Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki

Transkriptio

1 Hyväntuulinen Raahe kehittyvä kaupunki KAUPUNKISTRATEGIA VUOSILLE Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto (valtuustoryhmien muokkaama versio) Kuva: Riikka Holappa

2 Sisältö Kaupunkistrategian laatiminen... 2 Kaupungin arvot ja strategiset päämäärät... 2 Avoimuus...2 Kestävä kasvu...2 Kuntalaislähtöisyys...2 Uudistumisvalmius...2 Nykytila-analyysi... 3 Sivistyspalvelukeskus...3 Tekninen palvelukeskus...3 Hallintopalvelukeskus...3 Sosiaali- ja terveystoimi...4 Maaseutu- ja aluelautakunta...4 Tulevaisuuden haasteet... 4 Palvelujen tuottamisessa...4 Sivistyspalvelukeskus...4 Tekninen palvelukeskus...4 Hallintopalvelukeskus...5 Tasapainoinen ja kestävä talous...5 Valtionhallinnon toimenpiteiden johdosta...5 Kuntauudistus...5 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus...6 Valtionosuusuudistus Suurhankkeisiin valmistautumisessa...6 Sulatto...6 Ydinvoima...6 Tuulivoima...7 Elinkeinotoiminnan kehittyminen...7 Talousalueyhteistyö...7 Työpaikkatavoitteet ja väestötavoitteet...7 Strategian Hyväksyminen... 8 Strategiasta Tiedottaminen... 8 Strategian Toimeenpano... 8 Strategian seuranta ja arviointi

3 Kaupunkistrategian laatiminen Kaupunkistrategian laatiminen käynnistyi 8.8. ja pidetyissä valtuustoseminaareissa. Kaupunginvaltuusto linjasi kaupungin tulevien vuosien arvopohjaa ja strategisia päämääriä kaupunkilaisille ja kaupungin henkilöstölle toteutetun kyselyn pohjalta pidetyssä valtuustoseminaarissa. Varsinaisesta kaupunkistrategian valmistelutyöstä on vastannut strategiatyön ohjausryhmä, joka on kokoontunut neljä kertaa syksyn 2013 aikana seuraavasti: 2.9., , ja Viimeinen strategiatyön ohjausryhmän kokous pidettiin Kaupungin puheenjohtajisto on kokouksissaan 7.10., ja omalta osaltaan evästänyt strategiatyön ohjausryhmää kaupunkistrategiatyön jatkovalmistelusta. Uusi kaupunkistrategia käsiteltiin kaupunginhallituksessa , ja se on menossa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi kaupungin arvot ja strategiset päämäärät Kaupungin arvoperustan strategiassa muodostavat avoimuus, kuntalaislähtöisyys, kestävä kasvu ja uudistumisvalmius, joiden pohjalta on määritelty kaupungin strategiset päämäärät. Erityinen huomio on haluttu kiinnittää lapsiin ja nuoriin. Avoimuus osallistavat ja uudet vaikuttamiskeinot avoimeen viestintään ja vuorovaikutukseen panostaminen hallinnon keventäminen erilaisten mielipiteiden kunnioittaminen päätöksiin sitoutuminen Kestävä kasvu tulojen ja menojen tasapaino varautuminen terveeseen ja hallittuun kasvuun monipuolinen elinkeinorakenne tarpeita vastaava maankäyttö ja kaavoitus aktiivinen alueellinen edunvalvonta Kuntalaislähtöisyys hyvinvoivat ja osallistuvat kuntalaiset toimivat lähi-, perus- ja kulttuuripalvelut sektorirajat ylittävä yhteistyö Lasten ja nuorten raahe laadukas varhaiskasvatus ja koulutus monipuoliset liikunta-, kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet varhainen tuki perheille Uudistumisvalmius päätösten kokonaistaloudellisuuden arviointi muuttuvien olosuhteiden ennakointi, reagointi ja vaikuttaminen muutosmyönteisyys kyky muutosten tekemiseen valmius kuntaliitoksiin 2

4 Nykytila-analyysi hyvä sijainti, lyhyet etäisyydet, esim. Oulu, Kokkola, Ylivieska toimiva satama hyvät peruspalvelut työpaikkaomavaraisuus vahva perusteollisuus suhdanneherkkyys talouden osalta työttömyysaste 12,4 % Sivistyspalvelukeskus erinomaiset harrastusmahdollisuudet vahva kulttuuri-identiteetti ja monipuolinen kulttuuritarjonta laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Tekninen palvelukeskus monipuoliset ja turvalliset kaavoitus-, asumis- ja yhdyskuntatekniset ratkaisut tasapuoliset kuntatekniikan palvelut turvallinen liikenneympäristö, viihtyisät puistot sekä liikunta- ja virkistysalueet kaupungin kiinteistöjen, katujen ja teiden peruskunnostustarve seutukunnalliset valvonta- ja ympäristöpalvelut Hallintopalvelukeskus tukipalvelut (atk-, hallinto-, laskenta-, ateria- ja siivouspalvelut) yhden palvelukeskuksen alaisuudessa ammattitaitoinen, vastuullinen henkilöstö Sosiaali- ja terveystoimi Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän järjestämät asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut peruspalvelut lähipalveluna oman ja yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen Maaseutu- ja aluelautakunta maaseutu- ja aluelautakunnan tehtävänä on maaseudun ja kylien kehittäminen maatalouden hallinto hoidetaan Kalajoen kaupungista Raahen kaupungin kylä- ja asukasyhdistystoiminta (SOFY) aktiivista 3

5 Tulevaisuuden haasteet Tulevaisuuden haasteet palvelujen tuottamisessa: Sivistyspalvelukeskus turvallisuus nuorisotakuun toteutuminen toimiva päivähoito- ja kouluverkko tieto- ja viestintätekniikan laaja-alainen haltuunotto työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen Tavoitteemme: osaava, hyvinvoiva henkilöstö tuottaa laadukkaat ja tarpeenmukaiset palvelut hyvinvarustetuissa ja terveellisissä tiloissa täydennyskoulutuksella ja yhteisöllisillä työtavoilla varmistamme, että osaaminen on riittävän hyvällä tasolla sivistystoimi toimii joustavasti ilman sektorirajoja huolehdimme, että kaikki perusasteen päättäneet nuoret saavat jatko-opiskelupaikan Valtakunnalliset painotukset: Kuntakehittämissuunnitelma: Oppilaiden oppiminen, henkilöstön osaaminen, kestävä hyvinvointi, johtaminen oppimistulosten parantaminen henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian osalta turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen strateginen johtaminen Rakennepoliittinen ohjelma: toisen asteen oppilaitoksia karsitaan ja rahoitusta muutetaan suoritusperustaiseksi vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan oppivelvollisuusiän nosto 17 vuoteen (tavoitetaan ne nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen, lakiehdotus eduskunnalle syksyllä 2014, lainsäädäntö voimaan ) Tekninen palvelukeskus rakennuskannan ikääntyminen, sisäilmaongelmat henkilöstöresurssien riittävyys katujen ja teiden kunto kaavoituksen ja maankäytön nopea reagointi tuleviin tarpeisiin Tavoitteemme asiakaslähtöinen ja taloudellinen toimintamalli entistä paremmaksi hyödyntämällä asiakaspalautteita palveluprosessien kehittämisessä yksityisten palvelujen käyttöönotto täydentämään kaupungin omaa palvelutuotantoa kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla 4

6 Hallintopalvelukeskus ikääntyvä henkilöstö ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus sähköiset palvelut yhteistyö ympäristökuntien ja kuntayhtymien kanssa Tavoitteemme: etsimme ja tarjoamme aktiivisesti vaihtoehtoisia tapoja työn tekemiseen mahdollistamme lisä- ja uudelleenkouluttautumisen otamme käyttöön uusia palvelukanavia niin pian kuin se on taloudellisesti mahdollista olemme aloitteellisia seudullisessa kuntarajat ylittävässä yhteistyössä Tasapainoinen ja kestävä talous Kaupungin talous on tasapainossa silloin, kun kaupungin taloudellinen tulos on positiivinen ja investoinnit pystytään kattamaan tulorahoituksella. Kestävä talous antaa taloudellista liikkumavaraa ja sen aikaansaaminen edellyttää ylijäämäisiä tilinpäätöksiä. Tavoitteemme: Tasapainoinen talous - tulot ja menot ovat tasapainossa - vuosikate kattaa poistot - vuosikate ja nettoinvestoinnit ovat tasapainossa keskipitkällä aikavälillä Kestävä talous - tilinpäätökset ovat ylijäämäisiä - katamme alijäämän nykyisellä taloussuunnitelmakaudella - sitoudumme talouden tasapainottamiseksi laadittavaan toimenpideohjelmaan Kunnan tuloveroprosentin tavoitetasona pitkällä aikavälillä on kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti. tulevaisuuden haasteet valtionhallinnon toimenpiteiden johdosta: Kuntauudistus Kuntarakenneselvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta valmistui helmikuussa Tämän jälkeen laajojen alueellisten kuulemistilaisuuksien pohjalta valmisteltiin hallituksen esitys eduskunnalle puitelain korvaavaksi rakennelaiksi. Kunnilta saatujen lausuntojen jälkeen esitys rakennelaiksi eteni eduskunnan hyväksyttäväksi kesällä 2013 ja rakennelaki astui voimaan Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Vuosi 2014 tulee olemaan kuntakentällä kuntien yhdistymispäätösten sekä uusien kuntien valmistelua ja vuodet uusien kuntien toteuttamisen aikaa. Raahe on ilmaissut valmiutensa kuntaliitoksiin seutukunnan kuntien Siikajoen ja Pyhäjoen kanssa, mutta myös laajemmin, mikäli siihen on tahtoa. Tulevat vuodet näyttävät sen, miten kuntarakenne tulee muuttumaan. Raahe kykenee omalta osaltaan reagoimaan muutoksiin nopeasti ja sillä on kyky muutoksiin myös kuntarakenteen osalta. 5

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä luovutti ehdotuksensa uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi. Uudella lailla on tarkoitus uudistaa kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, hallintoa, kehittämistä, rahoitusta ja valvontaa koskevat säännökset. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossakin kuntapohjaisesti ja jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sote-alueeseen. Sote-alueella ja perustason alueella on vastuukunta, joka vastaa palvelujen järjestämisestä alueen kunnille. Valmisteluryhmässä on ollut esillä näkemys, jonka mukaan alueen kunnilla pitäisi olla ehdotettua laajempi mahdollisuus valita hallintomalliksi myös kuntayhtymä. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi tulee eduskunnan käsittelyyn kevään 2014 aikana ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Kuntia kuullaan lain vahvistamisen jälkeenkin alueiden muodostamisesta. Sote-alueet käynnistävät toimintansa viimeistään vuoden 2017 alussa. Raahen kaupungilla on valmius tarvittaviin muutoksiin sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamiseksi ja nykyistä laajempienkin sote-alueiden muodostamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimpiä tavoitteita ovat Raahen sairaalan toiminnan jatkuminen ja vahvistaminen sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin sosiaali- ja terveystoimen haasteisiin vastaaminen. Valtionosuusuudistus 2015 Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoituksena on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 /asukas. Raahen kaupungin osalta valtionosuusuudistus merkitsee alustavan tiedon mukaan noin 6,6 miljoonan euron lisäystä kaupungin tuloihin. Kuntakohtaiset laskelmat ovat tässä vaiheessa vielä suuntaa-antavia, mutta mikäli uudistus toteutuu tässä muodossa, tuo se Raahen kaupungille tervetullutta lisärahoitusta talouspaineisiin. Tulevaisuuden haasteet suurhankkeisiin valmistautumisessa: Sulatto Mustavaaran Kaivos Oy:n päätös sijoittaa yhtiön sulatto Raaheen tuo merkittävän lisän raahelaiseen teollisuuteen. Edellytyksenä hankkeen suotuisalle etenemiselle on rahoituksen järjestyminen, mutta oma vaikutuksensa on myös viranomaisprosessien etenemisellä. Tavoitteena on käynnistää sulatto vuoden 2017 aikana. Rakentamisaikana, joka on noin kaksi vuotta, sulaton rakentaminen työllistää Raahessa ja Taivalkoskella yhteensä noin 500 henkilöä. Toiminnassa ollessaan sulatto työllistää Raahessa henkilöä ja kuljetuksissa useita kymmeniä henkilöitä. Tämän lisäksi kerrannaisvaikutukset ovat merkittävät. Syntynyt tilanne asettaa myös Raahen kaupungille haasteita vastata sijoittumisen edellyttämiin tarpeisiin huomioiden ympäristö ja paikalliset asukkaat. Ydinvoima Raahen kaupungin menestymiseen vaikuttaa moni kauaskantoinen, käynnistymässä oleva suurhanke, joiden toteutumisen osalta saatiin myönteisiä signaaleja vuoden 2013 lopussa. Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen osalta yhtiö teki laitostoimittajasopimuksen venäläisen Rosatomin tytäryhtiön RusatomOverseas:n kanssa. Raahen seutukunnassa on tehty jo pitkään työtä alueen ydinvoiman tuloon valmistautumisen osalta sekä yritysten aktivoinnissa ja valmentautumisessa että julkisen sektorin toimijoiden yhteistyön tiivistämisessä ja palveluiden avaamisessa ja kuvaamisessa. Yritysten aktivoinnin ja valmentautumisen osalta tavoitteena on, että alueen yrityksillä olisi valmiudet olla osana toimitusverkostoja myös vaativissa toimituskokonaisuuksissa. Jatkossa tulee entistä aktiivisemmin kiinnittää huomiota palvelulii- 6

8 ketoimintaan, joka tapahtuu varsinaisen laitosrakentamisalueen ulkopuolella ja vahvistaa näin koko alueen palvelualan liiketoimintaa ja kasvua. Julkisen sektorin yhteistyön tiivistämisen ja palveluiden kuvaamisen tavoitteena on, että suurhankkeiden myötä alueelle tulevat uudet yritykset, heidän työntekijänsä ja näiden perheenjäsenet löytävät mahdollisimman helposti ja kattavasti tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii, mitä tukipalveluita asukkaille ja toimijoille on saatavissa, ja miten palvelut löytyvät. Tämä valmistautuminen palvelee myös nykyisiä asukkaita ja toimijoita sekä julkisia palveluja tarjoavien organisaatioiden henkilöstöä. Suunnittelussa, rakentamisessa ja toiminnassa huomioidaan myös asukkaat, maanomistajat ja ympäristö, ettei heille aiheudu kohtuutonta haittaa. Valtatie 8 on valtakunnallisena kärkihankkeena Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa, ja ydinvoimapakettiin on varattu 30 M voimalan tieyhteyteen ja valtatien parantamiseen. Tuulivoima Tuulivoiman osalta käynnistyneet hankkeet etenevät toteuttajien aikataulutusten pohjalta lupaprosessien kautta käytännön toteutukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan myös asukkaat, maanomistajat ja ympäristö, ettei heille aiheudu kohtuutonta haittaa. Tavoitteena on, että kielteiset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Elinkeinotoiminnan kehittyminen Kokonaisuudessaan energiatoimialan vahvistuminen alueella on monipuolistamassa alueen elinkeinorakennetta tulevina vuosina. Kaikissa mainituissa suurhankkeissa rakentamisaikaiset vaikutukset ovat merkittäviä, mutta myös käytönaikaiset suorat työllisyysvaikutukset sekä huolto- ja kunnossapidon kautta mahdollistuvat suorat ja välilliset aluetaloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä. Edellä mainittujen hankkeiden toteutuminen synnyttää alueelle satoja uusia työpaikkoja sekä luo erinomaiset edellytykset uusien yritysten syntymiselle. Aluetaloudelliset vaikutukset ovat erittäin merkittäviä ja edesauttavat kuntatalouden tervehdyttämistä. Hankkeiden toteutuminen ja aluetaloudellisten hyötyjen saaminen ei kuitenkaan ole automaatio, vaan vaatii Raahen kaupungiltakin vahvaa sitoutumista elinkeinopolitiikan vahvistamiseen. Tämä merkitsee paitsi maankäyttösuunnittelun ja kaavoituksen huomioimista, myös aktiivisia toimenpiteitä yritysten toimintaedellytysten tukemiseksi ja elinkeinoelämän toimintaympäristön vahvistamiseksi. Metalliteollisuuden jatkojalostusta ja muuta olemassa olevaa elinkeinotoimintaa on monipuolistettava. EU:n rakennerahastokauden kehittämisohjelmat mahdollistavat erinomaiset työkalut yleiseen elinkeinojen- ja aluekehittämiseen. Näiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin alueen vastinrahoitukseen sitoutumista. Valtatie 8:lle on käynnistetty liikenneviraston toimesta revoluutiohanke Vaasa-Oulu yhteysvälin kehittämiseksi huomioiden teollisuuden kuljetustarpeet yhteistyössä kuntien, kauppakamarin ja yritysten kanssa. Talousalueyhteistyö Talousalueyhteistyön laajentaminen on Raahen kaupungin keskeinen strateginen tavoite. Seudullinen elinkeinostrategia päivitetään siten, että uusi strategia voidaan käsitellä alueen valtuustoissa vuoden 2015 aikana. Alueen veturina Raahe on strategiatyössä ja talousalueyhteistyön vahvistamisessa aktiivinen ja keskeisessä roolissa. Uusia avauksia seutuyhteistyön tiivistämiseksi arvioidaan yhdessä ja tapauskohtaisesti. Työpaikkatavoitteet ja väestötavoitteet Työpaikkojen osalta Raahen kaupungin strategisena tavoitteena on, että teolliset työpaikat lisääntyvät, työpaikkakehitys on myönteinen ja elinkeinorakenne monipuolistuu. Väestön osalta strategisena tavoitteena on varautuminen hallittuun väestönkasvuun, johon nykyinen palvelurakenne pystyy vastaamaan. Suurhankkeiden myötä tavoitteena on uusien asukkaiden saaminen Raaheen ja pitkällä tähtäimellä muuttovoittoinen Raahe. 7

9 Strategian Hyväksyminen Raahen kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden kaupunkistrategian kokouksessaan Strategiasta Tiedottaminen Hyväksymisen jälkeen kaupunkistrategia tiedotetaan henkilöstölle henkilöstön sitouttamiseksi ja se on luettavissa myös kaupungin internet-sivuilla ja intranet Loovassa. Kaupunkilaisille kaupunkistrategiasta tiedotetaan lisäksi paikallislehdissä. Strategian Toimeenpano Kaupunkistrategia viedään kaupunginvaltuuston hyväksymisen jälkeen hallintokuntien käsittelyyn. Hallintokunnat hyväksyvät kaupunkistrategian pohjalta omat strategiaan pohjautuvat tavoitteensa, toimenpiteensä ja mittarinsa, joilla strategisten päämäärien toteutumista arvioidaan puolivuosittain. Strategian seuranta ja arviointi Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus seuraavat ja arvioivat kaupunkistrategian toteutumista puolivuosittain. Strategiaa päivitetään tarpeen mukaan kerran vuodessa. Kaupunkistrategian kokonaisarviointi toteutetaan aina valtuustokauden lopussa. Kuva: Kirsti Vähäkangas 8