Balance Value Control

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Balance Value Control"

Transkriptio

1 Balance Consulting Oy / Kauppalehti Online

2 Sisällys 1. Johdanto Analyysin rakenne Tuloskehitys Sanallinen arviointi Taloudelliset tunnusluvut Laskentaparametrit Toteutuneita lukuja Kurssikehitys Mahdolliset huomiot Käänteinen arvonmääritys DMAAE:n mukainen tuloskehitys Oman pääoman tuottovaatimus Tulosodotusten tulkinta lyhyesti Herkkyystarkastelut Erityistä huomioitavaa Yhteenveto Lähteet LIITE 1: TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT LIITE 2: ESIMERKKI TULOSODOTUSTEN TULKINNASTA KÄYTÄNNÖSSÄ Case Nokia Case Marimekko LIITE 3: Balance Value Control -esimerkkianalyysi: Aspo-konserni Balance Value Control on pääosin systemaattinen, käänteiseen arvonmääritykseen perustuva, analyysituote. Analyysi ei sisällä suositusta ostaa, myydä tai pitää osake. Analyysin pohjatiedot on koottu luotettavina pitämistämme lähteistä, mutta se ei takaa analyysin virheettömyyttä. Balance Consulting Oy ja sen henkilöstö eivät vastaa analyysin pohjalta mahdollisesti tehtyjen tai tekemättä jätettyjen päätösten tai taloudellisten sitoumusten välittömistä ja välillisistä seuraamuksista.

3 1 1. Johdanto Balance Value Control (jäljempänä myös: BVC) on Balance Consulting Oy:n kehittämä ja tuottama pääosin systemaattinen analyysituote. Se on kehitetty erityisesti sijoittajan ja sijoituspalvelujen tarjoajan tarpeisiin. Myös yritysjohto saa BVC-analyysista luontevasti käsityksen johtamansa yrityksen tai kilpailijoiden arvostustasosta ja markkinoiden odotuksista, siten eräänlaisen pohjan arvoperusteiselle johtamiselle (value-based management). BVC tehdään kaikista OMX Helsingin noin 140 pörssiyhtiöstä aina osavuosikatsauksen yhteydessä eli yleensä neljästi vuodessa. Lisäksi analyysit päivitetään yleensä tulosvaroitusten, splitien sekä huomattavien osakeantien yhteydessä. Tuote on yhtiökohtainen, kompakti pdf-tiedosto, jota voi tarkastella joko suoraan päätteeltä tai esimerkiksi erillisenä A4-kokoisena paperitulosteena. Analyysi tarjoaa yhdellä silmäyksellä monipuolisen näkymän tarkasteltavan pörssiyhtiön tunnuslukuihin ja arvostustasoon. Balance Value Controlissa yhdistyy viimeisimpien tilikausien toteutunut tilinpäätöstieto, tuorein vuosineljänneksittäin päivittyvä osavuosi-informaatio liukuvina lukuina sekä myös markkinoiden odottama tulevien vuosien tuloskehitys. Näin ollen analyysin aikaperspektiivi on pitkä, eikä analyysi rajoitu pelkästään toteutuneeseen kehitykseen. Tulevien kausien luvut eivät ole ennusteita tai tavoitteita, vaan käänteiseen arvonmääritykseen perustuvia keskimääräisiä markkinaodotuksia (-vaatimuksia). Analyysissa on pyritty tarkastelemaan yrityksen taloudellista tilaa ja arvostustasoa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti säilyttäen silti yhden tulostesivun vaatima tiiviys. Analyysi palvelee sekä piensijoittajaa että kokenutta sijoitusalan ammattilaista käsittäen sekä numeerista (absoluuttinen + suhteellinen), graafista että sanallista analyysiinformaatiota. BVC tarjoaa kokonaan uuden näkökulman sijoittajan saataville. Se perustuu keskeisiltä osin käänteiseen arvonmääritykseen eli siinä määritetään systemaattisesti se tulosura, joka yrityksen tulisi pitkällä aikavälillä likimain saavuttaa, jotta se olisi nykyisellä markkinaarvolla pitkän (tai keskipitkän) aikavälin sijoituksena perusteltu. BVC ei perustu uuteen teoriaan, vaan yleisesti hyväksyttyyn tuottoarvoperusteiseen arvonmääritykseen ja yrityksen elinkaariteoriaan. Balance Value Control -analyysipalvelu on käytettävissä Kauppalehti Onlinessa (www.kauppalehti.fi) sisältäen myös kunkin analyysikauden jälkeen neljästi vuodessa tehtävät sanalliset BVC-katsaukset sekä palveluun liittyvät uutiset.

4 2 2. Analyysin rakenne Balance Value Control -analyysi rakentuu yhteen näkymään upotetuista numeerisista, graafisista ja sanallisista analyysimoduuleista sekä erillisestä tulkintaohjesivusta. Tässä luvussa analyysi käydään rakenteen osalta läpi osio osiolta. Lisäksi kunkin analyysin selitesivulla on esitetty tiivistetty tulkintaohje, ks. Liite Tuloskehitys Vasemmalla ylhäällä sijaitseva Tulosgraafi kuvaa toteutunutta vuositason tuloskehitystä ja markkinoiden tulosodotuksia. Tulosodotukset lasketaan analyysipäivän markkina-arvoon ja laskennalliseen oman pääoman tuottovaatimukseen perustuen ja lähtötasona käytetään nykytulosta. Kyse on ikään kuin siitä tuloskehityksestä, joka yrityksen tulisi pitkällä aikavälillä likimain saavuttaa tuottoarvoperusteisen arvonmäärityksen näkökulmasta. Tätä käydään perusteellisemmin läpi jäljempänä Luvussa Sanallinen arviointi Sanallinen arviointi tulosgraafin alapuolella sinisellä pohjalla kuvaa yleisellä tasolla yrityksen nykytilaa, toteutunutta kasvua sekä kurssiin ladattuja kasvuodotuksia. Sanallinen arviointi on ikään kuin BVC lyhyesti ilman numeroita. Sanallisessa arvioinnissa arvosteluasteikko on kolmi- tai neliportainen mitattavasta ominaisuudesta riippuen. Arviointi tapahtuu ennalta määrättyjen luokkarajojen perusteella. Jos yrityksellä ei ole riittävää tilinpäätöshistoriaa tai tieto ei ole muuten tulkittavissa, sanallinen arviointi toteutuneen tulos- ja volyymikehityksen osalta voidaan jättää tekemättä. Kasvu, sekä tuloksen että volyymin osalta, katsotaan kohtalaiseksi, jos se on vuositasolla ollut vähintään 5 %. Vastaavasti lähivuosien kasvuodotukset katsotaan kohtalaisiksi, mikäli ne ovat vuositasolla vähintään 5 %. Jos kasvu on vuositasolla vähintään 15 %, toteutunut kasvu katsotaan korkeaksi ja odotukset vastaavasti haastaviksi. Taulukossa 1 esitetään Sanallisen arviointiin liittyvät mittarit, luokat ja luokkarajat. Pankeilla vakavaraisuus arvioidaan liiketoiminnan erilaisen luonteen vuoksi poikkeuksellisesti vakavaraisuussuhteen perusteella siten, että alle 8 %:n arvo katsotaan heikoksi, 8 10 %:n arvo tyydyttäväksi, %:n arvo hyväksi ja sitä korkeampi erinomaiseksi.

5 3 Taulukko 1: Sanallisen arvioinnin mittarit, luokat ja luokkarajat Ominaisuus ja mittari Luokka 1 Luokka 2 Luokka 3 Luokka 4 Kannattavuus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Heikko Oman pääoman tuotto-% Luokan alaraja riskitön tuotto + markkinoiden riskipreemio 4,5 + 5 riskitön tuotto + markkinoiden riskipreemio 4,5 riskitön tuotto Vakavaraisuus Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Heikko Omavaraisuusaste, % Luokan alaraja Toteutunut tuloskasvu Korkea Kohtalainen Matala Nettotuloksen kasvu Luokan alaraja viimeksi päättyneen tilikauden nettotulos 1,52- kertainen vs. 3 kauden takainen ja 1,15-kertainen vs. edellisen tilikauden nettotulos viimeksi päättyneen tilikauden nettotulos 1,16- kertainen vs. 3 kauden takainen ja 1,05-kertainen vs. edellisen tilikauden nettotulos Toteutunut volyymikasvu Korkea Kohtalainen Matala Liikevaihdon kasvu Luokan alaraja viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto 1,52- kertainen vs. 3 viimeksi päättyneen tilikauden liikevaihto 1,16- kertainen vs. 3 kauden takainen ja kauden takainen ja 1,15-kertainen vs. edellisen tilikauden nettotulos 1,05-kertainen vs. edellisen tilikauden nettotulos Tulosodotukset Haastavat Kohtalaiset Maltilliset Nettotuloksen kasvu Luokan alaraja neljännen odotuskauden nettotulos 1,52-kertainen vs. kuluvan tilikauden nettotulos(arvio) neljännen odotuskauden nettotulos 1,16-kertainen vs. kuluvan tilikauden nettotulos(arvio) Volyymiodotukset Haastavat Kohtalaiset Maltilliset Liikevaihdon kasvu Luokan alaraja neljännen odotuskauden liikevaihto 1,52-kertainen vs. kuluvan tilikauden nettotulos(arvio) neljännen odotuskauden liikevaihto 1,16-kertainen vs. kuluvan tilikauden nettotulos(arvio)

6 4 2.3 Taloudelliset tunnusluvut Vasemmalla alhaalla on esitetty sijoittajan kannalta keskeisiä tunnuslukuja aikasarjamuodossa. Aikasarjat käsittävät kolme toteutunutta (t) tilikautta ja neljä odotustilikautta (o). Toteutunut liikevaihtokehitys (miljoonaa euroa) perustuu yrityksen raportoimiin tilinpäätöstietoihin. Tuleva liikevaihtokehitys sen sijaan johdetaan erikseen määritetystä tuloskehityksestä. Analyysin oikean yläkulman Laskentaparametreissa on arvioitu lähivuosien nettotulosprosentille maksimiarvo. Arvio on karkea ja perustuu usein siihen, kuinka suuri nettotuloksen osuus liikevaihdosta on parhaimmillaan ollut viime vuosina. Arvio voidaan tehdä myös esim. toimialaan, toiminnan luonteeseen tai lähiajan kannattavuusedellytyksiin perustuen. Tämä nettotulosprosentin maksimiarvio vaikuttaa odotuskausien liikevaihtoon siten, että liikevaihdon tulee kasvaa niin, että tämä nettotulos-% ei ylitä maksimiarviota. Odotuskausien liikevaihto säilyy kuitenkin aina vähintään edellisen kauden tasolla. Ainoastaan kuluvan tilikauden liikevaihtoa voidaan tarpeen vaatiessa sopeuttaa osavuosilukujen tai lähinäkymien perusteella omassa kentässään Laskentaparametreissa. Tuleva liikevaihtokehitys kuvaakin vain karkealla oletustasolla sitä, kuinka volyymin tulisi likimain kehittyä tuloskehityksen mukana. Pankkien osalta saatetaan erilaisen tilinpäätöskäytännön johdosta käyttää liikevaihdon sijasta käyttää esimerkiksi bruttomääräisiä korkotuottoja lisättynä pankki- ja vakuutustoiminnan muilla tuotoilla, mikäli liikevaihto-tietoa ei ole saatavissa. Kyseinen erä muistuttaa luonteeltaan liikevaihtoa. Toteutunut nettotuloskehitys (miljoonaa euroa) perustuu yrityksen raportoimiin ja niistä oikaistuihin tilinpäätöstietoihin. Tuleva eli ns. markkinoiden odottama nettotuloskehitys määritetään systemaattisesti käänteisen arvonmääritysmallin avulla. Asiaa käydään tarkemmin läpi Luvussa 3. Ainoastaan kuluvan tilikauden nettotulosta voidaan liikevaihdon tapaan tarpeen vaatiessa sopeuttaa osavuosilukujen tai lähinäkymien perusteella omassa kentässään Laskentaparametreissa. On huomattava, että tuloksen ja liikevaihdon toteutuneeseen kehitykseen samoin kuin niitä koskeviin sanallisiin arvioihin saattaa vaikuttaa orgaanisen kasvun tai supistumisen ohella yrityskaupat. Muutosprosentit sekä liikevaihdon että nettotuloksen osalta kuvaavat %-muutosta edellisestä kaudesta. Mikäli toteutuneiden kausien pituus poikkeaa 12 kuukaudesta, prosentit samoin kuin itse rahamääräiset luvut oikaistaan 12 kuukautta vastaaviksi. Mikäli tulokset ovat negatiivisia, muutos-% kuvaa tappion supistumista (positiivinen jos tappio supistuu, negatiivinen jos tappio kasvaa). Jos tulos kasvaa negatiivisesta positiiviseksi, muutosprosenttia ei laskea. Nettotulos-% on keskeinen volyymipohjainen kannattavuusmittari ja se ilmaisee nettotuloksen osuuden vastaavan kauden liikevaihdosta. Tulos/osake -luvun laskenta perustuu yllä olevaan nettotulokseen. Sekä tulos/osake että osinko/osake ilmoitetaan euromääräisinä. Toteutuneiden kausien osalta luvut perustuvat kunkin kauden keskimääräiseen osakemäärään omilla osakkeilla eliminoituna. Lukuihin tehdään jälkikäteen mahdolliset anti- ja split-oikaisut, jotta aikasarjat säilyisivät vertailukelpoisina. Odotuskausien osalta osakemääränä käytetään viimeksi päättyneen osavuosikauden päätöshetken osakemäärää omilla osakkeilla eliminoituna. Lähivuosien osinko/osake -luku ja sitä kautta osinkotuotto-% perustuvat odotuskausien osalta karkeaan

7 5 arvioon osingon ja tuloksen suhteesta, joka näkyy Laskentaparametreissa. Analyysissa näkyvä lähivuosien osinkotuotto-% (efektiivinen osinkotuotto) lasketaan toteutuneiden kausien osalta päätöskursseihin ja odotuskausien osalta analyysipäivän kurssiin perustuen. Arvio lähivuosien osinkosuhteesta (tulevat 5 vuotta) on karkea ja perustuu toteutuneisiin osinkosuhteisiin sekä siihen, kuinka suuren osan tuloksestaan yritykset yleensä jakavat osinkoa (60 80 %). Huhtikuusta 2004 alkaen tehtävissä analyyseissa arvioidaan nimenomaisesti lähivuosien karkea käteisosinko, ei omien osakkeiden oston vaikutusta joka sekin voi olla merkittävä osa osingon kaltaista voitonjakoa. Arvio perustuu em. seikkojen ohella yhtiön asettamaan osingonjakotavoitteeseen tulokseen nähden ja voi vaihdella nyt laveasti välillä % lähtökohtaisen arvion ollessa 60 %. On kuitenkin huomattava, että usein tämä analyysissa tehtävä osinkosuhdearvio asettuu yrityksen tavoitetta korkeammaksi johtuen yrityksen varovaisesta arvioasetannasta sekä siitä, että osinkosuhde lasketaan analyysissa ns. markkinoiden odottamasta oikaistusta tulostasosta, joka ei sisällä mahdollisia myyntivoittoja yms. kertaeriä. Käänteisen arvonmääritysmallimme laskentaprosesseissa käytetään kokonaisosinkoa (osinko + omien osakkeiden ostot), joka katsotaan kuitenkin kaikilla yrityksillä tasapuolisesti todennäköisenä pidettävään %:n haarukkaan siten, että mikäli lähivuosien käteisosinko arvioidaan pienemmäksi kuin 60 %, kokonaisosinko katsotaan ko. jaksolla 60 %:iin. Kymmenennen odotuskauden jälkeiseksi kokonaisosinkosuhteeksi katsotaan kaikilla yrityksillä 80 % tuloksesta, joka on sopusoinnussa maltillisen pitkän aikavälin kasvuoletuksen kanssa. Vastaavasti odotuskausien 6 10 kokonaisosinkosuhde katsotaan mallissamme näiden arvojen puoliväliin. Osinkosuhdearviolla ei ole tulosodotusuran määräytymiseen ratkaisevaa vaikutusta, mutta osinko ja sen myötä oman pääoman kehittyminen on teoreettiselta kannalta tärkeä ottaa huomioon mallissa. Em. muutokset johtuvat lähinnä siitä, että omien osakkeiden ostot mitätöintitarkoituksessa osana voitonjakoa yleistyvät ja toisaalta johdon osinkotavoite on saatavissa yhä useammalta yhtiöltä. Arvostustasoa kuvataan kolmella keskeisellä arvostusmittarilla: P/E-, P/S- ja P/B-luvulla. P/E-luku kuvaa markkina-arvon ja nettotuloksen, P/S markkina-arvon ja liikevaihdon, ja P/B markkina-arvon ja oman pääoman (tasesubstanssi) välistä suhdetta. Toteutuneiden kausien luvut lasketaan kausien päätöskursseihin ja tulevien kausien luvut analyysipäivän kurssiin perustuen. P/B-lukua laskettaessa oman pääoman kehitys määräytyy osinkosuhteen mukaan eli oma pääoma kasvaa odotuskausien osalta aina sillä osalla nettotulosta, jota ei katsota jaettavaksi osinkona. Mitä alhaisempia arvoja arvostusmittarit saavat, sitä matalampi arvostustaso yhtiöllä on. Esimerkiksi P/E:n ollessa 10 ja tuloksen säilyessä viimeksi kuluneen tilikauden tasolla, yhtiö ns. maksaisi sijoituksena itsensä takaisin 10 vuodessa. Sitä, onko yhtiö hyvä tai huono sijoituskohde, ne eivät suoraan kerro. Arvostustaso riippuu yleensä yrityksen taloudellisesta menestyksestä ja tulevaisuuden näkymistä: mitä paremmin yrityksellä menee, sitä korkeampi arvostustaso sillä on pörssissä. Odotuskausien arvostuslukuja tulkittaessa tulee huomata, että markkinoiden korkeat tulosodotukset laskevat arvostuslukuja, koska luvut lasketaan nykykurssiin perustuen. Lisäksi erityisesti P/B- ja P/S-luvuille on ominaista toimialakohtaiset vaihtelut.

8 6 2.3 Laskentaparametrit Analyysin oikeassa yläkulmassa on esitetty keskeiset lähtömuuttujat, joita käyttäen odotuskausien tulos-, liikevaihto- ja osinkoluvut on laskettu. Ensimmäisen ryhmän luvut ovat prosenttimääräisiä ja liittyvät oman pääoman tuottovaatimukseen. Niitä käydään tarkemmin läpi Luvussa 3.2. Seuraava ryhmä kuluvan vuoden liikevaihtoarviosta osinko/tulos -arvioon perustuvat lähinnä toteutuneisiin lukuihin ja esimerkiksi osavuosikatsauksessa esitettyihin kuluvan tilikauden näkymiin. Tulosarvio ei sisällä kertaluonteisia eriä. Niinikään liikevaihto ja tulosarviot eivät tavanomaisesti sisällä mahdollisia tulevien yritysjärjestelyjen vaikutuksia. Viime kädessä arviot ovat harkinnanvaraisia ja perustuvat analyytikon näkemykseen, mutta nettotulosprosentin maksimi ja osinkosuhde arvioidaan monesti viimeisten 5 tilikauden toteutuneiden lukujen perusteella. Näin niitä ei senkään vuoksi pidä katsoa ennusteiksi. Kolmas parametriryhmä liittyy markkina-arvoon. Osakemäärä on yhtiön osakemäärä omilla osakkeilla eliminoituna viimeksi päättyneen osavuosikauden lopussa. Mikäli päättymispäivän ja analyysipäivän välillä osakemäärissä on tapahtunut isoja muutoksia (esim. split), ne otetaan yleensä huomioon. Markkina-arvo lasketaan kertomalla analyysipäivän kurssi edellä kuvatulla osakemäärällä. Mikäli yhtiöllä on useita noteerattuja osakesarjoja, käytetään sarjojen painotettua keskikurssia. Kurssi poimitaan yleensä ns. lennosta analyysia laadittaessa. 2.4 Toteutuneita lukuja Toteutuneita lukuja, liukuva 12 kk -ryhmän tunnusluvut ilmaisevat yhtiön tuoreimman taloudellisen tilan ja arvostustason. Virtakomponentit, kuten nettotulos (E) ja liiketulos (EBIT) lasketaan viimeksi raportoidun 12 kuukauden ajanjaksolta (esim ). Tulosluvuista on eliminoitu myös liiketoimintaan kuuluvat yhtiöiden kertaluonteisiksi ilmoittamat erät. Pankkien osalta on huomattava, että niiden tuloslukujen oikaisu on suppeampaa kuin muilla yhtiöillä. Esimerkiksi sijoitustoiminnan myyntivoitot voidaan katsoa pankeilla useimmiten pankkien tavanomaiseen ja säännölliseen liiketoimintaan kuuluvaksi. Varallisuuskomponentit määräytyvät tuoreimman raportoidun osavuosikauden päätöspäivän mukaan. Osakekohtaisten lukujen laskennassa käytetään yleensä samaa viimeksi päättyneen osavuosikauden osakemäärää ilman omia osakkeita kuin edellä kuvatussa markkina-arvossa. Arvostusluvut lasketaan tässä analyysipäivän kurssilla. Uutena lukuna, verrattuna vasemman alaosan arvostusmittareihin, tässä on esitetty myös velattoman arvon ja liiketuloksen välinen suhde, EV/EBIT. Se on ikään kuin yritysostajan P/E, siinä otetaan huomioon yhtiön velkaisuus. EV/EBIT vastaa kysymykseen: kuinka monessa vuodessa sijoitus maksaisi itsensä velkoineen takaisin (ennen veroja) liiketuloksen pysyessä ennallaan. Kolme viimeistä mittaria ovat perinteisiä tilinpäätöksestä tai osavuosikatsauksesta laskettavia taloudellisia tunnuslukua ja ne mittaavat perusominaisuuksia: oman pääoman

9 7 tuotto kannattavuutta, omavaraisuusaste vakavaraisuutta ja current ratio maksuvalmiutta. Näiden, samoin kuin arvostuslukujen, laskentakaavat esitetään Liitteessä 1. Lisäksi Toteutuneissa luvuissa esitetään yhtiökohtaisten lukujen vasemmalla puolella OMX Helsingin yhtiöiden keskimääräiset mediaaniluvut. Ne on laskettu edelliseltä osavuosikaudelta (eli ovat noin 3 4 kuukautta viivästettyjä), jotta ne saadaan laskettua riittävän laajasta otoksesta ja ovat stabiileja saman osavuosikauden analyyseissa. BVC ratio on erillinen luku ja kuvaa markkinoiden tuloskasvuodotusta (vaatimusta) tulevien kolmen tilikauden aikana keskimäärin. Luku on sama kuin analyysin päätaulukon neljännen rivin oikeanpuoleisen keskiarvosarakkeen luku. BVC ratio ja sen mediaani edellisen analyysikauden analyysien luvuista kuvaavat sijoittajalle nopeasti yhtiön tuloskasvu-odotuksia keskimääräiseen tasoon nähden. BVC ration validiteettia parantaa se, että se on tulevien kausien tuloskasvuodotusten keskiarvo, jolloin lähtötasona toimii kuluvan, meneillään olevan tilikauden oikaistu nettotulos (yleensä arvioidaan laskentaparametreissa). Yhteistä kaikille arvostusmittareille on, että mikäli fundamenttiarvot ovat poikkeuksellisen pieniä tai suuria, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Tämä korostaa tulosgraafin, josta sijoittaja näkee havainnollisesti toteutuneen ja markkinoiden odottaman tuloskehityksen, merkitystä. 2.5 Kurssikehitys Kurssigraafi alhaalla oikealla kuvaa yhtiön osakekurssin (punainen käyrä) suhteellisen kehityksen viimeksi kuluneen 24 kuukauden ajanjaksolta verrattuna OMX Helsinki - hintaportfolioindeksiin. Mikäli yhtiöllä on useita noteerattuja osakesarjoja, graafissa esitetään vaihdetuimman osakesarjan kehitys. Kuvaaja ei ole osinkokorjattu ja näin ollen osingon irtoaminen saattaa näkyä kurssipudotuksena. Kurssigraafi kuvaa siis osakekurssin toteutunutta kehitystä, kun taas Tulosgraafi vasemmalla ylhäällä kuvaa nettotuloksen toteutunutta ja markkinoiden odottamaa kehitystä. BVC:n rakenne on käyty tiivistetysti läpi myös kunkin analyysin tulkintaohjesivulla, ks. Liite Mahdolliset huomiot Analyysin alalaidassa esitetään mahdolliset huomion arvoiset seikat koskien mm. poikkeuksellisia tuloseriä ja niiden käsittelyä analyysissä. Myös jos analyysi on päivitetty poikkeuksellisesti esimerkiksi tulosvaroituksen tai splitin johdosta, se on yleensä ilmoitettu. Samoin, jos yrityksellä on edessään tiedossa oleva rakennejärjestely, tällöin on yleensä esitetty, mitä liiketoimintoja kuluvan kauden ennusteet ja markkinoiden tulosodotukset koskevat.

10 8 3. Käänteinen arvonmääritys Arvonmääritys perustuu Balance Value Control -analyysissa ns. lisäarvomalliin (Residual Income Model), joka on nykyään yksi käytetyimmistä tuottoarvoperusteisista arvonmääritysmalleista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Lisäarvomalli on teoreettisesti yhtenevä kassavirta- ja osinkomallien kanssa (ks. mm. Lundholm & O Keefe 2001). Lisäarvomallissa (oman pääoman) markkina-arvo saadaan tasearvon (oman pääoman kirjanpidollinen arvo eli tasesubstanssi) ja tulevien analyysihetkeen diskontattujen lisätulosten summana: M B NI r B r B r B 1 e 0 2 e 1 3 e 2 0 = re (1 + re ) (1 + re ) M t = oman pääoman markkina-arvo hetkellä t B t = oman pääoman tasearvo hetkellä t NI t = nettotulos tilikaudella t r e = oman pääoman tuottovaatimus NI NI... Tulevilla diskontatuilla lisätuloksilla tarkoitetaan kaikkien tulevien vuosien lisätulosten nykyrahassa laskettua arvoa. Lisätulos itsessään tarkoittaa oman pääoman tuottovaatimuksella vähennettyä rahamääräistä nettotulosta. Oman pääoman rahamääräinen tuottovaatimus saadaan tässä kertomalla yrityksen tilikauden alun oma pääoma oman pääoman prosentuaalisella tuottovaatimuksella (tarkemmin Kappaleessa 3.2). Tulosperusteisen (lisätulos muunnetaan nettotulokseksi) mallin käytöllä saavutetaan tässä yhteydessä mm. seuraavia hyötyjä: tulos (tai osakekohtainen tulos EPS) on kassavirtaa tunnetumpi ja yleisempi käsite, siten ymmärrettävämpi ja helpompi tulkita tulos käyttäytyy yleisesti ottaen vakaammin kuin vapaa kassavirta, mikä luo varsinkin käänteisessä, systemaattisessa arvonmäärityksessä selkeän edun lisäarvomallia käytettäessä on mahdollista asettaa perusteltu pitkän aikavälin kehitysoletus (lisätulos 0 tai positiivinen vakio) Perinteisessä arvonmäärityksessä analyytikko tai sijoittaja arvioi tulevaisuuden tuottoja, diskonttaa ne nykyhetkeen ja saa määritettyä yritykselle sitä kautta käyvän arvon. Jos saatu arvo on todellista markkina-arvoa korkeampi, yritys saattaa olla mielekäs sijoituskohde. Jos taas arvo jää markkinoilla vallitsevaa arvoa alemmas, analyytikko saattaa pitää osaketta kalliina. Käänteisessä arvonmäärityksessä (Dynamic Model of Assumed Abnormal Earnings) lähdetään markkina-arvosta liikkeelle ja määritetään se (lisä)tulosura, joka toteuttaa edellä esitetyn lisäarvomallin yhtälön. Tulosuran määrityksessä (approksimoinnissa) käytetään lähtötasona toteutunutta tulosta ja tuloksen kehityskaari oletetaan pitkällä aikavälillä vain loivasti kasvavaksi.

11 9 3.1 DMAAE:n mukainen tuloskehitys Dynamic Model of Assumed Abnormal (DMAAE) eli dynaaminen oletettujen lisätulosten malli on luonteeltaan deduktiivinen, yleisestä teoriasta yksittäiseen kaavaan johtava. Se perustuu yhtäältä lisäarvomalliin ja toisaalta lähtee elinkaariteorian keskeisestä ajattelutavasta: ennemmin tai myöhemmin tuotteen, yrityksen ja jopa kokonaisen teollisuudenalan tulo- ja kassavirtakasvu ovat omiaan stabiloitumaan nollan tuntumaan tai jopa sen alle (ks. mm. Porter 1980: ; Penman 2001: ). DMAAE:ssa ei siis ole kyse tuloksen ennustamisesta, vaan tuloskehityksen systemaattisesta approksimoinnista käänteisen arvonmäärityksen menetelmin. Tulevaisuuden kasvukehitys on mallissa määrämuotoista. Argumentit säännöllisen pitkän aikavälin tuloskehityksen puolesta voidaan tiivistää luokittelemalla ne viiteen kategoriaan (Elo, 2003: 9): yrityksen elinkaariteoria markkinoiden kykenemättömyys ennustaa selvästi poikkeavaa pitkänaikavälin kehitystä yksittäiselle yksityistaloudelliselle yhtiölle empiirisissä tutkimuksissa käytetään yleensä maltillisia tulevaisuuden kasvulukuja diskonttovaikutus vähentää pitkän aikavälin tuottolukujen vaikutusta yhtälöön DMAAE:n systemaattinen ja analyytikkoriippumaton luonne Vaikka tulosurat approksimoitaisiin käänteisessä arvonmäärityksessä lineaarisesti jatkuviksi, ne noudattaisivat esim. tuloksen kasvaessa suunnilleen samansuuntaista uraa kuin DMAAE:ssa sillä erolla, että DMAAE:n mukaisessa kehityksessä kasvu on alkuvuosina hieman voimakkaampaa ja ajan myötä laantuu hieman enemmän kuin lineaarisessa mallissa Seuraavassa esitetään keskeiset DMAAE:n operatiiviseen luonteeseen liittyvät periaatteet (Elo, 2003: 14): lisäarvoyhtälö toteutuu viimeisen 12 kuukauden lisätulos passiivisena lähtötasona tulevalle lisätuloskehitykselle (BVC:ssä tosin käytännön syistä mahdollista sopeuttaa kuluvan kauden nettotulosta) lisätulos 0 tai positiivinen vakio 10 vuoden jälkeen funktion jatkuvuus ajan suhteen (ei epäjatkuvuuskohtia) Lisätuloksen ollessa nolla, yritys on eräänlaisessa perustilassa. Nettotulosta syntyy tällöin laskennallisen tuottovaatimuksen verran. Toisaalta voidaan ajatella, etteivät yksityistaloudellisen yrityksen omistajat voi olettaa tappioita jatkuviksi pitkällä aikavälillä (vaikka niin todellisuudessa kävisikin). Mikäli näin kuitenkin ajateltaisiin, yrityksen olemassaololta katoaisi oikeutus ja se olisi ensi tilassa syytä myydä uudelle omistajalle, likvidoida, järjestellä uudelleen tms. Mm. Copelandin, Kollerin & Murrinin (2000: 280) mukaan useat analyytikot olettavat aina pitkän tähtäimen pääoman lisätuoton pääoman kustannuksen suuruiseksi. DMAAE ei ole kuitenkaan aivan näin konservatiivinen, vaan lisätulos voi olla (tässä 10 vuoden jälkeen) myös positiivinen vakio.

12 10 Seuraavassa on esitetty DMAAE:n mukaiset lisätuloksen kehitysskenaariot. Kuvassa 1 esitetään ensisijainen, tyypillisin ja luonnollisin tilanne: lisätulos kasvaa lähtötasoltaan lineaarisesti 5 vuotta, sen jälkeen puolet hitaammin lineaarisesti toiset 5 vuotta ja 10. vuoden jälkeen säilyy saavuttamallaan tasolla positiivisena vakiona. Mikäli edellä mainitun kaltainen kehitys ei voi toteutua johtuen esimerkiksi markkina-arvon poikkeuksellisesta alhaisuudesta tasesubstanssiin ja/tai lisätuloksen lähtötasoon nähden, lisätulos kehittyy Kuvan 2 mukaisesti. Siinä lisätulos kehittyy päinvastaisesti Kuvaan 1 verrattuna ja säilyy 10. vuoden jälkeen nollassa tai positiivisena vakiona. Jos Kuvien 1 ja 2 kehitykset eivät ole kumpikaan markkina-arvon mataluudesta johtuen mahdollisia, approksimoinnissa sovelletaan ns. hissiperiaatetta (lift principle). Tällöin lähtötasona on edelleen toteutunut lisätulos. Kymmenen vuoden jälkeen lisätulos on 0. Tarkasteluhetken ja 10. vuoden välillä lisätuloskehitys joustaa Kuvan 3 mukaisesti eli 5. vuoden kohdalla on ikään kuin hissi, joka liikkuu vertikaalisesti siihen pisteeseen, jossa lisäarvoyhtälö toteutuu.

13 11 Kuva 1: Asteittain hidastuva lisätuloskasvu positiivisella ja negatiivisella lähtöpisteellä, neljä skenaariota (Elo, 2003:11). AAE ($) infinite Time (years) Kuva 2: Asteittain hidastuva lisätuloksen pieneneminen positiivisella lähtöpisteellä, kaksi skenaariota (Elo, 2003:11). AAE ($) infinite Time (years) Kuva 3: Asteittainen lisätuloskehitys ns. hissiperiaatteen mukaan positiivisella ja negatiivisella lähtöpisteellä, kuusi skenaariota (Elo, 2003:12).. AAE ($) infinite Time (years)

14 12 Edellä näkyviin skenaarioihin liittyen on huomattava, että markkinoiden tulosodotuksia tulkittaessa huomio on syytä kiinnittää lähimmän viiden vuoden ajanjaksolle, koska tuloskehitys on tämän jälkeen aina säännönmukaista ja esimerkiksi Kuvassa 3 lisätulos palautuu pitkällä aikavälillä aina nollaksi ja nettotulos on sen myötä positiivinen. Balance Value Controlissa ainoastaan tulevaisuuden (lisä)tulosuran systemaattinen approksimointi perustuu DMAAE:een, ei esimerkiksi kuluvan kauden tulosarviointi tai tuottovaatimuksen määrittäminen. BVC:ssä lähtötason lisätuloskehitys muunnetaan nettotuloskehitykseksi ottamalla huomioon oman pääoman kehittyminen. Oma pääoma kasvaa vuosittain (tuloksen ollessa positiivinen) sillä osalla tulosta, jota ei katsota jaettavaksi osinkona ulos. Näin ollen Balance Value Controlissa myös osinkoperusteinen arvonmääritysmalli pätee ja tuleva osinkoura (näkyy analyysissa vain 4 vuoden ajalta käteisosinkona) toteuttaa osinkoperusteisen arvonmääritysmallin yhtälön. Koska osinkosuhde pitkällä aikavälillä alle sadaksi, tuloskehitys on lievästi nouseva myös 10. vuoden jälkeisellä ajanjaksolla. Taulukosta 2 on havaittavissa tuloksen kasvunopeus eriasteisilla plowback-suhteilla (= 100 osinkosuhde) ja oman pääoman tuottovaatimuksilla. Esimerkiksi oman pääoman tuottovaatimuksen (r e ) ollessa tyypillisesti esim. 10 % ja plowbackin (b) 20 %, pitkän aikavälin tuloksen kasvuksi muodostuu 2 %, jota voidaan pitää varsin luontevana yleisen talouskasvun estimaattina. Mikäli tulosodotukset ovat negatiivisia, tappiot pienentävät omaa pääomaa täysimääräisesti, kuitenkin niin että oma pääoma säilyy aina vähintään nollassa. Taulukko 2: Prosentuaalinen oletettujen tulosten vuosikasvu, kun lisätulos säilyy ei-negatiivisena vakiona, ilmeisin alue laatikoitu (Elo, 2003: 22). r e = 6 % r e = 8 % r e = 10 % r e = 12 % r e = 14 % b = 0 % b = 10 % b = 20 % b = 30 % b = 40 % b = 50 % b = 60 % b = 70 % b = 80 % b = 90 % b = 100 %

15 Oman pääoman tuottovaatimus Oman pääoman tuottovaatimus vaikuttaa keskeisesti markkina-arvon, tasesubstanssin ja tuloksen lähtötason ohella markkinoiden odottaman tuloskehityksen tasoon. Mitä riskisempi osake tai yritys on kyseessä, sitä korkeampi tuottovaatimuksen tulee luonnollisesti olla. Tuottovaatimus on sananmukaisesti se laskennallinen tuotto, jonka sijoittaja vaatii sijoittamalleen pääomalle vuosittain. Mikäli yhtiö tuottaisi likimain BVC:n mukaisen tuloskehityksen verran tulosta tulevina vuosina ilman että sijoittajan omistusosuus merkittävästi laimenee, hän on omiaan saamaan sijoitukselleen tuottovaatimuksen verran vuosituottoa pitkällä aikavälillä osinkona ja/tai arvonnousuna. Toisaalta tuottovaatimusta sovelletaan BVC:ssä myös lähtötason lisätuloksen määrittämiseen nettotuloksesta ja taas tulevien lisätulosten muuntamiseen graafissa esitettäviksi nettotuloksiksi. Tuottovaatimus määritetään kussakin Balance Value Control -analyysissa hyvin laajaalaisesti. Tämä tapahtuu niin kutsutun beetan eli riskikertoimen avulla. Pelkkä perinteinen markkinabeeta eli historialliseen volatiliteettiin (kurssivaihteluun) perustuva riskimittari ei välttämättä ole paras vaihtoehto Suomen ohuilla osakemarkkinoilla, jossa osakkeet ovat tyypillisesti vähän vaihdettuja. Muutenkin esimerkiksi hyvässä taloudellisessa kunnossa oleva yritys saattaa saada korkeamman markkinabeetan arvon kuin kriisiyritys. Tämän vuoksi BVC:n beetan määritys tehdään hyvin laaja-alaisesti ja siihen vaikuttavat sekä tilinpäätösperusteinen riskisyys että markkina- ja likviditeettipohjaiset riskit. On esimerkiksi perusteltua pitää yritystä, joka on kyennyt vakaaseen liiketuloskehitykseen ja jolla on rahoitusrakenne kunnossa, riskittömämpänä sijoituskohteena kuin epävakaata tulosta tehnyttä, velkaista kilpailijaansa. Tilinpäätösperusteista beetan määritystä ovat käyneet tarkemmin läpi mm. Kallunki, Martikainen & Niemelä 1999: Arvostusriski johdetaan analyysipäivän mukaisesta P/B-luvusta eli markkina-arvon ja tasesubstanssin välisestä suhteesta. Arvostusriskissä lähdetään ajattelutavasta, että osakkeella on sitä enemmän varaa laskea, mitä korkeammalla kurssi on suhteessa taseen omaan pääomaan. Markkinariskillä tarkoitetaan tässä volatiliteettia, sitä kuinka herkästi osakekurssi on vaihdellut viimeisen 250 pörssipäivän ajan painorajoitettuun Hexportfolioindeksiin nähden: mitä voimakkaampi vaihtelu, sitä korkeampi beeta. Likviditeetillä tarkoitetaan osakevaihdon vilkkautta. On luonnollista, että sijoittaja vaatii isompaa tuottoa vähän vaihdetulle osakkeelle, josta voi olla vaikea päästä eroon käypään hintaan. Likviditeettibeetat lasketaan osakevaihdon ja osakemäärän suhteesta ja se päivitetään kullakin yhtiöllä vähintään kerran vuodessa (joissakin tapauksissa arvionvaraisesti jos ei tietoa osakevaihdosta). I- ja NM-listan yhtiöillä likviditeettibeetaan lisätään 0,5 %-yksikön suuruinen lisä. BVC:ssä eri osa-alueiden beetojen vaihtelu on rajattu välille [0,40; 2,20] siten, että keskimääräinen havaintoarvo antaa beetan arvoksi kullakin osa-alueella arvon 1,0 (perustuu empiiriseen aineistoon). Seuraavassa on kuvattu beetan rakenne ja edellä kuvattujen osabeetojen painoarvot lopullisen kokonaisbeetan määräytymisessä:

16 14 Taulukko 3: Beetan määräytymiseen vaikuttavat ominaisuudet, mittarit ja niiden painot Ominaisuus Mittari Painoarvo, % Liikeriski Liiketuloksen variaatiokerroin 24 (5 tilikaudelta) Rahoituksellinen velkaantuminen* Omavaraisuusaste Nettovelkaantumisaste Operatiivinen velkaantuminen* Investointiaste (5 tilikauden ka.) 6 Arvostusriski P/B-luku 16 Markkinariski (osakkeen volatiliteettiportfolioindeksistä) Markkinabeeta (lasketaan Hex- 12 Likviditeettiriski Osakevaihto / osakemäärä 12 *) pankeilla osabeetaksi katsotaan 1,0 liiketoiminnan poikkeavan luonteen vuoksi Kun kokonaisbeeta on saatu selville, lopullinen oman pääoman tuottovaatimus voidaan määrittää. Se muodostuu riskittömästä tuotosta (r f ), jona käytetään valtion 10 vuoden viitelainan jälkimarkkinakorkoa tuoreimman kuukauden keskiarvona. Se kuitenkin pidetään samana saman osavuosikatsauksen analyysien osalta, jotta analyysit olisivat yhtiöittäin vertailukelpoisia. Riskittömään tuottoon lisätään yrityskohtaisella kokonaisbeetalla (β i ) kerrottava niin kutsuttu markkinoiden riskipreemio (r m r f ). Tämä riskipreemio on ikään kuin se lisätuotto, jonka sijoittajat keskimäärin vaativat osakemarkkinoilta verrattuna riskittömiin korkopapereihin. Osakemarkkinoiden riskipreemiona käytetään BVC:ssä konservatiivisesti 4,5 prosenttiyksikköä. Sekä matalampia että korkeampia näkemyksiä voidaan esittää, mutta sekä tieteellisessä tutkimuksessa että käytännön arvonmäärityksessä riskipreemio vaihtelee useimmiten juuri kolmen ja kuuden prosenttiyksikön välillä. Lisäksi oman pääoman tuottovaatimukseen lisätään yrityskokoon perustuva lisäpreemio (p i ), kun liikevaihto alittaa 100 miljoonaa euroa. Lisäpreemio nousee asteittain ja alle viiden miljoonan euron yrityksillä se on 3,0 %-yksikköä. Pienemmiltä yrityksiltä vaaditaan yleisesti ottaen korkeampaa tuottoa kuin suuryrityksiltä korkeamman riskisyyden vuoksi. Riskit liittyvät esimerkiksi henkilöriippuvuuteen, tavaranhankintaan, suhdanneherkkyyteen ja kilpailuvoimaan Lopuksi esitetään kaavan muodossa edellä kerrottu oman pääoman tuottovaatimuksen muodostuminen (perustuu yleiseen Capital Asset Prising -malliin): r = r + β ( r r ) + i f i m f p i r i = yrityksen i oman pääoman tuottovaatimus r f = riskitön tuotto β i = yrityksen i beeta eli riskikerroin r m = pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto osakemarkkinoilla p i = yrityksen i lisäpreemio

17 Tulosodotusten tulkinta lyhyesti Markkinoiden tulosodotukset kuvaavat sitä tulostasoa mitä nykykurssi niiltä edellyttää käänteisen arvonmäärityksen kannalta. Mikäli yhtiö saavuttaa analyysin mukaisen tulostason, siihen analyysipäivän kurssilla sijoittava on omiaan saamaan likimain tuottovaatimuksen verran vuosituottoa osinkona ja/tai arvonnousuna keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Toisinpäin asia voidaan ilmaista siten, että mikäli analyytikko arvioi tulevaisuuden tuloskehityksen likimain BVC-analyysin mukaiseksi ja käyttää diskonttauksessa likimain BVC:n suuruista oman pääoman tuottovaatimusta, hän saa yhtiön mitä ilmeisimmin käyväksi arvoksi juuri markkina-arvon verran. Markkinoiden tulosodotukset saattavat vaihdella yhtiöittäin huomattavastikin. Hyvä taloudellinen tila, kilpailuasema ja varsinkin myönteiset näkymät ovat omiaan nostamaan odotuksia markkinoiden arvostaessa yrityksen keskimääräistä korkeammalle. Jotkut toimialat saatetaan nähdä kasvualoina, jolloin jo pelkästään se että yhtiö harjoittaa toimintaansa kyseisellä alalla, nostaa arvostustason ja odotukset hitaana kasvun vastaavaa yhtiötä korkeammalle tasolle. Haastavat tulosodotukset saattavat olla merkki paitsi korkeasta arvostustasosta, myös merkki siitä, että yritysjohto on kyennyt vakuuttamaan markkinat tulevaisuuden iskukyvystään. Usein myös yritysostospekulaatiot nostavat kurssia ja sitä kautta odotuksia todennäköistä tulospotentiaalia korkeammalle yrityskaupoissa yleisesti maksettavien preemioiden (kurssia korkeampi lunastushinta) myötä. Tämä johtuu mahdollisista mittakaavaeduista, synergioista ym. tekijöistä, joita mahdollinen yrityskauppa tai rakennejärjestely voi saada aikaan. Toisaalta poikkeuksellisen vaatimattomiin tulosodotuksiin on usein jokin perusteltu syy, esimerkiksi heikot liiketoimintanäkymät tai epäedullinen omistusrakenne. Tämän tyyppiset tekijät on syytä ottaa huomioon analyyseja tulkittaessa. Balance Value Control -analyysi ei sisällä osakesuositusta. Sen sijaan analyysin avulla sijoittaja saa varmuutta siitä, millaiset tulosodotukset minkä tahansa yhtiön osakekurssiin on ladattu. Näitä tulosodotuksia tai hänen kannaltaan vaatimuksia hän voi verrata omiin, yritysjohdon tai esimerkiksi yhtiötä seuraavien analyytikoiden näkemyksiin yhtiön tulevasta kehityksestä. Mikäli nämä analyysin ulkopuoliset näkemykset viittaavat kovempaan tuloskasvuun ja sijoittaja pitää niitä todennäköisinä ja näin myös tapahtuu, osake on omiaan tuottamaan vähintään analyysin mukaisen tuottovaatimuksen verran osinkona ja/tai arvonnousuna keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jos sen sijaan kurssiin ladatut odotukset ovat selvästi sijoittajan arvioimia näkemyksiä vaatimattomammat ja kehitys ei jatkossa vastaa markkinoiden odotuksia, osake tuskin antaa tuottovaatimuksen mukaista tuottoa pitkässä juoksussa, koska yritys ei yksinkertaisesti kykene luomaan riittävää varallisuutta markkinaarvoonsa nähden.

18 Herkkyystarkastelut Balance Value Control sisältää kaksi eri herkkyystarkastalua. Molemmat on esitetty graafisesti tulosgraafissa. Kuten edellä on jo todettu, vihreä ja punainen viiva kuvaavat tulosodotuksia, mikäli kurssi olisi 20 prosenttia analyysipäivän kurssi korkeampi tai matalampi. Sijoittaja näkee tämän avulla, kuinka paljon tuloksen pitäisi parantua, jotta 20 % korkeampia kurssi olisi perusteltu ja vastaavasti, kuinka paljon 20 % matalampi kurssitaso edellyttää tuloksen muodostusta. Herkkyyskuvaajaa voi tulkita myös niin, että mikäli sijoittaja uskoo esimerkiksi vihreän käyrän mukaiseen tuloskehitykseen, kurssilla on hänen näkökulmastaan tällöin välitöntä nousupainetta 20 %. Ja vaikka kurssi ei lähiaikoina nousisikaan, niin tuloskehityksen toteutuessa sijoitus on omiaan tuottamaan tuottovaatimusta enemmän, koska tulokset joka tapauksessa realisoituvat osinkona tai yrityskasvuna lähivuosina normaaliolosuhteiden vallitessa. Plus- ja miinus-viivat kuvaavat tulosodotuksia analyysipäivän kurssiin perustuen oman pääoman tuottovaatimuksen vaihdellessa ±1 prosenttiyksikköä Laskentaparametreissa ilmoitetusta tuottovaatimuksesta. Mikäli prosentuaalinen tuottovaatimus nousee, luonnollisesti myös rahamääräinen tuottovaatimus eli tässä tapauksessa markkinoiden tulosodotukset nousevat aikaisempaa ylemmäs. Yleensä herkkyys on sitä voimakkaampaa, mitä matalampi tuottovaatimuksen taso on. Mikäli sijoittajalla on oma näkemys tuottovaatimuksesta (esimerkiksi vakio 12 % kaikille yrityksille), plus- ja miinusviivojen perusteella hän pystyy karkeasti arvioimaan tulosodotuksia haluamallaan tuottovaatimuksellaan. Herkkyystarkastelun tärkeyttä tuottovaatimuksen suhteen korostaa myös se, että tuottovaatimuksen määrittämiseen ei ole teoreettisesti yhtä ainoaa oikeaa tapaa tai menetelmää. Selvää kuitenkin on, että tuottovaatimuksen pitää osakkeissa asettua selvästi riskitöntä korkotasoa (tällä hetkellä noin 4 %) ylemmäs. 3.4 Erityistä huomioitavaa Tulosodotukset eivät lähtökohtaisesti sisällä mahdollista osakeantijärjestelyin, jossa vanhojen osakkeenomistajien omistus laimenee, aikaansaatavaa kasvua. Myös yritysten jakautuessa liikevaihto- ja tulostaso usein laskee, mutta vastaavasti osakkeenomistajan omistus jakautuu kahtia. Mikäli analyysissa ei ole erikseen ilmoitettu, tulevien rakennejärjestelyjen vaikutuksia ei ole yleensä huomioitu, vaan analyysin kohteena on olemassa oleva yritys ikään kuin se jatkaisi toimintaansa nykyisin rakentein. Niinikään markkina-arvossa, joka on tulosodotuslaskennan perusta, ei ole huomioitu mahdollista omistusten laimennusvaikutusta tulevaisuudessa. Tämä johtuu lähinnä kolmesta syystä. Esimerkiksi optioiden ja vaihtovelkakirjalainojen vaihtaminen osakkeiksi on usein epävarmaa. Lisäksi niiden merkitys ei ole yleensä huomattava. Jos kyse on kymmenien prosenttien laimennusvaikutuksesta, se on yleensä mainittu analyysin

19 17 alalaidassa. Kolmanneksi, esimerkiksi vaihdettaessa vaihdettava pääomalaina osakkeiksi koronmaksut eivät enää rasita tulosta normaalien lainakorkojen tapaan. Analyysin tulosgraafin ja päätaulukon luvut ovat tilikausikohtaisia. Koska analyyseja tehdään pitkin vuotta, suoritetaan tämän vuoksi prolongaus (sopeutetaan laskenta analyysihetkeen), jotta alkuvuonna ja loppuvuonna tehtävät analyysit ovat valideja ja vertailukelpoisia keskenään. Myös osinko otetaan huomioon siten, että jos osinkoehdotus on tiedossa mutta osinko ei ole vielä irronnut, vastaava erä vähennetään laskentaprosesseissa markkina-arvosta. Näin välittömästi osingon irrotessa, kurssi laskee mutta tulosodotukset eivät faktisesti muutu. Tämä on syytä muistaa, jos osinko on huomattava. Huomattavien osakeantien, splitien sekä tulosvaroitusten yhteydessä analyysit yleensä päivitetään, jotta analyysipalvelun käyttäjällä olisi mahdollisimman ajantasainen ja kattava analyysitarjonta joka hetki käytössään.

20 18 4. Yhteenveto Balance Value Control on käänteiseen arvonmääritykseen perustuva, pääosin systemaattinen analyysituote. Se perustuu yleisesti hyväksyttyyn ja käytettyyn tuottoarvoperusteiseen arvonmääritykseen sekä yrityksen elinkaariteoriaan. BVC-analyysit tukevat ja täydentävät yksilöllisiä, kantaa ottavia fundamenttiperusteisia osakeanalyyseja. Jos sijoittajalla on oma tai analyytikon näkemys yhtiön lähitulevaisuudesta, hän voi verrata tätä BVC:n systemaattisiin markkinoiden tulosodotuksiin eli siihen tulostasoon, jota markkinat keskimäärin odottavat yhtiöltä nykykurssilla. Jos BVC:n mukainen tuloskehitys toteutuu, sijoittajalla on suurempi todennäköisyys saada pitkällä aikavälillä sijoitukselleen tuottovaatimuksen verran vuosituottoa verrattuna tilanteeseen, jossa tulostaso jää selvästi odotetun alle. Lyhyellä aikavälillä osakekurssit voivat heilahdella suuntaan tai toiseen johtuen mm. yleisestä ilmapiiristä osakemarkkinoilla. BVC on sijoittajalle työkalu seuloa mieleiset osakkeet ja esimerkiksi tekninen analyysi voi auttaa kauppojen ajoituksessa. Balance Value Control -analyysipalvelun myötä sijoittajalla on joka hetki tiedossaan omiinsa ja muihin suomalaisiin pörssiosakkeisiin ladatut tulevaisuuden tulosodotukset. BVC:ssä oman pääoman tuottovaatimus (diskonttokorko) määräytyy laaja-alaiseen, systemaattiseen riskiarviointiin perustuen. Siinä otetaan huomioon sekä tilinpäätösperusteinen riskisyys, arvostustaso, volatiliteetti (kurssiheilunta) että osakkeen likviditeetti (vaihtuvuus). Yleensä oman pääoman tuottovaatimus muodostuu 8 10 prosentin tuntumaan yleisen korkotason ollessa matala. Tiivistetysti voidaankin todeta, että käänteisessä arvonmäärityksessä prosentuaalinen tuottovaatimus ikään kuin muunnetaan rahamääräisiksi tulos- (tai kassavirta)vaatimuksiksi. Balance Value Control -analyysissa havainnollistetaan arvostustasoa paitsi uudenlaisen markkinoiden odottaman tuloskehityksen muodossa, myös perinteisin arvostusmittarein. Numeeriseen tietoon perustuva kompakti analyysituote tarjoaa yhdellä silmäyksellä selkeän näkymän sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen sijoittajan silmin katsottuna. Kauppalehti Onlinen Balance Value Control -analyysipalvelu läpivalaisee koko suomalaisen pörssiyhtiökentän neljästi vuodessa.

21 19 Kuva 4: Balance Value Control sijoittajan työkaluna, informaation suodattajana Yritysjohdon näkemykset Sijoittajan omat näkemykset Yksilölliset osakeanalyysit ja suositukset Yrityksen toimenpiteet ja strategia Yrityksen toteutunut kehitys BVC BVC Sijoittaja BVC Kurssikehitys ja tekninen analyysi Yritystä koskevat uutiset BVC Makrotalous ja makroanalyysi Asiakas- ja muu sidosryhmäinformaatio Toimiala- ja kilpailijainformaatio Sijoittaja voi hyödyntää Balance Value Controlia ja sen systemaattisia tulosodotuksia lähes kaikkea yritystä koskevaa informaatiota analysoidessaan. Lähes kaikki tieto on hyvä suhteuttaa markkinoiden tulosodotuksiin, jotta sijoittaja saisi parhaan mahdollisen kuvan tiedon merkityksellisyydestä ja vaikutuksesta markkina-arvoon. Läpinäkyvän analyysitiedon runsaus parantaa sekä sijoittajan, sijoituspalvelujen tarjoajan että analyysin kohteena olevien yhtiöiden toimintaedellytyksiä osakemarkkinoiden toiminnan tehostuessa ja mahdollisten yli- ja aliarvostustilanteiden vähentyessä.

22 20 Lähteet Copeland, T, T. Koller & J. Murrin (2000): Valuation: Measuring and managing the value of companies, 3rd edition (New york etc.). Elo, H. (2003): Dynamic Model of Assumed Abnormal Earnings, Working paper. Kallunki J-P., T. Martikainen & J. Niemelä (1999): Yrityksen arvonmääritys, Kauppakaari Oyj (Helsinki). Lundholm, R & T. O Keefe (2001): Reconciling value estimates from the discounted cash flow model and the residual income model, Contemporary Accounting Research 18:2, Penman, S. H. (2001): Financial statement analysis and security valuation, McGraw-Hill international edition (New York). Porter, M. E. (1980): Competitive Strategy: Techniques for analyzing industries and Competitors, (New York and London).

23 21 LIITE 1: TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Tunnuslukujen tulkintaohjeisto löytyy myös Balance Consultingin verkkosivuilta osoitteesta kohdasta Asiakaspalvelu. P/E-luku (price per earnings) oman P / E - luku = pääoman markkina - arvo nettotulos P/S-luku (price-to-sales) oman P / S - luku = pääoman markkina - arvo liikevaihto P/B-luku (price-to-book) oman P / B - luku = pääoman markkina - arvo tasesubstanssi EV/EBIT-luku (enterprice value-to-ebit ) EV / EBIT - luku = yritysarvo liiketulos oman = pääoman markkina - arvo + korolliset nettovelat liiketulos Oman pääoman tuottoprosentti (kannattavuus) OPO - % = ( nettotulos) 100 NORM tasesubstanssi keskimäärin Omavaraisuusaste (vakavaraisuus) omat varat Omavaraisu usaste = 100 (% ) ( omat varat + muut velat paitsi ennakkomaksut) Current ratio (maksuvalmius) vaihto omaisuus + rahoitusomaisuus Current ratio = lyhytaikainen vieras pääoma

24 22 LIITE 2: ESIMERKKI TULOSODOTUSTEN TULKINNASTA KÄYTÄNNÖSSÄ Seuraavassa esitetään kahden tunnetun suomalaisen pörssiyhtiön, Nokian ja Marimekon, systemaattisten tulosodotusten kehittymistä vuosina Tulosodotusten laskennassa on käytetty oman pääoma tuottovaatimuksena kaikkina vuosina 10 prosenttia ja osinkosuhteina 60 % tuleville 10 vuodelle, 80 % tämän jälkeiselle ajalle. Tulosodotukset olisivat samansuuntaisia, vaikka parametrien arvot olisivat hieman edellä mainituista poikkeavia. Case Nokia Nokian nettotulos ja tulosodotukset Milj. euroa Liikevaihto Nettotulos Tulosodotukset (kurssi 47,50 ) Tulosodotukset (kurssi 28,96 ) Tulosodotukset (kurssi 15,15 ) Tulosodotukset (kurssi 13,71 ) Kuvaajasta näkee, että Nokian tulosodotukset olivat korkeita vuoden 2000 (vihreä käyrä) lopussa. Vuoteen 2000 saakka sekä tulos että liikevaihto (sininen) olivat kasvaneet erittäin voimakkaasti, joten siitä näkökulmasta katsottuna markkinoilla oli syytäkin odottaa kasvun jatkuvan. Tämän jälkeen sekä liikevaihto- että tuloskasvu laantuivat sekä Nokialla että koko teknologia- ja telekommunikaatioteollisuudessa. Kurssi laski, koska siihen ladatut tulosodotukset jäivät saavuttamatta. Toisaalta kurssikehitykseen on vaikuttanut luonnollisesti myös osakemarkkinoiden ilmapiiri, talouden yleinen kehitys jne. Vuoden 2003 lopussa kurssi oli enää vajaa kolmannes vuoden 2000 päätöskurssista. Näin markkinoiden odottama tuloskehityskin on markkinajohtajalle enää vain kohtalainen. Siihen, millainen tuloskehitys tulee todellisuudessa olemaan, BVC:ssä ei oteta kantaa. Joka tapauksessa voidaan sanoa, että BVC havainnollistaa tulosodotuksia varsin läpinäkyvästi. Tuskinpa kaikilla sijoittajilla oli vuosituhannen vaihteessa tiedossa, kuinka korkea kasvuodotus mm. lukuisten hyvinkin menestyneiden teknologia- ja telekommunikaatioyhtiöiden osakekursseihin oli todellisuudessa ladattu.

25 23 Case Marimekko Marimekon nettotulos ja tulosodotukset 14,0 Liikevaihto 12,0 Nettotulos 10,0 Milj. euroa 8,0 6,0 4,0 Tulosodotukset (oikaistu kurssi 1,67 ) Tulosodotukset (oikaistu kurssi 2,42 ) 2,0 0, Tulosodotukset (kurssi 4,77 ) Tulosodotukset (kurssi 9,15 ) Marimekon tulosodotusten kehittyminen on varsin päinvastainen Nokiaan nähden. Vaikka yhtiön vuosituhannen lopun tuloskasvu oli hyvä, markkinat eivät silti odottaneet kasvun jatkuvan. On tosin huomattava, että tekstiiliteollisuus on tyypillisesti alhaalle arvostettua. Yhtä kaikki, kun yhtiö on kyennyt kasvattamaan tulostaan vuosi toisensa jälkeen tulosodotusten ollessa koko ajan lähinnä laskevia, kurssi on reagoinut voimakkaasti ylöspäin. Tarkasteluhetkellä myös markkinoiden kasvuodotukset ovat selvästi aiempia vuosia kovemmat. Sijoittaja, jolla on ollut viime vuosina selvästi systemaattisia tulosodotuksia optimistisempi käsitys yhtiön tulevaisuudesta, on pystynyt saamaan Marimekkoon sijoittaessaan huomattavan tuoton jo pelkästään arvonnousuna.

26 Aspo konserni Analyysipäivä milj. euroa Toteutunut ja markkinoiden odottama* tuloskehitys analyysipäivän kurssilla vihr./pun. = kurssi ±20 % ; +/- = tuottovaatimus ±1 %-yks. 7,15 8,58 5,72 r+1% r-1% Laskentaparametrit Riskitön tuotto, % 3,72 Beeta riskikerroin 1,16 Markkinoiden riskipreemio, % 4,50 Lisäpreemio, % 0,00 Oman pääoman tuottovaatimus, % 8,92 Liikevaihto kuluva vuosi, milj. 210 Nettotulos kuluva vuosi, milj. 15,0 Nettotulos-%, maksimi 1-5 v. 7,1 Osinko/tulos, % 1-5 v. 70 Osakemäärä, milj. kpl 25,4 Analyysipäivän kurssi, 7,15 Markkina-arvo, milj Toteutuneita lukuja, liukuva 12 kk Tulos/osake, 12 kk 0,52 0 Oma pääoma/osake, 2,23 P/E-luku Mediaanit 17,4 13, EV/EBIT-luku 12,3 9,9 *) perustuu käänteiseen arvonmääritykseen Balance Consulting Oy P/S-luku 0,97 0,98 P/B-luku 1,98 3,20 Kannattavuus: erinomainen Toteutunut tuloskasvu: korkea Tulosodotukset: maltilliset Oman pääoman tuotto-% 10,9 24,1 Vakavaraisuus: hyvä Tot. volyymikasvu.: kohtalainen Volyymiodot.: maltilliset Omavaraisuusaste, % 48,5 49,3 Current ratio 1,56 2,06 t2002/12 t2003/12 t2004/12 o2005/12 o2006/12 o2007/12 o2008/12 o06-08 ka BVC ratio, % 11,8 3,6 Liikevaihto, milj Muutos-% 12,8 4,6 27,0 13,8 1,8 4,5 4,4 3,6 Kurssi vs. OMX Hki portfolio, % 24 kk Nettotulos, milj. 4,1 5,0 13,1 15,0 15,3 16,0 16,7 16,0 Muutos-% -25,8 22,9 162,3 14,6 1,8 4,5 4,4 3,6 Nettotulos-% 2,9 3,4 7,1 7,1 7,1 7,1 7,1 7,1 Tulos/osake, 0,16 0,19 0,52 0,59 0,60 0,63 0,66 0,63 Osinko/osake, 0,33 0,47 0,40 0,41 0,42 0,44 0,46 0,44 Osinkotuotto-% 11,0 10,8 7,8 5,8 5,9 6,1 6,4 6,1 P/E-luku 18,8 22,3 9,9 12,1 11,9 11,4 10,9 11,4 P/S-luku 0,55 0,77 0,70 0,87 0,85 0,81 0,78 0,81 P/B-luku 1,21 1,99 2,28 2,96 2,76 2,57 2,40 2,58 Huom. Analyysi päivitetty toteutetun splitin 1:3 johdosta Balance Consulting Oy DMAAE-based production Viimeisin analysoitu osavuosi 10-12/04

Balance Value Control

Balance Value Control Balance Consulting Balance Value Control, PÄIVITETTY 31.1.2011 Balance Consulting / Kauppalehti Oy Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Analyysin rakenne... 2 2.1 Tuloskehitys... 2 2.2 Sanallinen arviointi...

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 1 (6) Liitetietona on esitettävä sijoituspalveluyrityksen taloudellista kehitystä kuvaavat ja osakekohtaiset tunnusluvut viideltä viimeiseltä

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811)

BALANCE CONSULTING Kiinteistönhoito (811) BALANCE CONSULTING Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma....................... Toimialan

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014

Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen (412) Tehty 15.01.2014 Asuin ja muiden rakennusten rakentaminen () Tehty.. Sisällysluettelo Toimialan tunnusluvut I Kasvu ja kannattavuus............................... Toimialan tunnusluvut II Pääomantuotto ja käyttöpääoma.......................

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvantitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Osakkeen arvonmääritysprosessi: 1. Ymmärrä yrityksen liiketoiminta ja tulonmuodostus Makrotalousanalyysi yhdessä toimiala-analyysin kanssa antaa

Lisätiedot

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka

Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Solvenssi II:n markkinaehtoinen vastuuvelka Mikä on riskitön korko ja pääoman tuottovaatimus Suomen Aktuaariyhdistys 13.10.2008 Pasi Laaksonen Yleistä Mikäli vastuuvelka on ei-suojattavissa (non-hedgeable)

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Yleisimmät osakkeen arvonmääritysmallit: Osakkeen nykyarvon laskemiseen perustuvat mallit Mallit arvioivat osakkeen nykyarvon laskemalla

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Yleisimmät osakkeen arvonmääritysmallit: Osakkeen nykyarvon laskemiseen perustuvat mallit Mallit arvioivat osakkeen nykyarvon laskemalla tulevaisuuden osakkeesta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001...

https://www.asiakastieto.fi/data/atdbraw?template=&session=198454581&userid=001485001... Page 1 of 5 Suomen Asiakastieto Oy 0 14:22:23 Rating Alfa Konehuone Oy Päivänkakkarantie 8 02270 Espoo Päivänkakkarantie 8, 02270 Espoo Tiedot luovutettu 0 Puhelin +358 0207438000 Fax +358 0207438020 Kaupparekisterinumero

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12

2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12 Luvut 1 000 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 5100151 2009 2010 2011 2012 2013 YRITYKSEN OSAKEKANNAN ARVO 12 12 12 12 12 Oletus: Tulevaisuuden nettotulokset = harmaassa taulukossa

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla

www.pwc.fi Markkinariskipreemio osakemarkkinoilla www.pwc.fi Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Lokakuu 2012 Sisältö Yhteenveto 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla 4 Pienten ja epälikvidien yhtiöiden lisäriskipreemio 6

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet

Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet Rahapäivä 20.9.2007 Jukka Hemmi, johtaja Varainhoito Puh. 010 444 2573, jukka.hemmi@handelsbanken.fi Sijoittajilla mielessä: Yhdysvaltain

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Reinforcing your business

Reinforcing your business Reinforcing your business Osavuosikatsaus tammimaaliskuu 2010 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Q1 2010 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 15,7 (18,5) M ollen 15,4 % alempi

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q1/2013 25.4.2013

Talentum. Osavuosikatsaus Q1/2013 25.4.2013 Talentum Osavuosikatsaus Q1/2013 Sisältö 1. Talentumin Q1/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q1/2013 Talentumin Q1/2013 Mediamainonnan määrä Talentumin medioissa laski 20,2 % mutta

Lisätiedot

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen.

25.9.2008 klo 9-15. 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. SHV-tutkinto Vakavaraisuus 25.9.28 klo 9-15 1(5) 1. Selvitä vakuutustekniseen vastuuvelkaan liittyvät riskit ja niiltä suojautuminen. (1p) 2. Henkivakuutusyhtiö Huolekas harjoittaa vapaaehtoista henkivakuutustoimintaa

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014

Talentum. Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Talentum Osavuosikatsaus Q4/2013 12.2.2014 Sisältö 1. Talentumin Q4/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q4/2013 Talentumin Q4/2013 Talentumin liikevaihto laski hieman neljännellä kvartaalilla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7)

MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELA OYJ PÖRSSITIEDOTE 12.08.2003 KLO 08.30 1(7) MARTELAN OSAVUOSIKATSAUS AJALTA 01.01.-30.06.2003 Toimistokalusteiden kysyntä on jatkunut heikkona. Liikevaihto laski 19,2 % ja oli 49,0 milj. euroa.

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA

LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA LAUSUNTO OMAN PÄÄOMAN KUSTANNUKSEN KOHTUULLISESTA TASOSTA Professori Juha-Pekka Kallunki Oulun yliopisto Laskentatoimen ja rahoituksen laitos 15.1.2004 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PÄÄOMAN KUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006)

Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006. Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 13.12.2006 Tilinpäätösjulkistus (1.11.2005 31.10.2006) Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 4. neljänneksellä Tilinpäätös 1.11.2005 31.10.2006

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010

Fiskars Oyj Abp. Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskars Oyj Abp Varsinainen yhtiökokous 16.3.2010 Fiskarsin yritysarvo (EV) MEUR 1600 1400 1200 1000 800 600 Fiskarsin operations liiketoiminta Wärtsilän shares osakkeet 400 200 0 Fiskarsin liiketoimintojen

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008

Atria Oyj 1.1. 30.9.2008. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria Oyj 1.1. 30.9.2008 Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 24.10.2008 Atria-konserni Katsaus Milj. 2008 2007 Q1-2008 Q1-2007 2007 Liikevaihto 357,7 312,8 995,8 935,1 1.272,2 Liikevoitto 17,2 19,3 34,6 81,3

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 7/2013

Määräykset ja ohjeet 7/2013 Määräykset ja ohjeet 7/2013 Liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut LIITE Dnro FIVA 8/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 Tilinpäätös 1.1.-31.12.2010 15.2.2011 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Markkinoiden toipuminen alkoi Liiketoimintaympäristö: Maailmantalous toipui selvästi edellisestä vuodesta. Viilun, vanerin ja LVL:n

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Osakekaupankäynnin alkeet

Osakekaupankäynnin alkeet Osakekaupankäynnin alkeet Sisältö 1. Mikä on osake? 2. Kuinka sijoitan osakkeisiin? 3. Osakesijoittamisen edut 4. Verotus 5. Nordnet osakesijoittajan tukena 6. Katsaus sijoittajan työkaluihin Mikä on osake?

Lisätiedot

Talentum. Osavuosikatsaus Q3/2013 22.10.2013

Talentum. Osavuosikatsaus Q3/2013 22.10.2013 Talentum Osavuosikatsaus Q3/2013 22.10.2013 Sisältö 1. Talentumin Q3/2013 2. Taloudellinen katsaus 3. Näkymät 1. Talentumin Q3/2013 Talentumin Q3/2013 Talentumin liikevaihto oli lähes samalla tasolla kolmannella

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja 24.7.2008 Q2 lyhyesti Liikevaihto vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 48,9 (57,5) milj. euroa Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 24,8 (28,7)

Lisätiedot

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO

ARVOANALYYSI 18.3.2015 YHTEENVETO YHTEENVETO PPO:n osuustodistuksen laskennallinen arvo eli tasesubstanssi (englanniksi net asset value, NAV) tämän arvoanalyysin perusteella on n. 1 240 euroa. Julkisesti noteerattujen sijoitusyhtiöiden

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 6.11.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2003 (9 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,3 % 86,09 (87,24) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,65 (8,27) milj. euroa

Lisätiedot

Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi. Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics

Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi. Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics 1 Antti Fredriksson Assistant Professor Authorized Public Accountant antfre@utu.fi TILINPÄÄTÖKSEN PIKA-ANALYYSI JA LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTI Hankintaosaaminen kasvun tukena projekti 22.11.2013 3 OSA

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi syyskuu 2015

Oriola-KD Oyj Tammi syyskuu 2015 Oriola-KD Oyj Tammi syyskuu 2015 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 22.10.2015 Oriola-KD tammi-syyskuu 2015 Ruotsin liiketoimintojen liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä kasvoi vertailukaudesta.

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Arikoli Oy Tilinpäätös 2014/09

Arikoli Oy Tilinpäätös 2014/09 Arikoli Oy Tilinpäätös 214/9 Sisällys 1 Yhteenveto ja yrityksen perustiedot 2 Tilinpäätösanalyysin sanallinen tulkinta 3 Tilinpäätösanalyysin oikaistu numeroaineisto Tuloslaskelma Tase Kassavirtalaskelma

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Osakekurssi Osakkeen arvo Turvamarginaali 34,75 31,35-10 % Yhtiö lyhyesti

Osakekurssi Osakkeen arvo Turvamarginaali 34,75 31,35-10 % Yhtiö lyhyesti Yhtiö lyhyesti on rengasvalmistajana, joka keskittyy pohjoisen vaikeisiin olosuhteisiin suunnattuihin tuotteisiin (talvirenkaisiin). Henkilö- ja kuorma-autojen sekä raskaiden työkoneiden renkaita markkinoidaan

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013

SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 SIILI SOLUTIONS OYJ ESPOO-KAUNIAISTEN OSAKESÄÄSTÄJÄT TOIMITUSJOHTAJA SEPPO KUULA 11.11.2013 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot

Lisätiedot

Oriola-KD Oyj Tammi kesäkuu2015

Oriola-KD Oyj Tammi kesäkuu2015 Oriola-KD Oyj Tammi kesäkuu2015 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 17.7.2015 Oriola-KD tammi-kesäkuu 2015 Ruotsin liiketoimintojen liikevaihto ja liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli vertailukauden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

Vahva tuloskasvu jatkuu

Vahva tuloskasvu jatkuu 24.4.215 Yhtiöpäivitys Vahva tuloskasvu jatkuu Nostamme QPR:n tavoitehintaa tulosylityksen ja positiivisten ennustemuutosten myötä 1,9 euroon (aik. 1,65 euroa), mutta toistamme vähennä-suosituksen osakkeelle.

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Saariselän Keskusvaraamo Oy Tilinpäätös 2015/05

Saariselän Keskusvaraamo Oy Tilinpäätös 2015/05 Saariselän Keskusvaraamo Oy Tilinpäätös 215/5 Sisällys 1 Yhteenveto ja yrityksen perustiedot 2 Tilinpäätösanalyysin sanallinen tulkinta 3 Tilinpäätösanalyysin oikaistu numeroaineisto Tuloslaskelma Tase

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007

SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN PÖRSSITIEDOTE 31.8.2007 KIINTEISTÖT OYJ SUOMEN SÄÄSTÄJIEN KIINTEISTÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 SSK-konsernin voitto katsauskaudella oli 121 TEUR (209 TEUR). Voitto ennen

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN IFRS -TULKINNAN MUKAAN

SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN IFRS -TULKINNAN MUKAAN 1((14) SRV YHTIÖT OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.4.2010 klo 13.00 SRV:N TILINKAUDEN 2009 VERTAILUVUT UUDEN -TULKINNAN MUKAAN SRV-konserni soveltaa raportoinnissaan 1.1.2010 alkaen IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011

Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011. Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Oriola KD Oyj Tammi kesäkuu 2011 Eero Hautaniemi toimitusjohtaja 4.8.2011 Avainlukuja tammi kesäkuu 2011 1 6/11 1 6/10 Muutos % Q2/11 Q2/10 Muutos % Liikevaihto, Me 1066 903 18 % 536 487 10 % Liiketulos,

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot