhteyden Lohjantieltä ja Asemantieltä Nummelanharjun virkistysalueille. 16 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

17 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön: Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen ei merkittävästi vaikuta alueen luontoon ja luonnonympäristöön. Suuri osa kaava-alueesta on alueen läpi kulkevan polkuverkostojen kuluttamaa, harvapuustoista harjumetsää, eikä sillä ei ole merkittäviä luontoarvoja. Maisemarakenne tulee jonkin verran muuttumaan, kun risteysalue rakennetaan. Rakentamisessa otetaan huomioon läheisen pientaloasutuksen vaikutusta. Vaikutukset Vihdin kunnan ilmastostrategiaan: Kunnan ilmastostrategian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaavan valmisteluaineisto tukee ilmastostrategian tavoitteita tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä autolla liikkumisen tarvetta. Vaikutukset talouteen: Suunniteltu toimitilarakentaminen ja sitä kautta lisääntyvä rakennusoikeus alueella tuottaa työpaikkoja. 5.3 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Vuorovaikutusvaiheen nähtävilläolon aikana kaavasta pyydetään lausunto seuraavilta tahoilta: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Uudenmaan liitto, Liikennevirasto, Vihdin Vesi, Fingrid Oyj, Caruna Oy, Gasum Oy, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, Lohjan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan ympäristöterveysjaosto, Rosk n Roll Oy Ab sekä kunnan rakennusvalvonta, ympäristövalvonta, kunnallistekniikka, mittaustoimi ja tilapalvelu. Lisäksi lausuntoa pyydetään seuraavilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä: Vihdin yrittäjät ry, Vihdin luonto ry, Vihti-Seura ry, Vihdin omakotiyhdistys ry ja Vihdin asukas- ja kylätoiminta ry. Myös muut kaavan osalliset voivat jättää mielipiteensä kaavasta sen nähtävilläolon aikana. 5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaava N 120 Kenttälän korttelin 116 asemakaavamuutos on kaavoitusohjelmassa vuodelle Kaavoitus- ja tekninen lautakunta päätti merkitä tiedoksi kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kuuluttaa kaavan vireille ( 105). Kaava kuulutettiin vireille Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti merkittiin tiedoksi kaavoitus- ja teknisessä lautakunnassa ( 21) ja kunnanhallitus hyväksyi tavoitteet kaavatyölle ( 28). KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N

18 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Kaavaluonnoksesta on laadittu havainnepiirrustus, jossa on esitetty kaavanlaatijan näkemys siitä millaiseksi alue voisi tulevaisuudessa eheyttävän rakentamisen myötä muodostua. Havainnepiirrustus liitteenä Toteuttaminen ja ajoitus Kaavassa osoitetut katu-, puisto- ja virkistysalueet ovat pääosin toteutettu. Kevyen liikenteen muuttuvat järjestelyt toteutetaan rakennuspaikan toteuttamisen yhteydessä. Vihdissä Teija Hallanberg maankäyttöteknikko Suvi Lehtoranta kaavoituspäällikkö 18 KENTTÄLÄN KORTTELIN 116 ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA N 120

19 Liite 4 /1

20 Liite 4 /2

21 Liite 4 /3