VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET"

Transkriptio

1 VI OSA TYÖAIKA- JA VAPAA-AIKA- MÄÄRÄYKSET LUKU 6.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 140 Soveltamisala 1 mom. Seurakunnan viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden työ- ja vapaa-ajasta on voimassa, mitä tässä osassa (VI osa) määrätään. Eri henkilöstöryhmät Tämän työ- ja vapaa-aikaa koskevan virka- ja työehtosopimuksen osan soveltamisesta seurakunnan eri henkilöstöryhmiin määrätään lähemmin tämän pykälän eri momenteissa. Seurakunnan henkilöstö voidaan jakaa palvelussuhteen mukaan karkeasti kolmeen eri ryhmään: hengellisen työn viranhaltijoihin, hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin ja muihin kuin hengellisen työn viranhaltijoihin ja työntekijöihin. Henkilöstö jakautuu lisäksi työaikamääräysten näkökulmasta kahteen eri ryhmään: niihin, joihin sovelletaan työaikalakia, ja niihin, joihin työaikalakia ei sovelleta. Nämä kaksi jaotusta ovat osin ristikkäisiä. Hengellisen työn viranhaltijoilla tarkoitetaan uskonnollisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita (työaikalaki 2 1 momentti 2-kohta) ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita (kirkon työaika-asetus /33). Työsopimussuhteisilla hengellisen työn tekijöillä tarkoitetaan niitä hengellistä työtä tekeviä työntekijöitä, jotka on poikkeuksellisesti otettu työsopimus- eikä virkasuhteeseen. Sääntönä tulisi pitää sitä, että hengellisen työn tekijöitä otettaisiin vain virkasuhteeseen, poikkeuksena hengellisen työn kesätyöntekijät ja harjoittelijat, joiden ottaminen työsopimussuhteeseen saattaa usein olla tarkoituksenmukaista. Lastenohjaajia ei tule ottaa virkasuhteeseen. Seuraavassa tarkastellaan ensin yleisesti pykälän momenttijakoa ja sen jälkeen momenteittain sitä, mitä ryhmiä koskevia määräyksiä kukin momentti sisältää. Pykälän rakenne Tämän pykälän 2 ja 3 momentti koskee muita kuin hengellistä työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä ja 4-5 momentti hengellisen työn viranhaltijoita ja 6 momentti hengellisen työn työsuhteisia työntekijöitä. Pykälän 2 momentti koskee sellaisia muuta kuin hengellistä työtä tekeviä viranhaltijoita ja työntekijöitä, jotka kuuluvat työaikalain piiriin ja 3 momentti niitä viranhaltijoita, joihin ei sovelleta työaikalakia. Pykälän 4 momentti koskee hengellisen työn viranhaltijoita. Näihin ei sovelleta työaikalakia. Pykälän 6 momentti koskee työsopimussuhteisia hengellisen työn tekijöitä. Nämä kuuluvat työaikalain piiriin. Pykälän 5 momentti sisältää 4 momenttia täydentävän määräyksen seurakuntapapista.

2 Momenttien sisältö Pääosaan seurakunnan viranhaltijoista/työntekijöistä (2 momentti) sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä lukuun ottamatta 173, 181, ja 182 :ää. Tämän pykälän 3 momentissa tarkoitettuihin työaikalain ulkopuolisiin viranhaltijoihin (ylin johto ja koti- tai muuta sellaista työtä tekevät viranhaltijat) ei sovelleta tämän osan (VI osa) määräyksiä. Tämän pykälän 4-5 momentissa tarkoitettuihin työaikalain ulkopuolisiin hengellisen työn viranhaltijoihin (virkasuhteiset kanttorit ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät) sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä vain siltä osin kuin 4-5 momentissa on tarkemmin määrätty. Kaikkiin työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin, myös lastenohjaajiin, sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä, kuitenkin eräin 6 momentissa mainituin rajoituksin. Työaikalain alaisiin itsenäisesti työskenteleviin viranhaltijoihin/työntekijöihin (muut itsenäiset viranhaltijat/työntekijät kuin ylin johto ja kotitai muuta sellaista työtä tekevät) sovelletaan kaikkia tämän osan (VI osa) määräyksiä, työaikakorvausten osalta kuitenkin 202 :ssä tarkoitetuin rajoituksin, työsopimussuhteisten hengellisen työn tekijöiden osalta myös edellä mainituin 6 momentissa tarkoitetuin rajoituksin. 2 mom. Seurakunnan viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä lukuun ottamatta 173 :ää (hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika), 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) ja 182 :ää (leirityöaikahyvityksen antaminen), ellei jäljempänä 3-6 momentista muuta johdu. Pääosa seurakuntien viranhaltijoista ja työntekijöistä kuuluu tämän momentin piiriin. He ovat normaalien työaikamääräysten piirissä. Tällaisia viranhaltijoita/työntekijöitä ovat esimerkiksi toimistotyöntekijät, kirkonpalvelijat, kiinteistö- ja hautausmaatyöntekijät, sekä lastenohjaajat lukuun ottamatta leirityötä (ks. 6 mom.). 3 mom. Niihin muuta kuin hengellistä työtä tekeviin viranhaltijoihin, joita tarkoitetaan työaikalain (605/1996) 2 :n 1 momentin 1- ja 3-kohdassa ja joihin ei sanotun lainkohdan mukaan sovelleta työaikalain määräyksiä, ei sovelleta myöskään tämän osan (VI osa) määräyksiä. Työaikalain 2 :n 1 momentin 1-kohdan mukaan työaikalain säännöksiä ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yhteisön (koskee myös julkisyhteisöjä ja sen mukaisesti myös kirkkoa ja seurakuntia) taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.

3 Tämä lainkohta koskee lähtökohtaisesti sekä viranhaltijoita että työsopimussuhteisia työntekijöitä. Tämä momentti koskee vain viranhaltijoita, koska kirkon sektorilla ei ole tällaista työsopimussuhteista henkilöstöä Vrt. 6 momentti. Lain perustelujen mukaan rajanvedossa sen suhteen, ketä on pidettävä lain ulkopuolelle kuuluvana ja ketä ei, on käytettävä lähinnä seuraavia kriteerejä: viranhaltijan/työntekijän tosiasialliset tehtävät ja niiden luonne, viranhaltijan/ työntekijän valtuudet, tosiasiallinen asema organisaatiossa, työsuhteen ehdot ja niiden suhde alaisten työsuhteen ehtoihin, erityinen asiantuntemus ja työssä johtamiseen rinnastettava itsenäinen päätösvalta sekä organisaation koko. Palvelussuhteen ehtojen, erityisesti palkkauksen, osalta on huomattava, että niiden tulee olla selvästi alaisten työsuhteen ehtoja parempia ja vastata johtotehtäviin osallistuvien palvelussuhteen ehtoja, jotta viranhaltijaa/työntekijää voitaisiin pitää työaikalain ulkopuolelle kuuluvana. Rajanveto tulee viime kädessä suorittaa kokonaisarvion perusteella. On huomattava, ettei viranhaltijan/työntekijän nimikkeellä ole rajanvedossa ratkaisevaa merkitystä. Kirkon sektorilla lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät vain suurehkojen seurakuntayhtymien johtavat viranhaltijat ja suurehkojen seurakuntien ylin johto. Talouspäälliköiden osalta on huomattava, että lain ulkopuolelle jäänevät vain suurehkojen seurakuntien talousjohtajat ja -päälliköt. Keskisuurten ja pienempien seurakuntien talouspäälliköt sen sijaan kuuluvat lain soveltamisen piiriin. On huomattava, että ns. keskijohto kuuluu kaikissa tapauksissa lain soveltamisen piiriin. Työaikalain 2 :n 1 momentin 3-kohdan mukaan työaikalain säännöksiä ei sovelleta myöskään työhön, jota viranhaltija/työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä eikä työnantaja niitä valvo. Tämä säännös kotityöstä tulee seurakunnissa harvoin sovellettavaksi. Työaikalain piirissä taas on työ, jossa työnantajalla on velvollisuus vahvistaa viranhaltijalle/työntekijälle etukäteen päivittäiset työn ajankohdat sekä työ, jossa viranhaltijalla/työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa, milloin hän aloittaa ja milloin lopettaa päivittäisen työnsä ja työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työajan käyttöä työpäivän aikana. 4 mom. Niihin hengellisen työn viranhaltijoihin, joihin ei sovelleta työaikalakia ja joita ei tarkoiteta 5 momentissa, sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksistä vain 173 :ää (hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika) ja 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) ja 182 :ää (leirityöaikahyvityksen antaminen). Tässä momentissa tarkoitettuja viranhaltijoita ovat virkasuhteiset kanttorit ja kirkon työaika-asetuksen 1 :ssä tarkoitetut viranhaltijat (julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä välittömästi tekevät viranhaltijat). Työsopimussuhteiset hengellisen työn tekijät ovat aina työaikamääräysten piirissä, (ks. 6 momentti). 5 mom. Seurakuntapapin vapaa-ajasta on voimassa, mitä siitä on erikseen määrätty.

4 Seurakuntapapilla tarkoitetaan sellaista pappia, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea kirkkojärjestyksen II osassa tarkoitettua seurakuntatyötä varten perustetussa papinvirassa. Seurakuntapappien osalta on voimassa virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta 2003 (liite 13). Seurakuntapappiin ei sovelleta muita tämän sopimuksen työaikamääräyksiä kuin 181 ja 182 :ää. 6 mom. Työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräyksiä seuraavasti: 1) leirityön osalta heihin sovelletaan :n (työaikakorvaukset) sijasta 181 :ää (hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö) 2) muun kuin leirityön osalta heihin sovelletaan a. kaikkia :ssä sanottuja työaikakorvauksia, jos tehtävän vaativuus on pienempi kuin vaativuusryhmän 601 mukainen; ja b. 194 ja 202 :ssä sanottua työaikakorvausta, jos tehtävän vaativuus on vähintään vaativuusryhmän 601 mukainen. Tätä momenttia sovelletaan työsopimussuhteisiin hengellisen työn tekijöihin, ei viranhaltijoihin. Tässä momentissa tarkoitetut työsuhteiset työntekijät tekevät sisällöltään kirkon työaika-asetuksessa (33/1998) tarkoitettua välitöntä julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä. Toisin kuin näitä töitä tekevät viranhaltijat (ks. 4-5 mom.), työsuhteiset työntekijät ovat työaikalain perusteella työaikamääräysten piirissä. Tällaisia ovat lähinnä lastenohjaajat, lähetys- ja pyhäkoulusihteerit, kesäteologit ja kesäkanttorit sekä työsuhteeseen otetut teologian-, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaharjoittelijat. 7 mom. Työaikalain alaisiin viranhaltijoihin/työntekijöihin sovelletaan tämän osan (VI osa) määräysten lisäksi seuraavia työaikalain säännöksiä, jollei niissä säädetyistä asioista ole sovittu muulla virka- tai työehtosopimuksella: 7 (jaksotyö, työsopimussuhteisten työntekijöiden osalta), 9 :n 2 momentti (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 14 :n 1 ja 3 momentti (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 (lyhennetty työaika), 18 (työntekijän suostumus ja viranhaltijan velvollisuus tehdä lisä- ja ylityötä), 19 (ylityön enimmäismäärä), 20 (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 (hätätyö), 26 (yötyö), 27 (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 29 (vuorokausilepo), 33 :n 1 momentti (sunnuntaityön teettäminen), 36 (poikkeuslupa), 37 (työaikakirjanpito) sekä 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset ym.).

5 8 mom. Edellä 7 momentin määräyksellä työaikalain säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi. Alle 18-vuotiaaseen työntekijään sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) säännöksiä. 141 Työajan tehokkaan käytön periaate Viranhaltijan/työntekijän työajan pituus määräytyy työtehtävien laadun ja määrän mukaan sekä ottaen huomioon työajan tehokkaan käytön ja sen, mitä palkkausta vahvistettaessa on edellytetty. LUKU 6.2. TYÖAJAKSI LUETTAVA AIKA 150 Työaika 1 mom. Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työaikaa on myös muualla kuin virka-/työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän määräyksestä tehtävä työ. 2 mom. Seuraavissa erityistilanteissa noudatetaan, mitä tämän momentin 1-4 kohdissa määrätään. 1) Lepoajat: Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos viranhaltija/työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta. 2) Matka-aika: Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pidettävä varsinaisena työsuorituksena. Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi. Työpäivän kuluessa työpisteestä toiseen matkustaminen luetaan työajaksi. Virkamatkaan käytetystä ajasta luetaan työajaksi vain virka-/työtehtävien suorittamiseen kulunut aika. Virkamatkaan sisältyvä matkustusaika luetaan työajaksi vain, jos sitä voidaan pitää työsuorituksena. Jotta matkustusaika voisi olla työajaksi luettavaa, tulee suorituksen olla olennaista ja kestää ainakin pääsääntöisesti koko matkan ajan. Esimerkiksi vähäisen tavaraerän kuljettaminen henkilöautolla ei tee matka-ajasta työaikaa. Sitä ei tee myöskään matkan aikana tapahtuva perehtyminen matkan kohteessa tarvittavaan kirjalliseen materiaaliin eikä sellaisen valmistelu.

6 Mikäli virkamatkalla virka-/työtehtävien suorittamiseen käytetään vähemmän työaikaa kuin työntekijälle vahvistettu päivittäinen työaika muutoin olisi, katsotaan työpäivälle vahvistettu säännöllinen työaika tehdyksi, jos työhön ja matkaan käytetty yhteenlaskettu aika on vähintään yhtä pitkä kuin työntekijälle tuoksi päiväksi vahvistettu työaika muutoin on. Työajaksi ei lueta matkakustannusten korvaukseen oikeuttaviin matkoihin käytettyä säännöllisen työajan ylittävää aikaa. 3) Kokoukset yms.: Työaikaan ei lueta osallistumista sellaiseen kokoukseen, toimitukseen tai tilaisuuteen, josta maksetaan kokous- tai muu erillinen palkkio. 4) Koulutustilaisuudet ja seminaarit: Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä perehdyttämiskoulutusta ja viranhaltija/työntekijä on velvollinen osallistumaan koulutukseen. Välttämätön täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Välttämättömässä täydennyskoulutuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, mukaan lukien matka-aika, kuitenkin enintään 8 tuntia päivässä, jos viranhaltija/työntekijä noudattaa 160 :ssä (yleinen säännöllinen työaika) tai 162 :ssä (jaksotyö) tarkoitettua työaikaa ja enintään 7 tuntia 15 minuuttia, jos viranhaltija/työntekijä noudattaa 161 :ssä (virastotyö) tarkoitettua työaikaa. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu koulutustilaisuuteen, jossa hän toimii osan aikaa opetus- tai muissa työtehtävissä ja osan aikaa koulutettavana, luetaan työajaksi vain opetus- tai muihin tehtäviin käytetty aika. Koulutukseen osallistumisesta maksettavista korvauksista on voimassa, mitä kirkon henkilöstökoulutussopimuksessa on määrätty. Siinä on määritelty myös se, mitä perehdyttämiskoulutuksella ja välttämättömällä täydennyskoulutuksella tarkoitetaan. Säännön mukaan välttämätön täydennyskoulutus ei oikeuta työaikakorvauksiin. Kuitenkin siinä tapauksessa, että viranhaltijan/työntekijän viikoittainen työaika tehdään täytenä ja hän osallistuu sen lisäksi vapaapäivänään välttämättömään täydennyskoulutukseen, maksetaan hänelle siltä ajalta korottamatonta palkkaa, kuitenkin enintään yhden säännönmukaisen työpäivän pituiselta ajalta kutakin koulutukseen käytettyä vapaapäivää kohden (yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa 8 tunnilta ja virastotyöaikaa noudatettaessa 7 tunnilta 15 minuutilta). Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen. Erilaisiin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista, tapahtuivatpa ne koulutustilaisuuden yhteydessä tai muutoin, ei yleensä lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona viranhaltija/työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä työtehtäviä. Jos viranhaltija/työntekijä on määrätty olemaan läsnä seminaarissa työnantajan edustajana esimerkiksi paneelissa tai muussa siihen verrattavassa tehtävässä, luetaan tällainen työnantajan edustamiseen käytetty aika työajaksi. Muissa tapauksissa seminaariin osallistuminen katsotaan koulutukseen rinnastettavaksi ajaksi, joka ei pääsääntöisesti ole työaikaa. Työaikaa

7 on vain seminaarissa suoritettuihin nimenomaisiin työtehtäviin käytetty aika. Eräissä muissakin tämän sopimuksen kohdissa on määräyksiä työajaksi luettavasta ajasta. Niiden mukaan työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat: 1) työnantajan määräämät työaikana tapahtuvat laissa tai alemmanasteisissa määräyksissä säädetyt tai työnantajan määräämät terveydelliset tutkimukset (91 2 mom.) 2) työaikana tehtävät raskaudesta johtuvat lääketieteelliset tutkimukset (91 1 mom.) Työaikaan rinnastettavaa aikaa ovat myös: 1) äkillisen sairastumisen vuoksi kesken työpäivää tapahtuneen kotiinmenon vuoksi tekemättä jäänyt työpäivän osa (seuraavasta päivästä sairauslomaa). Keskeytynyt päivä ei vähennä :ssä tarkoitettujen palkallisten sairauslomapäivien määrää. 2) vastaavasti silloin, kun poissaolo on johtunut alle 10 vuotiaan lapsen äkillisestä sairastumisesta (seuraavat kaksi työpäivää ovat tilapäistä hoitovapaata, ks. 81, 5 mom.). Ks. myös mom. (varallaolo), mom. (päivittäinen lepoaika) ja mom. (kahvitauko). 151 Varallaolo 1 mom. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/työntekijä on tarvittaessa työsuoritusta varten varalla asunnossaan tai muussa paikassa, josta hänet voidaan kutsua työhön. Viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, joka on työn laadun ja pakottavan syyn vuoksi välttämätöntä. 2 mom. Varallaoloa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi. Tältä ajalta ei suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi. 3 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän on oltava tiettynä aikana varalla asunnossaan (asuntovarallaolo), hänelle annetaan kutakin tällaista varallaolotuntia kohti puoli tuntia vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana. Jollei näin voida tehdä, maksetaan sen sijaan korvauksena puolen tunnin yksinkertainen palkka jokaiselta varallaoloon käytetyltä tunnilta.

8 4 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön (vapaamuotoinen varallaolo), hänelle annetaan korvauksena tällaisesta varallaolosta siihen liittyvän sidonnaisuuden laadusta riippuen vapaa-aikaa harkinnan mukaan kuudesosa, neljäsosa tai kolmasosa varallaoloon käytetystä ajasta. Vapaa-aika annetaan säännöllisenä työaikana. Jollei näin voida tehdä, maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle sen sijasta edellä mainitulla tavalla vahvistetun korvausperusteen mukainen yksinkertaisesta tuntipalkasta laskettava rahakorvaus kultakin varallaoloon käytetyltä tunnilta. Korvauksen suuruus määrätään etukäteen ottaen huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset viranhaltijalle/työntekijälle, kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika. Soveltamisohje 4 mom.: Vapaamuotoisessa varallaolossa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kutsuttavissa työhön joko puhelimitse tai jollakin muulla pikaisesti tiedoksi saatettavalla tavalla. Viranhaltijan/työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olennaisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapuminen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa kuin matka asunnosta työpisteeseen. Soveltamisohje 3-4 mom: Varallaolokorvaus tulee maksaa rahana esimerkiksi silloin, jos sen antaminen vapaa-aikana aiheuttaisi muille viranhaltijoille/työntekijöille kohtuutonta työpaineen lisääntymistä sekä tarpeen lisä- tai ylityön teettämiseen. 5 mom. Varallaolosta on ilmoitettava viranhaltijalle/työntekijälle vähintään kolme vuorokautta aikaisemmin paitsi ennalta arvaamattomissa kiireellisissä tapauksissa. LUKU SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA 160 Yleinen säännöllinen työaika 1 mom. Viranhaltijan/työntekijän yleinen säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 6-8 tuntia vuorokaudessa, jollei työaikaa ole järjestetty 161 :n (virastotyöaika) tai 162 :n (jaksotyö) mukaisesti. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika, kuitenkin enintään 8 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityökynnykset, ks. 192.

9 2 mom. Vuorokautista yleistä säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä ilmoitetaan viranhaltijalle/työntekijälle etukäteen, pidentää tilapäisesti 9 tunniksi. Pysyvästi näin voidaan menetellä vain, jos siitä sovitaan viranhaltijan/työntekijän kanssa. Viikoittainen työaika on tällöin tasoitettava keskimäärin 38 tuntiin 15 minuuttiin kahdeksan viikon jaksossa. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on työpäivälle vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika kuitenkin enintään 9 tuntia ja viikoittainen ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia tai sen ylittävä muu vahvistettu viikoittainen säännöllinen työaika. 3 mom. Vuorokautinen yleinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään viikoksi, tai jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tasoittumisjakso kattaa viikkoa pidemmän ajan, vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Jokaisen työaikalain alaisen viranhaltijan osalta on määrättävä (ks. mallivirkasääntö 23 ja 24 ) ja työsopimussuhteisen työntekijän osalta sovittava, mitä työaikajärjestelmää hänen osaltaan noudatetaan sekä vahvistettava heille etukäteen työtuntijärjestelmän mukainen työaika. 161 Virastotyöaika 1 mom. Pääasiallisesti virasto- tai muussa toimistotyössä toimivan viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuorokaudessa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 36 tunniksi 15 minuutiksi enintään 52 viikon aikana, kuitenkin niin, että se on vähintään 32 tuntia 30 minuuttia ja enintään 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Vuorokautiset ja viikoittaiset ylityökynnykset, ks Momentin toisessa virkkeessä tarkoitettuja järjestelyjä voidaan käyttää esimerkiksi työn määrässä tapahtuvien kausittaisten vaihtelujen tasoittamiseen tai esim. työajan lyhentämiseen kesäaikana. Järjestelmän käyttöönotto ei aiheuta muutoksia vuorokautisiin eikä viikoittaisiin ylityökynnyksiin. Harkittaessa sitä, tuleeko viranhaltijaan/työntekijään soveltaa virastotyöaikaa koskevia määräyksiä, on ratkaisevana pidettävä viranhaltijan/työntekijän työn laatua ja luonnetta eikä niinkään sitä, kuinka suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

10 2 mom. Jos palvelujen tarjoaminen tai muu toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää eikä järjestelyjä voida toteuttaa työaikoja porrastamalla, voidaan virasto- tai muuta toimistotyötä tekevän viranhaltijan/työntekijän vuorokautinen työaika pidentää 1 momentista poiketen yhtenä tai kahtena päivänä viikossa enintään 9 tunniksi 1 momentissa mainittua viikoittaisen työn määrää kuitenkaan ylittämättä. Kalenteriviikon muiden työpäivien vuorokautinen työaika on vastaavasti lyhyempi, kuitenkin vähintään 5 tuntia. Tässä momentissa tarkoitettua työaikaa noudatettaessa vuorokautinen ylityökynnys on 8 tuntia tai sen ylittävä muu vahvistettu vuorokautinen säännöllinen työaika. 3 mom. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään viikoksi, tai jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu tasoittumisjakso kattaa viikkoa pidemmän ajan, vähintään tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Virastotyössä viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. 162 Jaksotyöaika 1 mom. Viranhaltijan työaika voidaan järjestää 160 :ssä määrätystä poiketen siten, että se on kahden viikon pituisena ajanjaksona 76 tuntia 30 minuuttia tai kolmen viikon pituisena ajanjaksona 114 tuntia 45 minuuttia. Jos viranhaltijan kanssa niin sovitaan, voi tässä momentissa tarkoitettu ajanjakso olla neljän viikon pituinen. Tällöin säännöllinen työaika on 153 tuntia. Päivittäinen ja viikoittainen työaika voidaan määrätä jaksotyöajan puitteissa tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, mitä päivittäisistä ja viikoittaisista lepoajoista on jäljempänä määrätty, ks mom. Mitä 1 momentissa on määrätty, koskee myös työsopimussuhteisia työntekijöitä siltä osin, kuin on kysymys työaikalain 7 :ssä tarkoitetuista töistä. Työaikalain 7 :ssä tarkoitettuja töitä ovat ympärivuorokautisesti toimivissa seurakuntien leirikeskuksissa sekä hoito- ja huoltolaitoksissa tehtävä työ.

11 3 mom. Vuorokautinen säännöllinen työaika vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmässä, joka laaditaan vähintään 1 momentissa tarkoitetun tasoittumisjakson pituiseksi ajaksi kerrallaan. Jaksotyössä viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Työtuntijärjestelmä tulee laatia etukäteen valmiiksi niin pitkälti kuin se on mahdollista. Jos se on kuitenkin vaikeaa seurakunnan toiminnan epäsäännöllisyyden vuoksi, voidaan työtuntijärjestelmää täydentää myöhemmin, kuitenkin niin pian kuin mahdollista. 163 Osatyöaika Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika määrätään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osaaikatyö voidaan toteuttaa :n mukaisten päivittäisten, viikoittaisten tai jaksottaisten tuntimäärien puitteissa tarkoituksenmukaisella tavalla joko sijoittamalla työaika eri päiville tai vain joillekin päiville. Tätä pykälää sovelletaan silloin, kun virkaa/tehtävää hoidetaan osa-aikaisena. Osa-aikaisuus voi perustua tehtävän määrään tai esim. osa-aikalisään, osa-aikaeläkkeeseen tai siihen, että virka tai työsuhde muutetaan muusta syystä osa-aikaiseksi. Työaika voidaan järjestää työntekovelvollisuuden puitteissa tarkoituksenmukaisella tavalla, esim. siten, että työpäivän säännöllinen työaika on osa-aikaisuutta vastaava osa kokoaikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllisestä päivittäisestä työajasta tai niin, että viranhaltija/työntekijä on täyden työajan mukaisessa työssä joka toinen viikko ja vapaalla joka toinen viikko (jos työntekovelvollisuus on 50 % kokoaikaisen työntekovelvollisuudesta). Osa-aikatyötä tehdään pääsääntöisesti viikon pituisissa työaikajaksoissa. Mikäli työaikajakso on tätä pitempi (lähinnä jaksotyössä), suositellaan jakson enimmäisajaksi kuitenkin enintään neljää viikkoa, vaikka se olisi vastaavassa kokoaikaisessa työssä tätä pitempikin. Jos viranhaltija/työntekijä on osa-aikaeläkkeellä, voi jakson pituus olla kuusi viikkoa. 164 Keskeytyneen työaikajakson työaika Jos viranhaltijalle tai 162 :ssä tarkoitetulle työsopimussuhteiselle työntekijälle on vahvistettu työaika vain osalle 162 :ssä tarkoitettua kaksi-, kolmi- tai neliviikkoisjaksoa, määrätään tällaisen keskeytyneen työaikajakson työaika, jollei 196 :n 1. kohdasta tai 198 :n 1 momentin 1. kohdasta muuta johdu, laskemalla yhteen 38 tuntia 15 minuuttia jokaista keskeytyksen ulkopuolella olevaa täyttä kalenteriviikkoa kohti ja sen lisäksi

12 jokaista keskeytyneen työaikajakson vajaata kalenteriviikkoa kohti alla mainittu tuntimäärä: Keskeytyspäiviä Viikon työaika viikossa tunteina Esimerkki: Työntekijälle vahvistetaan kolmen viikon työ-aikajakson yhdelle viikolle vuosilomaa 3 kalenteripäivän mittainen jakso. Jaksotyöntekijän vuosilomaa koskevan määräyksen (105 3 mom.) perusteella, lomapäiviä kuluu 2. Tällaiselta viikolta, jossa keskeytyspäiviä on 3, merkitään työaikaa 24 tuntia. Kahdelta muulta viikolta työaikaa tulee 2 x 38,25h = 76,5h. Koko työ-aikajakson työaika on siten 76,5h + 24h = 100,5h, mikä osoittaa myös jakson ylityörajan. 165 Arkipyhäviikkojen työaikajärjestelyt 1 mom. Arkipyhät eivät vaikuta asianomaisen viikon tai työaikajakson työaikaa lyhentävästi, jollei jäljempänä toisin määrätä. 2 mom. Sellaisina viikkoina tai työjaksoina, joille osuu pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannusaatto tai muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, loppiainen, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä tai tapaninpäivä, säännöllinen työaika viikossa tai työaikajaksossa määräytyy siten kuin jäljempänä tässä pykälässä määrätään. 3 mom. Yleistä säännöllistä työaikaa noudatettaessa on säännöllinen viikkotyöaika 160 :ssä säädetty viikkotyöaika vähennettynä 7 tunnilla 39 minuutilla jokaista arkipyhää kohti. 4 mom. Virastotyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon säännöllisestä työajasta kutakin 2 momentissa tarkoitettua arkipyhää kohti kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan pituinen aika.

13 5 mom. Edellä 162 :ssä tarkoitettua jaksotyöaikaa noudatettaessa on säännöllinen työaika 2 momentissa tarkoitetun arkipyhän sisältävinä työaikajaksoina 7 tuntia 39 minuuttia lyhyempi kuin se muutoin olisi. Jos arkipyhiä on useampia, vähennetään säännöllistä työaikaa 7 tunnilla 39 minuutilla kutakin arkipyhää kohti. 6 mom. Osatyöaikaa noudatettaessa vähennetään asianomaisen viikon tai muun työaikajakson säännöllistä työaikaa kutakin työaikaa lyhentävää arkipyhää kohti vastaavalla osuudella 7 tunnista 39 minuutista kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyö on täydestä työajasta. Jos kuitenkin päivittäiset työajat on vahvistettu pysyvästi tietyille viikonpäiville, vähennetään se tuntimäärä, joka arkipyhäpäivälle olisi arkipyhättömällä viikolla vahvistettu. 166 Työpäivän yhdenjaksoisuus Työpäivä on pyrittävä järjestämään, 170 :ssä mainituin poikkeuksin, niin, että se jakautuu enintään kahteen jaksoon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun erityisen syyn vuoksi välttämätöntä. Jäljempänä 170 :ssä tarkoitetut lepoajat eivät jaa työpäivää tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla kahteen jaksoon. Jäljempänä 170 :ssä tarkoitetun lepoajan (ruokatunti) ei katsota jakavan työpäivää 166 :ssä tarkoitetulla tavalla kahteen jaksoon. Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät viranhaltijan/työntekijän tarpeet, seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen tai muu perusteltu syy sitä edellytä. LUKU 6.4. LEPOAJAT 170 Päivittäinen lepoaika 1 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestävä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan.

14 2 mom. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena. Työaikalain mukaan päivittäistä lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun (työaikalaki 28 ). Päivittäinen lepoaika tulee pyrkiä sijoittamaan keskelle työpäivää, ellei toiminnallisista syistä muuta johdu. 3 mom. Jos työaika on yhdenjaksoisesti enemmän kuin neljä mutta enintään seitsemän tuntia, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan antaa puolen tunnin mittainen lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Yleistä säännöllistä työaikaa (160 ) noudatettaessa ja virastotyössä (161 ) viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin ja jaksotyössä (162 ) vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. 171 Kahvitauko 1 mom. Jos päivittäinen lepoaika on järjestetty 170 :n mukaisesti, annetaan viranhaltijalle/työntekijälle työpäivänä yksi 15 minuutin mittainen kahvitauko, ellei 2 momentissa toisin määrätä. Se luetaan työaikaan. Viranhaltija/työntekijä ei saa sen aikana poistua työpaikalta. Tauko on pidettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle. 2 mom. Täyttä säännöllistä työaikaa, 6-8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, tekevälle tuntipalkkaiselle työntekijälle annetaan sekä aamu- että iltapäivällä yksi 15 minuutin pituinen kahvitauko. Ne järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin niin, ettei niistä aiheudu haittaa työnteolle. 172 Viikoittainen vapaa-aika 1 mom. Ellei 173 :stä muuta johdu, työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on työn laatu huomioon ottaen sijoitettava, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. 2 mom. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia.

15 Yleistä säännöllistä työaikaa (160 ) noudatettaessa ja virastotyössä (161 ) viranhaltijalle/työntekijälle tulee antaa vähintään yhdentoista tunnin ja jaksotyössä (162 ) vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön vuorokautinen lepoaika niin kuin työaikalain 29 :ssä säädetään. Mikäli viranhaltija/työntekijä ei ole ollut työssä koko viikkoa esim. vuosiloman, sairausloman, tai muun virkavapauden tai työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi. Edellä 2 momentissa tarkoitettu 24 tunnin vähimmäismäärä koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä viikkoja erikseen, ei koko 14 vuorokauden jaksoa. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla yhteensä vähintään 70 tuntia. 3 mom. 1 momentissa määrätystä voidaan poiketa, 1) jos viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia, 2) työaikalain 21 :ssä tarkoitetussa hätätyössä, 3) jos viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai 4) jos viranhaltija määrätään tai työsopimussuhteisen työntekijän kanssa sovitaan varallaolosta viikoittaisen vapaaajan aikana. 4 mom. Milloin viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön 3 momentin 2-4 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa, viranhaltijan/työntekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan 162 :ssä tarkoitetussa jaksotyössä viimeistään kahden seuraavan työaikajakson aikana sekä muussa työssä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Mikäli vähennystä ei voida erityisestä syystä antaa, maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta. Jos viranhaltija/työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäisesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana. On huomattava, ettei menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvaus koske 5 momentissa tarkoitettua toista viikoittaista vapaapäivää. Jos sen pito estyy, ei siitä makseta erityistä korvausta. Jos menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvausta ei voida antaa vapaaaikana, maksetaan viikoittaisen vapaa-ajan korvauksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava yksinkertaisen tuntipalkan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

16 5 mom. Jolleivät seurakunnallisten toimintojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuuden turvaaminen ole esteenä, viranhaltijalle/työntekijälle annetaan viikon aikana 1 momentissa mainitun vapaa-ajan lisäksi ja mikäli mahdollista sen yhteydessä vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika. 173 Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika 1 mom. Muulle papille kuin 140 :n 5 momentissa tarkoitetulle seurakuntapapille, kanttorille ja kirkon työaika-asetuksessa tarkoitetulle viranhaltijalle annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, mikäli välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät eivät sitä estä. Työaika-asetuksessa tarkoitetut viranhaltijat, ks mom. soveltamisohje. 2 mom. Mikäli vapaapäivän saaminen estyy ennalta tiedettävästä syystä, voidaan vapaapäivä määrätä pidettäväksi, ellei seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä muuta johdu, myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmanneksi seuraavan kalenteriviikon aikana. Jollei menetettyä vapaapäivää voida siirtää, se korvataan rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta. Leirityön vuoksi menetetyn vapaapäivän korvaamisesta uudella sekä leirityöhyvityksen antamisesta ks. 181 ja 182. Menetettyä vapaapäivää ei voida korvata rahana muusta kuin 2 momentissa mainitusta syystä. Jos se voidaan siirtää, sitä ei voida korvata rahana. 3 mom. Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, voidaan menetetty vapaapäivä siirtää pidettäväksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmanneksi seuraavan kalenteriviikon aikana. Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkatehtävä tai -tehtävät estävät vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja että ne edellyttävät välittömiä toimenpiteitä vapaapäivän aikana. Virkatehtävät voivat edellyttää virantoimituspaikalle tai työpisteeseen menemistä tai tehtävien hoitamista muutoin pitkäkestoisesti niin, että vapaapäivän pitäminen estyy olennaisilta osin. Välttämättömästä ja kiireellisestä virkatehtävästä on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Vapaapäivä voidaan siirtää, jos esimies on todennut vapaapäivän siirron edellytysten täyttyneen.

17 Yllättävän esteen vuoksi menetettyä vapaapäivää ei voida korvata rahana. LUKU 6.5. ERITYISET TYÖAIKAJÄRJESTELYT 180 Liukuva työaika 1 mom. Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön niiden toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä jäljempänä tässä pykälässä määrätyin ehdoin ja rajoituksin. Viranhaltijoiden/työntekijöiden säännöllinen työaika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa. Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestelmä. Liukuvaa työaikaa sovelletaan lähinnä virastotyöaikaan (161 ). 2 mom. Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien lukumäärä ei saa minään ajankohtana ylittää tämän sopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla tai alittaa sitä enemmällä kuin 10 tunnilla (= työaikasaldo). 3 mom. Viranhaltijalle/työntekijälle määrätään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla. Milloin seurakunnan tai sen työpisteen häiriötön toiminta niin vaatii, voidaan nimettyjen viranhaltijoiden/työntekijöiden tai viranhaltija-/työntekijäryhmien kiinteä työaika määrätä muita pidemmäksi ja liukuma-ajat vastaavasti lyhyemmiksi tai määrätä, mikäli se on välttämätöntä, ettei heidän osaltaan noudateta liukuvaa työaikaa. 4 mom. Liukumaa noudatettaessa tehdystä lisä- tai ylityöstä suoritetaan erillinen työaikahyvitys tai -korvaus vain, mikäli sitä on tehty esimiehen nimenomaisesta määräyksestä. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon laskettaessa työaikasaldoa. Palvelussuhteen päättyessä säännöllisen työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä määräyksestä tehdyillä lisätyötunneilla, joista vielä ei ole suoritettu työaikahyvitystä tai -korvausta. 5 mom. Palvelussuhteen päättyessä vähennetään viranhaltijan/työntekijän palkasta täydestä säännöllisestä työajasta puuttuvien työtuntien osuus yksinkertaisen tuntipalkan mukaan, jollei 4 momentista muuta johdu. Täyden säännöllisen työajan ylittäviä työtunteja ei korvata.

18 6 mom. Liukuman puitteissa kertyneiden säännönmukaisen työajan ylittävien työtuntien määrää voidaan vähentää antamalla viranhaltijalle/työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana, jos siitä työnantajan kanssa niin sovitaan. Vapaa-aika annetaan pääsääntöisesti kokonaisina työpäivinä. Edellytyksenä liukuman purkamiselle on, että työnantaja suostuu siihen ja että viranhaltijalle/työntekijälle on kertynyt liukuman puitteissa vähintään vapaa-aikana annettavaa määrää vastaava määrä säännönmukaisen työajan ylittäviä tunteja (+ tunteja). Liukuvaa työaikaa voidaan tällä tavalla käyttää työnantajan suostumuksella esimerkiksi yksittäisten työpäivien sisään tekemiseen. Liukuman purkaminen on tarkoitettu luonteeltaan poikkeukselliseksi ja vain erityisestä syystä tapahtuvaksi toimenpiteeksi. Työajan suunnittelussa tulee käyttää ensisijaisesti työajan joustoa liukuman sisällä sekä muita sopimuksen mukaisia työajan jouston muotoja (tasoitusjaksot eri työaikamuodoissa). Liukuman purkumahdollisuutta on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun muita työajan joustomuotoja ei ole enää käytettävissä. Purkujärjestelmää ei ole tarkoitettu työaikapankin kaltaiseksi järjestelmäksi, jossa talletettua työaikaa puretaan viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tällaisen jouston tulee tapahtua liukuman puitteissa. Työnantajan suostumus työaikasaldon purkuun on aina tapauskohtainen, ei yleinen. Työaikasaldon purkulupa on haettava aina etukäteen, ellei jälkikäteiseen hakemiseen ole olemassa pakottavaa syytä. 181 Hengellisen työn viranhaltijan/työntekijän leirityö 1 mom. Jos seurakunnan kausisuunnitelman mukainen leiri on järjestetty niin, ettei hengellisen työn viranhaltija ole leirillä olon vuoksi voinut pitää säännönmukaisesti toistuvaa viikoittaista vapaapäiväänsä tai, jos niitä on kaksi, kumpaa tahansa niistä, eikä tätä vapaapäivää ole vahvistetussa vapaapäiväsuunnitelmassa voitu osoittaa pidettäväksi muunakaan saman kalenteriviikon päivänä, viranhaltija saa leirin päättymisen jälkeen kunkin näin menetetyn viikoittaisen vapaapäivän tilalle yhden vapaapäivän. Leirin alle jääviä säännönmukaisia vapaapäiviä ei voida siirtää pidettäväksi etukäteen jollakin muulla viikolla. Niitä voidaan pitää muina päivinä samalla kalenteriviikolla tai siten kuin 182 :ssä on määrätty. 2 mom. Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella viranhaltijalle annetaan leirityöaikahyvitystä seuraavasti: - vähintään kolme täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä yksi vapaapäivä; - vähintään seitsemän täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä kaksi vapaapäivää; - vähintään yhdeksän täyttä leirivuorokautta kestävältä lei-

19 riltä kolme vapaapäivää; - vähintään yksitoista täyttä leirivuorokautta kestävältä päivältä neljä vapaapäivää; ja - vähintään kolmetoista täyttä leirivuorokautta kestävältä leiriltä viisi vapaapäivää. 3 mom. Milloin vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän perjantai-, lauantai- ja sunnuntaivuorokaudelle ajoittuvan viikonloppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat, seurakunnan asianomainen viranomainen voi myöntää leirillä koko mainitun ajan työskenneelle viranhaltijalle erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden vapaapäivän säännönmukaisena työpäivänä. Vapaapäivää ei voi korvata rahassa. Vapaapäivän myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon viranhaltijan mahdollisuus viikonloppuleiriä ennen tai sen jälkeen säännönmukaisina työpäivinään saada muutoin riittävä virkistymisaika. 4 mom. Leirityöaikahyvitykseen oikeuttavaksi täydeksi leirivuorokaudeksi lasketaan vain sellainen leirillä vietetty vuorokausi, jolloin viranhaltija on yöpynyt leiri-, retki- tai internaattia vastaavissa olosuhteissa. Sellaista viimeisen täyden leirivuorokauden ylittänyttä vuorokauden osaa, joka on pituudeltaan yli 12 tuntia, pidetään leirityöaikahyvitykseen oikeuttavana täytenä leirivuorokautena. Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskentelyä ja jatkuvaa yöpymistä leirillä. Jos viranhaltija joutuu välttämättömän muun virkatehtävän vuoksi tilapäisesti poistumaan leiriltä, tämä ei katkaise yhdenjaksoisuutta, mikäli hän tämän tehtävän suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä, leirityöaikahyvityksen ansainta katkeaa. 5 mom. Leirivuorokausi lasketaan virka- tai virantoimituspaikasta, työtai työntekopaikasta tai asunnosta tapahtuvan leirille lähdön ja sieltä paluun välisen ajan mukaisesti. 6 mom. Mitä edellä tässä pykälässä on sanottu leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakunnan järjestämän retken osalta. Tämä pykälä koskee myös 140 :n 6 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä.

20 7 mom. Työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle annetaan edellä 1-6 momentissa tarkoitettuna korvauksena 1) leirillä tehdystä työstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika; 2) menetetystä vapaapäivästä korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta; 3) leirityöaikahyvityksenä 7 tunnin 39 minuutin palkka tai vastaava vapaa-aika kutakin 2 ja 3 momentissa sanottua leirityöaikahyvityspäivää kohti. Tätä momenttia sovelletaan niin lastenohjaajiin kuin muihin hengellistä työtä tekeviin työsopimussuhteisiin työntekijöihin; ks mom. Leirillä tehtävä työn määrä, lepoajat ja työn mahdollinen jakaminen eri ohjaajien kesken tulee määritellä etukäteen. Työaikakorvaus 1)-kohdan perusteella maksetaan leiriltä tehdyn 211 :n mukaisen työvuoroluettelon perusteella. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan 2) kohdan mukaisesti korvauksena ensisijaisesti uusi vapaapäivä säännöllisenä työpäivänä. Jos työntekijän päivittäinen säännöllinen työaika vaihtelee, korvaava vapaapäivä pyritään ensisijaisesti sijoittamaan sellaiselle työpäivälle, jona työntekijän työaika on lähimpänä keskimääräistä päivittäistä työaikaa. Jos korvaavaa vapaapäivää ei voida antaa 182 :ssä sanotussa ajassa, siitä maksetaan korvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisestä viikoittaisesta työajasta. Leirin ajalta ei makseta muita kuin tässä momentissa sanottuja työaikakorvauksia. 182 Leirityöaikahyvityksen antaminen Edellä 181 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kannalta ja vahvistetun vapaapäiväsuunnitelman puitteissa mahdollista. Jollei niitä ole seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä voitu pitää leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden loppuun mennessä, ne korvataan rahassa maksamalla jokaista näin pitämättä jäänyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaisesta palkasta tai työsopimussuhteisen työntekijän säännöllisen työajan mukaisesta palkasta. Tämä pykälä koskee myös 140 :n 6 momentissa tarkoitettuja työntekijöitä. Leirien ja vapaapäivien pitämisjärjestys tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa kuukausisuunnitelmassa

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015

KVTES:n jaksotyöaikauudistus. Edunvalvonta 2015 KVTES:n jaksotyöaikauudistus Edunvalvonta 2015 Jaksotyöaikauudistus pähkinänkuoressa Voimaan 1.6.2015 Pohjana jaksotyöaikakokeilu Pyrkimys selkeämpiin määräyksiin, muutoksia mm. Ylityön laskentasäännöt

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 1 1 (9) LUKU III TYÖAIKA Säännölliset työajat Työpäivän yhtäjaksoisuus III LUKU TYÖAIKA 9 Jaksotyöaika Säännöllinen työaika 1 mom. Työaikalain 7 :ssä tarkoitetussa työssä,

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA KVTES UUDET JAKSOTYÖ- MÄÄRÄYKSET Valtuusto 22.-23.5.2014 Arto Vallivaara JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET Muutoksen kohteena KVTES luku III 9, 16 ja 17 Muodollista jaksotyötä koskevat

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset

Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset Muuttuvat KVTES:n jaksotyöaikamääräykset sisältö kunnallinen henkilöstö työaikamuodoittain 2013... 3 Muuttuvat asiat... 4 Mikä esimerkiksi pysyy ennallaan... 4 Työhyvinvointi... 5 Ergonominen työvuorosuunnittelu...

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille

JÄSENKIRJE 7/2004. Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille JÄSENKIRJE 7/2004 Tast 9.3.2004 1 (2) Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille KESKEYTYMÄTÖNTÄ KOLMIVUOROTYÖTÄ KOSKEVAT UUDET MÄÄRÄYKSET Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimuksen

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus

Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen. Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Jaksotyöuudistus 1.6.2015 alkaen Jenni Tähkäoja Pääluottamusmies/Tehy HYKS Akuutti HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia HYKS Vatsakeskus Siirtymäaika 1.6.2015 saakka Tuplajaksoja ei suunnitella Taustalla

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot

JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä

JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä JAKSOTYÖAIKAKOKEILU Yleisiä määräyksiä III LUKU TYÖAIKA 1 Työajan tehokkaan käytön periaate Viranhaltijan/työntekijän työaikojen pituudet määräytyvät jäljempänä mainitulla tavalla työtehtävien laadun ja

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017

Terminaalityöntekijät. Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Terminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopi musehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017 Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen työaika on

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITORNION KUNTA OHJE TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 1. Työaika 15.6.2012 Työajasta on säädetty työaikalaissa (605/96). Lisäksi työaikaa koskevia määräyksiä ja ohjeita sisältyy yleiseen

Lisätiedot

1. VARALLAOLON PERUSTEET

1. VARALLAOLON PERUSTEET HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 Sivu 1 / 7 METSÄLÄN VASTAANOTTOKESKUKSEN, HELSINGIN SÄILÖÖNOTTO- YKSIKÖN JA HELSINGIN VASTAANOTTOKESKUKSEN (PUNAVUORI JA KAARLENKATU) JOHTAJAN, APULAISJOHTAJAN JA VASTAAVIEN

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013

Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Jaksotyö ja TYÖVUOROSUUNNITTELU Suomen Kätilöliiton Ole hyvä esimies koulutus hoitotyön johtajille 21.-22.11.2013 Pekka Mykkänen edunvalvonta-asiantuntija Tehy ry / Edunvalvontatoimiala Työnantajan ohjeet

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN

TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN TEUVAN KUNNAN MATKUSTUSOHJE 1.5.2015 ALKAEN Henkilöstöjaosto 30.3.2015 2 2 Sisältö 1. Soveltamisala... 3 2. Virkamatka ja virantoimitusmatka... 3 3. Korvaukset virka ja virantoimitusmatkoista... 3 4. Miten

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta

Kunnallisessa kotihoitopalvelussa noudatettavan varallaolojärjestelyn arviointi työaikalain 5 :n kannalta TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1459-14 Ratakatu 3, PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-645 593 13.10.2014 2/2014 Kotihoitopalvelun työntekijä oli sitoutunut olemaan lauantaina, sunnuntaina ja/tai arkipyhänä tavoitettavissa

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1(22) LIITE 1 VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1. SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala ja työaikamuodot Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden työaikoihin,

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut

Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut Erimielisyyden kohteena olevat asiat ja niiden ratkaisut III luku 1) 1 :n määräystä työajan pituudesta suhteessa palkkaukseen a) työnantaja myöntänyt palkattomia päiviä ja teettänyt palkattoman päivän

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Laki nuorista työntekijöistä

Laki nuorista työntekijöistä Laki nuorista työntekijöistä N:o 998/1993 Muutokset: 687/1995, 408/1996, 859/1996, 16/1997, 754/1998, 57/2001 ja 746/2002 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan työhön, jota alle

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA

SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA SUOSITUS LEIRI- JA RETKITYÖAIKOJEN KORVAUKSISTA KUNTASEKTORILLA Akavan Erityisalat ry Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Johdanto Akavan Erityisalat

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti. Työsopimusmalli on työehtosopimuksen liitteenä. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus

Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus 3 TES: 313013 PL: 01 Merenkulkulaitoksen, Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välinen työehtosopimus Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan valtiovarainministeriön sekä Akava-JS ry:n,

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat osa-aikaiset

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko

Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on lepo- ja virkistymistauko Ruokailutauko on tarkoitettu lepo- ja virkistymistauoksi. Se on tarpeellinen sekä työajan tehokkaan käytön kannalta että työsuojelullisista syistä. Pääsääntönä

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

1. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta.

1. Ortodoksisen kirkon henkilöstön valintaan sovelletaan lakia ortodoksisesta kirkosta. SISÄLLYSLUETTELO TYÖEHTOSOPIMUS...2 1 Suomen Ortodoksisen kirkon työehtosopimus ja soveltamisala...2 2 Sopimuksen voimassaolo...2 3 Työsuhteen alkaminen ja päättyminen...2 4 Palkkaus...3 5 Palkan käsite...4

Lisätiedot

MUSIIKKIOPPILAITOKSET REHTORIT JA APULAISREHTORIT. 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetustuntimäärä. 1. Peruspalkat 1.4.2013 lukien

MUSIIKKIOPPILAITOKSET REHTORIT JA APULAISREHTORIT. 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetustuntimäärä. 1. Peruspalkat 1.4.2013 lukien MUSIIKKIOPPILAITOKSET REHTORIT JA APULAISREHTORIT 1 Peruspalkat, kokemuslisät ja opetustuntimäärä Pöytäkirjamerkintä: Palkkamääräysten edessä marginaalissa oleva 6-numeroinen numerosarja on koodi, jota

Lisätiedot

Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS

Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS Rautatiealan TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2012 30.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Työehtosopimuksen soveltamisala... 3 2 Yleiset sopimukset... 3 3 Työsuhteen alkaminen... 3 4 Käyttäytyminen työssä...

Lisätiedot

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin.

KVTES:ssa sovituista asioista on pykäläviite. Niistä ei tarvitse erikseen sopia paikallisesti, paitsi jos halutaan sopia KVTES:ia paremmin. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Elokuu 2008 SOSIAALIPÄIVYSTYS JA PAIKALLINEN SOPIMINEN Kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan käymään neuvotteluja kiireellisten sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Muissakin kaupunginorkestereissa menetellään suunnilleen samalla tavoin kuin Y:ssä. Asia on siis merkittävä.

Muissakin kaupunginorkestereissa menetellään suunnilleen samalla tavoin kuin Y:ssä. Asia on siis merkittävä. TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1421-07 Mikonkatu 4, PL 34 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 1.3.2007 18/2006 Lausunnonpyytäjä: Asia: Työnantaja: Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Sunnuntaityön teettäminen

Lisätiedot

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut

OSIO B Kokeilu Yleissivistävät koulut OSO B YLESSVSTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKLÖSTÖN TYÖAKAKOKELUJA KOSKEVAT SOPMUSMÄÄRÄYKSET SOVELTAMNEN 1 Soveltamisala ja voimassaolo 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä sovelletaan jäljempänä mainittujen ammattiryhmien

Lisätiedot

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011

Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 Työaikamuistio PTYTES 2010 2011 PTY ry Muistio 2 (19) SISÄLLYS 1 TOIMIVAT JA TYÖHYVINVOINTIA TUKEVAT TYÖAIKAJÄRJESTELYT... 3 1.1 Alkusanat... 3 1.2 Työaikasuunnittelu... 4 1.3 Miten lähteä liikkeelle työaikakäytäntöjen

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 Sisältöalue Virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhdeasiat Työaika Säännökset

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Työehtosopimus ja palvelussuhdeopas 2010-2013 ort. kirkon tehtävissä toimiville. Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry

Työehtosopimus ja palvelussuhdeopas 2010-2013 ort. kirkon tehtävissä toimiville. Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Työehtosopimus ja palvelussuhdeopas 2010-2013 ort. kirkon tehtävissä toimiville Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Kirkon alojen ammattijärjestö SVTL ry Ulkoasu: Jussi Forsström Norfello Oy Kansikuva:

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON TYÖEHTOSOPIMUS... 3 1 Soveltamisala... 3 2 Voimassaolo... 3 3 Työnjohto-oikeus, työsuhteen alkaminen ja päättyminen... 3 4 Palkkaus... 4 5 Osa-ajan

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

1 ( 44 ) 29.11.2002 RVLTARKVES (VM 4.3.2003)

1 ( 44 ) 29.11.2002 RVLTARKVES (VM 4.3.2003) 29.11.2002 RVLTARKVES (VM 4.3.2003) 1 ( 44 ) Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 29 päivänä marraskuuta 2002 rajavartiolaitoksen esikunnan sekä Palkansaajajärjestö Pardia ry:n,

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

Tämä virkaehtosopimus koskee Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä lukuun ottamatta keskushallintoyksikköä.

Tämä virkaehtosopimus koskee Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehiä lukuun ottamatta keskushallintoyksikköä. Tarkentava virkaehtosopimus Rikosseuraamuslaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta. Sopimus on tehty 10 päivänä huhtikuuta 2012 Rikosseuraamuslaitoksen, Julkisalan neuvottelujärjestö

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) Niittylä 13.12.2010. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET

KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) Niittylä 13.12.2010. KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET KT Yleiskirjeen 18/2010 liite 1 (8) KVTES liite 16 Matkakustannusten korvaukset YLEISET MÄÄRÄYKSET MATKUSTAMISKUSTANNUSTEN KORVAUS 5 Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta Viranhaltijan/työntekijän

Lisätiedot

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka

OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C Liite 5 Kauppaoppilaitos Soveltaminen ja palkka OSIO C LIITE 5 KAUPPAOPPILAITOS I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Kauppaoppilaitoksen opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoina sovelletaan tämän

Lisätiedot

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ

Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ Harri Hietala ja Keijo Kaivanto TYÖAIKALAKI KÄYTÄNNÖSSÄ TALENTUM Helsinki 2014 4., uudistettu painos Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-2176-1 ISBN 978-952-14-2177-8 (sähkökirja) Kansi: Lauri

Lisätiedot

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset

OSIO C Kokeilu Ammatilliset oppilaitokset OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN TYÖAIKAKOKEILUA KOSKEVAT SOPIMUSMÄÄRÄYKSET I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala 1 mom. Näitä sopimusmääräyksiä (2 10 ) sovelletaan jäljempänä mainittujen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

29.11.2002 TARKVES RVLTAS (VM 4.3.2003) Päivitetty 9.4.2013 LIITE 1 1 ( 27 ) SOPIMUSMÄÄRÄYKSET RAJAVARTIOLAITOKSEN VIRKAMIESTEN TYÖAJOISTA

29.11.2002 TARKVES RVLTAS (VM 4.3.2003) Päivitetty 9.4.2013 LIITE 1 1 ( 27 ) SOPIMUSMÄÄRÄYKSET RAJAVARTIOLAITOKSEN VIRKAMIESTEN TYÖAJOISTA 29.11.2002 TARKVES RVLTAS (VM 4.3.2003) Päivitetty 9.4.2013 LIITE 1 1 ( 27 ) SOPIMUSMÄÄRÄYKSET RAJAVARTIOLAITOKSEN VIRKAMIESTEN TYÖAJOISTA 1 Soveltamisala ja työaikamuodot Rajavartiolaitoksen virkamiesten

Lisätiedot

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti.

Työsopimus ja ohjeet sovitusta keikasta/esiintymisestä on suositeltavaa tehdä kirjallisesti tai muulla tavoin todisteellisesti. RAVINTOLAMUUSIKKOJA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Sopimuksen soveltamisala Tällä työehtosopimuksella määrätään vähimmäispalkat ja työehdot ohjelmatoimistoihin ja ravintoloihin työsuhteessa

Lisätiedot

Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä!

Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Työaika-asiat kuntoon isännöintiyrityksessä! Yhteistoiminta-asiamies,VT Harri Hietala, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Senior Legal Advisor, VT Keijo Kaivanto, Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva

Lisätiedot

Työaikaopas. Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro

Työaikaopas. Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus. Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro Työaikaopas Autoalan toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Autoalan keskusliitto ja Ammattiliitto Pro Sisällys AUTOALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖAIKA OPAS TYÖPAIKOILLE... 2 Käsitteitä... 3 Säännöllinen työaika...

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö

Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö 1 (6) Ylöjärven kaupunki Ylöjärven kaupungin henkilöstösääntö Voimaantulo 01.01.2015 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 1 Henkilöstösäännön soveltaminen Henkilöstösäännössä määrätään päätöksenteosta

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.3.2016 Voimaantulopäivä 1.4.2016 Soveltamisala 1 Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät *

Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikoihin liittyvät kuormitustekijät * Työaikatekijöiden arviointiohje Työaikojen kuormituksen arvioinnin tarkoitus on selvittää, ovatko joko ryhmän ja/ yksilön työajat kunnossa terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot