Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos. Tavoitteet

Transkriptio

1 Kaava Ot 20 Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos Tavoitteet Kate Kh Kate om Kh liite 2

2 Asia 63/ /2014 Kaavan laatija: Miia Perätalo, kaavasuunnittelija Asemantie 30, Nummela s-posti puh. (09) , matkap Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate Kate liite 1 Perusselvitykset Kate Kate om Kh Kh liite 2 Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Vastineet Kaavan hyväksyminen Toteuttamisohjelma Tämä raportti julkaistaan kunnan verkkosivuilla: Raportin valokuvat ja teemakartat Vihdin kunnan kaavoitus Pohjakartat ja ilmakuvat Maanmittauslaitos Vihdin kunnan mittaustoimi Raportin on laatinut Miia Perätalo 2 Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Perusselvityksissä ja tavoitteissa kerrotaan kaavatyön lähtotilanne sekä kaavatyötä varten laadituista tai muuten käytössä olevista selvityksistä. Lisäksi siinä esitetään kaavatyön tarkoitus ja kaavalliset tavoitteet. 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Otalampi Kylät: Härkälä (405) Kaavan nimi: Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos Kaavanumero: Ot 20 Suunnittelualueen pinta-ala on alustavan rajauksen mukaan noin 7 hehtaaria ja se koskee 4 kiinteistöä. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueen sijainti on keskeinen Otalammen taajamassa, Vihdin kunnan itäosassa. Otalammen taajama sijoittuu Vanhan Porintien (mt 120) pohjoispuolelle, Hanko-Hyvinkää -junaradan varrelle. Korttelissa 14 sijaitsee Otalammen koulukeskus päiväkoteineen sekä ylä- ja alakouluineen. Korttelissa on myös kaksi rakennettua erillispientalotonttia, jotka ovat yksityisessä omistuksessa. Koulukeskuksen pohjois- ja länsipuolilla sijaitsevat laajat asemakaavoitetut lähivirkistys- ja urheilualueet. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksella on tarkoitus tutkia korttelissa 14 sijaitsevan Otalammen yhtenäiskoulun laajentamismahdollisuudet ja -tarpeet. Samalla tutkitaan myös koulun ja päiväkodin saattoliikenteen toimivuuden parantamismahdollisuudet. Erillispientalotonttien osalta kaavamuutostarpeet ja -toiveet käydään läpi kaavamuutosprosessin yhteydessä kiinteistöjen omistajien kanssa. Kaavamuutostyössä varmistetaan riittävien virkistysmahdollisuuksien säilyminen alueella YL-rakennuspaikan mahdollisesta laajentamisesta huolimatta. Kaava-alueen alustava rajaus (rajattu punaisella) kunnan opaskartalla. Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos 3

4 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Sisällysluettelo 4 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavamuutoksen tavoitteet 5 4 Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos

5 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Otalampi on Vihdin neljänneksi suurin taajama ja koulukeskuksen oppilaaksiottoalueet ovat laajat. Asemakaavan muutoksella pyritään varmistamaan koulukeskuksen riittävät laajentamismahdollisuudet, sillä mm. Otalammella ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita ja tiivistämässä olemassa olevia. Asemakaavan muutokseen on ryhdytty kunnan omasta aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Kaavatyö sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kunnan kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavoitusohjelman muutos on hyväksytty kunnanvaltuustossa Kaavoitusohjelman muutos koski pääasiassa Nummelan taajamaan lisättyjä kahta uutta kaavamuutoshanketta, mutta tässä yhteydessä kaavan Ot 20 osalta ohjelmaan lisättiin puuttuva esittelyteksti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on merkitty tiedoksi kaavoitus- ja teknisen lautakunnan kokouksessa ja kaava kuulutettiin vireille Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Osalliset on lueteltu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet MRL sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten, kuin siitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus, mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla, mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen, virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos 5

6 Kunnan asettamat tavoitteet Kaavoitusohjelmassa vuodelle 2014 on painotettu mm. edellytysten luomista monipuoliselle asuntotuotannolle kaavoittamalla korkealaatuisia ja omaleimaisia pientaloalueita sekä kehittämällä taajamakeskustoja asumisen ja palveluiden alueina. Asemakaavan muutoksella tutkitaan korttelissa 14 sijaitsevan Otalammen yhtenäiskoulun laajentamismahdollisuudet ja -tarpeet. Samalla tutkitaan myös koulun ja päiväkodin saattoliikenteen toimivuuden parantamismahdollisuudet. Erillispientalotonttien osalta kaavamuutostarpeet ja -toiveet käydään läpi kaavamuutosprosessin yhteydessä kiinteistöjen omistajien kanssa. Kaavamuutostyössä varmistetaan riittävien virkistysmahdollisuuksien säilyminen alueella YL-rakennuspaikan mahdollisesta laajentamisesta huolimatta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta. Kuntatasolla taas yleiskaavan merkitys korostuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan konkretisoinnissa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat kuitenkin myös asemakaavoitusta silloin, kun alueella ei ole sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa ne olisi jo huomioitu. Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ns. erityistavoitteet sisältävät kaikkia kaavatasoja, myös asemakaavoitusta koskevia velvoitteita, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Tämän asemakaavan laatimista ohjaavat erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa tulee hyödyntää ja kehittää olemassa olevia rakenteita ja keskuksia. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Etelä-Suomessa aluerakenne perustuu erityisesti alueiden välisiin raideliikenneyhteyksiin. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutoksen sopeutumiselle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Jalankululle ja pyöräilylle on varattava riittävät ja toimivat verkostot. Kaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään huomiota alueen omaleimaisuuteen sekä maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö tulee sovittaa yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Erityistä huomiota tulee kiinnittää liikenneturvallisuuden kehittämiseen. Helsingin seudun erityiskysymykset Yhdyskuntarakenteen tulee tukeutua joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteen yhteyksiin. Merkittävän rakentamisen tulee sijoittua joukkoliikenteen palvelualueelle. Uusien alueiden käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että joukkoliikenteen yhteydet ovat valmiit. Suunnittelualueen ohjaavat kaavat Maakuntakaavassa suunnittelukohde on taajamatoimintojen aluetta. Kaavamuutosalueen eteläpuolitse kulkee maakuntakaavaan merkitty viheryhteystarve, joka kulkee Nummelanharjulta Otalammen eteläpuolitse ja jatkuu ulkoilureittinä aina Nurmijärven Sääksjärvelle saakka. Vihdin kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on selvitysaluetta, jonka maankäyttö selvitetään erikseen yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Asemakaavoissa alue on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, YL, erillispientalojen korttelialuetta, AO-1 sekä lähivirkistysaluetta, VL. Yhdyskuntarakennetta tulee kehittää siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Suunnittelussa parannetaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. 6 Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos

7 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutoksen pääasiallisena tavoitteena on tutkia Otalammen koulukeskuksen laajentamismahdollisuudet ja -tarpeet. Suunnittelualueen pohjois- ja länsipuolella on laajat virkistysalueet ja -mahdollisuudet. Kaavamuutoksen pääasiallisen tavoitteen lisäksi kaavamuutostyössä turvataan asukkaille ja muille osallisille riittävät virkistysmahdollisuudet koulukeskuksen laajentamistarpeiden lisäksi. Saattoliikenteen toimivuuden osalta tutkitaan mahdollisuuksia liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi koulukeskuksen ympäristössä. Vihdissä Suvi Lehtoranta kaavoituspäällikkö Miia Perätalo kaavasuunnittelija Kaava Ot 20, Otalammen korttelin 14 asemakaavan muutos 7

8 Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät muun muassa osoitteesta Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Suunnitelmaraportti julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla Raportin valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi.