LIPERIN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIPERIN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 2011"

Transkriptio

1 LIPERIN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä syksy 2008

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKE LIPERIN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä Erityisliikunnan kannalta merkittäviä tilastotietoja Liperistä Liperin kunnan liikuntapaikat ja -tilat ja niiden soveltuvuus erityisryhmien käyttöön Erityisliikunnan ohjaajaresurssit Erityis- ja terveysliikunnan ryhmien järjestäjät ja ryhmämäärät Erityis- ja terveysliikunnan kehittämistarpeet ja ongelmakohdat KEVÄÄN 2008 VAPAA-AIKATOIMEN LIIKUNTARYHMIEN PALAUTE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia lisätään koulutettuja vertaisohjaajia hyödyntämällä Kotona asuvien ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta tuetaan kouluttamalla kotihoidon työntekijöitä säännöllisesti Kuntapäättäjiä tiedotetaan aktiivisesti erityis- ja terveysliikunnasta Erityisryhmille kohdennettua ryhmämuotoista fysioterapiaa lisätään perustamalla uusi fysioterapeutin toimi terveyskeskukseen Liikuntamahdollisuuksia tuetaan järjestämällä toimivat kuljetukset Ryhmämuotoista liikuntaa monipuolistetaan ja lisätään tuntiohjaajia käyttämällä Hallintokuntien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi Lasten ja nuorten soveltavaa liikuntatoimintaa kehitetään Tuetaan erityisryhmien esteetöntä ulkona liikkumista Muita kehittämisideoita Lähteet Liitteet

3 1. JOHDANTO Arvioiden mukaan yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi ja erityisliikunnan tarvitsijoiden määrä lisääntyy jatkuvasti. Osa heistä käyttää yleisiä liikuntapalveluja, mutta osa tarvitsee kohderyhmän tarpeet huomioivaa erityisliikuntaa. Erityis- tai soveltava liikunta on pääosin terveyttä ja toimintakykyä edistävää liikuntaa, jonka tavoitteena on edistää itsenäistä arjessa selviytymistä. Liikunnalla voi myös olla kuntouttavaa tai hoidollista merkitystä. Erityisliikuntaryhmät mahdollistavat ennen kaikkea ryhmiin kuuluville tasavertaisen liikunnan harrastamisen. Esteetöntä tai soveltavaa liikuntaa järjestettäessä mm. liikuntatilojen ja -ympäristöjen kuten uimahallien, kuntosalien, koulujen liikuntasalien ja luontoliikuntapaikkojen esteettömyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. (Komiteanmietintö 2000; Mälkiä ja Rintala 2002). Erityisryhmien liikuntaa järjestävät kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset ja koulut yhteistyössä mm. lajiliittojen ja urheiluseurojen kanssa. Kunnat käyttävät erityisliikuntaan noin 5 miljoonaa euroa vuodessa, joka on noin 2 % liikuntatoimen kaikista käyttömenoista. Valitettavan usein monet erityisryhmät, kuten mielenterveyskuntoutujat ja vaikeasti vammaiset jäävät erityisliikuntamahdollisuuksien ulkopuolelle. Tarvetta erityisliikunnan kehittämiselle ilmenee ja panostus erityisliikuntaan on pitkällä aikavälillä kunnan näkökulmasta kannattavaa. (Komiteanmietintö 2000; Mälkiä ja Rintala 2002; Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä on työstänyt vuoden 2008 aikana Erityisliikunnan kehittämissuunnitelman vuosille Kehittämissuunnitelma on osa Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanketta. Suunnitelman työstämisessä oli mukana 4 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijaa, jotka keräsivät tilastotietoja Liperin erityisliikunnan kehittämisen tueksi, suunnittelivat ja toteuttivat erityisliikunnan kehittämistyöryhmälle toiminnallisen ideapalaverin uusien ideoiden löytämiseksi ja raportoivat tekemänsä työn. Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma perustuu Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmän vuonna 2007 tekemän Liperin kunnan erityisliikunnan peruskartoituksen tuloksiin sekä Liperin kuntaa koskeviin erityisliikunnan kannalta oleellisiin tilastotietoihin. Edellä mainittujen pohjalta on työryhmässä laadittu erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille Tässä raportissa kuvataan aluksi Liperin kunnan erityisliikunnan nykytilaa, jonka jälkeen 3

4 esitellään työryhmän asettamat toimenpide-ehdotukset vuosille Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämissuunnitelman tavoitteena on toimia ohjenuorana Liperin kunnassa tehtävälle pitkäjänteiselle erityisliikunnan kehittämistyölle. 2. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKE Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishanke on Liikuntatieteellisen Seuran koordinoima hanke, jonka johtoryhmässä on mukana edustus opetus-, sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä Suomen Kuntaliitosta. Hankkeessa on mukana 9 hieman yli asukkaan kuntaa, joissa erityisliikunta vaatii kehittämistä. Liperin kunta oli mukana vastaavansisältöisessä hankkeessa jo vuosina Edellisen hankkeen myötä Liperiin perustettiin poikkihallinnollinen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä sekä erityisliikunnanohjaajan virka. Liperin erityisliikunnan kehittämistyöryhmä muodostaa Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen asiantuntijaryhmän. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmään kuuluvat: Tuomas Laukkanen (Honkalampikeskus), Seija Kuosmanen (kotihoito), Helena Laakkonen (Toimintakeskus Toimela), Outi Krohns (Joensuun seudun vapaa-opisto), Tero Kuittinen (Liperin terveyskeskus), Sinikka Keronen (Liperin terveyskeskuksen fysioterapia), Raimo Piiroinen (vapaa-aikatoimi), Antti Multala (ikäihmisten neuvosto), Viljo Kettunen (ikäihmisten neuvosto), Tuula Martiskainen (vapaaaikatoimi)/sij. Hennariikka Virtanen). Erityisliikuntaa kuntiin hankkeen tavoitteena on: luoda erityisryhmille tasa-arvoiset liikuntaedellytykset projektikunnissa lisätä ja kehittää hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Projektiin osallistuvia kuntia tuetaan välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisestä, työstämällä yhteistyössä kuntien kanssa erityisliikunnan kehittämisohjelmia sekä järjestämällä tarpeita vastaavaa koulutusta. Hanke on Liperissä edennyt siten, että erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kartoitti vuoden 2007 aikana kunnan erityisliikunnan tilanteen. Peruskartoituksen pohjalta laadittiin erityisliikunnan kehittämissuunnitelma, joka sisältää selvityksen liikuntaryhmien määrästä ja toimivuudesta, liikuntaesteettömyydestä, erityisliikunnasta tiedottamisesta, koulutustarpeista ja hallinnon alojen yhteistyöstä sekä toimenpide-ehdotukset vuosille

5 3. LIPERIN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS 2007 Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä teki vuoden 2007 aikana Liperin kunnan erityisliikunnan peruskartoituksen. Peruskartoitus toteutettiin yhdistys-/ yhteisökyselynä, jolla selvitettiin Liperin kunnan erityisliikunnan nykytilaa ja siihen kohdistuvia kehittämistoiveita. Seuraavassa on kuvattu Liperin kunnan erityisliikunnan tilanne peruskartoituksen ja oleellisten tilastotietojen pohjalta Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä Vuonna 2007 Liperin kunnassa asui asukasta, joista Kansaneläkelaitoksen rekisterien mukaan erityisryhmien piiriin kuului 3485 henkilöä (29.5 %) (taulukko 1.). Vuonna 1998 Liperin kunnan asukkaasta n. 26 % kuului erityisryhmiin, joten kymmenessä vuodessa erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä on lisääntynyt muutamalla prosentilla. Valtakunnallisesti tarkasteltuna erityisryhmiin kuuluu keskimäärin % väestöstä. Vuonna 2007 kaikista liperiläisistä 2742 (23 %) oli 60 vuotta täyttäviä ja sitä vanhempia. Indikaattori Henkilöä Vanhuuseläkkeellä olevat yli 63 vuotiaat 2229 Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat 694 Yksityisellä varhaiseläkkeellä olevat 2 Yhteensä 2925 Vammaistukea saavat 57 Eläkkeensaajan hoitotukea saavat 433 Lasten hoitotukea saavat 70 Kaikki yhteensä 3485 Taulukko 1. Erityisryhmiin kuuluvien Liperiläisten määrä (KTL 2007) 3.2 Erityisliikunnan kannalta merkittäviä tilastotietoja Liperistä Peruskartoituksen ohella erityisliikunnan kehittämistyöryhmässä koottiin erityisliikunnan kehittämisen painopistealueiden valitsemista tukemaan tilastotietoja (Stakes, Indikaattoripankki SOTKAnet). Tilastotietojen kokoamisesta vastasivat suurelta osin 4 Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelman opiskelijaa, jotka osallistuivat Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämisohjelman laatimiseen projektiopintoihinsa kuuluvana Erityiskorvattavat lääkkeet Tarkasteltaessa tilastotietoja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osalta, Liperissä on kaikissa ikäryhmissä hieman enemmän muun maan väestöön verrattuna erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja henkilöitä (taulukko 2.). Tilastojen perusteella merkittävin 5

6 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttava sairaus on lapsilla ja nuorilla astma, ja n. 3.5 % 0-15 vuotiaista ja 4 % vuotiaista Liperiläisistä lapsista ja nuorista on oikeutettu erityiskorvattaviin lääkkeisiin astman vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman astmaohjelman mukaan tupakoimattomuus, yleiskunnosta huolehtiminen ja liikunta ovat ensisijaisen tärkeitä astman pahenemisen ehkäisyssä nuoruudessa. Työikäisillä ja ikääntyneillä merkittävimmät erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeuttavat sairaudet ovat verenpainetauti, sepelvaltimotauti ja diabetes. Kansanterveyslaitoksen tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksen tulokset osoittavat, että tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä, ja diabetesriskinsä tiedostavat henkilöt ovat halukkaita ja pystyvät muuttamaan elämäntapojaan, kun saavat tehostettua ravinto- ja liikuntaneuvontaa.(www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/eteo/yksikot/diabetesyksikko/tutkimusprojektit.) Indikaattori 2007 Liperi Koko maa Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja/ 1000 vastaavanikäistä yht ,3 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 v./ 1000 vastaavan ikäistä yht. 53,6 38,2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja v./ 1000 vastaavan ikäistä yht. 74,7 53,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja v./ 1000 vastaavan ikäistä yht. 13 9,4 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja v./ 1000 vastaavan ikäistä yht. 253,9 211,6 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja yli 65 v./ 1000 vastaavan ikäistä yht. 665,5 628,6 Taulukko 2. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen henkilöiden määrä Liperissä verrattuna koko maahan Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat Vuonna 2007 tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia vuotiaita oli Liperissä 2,6 % asukkaista, kun koko maan vastaavanikäisessä väestössä luku on 1,8 %. Työkyvyttömyyseläkettä saavia vuotiaita oli Liperissä vuonna 2007 n. 107/ 1000 asukasta, kun koko maassa työkyvyttömyyseläkkeellä on keskimäärin 89/ 1000 asukasta Kotona asuvat ja laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat Vuonna 2007 n. 90 % yli 75-vuotiaista Liperiläisistä asui kotona. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli puolestaan päivitetyn tilaston mukaan 7.7 % yli 75- vuotta täyttäneistä Liperiläisistä. Koko maan osalta vastaava luku on 6.5 %. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton ikäihmisten laatusuositus 2006 suosittaa, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa, vanhainkodissa tai 6

7 terveyskeskuksessa olevien yli 75-vuotiaiden osuus on enintään 3 %. (www.uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/tietoisku?redroadid=654). 3.3 Liperin kunnan liikuntapaikat ja -tilat ja niiden soveltuvuus erityisryhmien käyttöön Liperin kunnan liikuntatiloista esim. liikunta- ja kuntosaleista ei peritä erityisryhmiltä vuokraa. Salivuorot anotaan vapaa-aikatoimistosta. Erityisliikuntaa järjestävät yhdistykset voivat lisäksi vuosittain hakea kunnalta avustusta liikuntatoimintansa tukemiseen. Seuraavaan on koottu Liperin kunnan ulko- ja sisäliikuntapaikat. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja erityisryhmien edustajista koottu ryhmä tulee käymään liikuntapaikat läpi ja tarkastelemaan niitä esteettömyyden näkökulmasta. Oheisiin taulukoihin (taulukot 3 ja 4) tullaan tarkentamaan liikuntapaikkojen soveltuvuutta erityisryhmien käyttöön ja kirjataan mahdolliset parannusehdotukset. Liperin kunnan alueella sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus, jossa on valaistu, loivapiirteinen asfaltoitu rullasuksirata/latu, erimittaisia kuntopolkuja liikuntakykyisille sekä Pärnävaaran Jyrinlenkki. Kenttä Soveltuvuus erityisryhmien käyttöön Mahdolliset parannusehdotukset Honkalammen koulun kenttä Honkal.tenniskenttä/ jääkiek. kaukalo Honkalammen kenttä Kaatamon kenttä Käsämän koulun kenttä Liperin ala-asteen kenttä Liperin tennis-/jääkiekkokenttä Liperin urheilukenttä pyörätuoli wc Mattisenlahden koulun kenttä Paloaukean urheilukenttä Salokylän koulun kenttä Vaivion koulun kenttä Vaivion tenniskenttä Viinijärven jääkiekkokaukalo Viinijärven pallokenttä Viinijärven tenniskenttä pyörätuoli wc Ylämyllyn jääkiekkokaukalo Ylämyllyn koulun kenttä Taulukko 3. Liperin kunnan urheilukentät, soveltuvuus erityisryhmien käyttöön ja mahdolliset parannusehdotukset vuosille

8 Sisäliikuntatila Soveltuvuus erityisryhmien käyttöön Mahdolliset parannusehdotukset Uimahalli Liprakka (Kuntoutuspalvelukeskus Kaprakka) veden lämpötila 28C altaan pituus 25m/ vesikorkeus cm/ tuolihissi Honkalampikeskuksen uima-allas - pyörätuoliluiska - veden lämpötila 28C Kuntosalit Kaprakan seniorisali/ switching Kuntotaipaleen seniorisali Liperin kuntosali, Jyrin kuntosali Liikuntasalit Honkalammen terapia-talon liik.sali, Honkalammen koulun sali, Jyrin liik. halli, Viinijärven koulun sali, Liperin yläasteen- ja lukion salit, Kaprakan liik.sali, Ristin ala-asteen Sali Uimarannat Atsinlampi, Honkalampi, Liperin kirkonkylän ranta, Korpijärven uimaranta, Kuoringan uimaranta, Roukalahden uimaranta, Vaivion uimaranta, Viinijärven uimaranta Kuoringan rannalla inva wc Kuntoradat/ ladut Honkalammen valaistu kuntorata/ladut, Kaatamon valaistu latu, Kirkonkylän valaistu kuntorata/ladut, Kolehmalan valaistu kuntorata/ladut, Viinijärven valaistu kuntorata/latu Muut Roukalahden ampumarata ratsastustallit Käsämässä Ylämyllyn moottoriurheilualue - vammaisratsastusta Taulukko 4. Liperin kunnan sisäliikuntatilat, soveltuvuus erityisryhmien käyttöön ja mahdolliset parannusehdotukset vuosille Liperin vapaa-aikatoimen liikuntaryhmäläiset vastasivat keväällä 2008 asiakaskyselyyn, jossa arvioitiin mm. ryhmien käyttämiä sisäliikuntatiloja (Liperin, Jyrin ja Viinijärven kuntosali, Jyrin liikuntahalli ja Viinijärven koulun sali). Vajaa kolmannes (28 %) piti käytettyjä tiloja kiitettävinä. Nämä vastaajat pitivät tiloja hyvänä, siistinä ja monipuolisena, mutta määrältään sopivina enintään 10 hengen ryhmille. Yli puolet (67 %) vastaajista antoi tiloille arvosanan 7 tai 8 ja 5 % vastaajista arvioi tiloja kouluarvosanalla 5. Liperin kuntosalin uusia seinäjulisteita ja uutta kuntopyörää pidettiin hyvänä, mutta kuntosalin laitteita jossain määrin puutteellisina. Jyrin liikuntasalia pidettiin hyvänä, kuntosalia pienenä ja sen laitteita kohtuullisina. Moitteita sai Liperin kuntosalin painimatto, 8

9 jota pidettiin epäsiistinä ja rikkinäisenä. Viinijärven koulun kuntosalia pidettiin huonona ja sen laitteita/ kuntosalia kokonaisuudessaan ala-arvoisena. 3.4 Erityisliikunnan ohjaajaresurssit Liperin kunnan vapaa-aikatoimen palveluksessa työskentelee erityis- ja terveysliikunnan ohjaaja, jonka vastuualueena ovat terveys- ja erityisliikuntaryhmät. Liperin terveyskeskuksen fysioterapiassa työskentelee kaksi fysioterapeuttia. Tämän lisäksi Liperin kunnan alueen yksityisissä laitoksissa työskentelee useita fysioterapeutteja ja liikunnanohjaajia. Lisäksi Honkalampikeskuksessa työskentelee myös toimintaterapeutti ja tanssiterapeutti. Liperin kunnassa toimi vuonna 2007 muutama vertaisohjaajakoulutuksen saaneen ohjaajan vetämä ryhmä. Ikiliikkujien ryhmää Viinijärvellä ohjasi kolme vertaisohjaajaa. Liperin kuntosalilla kokoontui Eläkeliiton Liperin yhdistyksen kuntosaliryhmä, jota ohjasi kaksi vertaisohjaajaa. Kuntokerhon kuntosaliryhmää ja Ylämyllyn kuntosaliryhmää ohjasi kumpaakin yksi vertaisohjaaja. Vuonna 2007 Liperin kunnassa toimi yhteensä 4 vertaisohjattua liikuntaryhmää. 3.5 Erityis- ja terveysliikunnan ryhmien järjestäjät ja ryhmämäärät Erityis- ja terveysliikuntaryhmien määrän lisääminen on eräs tärkeä tavoite vuosina Seuraavaan taulukkoon (taulukko 5) on koottu erityis- ja terveysliikunnan järjestäjät Liperissä, erityis- ja terveysliikunnan ryhmämäärät vuosina 2007 ja 2008/2009 sekä tavoite ryhmien määrästä vuosille 2009/2010. Liitteinä ovat lisäksi luettelo vapaa-aikatoimen, terveyskeskuksen ja yhdistysten yhdyshenkilöistä (liite 1), joilta voi tiedustella terveys- ja erityisliikunnan tarjonnasta sekä kaaviokuvan muodossa kuvattu Liperin erityis- ja terveysliikunnan organisaatio (liite 2). 9

10 Järjestäjä Terveys- ja erityisliikunta ryhmät 2007 Vapaa-aikatoimi 10 Ryhmät 2008/2009 Ryhmätavoite 2009/ Lihashuolto ja venyttely (2) Tuolivoimistelu (2) Lihasvoima ja tasapainoryhmä (2) Kuntopiiri 60 + (2) Ksali ja tasap.harjoittelu ikäihmisille (1) Mielenterveyskuntoutujien ryhmä (1) Toimelan kuntosaliryhmä 2 krt/kk uusia ryhmiä: Painonhallintaryhmä Tyky-ryhmä Liikunnan starttiryhmä uusi ryhmä: Erityisryhmä lapsille/ nuorille? Toimintakeskus Toimela Kuntosaliryhmä (2 krt./kk) kävelyryhmät, uimahalliretki (1krt./kk) kehitysvammaisten vesiliikunta 4 Kuntosaliryhmä (4 krt/kk) 4 4 Kansalaisopisto 2 Allasvoimistelu Senioriliikunta 4 Allasvoimistelu Niska- selkä-jumppa, Kehonhuolto ja venyttely Jooga 4 Terveyskeskuksen fysioterapia Kuntopiiri 65+ Ikääntyneiden kuntosaliryhmä 2 Kuntopiiri 65+ Kuntosaliryhmä neurologisille asiakkaille 2 4 Kuntoutuskeskus Kaprakka Seniorivesiliikunta (4) Senioreiden switching (2) 6 Allasvoimistelu (4) Senioreiden switching (1) Liperin kotipalvelun ryhmä 6 7 Sydänyhdistys Vesivoimistelu (1) kuntosali (2) Kuntosali (2) Lentopallo (2) Allasjumppa (1) Vertaisohjatut ryhmät Ikiliikkujat (V-järvi) Liperin eläkeyhdistyksen kuntosaliryhmä Käsämän liikuntaryhmä Kaatamon liikuntaryhmä Mattisenlahden marttojen sählyryhmä 5 Ikiliikkujat (V-järvi) Liperin eläkeyhdistyksen kuntosaliryhmä Vertaisohjattu kuntopiiri 65+ Vertaisohjattu ikääntyneiden ks-ryhmä Käsämän liikuntaryhmä Liperin MTK:n kuntosaliryhmä 6 10 Kansalaistoiminta Liperin Naisvoimistelijoiden Senioriitat Kevennetty liikuntaryhmä Ohjattu kuntosaliharjoittelu Muut 4 4 Selkäyhdistyksen kuntosaliryhmä (2) Seniorikuntosali (Kunto-Taipale) Aloittelijoiden kuntosaliryhmä (Kunto- Taipale) Yhteensä Taulukko 5. Terveys- ja erityisliikunnan järjestäjät ja ryhmämäärät Liperissä vuosina

11 3.6 Erityis- ja terveysliikunnan kehittämistarpeet ja ongelmakohdat Vuonna 2007 tehdyn erityisliikunnan peruskartoituksen vastausten pohjalta nousi esiin joitain erityisliikunnan kehittämistarpeita, jotka on kuvattu seuraavassa. 1. Terveydenhuollon aktiivisempi rooli liikuntatarpeen ja sopivien liikuntamuotojen kartoittamisessa. 2. Kohdennettuja liikuntaryhmiä tuki- liikuntaelinoireisille. 3. Liikkuminen esteettömäksi ja turvalliseksi. Peruskartoituksen vastauksissa ilmeni toive, että lääkärit kartoittaisivat asiakkaiden liikunnan tarvetta ja ohjaisivat tämän perusteella sopiviin liikuntaryhmiin. Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntainterventioiden tehoa arvioivan kirjallisuuskatsauksen mukaan fyysistä aktiivisuutta ja terveyden kannalta riittävästi liikkuvien määrää lisäsi sekä henkilökohtainen liikuntaohje että lääkärin vastaanoton yhteydessä annettu lyhytneuvonta. Suositus onkin, että opastusta terveyden kannalta riittävän liikunnan harrastamiseen tarjotaan kaikille halukkaille. Lisäksi terveydenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyötä tulisi tehostaa. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1). Liperin kunnassa lääkärin vastaanotolla lääkäri arvioi asiakkaan liikunnan tarvetta ja ohjaa asiakkaan joko fysioterapiaan tai vapaa-ajan liikuntaryhmiin. Liperin terveys- ja erityisliikunnan kalenteria, joka on ollut saatavilla terveyskeskuksen vastaanottotiloissa, tullaan jatkossa toimittamaan myös suoraan lääkäreille, jolloin heidän on helpompi ohjata asiakkaita vapaa-ajan liikuntaryhmiin. Lääkärit kirjoittavat asiakkaille mahdollisuuksien mukaan myös liikkumisreseptejä. Myös terveyskeskuksen fysioterapiasta ohjataan asiakkaita tarpeen mukaan vapaa-ajan liikuntaryhmiin. Vastaavasti vapaa-ajan liikuntaryhmistä ohjataan asiakas tarvittaessa lääkärin vastaanotolle tai fysioterapiaan. (kuvio 1.). Liperin terveys- ja erityisliikunnan kalenteri Lääkärin vastaanotto Liikkumisresepti Terveyskeskuksen fysioterapia Vapaa-ajan liikunta/ -ryhmät Kuvio 1. Liperin kunnan terveydenhuollon ja vapaa-aikatoimen yhteistyö liikunta-aktiivisuuden tehostamiseksi. 11

12 Peruskartoituksen vastauksissa toivottiin lisäksi, että tuki- ja liikuntaelinoireisille perustettaisiin omia kohdennettuja ryhmiä, kuten kipuselkä ryhmä. Esteetön ja turvallinen liikkuminen nousivat myös esille kyselyssä, ja vastauksissa peräänkuulutettiin niin liikuntatilojen esteettömyyttä kuin ulkoiluun soveltuvaa esteetöntä ja turvallista liikkumisaluetta. Vuonna 2007 tehdyn erityisliikunnan peruskartoituksen vastauksissa tuotiin esille lisäksi joitain erityisliikunnan kehittämisen ongelmakohtia, jotka on kuvattu seuraavassa. 1. Sopivan kuljetuksen puuttuminen 2. Toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneille suunnattujen ohjattujen liikuntaryhmien ja liikuntaan soveltuvien tilojen vähäisyys päiväaikaan. 3. Ohjaaja- ja avustajaresurssien vähyys. Vastauksissa kuvattiin sopivan kuljetuksen puutetta ja tuotiin esille sen hankaloittavan kaukana taajama-alueen ulkopuolella asuvien toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneiden henkilöiden pääsyä liikuntaryhmiin. Myös toimintakyvyltään heikentyneille suunnattujen liikuntaryhmien ja liikuntatilojen (esim. seniorisalit) vähyyttä päiväsaikaan sekä ohjaaja- ja avustajaresurssien vähyyttä pidettiin esteenä erityisliikunnan kehittämiselle. 4. KEVÄÄN 2008 VAPAA-AIKATOIMEN LIIKUNTARYHMIEN PALAUTE Vapaa-aikatoimen ryhmämuotoisen erityis- ja terveysliikunnan kehittämiseksi vapaa-aikatoimen liikuntaryhmäläiset täyttivät asiakaskyselyn kevään 2008 aikana (kyselylomake liitteenä 3). Kyselyyn vastasi 43 liikuntaryhmissä kävijää. Asiakaskysely tullaan toteuttamaan jatkossa vuosittain. Kyselyn vastausten perusteella tärkeimmät syyt osallistua ohjattuun liikuntaan ovat oman terveyden edistäminen (95 % vastaajista) sekä lihaskunnosta huolehtiminen (88 % vastaajista). Myös hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohottaminen (49 % vastaajista) ja henkiseen terveyteen liittyvät tekijät (36 % vastaajista) koettiin tärkeiksi. Voidaankin todeta, että omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen on merkittävin motivaatiotekijä liikunnan harrastamiseen terveys- ja erityisliikuntaryhmiin osallistuvilla henkilöillä. Kyselyyn vastanneista 100 % ilmoitti aikovansa osallistua myös jatkossa vapaa-aikatoimen ohjattuihin liikuntaryhmiin, joten liikuntaryhmissä käyvät henkilöt ovat motivoituneita ja sitoutuneita liikunnan harrastamiseen. Jatkossa on hyvä pohtia, olisiko tästä aktiivisesta ryhmästä muodostettavissa omatoimisia vertaisohjattuja ryhmiä, jolloin erityisliikunnanohjaajan resursseja vapautuisi uusien ryhmien käynnistämiseen. 12

13 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Liperin kunnan erityisliikunnan toimenpide-ehdotukset vuosille on laadittu erityisliikunnan kehittämistyöryhmän vuonna 2007 tekemän erityisliikunnan peruskartoituksen sekä Liperin kuntaa koskevien tilastotietojen pohjalta. Ohessa on kerrottu toimenpide-ehdotukset tarkemmin ja kappaleen loppuun on lisäksi poimittu toimenpide-ehdotukset listamuotoon. 5.1 Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia lisätään koulutettuja vertaisohjaajia hyödyntämällä asetetaan tavoitteeksi, että Liperissä toimii 10 vertaisohjattua liikuntaryhmää Liperin kunta on ollut mukana Pohjois-Karjalan Liikunnan (POKALI) hallinnoimissa Lähiliikunnasta Viihtyvyyttä ja Hyvinvointia Kylille ( ) sekä Läheltä Liikkeelle ( ) -kehittämishankkeissa. Hankkeiden tavoitteena on ollut kyläläisten liikunta-aktiivisuuden lisääminen kylien liikuntatoimintaa kehittämällä ja monipuolistamalla mm. vertaisohjaajakoulutuksia järjestämällä. Liperissä on vuonna 2008 koulutettu Pokalin, Kaprakan ja Liperin kunnan yhteistyönä 13 vertaisohjaajaa iäkkäiden voima- ja tasapainoryhmien vetäjiksi (Voitas-koulutus). Koulutus antoi vertaisohjaajille valmiudet ohjata kuntosaliharjoituksia. POKALI:n Virikkeitä sisäliikuntaan -koulutukseen osallistui Liperistä 13 henkilöä. (Pohjois- Karjalan liikunta ry 2008; Saarelainen 2008.) Liperissä on järjestetty lisäksi Kuntoliikuntaliiton Liikuttaja-tutkinnon koulutuksia. Koulutuksiin on Liperissä osallistunut yhteensä 70 henkilöä, joista 4 on suorittanut koko Liikuttaja-tutkinnon. Liikuttajatutkinnon suorittaneet henkilöt voivat toimia terveyttä edistävän liikunnan valistajina ja innostajina mm. järjestöissä, työpaikoilla ja terveyshankkeissa. (Keski-Suomen Liikunta ry. 2008, Saarelainen 2008.) Vertaisohjaajia on tuettava ja motivoitava heidän ohjaustyössään. Heille onkin hyvä järjestää säännöllisesti ideapäiviä ja lisäkoulutusta sekä mukavaa yhdessäoloa, jonka aikana voi vaihtaa kokemuksia ohjaamistoiminnasta. Vertaisohjaamista voi tehdä houkuttelevammaksi esimerkiksi tarjoamalla vertaisohjaajille mahdollisuuden ilmaiseen uintiin tai ohjattuun liikuntaan. 5.2 Kotona asuvien ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta tuetaan kouluttamalla kotihoidon työntekijöitä säännöllisesti kotipalvelun henkilöstö osallistuu Marja Koivulan koulutukseen kevään 2008 aikana. ylläpitokoulutusta järjestetään säännöllisesti. kehitetään seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan koulutussisältöjen soveltuvuutta kotihoidon työhön. koulutusta järjestetään tulevaisuudessa myös terveyskeskuksen henkilöstölle. On arvioitu, että vuoteen 2030 mennessä väestöstä joka neljäs on yli 65-vuotias. Enemmistöllä on hyvä toimintakyky, mutta osalla on lisääntynyttä hoidon ja palvelujen tarvetta. Oulunkylän 13

14 kuntoutussairaalassa Helsingissä on tutkittu 3 kuukautta kestäneen omatoimisen tasapainoharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden tasapainoon ja toimintakykyyn. Kotona tehtävät tasapainoharjoitteet kehitettiin turvallisiksi sarjoiksi, joiden tavoitteena oli kehittää tasapainoa ja harjoittaa alaraajojen lihaksia. Omatoiminen harjoittelu paransi tasapainoa sekä lisäsi pystyasennonhallintaa ja liikkumisvarmuutta. Harjoitteet kohensivat lisäksi koettua fyysistä toimintakykyä. Harjoittelu onnistuu ikääntyneiltä hyvin myös kotioloissa ja he ovat motivoituneita, mutta pitävät tärkeänä tilanteen kontrolloimista. (Pohjola 1998, ) Kotihoidon henkilöstön koulutusta lisäämällä voidaan tukea ja lisätä ikääntyneiden omatoimista kotiharjoittelua. Kotipalvelun työntekijä on lähes päivittäin yhteydessä oman alueensa asiakkaisiin ja näin ollen paras henkilö arvioimaan asiakkaiden toimintakyvyn muutoksia ja aktivoimaan heitä. Tällä toiminnalla vapautetaan huomattava määrä fysioterapian voimavaroja akuuttitapauksien tarpeisiin. Kuntouttava hoitotyö edellyttää lisäresursseja, mikä tulee huomioida budjettia laatiessa. Liperin kunta järjesti keväällä 2008 kotihoidon henkilöstölle koulutuksen, jossa perehdyttiin ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn tukemiseen sekä omatoimisuuden ja voimavarojen vahvistamiseen. Erityisliikuntaa kuntiin hanke rahoitti koulutuksen. Lähes kaikki työntekijät osallistuivat koulutukseen. 5.3 Kuntapäättäjiä tiedotetaan aktiivisesti erityis- ja terveysliikunnasta erityisliikunnan kehittämissuunnitelma esitellään keskeisimpien asioiden osalta sivistyslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kunnanhallituksen kokouksissa syksyn 2008 aikana ja saatetaan tiedoksi myös tekniselle lautakunnalle. Liperin kunnan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kokoontuu jatkossa säännöllisesti ja huolehtii erityisliikunnan tiedottamisesta. Kuntapäättäjiä tiedotetaan tarpeen mukaan. 5.4 Erityisryhmille kohdennettua ryhmämuotoista fysioterapiaa lisätään perustamalla uusi fysioterapeutin toimi terveyskeskukseen sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon varataan määräraha uuden fysioterapeutin toimen perustamiseksi. Kunnan terveyskeskuksessa on selkeä tarve lisätä fysioterapian henkilökuntaa. Terveyskeskuksessa työskentelee kaksi fysioterapeuttia, joista toinen on osa-aikaeläkkeellä. Tällä hetkellä toisen fysioterapeutin työaika menee vuodeosastopotilaiden kanssa ja toisen fysioterapeutin työ sisältää leikkauspotilaiden postoperatiivisen fysioterapian, avofysioterapian ja koululaisten ryhtitarkastukset. Henkilöstöön kuuluu myös kuntohoitaja, joka hoitaa apuvälinepalvelut. Tällä henkilömäärällä ei ole mahdollista järjestää ryhmämuotoista fysioterapiaa. Ryhmämuotoinen 14

15 fysioterapia mahdollistaisi peruskartoituksessa toivottuja spesifejä ryhmiä, esimerkiksi kipuselkäryhmän. Ryhmäfysioterapia toimii jatkumona yksilöfysioterapialle ja on taloudellisesti kannattavampaa, koska yksi henkilö voi ohjata useita henkilöitä kerrallaan. Uuden fysioterapeutin myötä erityisliikunnan ohjaajalle jää enemmän aikaa paneutua erityisliikunnan muihin työtehtäviin. Fysioterapeutin toimen perustaminen on perusteltua myös, mikäli verrataan Liperin kunnan asukasmäärään suhteutettua fysioterapeuttien toimien määrää muihin Pohjois-Karjalan kuntiin. Liperissä on väkimäärään suhteutettuna vähemmän terveyskeskuksen fysioterapian henkilökuntaa kuin muissa Pohjois-Karjalan kunnissa. Liperin kuntaa asukasluvultaan pienemmissä kunnissa, kuten esimerkiksi 6300 asukkaan Ilomantsissa, toimii 1 fysioterapeutti, 1 kuntohoitaja ja 1 toimintaterapeutti. Juuassa, jonka asukasmäärä on 5842 asukasta, toimii 2 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja asukkaan Kontiolahdella toimii 4 fysioterapeuttia ja asukkaan Lieksassa puolestaan 2 fysioterapeuttia ja 2 kuntohoitajaa, ja tämän lisäksi 3 kuntohoitajaa vanhainkodilla. 5.5 Liikuntamahdollisuuksia tuetaan järjestämällä toimivat kuljetukset kuljetusjärjestelmää kehitetään muiden kuntien hyvien käytäntöjen pohjalta. Kuljetusten puuttuminen ja taajama-alueen ulkopuolella asuvien toiminta- ja liikuntakyvyltään heikentyneiden hankala pääsy liikuntaryhmiin nousi esiin peruskartoituksessa eräänä erityisliikunnan ongelmakohtana, joten tarkoituksenmukaisen kuljetusjärjestelmän kehittäminen on erittäin perusteltua. Kuljetukset on mahdollista järjestää esimerkiksi kimppakyyteinä, kolmatta sektoria hyödyntämällä (mm. SPR), tilataksilla tai koulukyydityksien lomassa. Seuraavassa on esitelty kaksi toimivaa käytäntöä Lieksasta ja Siilinjärveltä. Lieksassa on kehitetty Kimppakyyti-malli, joka toimii koko kunnan alueella sisältäen ilmaiset avustajapalvelut. Kimppakyydissä asiakas noudetaan kotoa tai sovitusta paikasta sovittuun aikaan arkipäivisin, kuljetetaan haluttuun paikkaan ja takaisin kotiin. Palvelu tilataan autonkuljettajalta edellisenä päivänä. Kyytiin voi nousta myös Kimppakyytipysäkeiltä. Kimppakyydin alennuskortti ja kuljetuspalvelupäätös haetaan sosiaalivirastosta. Palvelupäätöksen saavat kaikki myöntämiskriteerit täyttävät henkilöt. Kuljetuspalvelu on tarkoitettu ikäihmisille tai ihmisille, joille sairaus aiheuttaa ongelmia liikkumiseen. Sosiaalihuoltolain mukaisille asiakkaille palveluliikenteen taksat ovat taajama-alueella: normaali 5 /suunta; alennuskortilla 2,50 /suunta. Kimppakyydin kuljetusyritykset kilpailutetaan 3 vuoden välein. Lisätietoja: Kimppakyyti- projekti/ Anja Sarasoja (puh ). (Lieksan kaupunki 2008.) 15

16 Siilinjärven kaupungin liikuntatoimi järjesti yhteistyössä koulutoimen kanssa eläkeläisille ja vammaisille viikoittaiset uintikuljetukset. Kuljetukset järjestettiin keskipäivällä kun koululaiskyytien kuljettajat olivat vapaana. Kyyti maksoi 4, joka kerättiin autossa. Maksuun sisältyi edestakainen kyyti, uinti, sauna ja ohjattu vesivoimistelu. Kuljetuksiin osallistui vähintään 32 hlöä/ kerta. Bussin kertamaksu liikuntatoimelle oli 138. Maksun alkuperäinen kokonaishinta oli 8,5, josta neuvottelun jälkeen hinnaksi jäi 7. Tästä liikuntatoimi maksoi 3 ja asiakkaalle maksettavaksi jäi 4. Tarjouskilpailussa hinta saatiin halvemmaksi, kun kuljetukset kytkettiin koululaiskyyteihin. (Piispanen 2007, ) 5.6 Ryhmämuotoista liikuntaa monipuolistetaan ja lisätään palkkaamalla tuntiohjaajia liikuntatoimen talousarviossa varataan vuosittain riittävä määräraha tuntiohjaajien palkkaamiseen. Tuntiohjaajien palkkaaminen mahdollistaa uusien liikuntaryhmien perustamisen. Ohjaaja voi myös kiertää ryhmien luona, mikä osaltaan vähentää kuljetusten tarvetta. 5.7 Hallintokuntien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi eri hallinnonalojen edustajista koostuva erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kokoontuu vuosittain säännöllisesti. Kuntalain mukaan kunta on velvollinen edistämään asukkaidensa hyvinvointia (www.finlex 2008). Hyvinvointivastuu kuuluu kaikille hallintokunnille. Hyvä yhteistyö eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden välillä on oleellista, jotta terveyttä edistävän erityisliikunnan tarpeet kunnassa tunnistetaan ja ne sisällytetään toimintaohjelmiin. Liperin kuntaan perustettiin vuosina toteutetun Erityisliikuntaa kuntiin kehittämishankkeen myötä poikkihallinnollinen 2-3 kertaa vuodessa kokoontuva erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Yhteistyö on toiminut hyvin ja työryhmä kokoontuu myös tulevaisuudessa säännöllisesti. 5.8 Lasten ja nuorten soveltavaa liikuntatoimintaa kehitetään koulujen liikuntakerhoja varten haetaan hankerahoitusta opetushallitukselta. opettajille järjestetään koulutusta lasten ja nuorten soveltavasta liikunnasta. koululiikunnassa suositaan oppilaan vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja monipuolisesti kuvaavaa sanallista arviointia, numeraalisen arvioinnin sijaan. selvitetään esim. ikäihmisten neuvostolta mahdollisuuksia saada ikäihmisiä mukaan koulujen välituntitoimintaan. Liperissä toimi aikaisemmin parin vuoden ajan, motorisia vaikeuksia omaaville luokkalaisille lapsille suunnattu liikuntakerho. Kerhotoiminta lakkautui ohjaajapulan vuoksi. 16

17 Tarvetta vastaavansisältöiselle soveltavalle liikuntakerholle on, mikä vaatii ohjaajien ja opettajien kouluttamista. Valtion talousarviossa on vuonna 2008 osoitettu euron avustusmääräraha luokkalaisten koululaisten liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Liperin kunta hakee lääninhallitukselta hankerahoitusta koulujen kerhotoimintaan, joista osan on suunniteltu olevan soveltavia liikuntakerhoja, joihin osallistuminen ei edellytä erityistaitoja. Mahdollisella rahoituksella voi palkata ohjaajia kerhotoimintaan. Erityisliikuntaa kuntiin hanke järjestää Liperin kuntaan Liikuntaa kaikille lapsille koulutuksen, jonka tavoitteena on antaa uusia ideoita lasten ja nuorten liikuntaan. (www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/). Liperin kunnan toimenpide-ehdotukset lasten ja nuorten soveltavan liikunnan kehittämiseksi ovat samansuuntaisia kansallisen lasten ja nuorten liikuntaohjelman kanssa. Valtion liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa ja painopiste on erityisesti lasten ja nuorten liikunnassa. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman 3. vaihe toteutetaan vuosina ja siinä on kolme sisällöllistä painopistettä. Seuratoiminnan laadun kehittäminen, jolla tarkoitetaan lasten ja nuorten liikunnan ohjaajien ja valmentajien osaamisen lisäämistä sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten osallistumis- ja harrastamismahdollisuuksien lisäämistä urheiluseuroissa. Tavoitteena on lisäksi lisätä lasten ja nuorten harrastamisen mahdollisuuksia ja tarjota uusia harrastamisen paikkoja. Koulupäivän aikana tapahtuva liikunta, jonka tavoitteena on saada tunti lisää liikkumista jokaiseen koulupäivään kehittämällä kerhotoimintaa, pihoja sekä muita liikkumiseen vaikuttavia olosuhteita liikuntatuntien ulkopuolella. Varhaiskasvatusta ja päivähoitoa koskevana tavoitteena on saada tunti lisää liikkumista jokaiseen päivähoitopäivään luomalla edellytyksiä varhaiskasvattajien osaamisen ja innostuksen lisäämiseen, olosuhteiden kehittämiseen sekä kampanjoiden ja muiden toimintakulttuuria kehittävien toimenpiteiden avulla. (www.minedu.fi/opm/liikunta/liikuntapolitiikka/...) 5.9 Tuetaan erityisryhmien esteetöntä ulkona liikkumista terveyskeskuksen, Toimelan, vanhainkodin ja palvelutalojen ympäristöön rakennetaan senioripuisto. kaikessa liikenne- ja ympäristösuunnittelussa on huomioitava ikäihmisten ja erityisryhmien tarpeet. Esteetön ja turvallinen liikkuminen nousi esiin peruskartoituksessa, jonka vastauksissa peräänkuulutettiin sekä liikuntatilojen esteettömyyttä että ulkoiluun soveltuvaa esteetöntä ja turvallista liikkumisaluetta. Sosiaali- ja terveysministeriön liikuntainterventioiden tehoa arvioivan kirjallisuuskatsauksen perusteella liikuntapaikkojen ja -palvelujen saatavuuden parantaminen 17

18 yhdistettynä liikunnan terveyshyödyistä tiedottamiseen lisäsi fyysistä aktiivisuutta. (www.stm.fi). Ulkona liikkuminen on monelle tärkeä hyvän elämän elementti. Se on perustarve ja kuuluu hyvään, ihmisarvoiseen elämään. Ulkona liikkuminen alkaa kuitenkin vähentyä ja vaikeutua noin vuoden iässä, jolloin koko toimintakyky usein heikentyy. Terveyskeskuksen, Toimelan, vanhainkodin ja palvelutalojen ympäristöön sijoittuva senioripuisto laajentaisi edellä mainittujen toimipisteiden työntekijöiden kuntouttavan työotteen käyttöä ja tarjoaisi toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille mahdollisuuden turvalliseen liikkumiseen. Muita käyttäjäryhmiä huomioiden puiston voi rakentaa myös lapsille sopivaksi. Puistoon voi sijoittaa erilaisia toimintakykyä ylläpitäviä ja kehittäviä toimintoja, kuten tasapainoharjoitteluradan, pallon heittoa jne. Hyvä pinnoitus mahdollistaa esteettömän liikkumisen myös esim. rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuville. Puistossa olisi penkkejä istumista, levähtämistä ja sosiaalista kanssakäymistä varten. Suunnittelussa on tärkeä huomioida kohderyhmälle sopiva visuaalinen ilme ja viihtyisyys, kuten vihersuunnittelu. Alueelle voi lisäksi sijoittaa esimerkiksi esiintymis- ja tanssilavan, sillä erilaisten tapahtumien järjestäminen antaisi lisäarvoa puistolle. Senioripuisto mahdollistaa monenlaisen toiminnan ja on tärkeä lisä kehitettäessä erityisliikuntaa entistä toimivammaksi Muita kehittämisideoita Tuetaan erityisryhmien liikuntaa esim. tarjoamalla liikuntaseteleitä ja seniorikortteja, joilla saa alennusta tai kokonaan maksuttomat liikuntapalvelut. Esimerkiksi Haukiputaalla on otettu käyttöön seniorikortti maksavan kortin lunastaneilla yli 65-v on lupa käyttää vapaasti uimahallin ja uimahallin kuntosalin palveluja arkipäivisin ennen klo 16. Kortti on saanut hyvän vastaanoton ikäihmisten keskuudessa. Vuonna 2005 lunastettujen korttien määrä oli 236 kpl ja seuraavana vuonna määrä oli kasvanut 342:een. Vuoden 2005 alussa korttiin oikeutettuja ihmisiä oli Haukiputaalla (Piispanen 2007, 40.) Omaishoitajille perustetaan omaishoitajien jaksamista tukeva vertaisryhmä Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Viehka-hankkeen toimesta on Liperin kunnassa keskusteltu kerran kuukaudessa omaishoitajille järjestettävästä muutaman tunnin toiminnallisesta tuokiosta. Kokoontumisen tavoitteena on mahdollistaa omaishoitajille kokoontuminen vertaisryhmässä, tiedottaa omaishoitajuuteen liittyvistä asioista ja tarjota liikunnallista ym. toimintaa. Viehka-hankkeen työntekijät kartoittivat kesällä 2008 Liperiläisten omaishoitajien 18

19 tarvetta ko. toiminnalle. Vastausten perusteella tarvetta ilmenee ja liikunnan osalta toivottiin erityisesti jaksamista tukevaa ohjattua liikuntaa. Jatkuvuuden kannalta toiminta on järkevintä järjestää kunnan toimintana. Toiminnassa olisivat mukana seurakunta, SPR ja eri yhdistykset mahdollisuuksiensa mukaan. Liikuntaosuudesta vastaisi kunnan erityis- ja terveysliikunnanohjaaja. Oppilaitosyhteistyö Lähialueen oppilaitosten oppilasresurssien hyödyntäminen tuo lisäresursseja esimerkiksi erilaisten ryhmien ohjaukseen. Yhteistyötä voi hyödyntää myös muussa kehittämistyössä, kuten opinnäytetyöt ja erilaiset kunnan projektit. Samalla opiskelijoille tarjoutuu uusia harjoittelu- ja työskentelymahdollisuuksia. Paikallisyhdistysten ja alueellisten järjestöjen aktivointi Paikallisyhdistyksissä on paljon asiantuntijuutta, jota kannattaa hyödyntää. Aktivoimalla paikallisyhdistyksiä nimeämään liikuntavastaavat omissa yhdistyksissään voidaan lisätä koko yhdistyksen jäsenten liikunta-aktiivisuutta ja saadaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä yhdistysten liikuntatuokioiden järjestämiseen. Erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kutsuu jatkossa yhdistysten ja järjestöjen edustajat vuosittain koolle keskustelemaan erityisliikunnan ajankohtaisista asioista. 19

20 Liperin kunnan erityis- ja terveysliikunnan toimenpiteet Ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia lisätään koulutettuja vertaisohjaajia hyödyntämällä asetetaan tavoitteeksi, että Liperissä toimii 10 vertaisohjattua liikuntaryhmää. 2. Kotona asuvien ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta tuetaan kouluttamalla kotihoidon työntekijöitä säännöllisesti koko kotipalvelun henkilöstö osallistuu Marja Koivulan koulutukseen kevään 2008 aikana. ylläpitokoulutusta järjestetään säännöllisesti. koulutusta järjestetään tulevaisuudessa myös terveyskeskuksen henkilöstölle. 3. Kuntapäättäjiä tiedotetaan aktiivisesti erityis- ja terveysliikunnasta erityisliikunnan kehittämissuunnitelma esitellään keskeisimpien asioiden osalta sivistyslautakunnan, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kunnanhallituksen kokouksissa syksyn 2008 aikana. 4. Erityisryhmille kohdennettua ryhmämuotoista fysioterapiaa lisätään perustamalla uusi fysioterapeutin toimi terveyskeskukseen sosiaali- ja terveystoimen talousarvioon varataan määräraha uuden fysioterapeutin toimen perustamiseksi. 5. Liikuntamahdollisuuksia tuetaan järjestämällä toimivat kuljetukset kuljetusjärjestelmää kehitetään muiden kuntien hyvien käytäntöjen pohjalta. 6. Ryhmämuotoista liikuntaa monipuolistetaan ja lisätään palkkaamalla tuntiohjaajia liikuntatoimen talousarviossa varataan vuosittain riittävä määräraha tuntiohjaajien palkkaamiseen. 7. Hallintokuntien välillä tehdään tiivistä yhteistyötä erityisliikunnan kehittämiseksi eri hallintokuntien edustajista koostuva erityisliikunnan kehittämistyöryhmä kokoontuu säännöllisesti vuosittain. 8. Lasten ja nuorten soveltavaa liikuntatoimintaa kehitetään koulujen liikuntakerhoja varten haetaan hankerahoitusta opetushallitukselta. opettajille järjestetään koulutusta lasten ja nuorten soveltavasta liikunnasta. koululiikunnassa suositaan oppilaan vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja monipuolisesti kuvaavaa sanallista arviointia, numeraalisen arvioinnin sijaan. 9. Tuetaan erityisryhmien esteetöntä ulkona liikkumista terveyskeskuksen, Toimelan, vanhainkodin ja palvelutalojen ympäristöön rakennetaan senioripuisto. kaikessa liikenne- ja ympäristösuunnittelussa on huomioitava ikäihmisten ja erityisryhmien tarpeet. 20

21 Lähteet Ala-Vähälä, T Raportti kuntien erityisliikunnan tilanteesta vuonna Opetusministeriön julkaisu 2006:21. Yliopistopaino. Erityisryhmien liikunta 2000-toimikunnan mietintö (1996). Komitean mietintö 1996:15. Opetusministeriö. Helsinki. Karvinen, J Liikunta luomaan kouluyhteisön hyvinvointia. Liikunta & Tiede- lehti 3/06. Vammalan Kirjapaino Oy. Mälkiä, E. & Rintala, P. (2002) Uusi erityisliikunta. Liikunnan sovellutukset erityisryhmille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 154. Tammer-paino Oy, Tampere. Piispanen, T Yhdessä kehittäen paikallisiin ratkaisuihin Erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojekti. Loppuraportti. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro Helsinki Pohjois-Karjalan Kansanterveyden keskus Uutta potkua vertaisohjattuihin liikuntaryhmiin. Koulutusesite. Pohjola, L Tasapainoharjoittelu ja kuntoutusjaksot kohentavat ikääntyvien liikuntakykyä. Fysioterapialehti 5/1998. Saarelainen, S. Hankevetäjä. Pohjois-Karjalan liikunta ry. Puhelinkeskustelu Tyypin2 diabeteksen ehkäisytutkimus. Lonkkamurtumapotilaiden hoito. Käypähoito -suositus. Indikaattoripankki Sotkanet. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen seurantaindikaattorit. Kuntoutumisen edistäminen iäkkäiden kotihoidossa. Ikäinstituutti Vertaisohjaaja- /liikuttajakoulutus. Keski-Suomen Liikunta ry Kuntalaki L365/ Ikäihmisten verkkopalvelut. Kimppakyyti. Lieksan kaupunki

22 Erityisliikunnan arviointiraportti. Valtionhallinnon toimenpiteiden arviointia erityisliikunnan alueella. Opetusministeriö Liikunnallisen iltapäivätoiminnan kehittämisavustus. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Läheltä liikkeelle kehittämishanke. Pohjois-Karjalan Liikunta ry Kiiskinen, U ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1 22

23 Liitteet Liite 1. Vapaa-aikatoimen, terveyskeskuksen ja yhdistysten yhdyshenkilöiden yhteystiedot Vapaa-aikatoimi: Vapaa-aikasihteeri Raimo Piiroinen puh. (013) , Erityis- ja terveysliikunnanohjaaja Tuula Martiskainen, puh Liperin terveyskeskuksen fysioterapia: Sinikka Keronen puh. (013) Liperin kotihoito: Seija Kuosmanen puh. (013) Honkalampi keskus: Tuomas Laukkanen puh Kuntoutuslaitos Kaprakka: Vesa Martiskainen puh. (013) Toimintakeskus Toimela: Helena Laakkonen, puh. (013) Eläkeliiton Liperin yhdistys ry: Anelma Rouvinen puh Liperin eläkkeensaajat: Salme Hiltunen puh Liperin hengitysyhdistys ry: Silja Pesonen puh P-K: n Syöpäyhdistys: Liperin osaston yhdyshenkilö Salme Hitunen puh P-K: n Selkäyhdistys: Marja-Terttu Alhainen puh Eläkeliiton, Viinijärven yhdistys: Viljo Kettunen puh Liperin Sydänyhdistys: Kirsti-Liisa Mustonen puh Liperin Kehitysvammaisten tuki ry: Teuvo Penttinen puh. (013) , Viinijärven Eläkkeensaajat: yhdyshenkilö puh. (013) , Liperin Kansalliset Seniorit : Antti Multala puh Liperin Kristillinen Eläkeläisyhdistys: Orvokki Räsänen puh Liperin ikääntyvien neuvosto: Antti Multala puh Liperin aivohalvaus ja afasiakerho: Raimo Salminen puh P-K: n Näkövammaiset ry: puh P-K: n Syöpäyhdistys: toimisto puh

24 Liite 2. Liperin kunnan erityis- ja terveysliikunnan organisaatiokaavio. Liperin erityis- ja terveysliikunnan organisaatio ASIAKAS TERVEYSTAPAAMINEN lääkäri, th, sh, ft KUNTONEUVOLA / fysioterapia yksilöllinen liikuntaneuvonta SOSIAALI- JA SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO TERVEYSOSASTO SIVISTYSOSASTO MUUT TAHOT Koti- ja laitospalvelut Terveyspalvelut / ft Vapaa-aikapalvelut Toiminta- ja liikkumiskyvyltään Toiminta- ja liikkumis- Toiminta- ja liikuntakykyiset Toiminta- ja huomattavasti heikentyneet kyvyltään heikentyneet sekä erityisliikunta liikuntakykyiset JÄRJESTÖT Toiminta- ja liikuntakykyiset Toimintakykyryhmät: Toimintakykyryhmät: Terveysliikunta Terveysliikunta Terveysliikunta * kotivoimisteluohjelmat * vuodeosastoryhmät kuntosaliryhmät Vertaisohjatut ryhmät arviointi, ohjaus, seuranta * tyky-ryhmä Seutuopisto Urheiluseurat * kotihoidon kotitestistö * tasapainoryhmä * vesivoimistelu * naisvoimistelijat / * Konttilanhovin kuntosalin Terveysliikunta * venyttely * jumpparyhmät senioriitat käyttömahdollisuus * tasapainoryhmä * vesivoimistelu * eri asiakasryhmille * kuntosaliryhmä tk/konttila * kohdennetut ryhmät Yhdistykset ja yhteisöt * palvelutalojen toiminta? * venyttelyvoimistelu esim. painonhallinta, Yritykset * järjestöt - ulkoilu * tulpparyhmät kuntostartti jne * Kaprakka * asukasyhdistykset - tuolivoimistelu * liikkumisreseptiryhmät? Erityisliikunta * ft-yritykset * kyläyhdistykset - pelit (boccia) * KUNTONEUVOLA * muut erityisliikunnan * muut * * henkilökunnan säännöllinen >> yksilöllinen ryhmät * kouluttaminen liikuntaneuvonta * TEKNINEN TOIMI * huomioi esteettömyyden liikunta- ym. rakentamisessa ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa keskustelemaan erityisliikunnan ajankohtaisista asioista Huolehtii erityisliikunnan tiedottamisesta kutsuu sidosryhmät vuosittain koolle kehittämään erityisliikuntaa 24

25 25

26 Liite 3. Terveys- ja erityisliikunnan asiakaskysely Liperin kunta/ Vapaa-aikatoimi Liikuntaryhmien palaute ja kartoituslomake 1. Mitkä ovat kohdallasi tärkeimmät syyt osallistua ohjattuun liikuntaan (valitse 3 tärkeintä laittamalla rasti ruutuun) Lihaskunnon kohottaminen Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon kohottaminen Sairauden tai vamman kuntouttaminen Henkiseen terveyteen liittyvät tekijät Oman terveyden edistäminen yleisesti Muiden ihmisten tapaaminen Uusien tietojen ja taitojen oppiminen Jokin muu syy: 2. Mihin ohjattuun vapaa-aikatoimen järjestämään liikuntaan olet osallistunut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana? 3. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit a. kokonaisuus b. ohjaajan toiminta c. tilat d. käytetyt välineet e. jokin muu: Lyhyt perustelu: 4. Aiotko osallistua vapaa-aikatoimen ohjattuihin liikuntaryhmiin myös jatkossa? Kyllä En 26

27 5. Onko sinulla erityisiä toiveita/ odotuksia syksyn liikuntaryhmien tai sisältöjen suhteen? 6. Millaista tehoa toivot tunneilla pidettävän? Kevyttä, rauhallinen vauhti, kevyet lihaskuntoliikkeet Keskitasoista, reipasta menoa Rankkaa, kovaa vauhtia ja raskaita lihaskuntoliikkeitä 7. Onko mielestäsi hyvä, että ohjaaja käy ohjaamassa ja korjaamassa henkilökohtaisesti? Kyllä Ei 8. Mitä muita toiveita haluaisit esittää ohjaajalle? KIITOS VASTAUKSESTASI! 27

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007

ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 ERITYISLIIKUNTA LIPERIN KUNNASSA PERUSKARTOITUS 2007 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo 1 Valtakunnallisen projektin taustaa 2 Liperin erityisliikunnan peruskartoitus 3 Erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 Erityisliikunnan kehittämishanke Yhteistapaaminen 15.10.2013 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen tavoitteet ja toimintatapa 2. Aiemmat hankkeet 3. Erityisryhmäläiset

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011

Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma 18.10.2011 KEHITTÄMIS- JA JUURRUTUSSUUNNITELMA Kehittämis- ja juurrutussuunnitelman pohjana ovat kunnan yhteistyöryhmän tekemä alkukartoitus iäkkäiden

Lisätiedot

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Pieksämäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Annele Urtamo ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke LOVIISAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Loviisan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke KESÄ 2014 TIIVISTELMÄ Erityisliikuntapalvelut on kohdennettu väestöryhmille,

Lisätiedot

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lemin Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Minna Säpyskä-Nordberg ja Mika Simonen Kesäkuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan! Erityisliikunnan Päivät Jyväskylä 27.8.2014

Lisätiedot

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015

Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Katsaus Lahden Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012-2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto

Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli. Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Ikääntyneiden liikunta / Joensuun kaupungin toimintamalli Jenni Raassina, Liikunnanohjaaja / Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun seudun kansalaisopisto Joensuun kaupungin organisaatio Joensuun seudun

Lisätiedot

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014

LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1 LIITE 2. ERITYISLIIKUNNAN JA IKÄIHMISTEN RYHMÄT KEVÄT 2014 1.1. Liikuntapalvelut Erityislasten liikuntakerho Sunnuntaisin 12.1., 26.1., 9.2., klo 10.00 11.00 ja 23.2. klo 10.00 11.30 Euran urheilutalo

Lisätiedot

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015

Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Katsaus Luumäen Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2012 2015 Heli Starck ja Mika Simonen Toukokuu 2015 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Nuoriso- ja liikuntapalvelut & Kädessäsi on Uudenkaupungin liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis-

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI

TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI Kaupunginhallitus 97 27.02.2012 TEPPO PUHAKAISEN YM. VALTUUSTOALOITE IKÄIHMISTEN LIIKUNNAN KEHITTÄMISEKSI 783/012/2011 KH 97 Valtuustoaloite 12.12.2011: Yksi hyvä vaihtoehto ikäihmisten liikunnalle on

Lisätiedot

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3

Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Terveysliikunnan palveluketju mitä on yhteistyö käytännössä? Työpaja 3 Työpajan vetäjä: Sampsa Kivistö /HLU 1 Työpaja 3: Hallintokuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja vakiinnuttaminen Tehtävä 1: ESITTÄYTYMINEN

Lisätiedot

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15.

Ryhmät alkavat tiistaina 7.1 ja päättyvät viikolla 16-17. Kertoja on 15. KUNTOKEIDAS SANDELS Kalliolan Senioripalvelusäätiö Kuntokeidas Sandels Välskärinkatu 4 B, 00260 Helsinki Puh. (09) 4368 8070 Sisäänkäynti: katutaso, B-ovi, hissi/portaat pohjakerrokseen Kevätkauden 2014

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016)

Pieksämäen Erityisliikunta. Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) Pieksämäen Erityisliikunta Syksy 2015 (7.9. 10.12.2015) Kevät 2016 (11.1. 28.4.2016) YHTEYSTIETOJA ERITYISLIIKUNTA Erityisliikunta on tarkoitettu henkilöille, jotka vamman, sairauden ja muun toimintakyvyn

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015

ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 ERITYISLIIKUNTAKALENTERI syksy 2014-kevät 2015 Kalajoen erityisliikuntakalenterista löydät alueella toimivat eri toimijoiden järjestämät erityisliikuntaryhmät. Kalenteriin listatut ryhmät soveltuvat pitkäaikaissairaiden,

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan viestintäsuunnittelija Anne Honkanen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 29.4.2014 Toimenpideohjelman

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus

1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus PERTUNMAAN KUNTA 1 johdanto...3 2 pertunmaan kunta...4 2.1 Sijainti 2.2 Luonto ja ympäristö 2.3 Väestörakenne 2.4 Elinkeinorakenne 2.5 Koulutus 3 liikuntatoimen nykytilanne...5 3.1 Tehtävänkuvaus ja toiminta-ajatus

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT

SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT SENIOREILLE SUUNNATUT TERVEYSLIIKUNTARYHMÄT Senioreille suunnattujen ohjattujen liikuntaryhmien tavoitteena on tukea ja kehittää liikunta- ja toimintakykyä, vastaamaan erityisesti ikääntyneiden terveysliikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015

Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan. Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 Työkalupakki ikäihmisten liikuntaan Heli Starck (TtM, ft) ja Annele Urtamo (TtM, ft) 5.11.2015 6.11.2015 Al Ikäinstituutin motto: Elämänvoimaa vanhuuteen elämänvoimaa vanhuudesta Päämäärä on edistää hyvää

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA KALAJOEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kalajoen erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013-2015 -hanke Sisällys 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Erityisliikunnan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013

Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Katsaus Juvan Voimaa vanhuuteen -kehittämistyöhön 2010-2013 Kesäkuu 2014 Voimaa vanhuuteen -kehittämistyö Voimaa vanhuuteen -ohjelman päämääränä on edistää toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke

Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma. Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä. Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 2014 Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma Järvi-Pohjanmaan erityisliikunnan kehittämistyöryhmä Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 1.1. Taustaa... 2 1.2. Lainsäädännöllinen

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi

JULKILAUSUMA. Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi JULKILAUSUMA Iäkkäiden ulkona liikkumisen edistämiseksi Peruspalveluministeri Paula Risikolle Ulkoilu on myös ikäihmisen oikeus Iäkkäiden ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteistä tahtoa

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi...

PADASJOEN KUNTA. 4 pitkän aikavälin ehdotukset (1 10 vuotta)...5 4.1 Liikunta-alueet. 5 ehdotuksia kunnan liikuntapalvelujen kehittämiseksi... PADASJOEN KUNTA 1 johdanto...3 2 lyhyen aikavälin tavoitteet (0 1 vuotta)...4 2.1 Lasten ja nuorten liikuntaharrastusten lisääminen 2.2 Liikunta-alueet 2.3 Ikääntyneiden liikuntamahdollisuuksien lisääminen

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2013 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 147 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4.

Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4. Loppuraportti Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 1 1. TAUSTAA... 2 2. TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 2 3. RAHOITUS, HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI... 3 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 5. TOTEUTUS... 5 5.1 Kohderyhmä...

Lisätiedot

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012. TEAviisari

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012. TEAviisari Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 TEAviisari terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 Tiedonkeruulomake lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin keväällä 2012. Vastaajat olivat liikuntatoimen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö TOIMENPIDEOHJELMAN VERKOSTOTAPAAMINEN Kotona kiikun kaakun (75+) ja Elämää hoivan piirissä (85+) TERVE-SOS tapahtuma 6.5.2015 Markku Holmi,

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTA SYKSY 2007 ILMOITTAUTUMINEN Harjula-keskuksen toimistoon 20.8.2007 alkaen klo 8-15.30: puh. (03) 8725 130 Ilmoittaudu nyt! HARJULAN KUNTOUTUS Liikuntaryhmiemme tavoitteena on ikääntyvien

Lisätiedot

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia.

Orimattilan kaupungin terveysliikunnan toimenpidesuunnitelman lähtökohtana on Päijät-Hämeen maakunnan yhteinen terveysliikuntastrategia. ORIMATTILAN KAUPUNKI 1 johdanto...3 2 liikunnallinen orimattila...4 3 toimenpidesuunnitelman tavoitteet...4 3.1 Tietoa liikunnan merkityksestä jaetaan 3.2 Kaupungin panostus liikuntaan on kuntalaisten

Lisätiedot

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016

Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016 S O V E L T A V A N L I I K U N N A N K A L E N T E R I 2015 2016 Sisällys Soveltavan liikunnan kalenteri 2015 2016... 1 Seinäjoen Erityisryhmien uinti- ja kuntosalikortti... 2 Seniorikortti 70+... 2 Sotaveteraanit

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista 18.4.2002 Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista Hallitusohjelman mukaan tuetaan etenkin terveyttä edistävää ja lasten ja nuorten tervettä kasvua tukevaa liikuntaa.

Lisätiedot

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN

SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN SUOSITUKSET IÄKKÄIDEN TURVALLISEN JA SÄÄNNÖLLISEN ULKONA LIIKKUMISEN EDISTÄMISEKSI JA HYVIÄ TOIMINTAMALLEJA KÄYTÄNTÖÖN Easerfoto.dk Annele Urtamo, Elina Karvinen, Ulla Salminen, Minna Säpyskä-Nordberg

Lisätiedot

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät

1. Liikuntaryhmät eläkeläisille 2. Kevennetyt liikuntaryhmät 3. Lasten erityisliikunta sekä kehitysvammaisten liikuntaryhmät Kädessäsi on Uudenkaupungin nuoriso- ja liikuntatoimen erityisliikunnan opas. Oppaasta löydät tietoa nuoriso- ja liikuntatoimen, Vakka- Opiston sekä eri vammais-, eläkeläis- ja liikuntajärjestöjen tarjoamista

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSSUUNNITELMA 2009 2011

KEMPELEEN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSSUUNNITELMA 2009 2011 KEMPELEEN KUNNAN ERITYISLIIKUNNAN KEHITYSSUUNNITELMA 2009 2011 Maarit Sihvonen Fysioterapeutti OAMK/SOTE/ KOH8 30.9.2008 0 Sisältö JOHDANTO... 3 1 LIIKUNTATOIMEN HALLINTOALA... 4 1.1 Liikuntatoimen oma

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI

KEURUU MULTIA PETÄJÄVESI KEURUU MULA PETÄJÄVESI ERITYISLIIKUNNAN KALENTERI VUODELLE 2015-2016 KEURUULLA LIIKUNTAIMI MA klo 9.00-11.00 Kehitysvammaisten liikunta, uimahalli klo 14.00-15.00 Amputaatioryhmä, uimahalli (58 ) klo 15.00-16.00

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot