MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki , Oulun seutu

Transkriptio

1 MATKARAPORTTI Kummikylien puutarhaopintoretki , Oulun seutu Yhteisöhautomo

2 KUMMIKYLIEN PUUTARHAOPINTORETKI Pihatutustuminen Pirkko ja Jaakko Kuusjärven pihaan Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi ovat suunnitelleet ja laittaneet pihaansa hienoksi jo 40 vuoden ajan. Hoidettua pinta-alaa pihalla on puoli hehtaaria, joten työtä riittää varsinkin keväisin. Pirkko on kätevä käsistään ja tekee paljon pajutöitä. Piha-alueelta löytyy myös pajumaa, jossa kasvatetaan pajuja Pirkon pajutöitä varten. Pajujen varret leikataan kokonaan pois joka syksy, näin varret eivät haaroitu vaan ovat suoria ja valmiita pajutöitä varten. Pajut ehtivät kasvaa kesän aikana noin 3 metriä. Pajupossut Wagner ja Möhkö Jaakko on tehnyt pihan kivipylväät sekä polut ja kivetykset. Osa kivipylväistä on tehty peittämään kaadettujen lehtikuusien runkoja ja osan sisällä on led-valot. Vasemmalla kuvassa on kivipylvään sisään piilotettuna kaadetun lehtikuusen runko. Pariskunnan pihalla on kolme punakoivua. Punakoivu on luonnonoikku, joka on löydetty Oulun seudulta parikymmentä vuotta sitten. Punakoivu ei kuki, eikä se lisäänny luonnostaan, joten kaikki punakoivut ovat kloonattuja luonnosta löydetystä yksilöstä. Pajusta tehty kukka sekä parimetrinen puutarhan emäntä

3 Takapihalla on kesäkeittiö, joka on ahkerassa käytössä. Viime kesänä pariskunta siirsi koko keittiön ulos jauhoineen ja kapustoineen, mutta tänä kesänä ulkona on syöty lähinnä vain lounasaikaan. Äimäraution siirtolapuutarha Äimäraution siirtolapuutarhassa meidän oppaanamme toimi Helvi Klemetti. Hän on siirtolapuutarhan entinen puheenjohtaja ja hänellä on ollut mökki siirtolapuutarhassa jo 30 vuotta. Saimme hyvän esittelyn siirtolapuutarhan kerhotalolla paikan historiasta. Siirtolapuutarhaidea on peräisin Saksasta vuodelta Äimäraution siirtolapuutarha on perustettu sodan jälkeen vuonna 1940 ja sen alkuperäisenä tarkoituksena on ollut ruoan viljeleminen. Alue on vanhaa meren pohjaa ja ennen puutarhan perustamista se toimi hevos- ja lehmihakana. Vuonna 1946 perustettiin puutarhayhdistys, joka sai oman lipun 60-luvulla. Lipussa on joutsen pari valkoisella pohjalla. Kaupunkilaiset osoittivat vilkasta kiinnostusta aluetta kohtaan ja palstat jouduttiin arpomaan vuoden 1948 keväällä. Vuokra-aika oli kymmenen vuotta ja palstojen neliövuokra yksi markka, joka vuoden 2009 rahassa vastaa neljää senttiä. Alueella rakennettiin vilkkaasti. Palstojen muokkaaminen oli työlästä, sillä maa oli kovaa turveketoa. Ensimmäiset perunasadot korjattiin kuitenkin jo vuoden 1948 syksynä. Perunan lisäksi viljeltiin muita juureksia ja istutettiin marjapensaita. Useita mökkejä nousi harjakorkeuteen. Ensimmäinen mökki rakennettiin tiettävästi palstalle numero 119 Kullerontien ja Esikontien risteykseen kerhotalon tonttia vastapäätä. (Äimäraution siirtolapuutarha, Historiaa vuosilta ) Siirtolapuutarhassa oli vuonna 1946 yhteensä 143 puutarhaa. Sähköt tulivat vuonna 1974 ja vesijohdot hieman aikaisemmin. Ennen vesijohtoja alueelle kaivettiin paljon pohjavesikaivoja, mutta ne olivat käyttökelvottomia veden suolaisuuden vuoksi. Mökit on tarkoitettu vain kesäkäyttöön, sillä vesijohdot suljetaan talveksi.

4 Kerhotalon rakentaminen on aloitettu vuonna Kerhotalon salissa pidetään tapahtumia, lasten kerhoja ja yhdistyksen jäsenet voivat vuokrata kerhotalon. Alueella on yhdistyksen jäsenten käytössä oleva tenniskenttä, leikkikenttä, petanquekenttä, suihkut, vessat, kompostointipisteet ja parkkipaikat. Alueen mökit ovat omistusmökkejä ja tontin ovat vuokratontteja. Tontin ovat erikokoisia. Tontille saa rakentaa 28m² mökin, 9m² terassin sekä 7m² varaston. Saimme vierailla usealla pihalla ja pääsimme tutustumaan Helvin mökkiin. Alla kuvasatoa siirtolapuutarhan upeista pihoista. Monilla pihoilla viljeltiin hyötykasveja kuten sipulia, punajuurta ja perunaa.

5 Äimäraution raviradan laajennus aiheuttaa muutoksia nykyisessä siirtolapuutarhan kaavassa. Raviradan ja tien läheisyydessä olevia tontteja joudutaan siirtämään eri paikkaan. Myös raviradan päädyssä sijaitseva parkkipaikka tulee todennäköisesti poistumaan, joten muita parkkialueita täytyy laajentaa. Oulun kaupunki on muuttanut joidenkin siirtolapuutarhan teiden nimiä, sillä samannimisiä teitä on ollut muuallakin Oulun alueella ja tästä on seurannut sekaannuksia. Uuden maanvuokrasopimuksen vuoksi yhdistyksen säännöt muutettiin vielä kerran 18. päivänä syyskuuta vuonna Maanvuokrasopimuksen mukaan kaupunki vuokraa vuoden 2011 alusta koko puutarhaalueen yhdistykselle, joka vuokraa palstat edelleen jäsenilleen. Vuokrasummien erotuksella yhdistys on lupautunut hoitamaan alueella olevat kaupungin yleiset puistoalueet. Vuokrasopimukset allekirjoitettiin kerhotalolla vuoden 2010 syyskuun alussa. Sopimukset ovat voimassa vuoteen (Äimäraution siirtolapuutarha, Historiaa vuosilta ) Pihatutustuminen Anne Karvinen-Poutasen ja Reijo Poutasen pihaan Anne ja Reijo ovat aloittaneet pihansa kuntoon laiton vuonna Heidän tonttinsa on 1022m² kokoinen ja koko alue on käytetty hyvin hyödyksi. Viime talvi oli ollut pihan katajille, tuijille ja pensaille kova ja osa niistä oli pitänyt hävittää. Pihalta löytyy joitain erikoisuuksia kuten Mongolian vaahtera, purppurahappomarja ja säleikkövilliviini, joka kasvaa talon seinustaa pitkin ja pyrkii sisälle asti.

6 Piha-alue on täynnä kauniita yksityiskohtia ja pihalta löytyy myös Reijon Annelle rakentama kesämökki, joka on sisustettu kauniisti saaristolaishenkisesti. Sisustus rauhoittaa Annea ja tuo muistoja mieleen, sillä hänen isoisänsä oli kalastaja. Kummikylät Vuotunki ja Määttälänvaara Osallistujia opintoretkellä oli yhteensä 16 henkilöä ja tarve kummikylien puutarhateemaisesta opintoretkestä nousi esille Vuotungin kylätalolla ProAgrian järjestämässä pihainfossa ja Yhteisöhautomohankkeen Uusien mahdollisuuksien maaseutu-illassa. Opintoretkellä oli mukana kummikylien Vuotungin ja Määttälänvaaran edustajia. Paluumatkalla opintoretkelle osallistuneet täyttivät palautelomakkeen, jolla kerättiin mielipiteitä kohteista, kuljetuksista yms., mutta ennen kaikkea haluttiin kerätä ideoita kummikylien yhteistyötä varten. Ideoita tulikin esille paljon. Kummikylien yhteiset tapahtumat toisivat enemmän väkeä tapahtumiin ja lisäisivät resursseja. Tapahtumat voisivat olla koko perheen leikkimielisiä kilpailuja, taimienvaihtopäiviä, kesäillanistujaisia tai opintoretkiä. Mielenkiintoisimmaksi kohteeksi nousi Äimäraution siirtolapuutarha, mutta kaikki kohteet saivat kuitenkin ääniä.