Sulkuranta maalaismainen kyläyhteisö keskellä kaupunkia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sulkuranta maalaismainen kyläyhteisö keskellä kaupunkia"

Transkriptio

1 Sulkurannan siirtolapuutarha

2 Sulkuranta maalaismainen kyläyhteisö keskellä kaupunkia Aika rientää iän myötä aina vain nopeammin. Lapsena kesät olivat aina lämpimiä ja tuntuivat kestävän pitkään. Lapsena oli monia vuodenaikoihin liittyviä ilonhetkiä, joista yksi riemukkaimpia oli se kun sai ottaa talven jälkeen pyörän käyttöön. Nyt kesät menevät nopeammin ja talviajan pyöräily on vienyt itseltäni pois pyörään liittyvän keväisen riemun. Onneksi tilalle on tullut muuta. Talven taittuessa kevääksi alkaa taimikasvatus ja lumien sulamisen odotus. Loppukeväällä koittaa viimein se päivä, jolloin pääsee yöpymään Sulkurantaan, haistamaan mullantuoksua ja katsomaan luonnon heräämistä kesään. Silloin voi tuntea samankaltaista riemua kuin lapsena. Ihan kuin lähtisi kesäleirille. Perheelläni alkaa Sulkurannassa 24. kesä. Olemme kai jo täysi-ikäisiä sulkurantalaisia. Tullessamme nuorimmaisemme oli vasta kuusi vuotta ja nyt hänen kahdeksanvuotias poikansa käy täällä mummolan mökillä. 50-vuotishistoriikissa toivoinkin lasteni tuovan tänne aikanaan lapsenlapsia kesähoitoon. Toive toteutui nopeammin kuin arvasinkaan. Itse en tunne vanhenneeni yhtä paljon kuin lapseni vaikka olenkin nyt lähempänä kahdeksaakymmentä kuin kahtakymmentä. Vielä vähemmän ovat vanhenneet monet ikinuoret eläkkeellä olevat mökkiläiset, jotka hoitavat palstaansa paljon suuremmalla tarmolla kuin itse jaksan. Ehkäpä minäkin sitten eläkkeellä kun on aikaa. Sulkurannassa olovuosinani monella siirtolapuutarhapalstalla mökkiläiset ovat vaihtuneet. Sulkuranta onkin tarjonnut 60 vuotensa aikana iloa ja mielekästä tekemistä monelle, monelle jyväskyläläiselle. Monia pois lähteneitä on ikävä, toisaalta tilalle on tullut monia uusia tuttuja. Uusiutuminen pitää alueen elävänä.

3 Iästään huolimatta Sulkurannan siirtolapuutarha ei ole vielä elämänsä ehtoopuolella, pikemminkin päinvastoin. Se on ainakin puitteiltaan paremmassa kunnossa kuin koskaan. Siitä pitävät huolen alueen asukkaat, ihmiset, jotka tekevät alueesta sen mitä se on. Voisi pikemminkin sanoa, että Sulkuranta on nuortunut viime vuosikymmeninä. Onhan sille tehty monta kauneusleikkausta: vanha lato purettiin ja lettuliiteri rakennettiin, kerhohuoneesta on tehty oikea kerhotalo, sauna on korjattu sisältä ja ulkoa (lienee jo ainakin kolmas peruskorjaus), vanhan pumppuhuoneen tilalle on rakennettu uusi entistä paljon tilavampi, alue on saanut asemakaavan, laajentunut, saanut uusia mökkejä ja asukkaita, saanut viemäröinnin... puhumattakaan niistä muutoksista, jotka kukin on tehnyt itse omalla mökillään ja palstallaan. Olen kirjoittanut Sulkurannan kaksi aiempaakin historiikkia. Niihin on kirjattu asioita, muistikuvia ja valokuviakin. Onpa näiden historiikkien loppuun kirjattu menneiden vuosien puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajatkin. Mutta näistä henkilöluetteloista puuttuu suuri määrä Sulkurannalle tärkeitä henkilöitä: alueen isännät ja emännät, jotka ovat huolehtineet Sulkurannassa arkisten ja juhlienkin asioiden hoitamisesta. Heidän nimiensä puuttumisesta olen tuntenut syyllisyyttä. Puuttumiseen on kuitenkin syynsä. Kerätessäni aikoinaan toimihenkilöiden nimiä Sulkurannan yhdistyksen toimintakertomuksista huomasin, että isäntien ja emäntien nimet puuttuivat monelta vuodelta. Niinpä ne jäivät sitten kokonaan pois historiikeista. Niin myös tästä 60- vuotis historiikista. Muistetaan kuitenkin isäntien ja emäntien edustajana yhtä henkilöä, Eelis Raatikaista. Eelis toimi alueen isäntänä monia vuosia 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Hän hoiti aluetta yhtä tunnollisesti kuten omaa puutarhapalstaansa. Aamun sarastaessa hän oli jo hakenut Jyväsjärven rannoilta tukkeja, jotka talkoissa pilkottiin saunapuiksi. Isäntä Eelis Raatikainen työasussaan Tässä on hyvä esittää kiitokset Eelikselle ja kaikille isännille ja emännille Sulkurannassa tehdystä työstä ja huolenpidosta. Kun asuu Sulkurannassa vuosittain lähes puolivuotta, ei aina huomaa kuinka kaunis ja sopusuhtainen alue on. Sulkurannan vihreys ja vehmaus luo alueesta silmälle miellyttävän, mutta paljon alueen ulkonäköön vaikuttaa myös se, että alueen mökit on rakennettu yhtenäisten tyyppipiirustusten mukaisesti ja se, että ne ovat palstojen kokoon nähden sopivan kokoisia.

4 Nyt alueen kolmatta historiikkia kirjoittaessani aloin miettiä mitä vastaisin, jos minulta kysytään mikä on Sulkurannan siirtolapuutarha. Pitkähkön tovin mietittyäni päädyin seuraavan luetteloon: Kuokkalassa sijaitseva puutarha-alue, jossa on 136 puutarhapalstaa mökkeineen kaupungissa sijaitseva maalaismainen kyläyhteisö, jossa ihmiset tuntevat toisensa asukkaidensa rakentama ja ylläpitämä toimiva kyläyhteisö turvallista olemista mielekästä tekemistä kaikenikäisille naapureita kavereita ystäviä ainutlaatuinen puurakentamisen kokonaisuus Jyväskylässä hoidettu kulttuuriympäristö monelle parasta mitä Jyväskylä tarjoaa Sulkurannan alueella on oma, varsin värikäs historiansa ennen meitä siirtolapuutarhureitakin. Yhä vielä voi siirtolapuutarhan keskuskolmion puistikossa kävellä alueella, jossa Hanna Parviainen on kävellyt ystävänsä Wivi Lönnin kanssa omenatarhassaan. Nauttikaamme ajan juoksusta, sillä se luo mennyttä aikaa ja historiaa. Kuokkalassa, heinäkuussa 2008 Heikki Veijola Vuosien johdannoksi Siirtolapuutarhojen perustaminen oli Suomessa voimakkainta 1940-luvun loppupuolella, joten Sulkurannan siirtolapuutarha kuuluu ns. suureen ikäluokkaan. Vuosina siirtolapuutarhojen määrä lisääntyi vain yhdellä, mutta vuosina perustettiinkin sitten jo 9 uutta siirtolapuutarhaa. Tarvetta tosin olisi enempäänkin. Sulkurannan alueen rakentaminen aloitettiin aikana, jolloin oli vielä pulaa yhdestä jos toisesta. Monet rakentajat saivat vain jo kertaalleen käytettyjä nauloja. Alkuaikojen salaojitukset lienee aika ainakin osittain tukkinut, mikä näkyy keväisin roudasta vapautuvan saven pyörittäessä mökkejä. Osa mökeistä on tosin jo peruskorjattu ja paranneltujen perustuksien myötä on keväinen liikehdintä nykyisin jo vähäisempää. Tunkki on vielä nykyäänkin usean mökin vakiovaruste, jolla mökkiä oiotaan keväisin kiristävien ovenkarmien vuoksi. Alueella on mökkejä tällä hetkellä 136. Palstojen koko vaihtelee m 2. Mökkiläisiä on vaihtunut viime vuosina noin 5-10 kpl vuodessa. Moni viljelijä puhuu monta vuotta mökin myynnistä, mutta kevään tullessa on luopuminen vaikeaa. Kuitenkin palstan hoito on yksin elävälle ikäihmiselle raskasta, jos hänellä ei ole muita henkilöitä auttamassa. Siirtolapuutarha on alue, jossa voi olla omissa oloissaan ja kuitenkin tuntea olonsa turvalliseksi, koska muita ihmisiä on aina lähellä. Mikä saa ihmisen ryhtymään siirtolapuutarhuriksi? Ei ainakaan yksinomaan halu hankkia läheltä lomamökki, sen verran paljon palstojen ja mökkien kunnossapito vaatii työtä. Nykyiseen kaupunkilaistuneeseen elämänmuotoon siirtolapuutarha tuo vaihtelua. Kevään tulon voi aistia mullan tuoksuna, linnun lauluna ja maasta esiintyöntyvinä kasveina. Siirtolapuutarhassa tehtävä työ on sellaista työtä, jonka tulokset ovat konkreettisesti nähtävissä. Tämä antaa vaihtelua monen nykyihmisen elämään.

5 Sulkurannassa voi saavuttaa sen, mikä on usean suomalaisen harras toive: asua maalla keskellä kaupunkia järven rannalla. Jyväsjärvi merkitsee nykyisin ja on aina merkinnyt paljon sulkurantalaisille. Alkuaikoinahan moni kulki veneellä töihin. Jyväsjärvi on edelleenkin rehevä järvi, mutta sen veden laatu oli huomattavasti heikompi siihen aikaan, kun kaupungin asumajätevedet vielä laskettiin siihen. Siirtolapuutarhaelämä poikkeaa perinteisestä suomalaisesta mökkielämästä, jossa oma mökki pyritään rakentamaan mahdollisimman kauas naapurista. Siirtolapuutarha on pieni sosiaalinen yhteisö, jonka jäsenten on tultava toimeen toistensa kanssa. Yhdessäolo sujuu välillä paremmin välillä huonommin, sehän kuuluu suomalaiseen elämänmenoon. Jos kuitenkin pitäisi kuvata siirtolapuutarhaa parilla sanalla, niin ehkäpä ne sanat olisivat: maanpäällinen paratiisi. Tosin myös sana työsiirtola kuvastanee varsin hyvin siirtolapuutarhaa, sillä pastojen kunnossapito vaatii paljon työtä. Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistyksen 20-vuotisjuhlien aikaan tunnettiin syvää huolta siirtolapuutarhan tulevasta kohtalosta, olihan lehdissä ollut karttoja ja kirjoituksia, joiden mukaan alueelle saattaisi joskus tulla yliopiston rakennuksia. Sulkurannan alueelle tehtiin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia aina vuoteen 1983, jolloin kaupunki teki alueen viljelijöiden kanssa 30-vuotisen vuokrasopimuksen. Kaupungin alueella sijaitsevan siirtolapuutarhan voi mieltää kaupungin asukkailleen tarjoamaksi yhdeksi mahdollisuudeksi viettää vapaa-aikaa mielekkäällä tavalla. Tästä suotakoon Jyväskylän kaupungille suurimmat kiitokset. Kiitokset voi antaa tässä yhteydessä myös kaikille nykyisille ja entisille sulkurantalaisille, joiden työn tuloksena Sulkuranta on nykyisin sitä, mitä se on. Myös tulevaisuudessa alue tulee vaatimaan työtä ja huolenpitoa. Ehkä juuri ruumiillinen työ ja työn tulosten näkeminen tekee siirtolapuutarhailusta mielekkään harrastuksen. Aika ennen Sulkurantaa Sulkurannan tai oikeammin Sulkulan tilan alueella on hyvin värikäs menneisyys, joka liittyy Parviaisen sukuun. Kauppaneuvos Johan Parviainen ( ) on ollut yksi merkittävimpiä Jyväskylän liikemiehiä. Hän harjoitti tukku- ja vähittäiskauppaa, perusti viinanpolttimon ja oluttehtaan, perusti laivaveistämön ja harjoitti laivaliikennettä Päijänteellä, perusti Tourulan nahkatehtaan ja rakensi sahan Jyväsjärven länsipäähän Korkeakoskelle. Vuonna 1897 hän osti Säynätsalon saaren ja siirsi sahan sinne. Johan Parviainen teki monia lahjoituksia. Vuonna 1884 hän lahjoitti kirkonkellot Jyväskylän vastavalmistuneeseen kirkkoon. Johan Parviainen osti Sulkulan talon vuonna 1885 ja rakennutti sen heti uudelleen. Siitä tehtiin mallitila suurine navettoineen ja viljeltyine peltoineen. Sulkulan talo oli 1900-luvun alussa merkittävä maatalouden vaikuttaja ja tiennäyttäjä. Tilalla asettui asumaan Johanin tytär Hanna Parviainen ( ), josta aikanaan tuli Suomen ensimmäinen naiskauppaneuvos. Hanna, joka sai päästötodistuksen Jyväskylän Tyttökoulusta, harrasti ratsastusta, kalastusta ja oli kiinnostunut maataloudesta. Hän raivautti peltoja, harrasti karjanja hevosjalostusta, perusti turvepehkutehtaan, rakennutti teitä, kalasti ja harrasti kalaviljelyä sekä matkusti autolla ympäri Eurooppaa Wivi Lönnin kanssa. Johan Parviaisen kuoleman jälkeen Säynätsalon tehtaiden johtajana toimi Johanin poika Hugo ( ), joka perusti sahan rinnalle vaneritehtaan. Hän kuoli Espanpajan tautiin vuonna 1920, jonka jälkeen johtajana toimi Walter ( ), Walterin kuoleman jälkeen Hanna toimi Säynätsalon tehtaiden johtajana

6 Vuonna 1919 Hanna muutti Jyväskylään Seminaarinkadulle, mutta asui edelleen kesät Sulkulassa. Sulkulan tilalla oli yksi Suomen ensimmäisistä syväporakaivoista ja päärakennuksen päätyyn Hanna rakennustti tähtitornin, jonka peiliteleskoopin teki itse Yrjö Väisälä. Hannan ystävä arkkitehti Wivi Lönn suunnitteli Sulkulan tilan hedelmäpuutarhan, jossa kokeiltiin kymmeniä eri omanalajikkeita ja niiden ominaisuuksia Suomen ilmastossa. Hanna auttoi puutteessa olevia, etenkin leskiä ja orpoja. Hän tuki rahavaroin naisjärjestöjä kuten Naisvoimistelijat ja partiolaisten Reippaat tytöt. Näistä partiolaisista löytyy vuonna 1927 Harjun portailla otettu kuva, josta löytyy yksi, ainakin vanhemmille sulkurantalaisille tuttu nimi, Helvi Vesamaa (Reunapolun sulkurantalaisia) luvun pulavuosina Hanna joutui myymään Säynätsalon tehtaat pankille. Vuonna 1935 hän muutti ensin Sulkulaan ja sitten Helsinkiin, missä hän kuoli Sota-aikana Sulkula oli siirtolaisten sairaalana. Vuonna 1942 perustettu Kristillinen opisto osti tilat Parviaisen perikunnalta Saman vuonna vahvistettiin siirtolapuutarhan perustaminen Sulkulan tilan entiselle pellolle Jyväsjärven rantaan. Vuodet Aloitteen siirtolapuutarhan perustamisesta Jyväskylään teki Keski-Suomen Puutarha- ja Palstaviljelijät r.y., joka päivätyssä kirjeessään teki kaupunginhallitukselle esityksen 5-10 ha:n suuruisen viljelykelpoisen alueen varaamisesta siirtolapuutarhan perustamista varten. Maatalouslautakunnan suositeltua tällaiseksi alueeksi kaupungin omistaman Sulkurannan (Sulkula) tilan peltoja, ryhdyttiin rakennuslautakunnassa kiireellisesti laatimaan ehdotusta siirtolapuutarha-alueen sijoittamiseksi tilan maille. Jo voitiin kaupunginahllituksessa esitellä karttaluonnos ja kirjelmä, jossa esitettiin varattavaksi tarkoitusta varten 8.5 ha:n suuruinen alue. Ehdotettu alue sijaitsi Sulkulan tilan rakennusten tontin ja Jyväsjärven välisellä peltoalueella. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen ja kaupunginavaltuusto vahvisti sen kokouksessaan Esitys oli tuolloin vain alueen summittainen luonnos ilman lopullista, yksityiskohtaista suunnitelmaa. Tällainen saatiin , jolloin valtuusto vahvisti lopullisesti siirtolapuutarha-alueen suunnitelman. Sen mukaan alue käsitti maata yhteensä 11.8 ha, josta varsinaista peltoaluetta oli 8.8 ha. Suunnitelma edellytti 150 siirtolapuutarhapalstaa suuruudeltaan m 2. Näiden lisäksi siirtolapuutarha-alueeseen sisältyi mm. leikkikenttä lapsia varten ja puistoja alavammille osille alueesta. valtuusto päätti, että alueen salaojitukseen ryhdytään ja alustavaan järjestelyyn myönnettiin mk. Vuoden 1948 talousarvioon varattiin siirtolapuutarha-alueen järjestelyyn mk, josta salaojituksen jatkamiseen varattiin mk, teiden avaamiseen mk ja kaivon sekä kahden käymälän rakentamiseen mk. Keväällä 1948 voitiinkin ryhtyä palstojen vuokraukseen ja salaojitetusta alueesta nimettiin vuokraajille toistasataa palstaa. Yhdistyksen perustaminen Heti palstojen nimeämisen jälkeen pitivät palstaviljelijät luonnollisena, että yhteisten asioiden hoitamiseksi on perustettava muiden puutarhaviljelijöiden tapaan yhdistys. Myös kaupungin viranomaisten taholta esitettiin tällainen toivomus. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin ja siihen osallistui 63 siirtolapuutarhaviljelijää. Kokouksen puheenjohtajana toimi Työn Voiman päätoimittaja Onni Haini ja sihteerinä Tauno Mikkola. Yhdistys päätettiin perustaa yksimielisesti. Sen nimeksi hyväksyttiin Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistys r.y. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Olavi Niemi. Ilmoitus yhdistysrekisteriin saapui oikeusministeriöön ja ministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin

7 Johtokunta kokoontui kesän kuluessa kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. puutarhamajojen hankkimistoimenpiteitä. Yhteisanomus KYMROon (Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö, rakennusasian osasto) majojen rakentamiseksi toimitettiinkin yhdistyksen toimesta, jolloin saatiin hankituksi 48 rakennuslupaa asianmukaisine tarvikelupineen. Alueella pidettiin vaatimaton puutarhajuhla Tilaisuudessa Siirtola-puutarhaliiton sihteeri Nyström selosti liiton toimintaa. Varsinaista jäsenhankintaa ei katsottu tarpeelliseksi vielä vuonna 1948, vaan oletettiin, että jokainen palstaviljelijä liittyisi jäseneksi vuonna 1949, jolloin siirtolapuutarhamajojakin olisi alueella jo suhteellisen runsaasti ja normaali siirtolapuutarhatoiminta kävisi mahdolliseksi. Alkuaikoina palstaviljelijöillä oli käytettävissä kaupungin palkkaama neuvoja, joka ohjasi viljelijöitä palstojen käytön suunnittelussa ym. käytännön asioissa. Ensimmäisenä kesänä lukuisa joukko viljelijöistä istutti palstalleen perunaa.

8

9 Kauppa 1950-luvulla Kerhotalon kuistin tekoa 1980-luvulla Kerhotalo 2000-luvulla

10 1949 Mökkien rakentaminen alkaa. Alueella pidettiin juhannus- ja elojuhlat. Päätettiin aloittaa saunan rakennus seuraavana keväänä Saunan rakennus aloitettiin kesäkuussa ja ensimmäiset löylyt saatiin jo syyskuussa tosin vielä keskeneräisessä saunassa. Yhdistyksen jäsenille myytiin 500 mk obligaatioita saunan rakentamiseen, takaisinmaksun järjestys sovittiin suoritettavan arpomalla. Pankista otettiin takuulaina saunan rakentamiseen, takaajina olivat useat johtokunnan jäsenet (Suurmunne, Raesaari, Iitti, Palonen, Lestinen V. ja Lestinen R., Tikkanen ja Holopainen) Palstoja oli vuokrattu 95 ja mökkejä oli valmiina 65 ja 10 oli tekeillä. Vesi loppui kaivosta jo alkukesästä, mutta sitä saatiin Kristillisen kansanopiston verkostosta vedetystä putkesta. Kaivoa alettiin syventää. Kaupunki myönsi mk pintavesiputkiston rakentamiseen, millä hankittiin kaupungin varastolta mm. vesijohtoputkisto ja säiliö. Putkiston rakentaminen suoritettiin talkoovoimin. Putkisto ei kuitenkaan ulottunut vielä koko alueelle. Lisäksi alueelle rakennettiin kioski ja pumppukoppi kioskin yhteyteen. Kioskissa alettiin myydä kaikkia ruokatavaroita sekä siirtomaatavaroita ja virvoitusjuomia. Kaupungin palkkaama neuvoja kävi alueella kolmesti viikossa. Uimalaiturin rakentaminen aloitettiin Uimalaiturin rakentamista jatkettiin. Miesten puolelle saunaan saatiin kuumavesilaitteet. Tanssilavan rakentaminen aloitettiin. Hankittiin tienviitta Sulkurantaan. Saunaan ja kioskiin asennettiin talkoilla sähkövalot ja sauna maalattiin. Majojen sähköistämisestä keskusteltiin ja tehtiin alustava koemerkintä. Kaupunginhallitus hyväksyi rakennettavaksi Sulkurantaan sähkövalot Kevätjäiden aikaan rakennettiin moottorilaituri. Miesten puolen saunaa remontoitiin. Keskusteltiin yhdistyksen oman lipun hankinnasta Onni Haini teki Sulkurannan laulun, jonka sovitti kapellimestari Ahti Karjalainen. Siirtolapuutarhayhdistysten liiton liittokokous ja retkeilypäivät pidettiin Sulkurannassa heinäkuussa. Vieraita oli yli 700 henkeä, joista 630 majoitettiin alueen mökkeihin. Juhlien yhteydessä vihittiin naistoimikunnan Sulkurannan siirtolapuutarhayhdistykselle lahjoittama oma lippu. Lipun suunnittelussa oli ollut mukana taiteilija Felix Ojanen. Yhdistyksen jäsenluku oli vuoden lopussa Keskusmajan rakentamisrahasto perustettiin (myytiin obligaatioita). Puheenjohtaja Suurmunne erosi omasta pyynnöstään ja hänelle myönnettiin pöytäkello ja liiton hopeinen ansiomerkki. Kaikki saunaobligaatiot lunastettiin vuoden 1955 loppuun mennessä. Järven pinta tavallista korkeammalla, tulvavuosi Yhdistys teki retken Poriin ja toisen retken Tampereelle. Lähetettiin kirje Vaasan lääninhallitukselle autolla ajon kieltämiseksi alueella. Lääninhallitus antoi lokakuussa päätöksen, jonka mukaan alueella ei saanut ajaa moottoriajoneuvoilla kesä-, heinä- ja elokuussa. Kielto ei koskenut palo- ja sairaankuljetusta eikä alle 15 km/h nopeudella ajavia huolto ja kunnossapitotöitä ja elintarvikkeiden ja rakennusaineiden ajoja Terveydenhoitolautakunta kielsi kaupan pidon kioskissa. Tämän vuoksi päätettiin rakentaa alueelle kauppa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti vuokrata 400 m 2 suuruisena alueen myymälärakennusta varten. Alueelle ostettiin kovaäänislaitteet Alueelle rakennettiin kauppa, jota varten otettiin laina. Kaupan piirustukset saatiin kaupungin rakennustoimistosta. Alue täytti 10 vuotta ja heinäkuussa pidetyssä juhlassa luovutettiin liiton hopeiset ansiomerkit seuraaville yhdistyksen jäsenille: O. Niemi, R. Ikonen, R. Raesaari, A. Palonen, A. Kajolampi. Alueelle saatiin pyykinpesua varten altaat ruostumattomasta teräksestä.

11 1959 Ponttonien päälle rakennettiin uimalaituri. Kaupassa oleva puhelin oli yhdistysten jäsenten yleisessä käytössä Tanssilavan kansi uudistettiin. Naisjaoston 10 v. illanvietto Siirtolapuutarhaväen valtakunnalliset retkeilypäivät pidettiin Sulkurannassa Naistoimikunta hankki sähköhellan ja mankelin Lasten uimarantaan saatiin liukumäki ja teille uudet kilvet Erillisiä 15-vuotisjuhlia ei vietetty vaan vain elojuhlat. Pieneksi käynyttä saunaa laajennettiin ja moottorilaituria kunnostettiin. Tehtiin tutustumiskäynti Kokkolaan, Tulliperän siirtolapuutarhaan Jyväskylän kaupungin saatua lisää maata myös Sulkurannan alue tuli osaksi Jyväskylän kaupunkia. Saunan laajennustyö saatiin loppuun ja se tehtiin pääosin talkootyönä. Liiton hopeiset ansiomerkit jaettiin elojuhlissa Mielikki Vaskolle, Hannes Salmiselle, Pentti Viinikaiselle, Vilho Kolulle, Anja Heiniselle ja Uuno Villaselle. Lisäksi jaettiin kirjapalkintoja usealle yhdistyksen ansioituneelle jäsenelle. Osallistuttiin Pohjoismaiden Siirtolapuutarhaliiton kongressiin Helsingissä ja liiton retkeilypäiville Turkuun Uutta uimalaituria rakennettiin ja tehtiin retki Joensuuhun Hiljaiseloa. Kokko saatiin polttaa vasta juhannuspäivänä, koska aattona oli liian kuivaa. Uimalaiturin kunnostus saatiin loppuun. Retkeilypäivillä Tampereella oli yhdistyksen väkeä Esiintymislavan pohja hiekoitettiin. Myöhemmin siihen valettiin betonipohja. Venelaituria kunnostettiin ja uimalaituria viimeisteltiin. Tehtiin retki Lepaalle Kahta viikkoa ennen 20-vuotisjuhlia hävitti ankara ukonilma Sulkurannan kasvillisuuden käytännöllisesti katsoen maan tasalle, joten juhlat peruuntuivat. Yksi mökki syttyi salaman iskusta tuleen ja maa oli rakeiden peitossa Hiljaiseloa. Juhannus- ja elojuhlat. Osallistuttiin Siirtolapuutarhaliiton 40- vuotisjuhlaan Luodon siirtolapuutarhaväki vieraili heinäkuussa. Kaupunginhallitus jatkoi vuokraaikaa vuoden 1977 loppuun Elokuussa pidettiin kaksipäiväiset 25- vuotisjuhlat. Yhdistyksen viirit saivat seuraavat yhdistyksen jäsenet: Viljo Kotonen, Antti Pelkonen, Helvi Vesamaa ja Onni Hirvonen. Tehtiin retki Poriin Luodon siirtolapuutarhaan ja Päivärannan siirtolapuutarhaväki Kuopiosta vieraili Sulkurannassa Maakellariin valui savea runsaiden sateiden vuoksi. Toukat söivät lupaavasti alkaneen omenasadon ja perunapelloilla lainehti vesi Kerhotaloa rakennettiin. Juhannus- ja elojuhlien lisäksi pidettiin kerhotalon avajaisjuhlat 1976 Alueen vuokra-aikaa jatkettiin vuoden 1982 loppuun. Kioskitoimikunta huolehti kioskin toiminnasta. Luodon siirtolapuutarhayhdistys vieraili elokuussa. Osallistuttiin syksyllä naisten messuihin, joissa emännät myivät arpoja, joiden voittoina oli mökkiläisten lahjoittamia puutarhatuotteita Kioski toimi edelleen täysin vapaaehtoisin talkoovoimin. Pidettiin tavan mukaan juhannus- ja elojuhlat ja huolehdittiin alueen siisteydestä ja saunapuista talkoovoimin. Kaupunki lopetti asumajätevesien johtamisen Jyväsjärveen Alueen ohjelmalliset 30-vuotisjuhlat pidettiin elokuussa. Yhdistyksen pienoislippuja luovutettiin seuraaville ansioituneille jäsenille: Heimo Sipilä, Matti Kuparinen, Anja Rönkä, Kalle Rantanen, Erkki Hirvonen, Unto

12 Kuronen, Mikko Oinonen, Aulis Martamo, Margit Lestinen ja Maire Kulju Päätettiin muuttaa yhdistyksen säännöt Suomen siirtolapuutarhaliiton hyväksymien mallisääntöjen mukaiseksi. Unto Kuronen kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Saunan kattoa korjattiin. Alueen sähköistämistä selvitettiin. Kaupunki aloitti Jyväsjärven keinotekoisen hapettamisen, minkä seurauksena järven rehevyys on alentunut Sähkö saatiin alueelle 8.5. Alueen sähköistyksen viralliset avajaiset viettiin kuitenkin vasta Sähköliittymä asennettiin 99 mökkiin Yhdistykselle ostettiin uusi ruoholeikkuri. Perunapeltojen laitaan asennettiin vesipisteitä. Kaupungin virkailijoita saunotettiin heinäkuussa. Heinäkuussa vieraili Kantolanniemen siirtolapuutarhan väkeä Hämeenlinnasta Naisten saunan kiuas ja vesisäiliö korjattiin. Kioskiin hankittiin jääkaappi. Pidettiin juhannusjuhla, rantakirkko ja elojuhla. Rantaan ajettiin lisää hiekkaa. Vierailu Mänttään Riihossalmen siirtolapuutarhaan ja Tampereelle Nekalan Siirtolapuutarhaan. Joensuun siirtolapuutarhasta oli vieraita elokuussa. Kaupunginhallitus laati uudet vuokrasopimukset Sulkurantaan. Vuokra-ajaksi määriteltiin 30 vuotta eli uudet sopimukset ovat voimassa vuoden 2012 loppuun. Samalla alueelle laadittiin uudet järjestyssäännöt. Lisäksi vuokrattiin 7 uutta tonttia Suomen siirtolapuutarhaliiton kohtaamispäivät pidettiin Sulkurannassa Osanottajia oli n. 400 henkeä Tehtiin retki Hämeenlinnaan Kantolanniemen siirtolapuutarhaan. Pidettiin juhannusja elojuhlat sekä pikkujoulu Toivo Hyvärinen osallistui Pohjoismaiseen Siirtolapuutarhaseminaariin. Sauna peruskorjattiin. Uusittiin painevesisäiliön pumpun moottori. Elokuussa vietettiin avoimien ovien päiviä Uusittiin painevesisäiliö ja osa maakellarin hyllyistä. Syöpynyttä putkiverkostoa uusittiin muoviputkilla Alueen ensimmäisten lasten tapaaminen Sulkurannassa. Läsnä oli noin 50 henkeä. Putkiston uusiminen saatiin loppuun Tulvavuosi, soutuveneitä pidettiin kiinni tanssilavan kaiteissa. Kerhohuoneen pöydät uusittiin. Sulkurannan siirtolapuutarhan 40- vuotisjuhlat pidettiin Juhlassa oli vieraita mm. Lahden, Helsingin ja Kuopion siirtolapuutarhoista. Suomen Siirtolapuutarhaliiton hopeiset ansiomerkit luovutettiin Unto Kuroselle, Vilho Kotoselle ja Toivo Hyväriselle sekä pronssiset Kyllikki Aholalle, Helvi Vesamaalle, Senja Ruuskalle ja Heimo Sipilälle. Sulkurannan 40 v. historiikki julkistettiin. Yleisradion paikallistoimitus teki alueesta ohjelman. Heikki Veijola valittiin Suomen siirtolapuutarhaliiton hallituksen jäseneksi. "Sulkurannan entiset lapset" järjestivät elojuhlan. Alueen asemakaavoitus aloitettiin. Jyväskylän kaupungin kaavoitusarkkitehti Lilljeblad esitteli syyskokouksessa keskeneräistä asema-kaavasuunnitelmaa Siirtolapuutarhaliiton pronssiset ansiomerkit luovutettiin Eelis Raatikaiselle, Martti Hanhiselle ja Siina Suvannolle. Retki Tampereen siirtolapuutarhoihin. Ehdotus uusiksi säännöiksi. Alueelle hyväksyttiin uusi asemakaava, joka mahdollistaa alueen laajentamisen. Ranta-alueen käytön suunnittelu aloitettiin Tuloväylän pysäköintialueen reunalla sijaitseva kaupungin lato purettiin. Kesäkuussa pidettiin kirpputori ja elokuussa avoimien ovien päivä. Retki Kuopion siirtolapuutarhoihin Osallistuttiin Vapaa-aika messuihin huhtikuussa. Retki Hämeenlinnaan Kantolan siirtolapuutarhaan ja käytiin Aulangolla ja Silkkitalossa.

13 1992 Kerhohuoneeseen terassi ja lettuliiteri rakennettiin, saunaan laitettiin peltikatto ja seinät maalattiin, kellarin hyllyt uusittiin. Retki Espoon Puolarmaariin (Puutarhaasuminen näyttely) Kaupungilta ei saatu enää toimintaavustusta. WC-pumppuhuoneen rakentaminen aloitettiin. Uudelle alueelle 18 uutta vuokrasopimusta. 16 uuden mökin rakentaminen aloitettiin. Kaupunki vuokrasi yleiset alueet yhdistykselle. Ylimääräinen kevätkokous uuden sähköliittymän ja sähkötoimitussopimuksen vuoksi. Ylimääräisessä vuosikokouksessa äänestettiin Suomen siirtolapuutarhaliitosta eroamisesta; päätettiin pysyä liiton jäsenenä. Retki Joensuun siirtolapuutarhoihin ja Valamoon WC-pumppuhuone valmistui juhannukseen mennessä. Partala vihittiin. Lettuliiteriin valmistui uusi tulipesä elojuhliin. Syyskokous päätti eroamisen Suomen Siirtolapuutarhaliitosta. Mökkikohtaiset saunanlämmitysvuorot alkoivat. Retki Mikkelin Kenkäveroon ja Anjan puistoon. Perinteinen Pikkujoulu Korpelassa Hyväksyttiin sääntömuutokset. Naisten sauna ja osa miesten saunasta remontoitiin (uusi kiuas, veden lämmitys sähköllä, panelointi uusittu, lattia kaakeloitu). Alueelle laadittiin metsienhoitosuunnitelma. Kerhomajan ikkunat uusittiin. Puuvajan pohjatyöt aloitettiin. Pikkujoulu saunalla nyyttikestein Mökkiläisen opas jaettiin kaikkiin mökkeihin. Uusi puuvaja rakennettiin. Ns. uusi alue sai juomaveden mökkeihin omin kustannuksin. Talvi- ja kesäajan sähköt alettiin laskuttaa erikseen. Syyskokous hyväksyi uudet järjestyssäännöt. Bussiretki Retrettiin ja Lustoon Jäsenkysely alueen kehittämisestä. Kerhohuoneen keittiö uusittiin. Rannan wc muutettiin kompostoivaksi. Retki Vanhan Penttilän viinitilalle Leivonmäelle ja Sysmään Vanhan Kertun antikvariaattiin. Elokuun lopussa oli ensimmäisen kerran lyhtyjen ilta, jota suosi poikkeuksellisen lämmin sää. Kasteluvesiputkiston pumppu uusittiin Kesäkuussa sulkurantalaisten risteily Tallinnaan. Elokuussa Sulkurannan 50- vuotisjuhla. Laadittiin vuosien historiikki. Historiikki uusittiin. Vuoden sulkurantalainen diplomin saivat seuraavat henkilöit: Kyllikki Ahola, Raimo Hirvonen, Oiva Kojo, Martti Kuronen, Senja Ruuska, Mirjam Ryynänen, Kaarina Taponen, Pauli ja Johanna Utter, Kerttu Valkonen, Timo ja Siina Suvanto sekä entiset puheenjohtajat Toivo Hyvärinen, Viljo Kotonen, Heikki Veijola, Ahti Kauppinen, Sinikka Tapani ja Heimo Friman. Diplomin perusteena oli pitkäaikainen jäsenyys yhdistyksessä tai merkittävä toiminta yhdistyksessä. 16 mökkiä vaihtoi omistajaa Kerhomajan puinen, routiva terassi purettiin ja valettiin tilalle betonilaatta tulven uuden terassin pohjaksi. Kerhomajan ulkoseinnään asennettin Erkki Haapsaaren maalama Sulkurannan logo. Kaski uutta kompostikäymälää otettin käyttöön. Yhdistyksen taloudenhoitaja J. Heimonen lopetti 11 v. uransa ja taloudenhoito siirtyi tili- ja isännöintitoimistolle. Elojuhlien kohokohtana varrassika. Alkusyksyn lyhtyiltana syttyivät sadat elävät ja sähköiset tulet alueen tiestölle ja mökkipalstoille. Vuoden sulkurantalainen diplomi annettiin seuraaville henkilöille: Helvi Hintikka, Siiri Korpinen, kerttu Luoto, Ritva Vuorinen, Sinikka Sairanen ja Jouko Heimonen. 8 mökkiä myyty Säästettin tuleviin remontteihin. 12 mökkiä myyty Vanhat käymälät kunnostettiin kompostikäymälöiksi. Hankittiin peräkärry Porilaiset ja mikkeliäiset siirtolapuutarhurit vierailivat alueella. Kerhotalon rakennutettiin uusi harjakatto, joka kattoi talon lisäki myös terassilaatan. Työ tehtiin talven aikana. 10 mökkiä vaihtoi omistajaa Kokkolan siirtolapuutarhurit vierailivat. Syksyllä ennsimmäinen takkailta uusitussa

14 kerhomajassa. Maisemointityöryhmän aloitti toimintansa portteja, infotauluja ja jätekatoksia suunnitellen. 6 mökkiä myyty Kaupunki kaatoi alueelta talvella puita, jotka ostettiin yhdistykselle. Ostettiin uusi moottorisaha. Talvella Kerhomajan keittiö remontoitiin, tuloportit uudistettiin ja rakennettiin yhteiskompostille kehikko. Kesäretki Kokkolan siirtolapuutarhaan. Lyhtyiltana jaettiin kolmelle mökille Mallikas piha 2004 kunniakirjat. Sen saivat Kyllikki Ahola (Ap 29) ja Martti Piirainen (Ap 13) ja Kauko ja Jenny Virtanen (Re 6). Saunan päätyyn avattiin "lasten ja nuorten harrastetila", jonne mökkiläiset lahjoittivat leikkivälineitä, pelejä ym. Kaupunki rakensi roska-astioille kiinteät alustat. Valtakunnallisena puupäivänä kaupunki lahjoitti alueelle 10 vaahteraa ja 1000 kukkasipulia. 6 mökkiä vaihtoi omistajaa Hankittiin mm. ensiapulaukku saunalle, keittiöön sammutuspeitto, rantaan voimistelutelineet ja uppopumppu. Kesäretki Tampereelle Hatanpaan siirtopuutarhaan. Perutettiin kirjasto Sulkurantaan. Postinkantajien SMkisat Sulkurannassa Avointen ovien päivä alueella Ympäristövirastolle jätettiin vuoden lopussa selvitys jätevesien käsittelystä alueella. Mallikas piha -kunniakirjat saivat Esa ja Arja Haapsaari (Ru 76), Marjo Mönkölä ja Reijo Mäkinen (Su 111) ja Erkki ja Kirsti Piispanen (Le 145) sekä Hilda ja Aleksanteri Peussa. 9 mökkiä vaihtoi omistajaa Hankittiin kannettava tietokone ja tulostin. Kerhomajan seinät ja katto maalattiin sekä verhot uusittiin. Jäteastioille rakennettiin suoja-aitaukset. Kesäretki Helsinkiin Herttoniemen siirtolapuutarhaan. Kuopiolaisia siirtolapuutarhureita vieraili alueella. Porttikaaret asennettiin paikoilleen. Kevätkokouksessa informoitiin ympäristölautakunnan päätöksestä joka koski jätevesien käsittelyä Sulkurannassa. Ramboll Oy laati Sulkurannan ja Jyväskylän Energia Oy:n toimeksiannosta alueelle vesihuollon yleissuunnitelman. Mallikas piha -kunniakirjat saivat Irja ja Heino Rauvala (Su 119), Raija ja Arto Bygden (Su 129) ja Eira ja Esko Laulajainen (Ap 20). 6 mökkiä vaihtoi omistajaa Kesäretki Korpilahden kesäteatteriin. Kellarin ulkopuolta salaojitettiin ja hyllyt ja lattia uusittiin. Valittiin Ramboll Finland Oy vesihuollon rakennussuunnittelijaksi. Tarjouspyyntöjen jälkeen valittiin rakennuttajafirmaksi Rikamat Oy. Vesiliittymä Jyväskylän Energian kanssa allekirjoitettiin sekä vesija viemäröintisopimus Rantaalueen ja uuden puolen viemäröintiä alettiin kaivaa lokakuussa. Varsinaiset kaivuutyöt tehtiin loppusyksyn ja talven aikana ja viimeistelytyö jäi kevääksi. Myöhäinen talventulo vaikeutti ojankaivuuta. Mallikas piha - kunniakirjat saivat Asta Heikkinen (Sa 42), Maija Aros- Ahonen (Re 4), Kerttu Luoto (Ru 66). Kahdeksan (8) mökkiä vaihtoi omistajaa Viemäröinti saatiin toimintaan toukokuun aikana. Jyväsjärven vesi oli keväällä epätavallisen korkealla. Yöt olivat hyvin kylmiä kesäkuun alkupuolelle saakka. Sulkurannan 60-vuotisjuhlat elokuussa.

15 Yhdistyksen toimihenkilöt vuosina Puheenjohtajat 1948 Olavi Niemi Eetu Suurmunne H. Salminen Reino Viinamäki Mielikki Vasko Pentti Viinikainen Hannes Salminen Eljas Toivonen Unto Kuronen Toivo Hyvärinen Viljo Kotonen Heikki Veijola Ahti Kauppinen Sinikka Tapani Heimo Friman Saila Remus-Heimonen Antti-Pekka Nikula 2007 Minna Lähdesmäki Raimo Sopo Sihteerit 1948 Tauno Mikkola 1949 Kerttu Holopainen 1950 J. Ahola 1951 A. Kajalampi S. Tikkanen Mielikki Vasko 1963 Leo Laine 1964 A. Laamanen 1965 Vilho Turppo 1966 Aksel Laamanen 1967 alkuv. Aksel Laamanen 1967 loppuv. Hannes Salminen 1968 V. Jäppinen Anja Rönkä Mikko Oinonen Hilppa Kokkonen 1984 alkuv. Hilppa Kokkonen 1984 loppuv.pirkko Heikkinen Pirkko Heikkinen Ilkka Pietarinen 1990 Pirkko Heikkinen Anneli Heinonen Rahastonhoitajat 1948 Kalle Rantanen Richart Ikonen A. Kajalampi 1958 Aino Vassinen 1959 Elvi Palonen 1960 Raisa Sario 1961 Veikko Sinervo 1962 Irja Haapaniemi 1963 Pentti Laaksonen Vilho Turppo Kaarina Pulli Onni Hirvonen Kalle Rantanen 1978 Toivo Hyvärinen 1979 Riitta Tarkkonen 1980 Aino Koivisto Johanna Utter Timo Suvanto Jouko Heimonen Tili- ja isännöitsijätoimisto T.A. Hokkanen

16 Puutarhapalstat, mökit ja ennen kaikkea ihmiset tekevät Sulkurannasta mukavan paikan viettää kesää.

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu

MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki 6.7.2013, Oulun seutu Yhteisöhautomo KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI 6.7.2013 Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Mökkiläisen opas. Opas on mökkikohtainen - säilytä se mökilläsi. - myydessäsi mökin anna opas ostajalle!

Mökkiläisen opas. Opas on mökkikohtainen - säilytä se mökilläsi. - myydessäsi mökin anna opas ostajalle! Mökkiläisen opas Tähän oppaaseen on koottu Sulkurannan siirtolapuutarhaa koskevia säädöksiä ja ohjeita sekä muuta tietoa, jota alueen asukas tarvitsee. Opas on toimitettu muovitaskussa, jotta siihen kuuluvat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta

Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Vatulan alueen jätevesiosuuskunta Projektin päättäjäiset 25.9.2010 Vatulan Nykäyksellä Hankkeen käynnistäminen 24.5.2005 pidettiin ensimmäinen yleinen viemäröintihankkeen keskustelutilaisuus Vatulan Nykäyksellä.

Lisätiedot

HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012. Hallituksen kokous 7/2012. Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi

HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012. Hallituksen kokous 7/2012. Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi HERTTONIEMEN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA 7/ 2012 Hallituksen kokous 7/2012 Aika: 18.7.2012, klo 15.00 Paikka: Riihi Läsnä: Olavi Alanen, puheenjohtaja Vuokko Hänninen Veikko Isomäki Kaija Kumpukallio

Lisätiedot

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta

Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi- Sihteeri Jäsenasiat jäsenet lukumäärä kunta Altian Rajamäen Seniorit 28.9.2007 alk ent. Alkon Rajamäen Eläkeläiset/Historiatiedot keränneet Hilkka Rajala/Pentti Lehtovaara 1 Puheenjohtaja/ Rahastonhoitaja/ Muut johtokunnan Jäsenten/vap.jäs. Kahvitoimi-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV)

Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) Yhdyskuntatekniikan lautakunta 50 12.06.2014 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelujen vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2013), joka koskee siirtolapuutarha-alueita kaavoitusohjelmaan (KH, KV) 691/10.03.01.02/2013

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ

VALTUUSTOALOITE SIIRTOLAPUUTARHATOIMINNAN MAHDOLLISUUKSIEN SELVITTÄMISESTÄ Kaupunginvaltuusto 92 01.07.2013 Kaupunginhallitus 275 19.08.2013 Kaupunginhallitus 88 16.03.2015 Tekninen lautakunta 94 28.10.2015 Kaupunginhallitus 80 29.03.2016 Kaupunginvaltuusto 18 25.04.2016 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 Oulun-seudun Lämpö-,Vesi-ja Ilmastointitekninen Yhdistys ry, OuLVI TOIMINTAKERTOMUS 2012 Perustietoja yhdistyksestä: Rekisteri no 110.106 Asiakirja no 69195649 Y-10161609 Merkitty rekisteriin 13.6.1972

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 12.01.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2012 1 (5) 13 Autotallia koskevan vuokrasopimuksen jatkaminen (Roihuvuoren Autotallit Oy, tontti 43212/3) HEL 2011-008744 T 10 01 01 02 Päätös Lautakunta päätti jatkaa kaupungin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 27.9.2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 YHDISTYKSEN YLEISKOKOUKSET Sääntömääräisistä yleiskokouksista pidetään kevätkokous maaliskuussa (alustavasti 20.3.2016) ja syyskokous syyskuussa (alustavasti

Lisätiedot

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985

Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 Kuopion Urheiluautoilijoiden historiaa vuosilta 1960 1985 1961 Seuran toiminta on ollut vireää alusta alkaen. Vuonna 1961 seura järjesti ensimmäiset jäärata-ajot Keskuskentällä aivan Kuopion keskustan

Lisätiedot

Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry 7.6.2013

Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry 7.6.2013 Herttoniemen Siirtolapuutarhayhdistys ry 7.6.2013 Hallituksen kokous 5/2013 Aika Torstai 23.5.2013 klo 18.00 21.15 Paikka Riihi, Herttoniemen siirtolapuutarha Läsnäolijat Kari Ämmälä Asta Korppi puheenjohtaja

Lisätiedot

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä.

5. SEURAN JÄSENYYS LIITOSSA Seura kuuluu jäsenenä Suomen Voimisteluliitto ry:hyn ja noudattaa liiton sääntöjä. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kuopion Reippaan Voimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Lisätiedot

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132

KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Kunnanvaltuusto Nro 10/17.11.2011 132 Nro 10/17.11.2011 132 Kokousaika 17.11.2011 klo 19.00 19:56 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) Valtuutettu Paikalla Varajäsen Paikalla

Lisätiedot

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00

Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Lahti Vesijärven Auto Oy Myyntimiehentie 2 Aika 31.5.2011 klo 13.00 Läsnä Osanottaja listassa mainitut henkilöt Ennen varsinaisen kokouksen alkua

Lisätiedot

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden osasto perustettiin 10.10.1926, Kesälahden kunnanvirastolla. Johtokuntaan valittiin ruustinna Elli Merivirta, rouva Ulla Taivainen,

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

K e h i t t ä m i s p ä i v ä 2015

K e h i t t ä m i s p ä i v ä 2015 MUISTIO 2/2015 K e h i t t ä m i s p ä i v ä 2015 AIHE: Rakentamissuunnitelmat ja palveluiden kehittäminen AIKA: 24.06.2015 klo 18.02-20.08. PAIKKA: Pakilan Spy:n kerhotalo, Pakilan rantatie 2 LÄSNÄ: yhteensä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry

Toimintakertomus 2013. Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 1 Toimintakertomus 2013 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry 2 Sisältö VERTAISTOIMINTA... 3 PAIKALLINEN YHTEISTOIMINTA... 3 TIEDOTTAMINEN... 3 TILAISUUDET... 3 LAHJOITUKSET... 4 KOKOUKSET... 4 VARAINHANKINTA...

Lisätiedot

Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PURSIJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA Hausjärvi 1/4 PURSIJÄRVEN VESIOSUUSKUNTA vesiosuuskunnan varsinainen kokous 2015 AIKA: 23.05.2015 kello 13.00 PAIKKA: Hausjärven kunnanvirasto LÄSNÄ: Paikalla oli 18 vesiosuuskuntaan

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 657 Hannu Hokkanen Jyskä 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600,00 1311 Sirpa Martins

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå

Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå 1 Pernajan Agricola-seura ry, Agricolasällskapet I Pernå 2013 Kertomus toiminnasta vuosina 2009- YHDISTYKSEN HALLITUS Pernajan Agricola-seura ry, Agricola-sällskapet I Pernå rekisteröitiin 08.12.2005.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) Kirkkoneuvosto 4/2011 10.5.2011. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(6) KOKOUSTIEDOT Aika 10.5.2011 klo 17-17.52 Paikka Seurakuntakoti OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Vähäsarja Vilho vs. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj.

Lisätiedot

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana.

50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. 1/4 KORSON ELÄKELÄISET RY 50-VUOTISHISTORIIKKI 50-vuotisjuhlamme tunnus on ; ikä rikkautena, kuten Eläkeläiset ry:llä. Pyrimme yhdistyksen sääntöjen mukaisesti toimimaan eläkeläisten edunvalvojana. Paikallistoiminnan

Lisätiedot

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi

TOIVAKAN AUTOURHEILUKERHO RY www.toivakkaauk.fi SYYSKOKOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: 17.10.2009 klo 15.00 Paikka: Läsnä: Kerhohuone, Toivakantie 36, Toivakka Timo Särkkä Jukka Heinonen Markku Ilomäki Kirsi Rutajärvi Venla Rutajärvi Juha Lampinen Heimo Nieminen

Lisätiedot

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010 Vesteristen sukukokous 19-20.6.2010 Helsingissä The meeting of the Family Society in 2010 was held in Helsinki the 19 th and 20 th of June. Kuvat, photos: Jorma A. Vesterinen Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta

Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 6/2011 Kokousaika 17.10.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Kaupungintalo Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011.

Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011. VALLILAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 27.2.2011. Patentti- ja rekisterihallitus on vahvistanut säännöt 22.3.2011. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 13. 14.4.1930 VIIPURISSA Talikkalan Toverit 50 kg 66.5 kg 1. Uuno Tuovinen Kouvolan Pojat 1. Erkki Mela Talikkalan Toverit 2. Ossi Mäki Tampereen Yritys 2. Usko Ronkanen Hki Työväen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen.

2 Kokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Janne Halunen ja sihteeriksi Henri Kinnunen. Kempeleen Metsästys- ja Kennelyhdistys r.y. PÖYTÄKIRJA Asia Vuosikokous Aika 28.03.2014 klo 18.30. Paikka Läsnä Kempeleen Kunnanvaltuustosali 23 osallistujaa. Liite1 1 Janne Halunen avasi kokouksen klo18:38

Lisätiedot

SÄÄNNÖT PAKILAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY NIMI JA KOTIPAIKKA

SÄÄNNÖT PAKILAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY NIMI JA KOTIPAIKKA PAKILAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT Sääntömuutos hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa 28.9.2014, joka myös valtuutti johtokunnan tekemään kokouksessa hyväksyttyihin sääntöihin (patentti- ja

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt

Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS

JYTY JÄMSÄ RY. Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS JYTY JÄMSÄ RY Aktiivista ja valveutunutta yhdistystoimintaa jo vuodesta 1965 TOIMINTAKERTOMUS 2015 1 1. HALLINTO 1.1 Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Sihteeri Ulla Mäkiaho Riitta Leiman Ulla Peltonen

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2008 Bobäck byaförening rf. Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa, Esko Niemi-Hukkala, Heikki Niemi, Sari Söderman. 14.1.2008 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 13.1.2008 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Heikki Niemi, Sari Söderman. Asiat: 1. Avaus. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo. 18.00. 2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Paikalla oli yhteensä 24 henkilöä. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY SYYSKOKOUS AIKA Maanantai 24.10.2011 klo 18:30 PAIKKA Skomarsin torppa, Hakunila LÄSNÄ (pj) Eila Varis Veikko Saukkonen (siht) Sirkka Luukkanen Reino Raijos Taimi Saloheimo

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

PINTOP Pintakäsittelyopettajien yhdistys VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA. LAPPEENRANTA, hotelli Lappeen kokoustilat

PINTOP Pintakäsittelyopettajien yhdistys VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA. LAPPEENRANTA, hotelli Lappeen kokoustilat 1 (5) PINTOP Pintakäsittelyopettajien yhdistys VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika: 29.4.05 Paikka: Läsnäolijat: LAPPEENRANTA, hotelli Lappeen kokoustilat Liite 1 Kokouksen avaaminen Yhdistyksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013

Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 Lounais-Suomen Ajokoirayhdistys ry 1 Lounais Suomen Ajokoirayhdistys ry. Vuosikokous 2013 PÖYTÄKIRJA Aihe Lounais - Suomen Ajokoirayhdistyksen vuosikokous 2013 Aika 14.03.2013 klo 18.00 Paikka Ravintola

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf.

Purolan kyläyhdistys ry. PÖYTÄKIRJA 1/2006 Bobäck byaförening rf. 17.1.2006 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 15.1.2006 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Erkki Kasto, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Harri Ala-aho Kari Meriläinen, Sari

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 40 08.06.2015. 40 Asianro 4356/10.00.02.01/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat 40 08.06.2015. 40 Asianro 4356/10.00.02.01/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 40 Asianro 4356/10.00.02.01/2015 Yritystonttia 297-8-62-4 (Siilokatu 1) koskeva esisopimuksen tekeminen / Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006

VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 VENESJÄRVEN KYLÄSANOMAT www.kankaanpaa.fi/venesjarvi Kesäkuu 2006 Puheenjohtajan palsta Hei kaikille venesjärveläisille ja lehden lukijoille. Nyt se ISOKESÄ vihdoin alkoi. Niin ainakin omat lapset sanoivat

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

REISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄT RY.

REISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄT RY. REISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄT RY. VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 REISJÄRVEN HEVOSYSTÄVÄT RY. HALLITUKSEN KOKOONPANO: Raimo Saarela, puheenjohtaja Pirkko Hanhineva, sihteeri Tapani Saartoala, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Pentti Rautalahti ja sihteeriksi Jali Ruuskanen. -

2. Kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Pentti Rautalahti ja sihteeriksi Jali Ruuskanen. - l ASUNTOOYIIRISRANTA POYTAKIRJA VARSINAISESTA YHTIOKOKOUKSESTA~ joka pidettiin maanantaina 15.5.1 995 klo 18-20 Hotelli Matinlahdessa Matinkylassä. 1. Kokouksen avaus Hallituksen puheenjohtaja Jali Ruuskanen

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti SAVIPONNIN KOSTEIKON (2,5 HA) TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET Kosteikon

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A

1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013. Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(4) VUOSIKOKOUS 3.3.2013 Aika Sunnuntai 3.3.2013 klo 14.20 16.05 Paikka Lehtovaaran erätalo, Piiralantie 145A Osallistujat Käsitellyt asiat: Laatikainen Sinikka Fordell

Lisätiedot

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Markku Toikkanen. vpj Esko Pelkonen (-) Olavi Tuikkanen. siht. Marjatta Suominen (x) Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu markkinointitoimikunta Nro 6 / 2009 29 Kokousaika 30.06.2009 klo 9.00 9.50 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana) x = läsnä -

Lisätiedot

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi.

Pöytäkirja. 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Pöytäkirja Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry Vuosikokous 22.02.2009 Aika 13.00 14.20 Paikka Seuran Maja Läsnä 39 jäsentä 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Vesa Välimäki avasi kokouksen ja toivotti

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot