Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 12/2014 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 149H 4 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 150H 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 151H 6 SAAPUNEET KIRJEET 152H 9 LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT 153H 1 10 TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT 154H 1 11 SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA 155H 12 VÄISTÖ 1 SIIRRON VUOKSI TARVITTAVIEN EVAKKOTILOJEN HANKINTA 156H 14 TILOJEN VUOKRAUS VAAJAKOSKEN TERVEYSASEMALTA 157H 16 PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 158H 17 VÄLIAIKAISEN HÖYRYN TUOTANNON JÄRJESTELYT 159H 1 19 SÄHKÖN TOIMITUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KOHTEISIIN H LISÄSELVITYKSET JA ESITYS UUDEN SAIRAALAN SIJAINTIPAIKAKSI; TONTTIEN HANKINTA UUTTA SAIRAALAA VARTEN 161H 1 32 SAIRAALAHANKKEEN RAKENNUTTAJAKONSULTTI- JA TYÖMAAVALVONTAPALVELUJEN HANKINTA 162H 1 34 HANKESUUNNITTELUN ARKKITEHTIRYHMÄN VALINTA; UUDEN SAIRAALAN HANKESUUNNITTELU; LAUSUNTOPYYNTÖ HANKESUUNNITELMASTA 163H 1 46 TALOUSARVIO VUODELLE 2014 SEKÄ VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA; TALOUSARVION MUUTOS; VUODEN 2014 TALOUSARVION INVESTOINTISUUNNITELMAN MUUTOS 164H 1 57 UUSI SAIRAALA -HANKKEEN RUOKAPALVELUSELVITYS, TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 165H 1 60 OSAVUOSIKATSAUS H 1 62 VARAINHALLINNAN RAPORTTI H 1 63 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2014; RAKENNEMUUTOKSET 168H 71 SOPIMUS PSYKIATRIAN TOIMIALUEEN LÄÄKÄREILLE MAKSETTAVISTA KORVAUKSISTA JUURIKKANIEMEN SAIRAALAN LÄÄKÄRIVAJEEN HOITAMISEKSI

2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 12/ H LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIKSI 170H 1 75 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013; HALLITUKSEN SELVITYS ARVIOINTIKERTOMUKSESSA ESITETTYIHIN HAVAINTOIHIN 171H 1 78 OMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEIDEN HYVÄKSYMINEN 172H 1 79 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 173H 81 TAIDEHANKINTATOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALINTA; UUDEN JÄSENEN VALINTA 174H 1 83 VALTUUSTON KOKOUKSEN ESITYSLISTA 175H 84 SAIRAANHOITOPIIRIN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN VAALI; VIRAN TÄYTÖSSÄ KÄYTETYN KOEAJAN PÄÄTTYMINEN 176H 1 88 TALOUSJOHTAJAN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSESTÄ 29/2014 TEHTY OIKAISUVAATIMUS 177H 89 ULTRAÄÄNISKOPIALAITTEISTON HANKINTA

3 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 12/2014 Kokousaika ke klo Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Päätöksentekijät Läsnä = x x x x x x x x x x Leila Lindell Tuomo Silvast Tony Melville Petri Jussila Pekka Leppänen Tuula Nieminen Jari Colliander Veikko Haverinen Maarit Heikkinen Laura Kivinen Toimi Kankaanniemi Jari Rouhiainen Satu Koskinen Seija Talaskivi Leena Laurila Sari Hakanen Pekka Pajala Marjo Pakka puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Muut läsnäolijat x x Leena Yksjärvi Santero Kujala Hellevi Sipponen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja Laillisuus ja päätösvaltaisuus Käsitellyt asiat Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjan tarkastus x x x x x x Juha Kinnunen Vesa Kataja Kaija Heikura Seija Saarelainen Aija Suntioinen Tuija Melville Todettiin. 149H - 177H Leila Lindell Puheenjohtaja sairaanhoitopiirin johtaja, esittelijä johtajaylilääkäri, esittelijä hallintoylihoitaja, esittelijä hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä talousjohtaja viestintäpäällikkö Seija Saarelainen Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on merkitty nimikirjaimillamme. Tarkastusaika Allekirjoitukset Pöytäkirjan nähtävänäpito Otteen oikeaksi todistaa Pekka Pajala Jari Colliander Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä sairaanhoitopiirin toimistossa kello Pöytäkirjanpitäjä

4 4 Kh 149H LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 5 Kh 150H PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Satu Koskinen ja Leena Laurila. Tarkastusvuorossa ovat Pekka Pajala ja Jari Colliander. Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pekka Pajala ja Jari Colliander.

6 6 Kh 151H SAAPUNEET KIRJEET 1. Suomen Kuntaliitto, yleiskirje , Dnro 7/80/2014: Laki hallintolain muuttamisesta Asian valmistelija hallintopäällikkö Seija Saarelainen, puh Laki hallintolain muuttamisesta (368/2014) tulee voimaan Lainmuutoksella selkeytetään hallintokantelumenettelyä koskevaa sääntelyä. Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Kantelun voi tehdä kaikentyyppisestä viranomaistoiminnasta ja toiminnan lainvastaisuutta voidaan yleisimmin arvioida myös perustuslain 21 :ssä tarkoitettujen hyvän hallinnon vaatimusten näkökulmasta. Viranomaisen passiivisuus tai virkatehtävien laiminlyönti voivat siten olla myös kantelun kohteena. Valvovalla viranomaisella tarkoitetaan kaikkia sellaisia viranomaisia ja viranhaltijoita, joiden toimivaltaan kantelun kohteena olevan toiminnan valvonta kuuluu. Kunnallishallinnossa toimivalta voi perustua kunnanhallituksen yleistoimivaltaan käsitellä kunnan toiminnasta tehtyjä kanteluita tai lautakuntien toimivaltaan käsitellä asianomaisten lautakuntien alaisesta toiminnasta tehtyjä kanteluita. Hallintokantelu tehdään kirjallisesti. Valvovan viranomaisen suostumuksella kantelun saa tehdä suullisesti. Kantelun tekijän tulee kantelussa esittää käsityksensä siitä, millä perusteilla tämä pitää menettelyä virheellisenä ja mahdollisuuksien mukaan tieto arvostelun kohteena olevan menettelyn tai laiminlyönnin ajankohdasta. Valvovan viranomaisen on ensin perehdyttävä kanteluun ja tehtävä siitä alustava oikeudellinen kokonaisarvio. Tämän jälkeen viranomaisen on ryhdyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin se kantelun perusteella katsoo olevan aihetta. Toimenpiteiden valinnan yhteydessä asiaa tulee tarkastella erityisesti lain noudattamisen ja oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Jos kantelun johdosta ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin, siitä tulee viivytyksettä ilmoittaa kantelun tekijälle. Kantelun kohteena olevalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos on syytä olettaa, että asia saattaa johtaa tämän arvostelemiseen. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkinta, ellei siihen ole erityistä syytä. Kanteluasiassa annettavaan ratkaisuun ja sen tiedoksiantoon sovelletaan hallintolain säännöksiä. Valvova viranomainen voi kanteluasiassa antamassaan ratkaisussa kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallinnon vaatimuksiin tai saattaa tämän tietoon käsityksensä lain mukaisesta menettelystä. Jos tätä ei asian kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat huomioon ottaen pidetä riittävänä, valvottavalle voidaan antaa huomautus, jollei kantelun kohteena oleva teko luonteensa tai vakavuutensa perusteella anna aihetta ryhtyä toimenpiteisiin muussa laissa säädetyn menettelyn käynnistämiseksi. Kantelun perusteella annettavasta ratkaisusta ei voi valittaa.

7 7 Julkisuuslain momentin 6. kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat kanteluasiakirjat ennen asian ratkaisua, jos tiedon antaminen niistä vaikeuttaisi asian selvittämistä tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä asiaan osalliselle. Asianosaisella on kuitenkin lähtökohtaisesti oikeus saada asiaa käsittelevältä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, jos asiakirja voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Asianosaisia kanteluasiassa ovat kantelun tekijä, kantelussa mainitut henkilöt sekä heidän läheisensä. Kanteluasiakirjat ovat salassa pidettäviä vain siihen asti, kun kanteluasia on ratkaistu. Hallintolaissa säädetään lisäksi viranomaisen velvollisuudesta tiedottaa toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Lain 7 :ssä viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin. Viranomaisen on määriteltävä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksellä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta. Asiat, jotka voivat tulla vireille vain asianomaisen aloitteesta, koskevat yleensä sen ratkaisemista, voiko henkilö saada vaatimansa edun tai oikeuden. Velvoittavan päätöksen tekemistä koskevat asiat rajautuvat siten käsittelyajan määrittelyvelvollisuuden ulkopuolelle. Käsittelyaika tulee määritellä ainoastaan asioissa, jotka kuuluvat viranomaisen pääasialliseen tehtäväpiiriin. 2. Suomen Kuntaliitto, yleiskirje , Dnro 9/80/2014: Uudet julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE 2014) julkaistu Asian valmistelija materiaalitoimen johtaja Tarja Elomaa, puh Lisätietoja hankintalakimies Anne Harjunpää, puh Vuonna 2009 käyttöön otetut julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE 2009) on uudistettu. Suomenkieliset JYSE 2014 TAVARAT ja JYSE 2014 PALVE- LUT -ehdot on julkaistu valtiovarainministeriön nettisivuilla heinäkuussa Uudistustyössä on keskitytty Palvelut -ehtojen uudistamiseen ja vastaavat muutokset on soveltuvin osin kirjattu Tavarat -ehtoihin. Merkittävimmistä muutoksista voidaan mainita hintaa ja hinnanmuutoksia koskeva kohta, jota on muokattu joustavammaksi. Aikaisemmissa JYSE ehdoissa hinta oli lähtökohtaisesti kiinteä, JYSE ehtojen mukaan hinta on kiinteä ainoastaan ensimmäiset 12 kuukautta. Erona aiempiin ehtoihin on lisäksi se, että molemmilla osapuolilla on oikeus irtisanoa sopimus kuuden kuukauden irtisanomisajalla, mikäli hinnanmuutoksesta ei ole päästy yksimielisyyteen. Hankintayksikkö voi siten tällaisessa tapauksessa joutua kilpailuttamaan hankinnan uudelleen melko yllättäenkin, eikä sopimuksen jatkuminen ole enää pelkästään tilaajan päätäntävallassa. Kuntaliitto huomauttaakin, että hankintayksiköiden on syytä harkita, onko uusi hintaehto käyttökelpoinen vai tulisiko sitä muuttaa. Uusissa ehdoissa vahingonkorvauksen määrää on rajoitettu. JYSE ehdoissa vahingonkorvauksella ei ollut lainkaan ylärajaa, mutta JYSE ehtojen mukaan korvausvastuun enimmäismäärä on viisi kertaa hankintasopimuksen laskennallinen arvo.

8 8 Palveluja koskevissa ehdoissa on uusi kohta, jonka mukaan palveluntuottaja on velvollinen korvaamaan tilaajan ja palveluntuottajan välisen hankintasopimuksen vastaisella menettelyllä palvelun käyttäjälle aiheuttamansa vahingon. Tähän vastuuseen ei sovelleta vahingonkorvauksen enimmäismäärää koskevaa rajoitusta. Ehto selkeyttää palveluntuottajan korvausvastuuta ja korvausvaatimuksen käsittelyyn liittyviä menettelytapoja. Näiden merkittävimpien muutosten lisäksi ehtoja on monissa kohdin pyritty selkeyttämään ja täsmentämään. Kuntakentän tavoitteena oli saada myös kartelleja koskeva sopimussakkoehto sisällytettyä JYSE -ehtoihin. Tätä tavoitetta ei saavutettu, mutta Kuntaliitto on laatinut jäsenilleen kartelleja koskevan sopimussakkoehdon, jonka hankintayksiköt voivat itse lisätä sopimuksiinsa. Yleisissä ehdoissa ei voida määritellä kattavasti kaikkiin hankintatyyppeihin ja hankintatilanteisiin sopivia sopimusehtoja, joten ehtojen soveltuvuus ja mahdollinen muuttaminen tulee jatkossakin harkita tapauskohtaisesti. Saapuneet kirjeet ovat nähtävinä kokouksessa. päättää merkitä saapuneet kirjeet tiedoksi ja tarvittavilta osin toimeenpantaviksi. Kh 151H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Hankintalakimies Anne Harjunpää

9 9 Kh 152H LIIKELAITOSTEN JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokous on pidetty Kokouksen pöytäkirja jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. merkitsee Seututerveyskeskuksen liikelaitoksen johtokunnan kokouksen pöytäkirjan tiedoksi sekä päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä otto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita käsiteltäväkseen. Kh 152H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ao. liikelaitoksen johtaja

10 10 Kh 153H TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Pöytäkirja taidehankintatoimikunnan pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 153H.1. merkitsee taidehankintatoimikunnan pöytäkirjan tiedoksi ja päättää, että hallitus ei ota kokouksessa päätettyjä asioita käsiteltäväkseen. Uuden jäsenen valinta käsitellään erillisenä asiana tämän kokouksen esityslistalla asiakohdassa 173H. Kh 153H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Taidehankintatoimikunnan sihteeri Vuokko Rankinen

11 11 Kh 154H SAIRAANHOITOPIIRIN NEUVOSTON PÖYTÄKIRJA Pöytäkirja sairaanhoitopiirin neuvoston pidetystä kokouksesta on LIIT- TEENÄ 154H.1. Sairaanhoitopiirin neuvostossa käsiteltiin seuraavat asiat: - Vakavien ja haitallisesti kuormittavien tilanteiden toimintamalli (defusing-purkukokous ja debriefing-jälkipuinti) - Osaamisen johtamisen menetelmät - Kokouskäytäntöjen kehittäminen - Sairaanhoitopiirin aloitetoimintaohjeen mukainen aloite - Muut asiat: henkilöstörakenteen muutokset, mahdolliset kesän toiminnan lisätiedot. merkitsee tiedoksi LIITTEENÄ 154H.1 olevan pidetyn sairaanhoitopiirin neuvoston kokouksen pöytäkirjan. Kh 154H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

12 Kh 140H, Kh 155H VÄISTÖ 1 SIIRRON VUOKSI TARVITTAVIEN EVAKKOTILOJEN HANKINTA Asian valmistelijat tekninen johtaja Raimo Koskela, puh ja kiinteistöpäällikkö Riitta Ilmasti, puh Väistö 1 moduulirakennukset siirretään uuteen paikkaan sädesairaalan vierelle kahdessa vaiheessa. Ensin siirretään moduulirakennus 21 C, johon tehdään muutokset hammaspoliklinikan tarpeita varten. Kun tämä osa on siirretty ja kunnostettu uutta toimintaa varten, ryhdytään siirtämään moduulirakennusta 21 B. Ensimmäisen moduulin käyttäjät joudutaan siirtämään evakkotiloihin koko moduulien siirron ajaksi. Evakkotilaa tarvitaan ajalle Tätä tilatarvetta varten on käyty neuvotteluja Technopoliksen omistaman kiinteistö Vivecan tilojen vuokrauksesta lähellä jäähallia. Vivecassa on tarjolla 15 huonetta. Kokonaispinta-ala on 464 m2. Tilat ovat hyväkuntoisia, ts. ne sopivat herkille sisäilmaongelmista kärsiville käyttäjille. Huoneet on varustettu pesualtailla mahdollista poliklinikkatoimintaa varten. Tilojen irtisanomisaika on 4 kk. Tarvittaessa vuokra-aikaa on mahdollista jatkaa. Kokonaisvuokra on /kk, johon kuuluu vuokrat, sähköt, siivoukset ja autopaikat. Tarjous on nähtävänä kokouksessa. Hallintosäännön soveltamisohjeen mukaan päätöksen kokonaisen sairaalan tai osaston tai muun merkittävän tilan vuokraamisesta tekee hallitus, joka samalla päättää myös vuokran suuruudesta. Kiinteistöpäällikkö Riitta Ilmasti ja tekninen johtaja Raimo Koskela esittävät, että Vivecasta vuokrataan evakkotilat ajalle päättää vuokrata Vivecasta evakkotilat ajalle Kokonaisvuokra on /kk. Kh 140H, Päätös: päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Kh 155H, päättää vuokrata Vivecasta evakkotilat ajalle Kokonaisvuokra on /kk.

13 Keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Pekka Pajala esitti, että ehdotus hylätään eikä vuokraamista hyväksytä. Puheenjohtaja totesi ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Kh 155H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Tekninen johtaja Raimo Koskela ja sairaanhoitopiirin toimisto Kiinteistöpäällikkö Riitta Ilmasti ja Technopolis

14 14 Kh 156H TILOJEN VUOKRAUS VAAJAKOSKEN TERVEYSASEMALTA Asian valmistelijat tekninen johtaja Raimo Koskela, puh ja ylilääkäri Tarja Seuri, puh Uusi terveysasema rakennetaan Vaajakosken keskustaan, liikerakennus Vaajalan tontille (os. Vesmannintie 7). Vanha liikerakennus puretaan kesän 2014 aikana. Tontti muodostaa kokonaisuudessaan itsenäisen korttelin nro 106 ja sen pintaala on noin m2. Terveysaseman tonttiin varataan noin m2 ja tontista tullaan myymään noin m2 asunto- ja liikerakentamista varten. Tontin rakennusoikeus on kem2. Rakennuksen huonetilaohjelman mukainen kerrosala on kem2. Aikuispsykiatria (KSSHP) Keski-Suomen sairaanhoitopiirille aikuispsykiatrin toimialueen psykiatrian poliklinikoiden vastuualueelle ollaan ohjelman mukaan varaamassa vastaanottohuoneita (10 kpl), jossa määrässä on huomioitu väestöennusteet sekä vastuualueiden muutos. On odotettavissa, että väestö tulee tulevaisuudessa hakeutumaan Vaajakosken psykiatrian poliklinikalle Laukaan kunnasta Leppävedeltä ja Lievestuoreelta sivukylineen, joissa on yhteensä asukasta. Hankasalmen Niemisjärveltä ja Joutsasta tultaneen myös hakemaan terveyspalveluja tulevaisuudessa Vaajakoskelta, joka tulee huomioida työhuonevarauksissa. Lisäksi Halssilan ja ympäröivien alueiden väestö (6 500 asukasta) siirtynee hakemaan psykiatriset erikoissairaanhoidon palvelut Vaajakoskelta. Jyväskylän psykiatrian poliklinikan väestöpohja on vuonna 2011 ollut asukasta: - Vaajakosken poliklinikka (Vaajakoski, Jyskä, Toivakka) Hankasalmen toimipiste Joutsan toimipiste Henkilöstömäärä on 14. Huoneita käytetään pääasiallisesti klo välillä viitenä päivänä viikossa. Hankasalmen ja Joutsan työntekijät käyttävät tiloja kahtena tai kolmena päivänä viikossa osanaikaa viikosta tällä hetkellä. Lisäksi aikuispsykiatrian liikkuvat työryhmät käyttävät tiloja tarvittaessa. Toimistohuoneita tarvitaan kaksi. Toisesta huoneesta täytyy olla ikkuna odotustilaan ja asiakaspalveluluukku, jossa on panssarilasi. Toiseen toimistohuoneeseen tarvitaan tilat ja yhteydet verkkotulostimelle, faxille / kopiokoneelle, sekä sairaskertomusarkistokaapeille. Depressiohoitaja ja päihdehoitaja sijoittuvat ensimmäiseen kerrokseen työparinaan työskentelevien terveyskeskuslääkäreiden vastaanottojen välittömään läheisyyteen. Ryhmätila on yhteiskäytössä terveysaseman kanssa. Tilaa käytetään perhe- ja verkostotapaamisissa sekä psykiatrian eri työryhmien ryhmätilaisuuksissa ja ryhmähoidossa. Ryhmätilan yhteyteen tarvitaan pieni keittiö, jota voidaan hyödyntää mm. toimintaterapeutin työssä. Tila toimii myös psykiatrian poliklinikan henkilökunnan taukotilana. Lisäksi tarvitaan tarvikevarasto. Jyväskylän kaupunki vuokraisi suoraan Keski-Suomen sairaanhoitopiirille tilat ja jyvitettyjen aikuispsykiatrian tilojen (636 m2) vuokran osuus on noin vuodessa.

15 15 Hallintosäännön soveltamisohjeen mukaan kokonaisten rakennusten tai muiden tilamääriltään merkittävien toimitilojen vuokrauksesta päättää hallitus, joka samalla päättää vuokran määrästä, vuokra-ajasta sekä muista vuokraehdoista. Ylilääkäri Tarja Seuri ja tekninen johtaja Raimo Koskela esittävät, että tilat vuokrataan Jyväskylän kaupungilta. Tilojen vuokra on noin /v. Vuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi. päättää vuokrata tilat Jyväskylän kaupungilta selostusosassa kuvattujen aikuispsykiatrian toimintojen käyttöön. Tilojen vuokra on /v. Vuokrasopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi Kh 156H, Sairaanhoitopiirin johtaja veti asian pois kokouksen esityslistalta. Päätöksen toimeenpano Ote Tekninen johtaja Raimo Koskela ja sairaanhoitopiirin toimisto Ylilääkäri Tarja Seuri ja Jyväskylän kaupunki

16 16 Kh 157H PÄIHDEHUOLLON ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Asian valmistelija ylilääkäri Lea Sipi, puh Keski-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmä on tarkastellut päihdehuollon erityispalveluiden hankinnan tilannetta kokouksessaan Sairaanhoitopiirillä on päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisestä Sovateksäätiön kanssa sopimus, joka on voimassa toistaiseksi. Ohjausryhmän päätyi käsittelyssään siihen, että ko. palveluiden hankinnan valmistelussa on syytä odottaa muun ohella tulevan sote-ratkaisun vaikutusta päihdehuollon järjestämiseen. Ohjausryhmän mukaan tällä hetkellä kilpailutuksen käynnistämiselle ei ole edellytyksiä. päättää, että päihdehuollon erityispalveluiden kilpailutuksen valmistelussa odotetaan sote-ratkaisun vaikutusta päihdehuollon järjestämiseen. Kh 157H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Ylilääkäri Lea Sipi, hankintalakimies Anne Harjunpää ja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ohjausryhmän sihteeri Tarja Lappi

17 17 Kh 158H VÄLIAIKAISEN HÖYRYN TUOTANNON JÄRJESTELYT Asian valmistelija tekninen johtaja Raimo Koskela, puh Rakennus 2 tullaan vuonna 2015 purkamaan sen jälkeen, kun pesula on siirtynyt uusiin tiloihin. Höyryä täytyy tuottaa tulevaisuudessa liikelaitos Caterinan ja välinehuollon tarpeisiin. Molemmat toiminnot vaativat varmuuden höyryn tuotantoon. Höyryä pitäisi tuottaa uuteen sairaalaan siirtymiseen asti. LVI- ja konetekniikka olivat yhteydessä niihin harvoihin toimijoihin, jotka voisivat tuottaa väliaikaisen höyryntuotantojärjestelmän sairaanhoitopiirin tarpeita varten. Nämä yritykset olivat valmiita myymään tai vuokraamaan leasing ratkaisulla järjestelmän sairaanhoitopiirille, mutta toiminnan varmuutta, laitoksen hoitamista ja vikahuoltoa Jyväskylään ne eivät pystyneet tarjoamaan. Koska höyryn tuotannon varmuus on erityisen tärkeä keskussairaalalle, tekninen huolto aloitti neuvottelut Jyväskylän Energian kanssa höyryntuotannon järjestämisestä. Jyväskylän Energialla oli kaksi vaihtoehtoa: tuotetaan höyry kevytöljyllä kontissa, jossa on 26 m korkea piippu tai tuotetaan höyry sähköllä myös väliaikaisella yksiköllä. Neuvotteluissa on todettu, että maksimi energian tarve tuplavarmistuksineen on 2800 MWh/a. Tässä on mukana kaksi kattilaa. Tunnin vasteajalla on myös mahdollisuus tuottaa sähköä aggregaatilla ongelmatapauksessa. Jyväskylän Energian tuottamana öljykattilalla tuotannon keskihinta on noin 195 /MWh. Vastaava keskihinta sähköyksiköllä on noin 123 /MWh. Tekninen huolto esittää höyryn toimittajaksi Jyväskylän Energiaa sähköisellä kattilalaitoksella. Toiminnan kuukausimaksu olisi , johon kuuluu laitteiston ylläpito, huolto ja vuokraus sekä mahdolliset vikahälytykset. Lisäksi tarjoukseen kuuluu muuntamo 20 kv sähkön syöttöä varten. Sähkö syötetään renkaana JE Siirto Oy:n verkosta. Nykyinen muuntamokapasiteetti ei riitä sähköiseen höyryn tuotantoon, minkä takia muuntamo kuuluu väliaikaiseen hankintaan. Vuoden 2015 budjetissa on vähennetty höyryn tuotannon kustannuksia , koska höyryn tuotanto vähenee pesulan poistumisen ja tuotantotavan muutoksen vuoksi. Sähkön Jyväskylän Energia tarjoaa 80 /MWh hintaan (sisältää sähköveron). Käyttöpäällikkö Mika Paananen ja tekninen johtaja Raimo Koskela esittävät, että väliaikainen höyryn tuotanto väliaikaisella sähkökattilalla tilataan Jyväskylän Energialta. Jyväskylän Energian tarjoukset höyryn tuotannosta sähköenergialla ja kevyellä polttoöljyllä ovat nähtävinä kokouksessa. päättää, että väliaikainen höyryn tuotanto väliaikaisella sähkökattilalla tilataan Jyväkylän Energialta.

18 18 Kh 158H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Tekninen johtaja Raimo Koskela ja sairaanhoitopiirin toimisto Käyttöpäällikkö Mika Paananen ja Jyväskylän Energia

19 19 Kh 159H SÄHKÖN TOIMITUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KOHTEISIIN Asian valmistelija tekninen johtaja Raimo Koskela, puh Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tekninen huolto on järjestänyt tarjouskilpailun koskien sairaanhoitopiirin eri kohteiden sähkönhankintaa yhteistyössä Energiakolmio Oy:n kanssa. Tarjouspyynnössä tarjousta pyydettiin sähköntoimituksesta siten, että sähköntoimituksen hinta voidaan kiinnittää pohjoismaisen sähköpörssin Nasdaq OMX Commoditiesin tuotteiden (vuosituote/kvartaali) mukaan 2-4 erässä ennen toimituksen alkua. Tarjouskilpailussa tarjousten valintaperusteeksi määriteltiin halvin hinta. Sopimuskauden lopullinen hinta määräytyy tehtyjen hinnankiinnitysten mukaisesti lisättynä toimittajan marginaalilla. Toimitusjaksoksi tarjouspyynnössä määriteltiin Hankintaa käynnistettäessä arvioitiin, että hankittavan energian määrä on noin 19,9 GWh/a ja sen arvo vuositasolla on n euroa, mikä ylittää siten selvästi voimassa olevan EU-kynnysarvon. Hankinnasta ilmoitettiin Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämällä Hilmailmoituskanavalla. Määräaikaan mennessä tarjouksia saatiin 13 kappaletta. Tarjousten edellytettiin olevan voimassa tarjouspyynnön mukaisesti vähintään saakka. Savon Voiman tarjous oli tarjouspyynnön vastainen, joten se hylättiin. Muut saapuneet tarjoukset todettiin vertailukelpoisiksi ja ne voitiin siten hyväksyä tarjousvertailuun. Tarjousvertailu on esityslistan LIITTEENÄ 159H.1. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Hankinta-asiakirjat ovat nähtävinä hallituksen kokouksessa. Halvimman hinnankiinnitysmallin mukaisen tarjouksen teki Vantaan Energia Oy. Vantaan Energian varsinainen hinnankiinnitys (systeemihinta) toteutetaan myyntilaidasta tai tarjouksen perusteella. Tästä on annettu hyvitystä -0,10 /MWh. Aluehintaerokiinnitys voidaan niinikään toteuttaa myyntilaidasta tai tarjouksen perusteella. Tästä on annettu hyvitys -0,2 /MWh. Tarjouksessa on mahdollisuus kiinnittää aluehinta eriaikaisesti systeemihinnan kanssa ja tästä on annettu hyvitys -0,30 / MWh. Vertailumarginaali on 1,91 / MWh. Kohdekohtaista perusmaksua ei ole. Tekninen johtaja esittää, että sähkön toimittajaksi valitaan Vantaan Energia Oy, jonka vertailumarginaali on alhaisin. päättää valita sähkön toimittajaksi sopimuskaudelle Vantaan Energia Oy:n, jonka tarjous oli hinnaltaan edullisin.

20 20 Kh 159H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Päätöksen toimeenpano Ote Tekninen johtaja Raimo Koskela ja sairaanhoitopiirin toimisto Tarjouksen tehneet

21 Kh 7H, Kh 21H, Kh 44H, Kv 6, Kh 83H, Kh 160H LISÄSELVITYKSET JA ESITYS UUDEN SAIRAALAN SIJAINTIPAIKAKSI; TONTTIEN HANKINTA UUTTA SAIRAALAA VARTEN Asian valmistelija sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh Uuden sairaalan mahdolliseksi sijaintipaikaksi on kuluvan syksyn aikana tullut esille neljä vaihtoehtoa. Näitä ovat ns. läntinen, itäinen, eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto. Ns. läntinen vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle ja rakennukset sijoittuisivat yksityisten henkilöiden ja kaupungin omistamalle maalle. Suunnittelua on toteutettu tämän vaihtoehdon pohjalta. Ns. itäinen vaihtoehto sijoittuu Keskussairaalanmäelle sädesairaalan ympäristöön. Rakennukset sijoittuisivat kokonaisuudessa sairaanhoitopiirin omalle maalle. Ns. eteläinen ja pohjoinen vaihtoehto sijoittuisivat Jyväskylän kaupungin omistamille maille. Eteläinen vaihtoehto sijoittuu Eteläportin-Keljonkankaan aluekeskukseen ja pohjoinen Kirrin alueelle. Sijaintipaikkavaihtoehtojen selvittämistä varten nimetty työryhmä esittää sairaalan sijaintipaikaksi kahta vaihtoehtoa. Nämä ovat ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä ja eteläinen vaihtoehto Keljonkankaalla. Sijaintipaikat ovat kustannustasoltaan samantasoisia sekä eduiltaan ja haitoiltaan kilpailukykyisiä. Työryhmän raportti jaetaan kokouksessa kokoukseen osallistuville. päättää pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaalan sijaintipaikkavaihtoehdoista mennessä Koordinaattori Elina Mäkelä Pöyry CM Oy:stä esitteli työryhmän raporttia kokouksessa. Kh 7H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin

22 Kh 21H, Sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan pyytää jäsenkuntien lausunnot sairaalan sijaintivaihtoehdoista. Sairaanhoitopiiri pyysi jäsenkuntien lausunnot seuraaviin kysymyksiin: 1. Mikäli kunnallinen päätöksentekojärjestelmä säilyy, onko kunta halukas olemaan uuden sairaalan poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa mukana? 2. Oletuksena, että kuntien peruspalvelujen lähetekäytännöt säilyvät potilaan valinnan vapauden tilanteessakin nykyisellään, ovatko peruskunnassa työskentelevät lääkärit valmiita lähettämään erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti Keski-Suomen keskussairaalaan? 3. Oletuksena, että kunnallinen rahoitusvastuu säilyy, sitoutuuko kunta keskipitkällä aikavälillä osallistumaan yhteisesti sovituilla oikeudenmukaisella rahoitusmallilla palvelujen rahoittamiseen ja sairaala investoinnista syntyviin taloudellisiin velvoitteisiin? 4. Sairaalan kahden jäljellä olevan sijaintivaihtoehdon valinnassa, tuleeko ensisijainen paino asettaa A) kokonaiskustannuksille B) toiminnallisille tekijöille C) tasavertaisesti molemmille? Yhteenveto kuntien lausunnoista jaetaan kokouksessa. Koska asian valmistelu on esityslistaa postitettaessa kesken, asia esitellään ja päätösehdotus tehdään kokouksessa mennessä on saatu kaikkien jäsenkuntien lausunnot. Viitasaaren kaupungin lopullinen kannanotto toimitetaan valtuuston päätöksellä, joka otetaan sairaanhoitopiirissä täydennyksenä huomioon. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat yhtä (1) lukuun ottamatta ilmoittaneet olevansa halukkaita olemaan mukana uuden sairaalan poliittis-hallinnollisessa päätöksenteossa. Lisäksi em. kunnat katsovat, että peruskunnassa työskentelevät lääkärit ovat valmiita lähettämään erikoissairaanhoidon tasoista hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti Keski-Suomen keskussairaalaan. Edelleen jäsenkunnat ovat yhtä (1) lukuun ottamatta valmiita sitoutumaan keskipitkällä aikavälillä osallistumaan yhteisesti sovituilla oikeudenmukaisella rahoitusmallilla palvelujen rahoittamiseen ja sairaalainvestoinnista syntyviin taloudellisiin velvoitteisiin. Lisäksi yksi kunta on ilmoittanut suhtautuvansa myönteisesti sairaalahankkeeseen, mutta ei katso voivansa sitoutua rahoitukseen.

23 Kuntien lausunnoissa on esitetty rahoitusvaihtoehtoihin liittyviä yksityiskohtaisia määrityksiä. Lisäksi lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. riskeihin ja kustannuskehitykseen. Kuntien lausunnoissaan esittämät näkökohdat tullaan ottamaan huomioon jatkosuunnittelussa. Kuntien enemmistö (15) katsoo, että sijaintipaikkavaihtoehdon valinnassa tulee paino asettaa tasavertaisesti sekä kokonaiskustannuksille että toiminnallisille tekijöille. Yhdentoista (11) kunnan lausunnossa ei oteta kantaa sijaintipaikkavaihtoehtojen välillä. Ns. läntistä vaihtoehtoa kannattaa seitsemän (7) kuntaa ja eteläistä vaihtoehtoa kaksi (2) kuntaa. Yhteenveto saaduista lausunnoista on LIITTEENÄ 21H.1. Kuntien lausunnot ovat nähtävinä kokouksessa. päättää jäsenkuntien lausuntojen perusteella esittää valtuustolle, että sairaalan sijaintipaikaksi päätetään ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti: päättää 1. palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi teknisten yksityiskohtien varmistamiseksi sekä valtiontukilainsäädännön ehtojen selvittämiseksi. 2.,että asia käsitellään ja päätetään valtuustolle tehtävästä ehdotuksesta hallituksen kokouksessa Kh 21H, Päätös: Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa tekemä muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kh 44H, Hallituksen I varapuheenjohtaja Tony Melville sekä hallituksen jäsenet Satu Koskinen ja Jari Colliander poistuivat esteellisinä (yhteisöjäävi) tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Toimi Kankaanniemi Sairaanhoitopiirin johto ja lakimies ovat edellisen kokouksen jälkeen selvittäneet tekniset yksityiskohdat ja valtiontukilainsäädännön Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten (TEM), oikeuskäytännön ja aikaisempien ostettavien kiinteistöjen selvitysten pohjalta. Tarkoituksena on ollut se, että Uusi sairaala -hankeen kiinteistöjen ostossa ei synny Euroopan Unionnin komission valtiontukisääntelyn

24 kieltämää valtion tukea. Tämä estetään siten, että maa-alueet, jotka hankitaan, ostetaan markkinaehtoisella hinnalla. Maakaupoissa ei kuntayhtymä saa maksaa myyjälle ylihintaa, sillä tämä ylihinta on kiellettyä valtiontukea, joka on sen maksajan eli kuntayhtymän perittävä saajaltaan takaisin Euroopan Unionin lainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti, joka on Suomea sitovaa lainsäädäntöä. Uusimmassa suomalaisessa oikeuskäytännössä on myös kielletty valtion tuki kiinteistön ostajalle, joka on saanut ostaa kiinteistön alle markkinaehtoisen hinnan. Kiinteistöjen osto ei kuulu Laki Julkisista hankinnoista (Hankintalaki) 2 luvun 8 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan Hankintalain soveltamisalaan. Tämän johdosta kiinteistöjen ostossa tulee sovellettavaksi Euroopan Unionin Komission tiedonanto 97/C 209/03 Julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista. Oikeusohjeena markkinaehtoisen hinnan noudattamisesta voidaan pitää myös Euroopan komission valtiontukipäätöstä N:o C 37/ 2004 ja Korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota 148/2014. Kielletyn valtiontuen estämiseksi on olemassa kaksi tapaa: tarjouskilpailu, jolle ei aseteta ehtoja ja riippumattoman asiantuntijan arvio. Ensimmäinen vaihtoehto ei tule kysymykseen. Näin ollen yhden tai useamman riippumattoman arvioijan on suoritettava riippumaton arvio ennen kauppaneuvotteluja markkina-arvon vahvistamiseksi yleisesti hyväksyttyjen markkinoiden tunnuslukujen ja arviointinormien mukaisesti. Näin määritelty markkinahinta on ostohinta, josta voidaan sopia myöntämättä valtiontukea myyjälle. Käytännössä on todettu hyväksi hankkia kaksi ulkopuolisen riippumattoman arvioijan arviota hankittavista maa-alueista ja määrittää kauppahinta näiden keskiarvosta. Riippumaton ja hyvämaineinen arvioitsija on EU:n komission tiedonannon mukaan sellainen, joka on suorittanut soveliaan tutkinnon, jolla on riittävä kokemus ja joka on pätevä arvioimaan kyseisen tyyppisiä maa-alueita ja rakennuksia kyseisellä alueella. Jos jäsenvaltiossa, kuten Suomessa, ei ole arvioijalle soveliasta akateemista tutkintoa, arvioijan on oltava kiinteän omaisuuden arviointia hoitavan tunnustetun ammatillisen järjestön jäsen. Suomessa tämä järjestö on Suomen Kiinteistönvälittäjäliito ry (SKVL), joita varten Suomessa on olemassa oma lainsäädäntö ja SKVL:llä on olemassa ohjeet, jotka koskevat hyvää välitystapaa sisältäen kiinteistöjen markkinahinnan määrittelyn. Suomessa on kuitenkin olemassa erikseen kiinteistönvälitysliikkeet, jotka ovat erikoistuneet arvioimaan liikekiinteistöjä rakennuksineen ja maa-alueita. Nyt on painotettava sitä näkökohtaa, että hankittavien liikekiinteistöjen rakennuksineen ja maa-alueiden arviointiliikkeet ovat erikoistuneet nimenomaan tähän toimintaan ja arvioijat ovat kokemukseltaan ja koulutukseltaan sellaisia, joille on vahva pohja nimenomaan tämän kaltaiseen toimintaan riippumatta siitä kuuluko arviointiliike SKVL:ään tai onko arvioija suorittanut laillistetun kiinteistönvälittäjän tutkintoa. SKVL:ään kuulumista laillistettua kiinteistönvälittäjän tutkintoa Suomessa painotetaan nimenomaisesti asuntokaupassa, josta nyt ei ole kyse.

25 Arviointiliikkeet vastaavat toimeksiannostaan ja tuloksestaan normaalilla sopimusoikeudellisella vahingonkorvausperusteella ja viime kädessä törkeissä tapauksissa Vahingonkorvauslain perusteella puhtaasta varallisuusvahingosta, elleivät he ole edellä mainitun erityislainsäädännön alaisia. EU:n tiedonannossa painotetaan sitä, että arvioijalla on olemassa vähintään keskiasteen koulutuksesta saatu todistus ja riittävä koulutustaso sekä ainakin kolmen vuoden työkokemus koulutuksen jälkeen maa-alueiden ja rakennusten arvioinnista kyseisellä alueella. Arvioijan on oltava tehtäviään suorittaessaan riippumaton eli julkisilla viranomaisilla ei ole oikeutta antaa hänelle määräyksiä arvioinnin tuloksesta. Liikekiinteistöjen arviointiin perehtyneet yritykset ja niissä toimivat henkilöt ovat olemassa juuri sitä EU:n tiedonannon asettamaa velvoitetta varten, että ne pystyvät ottamaan huomioon liikekiinteistön ja maa-alueen kaikki erityispiirteet. Markkina-arvolla tarkoitetaan hintaa, jolla maa-alueet ja rakennukset voitaisiin arvostuspäivänä myydä halukkaan myyjän ja riippumattoman ostajan välisellä yksityisellä sopimuksella, kun on sovittu, että omaisuus on julkisesti tarjolla markkinoilla, että markkinaolot sallivat laillisen myynnin ja että myyntineuvotteluihin käytettävä aika on tavanomainen omaisuuden luonteen huomioon ottaen. Liikkumavara on säädetty viiden prosentin suuruiseksi, jollei maa-alueista ja rakennuksista ole saatu kauppaa tehdyksi kohtuullisen neuvotteluajan jälkeen ja on selvää, että kauppa ei toteudu arvioijan määrittelemällä hinnalla. EU:n tiedonannon mukaan jäsenvaltion on ilmoitettava oma-aloitteisesti komissiolle vähämerkityksisiä tukia lukuun ottamatta kaikki kaupat, joita ei ole tehty kilpailumenettelyn puuttuessa ilman riippumattoman arvioijan arvioimasta kauppahinnasta poikkeavaan hintaan. Tämän johdosta voi arvioida onko niihin sisältynyt kiellettyä takaisinperittävää valtiontukea. Sairaanhoitopiiri on teettänyt arviot Kukkumäen alueella olevista kiinteistöistä niillä sijaitsevine rakennuksineen vuonna Yleisesti on katsottu, että kaupanteossa tai kauppaneuvottelujen pohjana oleva arviokirja kiinteistöstä, joka osoittaa sen markkinahinnan, ei saa olla 3 kuukautta vanhempi. Sairaanhoitopiirin arvioijana on käytetty EU:n säädösten ja Suomessa yleisesti hyväksyttyä ja EU:n ehdot täyttävää arviointiliikettä ja sen kiinteistöjen arviointiin perehtyneitä henkilöitä. Kaikki ne arviokirjat, jotka sisältyvät ns. läntiseen vaihtoehtoon on päivitettävä ajantasaiseksi, jotta varmistetaan niiden soveltuvuus kauppaneuvottelujen pohjaksi, ettei vaaranneta valtiontukisäädösten tulemista ajankohtaiseksi. Samasta syystä, jotta kiellettyä valtion tukea ei makseta myyjille, olisi kiinteistöt rakennuksineen ja maa-alueet olivatpa ne kenen tahansa omistuksessa arvioitava. Arvioijana tulee olla joku toinen vastaavan paikalliset olosuhteet tunteva, mutta mielellään valtakunnallinen toimija, koska paikallisilla toimijoilla ei välttämättä ole objektiivista kuvaa hintatasosta. On hyvä, että toisesta arvioijasta keskusteltaisiin myyjien kanssa, että myyjäpuolella ei synny epäilystä sairaanhoitopiirin aikeista saada aikaan markkinaehtoinen käypä hinta myytäville kohteille.

26 päätti , että yksityiskohtainen suunnittelu käynnistetään vuoden 2013 aikana vaihtoehto B:n perusteella, huomioiden kuitenkin myös vaihtoehto A:n, mikäli joku alueen kunnallisen, yksityisen tai kolmannen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista tai yrityksistä on valmis ostamaan Nova -rakennuksen ja Väistö 3 rakennuksen. Luonnossuunnittelu osana yksityiskohtaista suunnittelua voidaan käynnistää samaan aikaan, kun alustavaa hankesuunnitelmaa täydennetään. Sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta pyydetään lausunnot hankesuunnitelmasta. päättää 1.,että markkinaehtoisen hinnan selvittämiseksi hankitaan ostettavista tonteista rakennuksineen ja muista maa-alueista arviokirja kahdelta yritykseltä, joista toinen on Catella Property Oy ja toinen myös myyjäpuolen hyväksymä valtakunnallinen toimija. 2. kauppaneuvottelujen aloittamisesta arviokirjojen valmistuttua myyjien kanssa. 3. tarvittavien tonttien ja mahdollisten muiden maa-alueiden ostamisesta markkinaehtoisella hinnalla hallintosäännön mukaan erikseen. 4. esittää valtuustolle, että sairaalan sijaintipaikaksi päätetään ns. läntinen vaihtoehto Keskussairaalanmäellä Sairaanhoitopiirin johtaja muutti kokouksessa ehdotuksen kohtia 3 ja 4 kuulumaan seuraavasti: 3. tarvittavien tonttien ja maa-alueita koskevien esisopimusten laatimisesta ja mahdollisten muiden maa-alueiden ostamisesta markkinaehtoisella hinnalla hallintosäännön mukaan erikseen. 4. esittää valtuustolle, että suunnittelua jatketaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Kh 44H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa muuttama ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä asiakohta käsiteltiin asiakohdan 43H käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen. Pekka Pajala poistui kokouksesta tämän asiakohdan käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen

27 Kv 6, Hallituksen ehdotus: Kv 6, Päätös: Kh 83H, päättää, että suunnittelua jatketaan valtuuston tekemän päätöksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Kiinteistöjen arvioijan tulisi olla Auktorisoitu kiinteistöarvioija (AKA), joka on Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunnan hyväksymä asiantuntija. Keskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistöarvioitsija on arvioija, joka on suorittanut Keskuskauppakamarin tutkinnon hyväksytysti. Ostettavien kiinteistöarvioitsijoiden olisi hyvä olla Auktorisoituja kiinteistöarvioitsijoita (AKA), joilla on vaadittava koulutus ja kokemus ja jotka ovat sitoutuneet noudattamaan kiinteistönarviointilautakunnan sääntöjä, ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi AKA-tutkinnon suorittanut on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa ja kansainvälisiä arviointistandardeja. Niitä yrityksiä, joiden palveluksessa on AKA-tutkinnon suorittaneita, ovat mm Catella Property Oy, Realia Management Oy, Newsec Valuation Oy ja muut Keskuskauppakamarin internetsivuilta löytyvät yritykset ja henkilöt. päättää, että kiinteistön arvioijien tulisi olla Auktorisoituja kiinteistöarvioijia (AKA) arvioinnin luotettavuuden takaamiseksi. Kh 83H, Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kh 160H, Asian valmistelijat sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen, puh ja projektijohtaja Mikko Jylhä, puh Hallituksen aamukoulussa hallitus ohjeisti, että tonttien kauppaneuvotteluja tulee jatkaa seuraavien kolmen tontin omistajan kanssa: Silenta Kiinteistöt Oy, Pohjolan Turistiauto Oy ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö. Syynä neuvottelujen jatkamiselle oli suuri hinnan ero teetettyjen arviokirjojen ja tonttien omistajien hintapyyntöjen välillä sekä sovellettavaksi vaadittu Euroopan Unionin Komission tiedonanto 97/C 209/03 julkisten viranomaisten tekemiin maa-alueita ja rakennuksia koskeviin kauppoihin sisältyvistä tuista.

28 jälkeen teetettyjen lainopillisten selvitysten perusteella EU:n tiedonanto 97/C 209/03 koskee ainoastaan julkisen viranomaisen myymiä maa-alueita ja rakennuksia, mutta ei liiketoimia, joilla julkiset viranomaiset ostavat maaalueita ja rakennuksia tai vuokraavat niitä. EU:n komissio on valmistellut tiedonantoa, joka tulisi kumoamaan yllä mainitun tiedonannon ja jossa valtiontuki ymmärretään niin julkisen tahon toteuttamana omaisuuden ostona kuin myyntinä. Kyseinen tiedonanto ei ole astunut vielä virallisesti voimaan, vaan on vasta luonnosvaiheessa. Valmistelussa on päädytty siihen lopputulokseen, että suositellaan kauppojen solmimisen hyväksymistä aiemmin ehdotetuin hinnoin perustuen alla esitettyihin vaikutuksiin hankkeen kokonaisaikatauluun sekä sen myöhästymisestä aiheutuviin kustannuksiin. Silenta Kiinteistöt Oy Tontti sijaitsee uuden rakennuksen länsipuolella, suunnitellun pääsisäänkäynnin puoleisessa päässä. Sen osalle on suunniteltu ambulanssien ajoreitti sekä potilaiden ja omaisten pysäköintialueeksi noin 130 autopaikkaa. Mikäli tontin kauppaneuvotteluissa ei päästä myyjän kanssa ratkaisuun on edessä kaksi vaihtoehtoa: - tontin hankinnasta luovutaan kokonaan tai - sovelletaan pakkolunastuslain (603/1977) mukaista menettelyä. Mikäli tontin lunastuksesta luovuttaisiin kokonaan, voitaisiin ambulanssien ajoreitti toteuttaa vain jos uuden rakennuksen paikkaa siirrettäisiin idän suuntaan. Siirtäminen on mahdollista, mikäli Keski-Suomen museo puoltaa rakennus 3 purkamista. Tässä tapauksessa suunnitellut 130 autopaikkaa pitäisi sijoittaa uuteen parkkitaloon, josta seuraa noin 3 M lisäkustannus autopaikkojen lunastushinnassa. Lisäksi menetetään tontilla olevan rakennuksen hyötykäyttö rakentamisorganisaation sosiaali- ja varastotilana. Vastaavien tilojen vuokraamisen kustannukset olisivat noin rakennusaikana. Silenta Kiinteistöt Oy:n kanssa on sovittu, että kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä maksetaan kyseisestä tontista ja sillä sijaitsevasta kiinteistöstä 2,1 M kauppahinta. Kun Silenta Kiinteistöt Oy:llä on rakennuslupa korvaavalle kiinteistölle, korvaava tontti on lunastettu kaupungilta ja rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi erikseen yhteisesti sovitulla tavalla, maksetaan Silenta Kiinteistöt Oy:lle loput sovitusta kauppasummasta eli 1,6 M. Tällä menettelyllä vältetään se, että sairaanhoitopiiri maksaisi ansiotonta korvausta tontin omistajalle. Pohjolan Turistiauto Oy Tontti sijaitsee keskellä uuden rakennuksen sijoituspaikkaa ja siksi sen lunastuksesta ei voida luopua. Tontin omistaja suunnittelee korvaavan linja-autovarikon rakentamista eikä voi aloittaa sitä ennen kauppojen varmistumista. Uuden varikon rakentaminen kestänee noin vuoden.

29 Mikäli kauppojen solmiminen viivästyy lokakuusta 2014 vuoden 2015 puolelle, siirtää se uuden sairaalan rakentamisen aloitusta kuukausilla ja täten myös vastaavasti uuden sairaalan valmistumisaikataulua. Mikäli tontin lunastuksessa sovelletaan pakkolunastuslain (603/1977) mukaista menettelyä ja tontin omistaja valittaa asiasta maaoikeuteen, siirtäisi se rakentamisen aloittamista valitusten käsittelyn ajaksi ja myöhästyttäisi uuden sairaalan valmistumista vastaavasti. Pohjolan Turistiauto Oy:n kanssa on sovittu että kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä maksetaan kyseisestä tontista ja sillä sijaitsevasta kiinteistöstä 0,9 M kauppahinta. Kun Pohjolan Turistiauto Oy:llä on rakennuslupa korvaavalle kiinteistölle, korvaava tontti on lunastettu kaupungilta ja rakennustyöt voidaan todeta aloitetuksi erikseen yhteisesti sovitulla tavalla, maksetaan Pohjolan Turistiauto Oy:lle loput sovitusta kauppasummasta eli 1,2 M. Tällä menettelyllä vältetään se, että sairaanhoitopiiri maksaisi ansiotonta korvausta tontin omistajalle. Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö EU:n komission tiedonannon perusteella säätiölle maksettavaa kauppahintaa ei voida pitää valtiontukena, koska säätiön toiminta ei näyttäisi kohdistuvan kilpailtuun markkinaan, joka vaikuttaisi jäsenvaltioiden väliseen kauppaan tai sillä ei ole vaikutuksia kilpailun vääristymiseen. Lisäksi myyjä on pystynyt esittämään perusteluja sille, että arviokirjojen laskelmat käyvästä arvosta ovat virheellisiä toimittamalla ostotodistuksen (vuodelta 2003) kyseisestä maa-alueesta ja sillä olevasta rakennuksesta. Kun kyseisessä ostohinnassa huomioidaan tämänhetkinen indeksikorotus sekä tehdyt investoinnit, päädytään kokonaissummaan, joka ylittää myyjän vaatiman kauppahinnan. Esityslistan LIITTEENÄ 160H.1 on esimerkki kunkin myyjän kanssa laadittavasta kauppakirjasta. Esimerkissä myyjänä on Kiinteistö Oy Käenpesä 4. Liite jaetaan esityslistan mukana hallituksen kokoukseen osallistuville. Kauppakirjoihin sisältyvät kaupan ehdot kauppahinnan maksamisesta sekä omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä on neuvoteltu seuraavasti: - Silenta Kiinteistöt Oy ja Pohjolan Turistiauto Oy (uuden rakentaminen ehtona), - Ellen ja Artturi Nyyssönen säätiö (kiinteistöosakkeiden osto), - Kiinteistö Oy Käenpesä 4 (10 % käsiraha, vuokralaisen irtisanominen 6 kk ja sen jälkeen vasta omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen ja lopullinen kauppahinnan maksu), - Töysän Linja Oy, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy (omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen kaupantekohetkellä), - Jyväskylän kaupunki - Teboilin tontti (omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen ehkä 2016 lopussa, kun Teboilin uusi asema valmis).

30 Asiantuntijalausunnot ja tonttien arviokirjat on toimitettu hallituksen kokoukseen osallistuville. päättää esittää valtuustolle, että valtuusto päättää ostaa uutta sairaalaa varten seuraavat tontit: Tontin omistaja Kauppahinta Jyväskylän kaupunki (2 tonttia) Kiinteistö Oy Käenpesä Jyväskylän Energia Oy Töysän Linja Oy Ellen ja Artturi Nyyssönen säätiö Pohjolan Turistiauto Oy Silenta Kiinteistöt Oy Kokonaiskauppahinta Keskustelun aikana sairaanhoitopiirin johtaja täydensi ehdotustaan seuraavasti: päättää saattaa tonttien ostoa koskevan päätöksen EU-komission arvioitavaksi sen jälkeen, kun valtuuston päätös on saanut lainvoiman. päättää antaa sairaanhoitopiirin johtajalle valtuudet selvittää asiantuntijoiden kanssa ilmoituksen sisällön ja muotoilun. Lisäksi selostusosaan tehdään seuraava täydennys: EU:n valtiontukisääntöjä koskevat puitteet määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikloissa Valtiontuen määritelmä perustuu artiklan 107 kohdan 1 tulkintaan. Valtiontukisääntöjen soveltaminen edellyttää, että kaikki artiklan 107 kohdan 1 mukaiset tukitoimenpiteiden tunnusmerkit täyttyvät: 1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin. 2. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla tuensaajaa. 3. Etu on valikoiva, eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin. 4. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

31 Kh 160H, Päätös: Keskustelun kuluessa hallituksen jäsen Pekka Pajala esitti hallituksen jäsen Maarit Heikkisen kannattamana, että ehdotus hylätään. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että koska on tehty ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, suoritetaan äänestys. Puheenjohtajan esityksestä äänestys päätettiin suorittaa nimenhuutoäänestyksenä siten, että ne, jotka kannattava sairaanhoitopiirin johtajan tekemää täydennettyä päätösehdotusta, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Pekka Pajalan esitystä, äänestävät EI. Äänestyksessä annettiin seitsemän (7) JAA ääntä (Lindell, Melville, Leppänen, Colliander, Kankaanniemi, Koskinen ja Laurila) sekä kaksi (2) EI-ääntä (Pajala ja Heikkinen). Puheenjohtaja totesi, että hallitus on hyväksynyt sairaanhoitopiirin johtajan kokouksessa täydentämän ehdotuksen. Lisäksi hallitus päätti LIITTEENÄ 160H.1 olevaan kauppakirjaan tehtävästä tarkennuksesta. Pekka Pajala ja Maarit Heikkinen jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Eriävä mielipide on pöytäkirjan LIITTEENÄ 160H.2. Päätöksen toimeenpano Ote Sairaanhoitopiirin toimisto Projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektipäällikkö Jari Ilves