Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki. Strategisesti merkittävä kokous. Otsikko Sivu. 26 Kokouksen järjestäytyminen 4

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:40 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, Helsinki. Strategisesti merkittävä kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 26 Kokouksen järjestäytyminen 4 27 Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2015 hyväksyminen 5 28 Uudenmaan liiton henkilöstöraportti 2015 tiedoksi 7 29 Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 9 30 Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma tiedoksi Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen Suomi 100 Uudellamaalla -projektin perustaminen Uudenmaan liitto mukaan kolmeen Interreg Europe -ohjelman hankkeeseen Kuntaliiton vuoden 2016 jäsenmaksun hyväksyminen Ilmoitusasioita Johtajien antamat lausunnot Johtajien päätökset Kokousaikataulu tiedoksi 35

2 PÖYTÄKIRJA 3/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Blomqvist Thomas Jäsen Enroth Matti Jäsen Herttuainen Auli Jäsen Jalonen Jaakko Jäsen Karimäki Johanna Jäsen Karhuvaara Arja Jäsen Krohn Minerva Jäsen Markkula Markku Jäsen Mäkelä Outi Puheenjohtaja Sainio Jari II varapuheenjohtaja Salonen Pasi I varapuheenjohtaja Taipale Kaarin Jäsen Havula Tapio Varajäsen Heinäluoma Eero Mv:n pj poistui klo kohdalla Juurikkala Timo Mv:n I vpj poistui klo kohdalla Hakola Juha Mv:n II vpj poistui klo kohdalla Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Mikkola Jaakko Johtaja, kansainväliset asiat Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Tiedottaja POISSA Ansalehto-Salmi Irja Jäsen ilmoittanut esteestä Raatikainen Mika Jäsen Frosterus Anu Varajäsen Heijnsbroek-Wirén Mia Varajäsen ilmoittanut esteestä Karjalainen Anne Varajäsen Virta Sari Varajäsen

3 PÖYTÄKIRJA 3/ ALLEKIRJOITUKSET Outi Mäkelä Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2016 / 2016 Jaakko Jalonen Johanna Karimäki PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

4 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Jaakko Jalonen ja Johanna Karimäki). Päätös: Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä että kyseessä on strategisesti merkittävä kokous. Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Jaakko Jalonen ja Johanna Karimäki. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Interreg Europe -ohjelman hankkeet, johtaja Juha Eskelinen Listan kaava-asiat, johtaja Merja Vikman-Kanerva Toimintakertomus ja henkilöstöraportti 2015, maakuntajohtaja Ossi Savolainen Lähetekeskustelu IHA:n valmistelun käynnistämisestä liiton toimesta, maakuntajohtaja Ossi Savolainen

5 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton tilinpäätöksen 2015 hyväksyminen 40/ /2016 MHS Tiivistelmä Vuoden 2015 tilinpäätös on euroa ylijäämäinen. Talousarvio laadittiin tasapainoisena. Toimintatuotot olivat euroa ja toimintakulut euroa. Varsinaisen toiminnan kohdalla toimintatuottojen toteutuma oli 101,4 % ja toimintakuluissa 96,2 %. Suurin yksittäinen poikkeama tapahtui henkilöstökuluissa, jotka jäivät budjetoidusta euroa. Projektien kokonaiskulut olivat euroa. Tase pysyi edelleen vahvana eikä talousarvioon sisällytettyä varausta aluekehitysrahaston käytöstä toteutettu. Asian yksityiskohtainen selostus Strategian mukaiset toiminnalliset tavoitteet toteutuivat suunnitellusti. Lisäksi liitossa on valmistauduttu tulevaan itsehallintoalueuudistukseen. Maakuntahallitus hyväksyi helmikuussa liiton sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksen, jota on toimeenpantu erillisillä maakuntajohtajan toimintatapaohjeilla. Liiton toiminnassa ei ole havaittu puutteita toimintavuoden aikana. Valmistelu Tilinpäätös ja toimintakertomus on valmisteltu johtoryhmän johdolla sekä vastuualueiden ja tiimien yhteistyönä. Yhteistyötoimikunta käsitteli tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan Tilinpäätökseen liittyy tilintarkastusstandardien (ISA) mukainen johdon vahvistusilmoituskirje, jolla ei muuteta maakuntahallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Kirje osoitetaan tilintarkastajalle ja annetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle. Jatkotoimenpiteet Tilinpäätös annetaan maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen tilintarkastajien (PwC Julkistarkastus Oy) tarkastettavaksi, minkä jälkeen tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tämän jälkeen maakuntavaltuusto käsittelee tilinpäätöksen kokouksessaan. Ohjaava lainsäädäntö Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta säädetään kuntalaissa (410/2015, 113, 115 ) mm. seuraavaa: Tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Maakuntahallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen

6 PÖYTÄKIRJA 3/ valtuuston käsiteltäväksi. Maakuntavaltuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta sekä annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksen jälkeen tilikauden ylijäämä ,23 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi, valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle oikeuttaa liiton toimiston tekemään asiakirjaan teknisluonteisia korjauksia. Valmistelija: Paula Autioniemi ja Markus Liikkanen Päätös: Maakuntahallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden tuloksen jälkeen tilikauden ylijäämä ,23 euroa siirretään tilille Edellisten tilikausien yli/alijäämä, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi, valtuuttaa maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan maakuntahallituksen puolesta allekirjoittamaan johdon vahvistusilmoituskirjeen tilintarkastajalle oikeuttaa liiton toimiston tekemään asiakirjaan teknisluonteisia korjauksia. Liitteet 1 Toimintakertomus ja tilinpäätös Vahvistusilmoituskirje

7 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton henkilöstöraportti 2015 tiedoksi 66/ /2016 MHS Tiivistelmä Tilinpäätöksessä kuvataan liiton tulosta, taloudellista asemaa, rahoitusta ja toimintaa. Henkilöstöraportissa esitetään keskeiset henkilöstöä koskevat tunnusluvut ja kuvataan henkilöstön ja työyhteisön kehittämiseksi tehtyä työtä. Asian yksityiskohtainen selostus Henkilöstöraportin vuoden 2015 tunnusluvut viittaavat siihen, että liiton henkilöstö voi hyvin ja viihtyy työssään. Henkilöstöjohtamista kehitettiin edellisvuosien tapaan järjestelmällisesti maakuntahallituksen vuonna 2014 hyväksymän henkilöstösuunnitelman pohjalta. Vuoden 2015 henkilöstötunnuslukuja Henkilöstökulut muodostivat vuonna 2015 lähemmäs kaksi kolmasosaa eli 62,8 % (vuonna ,9 %) liiton toteutuneista toimintakuluista. Liiton henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 84, joista 63 työntekijää oli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa ja 21 määräaikaisessa palvelussuhteessa. Henkilöstömäärä pysyi muuttumattomana verrattuna edelliseen vuoteen. Liiton palveluksessa oli vuoden aikana 105 työntekijää ja toteutuneet henkilötyövuodet olivat 83,9 (+ 4,2 % verrattuna edelliseen vuoteen). Viisi työntekijää jäi eläkkeelle. Vapaa-ehtoinen lähtövaihtuvuus oli varsin alhainen, eli 4,6 %. Liiton henkilöstö pysyi poikkeuksellisen terveenä vuonna 2015: Keskimäärin sairauslomapäiviä/työntekijä oli vain 4,3. Henkilöstöjohtamisen painopisteet vuonna 2015 Toimintavuonna 2015 henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet kohdistettiin osaamisen johtamiseen, palkitsemiseen, työhyvinvointiin sekä esimiestyön tukeen. Vuoden merkittävin uudistus oli liiton osaamisen johtamisen toimintamallin määrittely ja osaamisen johtamisen sekä kehityskeskusteluprosessin vieminen uuteen sähköiseen henkilöstövoimavarojen (HRD) kehittämisjärjestelmään. Palkitsemisen saralla maakuntahallitus hyväksyi liiton ylimmän johdon palkkausohjeen ja vahvisti alaisensa johtajien tehtävien vaativuussijoituksen. Palkkausohje sisältää oman työsuorituksen arviointimallin ylimmälle johdolle. Maakuntahallitus hyväksyi myös maakuntajohtajan johtajasopimuksen. Liiton peruspalkkausjärjestelmä päivitettiin vuonna 2014.

8 PÖYTÄKIRJA 3/ Peruspalkkausjärjestelmän kilpailukykyisyyttä tutkittiin vuonna 2015 osallistumalla markkinoiden laajimpaan ja kattavimpaan palkkatutkimukseen. Vuonna 2014 alustavasti valmisteltu liiton tulospalkkiojärjestelmä viimeisteltiin myös käyttöön otettavaksi vuonna Työhyvinvoinnin uusia avauksia vuonna 2015 olivat mm. henkilöstölle järjestetyt Mindfulness-kurssit. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä vuoden 2015 henkilöstöraportin tiedoksi. Valmistelija: Inka Tikkanen-Pietikäinen Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti merkitä vuoden 2015 henkilöstöraportin tiedoksi. Muutoksenhakukielto (KuntaL 91) Liitteet 3 Henkilöstöraportti 2015

9 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Lausunto Kirkkonummen kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavasta 14/05.01/2016 MHS Tiivistelmä Kirkkonummen kunta pyytää lausuntoa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan luonnoksesta mennessä. Lausunnon antamiseen on saatu lisäaikaa asti. Osayleiskaava-alue käsittää noin 1000 ha:n alueen nykyisen Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Kaavan pääasiallisena tavoitteena on kehittää kuntakeskusta lisäämällä monipuolista asuinrakentamista. Suunnittelualueella asuu nykyisin 1400 asukasta. Kaava mahdollistaa suunnittelualueelle uusia asukkaita noin Annettavan lausunnon pääkohdat Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaava ei ota kaikilta osin huomioon maakuntakaavaa tai sen tavoitteita, koska: Maakuntakaavan valkoisille alueille osayleiskaavan pohjoisosaan osoitetaan asuinrakentamista, mikä hajauttaa yhdyskuntarakennetta ja pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Kuntakeskus 2. vaiheen täydennysrakentamista tulisi vielä tutkia sijoitettavaksi suunnittelualueen etelä- ja keskiosiin, voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueelle. Kaavaselostustusta tulee täydentää omalla kappaleella: vertailu maakuntakaavaan. Lisäksi vireillä olevan 4. vaihemaakuntakaavan tilanne ja suunnittelualuetta koskevat merkinnät tulee lisätä selostukseen. Asian vireilletulo Asian taustat Kirkkonummen yhdyskuntatekniikan lautakunta on päättänyt asettaa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavan luonnoksen valmisteluaineiston MRL:n 62 :n ja MRA:n 30 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää aineistosta lausunnot. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää noin 1000 ha:n alueen nykyisen Kirkkonummen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Alue rajautuu lännessä Meikon luonnonsuojelualueeseen, pohjoisessa Humaljärveen ja idässä Gesterbyntiehen. Suunnittelualueen taajamarakenne on tällä hetkellä asemakaavoitettuja alueita lukuun ottamatta hajanainen. Alue käsittää erityyppisiä alueita: muun muassa asemakaavoitettuja ja rakennettuja tiiviitä omakotiasuinalueita alueen eteläosassa, maatilakeskuksia sekä haja-asutusta alueen keski- ja länsiosassa sekä metsiä, peltoja ja järvenrantaa. Alueen länsiosassa on Meikon luonnonsuojelualue. Kaavan tavoitteet Osayleiskaavan tavoitevuosi on vuodessa Osayleiskaava perustuu Helsingin seudun maankäytön suunnitelmaan (MASU), Kirkkonummen

10 PÖYTÄKIRJA 3/ kehityskuvan 2040 sekä maakuntakaavojen maankäyttö ja suunnitteluperiaatteisiin. Kuntakeskustan kehityskuvaa päivitetään parhaillaan. Kaavan tavoitteena on kehittää kuntakeskusta lisäämällä monipuolista asuinrakentamista. Kaavassa osoitetaan uusia asuinalueita alueen keski-, sekä myös pohjois- ja itäosiin, mikä on edellytyksenä uuden kehämaisen tieyhteyden rakentamiselle. Uusi tieyhteys, Kokoojatie, tulee palvelemaan myös viereisen Sepänkylän - Gesterbyn alueita ja vähentämään tulevaisuudessa myös keskustan läpikulkuliikennettä. Kaava mahdollistaa koko suunnittelualueelle uutta asukasta, jolloin alueen joukkoliikenteen edellytyksiä voidaan parantaa. Alueen länsiosaan Meikon alueelle osoitetaan yhdeksän uutta rakennuspaikkaa omakotirakentamiselle. Kaavassa osoitetut julkiset ja yksityiset palvelutoimintojen ja yritystilojen alueet tuovat uutta työpaikkaa sekä mahdollinen oppimiskeskus Kokoojakadulle tuo 100 työpaikkaa lisää suunnittelualueelle. Kaavassa otetaan huomioon alueen luonto-, virkistys- ja kulttuuriarvot. Kaava-alueen yhdyskuntarakenne muodostuu 6 erillisestä aluekokonaisuudesta. Osayleiskaava toteutuu pääosin laatimalla alueelle vaiheittain asemakaavoja. Maakuntakaava Voimassa olevista maakuntakaavoista suunnittelualuetta koskevat seuraavat merkinnät: (kts liitekartta) taajamatoimintojen alue valkoinen alue luonnonsuojelualue, Natura alue virkistysalue geologinen muodostuma pohjavesialue vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue ulkoilureitti viheryhteystarve 110 V voimajohto Vireillä olevassa 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa suunnittelualueen luoteisosa kuuluu Humaljärven kulttuurimaisemaan, joka on osoitettu maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön ominaisuusmerkinnällä. Maakunnalliset kulttuuriympäristöt perustuvat Missä maat on mainiommat Uudenmaan kulttuuriympäristöt - selvitykseen (2012). Yleis- ja asemakaavat Kirkkonummen yleiskaavassa YK 2020:ssa, joka tuli lainvoimaiseksi vuonna 2000, suunnittelualueelle on osoitettu yritystoimintojen ja asumisen alue, Meikon luonnonsuojelualue, vesialue, muulta osin alue on maa-ja metsätalousaluetta. Alueella on voimassa kaksi lainvoimaista asema-ja rakennuskaavaa: Gesterbyn asemakaava v ja Neidonkallion asemakaava v Lausunto Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa. Osayleiskaavan luonnoksessa on otettu huomioon voimassa olevien

11 PÖYTÄKIRJA 3/ maakuntakaavoista Meikon luonnonsuojelualue, virkistysalue, pohjavesialue, ulkoilureitti ja viheryhteystarve ja 110 V:n voimajohto. Alueen täydennysrakentamista on ohjattu pääosin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle. Kirkkonummen kunnan asukasluku kasvaa voimakkaasti. Väestönkasvuun varaudutaan myös Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavassa, jonka tavoitevuosi on Taajamatoimintojen alueet Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Kirkkonummen alueelle on osoitettu laajat taajamatoimintojen alueet, jotka sijoittuvat pääosin liikekeskustan sekä kunnan itä-länsisuunnassa sijaitsevien liikenneyhteyksien: raideliikenteen ja kantatie 51:n ympäristöön. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa, joka vahvistettiin ja jonka tavoitevuosi on 2035, käsiteltiin kokonaisuudessaan taajama-ja työpaikka-alueet Uudellamaalla.Siinä Kirkkonummen kuntakeskuksen taajama-aluetta laajennettiin pohjoisosiltaan. Uudenmaan liitto katsoo, että nykyiset maakuntakaavan mukaiset taajamatoimintojen alueet luovat hyvät edellytykset tiiviille ja kuntataloudellisesti edulliselle yhdyskuntarakenteelle. Asuinrakentamisen osoittaminen maakuntakaavan valkoisille alueille Osayleiskaavan luonnoksessa osoitetaan suunnittelualueen pohjoisosaan, maakuntakaavan ns.valkoisille alueille asuntoalueita (A), jonka merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa kerrostaloja, pienkerrostaloja, kytkettyjä asuinrakennuksia, erillispientaloja sekä tarvittavia yksityisiä ja julkisia palveluja. Kaavaselostuksessa ei ole määritelty kokonaisarviota maakuntakaavan valkoisille alueille sijoittuvasta asukasmäärästä. Arvio Humalrannan asukasmäärästä on ja Volsintien alueen, joka osittain sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen ja osittain valkoiselle alueelle noin 650 uutta asukasta. Suunnittelualueen pohjois- ja itäosien kautta Volsintieltä Gesterbyntielle osoitetaan uusi kehämainen tieyhteys, Kokoojatie. Kaavaselostuksessa kerrotaan, että kaavatalouden näkökulmasta uuden yhteyden varrelle on osoitettava riittävästi asuinrakennusoikeutta, jotta rakentaminen olisi taloudellisesti perusteltua ja joukkoliikenteen järjestämiseen olisi riittävä palvelutaso. 2. vaihemaakuntakaavan Helsingin seudun valkoisten alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaan alue, jolle ei ole maakuntakaavakartalla osoitettu erityistä käyttötarkoitusta, on ensisijaisesti tarkoitettu maa - ja metsätalouden sekä niitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Alueelle suuntautuvaa asuin ja työpaikkarakentamista on ohjattava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Alueelle voi sijoittua muutakin vaikutuksiltaan paikallista maankäyttöä. Humaljärven eteläpuolelle osoitetut tiiviin asumisen alueet, jolle kaavamääräyksen mukaan voi rakentaa muun muassa kerrostaloja, ovat irrallaan muusta kuntakeskuksen tiiviistä yhdyskuntarakenteesta. Ne ovat

12 PÖYTÄKIRJA 3/ noin 3-5 kilometrin päässä kuntakeskuksen palveluista. Vaikka joukkoliikennettä parannettaisiin, lisääntynee yksityisautoilu alueella. Humaljärvi on osoitettu Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa vedenhankinnan kannalta arvokkaaksi pintavesialueeksi. Se tarkoittaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelutoimenpiteisiin. Kaavaluonnoksen ratkaisu osoittaa uutta asuntorakentamista alueen metsäiseen pohjoisosaan hajauttaa kuntakeskuksen yhdyskuntarakennetta, aiheuttaa riskejä järven ekologialle ja pirstoo yhtenäisiä metsäalueita. Uudenmaan liitto katsoo, että Humaljärven eteläpuolelle, ns. Humalrannan ja Volsin pohjoisosan alueelle osoitettu tiivis asuinrakentaminen ei ole täysin maakuntakaavan eikä Kirkkonummen yleiskaavan 2020 mukaista. Uuden tieyhteyden, Kokoojatien, suunniteltu linjaus ja toteuttaminen sekä vaikutukset asuinrakentamisen määrään ja ympäristöön tulee perustella paremmin kaavaselostuksessa. Lisäksi suunnittelualueen yksityinen maanomistus tuo alueen asemakaavoitukseen ja toteuttamiseen epävarmuutta, mikä voi aiheuttaa hajautuvan rakenteen lisääntymistä ja vaikeuttaa kuntataloudellisesti kestävän infran rakentamisen. Kuntakeskus 2. vaiheen täydennysrakentamista tulisi vielä tutkia sijoitettavaksi suunnittelualueen etelä- ja keskiosiiin, nykyisten maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueelle. Kaavaselostustusta tulee täydentää omalla kappaleella: vertailu maakuntakaavaan. Lisäksi vireillä olevan 4. vaihemaakuntakaavan tilanne ja sen suunnittelualuetta koskevat merkinnät tulee lisätä selostukseen. Uudenmaan liitto toivoo, että lausunnossa esille tuodut asiat otetaan huomioon kaavan ehdotusvaiheessa. Liitolla ei ole muuta huomautettavaa Kuntakeskus 2. vaiheen osayleiskaavaluonnoksesta. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa selostusosan mukaisen lausunnon Kirkkonummen kunnalle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Päätös: Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän Annettavan lausunnon pääkohdat -kappaleen toiseksi luettelon kohdaksi lisätään: Asuntorakentaminen maakuntakaavan valkoisilla alueilla on mahdollista, mutta osayleiskaavassa pitää riittävän hyvin perustella ja osoittaa, että kaavaratkaisulla muodostetaan toimivia paikallisia pientaloasuinalueita. Uusien kerrostaloalueiden osoittaminen valkoiselle alueelle ei ole maakuntakaavan mukaista. Maakuntahallitus päätti antaa selostusosan mukaisen lausunnon Kirkkonummen kunnalle. Pykälän tiivistelmään päätettiin lisätä maakuntajohtajan kokouksessa esittämä muutos. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

13 PÖYTÄKIRJA 3/ Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva ja Heli Vauhkonen Täytäntöönpano: Kirkkonummen kunta Pöytäkirjanote tiedoksi Uudenmaan ELY-keskus/Elina Kuusisto Muutoksenhakukielto (KuntaL 91) Liitteet 4 Lausunnon karttaliite: Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2016

14 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista 16/ /2016, 262/ /2013 MHS Tiivistelmä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitysinventoitu kokonaisuudessaan vuosina Inventointi toteutettiin Uudellamaalla vuoden 2013 aikana Uudenmaan ELY-keskuksen ja Uudenmaan liiton yhteistyönä. Päivitysinventoinnissa Uudellemaalle ehdotetaan olemassa olevien 11 maisema-alueen lisäksi kahta uutta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemia sekä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisemaa. Suomenlinnan maisema-aluetta laajennetaan ja nimeksi ehdotetaan Helsingin edustan merimaisema (maisemanähtävyys). Lisäksi ehdotetaan olemassa oleville maisema-alueille rajausmuutoksia. Lausunnon pääkohdat: On ollut tärkeää päivittää maaseudun maisema-alueet yli 20 vuotta vanhasta inventoinnista nykytilannetta vastaaviksi. Maisema-alueelle suunniteltujen hankkeiden mahdollisten maisemaan aiheuttavien muutosten tulkinta ei saa olla liian kapea-alaista. Hankkeet tulee aina käsitellä kunkin maisema-alueen osalta tapauskohtaisesti. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee olla tärkeänä kriteerinä, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. Tulevaisuudessa valtakunnalliset inventoinnit: rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema-alueet tulee yhdistää yhdeksi inventoinniksi. Asian vireilletulo Asian taustat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on päivitysinventoitu yhdenmukaisin kriteerein Suomessa vuosina Maakuntahallitus on saanut asian tiedoksi Inventoinnin virallinen kuuleminen järjestettiin valtakunnallisesti ympäristöministeriön ja ELY-keskusten toimesta. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Arvokkaisiin maisema-alueisiin kuuluu myös maisemanähtävyydet, jotka voivat käsittää osittain myös kaupunkiympäristöjä. Arvokkaat maisema-alueet eivät koostu pelkästään luonnonsuojelualueista tai pelkästään rakennetuista kulttuuriympäristöistä, mutta maisema-alueet sisältävät arvokasta rakennusperintöä ja luonnonympäristöä. Tavoitteet Maisema-alueet ovat vakiintuneet 20 vuoden kuluessa osaksi suomalaista alueidenkäytön suunnittelua. Päivitysinventoinnin tuloksista laadittu selvitys tulee korvaamaan valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymän valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman viranomaisinventoinnin. Maisema-alueiden tavoitteena on ylläpitää ja edistää

15 PÖYTÄKIRJA 3/ suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta. Maisema-alueet voivat säilyä vain maaseudun elinkeinojen harjoittamisen ansiosta. Maisema-alueiden suhde maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) koskevat mm. asioita, joilla on merkittävä vaikutus kansalliseen kulttuuri- tai luonnonperintöön. MRL:n 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä VAT:tien toteutumista. Tavoitteiden mukaiset valtakunnalliset inventoinnit ovat alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. MRL:n 28 :n sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota muun muassa maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Se edellyttää, että maisema-alueet osoitetaan ominaisuusmerkinnällä maakuntakaavakartalla ja niille annetaan merkintään liittyvä suunnittelumääräys. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uudellamaalla Päivitysinventointi toteutettiin Uudellamaalla vuoden 2013 aikana ELY-keskuksen ja iiton yhteistyönä. Päivitysinventoinnin perusteella on ehdotettu kahta uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema. Uudet ehdotetut alueet täydentävät a) merellisenä kohteena (Porkkala) ja b) II Salpausselän maisemana (Bromarv-Tenhola) sekä molemmat kohteet saaristomaisemillaan Uudenmaan aluevalikoimaa, joka on aikaisemmin painottunut pääosin jokilaaksojen viljelymaisemiin. Suomenlinnaa, joka on sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY 2009) että Unescon maailmanperintökohde, ehdotetaan Helsingin edustan merimaisema maisemanähtävyydeksi. Sen rajaus laajennetaan merialueelle, jolloin se paremmin vastaa maisema-alueen kriteereitä. Päivitysinventoinnissa tarkistettiin myös Uudenmaan olemassa olevat valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaisesti osoitetut 11 maisema-aluekokonaisuutta: Porvoonjokilaakso Pernajanlahden ympäristö ja Koskenkylänjokilaakso Kymijoenlaakson Uudenmaan puoleiset osat Vantaanjokilaakso Nummenjoen ja Pusulanjoen viljelymaisemat Degerbyn ja Siuntionjoen kulttuurimaisemat Snappertunan ja Fagervikin ruukinalueen kulttuurimaisemat Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat Fiskarsin ja Antskogin ruukkialueet ja Pohjanpitäjänlahden kulttuurimaisemat Skärlandetin saaristokulttuurimaisema Suomenlinna. Päivitysinventoinnissa tarkistettiin aluerajauksia. Maisema-aluerajauksia on muutettu nykytilannetta paremmin vastaavaksi. Lisäksi maisema-alueiden nimiä on muutettu siten, että ne kuvaavat paremmin alueen luonnetta.

16 PÖYTÄKIRJA 3/ Lausunto Maisema-alueet Maisema-alueiden merkitys alueidenkäytössä Uudenmaan liitto katsoo, että on ollut tärkeää päivittää maaseudun maisema-alueet yli 20 vuotta vanhasta inventoinnista nykytilannetta vastaaviksi. Maaseudun maisemat muuttuvat jatkuvasti sekä luonnossa tapahtuvien muutosten että kulttuurivaikutusten johdosta. Alueidenkäytössä on keskeistä tunnistaa arvokkaat maisema-alueet ja vaalia niitä. Maisemansuojelun ja -hoidon edistämistä velvoittavat kansainväliset ja kansalliset sopimukset sekä kulttuuriympäristöjä koskevat eri lait. Suomi on ratifioinut maisemaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen, joka on tullut Suomessa voimaan vuonna Sopimuksessa todetaan, että maisema on tärkeä osa ihmisen elämänlaatua kaikkialla ja että maisema on osa yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa. Väestön kasvu, yhdyskuntarakenteen tiivistyminen ja kaupungistuminen antavat arvokkaille maisema-alueille yhä tärkeämpiä merkityksiä. Maisema-alueita voidaan hyödyntää monipuolisesti maaseudun kehittämistyössä. Luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutoksen torjuminen ja kestävä kehitys, puhtaan ja ekologisen lähiruuan tuottaminen ovat yhteiskunnan haasteita tulevaisuudessa. Maaseudun maisema-alueiden säilyminen ja niiden elinvoimaisuus auttavat näissä haasteissa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet tukevat paitsi maaseudun perinteisiä elinkeinoja myös muita elinkeinoja, joita ovat tulevaisuudessa muun muassa biotalous sekä hyvinvointiin liittyvät palvelut. Päivitysinventointi Päivitysinventoinnin perusteella Uudellemaalle on ehdotettu kahta uutta valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Bromarvin ja Tenholan harjuviljelymaisemat sekä Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema. Uudenmaan liitto katsoo, että uudet ehdotetut alueet täydentävät hyvin Uudenmaan aluevalikoimaa, joka on aikaisemmin painottunut pääosin jokilaaksojen viljelymaisemiin. Päivitysinventoinnin tuottama aineisto auttaa tunnistamaan alueen arvot ja ominaispiirteet, jotka tulee olla lähtökohtana alueelle kohdistuvissa hankkeissa. Elinvoimainen maaseutu ja sen maisemat muuttuvat jatkuvasti. Maisema -aluerajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne käsittävät laajoja alueita. Rajaukset eivät yleensä perustu yksityiskohtaiseen, yksittäisen alueen ominaispiirteiden ja arvojen inventointiin, vaan maisema-alueet ymmärretään laajempina kokonaisuuksina. Luontevan rajan maisema-alueelle voi muodostaa luonnontekijät kuten maaston muodot tai vesistö tai kulttuuritekijät, metsän ja pellon tai tien raja. Siksi maisema-alueita, niiden aluerajauksia sekä niihin mahdollisesti liittyviä ristiriitaisia maankäyttöpaineita tulee aina käsitellä ja arvioida tapauskohtaisesti. Esimerkiksi Helsingin rannikon ja kantakaupungin kehittämisedellytykset kaupunkimaisina tulee turvata myös silloin, jos Suomenlinnan alueen maisemanähtävyyden rajaus muutetaan laajemmaksi Helsingin edustan merimaisemaksi.

17 PÖYTÄKIRJA 3/ Vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen Maisema-alueiden oikeusvaikutukset maankäyttöön ja muuhun toimintaan ovat asioita, jotka ovat aiheuttaneet huolta ja epäluuloa maisema-alueiden maanomistajissa. Maatalouden harjoittaminen on vahvasti maatalouspolitiikan ja lainsäädännön säätelemää. Maisemiin liittyy lisäksi monia subjektiivisia merkityksiä. Maisema-alue status ei tuo suoraan oikeusvaikutuksia, vaan vaikutukset maankäyttöön ja rakentamiseen tulevat kaavoituksen ja lupakäytäntöjen kautta. On hyvä, että ympäristöministeriö on laatinut kuulemisaineistoon muun aineiston lisäksi selkeän koosteen käytännön kysymyksistä ja vastauksista niihin. Ympäristöministeriö on antanut Pro Agria Etelä ry:lle tehtäväksi laatia maisemaoppaan maisema-alueiden maankäytöstä sekä ohjeita ja suosituksia sittä, miten maisema tulee ottaa huomioon alueenkäytössä ja maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan liitto on nähnyt tärkeänä selvittää maisema-alueen vaikutuksia ja mahdollisuuksia maanomistajille. Siksi liitto on omalta osaltaan osallistunut maisemaoppaan laadintaan rahoittamalla erillisen maisemaoppaan pilotin Uudenmaan Porkkalaan, joka on ehdolla valtakunnalliseksi maisema-alueeksi. Pro Agrian laatima maisemaopas on tehty vuorovaikutuksessa Porkkalan alueen maanomistajien ja Kirkkonummen kunnan viranhaltijoiden kanssa. Maisema-alueiden mahdollisuudet Valtakunnallisesti arvokas maisema-aluestatus on tunnustus alueen maanomistajille ja maaseudun ammatinharjoittajille. He ovat vaalineet maisemia kunnioittamalla aikaisempien sukupolvien työtä ja perinteitä sekä omalla työllään pitäneet maaseudun elinvoimaisena. Uudenmaan liitto katsoo, että valtakunnallisesti arvokas maisema-alue tulee olla painoarvoltaan tärkeä kriteeri, kun maatalouden ja ympäristöhallinnon tukia jaetaan maisemansuojeluun ja -hoitoon sekä rakennusperinnön kunnostamiseen. Lisäksi liitto katsoo, että valtakunnallisesti maisema-alueet ovat maaseudun vetovoimatekijöitä. Maisema-alueiden potentiaalia tulisi paremmin hyödyntää elinkeinojen kehittämisessä kuten matkailussa tai lähiruuan markkinoinnissa. Maisema-alueet maakuntakaavassa Uudenmaan liitto näkee, että tulevaisuudessa valtakunnalliset inventoinnit: rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema-alueet tulisi yhdistää seuraavalla kierroksella yhdeksi inventoinniksi. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt käsittävät jo sekä maisema-alueet että rakennusperinnön maakunnallisen inventoinnin (2012). On valitettavaa, etteivät päivitysinventoinnin mukaiset uudet maisemarajaukset ja niiden tarkistukset ehtineet Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaan, jossa kulttuuriympäristöteemaa on käsitelty kokonaisuudessaan. Päivitysinventoinnissa ehdotetut muutokset on esitetty

18 PÖYTÄKIRJA 3/ kuitenkin 4. vaihemaakuntakaavan liiteaineistossa. Tulevalla valtioneuvoston uudella päätöksellä päivitysinventoinnin mukaiset aluerajaukset ja muutokset astuvat heti voimaan. Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi täyttää SOVA -lain vaatimukset. Vaikutusten arvioinnissa on pohdittu maisema-alueiden päivitysinventoinnin ympäristövaikutuksia usealta näkökannalta. Vaikutusten arviointi jää kuitenkin hieman yleispiirteiselle tasolle, mikä toisaalta on ymmärrettävää aihepiiri huomioiden. Ainakin maanomistajan kannalta voisi kuitenkin olla tarpeen saada vielä enemmän konkreettista tietoa siitä, miten inventoinnin vaikutukset ilmenevät käytännössä. Erityisesti tämä koskee alueita, joilla vaikutukset ovat uusia tai ulottuvat selvästi aiempaa laajemmalle alueelle. Lopuksi Uudenmaan liitto kiittää ympäristöministeriötä siitä, että liitto on saanut olla mukana maisema-alueiden päivitysinventointityössä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointien ohjaus- ja arviointityöryhmän (MAPIO) jäsenenä. On hyvä tunnistaa elinvoimaisen maaseudun merkitys yhä nopeammin kaupungistuvassa yhteiskuntakehityksessä ja tukea maaseudun elinkeinoja muun muassa vaalimalla arvokkaita maisema-alueita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa selostusosan mukaisen lausunnon ympäristöministeriölle tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva Käsittely: Merkittiin että, maakuntahallituksen jäsen Thomas Blomqvist esteellisenä poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätös: Maakuntahallitus päätti antaa selostusosan mukaisen lausunnon ympäristöministeriölle. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Ympäristöministeriö/Kirjaamo Pöytäkirjaote tiedoksi Uudenmaan Ely-keskus/Henrik Wager ja Kirsi Hellas Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ , Kuntalaki 365/ ) Liitteet 5 Lausunnon liitekartta 1: Ehdotetut maisema-alueet ja maisemamaakuntajako 6 Lausunnon liitekartta 2: Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uudellamaalla

19 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma tiedoksi 51/ /2015, 395/03.01/2015 MHS Tiivistelmä Kansallinen maakunnan kehittämisraha (MAKERA) on korvautumassa Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoituksella (ns. AIKO) aluekehittämistoiminnassa. AIKO-rahoituksella tuetaan maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimia, joilla on tarkoitus vauhdittaa rakennemuutosta nopeiden ja kokeiluluontoisten uusien toimenpiteiden avulla sekä vahvistaa kykyä sopeutua elinkeinorakenteen muutokseen. Asian yksityiskohtainen selostus AIKO-rahoituksen myöntämisen pohjana on maakunnassa laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma eli varautumissuunnitelma. Varautumissuunnitelma on osa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa (TOPSU). Maakuntien liitot päättävät kaikista AIKO-rahoituksen hankkeista. Maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt päivätyllä kirjeellään maakuntien liittoja käynnistämään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman tarkistamisen liittämällä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman osaksi sitä. Suunnitelmassa ei esitetä euromääriä. Uudenmaan liitto valmisteli varautumissuunnitelman yhteistyössä ELYkeskuksen, maakunnan yhteistyöryhmään kuuluvien sidosryhmien sekä kuntien elinkeinotoimijoiden ja kehittämisyhtiöiden kanssa. Se on toimitettu ministeriöön Uudenmaan varautumissuunnitelman sisältö perustuu Uusimaa -ohjelmassa määriteltyihin lähtökohtiin, jossa kehittämisen perustana on Uudenmaan kasvukolmio. Se muodostuu pääkaupunkiseudun kärkikolmiosta, jossa ovat Espoon T3 (taide, tiede, talous), Helsingin Viikki Biomedicum Pasila- Kalasatama-aluekokonaisuus ja Vantaan Aviapolis. Länsi-, Keski- ja Itä-Uusimaa liittyvät kärkikolmioon kukin omilla vahvuuksillaan. Varautumissuunnitelman ennakointi- ja arviointityö toteutettiin työpajoissa. Tietotyöpajassa Uudenmaan ennakointitoimijat muodostivat käsityksen alueen taustamuuttujista. Itsearviointityöpajassa kuntien, korkeakoulujen, elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden edustajat arvioivat taustamuuttujia ja Uudenmaan muutoskykyä. AIKO-rahoituksen kohdentamisessa Uudenmaan liitto pitää keskeisenä sitä, että rahoituksella saadaan käynnistettyä huomattavasti AIKO-rahoituksen mittaluokkaa suurempia/merkittävämpiä aloitteita ja hankkeita. Tämä tarkoittaa, että AIKO-rahoitusta aiotaan käyttää tulosorientoituneesti kansainvälisen rahoituksen hankintaan Uudenmaan älykkään erikoistumisen kärkiteemoissa. Vuonna 2016 AIKO-rahoitusta kohdennetaan pääasiallisesti:

20 PÖYTÄKIRJA 3/ Terveys ja hyvinvointi kärkiteemassa tuetaan erityisesti ihmisläheisen terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ratkaisuja sekä Health Capital Helsinki aloitteeseen kytkeytyviä uusia avauksia. Teollisuuden digitaalinen uudistuminen kärkiteemassa edistetään digitaalisuuden tarjoamien mahdollisuuksien hyväksikäyttöä teollisuudessa ja konkreettisia aloitteita, joilla tuetaan alueen yritysten kytkeytymistä uusiin kansainvälisiin arvoketjuihin. Fiksu kansalainen ja Arjen hyvinvointikaupunki kärkiteemoissa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja arkielämän palveluiden kehittämisessä ja tuetaan monialaista verkostoyhteistyötä sekä alueista ja asukkaista lähtevää kehittämistä. Lisäksi keskitytään maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyviin teemoihin. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) hyväksyi varautumissuunnitelman kokouksessaan Asian taustat Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantamista. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut on hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla nimisen kärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman tiedoksi. Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Oheismateriaali Eija Väätäinen Maakuntahallitus päätti merkitä ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman tiedoksi. Muutoksenhakukielto (KuntaL 91) Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma

21 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen hyväksyminen 395/03.01/2015 MHS Tiivistelmä Uudenmaan liittoa esitetään osallistumaan Smart & Clean -projektiin, jota toteuttamaan perustetaan määräaikainen säätiö. Asian yksityiskohtainen selostus Liiton osallistumiskustannukset säätiön viiden vuoden toiminta-ajalla ovat enintään euroa ja liitolla on oikeus nimetä jäsen säätiön hallintoneuvostoon. Valtion ja pääkaupunkiseudun välille on luonnosteltu kasvusopimus , jonka tavoitteena on luoda kaupungeista älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäalue. Kasvusopimus on kytketty em. Smart & Clean -projektin toteuttamiseen ja liittoa on esitetty sen yhdeksi sopijaosapuoleksi. TEM osoittaa em. kasvusopimuksen kautta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) määrärahaa vuosina Rahoitus kanavoidaan Uudenmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liitto on ollut mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä liikenne- ja viestintäministeriön (LVM), työ- ja elinkeinoministeriön (TEM), ympäristöministeriön (YM), Helsinki Business Hubin ja Sitran kanssa suunnitteluhankkeessa, jonka tavoitteena on määrittää tavoitteet, sisältö, muoto ja aikataulu varsinaiselle Smart & Clean -projektille. Projekti tähtää siihen, että pääkaupunkiseudulle ja sen välittömille lähialueille kehitetään ja suunnitellaan vuoteen 2021 mennessä kansainvälisiksi referensseiksi kelpaavia, älykkäitä ja ekologisesti edistyksellisiä, ratkaisuja ja palveluja julkishallinnon, yritystoiminnan ja kansalaisten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on luoda noin merkittävää hankekokonaisuutta, joilla edistetään pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja rakennetaan seudusta kiinnostava referenssialue uusille maailmanluokan ratkaisuille ja liiketoimintamalleille. Määräaikainen säätiö Suunnitteluhankkeen tuloksena esitetään määräaikaisen säätiön perustamista toteuttamaan Smart & Clean -projektia. Säätiö toimii tiiviissä yhteistyössä projektiin osallistuvien tahojen kanssa ja vastaa projektissa toteutettavien kehittämiskokonaisuuksien koordinoinnista. Säätiön toiminta-aika on viisi vuotta ( saakka) ja sen keskeinen tehtävä on tehdä valmistelutyötä Smart & Clean -hankkeille. Ne voivat olla julkisia hankkeita tai hankintoja, yritysten välisiä hankkeita tai tutkimus- ja kehitysluonteisia projekteja.

22 PÖYTÄKIRJA 3/ Säätiön toiminta liittyy liikenteeseen ja liikkumiseen, rakentamiseen, energiaan, jäte- ja vesisektoriin, kiertotalouteen ja kuluttaja-cleantechiin. Säätiö valmistelee kunkin painopisteen alle useampia kehittämis- ja kaupallistamishankekokonaisuuksia yhteistyössä kaupunkien, yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä valtion kanssa. Työvälineinä ovat mm. tutkimustoiminta, julkiset ja yksityiset investoinnit, innovatiiviset julkiset hankinnat, aikainen markkinavuoropuhelu, living labit ja pilotointialustat sekä markkinointi ja viestintä. Kehitettävillä ratkaisuilla ja palveluilla tulee olla myös vientipotentiaalia. Säätiössä toimijoita ovat henkilökunta, hallitus, hallintoneuvosto sekä Smart & Clean -asiantuntijaverkosto. Asiantuntijaverkoston tehtävänä on tarjota maailman paras asiantuntijuus projektissa suoritettaviin toimintoihin, erityisesti hankkeiden edistämiseen ja toteutukseen. Verkosto koostuu yritysten, valtion, kaupunkien, tutkimussektorin ja muiden järjestöjen suomalaisista ja kansainvälisistä asiantuntijoista. Osallistuvia organisaatioita ovat esimerkiksi Tekes, Finpro, Cleantech Finland, ulkoasianministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, korkeakoulut; HSL, HSY sekä Climate Leadership Councilin ja ilmastokumppanien jäsenyritykset. Kaupunkiorganisaatioista valitaan teema-alueittain aktiiviset yhteyshenkilöt. Lisäksi Team Finlandin biotalouteen, digitalisaatioon ja cleantechiin liittyvät kasvuohjelmat ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Smart & Clean projektin rahoitus Smart & Clean -projektia toteutetaan kolmikantaperiaatteella. Kolmikantaan osallistuvat kaupungit, valtio ja yritykset. Sitra perustaa säätiön ja lahjoittaa säädepääoman euroa. Toiminnan rahoitusta varten kerätään säätiölle 7,5 miljoonan euron rahasto. Smart & Clean -säätiön kehittämien pilottien ja projektien suunnittelu tehdään säätiön rahaston pääomalla. Itse projektien toteutuksen rahoitus suunnitellaan projektikohtaisesti. Projektien rahoitustarve tulee olemaan merkittävä. Rahoitustarvetta on kuitenkaan haastavaa arvioida tarkemmin ennen kuin kehittämiskokonaisuuksien tarkemmat hankesuunnitelmat valmistuvat. Tämä budjetin ulkopuolinen rahoitustarve ei tule kohdistumaan säätiölle, vaan suoraan kullekin projektille ja hankkeiden toteuttajille. Säätiön rahoitusosuudet jakautuvat tasaisesti kolmikannan kesken: Yritykset/yliopistot/tutkimuslaitokset: tavoitteena on 2,5 miljoonan euron rahoitus. Kaupungit/kuntayhtymät: 2,5 miljoonaa euroa. Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Lahti sekä Uudenmaan liitto vastaavat tästä rahoitusosuudesta jakamalla osallistumiskustannukset Valtio/Sitra: 2,5 miljoonaa euroa. Uudenmaan liiton osuus perustettavan säätiön rahoituksesta Uudenmaan liiton osuudeksi kaupunkien/kuntayhtymien 2,5 miljoonan euron 5 vuoden osallistumiskustannuksista on esitetty enintään euroa, joka voidaan maksaa joko kertasijoituksella tai maksamalla euroa vuodessa 5 vuoden ajan. (Uudenmaan liiton käyttösuunnitelmassa on vuosimaksuun varaus tälle vuodelle)

23 PÖYTÄKIRJA 3/ Osallistuminen säätiön hallintoon Perustettavalla säätiöllä on hallintoneuvosto, johon kuuluu enintään 18 jäsentä sekä hallitus, johon kuuluu enintään 9 jäsentä. Hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa säätiön hallintoa. Tämän lisäksi hallintoneuvosto toimii neuvoa-antavana elimenä, jonka tehtävänä on ylläpitää ja tukea yhteistyötä säätiön tarkoituksen toteuttamisessa. Hallintoneuvoston jäsenistä enintään 5 tulee nimetä pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Lahden kaupungin esitysten perusteella, enintään 1 Uudenmaan liiton esityksen perusteella, enintään 6 sellaisten pääkaupunkiseudun yritysten, jotka ovat lahjoittaneet tai sitoutuneet lahjoittamaan säätiölle vähintään satakaksikymmentäviisituhatta ( ) euroa, esitysten perusteella, enintään kolme 3 pääkaupunkiseudulla toimivien yliopistojen tai tutkimuslaitosten esitysten perusteella, enintään 2 Suomen valtion esitysten perusteella ja enintään 1 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston esityksen perusteella. Ensimmäiset hallintoneuvoston jäsenet ja puheenjohtaja nimetään perustamiskirjassa. Perustamiskirjassa nimettävien hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy Muutoin hallintoneuvoston jäsenen toimikausi on 2 tilikautta. Valtion ja pääkaupunkiseudun välinen kasvusopimus ja osapuolten sitoutuminen siihen Valtio ja pääkaupunkiseudun kunnat ovat neuvotelleet kasvusopimuksesta joka sisältää myös Smart & Clean projektin toteuttamisen. Valtio-osapuolen sitoutuminen sopimuksiin määritellään keväällä 2016 valtioneuvoston periaatepäätöksellä, jossa linjataan valtion tahtotila ja tuki eri sopimusmuodoille julkisen talouden suunnitelman ja talousarvion puitteissa. Valtion rahoitustoimenpiteet edellyttävät eduskunnan päätöstä. Toimenpiteitä toteutetaan valtion talouden ja kaupunkien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Sopimusosapuolet edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan. Kasvusopimuksen toimeenpanoa seurataan säännöllisesti elinkeinoministerin johtamassa metropolipolitiikan neuvottelukunnassa. Kasvusopimuksen osapuoliksi on esitetty valtion (TEM, LVM ja YM) ja pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Lahden kaupunkia ja Uudenmaan liittoa. TEM osoittaa kasvusopimuksen kautta rahoitusta Smart & Clean -projektin toteuttamiseen 2,5 miljoonaa euroa vuosina Rahoitus on osa AIKO- määrärahaa. Tällä määrärahalla toteutettavien hankkeiden rahoitus kanavoidaan Uudenmaan liitolle, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Liiton tulee rahoittaa säätiön esittämä hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen. AIKO-rahoituksen osuus voi olla korkeintaan 50 prosenttia hankkeen julkisen rahoituksen määrästä. Uudenmaan liiton tavoitteena on saada erikseen määriteltävä korvaus AIKO -hankkeiden hallinnoinnista.

24 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää 1. että Uudenmaan liitto osallistuu Smart & Clean projektiin ja määräaikaisen säätiön perustamiseen, nimetä Uudenmaan liiton edustajan perustettavan säätiön hallintoneuvostoon, lahjoittaa perustettavalle määräaikaiselle säätiölle enintään euroa Uudenmaan aluekehitysrahastosta, valtuuttaa maakuntajohtajan sopimaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden kaupungin kanssa tarkemmasta summasta. 2. hyväksyä Uudenmaan liiton osalta valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimusluonnoksen , sekä valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan kasvusopimuksen tarkemmista ehdoista ja allekirjoittamaan sopimuksen. Valmistelijat: Juha Eskelinen , Olli Pekka Hatanpää Päätös: Maakuntahallitus päätti 1. että Uudenmaan liitto osallistuu Smart & Clean projektiin ja määräaikaisen säätiön perustamiseen, nimetä maakuntajohtaja Ossi Savolaisen Uudenmaan liiton edustajaksi perustettavan säätiön hallintoneuvostoon, lahjoittaa perustettavalle määräaikaiselle säätiölle enintään euroa Uudenmaan aluekehitysrahastosta, valtuuttaa maakuntajohtajan sopimaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Lahden kaupungin kanssa tarkemmasta summasta. 2. hyväksyä Uudenmaan liiton osalta valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimusluonnoksen , sekä valtuuttaa maakuntajohtajan neuvottelemaan kasvusopimuksen tarkemmista ehdoista ja allekirjoittamaan sopimuksen. Täytäntöönpano: Oheismateriaali Muutoksenhaku: oikaisuvaatimusosoitus Perustettavan säätiön perustamisasiakirja Perustettavan säätiön säännöt Luonnos perustettavan säätiön toiminnan sisältökokonaisuuksiksi Luonnos valtion ja pääkaupunkiseudun väliseksi kasvusopimukseksi

25 PÖYTÄKIRJA 3/ Maakuntahallitus Suomi 100 Uudellamaalla -projektin perustaminen 20/06.00/2016, 23/ /2015 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomi 100 -hankkeen koordinoimaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 valtakunnallista ohjelmatarjontaa. Uudenmaan alueellisesta ohjelmakoordinoinnista, viestinnästä ja avustusten myöntämisestä hankkeille vastaa Uudenmaan liitto. Liitto on valmistellut ohjelman toteuttamista varten Suomi 100 Uudellamaalla -projektin, joka tuodaan maakuntahallitukseen projektin perustamista varten. Suomi 100 Uudellamaalla projekti Projektin kesto on kaksi vuotta ja sen kokonaisbudjetti on euroa. Rahoitus koostuu valtioneuvoston kanslian myöntämästä valtionavustuksesta euroa sekä liiton omarahoituksesta euroa. Projektin budjetista kanavoidaan euroa alueellisten hankkeiden rahoittamiseen. Loput euroa ohjataan alueellisen koordinaation ja viestinnän kuluihin. Projektille rekrytoidaan määräaikainen projektipäällikkö. Suomi 100 Uudellamaalla -projektin tavoitteena on saada uusmaalaiset osallistumaan aktiivisesti juhlavuoden tapahtumiin ja toteutukseen. Keskeiset toimenpiteet projektissa ovat viestintä ja avustusten edelleen välittäminen alueellisille hankkeille. Viestintä Viestinnän tehtävänä on kontaktoida ja innostaa eri toimijoita mukaan juhlavuoden ohjelman tuottamiseen sekä jakaa tietoa ohjelman sisällöstä, osallistumistavoista ja avustuksen hakemisesta. Uudellamaalla on koottu kuntien ja seutujen Suomi 100 -yhdyshenkilöverkosto, jolla varmistetaan tiedon siirtyminen eri toimijoille. Avustuksen myöntäminen alueellisille hankkeille Valtionavustuslain 7 2. momentin perusteella Uudenmaan liitto välittää valtionavustuksia edelleen alueellisille hankkeille. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että hanke on hyväksytty Suomi 100 -ohjelmaan ja että se toteutetaan Uudellamaalla. Uudenmaan alueellisten hankkeiden sisältöä arvioidaan seuraavasti: Miten uusmaalaisuus näkyy hankkeessa? Miten hanke lisää yhteistyötä ja uusmaalaista yhteishenkeä? Yhdistääkö hanke eri toimijoita ja erityisryhmiä, kuinka laajalle yleisölle hanke on suunnattu? Onko hanke alueellisesti vaikuttava? Saadaanko hankkeella aikaan pysyviä tuloksia, onko hankkeella jatkuvuutta, synnyttääkö se uusia traditioita, toteutetaanko hankkeessa jotain uutta ja innovatiivista?