Sotilasavustus

Transkriptio

1 Sotilasavustus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Etuuden osat Kuukausittain maksettavat Kertakorvauksena maksettavat Oikeus ja edellytykset Oikeus Varusmies Siviilipalvelus Omainen Ulkomailla asuva Edellytykset Suhde muihin etuuksiin Opintotuen asumislisä Yleinen asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Hakuaika Palvelustietojen käyttäminen Lisäselvitysten pyytäminen Lisäselvityskirjeet sotilasavustuksessa Hakemuksen peruminen Määrä Määräytymisperusteet Perusavustuksena korvattavat menot Asumisavustuksena korvattavat menot Huomioon otettavat asumismenot Kertakorvaukset Elatusavustus Erityisavustuksena korvattavat menot Opintolainojen korkomenot i

3 1.8.6 Tulot ja vähennykset Palkkatulot Elinkeinotoiminnan tulot Maa- ja metsätaloustoiminnan ja apurahansaajan tulot Etuoikeutetut tulot Ratkaiseminen Käsittelypaikka Sotilasavustuksen käsittelypaikasta Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Lisäselvitykset Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Päätöksensaajat Ilmoitusvelvollisuus Keskeyttäminen Lakkauttaminen Lakkauttaminen pyynnöstä Liikamaksu Takaisinperintä Tarkistaminen Maksaminen Maksuosoite Maksunsaajat Ennakonpidätys Etuusmaksujen peruutukset pankista Päätöksen oikaisu ja poistaminen Muutoksenhaku ii

4 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

5 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Asevelvollisuus koskee kaikkia miespuolisia Suomen kansalaisia. Asevelvollisuuden voi suorittaa joko varusmiespalveluksena tai siviilipalveluksena. Naiset voivat suorittaa varusmiespalveluksen vapaaehtoisesti. Sotilasavustuksen tavoitteena on turvata palveluksessa olevan asevelvollisen ja hänen omaistensa toimeentulo palveluksen aikana Etuuden osat Kela maksaa sotilasavustuksena (SAL 3 ) asevelvolliselle asumisavustusta opintolainojen korot asevelvollisen omaiselle perusavustusta asumisavustusta erityisavustusta avustusta elatuapuun oikeutetulle lapselle. Jos lapselle maksetaan elatusapua sotilasavustuksena, hänelle ei makseta samanaikaisesti perusavustusta. Sotilasavustuksen eri osia maksetaan joko kuukausittain maksettavina etuuksina tai kertakorvauksina. Sotilasavustuksen määrään vaikuttavat asevelvollisen ja omaisten käytettävissä olevat nettotulot Kuukausittain maksettavat Perusavustus Perusavustuksella katetaan asevelvollisen omaisen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (SAL 781/ ). Tällaisia omaisen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvia menoja ovat esimerkiksi ravinto puhtaus vaatetus vähäiset terveydenhoitomenot, kuten terveyskeskusmaksut ja käsikauppalääkkeet lehti-, puhelin-, kännykkä- ja televisiolupamaksut vakuutusmaksut kohtuulliset työmatkakustannukset, jotka ovat enintään 500 euroa vuodessa 2

6 virkistys- ja harrastusmenot. Asumisavustus Asumisavustus korvaa palveluksessa olevan asevelvollisen tai avustukseen oikeutetun omaisen vakinaisen (SAL 781/ ) vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon tai omistusasunnon asumismenot. Ks. asumisavustuksena maksettavat kertakorvaukset Asevelvolliselle itselleen maksetaan asumisavustus vuokra-asunnon asumismenoista vain erityisestä syystä. Erityisellä syyllä tarkoitetaan sitä, että asevelvollisen pitää asua vakinaisesti asunnossaan. Vakinaisena asumista pidetään silloin, kun asevelvollinen on vuokrannut asuntonsa viimeistään noin 3 kuukautta ennen palveluksen alkamista. Asevelvollisen tämän aikarajan jälkeen tai vasta palveluksen aikana hankkiman asunnon asumismenot voidaan kuitenkin korvata, jos asunnon hankkimiseen on ollut perusteltu syy. Asevelvollinen voi vaihtaa asuntoaan ennen palvelusta tai sen aikana. Uusi asunto voi sijaita eri paikkakunnalla (myös palveluspaikkakunnalla) ja olla vuokratasoltaan kalliimpi tai halvempi. Asumisavustus maksetaan kuitenkin enintään paikkakunnan käyvän vuokratason mukaisena. Kun kyseessä on sotilasavustukseen oikeutetun omaisen vuokra-asunto tai asevelvollisen taikka sotilasavustukseen oikeutetun omaisen omistusasunto tai asumisoikeusasunto ei erityisen syyn olemassaoloa edellytetä. Perusteltu syy Vakinaista asumista ei asumisavustuksen myöntämiseksi edellytetä ja asevelvollinen voi vuokrata asunnon koska tahansa ennen palvelusta tai palveluksen aikana, jos asunnon hankkimiseen on perusteltu syy, kuten esim. perheen perustaminen (avioliitto tai avoliitto katsotaan perheen perustamiseksi), opiskelun tai työn aloittaminen muualla kuin kotipaikkakunnalla 2-3 kuukauden sisällä palveluksen päättymisestä. Hakijan asunnon pitää sijaita kotipaikkakunnan ulkopuolella ja niin, että sieltä on mahdollista käydä työssä tai opiskella. Harkintaa voi käyttää jos etäisyys on pitkä saman kunnan sisällä. Urheilijan pelaajasopimus voidaan rinnastaa työsopimukseen. asunnon saanti pitkähkön jonotuksen jälkeen asevelvollisen vanhemmat myyvät asuntonsa, joka on ollut myös asevelvollisen asuntona, ja muuttavat esim. pieneen asuntoon tai ulkomaille. Perusteltuna syynä ei pidetä asevelvollisen ilmoitusta halusta itsenäistyä tai sitä, että vanhemmat eivät halua lapsensa enää asuvan kotona. Syyksi ei ole myöskään hyväksytty asevelvollisen ilmoitusta, että hän ei tule toimeen vanhempiensa kanssa. Kotona asuvan asevelvollisen asumisavustus Jos asevelvollisella on ollut tuloja ja hän on jo ennen palveluksen alkamista osallistunut perheen asumismenojen maksamiseen, korvataan hänen osuutensa asumismenoista asumisavustuksena. Urheilijoiden asunnot Palveluksensa aloittavat urheilijat ilmoittavat toisinaan tarpeesta vuokrata asunto palveluspaikan läheltä, jotta he voivat osallistua harjoituksiin. He pitävät asuntoa välttämättömänä pystyäkseen 'palautumaan' raskaan harjoittelun jälkeen. Harjoittelua ja palautumista ei kuitenkaan pidetä perusteltuna syynä. 3

7 Elatusapu Jos asevelvollinen on oikeuden päätöksellä tai sosiaalilautakunnan vahvistaman kirjallisen sopimuksen perusteella velvoitettu maksamaan kuukausittain alaikäiselle lapselleen elatusapua eikä hän kykene sitä tuloistaan tai omaisuudestaan maksamaan, Kela maksaa elatusavun palvelusajalta sotilasavustuksena (SAL 781/ ) Ks. Elatusavustus Kertakorvauksena maksettavat Asumisavustuksen kertakorvaus Asumismenot, joita ei voi sisällyttää kuukausittain maksettavaan asumisavustukseen, korvataan asumisavustuksen kertakorvauksena. Erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut sekä sähköstä ja kaasusta aiheutuvat kustannukset korvataan asumisavustuksen kertakorvauksena. Laskut korvataan, jos ne erääntyvät ja maksetaan palvelusaikana tai palveluksen päättymiskuukauden aikana (SAL 781/ ). Jos hakija on maksanut palvelusaikana erääntyvän laskun ennen palveluksen alkamista, laskusta voi maksaa korvauksen. Erityisavustus Sotilasavustukseen oikeutetulle omaiselle voidaan harkinnan mukaan myöntää erityisavustus hänen henkilökohtaisia olosuhteitaan ja paikallisia oloja vastaaviin tarpeellisiin ja määrältään kohtuullisiin menoihin (SAL 781/ ). Erityisavustuksen myöntämisen edellytys on, ettei haettuja menoja katsota perusavustukseen kuuluviksi tai ettei hakija saa niistä korvausta muualta. Erityisavustuksena korvataan vain hakijan itsensä maksettaviksi jäävät kohtuulliset menot, jos ne erääntyvät ja maksetaan palvelusaikana tai palveluksen päättymiskuukauden aikana (SAL 781/ ). Jos hakija on maksanut palvelusaikana erääntyvän laskun ennen palveluksen alkamista, laskusta voi maksaa korvauksen. Opintolainojen korot Asevelvolliselle itselleen voidaan korvata sotilasavustuksena opintolainojen korot (OTL 65/1994 ja kumottu opintotukilaki 28/1972), jos ne erääntyvät ja maksetaan palvelusaikana tai palveluksen päättymiskuukauden aikana. Jos hakija on maksanut palvelusaikana erääntyvän laskun ennen palveluksen alkamista, korvauksen voi maksaa. Ks. erityisavustuksena korvattavat omaisen opintolainojen korot 1.4. Oikeus ja edellytykset Sotilasavustusta voi saada (SAL 781/ ) palveluksessa oleva asevelvollinen ja palveluksessa olevan asevelvollisen omainen Sotilasavustuksen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että palvelus on heikentänyt avustuksen hakijan toimeentulomahdollisuuksia ja että hän on avustuksen tarpeessa (SAL 781/ ) 4

8 Oikeus Sotilasavustusta voi saada (SAL 781/ ) palveluksessa oleva asevelvollinen tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen. Asumisavustusta myönnetään hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin kohtuullisiin asumismenoihin sekä maksetaan hänen opintolainojensa korot. palveluksessa olevan asevelvollisen omainen perusavustuksena, asumisavustuksena ja erityisavustuksena. Näillä turvataan omaiselle palveluksen alkamista edeltävä ja paikallisia oloja vastaava kohtuullinen toimeentulo. elatusapuun oikeutettu lapsi elatusapusopimuksessa vahvistetun määrän mukaisena. Palveluksessa oleva asevelvollinen voi olla suorittamassa joko varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta. Hän on voinut tulla palvelukseen myös ulkomailta. Sotilasavustukseen on oikeus myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalla naisella. Myös reservin kertausharjoituksessa tai täydennyspalveluksessa olevalla tai hänen omaisellaan on oikeus sotilasavustukseen. Milloin oikeus avustukseen alkaa ja päättyy? Sotilasavustukseen on oikeus palvelukseen astumispäivästä sen kuukauden loppuun, jona asevelvollinen kotiutetaan tai palvelus keskeytyy vähintään 14 päivän ajaksi. Jos kotiuttaminen siirtyy seuraavalle kuukaudelle esim. henkilökohtaisten syylomien takia, Kela jatkaa sotilasavustuksen maksamista uuden kotiuttamiskuukauden loppuun. Avustusta ei ilman erityistä syytä myönnetä aikaisemmalta ajalta kuin hakemiskuukauden alusta. Jos oikeus avustukseen on syntynyt palveluksen kestäessä, avustus myönnetään aikaisintaan oikeuden syntymisestä alkaen (SAL 781/ ja SAL 781/ ). Jatkuvasuoritteista sotilasavustusta ei myönnetä, jos se alkaisi palveluksen päättymispäivän jälkeen. Reservin kertausharjoituksessa ja täydennyspalveluksessa olevalle tai hänen omaiselleen sotilasavustus myönnetään koko palvelusajalta jälkikäteen kertasuorituksena. Yleensä kertausharjoitusaika on niin lyhyt ja harjoitusajalta maksettava korvaus niin suuri, että palvelus ei ehdi heikentää hakijan toimeentulomahdollisuuksia (SAL 781/ ) Varusmies Varusmiehellä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalla naisella on oikeus asumisavustukseen hänen käytössään olevasta asunnosta aiheutuviin asumismenoihin. Asumisavustusta voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Vuokra-asunnon asumismenojen korvaamisen edellytyksenä on, että varusmies on vuokrannut asuntonsa viimeistään noin kolme kuukautta ennen palveluksen alkamista. Varusmiehellä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalla naisella on oikeus saada korvatuksi opintolainojensa korot sotilasavustuksena. 5

9 Siviilipalvelus Siviilipalvelusmiehen palvelus alkaa koulutusjaksolla Lapinjärven koulutuskeskuksessa, minkä jälkeen hän siirtyy varsinaiseen palveluspaikkaansa. Koulutusjakson ajalta Kela maksaa siviilipalvelusmiehen oman vakinaisen asunnon asumismenot asumisavustuksena palvelukseen astumispäivästä sen kuukauden loppuun, jonka aikana palvelus koulutuskeskuksessa päättyy. Siviilipalvelusmiehellä on palvelusaikanaan oikeus mm. palveluspaikan kustantamaan ilmaiseen asuntoon (siviilipalveluslaki 46 ). Asunto voi sijaita palveluspaikan tiloissa, palveluspaikan vuokraamassa asunnossa tai siviilipalvelusmiehen omassa vakinaisessa asunnossa. Lapinjärven koulutusjakson jälkeen Kela maksaa asumisavustusta siviilipalvelusmiehen vakinaisen asunnon asumismenoista silloin, kun palveluspaikka osoittaa hänet asumaan johonkin muuhun asuntoon. Jos siviilipalvelusmies asuu omassa asunnossaan, vaikka palveluspaikka on osoittanut hänelle muun asunnon asumispaikaksi, Kela maksaa silti siviilipalvelusmiehen vakituisen asunnon asumismenot. Kelalle ei ole merkitystä, kummassa asunnossa siviilipalvelusmies asuu. Jos palveluspaikka osoittaa siviilipalvelusmiehen asumaan hänen omaan vakinaiseen asuntoonsa tai ei osoita hänelle mitään asuntoa, palveluspaikka vastaa vakituisen asunnon asumismenoista. Kun siviilipalvelusmies on avio- tai avoliitossa, palveluspaikka maksaa vain puolet asumismenoista. Kaikissa tilanteissa Kela maksaa siviilipalvelusmiehen asuntolainojen korot asumisavustuksena koko palvelusajalta. Palveluspaikka korvaa asumismenot osittain Jos palveluspaikka osoittaa siviilipalvelusmiehen asumaan hänen omaan vakinaiseen asuntoonsa ja maksaa asumismenot osittain, ei loppuja menoja (paitsi asuntolainojen korot) makseta asumisavustuksena, koska ne katsotaan palveluspaikan menoiksi (Siviilipalveluslaki / ). Jos palveluspaikka osoittaa siviilipalvelusmiehelle muun asunnon, mutta maksaa myös osan hänen oman vakinaisen asuntonsa asumismenoista, Kela maksaa loput vakituisen asunnon asumismenoista asumisavustuksena. Siviilipalvelusmiehellä on oikeus saada opintolainojensa korot sotilasavustuksena Omainen Sotilasavustukseen oikeutetulla omaisella sotilasavustuslaissa tarkoitetaan asevelvollisen aviopuolisoa tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolta, joka ei välien rikkoutumisen takia asu erillään puolisostaan. asevelvollisen avopuolisoa, jos hänellä on asevelvollisen kanssa yhteinen alaikäinen lapsi huollettavana asevelvollisen tai hänen aviopuolisonsa alaikäistä lasta, ottolasta tai asevelvollisen luokse yksityisesti pysyväisluonteisesti sijoitettua lasta, joka on hänen huollettavanaan. Samoin sotilasavustukseen katsotaan olevan oikeus yhteishuollossa olevalla alaikäisellä lapsella, jolle asevelvollinen ei ole oikeuden päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen maksamaan elatusapua. Lapsen huoltaminen edellyttää, että 6

10 asevelvollinen on jo ennen palvelusta osallistunut lapsen elatukseen. Jos lapsi on asunut samassa asunnossa asevelvollisen kanssa, asevelvollisen katsotaan osallistuneen lapsen elatukseen. (SAL 781/ ) Ulkomailla asuva Ulkomailta palvelukseen tulevalle asevelvollisille maksetaan sotilasavustusta samoin perustein kuin Suomessa asuville. Hänelle voidaan lisäksi maksaa asumisavustusta myös hänen Suomesta vuokraamansa asunnon asumismenoista Edellytykset Sotilasavustuksen saamisen yleisenä edellytyksenä on, että hakija tai hakijan omainen on palveluksessa ja palvelus on heikentänyt hakijan toimeentulomahdollisuuksia ja hän on avustuksen tarpeessa (SAL 781/ ). Osa palveluksen aloittaneista asevelvollisista keskeyttää palveluksen jo muutaman päivän kuluttua. Jos henkilö palaa entiseen työhönsä tai alkaa saada uudelleen aikaisemmin saamaansa sosiaalietuutta, etuuskäsittelijä harkitsee, onko palvelus heikentänyt hakijan toimeentulomahdollisuuksia. Esimerkiksi muutaman päivän palvelus harvoin heikentää asevelvollisen tai hänen perheensä toimeentuloa. jos asevelvollisen olosuhteet palautuvat ennalleen keskeytyksen jälkeen. Jos palvelus kestää enintään kolme vuorokautta, sotilasavustushakemus hylätään. Jos palvelus kestää yli kolme vuorokautta, sotilasavustus myönnetään asumistukikuukaudelle. Reservin kertausharjoituksessa ja täydennyspalveluksessa olevalle tai hänen omaiselleen sotilasavustus myönnetään koko palvelusajalta jälkikäteen kertasuorituksena. Yleensä kertausharjoitusaika on niin lyhyt ja Puolustusvoimien harjoitusajalta maksama korvaus niin suuri, että palvelus ei ehdi heikentää hakijan toimeentulomahdollisuuksia (SAL 781/ ). Pääsääntö on, että vain hakijan tai hänen avustukseen oikeutetun omaisensa itse maksamat asumismenot korvataan (SAL 781/ ). Maksukuitteja menoista ei vaadita, jos menot käyvät ilmi muusta yhteydestä, esim. vuokrasopimuksesta. Jos kuitenkin epäilet, että hakija ei itse maksa vuokraansa, pyydä häneltä selvitys vuokran maksamisesta kolmen palvelukseen menemistä edeltäneen kuukauden ajalta. Jos osoittautuu, että joku muu kuin asevelvollinen tai avustukseen oikeutettu omainen on maksanut tällä ajalla 1 2 kuukauden vuokran, tämä ei vielä estä asumisavustuksen myöntämistä. Pyydä tällöin hakijaa toimittamaan seuraavan kuukauden maksukuitti, josta pitää ilmetä, että hakija tuolloin maksaa itse vuokransa Suhde muihin etuuksiin Sotilasavustuksen vaikutuksesta muihin asumisen tuen muotoihin. 7

11 Opintotuen asumislisä Opintotukea ei myönnetä asevelvolliselle, joka suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta (OTL 65/ ). Kela lakkauttaa opintotuen, kun opiskelija menee varusmies- tai siviilipalvelukseen (OTL 65/ ). Tällöin Kela tarkistaa samassa asunnossa mahdollisesti asuvan muun ruokakunnan yleisen asumistuen, koska opiskelijan oikeus asumislisään päättyy (ATL 408/ ) Yleinen asumistuki Asumistukilaissa ei ole määritelty yleisen asumistuen ja sotilasavustuksen asumisavustuksen suhdetta, mutta ratkaisukäytännössä etuuksien suhde on määriteltävä. Maksussa oleva asumistuki katsotaan ensisijaiseksi asumisavustukseen nähden, joten asumisavustuksena myönnetään asumismenojen ja asumistuen erotus. Ratkaisua tehtäessä asumisavustuksena korvattavista asumismenoista vähennetään saatu asumistuki. Maksussa olevaa asumistukea ei lakkauteta palveluksen takia; ei edes väli- tai vuositarkistuksen yhteydessä. Palveluksessa olevan katsotaan olevan vain tilapäisesti poissa asunnostaan. Uutta asumistukea ei kuitenkaan myönnetä palveluksen alkamiskuukauden alusta ruokakunnalle, jolla on oikeus asumisavustukseen, tällöin asumismenot korvataan asumisavustuksena. Jos asumisavustus kuitenkin hylätään esim. tulojen tai säästöjen takia taikka erityisen syyn puuttumisen takia, voidaan ruokakunnalle myöntää asumistuki. Jos jollain ruokakunnan jäsenellä (esim. avopuolisolla) ei ole oikeutta asumisavustukseen, voidaan koko ruokakunnan asumismenoista myöntää asumistuki Eläkkeensaajan asumistuki Kun sotilasavustukseen oikeutettu omainen, joka saa eläkkeensaajan asumistukea, hakee sotilasavustusta, perheen asumisavustuksena korvattavista asumismenoista vähennetään ensin eläkkeensaajan asumistuki ja loput korvataan asumisavustuksena Hakeminen Sotilasavustusta voidaan hakea Kelasta lomakkeella SA1 tai verkossa Kelan internet-sivujen Asiointipalvelussa. Hakijoina voivat olla asevelvollinen, avustukseen oikeutettu omainen tai tämän huoltaja. Asevelvollinen ei voi hakea sotilasavustusta avustukseen oikeutetun omaisen puolesta eikä päinvastoin. Hakeminen lomakkeella SA1 Kaikkia sotilasavustuksen etuudenosia voidaan hakea Kelasta lomakkeella. Kun hakijalle on jo myönnetty asumisavustus, ja hän hakee korvausta yksittäiseen laskuun (esim. sähkölasku), hänen ei tarvitse täyttää uudelleen lomaketta SA1, ellei perheen olosuhteissa ole tapahtunut muutosta. Lasku on kuitenkin toimitettava Kelan toimistoon viimeistään palveluksen päättymiskuukauden aikana. 8

12 Hakeminen verkkoasiointipalvelussa Asevelvollinen voi verkossa hakea asumisavustusta ja avustusta opintolainan korkoihin. Asevelvollisen omainen voi verkossa hakea perusavustusta asumisavustusta erityisavustusta ja avustusta opintolainojen korkoihin. Verkossa voi myös ilmoittaa tukeen vaikuttavista muutoksista tai pyytää lakkauttamaan maksussa olevan sotilasavustuksen. Sotilasavustuksena maksettavaa elatusapua ei kuitenkaan voi hakea verkossa. Opintolainan korkojen korvaaminen Liitteet Korkojen korvaamista on haettava kumpanakin korkokautena (kesä- ja joulukuu) erikseen lomakkeella SA1 tai verkossa Kelan internet-sivujen Asiointipalvelussa. Kuukausittain erääntyvien korkojen korvaamiseen tarvitaan vain yksi hakemus palveluksen alkamiskaudelle. Tällä hakemuksella voidaan palveluksen alkamiskuukaudesta lukien korvata tulevien kuukausien korot. Jos hakijan olosuhteet muuttuvat, hänen on täytettävä uusi hakemus. Jos hakija maksaa korot myöhässä eräpäivän jälkeen, korkoavustusta on haettava maksukuukauden aikana. Avustusta on kuitenkin haettava viimeistään palveluksen päättymiskuukauden aikana. Hakijan tulee toimittaa hakemuksen liitteeksi seuraavat liitteet: Asumisavustus kopio vuokrasopimuksesta kopiota vuokrasopimuksesta ei tarvita, jos vuokranantaja on mukana Kelan vuokrasopimuskyselyssä, koska Kela saa näiltä vuokranantajilta sähköisesti tiedot vuokrasopimuksista ja vuokrankorotuksista. kopio maksukuitista, pankkisiirtolomakkeesta, muusta maksutositteesta tai maksunkorotusilmoituksesta, josta ilmenee vuokran tai vastikkeen eritelty määrä, jos vuokran määrä ei selviä vuokrasopimuksesta. maksukuittikopiot erikseen maksettavista lämmityskuluista sekä omakotitalon hoitomenoista, jos ne eivät selviä muista liitteistä (esim. vuokrasopimuksesta) sähkö- tai kaasulasku jos sähkölaskun korvaamista haetaan verkossa ja hakija haluaa, että korvaus maksetaan itselle, liitettä ei tarvita lainanantajan selvitys maksetuista asuntolainan koroista. Selvityksestä on käytävä ilmi lainan myöntöaika, lainan tämänhetkinen määrä ja korkoprosentti. selvitys perheen palkkatuloista (selvityksenä voidaan käyttää kopiota palkkalaskelmasta) Kuitti vuokrasta ja erikseen maksettavista lämmityskuluista voidaan harkinnan mukaan vaatia silloin, jos on erityistä syytä epäillä, että asevelvollinen tai avustukseen oikeutettu omainen ei ole itse maksanut vuokraa tai edellä mainittuja maksuja. 9

13 Perusavustus selvitys perheen palkkatuloista (selvityksenä voidaan käyttää kopiota palkkalaskelmasta) Erityisavustus selvitys perheen palkkatuloista (selvityksenä voidaan käyttää kopiota palkkalaskelmasta) Opintolainan korot pankin ilmoitus ja maksukuitti opintolainan koroista tai suoraveloitusilmoitus, jos hakija maksaa korot kuukausittain pelkkä hakemus riittää, jos hakija maksaa korot puolivuosittain selvitys palveluksessa olevan palkkatuloista (selvityksenä voidaan käyttää kopiota palkkalaskelmasta) Jos hakija haluaa Kelan maksavan korot suoraan pankille, avustusta on haettava niin hyvissä ajoin, että ne ehditään maksaa eräpäivään mennessä. Elatusapu kopio elatussopimuksesta, mikäli sitä ei ole toimitettu aikaisemmin Kelaan selvitys palveluksessa olevan palkkatuloista (selvityksenä voidaan käyttää kopiota palkkalaskelmasta) Vireilletulo Etuusasia tulee vireille sinä päivänä, kun kirjallinen hakemus tai muu vireilletuloasiakirja (esim. lääkärintodistus, ilmoitus työnantajan maksamasta palkasta, ks. ko.etuusohje) saapuu Kelaan tai muuhun toimivaltaiseen pisteeseen, esim. yhteispalvelupisteeseen tai työeläkelaitokseen. Kun hakemus tai muu asiakirja otetaan vastaan, se skannataan OIWAan. Hakemuksen saapumisajasta tulee jäädä Kelaan todisteellinen tieto, koska se voi vaikuttaa oikeuteen saada etuutta. Jos asiakirjan saapumisaika on epäselvä, asia tulkitaan asiakkaan eduksi (esimerkiksi aamulla postilaatikossa olevat asiakirjat voidaan tulkita edellisenä päivänä saapuneiksi). Hakemuksella postitse tai henkilökohtaisesti toimitettuna Pääsääntöisesti etuuksia on haettava hakemuslomakkeilla ja hakemukset on allekirjoitettava. Jos hakemusta ei ole laadittu hakemuslomakkeelle, asia rekisteröidään vireille ja hakijaa pyydetään täyttämään hakemuslomake. Jos hakemus saapuu allekirjoittamattomana esimerkiksi postitse, siihen ei kuitenkaan tarvitse pyytää allekirjoitusta, ellei ole syytä epäillä hakemuksen alkuperäisyyttä tai eheyttä eikä esimerkiksi sitä, että hakemus olisi asiakkaan tahdon vastainen. Asia tulee vireille myös puutteellisella hakemuksella. Puutteellista hakemusta ei palauteta asiakkaalle, vaan asiakasta pyydetään täydentämään sitä. Asiakkaalla on oikeus pyynnöstä saada todistus asiakirjan vastaanottamisesta. Sähköisen asiointipalvelun kautta Asiakas voi saattaa asian vireille myös sähköisellä hakemuksella osassa etuuksista käyttämällä Kelan sähköisiä asiointipalveluja. Hänen on tällöin tunnistauduttava joko pankkien verkkotunnusten tai sähköisen henkilökortin avulla. Sähköisen asioinnin palvelujen kautta jätetyistä hakemuksista lähtee automaattinen vastaanottokuittaus lähettäjälle. Tutustu verkkoasiointiin Kelassa (Asiakaspalvelu > Palvelutilanteen tuki > Verkkoasiointi Kelassa). 10

14 Sähköpostitse tai faksilla Suullisesti Asia voi tulla vireille myös sähköpostilla tai faksilla. Vireilletulotiedoista tulee käydä ilmi, mitä asia koskee sekä lähettäjän nimi ja yhteystiedot. Sähköpostiviesti, josta ilmenee kaikki etuuden hakemiseen liittyvät olennaiset tiedot, voidaan tulkita vireillepanoasiakirjaksi. Etuusasia tulee vireille sähköpostiviestin perusteella viestin saapumispäivänä, mutta asiakasta pyydetään toimittamaan alkuperäinen hakemuslomake myöhemmin. Viestin saapumisesta Kelaan tulee ilmoittaa välittömästi lähettäjälle. Sen voi tehdä sähköpostilla. Tämä ei ole kannanotto asian käsittelyn edellytyksiin, vaan ainoastaan ilmoitus viestin saapumisesta. Faksina toimitettu hakemus tulee vireille faksin saapumispäivänä. Faksatussa hakemuksessa oleva allekirjoitus on riittävä, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä ole syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä ja säilymistä muuttumattomana. Tällöin alkuperäistä hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa myöhemmin. Tietyissä tilanteissa asia voi tulla vireille myös asiakkaan suullisen hakemuksen (katso ko. etuusohje) tai ilmoituksen perusteella (esimerkiksi etuuden lakkautus tai päätöksen oikaisu asiakkaan eduksi). Suullisesti saadut tiedot on aina dokumentoitava OIWAn yhteydenottoon. Luo tarvittaessa toimeksiantotyö ja liitä yhteydenotto siihen. Lue lisää Hakemuksen vireille tulosta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kaikki menettelyohjeet > Hallintolain soveltamisohje > Vireilletulo) Sähköisestä asioinnista (Ratkaisutyö >Menettelyohjeet > Sähköinen asiointi) Lähettäjän vastuu Lähettäjä vastaa asiakirjan perillemenosta oikeaan osoitteeseen oikeassa ajassa. Asiakkaalla on ensisijainen velvollisuus selvittää, minkä viranomaisen tehtäviin asiakirjan käsittely kuuluu. Asiakas vastaa myös siitä, että asiakirja tulee perille toimivaltaiseen viranomaiseen ennen määräajan päättymistä. Esimerkiksi postinkulun viivästyminen ei poista lähettäjän vastuuta. Jos Kelan sähköpostipalvelin tai sähköinen asiointipalvelu ei ole ollut toiminnassa teknisen vian vuoksi eikä tämän vuoksi ole tietoa sähköisen viestin saapumisajankohdasta, viestin tai hakemuksen katsotaan saapuneen sinä ajankohtana, jona se on lähetetty. Tästä ajankohdasta on kuitenkin oltava luotettava selvitys Asiakirjan siirto Jos Kelaan on saapunut toiselle viranomaiselle tai laitokselle kuuluva asiakirja tee hakemukseen tai asiakirjaan saapumismerkintä siirrä asiakirja oikealle, toimivaltaiselle viranomaiselle tai muulle taholle, esimerkiksi kunnan viranomaiselle, toiselle eläkelaitokselle tai verotoimistoon. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä päätöstä asian tutkimatta jättämisestä tee hyvän hallintotavan mukaisesti asiakirjaan merkintä asian siirtämisestä ilmoita asian siirrosta asiakkaalle, jotta hän tietää, missä asia on käsiteltävänä. 11

15 Asiassa on toimittava viivytyksettä, koska määräajat lasketaan siitä, kun oikea viranomainen on saanut asiakirjan. Jos toimivaltaista viranomaista ei pystytä selvittämään eikä asian tutkiminen kuulu Kelan toimivaltaan, ota yhteys asiakkaaseen. Myös Kelassa asiakirja on siirrettävä viivytyksettä oikeaan käsittely-yksikköön Kuka voi hakea etuutta? Tässä ohjeessa on kerrottu yleiset säännöt siitä, kuka voi hakea etuutta missäkin tilanteessa. Tämän lisäksi on olemassa etuuskohtaisia säännöksiä, jotka voivat joko poiketa näistä yleisistä ohjeista tai täydentää niitä. Etuuksien osalta katso myös kohta Maksaminen Henkilö itse Täysivaltainen henkilö hakee etuutta yleensä itse. Täysivaltaisia ovat 18 vuotta täyttäneet henkilöt, ellei holhousviranomainen ole rajoittanut heidän oikeustoimikelpoisuuttaan tai julistanut heitä vajaavaltaisiksi. Täysivaltainen henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön eli asiamiehen hakemaan etuutta puolestaan. Henkilö voi itse hakea etuutta, vaikka hänelle olisi määrätty edunvalvoja. Edellytyksenä on tällöin, ettei holhousviranomainen ole rajoittanut hänen toimintakelpoisuuttaan (tai on rajoittanut muutoin, mutta rajoituksen ei voida katsoa koskevan etuusasioiden hoitoa). Lue lisää toimintakelpoisuuden rajoittamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?) Vajaavaltaisia ovat alle 18-vuotiaat tai henkilöt, jotka tuomioistuin on julistanut vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaiseksi julistettu henkilö ei voi itse hakea etuutta, vaan sitä hakee hänen puolestaan hänen edunvalvojansa. Kuitenkin vajaavaltaiseksi julistettu voi itse päättää henkilöään koskevista asioista (ei kuitenkaan taloudellisista asioista), jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Esimerkiksi Kelan pyyntö lääkärin lisätutkimuksiin on tällainen vajaavaltaisen henkilöä koskeva asia. Lue lisää vajaavaltaiseksi julistamisesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mitä tarkoittaa vajaavaltaiseksi julistaminen?) Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen huoltajansa. Yleensä alaikäisen puolesta etuuksia hakee hänen edunvalvojansa. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä on oikeus myös itse hakea etuutta. Alaikäisen hakijan osalta katso myös mahdolliset etuuskohtaiset menettelyt. Jos henkilö, jolla edellä kerrotun mukaisesti ei itsellään ole oikeutta hakea etuutta, on itse jättänyt etuushakemuksen, ota yhteyttä henkilön edunvalvojaan tai huoltajaan Edunvalvoja Edunvalvojalla on oikeus hakea etuutta, jos holhousviranomainen on määrännyt edunvalvojan hoitamaan henkilön taloudellisia asioita (kuten etuusasioita) tai varallisuutta. Henkilöä, jonka puolesta edunvalvoja toimii, kutsutaan päämieheksi. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi hakemuksen tehdä ja allekirjoittaa joko päämies itse tai edunvalvoja. Jos päämiehen oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu siten, ettei hän voi hoitaa taloudellisia asioitaan tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi, hakemuksen voi tehdä ja allekirjoittaa ainoastaan edunvalvoja. 12

16 Henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot saat tiedon: onko henkilölle määrätty edunvalvoja edunvalvojan nimestä ja tunnistetiedoista henkilön toimintakelpoisuuden rajoittamisesta onko henkilö julistettu vajaavaltaiseksi Selvitä aina myös edunvalvontamääräyksen sisältö (esimerkiksi toimintakelpoisuuden rajoituksen osalta). Vajaavaltaiseksi julistetun osalta edunvalvontamääräyksen sisältöä ei tarvitse selvittää, vaan tieto vajaavaltaiseksi julistamisesta riittää. Tiedot henkilölle määrätystä edunvalvojasta ja edunvalvontamääräyksen sisällöstä voit tarkistaa kyselyllä Maistraatin holhousasioiden rekisteriin. Kyselyä pääset käyttämään Ratkaisutyön etuuskohtaisilta sivuilta kohdasta Työvälineet (Holhousasioiden rekisteri). Tee kysely antamalla etuudensaajan henkilötunnus. Kyselyä varten tulee anoa käyttöoikeudet Tahdin Käyttövaltuuksienhallintajärjestelmästä (KVH) / Etuuskyselyt / Holhousrekisterin kyselijä. Huomaa, että voimassa oleva edunvalvontamääräys on voitu toimittaa Kelaan myös jo muun hakemuksen yhteydessä, jolloin määräys löytyy OIWAsta asiakkaan asiakirjoista. Tieto siitä, että henkilöllä on edunvalvoja, näkyy OIWAn asiakkaan Kooste-näytön ylälaidasta. Lue lisää edunvalvojasta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvoja?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Edunvalvontavaltuutettu Edunvalvontavaltuutettu voi hakea etuutta päämiehensä puolesta, jos edunvalvontavaltuutus on asianmukaisesti vahvistettu ja rekisteröity sekä kattaa etuusasioiden hoidon. Edunvalvontavaltuutus merkitään holhousasioiden rekisteriin. Tiedon voimassa olevasta edunvalvontavaltuutuksesta saat henkilötietojen kyselyllä HEKY/Henkilötiedot/Perhetiedot tai kyselyllä Väestörekisterikeskuksen holhousasioiden rekisteriin. Selvitä aina myös edunvalvontavaltuutuksen sisältö. Jos valtuutusta ei ole liitetty hakemukseen tai sitä ei ole toimitettu aiemmin Kelaan valtuutuksen tarkempi sisältö tulee tarkistaa edunvalvontavaltuutetulta tai maistraatista ja dokumentoida OIWAan. Lue lisää Edunvalvontavaltuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Mikä on edunvalvontavaltuutus?) Kela asioiden hoitaminen toisen puolesta (Ratkaisutyö > menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta) Asiamies eli valtuutettu Etuutta voi hakea myös asiamies eli valtuutettu. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan valtuuttajaa. Julkinen oikeusavustaja ja Suomen Asianajajaliittoon kuuluva asianajaja eivät tarvitse valtakirjaa, ellei ole syytä epäillä valtuutuksen todenperäisyyttä. Asianajaja nimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliiton jäsen. 13

17 Valtuuttajan on kuitenkin asioitava henkilökohtaisesti, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Huomaa, että salassa pidettävien tietojen (esimerkiksi asiakkaan etuus- ja terveydentilaa koskevien tietojen) luovuttaminen edellyttää aina yksilöityä valtakirjaa. Lue lisää valtuutuksesta (Ratkaisutyö > Menettelyohjeet > Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta > Valtuutus) Lähiomainen tai muu henkilö Eräitä etuuksia voi hakea myös lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hakijasta. Tämä koskee vain tilanteita, joissa henkilö ei sairauden, vanhuudenheikkouden tai muun sellaisen syyn takia pysty itse hakemaan eläkettä tai muutoin huolehtimaan etuutta koskevista eduistaan ja oikeuksistaan eikä hänellä ole edunvalvojaa (KEL 568/ mom.). Tällaisen henkilön ei tarvitse esittää valtakirjaa, vaan hänen esiintymisensä perustuu Kelan hyväksyntään. Lähiomaisen tai muun henkilön hyväksyminen henkilön Kela-asioiden hoitajaksi on Kelan harkinnassa. Epäselvissä tilanteissa voi pyytää omaista tai muuta henkilöä esittämään valtakirjan. Vastaava säännös sisältyy vammaisetuuksista annettuun lakiin (570/ mom.) lakiin kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/ luku 42 ) lakiin eläkkeensaajan asumistuesta (EAL 571/ luku 20 2 mom.) sairausvakuutuslakiin (SVL 1224/ luku 2 3 mom.) vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annettuun lakiin (133/ mom.) Hakuaika Sotilasavustusta on haettava viimeistään palveluksen päättymiskuukauden aikana. Sotilasavustuksessa ei ole takautuvaa hakuaikaa. (SAL 781/ ) Sotilasavustus myönnetään tai sen määrää korotetaan aikaisintaan hakemuskuukauden alusta, ellei avustuksen myöntämiseen tai korotukseen aikaisemmalta ajalta ole erityistä syytä. Erityiseksi syyksi soveltamiskäytännössä ei ole hyväksytty palveluksesta johtuvia vaikeuksia hakea sotilasavustusta ajoissa, eikä hakijan tietämättömyyttä siitä, että sotilasavustuksessa ei ole takautuvaa hakuaikaa. (SAL 781/ ) Palvelustietojen käyttäminen Kelalla on Puolustusvoimien ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sopimus siitä, että ne luovuttavat sähköisesti tietoja palvelukseen astuvista ja palveluksessa olevista asevelvollisista. Puolustusvoimat välittää Kelaan ennakkotiedot palvelukseen astuvista asevelvollisista. Lisäksi siltä saadaan tiedot palvelusta suorittavista asevelvollisista seuraavissa tilanteissa: palvelus alkaa palvelus päättyy sen tultua suoritetuksi palvelus keskeytyy vähintään 14 vrk:n ajaksi palvelus alkaa uudelleen vähintään 14 vrk:n keskeytyksen jälkeen 14

18 vähintään 14 vrk kestävä henkilökohtainen syyloma alkaa vähintään 14 vrk kestävä henkilökohtainen syyloma päättyy palvelus jatkuu siviilipalveluskeskuksessa (koulutusjakson jälkeen) siviilipalveluspaikka vaihtuu Työ- ja elinkeinoministeriö välittää Kelaan siviilipalvelusmiehistä vastaavat palveluksenaikaiset tiedot. Ministeriö ei kuitenkaan anna ennakkotietoja palvelukseenastuvista siviilipalvelusmiehistä. Osalle siviilipalvelusmiehiä ei heti koulutusjakson jälkeen löydy työpalvelupaikkaa. Jotkut heistä keskeyttävät palveluksen työpaikan etsimisen ajaksi ja tällöin Kelaan tulee sähköisesti keskeytysilmoitus. Siviilipalveluskeskus pyrkii kuitenkin siihen, että kaikki jäisivät Lapinjärvelle, josta käsin työpaikan etsiminen on tehokasta. Siviilipalveluskeskus täyttää kirjallisen ilmoituksen sinne jäävistä heti koulutuksen jälkeen ja uudelleen sitten, kun henkilö lähtee työpalveluun. Lomake annetaan sotilasavustuksen hakijalle mukaan tai faksataan kotitoimistoon. Lomake täytetään myös ns. legioonalaisista, jotka jäävät koko lopuksi palvelusajaksi erityistehtäviin Siviilipalveluskeskukseen Lapinjärvelle. Palvelukseen astuminen Jos ratkaisua tehdessäsi et vielä tiedä, onko varusmies tai siviilipalvelusmies todella mennyt palvelukseen, harkitse myönnätkö tiedon puuttumisesta huolimatta sotilasavustuksen. Ohjelma tekee tiedon puuttuessa sotilasavustuksen myönnön yhteydessä maksuesteen palvelukseen astumista seuraavan toisen kuukauden alkuun. Tieto ohjelman tekemästä maksuesteestä kirjoittuu kotitoimiston TORE-luettelolle Tarkistettavat asiat / Maksaminen estynyt ja TOKY / Etuuksien seuranta / Maksuesteet. Kun tieto palvelukseen astumisesta saadaan, ohjelma poistaa maksuesteen eräajossa. Tarkista OSKY:ltä tarvittaessa palvelukseen astuminen joukko-osastosta. Jos osoittautuu, että asevelvollinen ei ole lainkaan mennyt palvelukseen, kuule hakijaa ja oikaise sotilasavustus tekemällä hylkäävä päätös myöntöajankohdasta. Jos asevelvollinen on mennyt palvelukseen, mutta tieto siitä ei jostain syystä ole tullut ennen maksuesteen toteutumista, laita sotilasavustus uudelleen maksuun poistamalla maksueste ja laita takautuvat erät maksuun. Asumisosoitus Mikäli siviilipalvelusta suorittava tai hänen omaisensa hakee asumisavustusta, hänen tulee toimittaa Kelaan myös työpaikan antama asumisosoitus asumisen järjestämisestä. Jos asumisosoitus puuttuu, voit myöntää sotilasavustuksen enintään Lapinjärvellä tapahtuvan peruskoulutuksen päättymiskuukauden loppuun. Kun asumisosoitus saapuu, myönnä hakijalle sotilasavustukseen jatko tarkistusratkaisuna tai jos maksaminen on keskeytynyt tee uusi päätös sotilasavustuksesta. Palveluksen keskeytyminen Kun Kelaan saapuu Puolustusvoimilta tai työ- ja elinkeinoministeriöstä tieto palveluksen keskeytymisestä vähintään 14 vuorokaudeksi tai vähintään 14 vuorokautta kestävän henkilökohtaisen syyloman alkamisesta, ohjelma tekee eräajossa keskeytystä seuraavan kuukauden alkuun. Tieto ohjelman tekemästä maksuesteestä kirjoittuu kotitoimiston TOREluettelolle Tarkistettavat asiat / Maksaminen estynyt ja TOKY-luettelolle Etuuksien seuranta / Maksuesteet. Jos keskeytynyt palvelus jatkuu ja tieto jatkumisesta saapuu Kelaan ennen maksuerän maksujen poimintaa, maksueste poistetaan eräajolla. Jos palvelukseen palaaminen tapahtuu eri kuukauden aikana kuin keskeyttäminen, tapaukset kirjoittuvat TORE-luettelolle Tarkistettavat asiat / Palvelus jatkuu keskeytyksen jälkeen. 15

19 Maksueste toteutuu Jos tietoa palvelukseen palaamisesta ei tule ja maksueste toteutuu, lähetä hakijalle kehotus täyttää ja palauttaa sotilasavustushakemus. Hakemuksen saavuttua joko lakkauta sotilasavustus palveluksen keskeytymistä seuraavan kuukauden alusta tai poista maksueste, jos lakkauttamiseen ei ole syytä. Jos pyydettyä hakemusta ei saada, lakkauta sotilasavustus ilman hakemusta. Lakkautuksesta annetaan hakijalle päätös. Jos keskeyttäminen on tapahtunut palvelukseen astumiskuukauden aikana, tutki, onko hakijalle syntynyt oikeutta sotilasavustukseen. Palvelus jatkuu Jos Kelaan tulee tieto keskeytyneen palveluksen jatkumisesta ja sotilasavustus on jo lakkautettu, tapaus tulostuu TORE-luettelolle Tarkistettavat asiat / Keskeytynyt palvelus jatkuu. Jos keskeytystai lakkautusajankohdan ja uuden myöntävän päätöksen välille jää yli kaksi kuukautta, pyydä hakijalta uusi hakemus. Jos keskeytysaika on enintään kaksi kuukautta, tee myöntävä päätös uuteen asiakokonaisuuteen ilman hakemusta, jos katsot, että olosuhteet ovat pysyneet ennallaan. Palvelusmuodon vaihtuminen Kun varusmiespalvelusta suorittava siirtyy kesken palveluksen siviilipalvelukseen tai siviilipalvelusta suorittava siirtyy varusmiespalvelukseen, Kela saa tiedon palveluksen keskeyttämisestä Puolustusvoimilta tai työ- ja elinkeinoministeriöltä. Ohjelma tekee keskeyttämistiedon perusteella maksuesteen. Tällöin pyydä uusi hakemus. Siirron tapahtuessa entinen sotilasavustus lakkautetaan ja asiakokonaisuus samalla päättyy. Anna lakkauttamisesta hakijalle päätös. Tee uusi myöntö laittamalla vireille uusi asia. Ratkaisu muodostaa näin uuden asiakokonaisuuden. Kotiuttaminen Kun Kelaan saapuu tieto, että varusmies tai siviilipalvelusmies on suorittanut palveluksensa loppuun, sotilasavustus lakkautetaan ohjelmallisesti eräajossa palveluksen päättymistä seuraavan kuukauden alusta. Sotilasavustuksen päättymispäiväksi tulee lakkautusta edeltäneen kuukauden viimeinen päivä. Lakkautuksesta ei anneta päätöstä. Etuuskäsittelijä tekee kuitenkin lakkautuksen ja antaa sotilasavustuksen saajalle päätöksen silloin, kun kyseessä on elatusavustuksen saaja sekä silloin, kun lakkautuksesta aiheutuu liikamaksua. Näille tapauksille ohjelma tekee maksuesteen ja tapaukset viedään TOREn Tarkistettavat asiat -listalle Lisäselvitysten pyytäminen Jos asiakkaan toimittama hakemus on puutteellinen, asiakasta pyydetään lisäselvityksenä täydentämään hakemuslomakkeella ilmoitettuja tietoja tai toimittamaan hakemuslomakkeen liitteenä tarvittavia asiakirjoja. Tärkeää on, että pyydät kaikki asian ratkaisemiseksi tarvittavat lisäselvitykset mahdollisuuksien mukaan kerralla. Selkeä lisäselvityspyyntö auttaa asiakasta toimittamaan tarpeellisen tiedon. Muotoile lisäselvityspyyntö, niin että siitä selviää, mitä tietoja tarvitaan ja missä muodossa lisäselvitys tulee toimittaa. Selvitä kuitenkin ennen lisäselvitysten pyytämistä, onko tieto jo Kelassa ja voiko sitä käyttää (esimerkiksi asiakkaan aiempien hakemusten tai toisen etuuden hakemisen yhteydessä toimitetut tiedot, asiakkaan perheenjäsenten tiedot). Jos tieto on jo Kelassa käytettävissä, älä pyydä selvityksiä uudelleen. Huomaa, että eri etuuslaeissa on määritelty, milloin Kela saa pyytää lisäselvityksiä suoraan ulkopuoliselta taholta. Lue lisää tietojen saamisesta muilta tahoilta (Sinetin etusivu > Näin 16

20 toimimme > Turvallisuus > Tietosuoja > Tietojen saaminen > Linkki Tietojen saaminen - luettelo). Viestipalvelulla, soittamalla tai kirjallisesti Lisäselvitysten pyytämisen priorisointijärjestys on etuuskäsittelyssä Viestipalvelu tai puhelin Asiakaskirje (jos viestipalvelu tai puhelin eivät ole mahdollisia tai eivät sovellu asiakkaan tilanteeseen) Lisäselvitykset pyydetään ensisijaisesti viestipalvelulla tai puhelimella sen mukaan, kumpi näistä on tarkoituksenmukaisempi, ja saattaa asian paremmin päätökseen. Jos asiakasta ei tavoiteta viestillä tai soittamalla, asiakkaalle lähetetään asiakaskirje. Ilmoita asiakkaalle määräaika, mihin mennessä hänen tulee toimittaa pyydetty lisäselvitys. Kerro samalla, että asia voidaan määräajan kuluttua ratkaista, vaikka hän ei toimittaisi pyydettyä lisäselvitystä. Kirjaa suullisen lisäselvityspyynnön yhteydessä Oiwan yhteydenottoon, mitä lisäselvityksiä olet pyytänyt asiakkaalta ja mihin mennessä hänen tulee toimittaa ne. Jos asiakkaalla on jo vireillä työ Oiwassa, liitä yhteydenotto työhön, ja aseta sille tarvittaessa uusi odottamisaika. Ohjaa asiakas toimittamaan tarvittavat liitteet ensisijaisesti kela.fi:n Liitteet ja viestit -palvelun kautta tai kerro asiakkaalle vastausosoite, johon liitteet voi lähettää. Osoitteet löydät esim. Kela.fi:stä kohdasta Henkilöasiakkaat - Postia Kelaan. Käytössä on asiakkaan asuinpaikan mukaiset postilokero-osoitteet. Viestipalvelua käytetään etuuskäsittelyssä silloin, kun asiakas on hyväksynyt viestipalvelun käytön verkossa. Sitä kannattaa käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa ei ole tarvetta asiakkaan kokonaisvaltaiseen elämäntilanteen tai palvelutarpeen kartoittamiseen. Kelassa on käytössä yhteiset viestipalvelumallit (Ratkaisutyö > Hyvä tietää> Viestimallit) Jos asiakkaalle soitetaan, ja hän ei vastaa puheluun, hänelle lähetetään tekstiviesti tietokoneelta palvelusta (Sinetin etusivu) Kelassa on käytössä yhteiset tekstiviestimallit erilaisia tilanteita ja tarpeita varten (Ratkaisutyö > Hyvä tietää > Viestimallit) Muokkaa käyttämääsi mallia tarvittaessa asiakkaalle annetun puhelinnumeron osalta. Kopioi tekstiviesti ennen sen lähettämistä ja kirjaa se Oiwan yhteydenottoon Lisäselvitykset on hyvä pyytää asiakaskirjeellä silloin, jos tämä on tarkoituksenmukaista asiakkaan tilanne, selvitysten määrä tai laatu huomioon ottaen. Vaativissa etuusasioissa voi olla kuitenkin järkevää tavoitella asiakasta esim. puhelimitse parikin vuorokautta ennen asiakaskirjeen lähettämistä. Asiakas voi toimittaa lisäselvityksen joko viestipalvelun liitteenä, suullisesti tai kirjallisesti. Asiakas voi esimerkiksi puhelimitse täydentää hakemuslomakkeella ilmoittamatta jääneitä tietoja. Hakemuksen liitteenä toimitettavat ulkopuolisen tahon antamat selvitykset, kuten palkkatodistus tai vuokrasopimus, on kuitenkin toimitettava viestin liitteenä tai kirjallisesti. Etuuskohtaisesti on määritelty, mitkä tiedot asiakkaan tulee aina toimittaa kirjallisesti. Sähköposti ei ole tietoturvasyistä Kelassa virallinen asiointikanava. Jos asiakas kuitenkin toimittaa lisäselvityksen tai liitteitä sähköpostilla, ne hyväksytään. Lue lisää lisäselvitysten toimittamisesta sähköisesti ja liitetiedostojen vastaanottamisesta muistitikulla, CD:llä tai kännykällä. 17

21 Hakemuslomakkeen täydentäminen Jos asiakkaan toimittama hakemuslomake on puutteellisesti täytetty, älä palauta alkuperäistä hakemusta asiakkaalle täydennettäväksi, vaan pyydä häntä muutoin selvittämään hakemuslomakkeesta puuttuvia tietoja, ensisijaisesti viestipalvelun avulla. Kirjaa asiakkaan asiaan liittyvä täydennys tai muu tieto Oiwaan (ei-skannattavissa etuuksissa hakemuslomakkeelle tai erilliselle paperille). Jos kirjaat hakemuslomakkeelle asiakkaan ilmoittamia tietoja, erottele kirjaamasi tiedot asiakkaan omakätisistä merkinnöistä (esim. puumerkilläsi). Jos hakemuslomakkeesta puuttuu allekirjoitus, lue lisää etuusohjeen kohdasta Vireilletulo. Määräaikalisäselvitysten toimittamiselle Ilmoita lisäselvityspyynnön yhteydessä asiakkaalle määräaika, mihin mennessä pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa. Määräaikaa lisäselvitysten toimittamiselle on yleensä kaksi viikkoa, mutta se voi olla pidempikin, jos selvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Määräaika voi olla toisaalta lyhyempikin kuin kaksi viikkoa, jos asiakas kertoo pystyvänsä toimittamaan selvityksen jo aiemmin. Älä pyydä samaa kerran jo pyydettyä lisäselvitystä uudelleen. Jos asiakas on kirjallisesti hakemuslomakkeessa tai muutoin ilmoittanut toimittavansa lisäselvityksiä tiettyyn määräpäivään mennessä, älä pyydä asiakasta toimittamaan näitä lisäselvityksiä. Jos asiakas ei toimita lisäselvityksiä määräajassa, asia voidaan määräajan kuluttua käsitellä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Erityisesti ennen hylkäävän päätöksen antamista on hyvä tarkistaa, onko yhteydenotoissa, kommenteissa tai asiakaskirjeissä mainintaa asiakkaan kanssa sovitusta tai hänelle annetusta poikkeavasta määräajasta. Määräaikaa voidaan asiakkaan pyynnöstä pidentää, jos asiakas ei pysty toimittamaan lisäselvityksiä alkuperäiseen määräaikaan mennessä. Jos asiakas pyytää lisäaikaa, sovi hänen kanssaan uusi määräaika, kirjaa se Oiwan yhteydenottoon, liitä tämä odottavaan työhön ja aseta työlle tarvittaessa uusi odottamisaika. Voit antaa lisäaikaa yleensä vain kerran. Tarvittaessa määräaikaa voidaan tämänkin jälkeen pidentää, jos selvityksen viipyminen johtuu asiakkaasta riippumattomista syistä. Lue lisää asiaratkaisusta ja tutkimatta jättämisestä (Sinetin etusivu > Näin toimimme > Tietoa Kelasta > Hallinnolliset menettelyt > Hyvä hallinto > Asian ratkaiseminen) Lisäselvityskirjeet sotilasavustuksessa Voit käyttää seuraavia lisäselvityspyyntökirjeitä pyytäessäsi asiakasta täydentämään puutteellista hakemuslomakettaan SAL01 Sotilasavustushakemuksen täydentäminen SAL02 Sotilasavustuksen tarkistaminen Hakemuksen peruminen Sotilasavustuksen hakija voi perua hakemuksensa, jos päätöstä ei ole vielä annettu. Perumisen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. 18