LAVATANSSIEN ALKEISKURSSIN KERTAUSPAPERI

Transkriptio

1 Kimmo Luukkonen 4 / 2011 huhtikuu 2011, kolmas kokeiluversio Puh kimmo.luukkonen(atjapoistatämä)luukku.com LAVATANSSIEN ALKEISKURSSIN KERTAUSPAPERI Johdannoksi, Kiitos, oli jälleen oikein mukava opettaa. Tässä on kevään 2011 Pohjalaisten tanssikerhon alkeiskurssilaisille laatimani pieni kertauspaperi. Siihen olen kirjannut harjoittelemamme tanssit ja lähes kaikki kuviot. Paperi helpottaa kertausta, mutta ei sovi itseopiskeluun sellaiselle, joka ei ole käynyt Kimmon kurssia. Kaikkea en kirjannut mukaan: muun muassa tanssietikettiä tässä ei ole. Mielestäni tanssikurssi on verrattavissa vieraan kielen alkeiskurssiin aivan kuten kielissä, todellinen tanssimaailma on aina luokkaopetusta merkittävästi moniulotteisempi. Tämä teksti on siten totuuden sirpale, ei koko totuus. Pyydän, että ette netin kautta levittäisi tätä kertauspaperia edelleen, koska tekstin tekijänoikeudet ovat Kimmo Luukkosen. Tässä paperissa käyttämäni termit ja kuvionimikkeet saattavat erota jonkun muun ohjaajan nimikkeistä, koska suomalaisen seuratanssin termit ja kuvioiden nimet eivät ole täysin vakiintuneet. Kurssin käyneitä kannustan kovasti käymään tanssimassa, sillä kurssin opit jalostuvat käytännön tanssitaidoksi vasta tansseissa eli käytännössä lavoilla, tanssiravintoloissa tai vaikkapa opiskelijoiden tanssibileissä. Viisi kymmenen koko illan tanssikertaa saa opit jäämään lihasmuistiin. Tämä on kolmas pohjalaisten kertauslapun versio. Lähettäkää, kiitos, tekstistä palautetta, yritän muokata kokonaisuutta paremmaksi.

2 TANSSIA KERTAAMAAN Yleisiä huomioita miehelle / viejälle: Hyvä ryhti parantaa tasapainoa, helpottaa vientiä ja näyttää hyvältä. Anna polvien rentoutua, niin tanssi sujuu pehmeämmin. Yritä saada daami tuntemaan olonsa hyväksi hymyilemällä ja antamalla myönteistä palautetta. Vie vartalolla eli anna oman vahvan vartalosi liikkeen viedä daamia. Useimmissa harjoittelemissamme tansseissa miehen vienniksi lähestulkoon riittää se, että hän liikkuu itse määrätietoisesti ja rytmikkäästi haluamaansa suuntaan. Kun tanssiotteessa vartalot ovat kiinni toisissaan, nainen löytää viennin miehen vartalon liikkeestä ja sykkeestä. Muista, että daami on tanssiotteessa hiukkasen itsestäsi oikealle, joten voit kiertää koko etumustasi sen pari senttiä normaalista oikealle. Tanssi vartalollasi naiselle. Harjoittele välillä yksin ja tarvittaessa ilman musiikkia, etenkin jos harjoiteltava liikemalli on uusi tai haluat muuttaa liikettäsi. Daamien kauneus saa miehen usein jännittämään. Viennin oppii parhaiten, jos pystyy kokeilemaan uudet asiat usean parin kanssa. Ihan oikeissa tansseissa joudut liikkumaan koko ajan tanssisuuntaan, korjaamaan painoa jalalta toiselle ja pelastamaan tilanteen toistuvasti tungoksen ja pienten törmäysten vuoksi. Tähän hallittuun kaaokseen tottuu käymällä tansseissa. Tanssipaikoille mars! Paritansseja voi myös harjoitella mielikuvaharjoitteilla: käännä radiosta Iskelmä päälle, sulje silmät ja tanssi soitettua kappaletta mielessäsi. Muista viennit, pyri myös mielikuvaharjoituksissa hyvään tekniikkaan ja oikeaan rytmiin. Älä tee tanssin mielikuvaharjoitteita polkupyörää, raitiovaunua tai panssarivaunua ajaessasi Paritanssi on poikkeuksellisen sosiaalista puuhaa, joten ystävällinen käytös ja daamien myönteinen huomioiminen ovat suuri hyve. Ei se tanssitaito, vaan ne hyvät tavat Yleisiä huomioita naiselle / seuraajalle: Nainen ei ole tanssissakaan pelkkä miehen varjo. Mielestäni aivan alkuvaiheen jälkeen seuraaja luo tanssin sykettä ja liikettä aivan samalla lailla kuin viejä, jopa enemmänkin. Uskalla tanssia ja liikkua itse, näkyä selkeästi lattialla omana itsenäsi. Persoona saa näkyä. Mitä on seuraaminen? Yksinkertaisimmillaan se on liikkeen ajoitusta: seuraaja sekä lähtee liikkeelle ja saapuu perille pienen aavistuksen viejän jälkeen. Uskalla odottaa se aavistuksenomainen silmänräpäys, että tunnet miehen vartalon liikkeen, ja liiku sitten. Alussa miehet eivät vielä vie yhtä varmasti kuin myöhemmin, ja tämä opiskeluvaihe on kestettävä tyynesti. Kokemukseni perusteella tanssia opetteleva mies jännittää usein kovasti sekä tanssia että daamin vartalon lumoavaa läheisyyttä ja häntä kannattaa kohdella diplomaattisesti, jotta tanssiinto ei katoa. Useimmissa tansseissa on ihanteena, että daami on tarkkaan omien jalkojensa päällä, tukijalan polvi rentona, vartalo hyvin kannatettuna. Kävelyyn perustuvissa tansseissa mies vie vartalon liikkeellä ja siksi seuraamista helpottaa se, että daamin vartalo on edessä, kevyesti miestä vasten jätettynä. Tässä auttaa se, että paino on jalkaterän keskellä, mieluiten hiukkasen jalkaterien keskikohdan etupuolella. Jos paino siirtyy kantapäille, syynä on usein yläselkä, joka on ojentunut muun vartalon takapuolelle. Pidä myös yläselän paino jalkojen päällä.

3 Taakse liikkuessasi ojenna jalka ensin taakse ja siirrä vasta sitten painosi jalalle. Näin jätät vartalosi eteen miehelle, jotta hän voi viedä sinua vartalollaan. Jalan selkeä ojennus taakse takaa myös sen, että oma parisi ei vahingossa tallaa varpaitasi. Liiku eteen rohkeasti. Muista palkita parisi myönteisellä palautteella (hymy tai kehu tai suklaaherkku) ainakin silloin tällöin. Käytännössä kaikki vartaloa muokkaava liikunta ja musiikkiliikunta tukee paritanssia. Jos et pääse tanssimaan parin kera, niin pilates, aerobic tai vaikkapa latinojumpat pitävät tanssijanvartalosi kunnossa. Merkinnöistä: H = hidas askel, askel vie tasajakoisessa (tahtilaji 4/4) musiikissa 2 iskua. N = nopea askel, askel vie tasajakoisessa (tahtilaji 4/4) musiikissa 1 iskun. 1 = tahdin ensimmäinen isku 2 = tahdin toinen isku 3 = tahdin kolmas isku 4 = tahdin neljäs isku TANSSILAJIT FOKSI ( lavafoksi, vaihtoaskelfoksi, yleistanssi, vaihtoaskeleet, Finnish social foxtrot ) Musiikki: tahtilaji 4/4 eli neljä iskua tahdissa, usein foksia tai beat-pohjaista musiikkia. Yleensä tahdin 1. ja 3. isku korostettuja. Useimpia iskelmiä voi tanssia foksina. Perusaskel: HHNN, kestää 6 iskua. Perusaskeleessa on kaksi kävelyaskelta (HH) ja vaihtoaskel eli kaksi askelta otettuna askel yhteen (NN). Mies lähtee liikkeelle vasemmalla jalalla. Tyypillinen piirre: jousto eli baunssi. Perusfoksin jousto on yksinkertainen eli liike kulkee parittomilla iskuilla ylös, parillisilla alas. Tyypillisesti jouston yläkohdassa joutuu odottamaan pienen häipyvän hetken ennen kuin vartalo joustaa alas. Rentous auttaa jouston harjoittelussa. Kesäinen rentoreiska oppii foksin nopeasti Opettajan tyypillinen hokema: hiii-das hiii-das nopp-nop. Muuta pohdittavaa: hitaissa askeleissa on vastaliike, vaihdossa kylki vie. Kun musiikin tempo on kovin hidas, niin kokeneet lavatanssijat siirtyvät ohiaskeltanssiin eli vaihtoaskel korvataan ohiaskelluksella. Samalla askelrytmi muokkautuu vapaammaksi. Periaate on täsmälleen sama kuin ohiaskeltangossa eli niin sanotussa suomalaisessa tangossa. Tätä emme harjoitelleet.

4 Kuviot: - Perusaskel (HHNN). Periaatteessa viejä lähtee vasemmalla eteen, mutta usein paikalta liikkeelle lähdettäessä ensimmäinen askel otetaan taakse. Perusaskelta voi tanssia eteen tai taakse. - Neljänneskäännös (eli neljänneskäännös oikealle ja vasemmalle) (HHNN HHNN). Kuvion alkuosa kääntyy neljänneksen eli 90 astetta oikealle, loppuosa saman verran takaisin vasemmalle. Päättyy alkuperäiseen suuntaan. Liike kääntyy pääosin toisen hitaan aikana. Jos liike tuntuu helpolta, muista tehdä selkeät vastakierrot hitaille: eteen mennessä ensimmäisen hitaan askeleen vastakierto (kun vasen jalka ottaa askeleen eteen, oikea vartalon puoli kiertyy eteen) antaa voimaa käännökseen ja taakse ensimmäinen hidas askel (kun vasen jalka astuu taakse, vasen vartalon puoli kiertyy eteen) antaa imua liikkeeseen. - Oikea käännös paikalla eli alikääntyen (HHNN). Tämä käännös ei etene ja sopii siksi lähinnä kulma- tai tungoskuvioksi. Miehen askelet ovat vasen taakse oikea eteen vaihtoaskel tai keinuu taakse keinuu eteen jatkuu yhteen.. - Oikea käännös (HHNN HHNN). Tätä käännöstä kutsutaan myös nimillä hidas oikea käännös, oikea pistokäännös ja oikea pivotkäännös. Käännöksen alku on kuin neljänneskäännös oikealle, se vain kääntyy hiukan enemmän. Loppuosan ensimmäinen askel on pisto- eli pivotaskel, jonka varassa käännytään lähes koko käännöksen loppuosan käännösmäärä. - Nopea oikea käännös (HHNN * n). Edeltävä kuvio on oikean käännöksen alku, kts. edellisen kuvion alkuosa. Nopea oikea käännös alkaa, kun miehen selkä on tanssisuuntaan. Kuviossa mies tekee pivot- eli pistoaskelen molemmilla hitailla (vasen taakse ja oikea eteen) eli niillä käännytään reippaasti. Kuvion (HHNN) aikana käännytään 360 astetta oikealle neljällä askeleella ja päädytään aina miehen selkä menosuuntaan. Tätä toistetaan niin kauan kuin halutaan. Itse käännöksessä auttaa vuorottelu. Eteen liikutaan voimakkaasti suoraan parin läpi, taakse käännytään alta pois lyhyemmällä liikkeellä. Ulos kuviosta pääsee oikean käännöksen loppuosalla eli yksinkertaisesti kääntymässä lopussa vähemmän. - Vasen käännös paikalla eli alikääntyen (HHNN). Käännös ei etene ja siksi sopii lähinnä kulmiin. Miehen askeleet ovat vasen eteen oikea taakse vaihtoaskel tai keinuu eteen keinuu taakse jatkuu yhteen. - Hidas vasen käännös (HHNN HHNN). Tähän käännökseen kannattaa lähteä liikkeelle vinosti keskustaan, jotta käännöksen voi alikääntää reilusti. Muista varastaa, kuten kurssilla harjoittelimme moraalittomasti. Alkuosan 1. askel on voimakkaasti kääntyvä pivot- eli pistoaskel. Loppuosa muistuttaa neljänneskäännöksen loppuosaa eli neljänneskäännöstä vasemmalle, liike kääntyy vain hiukan enemmän. - Nopea vasen käännös (HHNN). Tämäkin käännös lähtee mieluiten vinosti keskustaan, jotta käännös helpottuu. On sama käännös kuin vasen käännös paikalla eli alikääntyen, mutta nyt käännytään enemmän. Mies kääntyy sekä eteen (vasemmalle jalalle) että taakse (oikealle jalalle) astuessaan pivot- eli pistoaskelin voimakkaasti vasemmalle. Alkuun tämä käännös kääntyy selvästi alle yhden kierroksen eli noin ¾ kierrosta. - Jatkuvat vaihdot (NNNN* n). Ahtaissa paikoissa tai muista syistä mies voi toistaa vaihtoaskelia. Alkeissa vaihdot on helpointa viedä astumalla aina kylki edellä sivulle yhteen. Tätä toistetaan sopivan monta kertaa. Ulos vaihdoista ottamalla askel vasemmalla selkeästi joko eteen tai taakse.

5 - Tungospainonvaihdot (HHHHHHNN tms.) Kun tila loppuu, mies voi jatkaa tanssia esimerkiksi pelkillä hitailla askelilla. Rytmitys on periaatteessa vapaa, kunhan liike heijastelee musiikkia. Kun tilaa tulee jälleen, voidaan palata perusrytmiin. Vaihtoaskeleen (NN) saa vietyä useiden hitaiden jälkeen lisäämällä tanssiin hiukan energiaa ja liikkumalla selkeästi kylki edellä sivulle yhteen. Tosielämän tansseissa joudutaan odottamaan tilaa tai väistämään muita tanssijoita jatkuvasti ja siksi perusaskelen rytmitystä ei voi eikä kannata säilyttää. TANGO Musiikki: tangomusiikki, tahtilaji 4/4 tai 2/4. Mahdollisesta 2/4-tahtilajimerkinnästä huolimatta tango on käytännössä perusrakenteeltaan samanlaista nelijakoista musiikkia kuin valtaosa iskelmästämme. Suomalaisen tangon tempo on melko hidas. Useimmissa kotimaisissa tangoissa on vahva laulaja, joka tuo pohjarytmiltään terävän marssivaan musiikkiin voimakkaita melodisia elementtejä. Tätä suomalaisen tangon melodista korostusta sopii kuunnella: lainaa kirjastosta tangokokoelma ja kuuntele vaikkapa Reijo Taipaleen laulutapaa ja fraseerausta. Tangojen sanat kuvastavat usein menetystä ja surua. Alakuloisuuden ilmentäminen tanssissa ei yleensä tuota vaikeuksia suomalaisille... Perusaskel HHNN, kestää 6 iskua (jotkut rytmipuristit sanovat, että 3 iskua, mutta tämä on tangon osalta tekninen rytminlaskentakysymys). Perusaskeleessa on kaksi kävelyaskelta (HH) ja vaihtoaskel (NN). Alkeistangon kuviot ovat käytännössä samat kuin foksissa. Suomalaista tangoa eli ohiaskeltangoa emme opetelleet. Mainitsen, että ohiaskeltangon perusaskelen rytmi on sama HHNN, mutta siinä liikutaan voimakkaammin ja viimeinen askel ei tule toisen jalan viereen, vaan ohi. Perustangon tyypillinen piirre on, että polvet ovat rennompina ja vartalo alempana kuin muissa kävelytansseissa. Askeleet ovat jossain määrin marssimaisia. Alkeistangossa ei ole nousuja eikä laskuja. Koska polvet joustavat ja reidet tarjoutuvat samalla eteen, on tangoasennossa kevyt nelireisikontakti eli vartaloitten kontaktipinta ulottuu kevyesti reisistä rintaan. Tämä mahdollistaa tarvittaessa intensiiviset reisiviennit. Otteessa miehen oikea käsi on hiukan syvemmällä daamin selässä kuin valssissa tai foksissa ja vasen käsi ehkä hiukan kompaktimpi. Tangossa mies voi ilmentää musiikkia melko vapaasti eli ei ole sidottu perustan ajoitukseen. Saa tehdä linjoja, taivutuksia, pysähtyä Perusteluna voidaan käyttää musiikin tyyliä: tangomusiikin dynamiikan vaihtelut ovat suuret ja koska musiikinkin kontrastit ovat suuret, tanssissakin saa näkyä kontrasteja. Opettajan tyypillinen hokema: HIII-DAS HIII-DAS VAIH-TO. Muuta pohdittavaa: hitaissa askeleissa vastaliike, vaihdossa kylki vie. Kuviot: kuten foksissa. Harjoittelimme lisäksi kaksi tai useampia hitaita kestäviä painonvaihtoja jalalta toiselle. Näissä kokeilimme reisivientejä, joissa mies vangitsi reisiviennillä daamin reiden. Teimme harjoittelusarjaa: 1) painonvaihto taakse vasemmalle, liike jatkuu kiertona vasemmalle, mies tuo liikkeen myötä oikean reiden daamin reittä vasten; 2) painonvaihto oikealle, liike jatkuu kiertona oikealle, mies tuo vasemman reiden daamin reittä vasten 3) 4) toistetaan vaiheet 1 ja 2, lopussa vartalon liike jatkuu voimakkaampana niin, että vartalo jatkaa painonvaihdon jälkeen

6 vaihtoaskeleeseen sivulle yhteen. Harjoittelimme myös linjan vasemmalle: kun paino siirtyy viejän vasemmalle jalalle, tämä voimistaa eli kohottaa vasenta kylkeään, molempien katse suuntautuu miehestä oikealle. VALSSI Musiikki: valssia, tahtilajina 3/4 eli kolme iskua tahdissa. Yleensä tahdin 1. isku korostettu. Perusliike: 123 eli kolme askelta tahdissa, askel joka iskulle. Voi myös tanssia yksiaskelvalssia, jossa 1 askel tahtia kohti. Mies / viejä lähtee valssiin yleensä oikealla jalalla eteen varmistettuaan ennen sitä, että naisen paino on oikein eli daamin oikean jalan päällä. Valssin tyyppipiirre on nousu ja lasku eli heilahdus. Kun tanssija liikkuu, ensimmäinen askel on normaalinkaltainen kävelyaskel, toinen askel nousee päkiälle, kolmas askel tulee yhteen päkiälle ja saman askeleen lopussa paino laskeutuu kannalle. Tämä valssin heilahdusluonne helpottaa sen tanssimista: tanssija ei henkisesti ota kolmea askelta, vaan tekee joka tahtiin vartalollaan yhden heilahduksen. Aivan alkeisvalssissa 1. askel liikkuu lähes koko liikemäärän. Kun valssi alkaa toimia ja liikkua, vartalon liike jatkuu voimakkaasti toiselle askeleelle. Opettajan tyypillinen hokema: yyy-kaa-koo kaa-kaa-koo tai oikee-hah-haa vasen-hah-haa tai hei-lah-dus hei-lah-dus. Muuta pohdittavaa: miehen vastaliike elävöittää suuresti vaihtoja ja helpottaa naisen seuraamista. Lähdön viennistä: kun lähdet liikkeelle valssiin, voit ennen liikkeellelähtöä tehdä selkeän painonsiirron vasemmalla jalalla hiukan taakse ja viedä daamin liikkeeseen mukaan. Näin voit olla varma siitä, että daamin paino on samalla puolella kanssasi ja daami on valmistautunut liikkeeseen. Tungoksessa eli tilan loppuessa voi siirtyä hetkeksi yksiaskelvalssiin. Kuviot: - Oikea valssineliö ( ). Nimike on hiukan harhaanjohtava, kun liike ei ole neliö, vaan vartalo liikkuu eteen ja taakse: kuvaavampi nimitys saattaisi olla vaikkapa oikea valssijojo tai alikääntyvä oikea käännös. Viejä lähtee oikealla eteen, vasemmalla taakse. Liike kääntyy oikealle. Harjoittelimme vuorottelua: eteen liikutaan voimakkaasti toisen lävitse, taakse käännytään selkeästi alta pois. - Vaihdot, oikeammin etuvaihdot ( ). Mies liikkuu eteen koko ajan. Ei alkeissa kovin suuri liike. Muista kylkien käyttö eli vastaliike. Vaihtoja voi tehdä eteen tai taakse, vaihtoja taakse emme harjoitelleet ohjatusti. - Vasen valssineliö ( ). Mies lähtee vasemmalla eteen, oikealla taakse. Kääntyy vasemmalle. - Oikea käännös ( ). Kun oikean valssineliön vuorottelua tehostetaan, voidaan edetä salissa kääntymällä aina kolmella askeleella puoli kierrosta ja siten kuudella askeleella ( )

7 kokonainen kierros. Yhdistelimme myös käännöksiä vaihtoaskelien avulla. Kun vaihtoaskelia tehtyään mies lähtee vasemmalla jalalla eteen, hän voi lähteä vasempaan käännökseen. Kun mies vaihtoaskelien jälkeen lähtee oikealla jalalla eteen, hän voi lähteä oikeaan käännökseen. - Sivulle yhteen. Kokeilimme lyhyesti juhlatansseista tuttua keinoa väistää tungosta: ohitimme tungoskohdan tekemällä sivulle yhteen-vetoja, joissa kolmen iskun eli yhden tahdin aikana tehdään kaksi askelta. FUSKU Fusku lienee Suomessa tavallisin jenkkitanssi eli toisin ilmaistuna kädenalitanssi. Perusfuskulle luontevin musiikki on samankaltaista kuin foksissa, mutta tempoltaan nopeampaa. Perusfuskun liikkeessä on foksin lailla yksinkertainen jousto eli vartalo liikkuu ylös parittomilla ja alas parillisilla iskuilla. Yksinkertaiseen joustoon sopivassa musiikissa on yleensä puolikas basso eli bassolla soitetaan parittomia iskuja (1234). Mikäli laulaja korostaa basson tavoin parittomia iskuja ja rummut parillisia (1234), on musiikissa jo paljon puolikkuutta, joka tukee yksinkertaista joustoa. Jousto tukee myös vientiä, koska vartalon rytmi ja viennit linkittyvät joustoon. Erityisen puolikkaita esimerkkikappaleita: Yölintu, Eva; Solistiyhtye Suomi, Keltapaviljonki; Souvarit, Koivu; Jussi Raittinen, Rampa sydän. Tosielämässä fuskuna tanssittavat musiikit ovat tyyliltään monisäikeisempiä kuin alkeitten perustotuus. Jaloista jouston voi tehdä joko melkein yksinomaan polvilla ( oululaistyyli ) tai polvilla ja nilkoilla, aivan samoin kuin yksinkertaisen jouston fuskun perustan hitaat askeleet voi ottaa joko kannalla tai päkiällä. Tässä ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta. Alussa lähinnä polven avulla tehty jousto on toki selkeä ja turvallinen lähtökohta. Naisella saa fuskussakin olla oma elämä ja tanssi ja energia. Kun daamilla on oma persoonallinen perusenergia, oma tahto ja liike, häntä on lähes aina helpompi ja mukavampi viedä. Tällöin mies voi ohjata daamin valmista liikettä; energiaa ei tarvitse ensin luoda. Toivoin myös, että persoonat ja sukupuoletkin näkyvät tanssissa eli että daami ei ole miehen peili. Daamien liike on usein luonnostaan elävämpi kuin miehillä: miehillä on tanssiuran alkutaipaleella yleensä selkeästi vähemmän rytmiliikuntakokemusta. Vapaa käsi saa tanssia: kannatettuna se tanssii luonnostaan vartalon mukana. Käsien helppoja erillisiä koristeita ovat esimerkiksi kammat tai käsi vyötärölle / lantiolle / selkään -liikkeet. Kun liike oli rytmisesti täsmällistä, elävöitimme perusfuskun liikesuuntia: halusimme, että perusaskel ja -kuviot liikkuvat ja suunnat elävät koko ajan. Yksi esimerkkiyhdistelmämme oli perusaskel käden ali paikanvaihto vierelle. Tässä perusharjoituksessa kokeilimme sitä, että liike kääntyy koko ajan oikealle eli kiertosuunta on oikealle muuten, paitsi käden ali -kuviossa, jossa liike kääntyy vasemmalle. Kun perusliike pyörii, elää ja liikkuu, kuvioiden vienti helpottuu ja yksinkertaiset peruskuviotkin muuttuvat elävämmiksi. Alla kuviolistassa monet kuviot on opetettu yhdistelminä, esimerkiksi ulosheitto vierelle. Käytännön tanssissa kunkin kuvion voi tehdä erillisenä eli yhdistelmät ovat vain opetusta helpottavia apukeinoja. Toivoimme hyvää vartalon kannatusta eli keskivartalon ydintukea. Useimpien paritanssien ihanne on, että tanssijan hyvin kannatettu vartalo on tarkasti oman jalan päällä. Tällöin tanssijan on

8 helppo liikkua eikä pariin kohdistu vientien lisäksi ylimääräisiä voimia. Fuskussa painopiste on hiukan jalan keskiosan etupuolella, jotta nilkkojen käyttö ja joustot helpottuvat ja vartalon paino pysyy paria vasten. Fuskun tyyli on rento, mutta napakka jousto tuo tanssiin ja viemiseen / seuraamiseen jänteviä elementtejä. Kuviot ja kuvioyhdistelmät: Perusaskel. Rytmi HHNN eli foksin rytmi. Hitaiden askeleitten jälkeen ensimmäinen nopea on taka-askel. Perustan harjoittelu on usein helpointa kääntyen koko ajan oikealle. Harjoittelimme hitaiden vientiä viejän omalla selkeällä painonvaihdolla. Taka-askeleen viennissä helpottaa se, että mies luo vastetta jo toisen hitaan lopussa daamin oikeaan käteen: impulssinomainen vienti taka-askeleelle purkaa vain tätä jo hitaalla luotua energiaa. Nainen ohjataan myös takaisin takaaskeleelta. Monissa kuvioissa mies ei ehdi viedä daamia kovin viimeistellysti taka-askeleelle, jolloin tuo veto pois siitä korostuu. Ulosheitto ja vierelle -yhdistelmä. Perusrytmi eli HHNN HHNN. Mies valmistelee viennin edellisen kuvion lopussa: lataa hitusen lisäenergiaa daamin vartaloon. Kädet pysyvät alhaalla. Tässä kuten useassa muussakin kuviossa vientiin haetaan energiaa ja ennakoivuutta vastarotaatiosta eli voimistamalla ensin daamin liikettä päinvastaiseen suuntaan. Käden alta ja paikanvaihto -yhdistelmä. Perusrytmi eli HHNN HHNN. Viennissä halusimme ohjata vartalon vastakierron: ensin daamia hiukan pois taka-askeleelle, sitten varsinainen viennin vaste kohti miestä ennen kuin daami kääntyy käden alta. Daamin liikkeessä oikea kylki kiertyi hiukan pois miehestä taka-askeleelle ja käden ali liikkeessä kylki sama kääntyi ensin selkeästi vasemmalle kohti miestä ennen kuin daami kääntyi oikealle käden alta. Monimutkainen selitys, helppo toteuttaa? Italialainen, mies käden alta, käsien vaihto selän takana. Perusrytmi eli HHNN. Kaikissa kolmessa kuviossa sama jalkatyö ja liikemalli, vain käsiotteet vaihtuvat. Harvinainen peruskuvio siitä, että mies kääntää selän naiselle. Italialaisessa ohjattiin vasemmalla kädellä daamin oikea käsi viejän vasempaan lonkkaan, josta se liukui miehen ihanan hikisen selän kautta jälleen miehen vasempaan käteen. Mies käden alta -kuviossa mies kulki oman vasemman kätensä alta ja käsien vaihto selän takana -kuviossa mies vaihtoi kädet molemmalla hitaalla askeleellaan. Kävely vasemmalle. Perusrytmitys HH. Perusjousto säilyy, promenadiasennossa vientivasteena vasten pois-vasteet. Muista, että vienti linkittyy joustoon: vartalon ja samalla viennin suunta kääntyy, kun jouston suunta naksahtaa ylhäältä alas. Kävely voi kaartua vasemmalle tai mennä suoraan. Ennen kävelyä käännytään promenadiasentoon. Pois kävelystä tulimme esimerkiksi niin että mies kääntyi suljettuun asentoon, toisena helppona vaihtoehtona oli daami käden ali -kuvio. BUGG Buggiin soveltuva musiikki on sekametelisoppaa: siihen sopii lähes kaikki neljäsosia korostava rytmisoitto. Musiikin tahtilaji on yleensä 4/4. Buggiin käypä musiikki voi olla ruotsalaisiskelmää, kantria, rhytm & bluesia, rokkia, diskoa jne. Usein musiikkeja yhdistää jumputtava perussyke (tahdin jokainen isku korostuu). Monesti soitossa kuuluu kävelevä basso eli basso rämähtää joka iskulle. Musiikkivinkki: jos hyllyssä on pölyttymässä Abban levyjä, niin ne sopivat selkeinä ja

9 hitaahkoina buggin alkeistreeniin. Ruotsissa buggina tanssittava musiikki muuttuu koko ajan, koska kunkin ajan populaarimusiikkia hyödynnetään tuoreeltaan buggissa. Ruotsissa on runsaasti paikallisia tanssityylejä eli yhtä yhtenäistä totuutta tanssista ei löydy. Youtuben kilpabuggvideot antavat hyvin rajallisen kuvan länsinaapurin tanssipaikkojen buggin moninaisuudesta. Perusliike: askel joka iskulle eli koska tahdissa on 4 iskua, yhden tahdin aikana otetaan 4 askelta (rytmitys on 1234 eli NNNN). Mies lähtee buggiin vasemmalla jalalla. Tyypillinen piirre: liikkeessä on selkeä tuplajousto, mikä tarkoittaa sitä, että joka lyönnille tulee jousto alas. Paino on selkeästi edessä, päkiöillä. Kun vartalo on rento, syke näkyy myös vartalossa. Muistele oppituntien alun joustoharjoitteita. Askelten suunnat melko vapaita: buggissa on eri tyylejä eli se ei ole täysin yhtenäinen ja vakioitu tanssi. Buggin tyylit tai oikeastaan liikemallit saatetaan jakaa hyvin karkeasti snurrebuggiin ja linjebuggiin eli pyörivään ja linjaa myöten liikkuvaan tyyliin, mutta jako on jossain määrin mielivaltainen. Bugg muuten on syntymämaassaan Ruotsissa suosituin kilpailtava paritanssi... Tällä kurssilla harjoittelimme alkeistapaa, jossa sekä mies että nainen lähtevät taakse, mies vasemmalla ja daami oikealla jalalla. Daamille askelten suuntia tärkeämpää on, että jalat pysyvät vartalon alla. Tällöin tasapaino on hyvä, liikkuminen on helppoa ja oma syke on helppo luoda. Opettajan hokema: yy kaa koo nee ja taakse - paikka eteen - paikka. Muuta pohdittavaa: Muista, miten harjoittelimme tanssiotetta ja teimme vasteharjoitteita. Kun vartalokontaktia ei ole, mies vie oman vartalonsa selkeällä sykkeellä ja vasteilla (vartalolla kohti daamia ja pois eli kansanomaisesti yksinkertaistettuna veto ja työntö). Vartalossa on oltava jonkinlainen peruskannatus ja käsissä hiukan jäntevyyttä, jotta vienti onnistuu. Muistele tunnin ohjeita. Kuviot / kuviosarjat: - Perusaskel: (1234 eli NNNN). Harjoittelimme tällä kertaa buggin sellaista perusaskelta, jossa miehen liike oli taakse paikka eteen paikka eli liikkeessä miehen oikea jalka pysyy alkuun lähes paikallaan. Daamin liike taakse paikka eteen paikka. Kun liike toimi, aloimme kääntyä oikealle niin, että daami kiertää miestä. Miehen liike on pienempi kuin naisen, mies ohjaa daamin askellusta taakse ja eteen. Harjoittelimme perustaa tuplaotteessa ja myös tanssiotteessa. Kävimme läpi vasteet (pois ja kohti), jotta daami osaa tunnistaa miehen viennit. Daamille tärkeää on, että askeleet tulevat vartalon alle taka-askel saa olla niin lyhyt, että se on yhä vartalon alla. Daamilla olkapää, lantio ja jalka ovat buggissa päällekkäin. - Vierelle ja ulosheitto (NNNN NNNN). Tässä kuvioyhdistelmässä daami ohjattiin vierelle (1234 eli NNNN) ja ohjattiin ulosheitto (1234 eli NNNN). Mies voi ottaa halutessaan 1. askeleen myös paikallaan tai eteen, koska viejän jalkatyö on hyvin vapaata. Askelten suuntia tärkeämpää on miehen oikea vienti ja se, että viejän ja seuraajan vartalonliike ovat sopusoinnussa. - Vierelle ja käden alta (NNNN NNNN). Alkuosa kuten äsken, loppuosassa mies nostaa vasemman kätensä ylös ja antaa oikealla vientisignaalin daamille kulkea käden alta. Tähän liikkeeseen pätee sama liikemalli kuin fuskun käden ali -kuviossa: daamille teetetään pieni vastarotaatio pois ennen kuin daami tulee hiukan kohti itse käden ali liikkeeseen. Käden ali toimii siten fuskun lailla hiukan pois kohti ympäri-periaatteella, tosin liike on fuskussa

10 suurempi ja kiireettömämpi. - Mies käden alta (NNNN). Kuviossa mies kävelee vasemman kätensa alta kääntyen samalla vasempaan. Hokema oli likimain taakse askel käden alta. Tämän kuvion variantteina kokeilimme kahta muutakin käsiotetta: teimme kuviot italialainen ja käsien vaihto selän takana. - Paikanvaihto (NNNN). Tässä kuviossa daami kääntyy vasempaan kulkien miehen oikealta puolelta: mies siirtyy samalla daamin lähtösuuntaan. Vientiä helpottaa muun muassa miehen muoto eli tanssifingelskaksi sheippi, se naisvoimistelukaari oikeaan. Jalkapallo vasempaan kainaloon, niin vartalo tekee automaattisesti oikean viennin Mistä seuratanssin lisäoppia? Jos haluat opiskella lisää seuratanssia, niin helpoin vaihtoehto on jatkaa Pohjalaisten tanssikerhon jatkokurssilla. Eri paritanssin osa-alueille (tanssiurheilu, kansantanssi, jenkkitanssit, argentiinalainen tango, salsat jne.) löytyy pääkaupunkiseudulta riittävä määrä erikoisseuroja ja -kouluja. Valitettavasti laaja-alaista ja suurta kaiken kansan lavatanssiseuraa tai -yhdistystä ei pääkaupunkiseudulla ole. Lavatanssia opetetaan Suomessa erittäin paljon tanssileireillä. Käytännössä joka viikonloppu on jossain päin Suomea käynnissä paritanssileiri. Tanssileireillä on yleensä muutama oppitunti päivässä. Leiriopetus on yleensä järjestetty taitotasoihin (alkeistaso, alkeisjatko, jatko, keskitaso, konkarit, superkonkarit). Usein leireillä on teema, vaikkapa lavalattarit tai tangon tehoviikonloppu tms. Jos leireistä on kiinnostunut, kannattaa liittyä järjestäjien sähköpostilistoille. Leirijärjestäjien sivuja: ja Netistä löytyy tanssin tueksi nykyään melko paljon taustatietoa. Keskeisin nettisivusto lienee josta löytyy tietoa mm. paritansseista ja tanssipaikoista. Suuri, satunnaisesti jopa suurin osa tiedosta on paikkansapitävää, vaikkakin kannattaa loputtomia nettihöpöilyjä lukiessa olla epäilevä. Roskaa ja mukatietämistä on ällistyttävän paljon, ja nimettömänä netin suojassa on helppo olla pösilö. Muista aina lähdekritiikki, kun luet sinänsä uskottavan tuntuisia kirjoituksia! Harvoin tanssista löytyy yhtä ainoaa ja oikeaa totuutta. Tässä tanssi muistuttaa järjestelmänä vaikkapa luonnollisia kieliä: kieltä käytetään eri paikoissa ja tilanteissa hyvin eri tavalla, ja tanssi muuttuu kielen lailla koko ajan. Mikäli haluaa silmäillä paritanssin opetusvideoita, niin kohtuullisen toimiva kotimainen DVDsarja on Koko Suomi tanssii, joka on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tosin harva oppii tanssia videoita katsellen. Youtubessa on muuten jostain syystä surkean vähän videoita suomalaisista paritansseista. Myös yksityiset tanssikoulut tarjoavat mielellään palveluksiaan. Esimerkiksi espoolainen Tanssikoulu Kokko on riittävän hyvämaineinen. Mikäli haluaa teho-opetusta ja on valmis maksamaan siitä, niin tanssinopettajilta (Kimmolta myös, tämä on piilomainontaa) voi ottaa yksityistunteja. Kirjallisia lähteitä suomalaisesta modernista kansanomaisesta paritanssista on vähän. Veikko Vekarias Niemelän kirja Paritanssin pyörteitä on perusteellinen, mutta kilpatanssijana kirjoittaja sivuuttaa melko täysin lavoilla tanssittavan suomalaisen kansanomaisen

11 tanssikulttuurin. Toinen mielenkiintoinen teos on Heikki ja Pia Kahilan Kun Suomi sanoi: Saanko luvan. Kahiloitten teos valottaa edellistä enemmän tanssipaikkojen ja tanssimusiikin historiaa. Kahiloitten hengentuote on hiukan sirpaleinen teos. Lava- ja ravintolatanssista ei ole tanssijan näkökulmasta kirjoitettu vielä perusteosta. Minne tanssimaan? Opiskelijoille pienimmän kynnyksen tanssitapahtumat ovat opiskelijatanssit: Pohjalaisten tanssikerhon tansseissa kynnys on matala ja tunnelma mainio. Hämäläis-Osakunnan Tanssikerho HOT-Dancen bileet ovat toinen hyvähyvä paikka Pohjalaisten tanssikerhon jäsenille: sinne sopii mennä, kun hämäläiset kutsuvat, eli käytännössä aina. Pohjalaisille myös Manalan yötanssit ovat läheinen kokeilupaikka: siellä en ole itse ollut vuosikymmeneen, joten joku muu kommentoikoon nykymenoa. Aidoimman tanssitunnelman löytää lavoilta. Pohjalaisten tanssikerho järjestää tanssipaikoille yhteislähtöjä, joita kannattaa suosia, jos lähtö yksin ujostuttaa. Kätevä tapa päästä lavoille on hakeutua johonkin lavoilla käyvään kyytiporukkaan. On hyvin tavallista, että nuoremmat tanssijat kyyditsevät toisia lavoille ja tasaavat samalla polttoainekuluja. Monille lavoille on työlästä matkata julkisilla. Pääkaupunkiseudulla suositeltava tanssipaikka on Pavi, pääkaupunkiseudun ainoa pysyvä kunnon tanssilava. Se on kesälava eli auki huhtikuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Paville pääsee helposti seutubusseillakin. Siellä etenkin keskiviikko on himotanssijoiden suosiossa, sunnuntai varttuneen väen, perjantain tunnelma vaihtelee. Seuraavat tanssilavat ovat loitommalla: Ruusulinna (Nurmijärvi), Riutanharju (Riihimäen suunnassa, tanssijoiden suosiossa), Satulinna (Hämeenlinnan lähellä) ja Tanhuhovi (Lohjalla, vanhempaa väkeä). Lavojen profiili vaihtelee eli joissakin väki on vanhempaa, toisissa on enemmän tanssikansaa. Nuoret seuraavat vanhoja enemmän trendikkäitä orkestereita. Osa lavoista on auki vain osan vuotta, yleensä kesäisin. Tanssiravintoloita pääkaupunkiseudulla on vähän, erityisesti paitsiossa on Espoo. Helsingin nykyisistä tanssiravintoloista tunnetuin on Wanhan tanssikellari, jossa on yleensä tanssia ma la, tosin maanantaisin nykyään karaoketanssit, hyi. Lattia on pienehkö, joten kannattaa mennä ajoissa, jos haluaa harjoitella vailla tungosta. Nuorväen kannattaa ottaa mukaan oma pari tahi seurue, koska Wanhan kantajengi on jo hiukan ikääntynyttä. Musiikki on usein hyvää, pisteet DJ Kirsille. Stadin keskustassa satunnaisoptio on Hotelli Presidentti, jossa on nykyään kyllä lähes kokonaan bilebändejä (sääli). Vantaan Tikkurilassa on Hotelli Vantaa Tulisuudelma. Sivuutan tässä maininnalla Vantaan Hiekkaharjun pikkulavan Puistokulman, koska se on leimaantunut iäkkäiden tanssipaikaksi. We love Helsinki -organisaatio on järjestänyt puolisäännöllisesti hyviä cityhenkisiä lavatansseja, toivottavasti toiminta jatkuu. Eri paritanssin alalajeilla (jenkkitanssit, salsa jne.) on omia tanssejaan, joihin en tässä puutu. Tuorein tanssipaikkatietous löytyy tanssipaikoilta muilta kysymällä, kyllä tanssikansa juoruilla osaa. Nopeasti kuulee, missä ja ketä kuuntelemassa kannattaa käydä.