Kuljettajantutkinnon ajokoe: luokat BE, C1, C, D1, D1E, D, DE, C1E ja CE MÄÄRÄYS OHJE AKE 55/2009. Kuljettajantutkinto

Transkriptio

1 Päivämäärä MÄÄRÄYS OHJE Nro AKE 55/2009 Sisältöalue Kuljettajantutkinto Toimivallan säädösperusta Liikenneministeriön päätös ajokorttiasetuksen soveltamisesta, 14 1 mom. Kohderyhmät Kuljettajantutkinnon vastaanottajat, kouluttajat Voimassaoloaika Kumoaa/muuttaa määräyksen/ohjeen AKE 24/2009 Kuljettajantutkinnon ajokoe: luokat BE, C1, C, D1, D1E, D, DE, C1E ja CE

2 Sisältö 2/25 1. Johdanto Ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe Ajankäyttö kokeessa Ennen ajokoetta Alkukeskustelu Ajokoe liikenteessä Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus Ajaminen liikenteessä Luokkakohtaiset erityispiirteet liikenteessä ajettaessa, pakolliset arviointikohteet Käsittelytehtävät C1, C, D1 ja D- luokissa Loppukeskustelu Päätös Palaute Hyväksytty ajokoe Hylätty ajokoe Käsittelykokeen palaute Merkinnät Kokonaisarviot Toimintatilanteet ja perustaidot Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu Hyväksytty ajokoe Ajokokeen hylkääminen Ajamisen perustaidot Havainnointi A Arviointi B Nopeuden säätely C Vuorovaikutus D Ajoneuvon sijainti E Liikenteenohjauksen noudattaminen F Kokonaisarviot Ajoneuvon käsittely Liikennetilanteiden hallinta Kevyen liikenteen huomiointi Sujuvuus/suunnitelmallisuus Riskien tunnistaminen/välttäminen Sosiaaliset taidot Taloudellinen ajaminen Arvioiden yhteneväisyys Käsittelykokeet BE-, D1E-, DE-, C1E, ja CE- luokat Käsittelykokeiden yleisohje Käytettävä alue ja suorituspaikkojen merkitseminen Tehtävien arviointi BE- luokan käsittelykoe Kulmaperuutus Perävaunun kytkeminen vetoautoon BE- luokan käsittelykokeen hyväksyminen: D1E, DE, C1E ja CE- luokkien käsittelykoe Kulmaperuutuksen yleisohje D1E- ja C1E- luokan ajoneuvoyhdistelmät CE luokan puoliperävaunuyhdistelmä DE- ja CE luokan ajoneuvoyhdistelmät Yhdistelmän kytkennän irrottaminen Perävaunun kytkeminen vetoautoon Käsittelykokeen hyväksyminen:...25

3 1. Johdanto 3/25 Ajoneuvohallintokeskus (AKE) antaa tutkinnon vastaanottajille nämä ohjeet kuljettajantutkinnon ajokokeen suorittamisesta BE-, C1-, C-, C1E-, CE-, D1E- sekä DEluokissa. Ohjeessa on otettu huomioon komission direktiivi 2000/56/EY, yhteisön ajokortista annetun neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta. Tämän ohjeen mukaisella ajokokeella varmistetaan, että oppilas on saavuttanut hyväksytyssä opetussuunnitelmassa määritellyt kuljettajaopetuksen turvallisuuden, sosiaalisuuden ja ekologisuuden, sekä osaa soveltaa ajamisen perustaitoja itsenäisesti ja turvallisesti erilaisissa liikennetilanteissa. Ajokokeessa saa oppilaan ja tutkinnon vastaanottajan suostumuksella olla läsnä toinen oppilas, tulkki ja tutkittavan oppilaan opettaja. Ajoneuvohallintokeskus suosittelee opettajan osallistumista ajokokeeseen. Opetusta tai kuljettajantutkintoja valvovan viranomaisen edustaja voi aina halutessaan osallistua ajokokeen seuraamiseen.

4 4/25 2. Ajotaitoa ja ajotapaa koskeva koe Kokeessa käytettävästä ajoneuvosta noudatetaan mitä liikenneministeriön ajokorttiasetuksen soveltamisesta antaman päätöksen 14 :ssä on säädetty. Jos tutkinnon vastaanottaja epäilee, että ajoneuvo / ajoneuvoyhdistelmä ei täytä ko. luokan ajokokeessa käytettävän ajoneuvon/ajoneuvoyhdistelmän vaatimuksia, hänen tulee tarkistaa epäselvä asia. Ajoneuvon on oltava ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettujen säädösten edellyttämässä kunnossa ajo- tai käsittelykokeeseen tultaessa. 2.1 Ajankäyttö kokeessa C1- ja C-luokka kokonaisaika on 45 min, jakaantuen seuraavasti: alkukeskustelu 5 min liikenteessä 30 min palaute 10 min. BE- luokassa kokonaisaika on 60 min, jakaantuen seuraavasti: käsittelykoe 15 min alkukeskustelu 5 min liikenteessä 30 min palaute 10 min D1- ja D-luokissa kokonaisaika on 60 min, jakaantuen seuraavasti: alkukeskustelu 5 min liikenteessä 45 min palaute 10 min C1E-, CE,- DIE- ja DE- luokissa kokonaisaika on 75 min, jakaantuen seuraavasti käsittelykoe 15 min alkukeskustelu 5 min liikenteessä 45 min palaute 10 min

5 5/ Ennen ajokoetta Ennen ensimmäistä kyseisen luokan ajokoetta oppilas täyttää AKEn E101-lomakkeen kokonaisarviosarakkeesta oman osuutensa. Hän arvioi omaa ajotaitoaan ja tapaansa taulukossa mainittujen aiheiden suhteen asteikolla kiitettävä (5), hyvä (4), tyydyttävä (3), välttävä (2) ja heikko (1). Oppilaan itsearvio ei vaikuta ajokokeen päätökseen, mutta sillä on merkitystä ajokokeesta annettavassa palautteessa. 2.3 Alkukeskustelu Alkukeskustelulla luodaan edellytykset onnistuneelle ajokokeelle. Oppilaaseen luodaan kontakti: ystävällisesti, asiallisesti ja kiireettömästi pyritään virittämään aktivaatiotasoa sopivaksi. Kysellen ja keskustellen varmistetaan oppilaan tietävän, mitä häneltä odotetaan. Tutkinnon vastaanottaja varmistuu siitä, että oppilas on valmistautunut asianmukaisesti ajamiseen ja että oppilaan ajoasento on asianmukainen. Alkukeskustelun pituutta voidaan harkita muutettavaksi ajokoetta uusittaessa. Jos kyseessä on välittömästi käsittelykokeen jälkeen ajettava ajokoe, ei jo läpikäytyjä asioita tarvitse toistaa. Alkukeskustelussa käydään aina läpi seuraavat asiat: kokeen tavoitteet ja niiden toteutuminen kokonaisarvioiden kautta toimintaohjeet kokeen aikana o ajo-ohjeiden antaminen o kysymisen mahdollisuudet o eksyminen ja väärään suuntaan ajaminen o keskustelu kokeen aikana (vältä mahdollisia arkoja asioita mm. politiikka, uskonto) merkintöjen tekeminen kokeen aikana kokeen kesto

6 6/ Ajokoe liikenteessä Ajoneuvon valmistelu ja tekninen tarkastus Ennen liikkeelle lähtöä, oppilaan on osoitettava, että hän pystyy valmistautumaan turvalliseen ajoon täyttämällä seuraavat vaatimukset. Luettelosta valitaan vähintään kaksi tarkastuskohdetta / koe. Jos oppilas ei osaa jäljempänä mainittuja asioita, siitä tehdään V-merkintä ajokokeen arviointitaulukkoon (lomake 101) kohtaan liikkeellelähtötarkastus. Havaittu puute tulee ottaa huomioon kokonaisarviota tehtäessä. C1-, C-, BE-, C1E-, CE-, D1-, D1E, D- ja DE- luokat: istuimen säätäminen, taustapeilien, turvavöiden ja mahdollisen niskatuen säätäminen renkaiden, pyörän muttereiden, valojen, heijastimien, suuntamerkin- ja äänimerkinantolaitteiden, tuulilasinpyyhkimien kunnon tarkastaminen pistokokein moottoriöljyn, jäähdytysnesteen, tuulilasinpesunesteen määrän tarkistaminen osattava määrittää käytössä olevan ajoneuvon rekisteröintitodistuksesta suurin sallittu kuormitus, akselimassa ja kokonaismassa käytettävän ajoneuvon korkeuden ilmoittaminen C1-, C-, C1E-, CE-, D1-, D1E-, D- ja DE- luokat: jarrujärjestelmän tai ohjaustehostinjärjestelmän tarkastaminen ilmanpaineen, ilmasäiliöiden ja jousituksen tarkastaminen ilmastointi / tuuletusjärjestelmän säätäminen puhaltamaan tehokkaasti tuulilasille kojetaulun merkkivalojen ja katkaisimien toiminnan tarkastus ja käyttö, mukaan lukien asetuksessa (ETY N:o 3821/85) määritelty valvontalaite (ajopiirturin piirturilevyn täyttäminen ja piirturin käyttö tai digipiirturin käyttö ja tulosteen ottaminen piirturista ajon lopussa) C1-, C-, C1E- ja CE- luokat: ohjaamon kallistuksen lukituksen tarkistus ajoneuvon kuormaukseen liittyvien turvallisuustekijöiden tarkastaminen tarvittaessa; kuormatila, peitteet, kuormatilan ovet, kuormausmekanismi, kuorman sijoittaminen/sidonta D1- ja D- luokat: ajoneuvon hallintalaitteiden ja varusteiden tuntemus ajoneuvon turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet kuten ovien käyttö (myös paineesta vapauttaminen), hätäpoistumisteiden käyttö, ensiapuvälineiden sekä sammuttimen sijainti ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen Ajaminen liikenteessä Ajokokeen tulee vastata mahdollisimman normaalia itsenäistä ja suunnitelmallista ajamista. Liikenteessä ajettaessa oppilaalle annetaan itsenäisiä ajotehtäviä ja ajamista opasteiden mukaan. Lyhytjänteisiä vasemmalle/oikealle ohjeita pyritään välttämään. Oppilaalta ei edellytetä paikallistuntemusta, ja siksi reitiltä eksyminen ei ole virhe. Ajo-ohjeet annetaan selkeästi, riittävän kuuluvalla äänellä ja oikea-aikaisesti, huomioiden raskaan liikenteen toimintamahdollisuus. Olemassa oleva liikenneympäristö hyödynnetään monipuolisesti.

7 7/ Luokkakohtaiset erityispiirteet liikenteessä ajettaessa, pakolliset arviointikohteet erilaisten jarrujärjestelmien käyttäminen (ml. moottorijarrutus) hidastimen käyttäminen ajoneuvon koon sekä etu- ja takaylitysten huomioiminen käännyttäessä D- ja D1-luokissa tulo ja lähtö levitetylle pysäkille ja/tai ajoradan reunassa olevalle pysäkille. Vähintään 2 pysäkkiä nopeusrajoitusalueella 60 km/h ja 2 pysäkkiä nopeusrajoitusalueella 70 km/h. Vaihtoehtoisesti 4 pysäkkiä nopeusrajoitusalueella 60 km/h. Raskaiden ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien ajokokeessa tulee kiinnittää erityistä huomiota oppilaan valitsemaan ajoreittiin. Jos tutkinnon vastaanottaja antaa oppilaalle ajoreitin, tulee reitin pääsääntöisesti kulkea väylillä, joilla ko. ajoneuvoilla muutenkin ajetaan Käsittelytehtävät C1, C, D1 ja D- luokissa C1-, C- ja D1- luokat: Ajoneuvon käsittelytaito arvioidaan ajokokeen yhteydessä liikenteessä suoritettavilla liikenneturvallisuuden kannalta testattavilla käsittelytehtävillä. Tutkinnon vastaanottajan valitessa tehtävien suorituspaikkaa, on hänen huomioitava liikenneturvallisuus. Seuraavasta luettelosta teetetään kaksi tehtävää: Mäkilähtö joko seisontajarrulla tai käyttöjarrulla Peruutus mutkassa tai kulmassa Turvallinen pysäköinti kuormausta/purkamista varten lastaussillan/-laiturin tai vastaavan rakennelman luo (ei linja-auto pysäkki) D- luokka: Ajoneuvo peruutetaan kuvan mukaisesti kulman ympäri. Lähtötilanteessa ajoneuvo on kokonaan risteyksen ulkopuolella. Lopputilanteessa ajoneuvon vetoakseli on ylittänyt kavennuskeilojen muodostaman portin. Tehtävän aikana voi katsoa avatusta ikkunasta ja ajoneuvosta saa nousta tarvittaessa ulos. Tutkinnon vastaanottaja arvioi käsittelytehtävää ajoneuvon ulkopuolelta. Kuva 5. D-luokan ajoneuvot Yli 12 m pitkien ajoneuvojen kulmaperuutuksessa käytävän mitat ovat lähtökäytävä 9 m ja kohdekäytävä 6 m. 14,5 metriä tai pitempien ajoneuvojen kulmaperuutuksessa siirretään kulmakeilaa kuvan mukaisesti 1 metri.

8 8/25 78m m 10 m 1 m min. 26 m 6 m 3,5 m Käsittelytehtävä on hyväksytysti suoritettu jos oppilas peruuttaa ajoneuvon turvallisesti annettuun kohteeseen 5 min. kuluessa, ajoneuvo pysyy merkittyjen rajojen sisällä eikä kartioon koskettamista tapahdu. 2.5 Loppukeskustelu Päätös Tutkinnon vastaanottaja tekee päätöksen ajokokeen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Ajokokeen päätös kerrotaan oppilaalle aina loppukeskustelun aluksi. Päätös perustuu kokonaisarvioon oppilaan suorituksesta. Oppilaan tekemä itsearvio ei vaikuta päätökseen, mutta sillä on merkitystä käytävälle palautekeskustelulle Palaute Palaute perustuu kokonaisarvioon oppilaan suorituksesta ja oppilaan itsearvioon sekä näiden arvioiden yhtenevyyteen. Tutkinnon vastaanottajan tulee varmistua siitä, että palaute on ymmärretty oikein Hyväksytty ajokoe Kokeen ollessa hyväksytty, palaute koostuu vähintään seuraavista asioista: tutkinnon vastaanottajan päätöksestä ja sen perusteluista oppilaan vahvoista ja heikoista ominaisuuksista kuljettajana itse- ja kokonaisarvioita käyttäen. oppilaan mahdollisuuksista kehittyä kuljettajana jatkossa. ajo-oikeudesta todistuksella kuljettajantutkinnon suorittamisesta ajo-oikeuden voimassaoloajasta ajokortin noutamisesta väli- ja II-vaiheesta, mikäli se kuuluu haettuun ajokorttiluokkaan

9 2.5.4 Hylätty ajokoe 9/25 Kokeen ollessa hylätty, palaute koostuu vähintään seuraavista asioista: tutkinnon vastaanottajan päätöksestä ja sen perusteluista kokonaisarvioita hyödyntäen lisäopetuksen määrästä, erityisestä syystä lisäopetus voidaan jättää määräämättä Käsittelykokeen palaute Käsittelykokeesta annetaan päätös ja kerrotaan hakijan käsittelytaidon heikot ja vahvat puolet.

10 10/25 3. Merkinnät Liikenteessä ajettaessa ei tehdä merkintöjä perustaitojen kohdalle. AKEn lomakkeessa E101 on lueteltu ajokokeen aikana arvioitavat toimintatilanteet. Esitäytetyllä rastilla merkityt tilanteet on arvioitava jokaisessa ajokokeessa. Muiden tilanteiden kohdalle merkitään rasti, kun tutkinnon vastaanottaja on voinut muodostaa käsityksen hakijan suoriutumisesta kyseisessä toimintatilanteessa. Palautekeskusteluun kuuluvat piirrokset ja kirjoitukset tehdään lomakkeelle E101. Ajokokeeseen liittyvät merkinnät tehdään ajokokeen arviointitaulukkoon (E 101) sekä todistukseen saadusta kuljettajaopetuksesta ja suoritetusta kuljettajantutkinnosta (E 100). Merkinnöistä ilmenee, mitä toimintatilanteita ajokokeessa on arvioitu. 3.1Kokonaisarviot Ensimmäisessä ajokokeessa, kaikissa ajokorttiluokissa, tutkinnon vastaanottaja täyttää omalta osaltaan kokonaisarviotaulukon AKEn E101-lomakkeelle. Arviointiasteikko: 5 Kiitettävä, malliksi sopiva arvioitavan osa-alueen toiminta 4 Hyvä, Keskitasoa parempi arvioitavan osa-alueen toiminta 3 Tyydyttävä, keskitasoinen arvioitavan osa-alueen toiminta 2 Välttävä keskitasoa hieman heikompi arvioitavan osa-alueen toiminta 1 Heikko, selvästi puutteellinen arvioitavan osa-alueen toiminta 3.2. Toimintatilanteet ja perustaidot Kokeen aikana esiin tulleet hyvät suoritukset ja havaitut virheet merkitään tämän ohjeen mukaisesti lomakkeelle E101 Rastittuja toimintatilanteita ajamisen perustaitoihin verrattaessa, voidaan tehdä seuraavia merkintöjä: Ei merkintää ( ) Kun toimintatilanteessa ei havaita virheitä tai hyviä suorituksia jätetään kyseiset kohdat tyhjäksi. Hyvä suoritus ( H ) Hyvä suoritus voidaan merkitä, jos oppilas suoriutuu toimintatilanteesta keskimääräistä paremmin. Hyvä suoritus -merkinnät eivät vaikuta kokeen päätökseen, mutta ovat tärkeätä palautetta kokeen suorittajalle. Toiminta on vaaraa lisäävää ( V ) Liikennerikkomus tai toimintavirhe, jonka voidaan arvioida lisäävän kuljettajan tai muiden tienkäyttäjien onnettomuusriskiä. Vaaratilanteita sinänsä ei tarvitse syntyä. Virheen esiintyminen ajokokeessa ei välttämättä johda ajokokeen hylkäämiseen. Kun rastilla merkityssä toimintatilanteessa ilmenee yksi tai useampi vaaraa lisäävä virhe, tällöin merkitään V vastaavan ajamisen perustaidon kohdalle. Toiminta on konfliktin tasoista ( K ) Konfliktin tunnusmerkit täyttyvät kun oppilas aiheuttaa tilanteen, jossa hän itse, toinen tienkäyttäjätai tutkinnon vastaanottaja välttää onnettomuuden tai vaarallisen tilanteen

11 11/25 syntymisen jarrutuksella,väistöllä tai kiihdytyksellä. Konfliktista on myös kysymys, jos tutkinnon vastaanottaja joutuu muutoin puuttumaan oppilaan suoritukseen vaaran välttämiseksi tai tapahtuu törmäys. Lisäksi konfliktiksi merkitään aina tässä ohjeessa perustaitojen kohdalla erikseen mainitut tilanteet. Konfliktista seuraa aina ajokokeen hylkääminen. Kun rastilla merkityssä toimintatilanteessa ilmenee yksi tai useampi konflikti, merkitään K vastaavan ajamisen perustaidon kohdalle. 4. Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu Arvostelussa noudatetaan sitä mitä EYn direktiivissä on sanottu kokeen arvostelusta. (kohta 9. Ajotaitoa ja ajotapaa koskevan kokeen arvostelu) 4.1. Hyväksytty ajokoe Hyväksytyssä ajokokeessa tutkinnon vastaanottaja tuntee olonsa turvalliseksi koko ajokokeen ajan. Tutkinnon vastaanottajan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, osoittaako oppilas harkitsevaa ja sosiaalista liikennekäyttäytymistä. Tämän pitäisi näkyä ajotyylissä, ja tutkinnon vastaanottajan olisi otettava se huomioon muodostaessaan kokonaiskuvaa hakijasta. Tällaiseen liikennekäyttäytymiseen kuuluu mukautuva ja määrätietoinen (turvallinen) ajo, tieja sääolosuhteiden, ajoneuvon ulottuvuuksien/-massan, muun liikenteen ja muiden (erityisesti vaaralle alttiinpien) tien käyttäjien huomioon ottaminen sekä ennakointi Ajokokeen hylkääminen Koe tulee hylätä, mikäli oppilaan ajovirheet tai ajotapa vaarantavat välittömästi koeajoneuvon matkustajien tai muiden tienkäyttäjien turvallisuuden. Hylkäys tulee tehdä riippumatta siitä, onko tutkinnon vastaanottajan puututtava ajamiseen vai ei. 4.3 Ajamisen perustaidot Havainnointi A Havainnoinnissa on kysymys asioiden aktiivisesta etsimisestä ja poimimisesta. Kokenut kuljettaja havaitsee paremmin olennaisia asioita kuin kokematon. Havainnointivirheet lisäävät onnettomuusriskiä. Vaaratilanteet ja konfliktit aiheutuvatkin usein puutteellisesta havainnoinnista. Oppilaan on havainnoitava aktiivisesti kaikkiin suuntiin sekä ajoneuvon sisälle. Havainnointia voidaan arvioida oppilaan katseen suuntaamisen ja peilien käytön perusteella. Esimerkkejä toimintavirheistä: Katse suunnataan liian lähelle eteen, mikä vaikeuttaa ajamisen ennakointia. Taaksepäin havainnointia ei suoriteta hidastettaessa. Kadun reunasta tai pysäkiltä liikkeelle lähdettäessä takaa tulevaa liikennettä ei tarkisteta. Kaistan vaihtamiseen ja ohittamiseen ei varata riittävästi tilaa. Risteysajossa oppilas ei havainnoi väistämisvelvollisia tulosuuntia tai ei varaudu muiden tienkäyttäjien mahdollisiin väistämisvelvollisuuden laiminlyönteihin. (Hänen on

12 12/25 havaittava ajoneuvot risteysalueella sekä nähtävä riittävän kauas risteävälle tielle. Rautatietä ylitettäessä on erityisesti kiinnitettävä huomiota huolelliseen havainnointiin.) Käännyttäessä suojatien tai erillisen kevyen liikenteen väylän liikenne jää havainnoimatta. Ajoneuvon ulottuvuudet jäävät havainnoimatta käännöksissä (esim. takaylitys tai perävaunun oikaisu) D1- ja D- luokissa oppilas jättää toistuvasti pysäkin havainnoimatta oikean puoleisesta peilistä (ns. lopputarkastus pysäkiltä lähtiessä)

13 Havainnointiin liittyvät, aina konfliktiksi merkittävät tilanteen: 13/25 Kaistan vaihtaminen/vaihtuminen ilman havainnointia. Havainnointivirheestä aiheutuva väistämisvelvollisuuden laiminlyönti, kun tutkinnon vastaanottaja puuttuu oppilaan ajamiseen vaaran välttämiseksi tai etuajo-oikeutetun ajoneuvon kuljettaja joutuu luopumaan etuajo-oikeudestaan. Risteystä tms. tilannetta lähestyttäessä oppilas ei havaitse näkemäestettä, ja tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Oppilas ei huomioi pysäkiltä lähdössä olevaa linja-autoa nopeusrajoituksen ollessa enintään 60 km/h ja tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon vaaran ja vahingon välttämiseksi Arviointi B Arviointi seuraa havainnointia ja onnistunut arviointi edellyttää riittävää havainnointia. Oikean arvioinnin tuloksena on tavallisesti hätäilyltä välttyminen. On kysymys arviointivirheestä, kun oppilas on havainnoinut aivan oikein, mutta sitten arvioinut liikennetilanteen väärin. Useimmiten tilannetta pyritään korjaamaan joillakin hätäisillä ratkaisuilla. Myös kuljettajan tunnetilojen muutokset vaativat arviointia siksi, että ne voivat lisätä onnettomuusriskiä. Esimerkkejä toimintavirheistä: Väistämisvelvollisuutta ei noudateta. Oppilas ei osaa arvioida turvallista etäisyyttä muihin tienkäyttäjiin. Kaistaa vaihdettaessa oma kaista, tai se kaista jolle aiotaan vaihtaa, ei ole riittävän pitkälle vapaa. Käännyttäessä oppilas arvioi väärin kääntymiseen tarvittavan ajan. Kääntymisestä aiheutuu haittaa tai vaaraa itselle tai muille tienkäyttäjille. Käännyttäessä oppilas arvioi väärin ajoneuvon tilantarpeen ja tästä johtuen käännös tapahtuu kohtuuttoman hitaasti tai joutuu peruuttamaan kesken käännöksen. Väärästä tilannearviosta johtuen oma ajovuoro jää toistuvasti käyttämättä. Esimerkkejä konfliktitilanteista: Oppilas väistämisvelvollisena havaitsee lähestyvän ajoneuvon, mutta arvioi sen nopeuden ja etäisyyden väärin. Suorituksen jatkaminen johtaisi vaaratilanteeseen tai etuajo-oikeutetun ajoneuvon kuljettaja olisi pakotettu luopumaan etuajo-oikeudestaan, joten tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Kiihdytyskaistalta varsinaiselle ajokaistalle tullessaan oppilas havainnoi oikein eteen, sivulle ja taakse. Hän kuitenkin arvioi väärin oman ja viereistä kaistaa takaa lähestyvän ajoneuvon nopeuseron. Tutkinnon vastaanottajan on estettävä vaarallinen kaistanvaihto. Ohittamaan lähdettäessä oppilas arvioi tilanteen väärin, esimerkiksi vastaantuleva ajoneuvo on liian lähellä tai näkyvyys ohituspaikassa ei ole riittävä. Tutkinnon vastaanottajan on estettävä vaarallinen ohitus. Liikennevalojen vaihtuessa oppilas arvioi nopeutensa tai etäisyytensä väärin. Liikennevaloin ohjattuun risteykseen ei saa ajaa enää keltaisen valon palaessa, mikäli se on vältettävissä muita vaarantamatta ja ilman äkkijarrutusta. Tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Kaistanvaihtotilanteessa oppilas arvioi väärin takaa lähestyvän ajoneuvon nopeuden. Tutkinnon vastaanottaja arvioi, että kaistan vaihtaminen johtaa vaaratilanteeseen ja puuttuu ajoon.

14 14/25 Käännyttäessä oppilas lähtee kääntämään väärällä hetkellä niin, että ajoneuvo tai perävaunu ottaisi kiinni liikennemerkkiin, valo-opasteeseen tai muuhun esteeseen ja tutkinnon vastaanottajan on estettävä kiinni ajo Nopeuden säätely C Käytettävän nopeuden tulee sopia määräyksiin, liikennetilanteeseen, liikenneympäristöön, keliin, ajoneuvon kuormitukseen ja kuljettajan kykyihin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oppilas ajaa sellaisella nopeudella, että hän kykenee havainnoimaan riittävästi muuta liikennettä ja hallitsemaan ajoneuvonsa. Hänelle on jäätävä vielä pelivaraa muiden tekemien virheiden ja yllättävien tilanteiden aiheuttaman vaaran välttämiseen. Taajama-alueella suurin sallittu nopeus on varsin usein tilannenopeutena liian suuri (jalankulkijat, heikot näkemät risteyksissä, pysäköidyt ajoneuvot jne.). Vähäinen epävarmuus nopeudensäätelyssä sallitaan; se huomioidaan joka tapauksessa ajoneuvon käsittelyn arvioinnissa. Esimerkkejä toimintavirheistä: Liikennevirtaan liittyminen ei ole joustavaa ja oppilas häiritsee tielle tulollaan muita tienkäyttäjiä. Virhe havainnoinnista, arvioinnista tai riittämättömästä kiihdytyksestä. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kysymys on nopeudensäätelyvirheestä. Epätasainen ajonopeus, tarpeettomat jarrutukset, ja myöhäinen hidastaminen. Esim. risteyksiin tai valoihin tultaessa jalka siirtyy suoraan kaasulta jarrulle eikä tilannetta ennakoida ajoissa kaasua hellittämällä. Tämä tulee huomioida myös ajon taloudellisuutta arvioidessa. Kohtaamistilanteessa tai kapenevaa tienkohtaan ajettaessa oppilas ei hidasta nopeuttaan, vaikka tilaa on vähän. Pieni ylinopeus (0-5km/h), jos ylinopeus on jatkuvaa. Tarpeettoman hitaasti ajaminen kuvastaa yleensä oppilaan epävarmuutta ajoneuvon käsittelyn ja liikennetilanteiden suhteen. Mikäli hitaasti ajamiseen yhdistyy muita puutteita, esimerkiksi muun liikenteen toistuvaa häirintää, toimintaa voidaan pitää virheellisenä. Kevyen liikenteen ohittaminen hiljentämättä. Tutkinnon vastaanottaja arvioi nopeuden liian suureksi. (Näin tapahtuu usein esimerkiksi niissä tilanteissa, joissa väistämismahdollisuudet ovat rajoittuneet muun liikenteen, väylän kapeuden tai muiden esteiden vuoksi, tai jos vastapuolena on lapsia tai vanhuksia.) Risteystä lähestyttäessä oppilas ei osaa sovittaa nopeuttansa näkemiin. Nopeutta ei vähennetä rauhallisesti ja ennakoivasti. Rautatien ylityksessä oppilas joko saapuu tasoristeykseen liian kovaa tai ei ylitä risteystä riittävän ripeästi. Ohittamaan lähdettäessä kiihdytys on riittämätön ja nopeuseron saavuttamiseen kuluu liikaa aikaa. (Ohittamaan voi lähteä, kun edessä ajavan nopeus on oleellisesti alle suurimman sallitun ajonopeuden ja sopivan tilannenopeuden. Jos ohittajan ja ohitettavan välillä ei ole valmiiksi riittävää nopeuseroa, kiihdytyksen on tapahduttava sopivalla vaihteella ja ripeästi.) D- ja D1-luokassa ajetaan pysäkille liian kovalla tilannenopeudella, jonka seurauksena joudutaan jarruttamaan niin voimakkaasti, että matkustajamukavuus kärsii Esimerkkejä konfliktitilanteista:

15 15/25 Ylinopeus 5 10 km/h jos se on toistuvaa. Yli 10 km/h ylinopeus merkitään ajokokeessa, asian riittävän painotuksen vuoksi, aina konfliktin tasoisiksi tilanteeseen katsomatta. Risteystä lähestyessään oppilas käyttää liian suurta tilannenopeutta. Pysähtyminen tai muiden tienkäyttäjien väistäminen ei olisi mahdollista, keli, näkemät ja lähestyvien ajoneuvojen nopeus huomioiden, jolloin tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Oppilas lähestyy mutkaa, kohtaamista ahtaalla kadulla, liikennevaloja tms. tilannetta niin suurella nopeudella, että vaaran tai vahingon välttämiseksi tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Peruutettaessa tilannenopeus kasvaa niin suureksi, että tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon ajoneuvon hallinnan menettämisen estämiseksi tai törmäyksen välttämiseksi. D1- ja D- luokissa oppilas ajaa pysäkille liian kovalla tilannenopeudella, jonka seurauksena joutuu jarruttamaan niin voimakkaasti, että matkustajien turvallisuus vaarantuu Vuorovaikutus D Vuorovaikutuksella tarkoitetaan tienkäyttäjien välistä viestintää ja eri tienkäyttäjäryhmien erityispiirteiden huomioon ottamista, kuten suuntamerkin johdonmukaista ja oikea-aikaista käyttöä, nopeuden säätelyä sekä kaistan ja ajolinjan valintaa esim. risteystä lähestyttäessä. Vuorovaikutusta on myös käsimerkkien käyttäminen ajovuorojen selkiyttämiseksi, sekä ajovaloilla annettavat merkit. Äänimerkin käyttö on rajattava jo syntyneestä vaaratilanteesta varoittamiseen tai sen syntymisen estämiseen, esimerkiksi sivutieltä lähestyvän ajoneuvon tai väylällä olevan pyöräilijä varoittamiseksi. Lisäksi kuljettajan on havaittava ja kyettävä ymmärtämään toisten tienkäyttäjien antamat merkit. Esimerkkejä toimintavirheistä: Suuntamerkkiä näytetään liian myöhään, tai sitä ei näytetä lainkaan tien reunasta liikkeelle lähdettäessä, kaistaa vaihdettaessa, käännyttäessä risteyksessä tai ennen pysähtymistä tien reunaan taikka pysäkille. Pihasta tai pysäköintialueelta liikenteeseen liityttäessä kokelas ei osoita väistämisvelvollisuutensa noudattamista. Epätasainen ajonopeus liikennevirrassa ajettaessa. Oppilas ei ota huomioon raskaan liikenteen hitautta tai tilantarvetta. Tarpeettomat äkkijarrutukset risteykseen tultaessa. Tasaisella ja riittävän ajoissa aloitetulla hidastamisella viestitetään väistämisvelvollisuuden noudattamisesta ja vältetään epäselvyyksiä. Oppilas ei osoita väistämisvelvollisuuttaan riittävän aikaisella ja tasaisella nopeuden vähentämisellä suojatien tai pyörätien käyttäjille. Erityisesti tilanteissa, joissa suoja / pyörätien ylittää vähintään kaksi kaistaa samaan suuntaan, on nopeuden asiallinen säätely tärkeää rinnakkaista kaistaa takaa lähestyvien varoittamiseksi. Edellä kuvatussa tilanteessa tien ylittämiseen kehottavan merkin näyttäminen on virhe, mikäli kokelas ei varmista viereisen kaistan liikennettä. Esimerkkejä konfliktitilanteista:

16 Oppilas tekee tarpeettoman äkkijarrutuksen toistovaloihin ja tutkinnon vastaanottajan on estettävä pysähtyminen peräänajon välttämiseksi. Oppilas ei osoita väistämisvelvollisuuttaan nopeutta vähentämällä ja tilanteesta aiheutuu sellaista vaaraa, että tutkinnon vastaanottajan on puututtava ajoon. Oppilas on piittaamaton erityisiä jalankulkijaryhmiä kohtaan, esimerkiksi: lapset, iäkkäät, vammaiset. 16/25

17 17/ Ajoneuvon sijainti E Ajoneuvon sijaintia arvioidaan ajolinjan ja muihin tienkäyttäjiin käytettävän etäisyyden perusteella. Ajolinjan valintaan ja ajoradan käyttöön kuuluvat seikat tulevat esiin erityisesti seuraavissa tilanteissa: kaistan valinta, liikennevirrassa ajo, kaarteessa ajaminen, pienellä kapealla tiellä ajaminen, ryhmittyminen, kääntyminen, risteyksen jättö sekä kohtaaminen ja ohittaminen/ohitetuksi tuleminen. Esimerkkejä toimintavirheistä: Kohtaamistilanteessa kapeilla väylillä ja näkyvyyden ollessa rajoitettu oppilas ei aja niin ajoradan oikeassa reunassa kuin se turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Jatkuva tarpeeton ajo vasemmalla kaistalla. Risteykseen saavuttaessa oppilas ei ryhmity riittävän ajoissa, selkeästi ja liikennesääntöjen mukaisesti. Risteyksen jättäminen sääntöjen vastaisesti noudattamatta valittua ajolinjaa. Esimerkiksi vasemmalle käännyttäessä oppilas jättää risteyksen huolimattomasti samanaikaisesti oikealle kääntymässä olevan kohtaavan liikenteen kaistalle. Tarpeeton pysähtyminen suojatielle/pyörätielle. Ajoneuvon pysäköiminen niin kauas reunasta tai pysäköintiruudun ulkopuolelle siten, että muu liikenne joutuu väistämään.(lievemmät puutteet heikentävät käsittelyn arvostelua.) Epävarmuus ajolinjan säilyttämisessä. Oppilas ei säilytä turvallista etäisyyttä muihin tienkäyttäjiin. Oppilas vaihtelee tarpeettomasti ajokaistaa. Esimerkkejä konfliktitilanteista: Oppilas kääntyy oikealta kaistalta vasemmalle, kadulla, jolla on vähintään kaksi kaistaa samaan suuntaan paikassa, jota ei ole merkitty pakollista ajosuuntaa vasemmalle osoittavalla liikennemerkillä. Oppilas, kääntyessään tai muusta syystä, ajautuu vastaantulevan liikenteen kaistalle ja tilanne on sellainen, että tutkinnon vastaanottajan on vaaran tai vahingon välttämiseksi puututtava ajoon. Bussikaistan käyttö muuhun kuin ryhmitystarkoitukseen, jos se häiritsee muuta liikennettä. Oppilas ajaa niin pienellä turvavälillä, että peräänajon vaara olosuhteet huomioiden on ilmeinen. Kokelas ajaa liian läheltä pysäköityjä autoja ja tutkinnon vastaanottaja joutuu puuttumaan ajamiseen. Oppilas, kääntyessään risteyksessä jossa on pakollisin ajosuuntamerkein merkitty kaksi samaan suuntaan kääntyvää kaistaa jättää risteyksen huomaamattaan väärälle kaistalle. Peruutettaessa tutkinnon vastaanottajan on puututtava oppilaan suoritukseen törmäyksen estämiseksi. Oppilas on ohittamassa pyöräilijän tai jalankulkijan liian läheltä ja tutkinnon vastaanottaja joutuu puuttumaan ajoon. Tarpeeton toistuva kahdella kaistalla ajo.

18 18/ Liikenteenohjauksen noudattaminen F Liikenteenohjauksen noudattamisella tarkoitetaan tässä liikenteenohjaajan, liikenteenohjauslaitteiden ja liikennesääntöjen noudattamista. Liikennesääntöjen perusteella myös ajojärjestys risteyksissä on yleensä helposti määriteltävissä. Oppilaan on osoitettava varmuutta tavallisissa ajojärjestystilanteissa. Etuajo-oikeudesta luopuminen ei ole virhe, jos luopuminen on tarkoituksenmukaista. Esimerkkejä toimintavirheistä: Oppilas odottaa tarpeettomasti kääntyvien erillisen vihreän valon syttymistä. Pysäköiminen tai pysähtyminen aiheuttaa haittaa tai vaaraa muulle liikenteelle. Oppilas ei toiminnallaan osoita, erityisesti käännyttäessä tai kun väistämisvelvollisuus on pyörätiehen nähden osoitettu, että hän antaa liikenteen mukana ajaville pyöräilijöille ja mopoilijoille tai suojatiellä liikkujille ajojärjestyssääntöjen mukaan kuuluvat oikeudet. Väistämisvelvollisen kevyen liikenteen osapuolen varominen ei ole virhe missään tilanteessa. Ajovuoron väärä tulkinta, kun tilanteesta ei aiheudu vaaraa. Esimerkkejä konfliktitilanteista (Tutkinnon vastaanottajan on mahdollisuuksien mukaan puututtava kokelaan suoritukseen seuraavissa tapauksissa): Ajovuoron väärä tulkinta, kun tilanteesta aiheutuu vaaraa. Suojatien eteen pysähtyneen auton ohittaminen pysähtymättä. Päin punaista ajaminen. Pakollisen pysäyttämisen laiminlyönti. Pakollisen ajosuunnan vastainen ajo. Painorajoitus, korkeus tai tietyllä ajoneuvolla ajamisen kieltävän merkin vastainen ajo. Kielletty ajosuunta -merkin vastainen ajo. Ajoneuvolla ajo kielletty -merkin vastainen ajo. Väistämisvelvollisuus kohdattaessa -merkin noudattamatta jättäminen. Liikenteen jakajan ohittaminen väärältä puolelta. Poliisin antaman pysähtymiskäskyn noudattamatta jättäminen. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty -merkin vastainen ajo. Kääntymiskieltomerkin vastainen ajo. D1- ja D- luokissa, yli 60 km/h nopeusrajoitusalueella lähtee pysäkiltä väistämättä takaa tulevaa liikennettä aiheuttaen vaaratilanteen

19 19/25 5. Kokonaisarviot Palaute ajokokeesta perustuu kokonaisarvioihin. Heikon kokonaisarvion (1) tulee aina johtaa ajokokeen hylkäämiseen muiden kuin taloudellisen ajamisen ja arvioiden yhteneväisyyden osalta. 5.1 Ajoneuvon käsittely. Oppilaan tulee hallita ajoneuvon käsittely itsenäisesti monipuolisissa liikennetilanteissa. Esimerkiksi: Turvallisuus: Ajoon valmistautuminen, ajoasennon säätäminen, ohjaamon laitteiden käyttäminen, liikkeellelähtö, pysäyttäminen, ryömittäminen, ohjauspyörän käsittely, ajoneuvon ulottuvuudet ja liikeratojen tuntemus, peruuttamiset, vaihtaminen, nopeuden säätely erilaisia jarru- ja hidastinjärjestelmiä käyttäen, mäkilähdön hallitseminen sekä E-luokissa perävaunun irrottaminen ja kiinnitys. Sosiaalisuus: nopeuden säätely, näkeminen, näkyminen ja merkinanto. Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys: tarpeettoman joutokäynnin välttäminen, vaihtaminen, kiihdyttäminen tarpeettoman korkeilla kierroksilla, moottorin ominaisuuksien hyödyntäminen voiman tarpeen mukaan, hidastaminen, vaihteen valinta tai kovien sivuttaisvoimien välttäminen. 5.2 Liikennetilanteiden hallinta. Oppilaan tulee osoittaa osaavansa ajaa itsenäisesti monipuolisissa liikennetilanteissa. Esimerkiksi: Turvallisuus: oikea havainnointi, oikea tilan käyttö ja liikennesääntöjen noudattaminen. Sosiaalisuus: muiden tienkäyttäjien aktiivinen huomioonottaminen. Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys: tilanteiden ennakointi ja nopeuden sovittaminen. Yleisiä puutteita ovat esimerkiksi tilanteet, joissa kokelaan huomio kiinnittyy liikaa perävaunun seurantaan tai joidenkin tienkäyttäjien toimintaan toisten tienkäyttäjien kustannuksella. D-luokan kokeessa puutteena voi olla esim. pysäkiltä lähdettäessä ei havainnoida peilistä pysäkkialuetta, vaan huomio kiinnittyy kokonaan takaa tulevaan liikenteeseen (havainnointi- tai arviointivirheet). Tavallisesti puutteet liikennetilanteiden hallinnassa ilmentävät myös epävarmuutta liikennesääntöjen tulkinnassa. 5.3 Kevyen liikenteen huomiointi. Oppilaan tulee havaita ajoissa ja ottaa huomioon jalan tai pyörällä/pyörillä liikkuvat tienkäyttäjät. Esimerkiksi: Turvallisuus: otettava huomioon kevyen liikenteen suojattomuus, vanhusten ja vammaisten hidas liikkuminen sekä pidettävä kevyeeseen liikenteeseen aina riittävä turvaväli Sosiaalisuus: hallittava vuorovaikutus kevyen liikenteen kanssa Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys: osattava ennakoida kevyen liikenteen toimintaa

20 5.4 Sujuvuus/suunnitelmallisuus. 20/25 Ajokokeessa ei välttämättä aina voida mitata ajon sujuvuutta/suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi koko reitin suunnitteleminen etukäteen ruuhkapaikkoja- ja aikoja välttäen. Tärkeää onkin pyrkiä ajo-ohjeilla mahdollistamaan itsenäisten pienten ajotehtävien suorittaminen. Esimerkiksi: Turvallisuus: opasteiden mukaan ajaminen tai ajo johonkin kohteeseen Sosiaalisuus: ajovuorot ja merkinanto Taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys: ajolinjan valinta ja reitin valinta 5.5 Riskien tunnistaminen/välttäminen. Oppilaan on osoitettava osaavansa tunnistaa ja välttää erilaisia riskejä. Riskit voivat liittyä esim. ajoneuvoon ja sen käsittelyyn, liikennetilanteiden hallintaan, ympäristöön, olosuhteisiin, muihin tienkäyttäjiin tai sujuvuuteen ja suunnitelmallisuuteen. 5.6 Sosiaaliset taidot Sosiaaliset taidot ovat mukana sekä opetustavoitteissa että kokonaisarvioissa. Ajokokeessa sosiaalisuutta arvioidaan esimerkiksi ajoneuvoon ja sen käsittelyyn liittyen, tai osana liikennetilanteiden hallintaa sujuvuutta, suunnitelmallisuutta ja muiden tienkäyttäjien huomiointia. 5.7 Taloudellinen ajaminen. Oppilaan on hallittava taloudellisen ajamisen perustaitoja. Taloudellisen ajamisen arvosana heikko (1) ei vaikuta ajokokeesta tehtävään päätökseen, mutta sillä on merkitystä palautteen antamisessa. Taloudelliseen ajamiseen voi liittyä esimerkiksi liikkeellelähtö kuormitukseen ja ympäristön sopivalla vaihteella, vaihteiden käyttö/kiihdytys, ajoneuvon liikeenergian hyväksikäyttö (rullaus ilman kaasua), moottorin käyttämistä taloudellisilla kierroksilla, moottorijarrun/hidastimen tarkoituksenmukainen käyttö, tarpeettomien pysähdyksien välttämistä, joutokäynnin välttämistä, riittävän etäisyyden pitämistä edellä ajaviin, kovien sivuttaisvoimien välttäminen, tilanteiden ennakoimista, liikenteen rytmin mukaan ajamista sekä tarpeettomien kiihdytysten ja jarrutusten välttämistä. Kiitettävä taloudellinen ajaminen edellyttää moitteetonta taloudellisen ajamisen perustaitojen hallintaa monipuolisissa tilanteissa taajamassa ja maantiellä. 5.8 Arvioiden yhteneväisyys. Tutkinnon vastaanottaja arvioi lopuksi kokelaan arvion yhteneväisyyttä vertaamalla oppilaan arviota omaansa. Arvosana heikko (1) ei vaikuta ajokokeesta tehtävään päätökseen, mutta sillä on merkitystä palautteen antamisessa.

21 21/25 6. Käsittelykokeet BE-, D1E-, DE-, C1E, ja CE- luokat 6.1 Käsittelykokeiden yleisohje Erillinen käsittelykoe suoritetaan aina seuraavissa luokissa: BE, C1E, CE, D1E sekä DE. Erillinen käsittelykoe tulee suorittaa hyväksytysti ennen liikenneajokoetta. Hyväksytty erillinen käsittelykoe on voimassa 9 kk. Mikäli liikenneajokoe hylätään, hyväksyttyä käsittelykoetta ei tarvitse uusia, ellei uusimiseen ole erityisiä syitä. Ennen käsittelykokeen alkamista tutkinnon vastaanottajan on varmistettava, että oppilas tietää miten käsittelytehtävät suoritetaan ja tarvittaessa selostettava kokelaalle tehtävien kulku. Ajokorttiluokissa BE, C1E, CE, D1E ja DE käsittelykokeeseen kuuluvat tehtävät suoritetaan peräkkäin, ohjeen mukaisessa järjestyksessä Käytettävä alue ja suorituspaikkojen merkitseminen Käsittelykoe on suoritettava muulta liikenteeltä suljetulla ja tarkoitukseen soveltuvalla alueella. Tehtävät suoritetaan kovalla alustalla, mieluiten kestopäällysteellä. Peruutustehtävien suorituspaikka merkitään selvästi riittävän monella esim. muovikartioilla. 6.3 Tehtävien arviointi Tutkinnon vastaanottaja arvioi käsittelykoetta ajoneuvon ulkopuolelta, sijoittumalla niin, että pystyy tarvittaessa antamaan oppilaalle pysähtymismerkin. Jos tehtävän suorittamisesta aiheutuu yhdistelmän rikkoontumis- tai muuta vaaraa, on oppilaalle annettava pysähtymismerkki. Näissä tilanteissa käsittelykoe on aina hylättävä. Kulmaperuutuksen yrityskertoja ei rajoiteta ja ajoneuvosta saa nousta tarvittaessa ulos, mutta kaikki kolme käsittelytehtävää tulee suorittaa 15 min. kuluessa. 6.4 BE- luokan käsittelykoe Kulmaperuutus Kulmaperuutus tehdään kuvan mukaisesti. Lähtötilanteessa yhdistelmän pitää olla kokonaan risteyksen ulkopuolella, mutta yhdistelmän ei tarvitse olla kuvan mukaisesti suorassa.

22 6.4.2 Perävaunun irrottaminen 22/25 Kokelas kytkee ennen irrottamista käsikäyttöisen seisontajarrun ja varmistaa perävaunun paikallaan pysymisen pyöräkiiloilla tai muulla luotettavalla tavalla. Perävaunu irrotetaan vetoautosta. Vetoautoa ajetaan kulman ympäri siten, että ajoneuvo on kokonaan risteyksen ulkopuolella Perävaunun kytkeminen vetoautoon Kokelas peruuttaa vetoauton samalle linjalle perävaunun kanssa ja suorittaa kytkennän. Kytkentä tulee varmistaa silmämääräisesti ja vetoautoa liikuttamalla. Kytkennän jälkeen kokelaan tulee varmistaa, että perävaunun valot toimivat oikein BE- luokan käsittelykokeen hyväksyminen: kokelas osoittaa käsittelytehtävissä hallitsevansa turvallisesti ajoneuvoyhdistelmää, välttää liian jyrkkiä kääntökulmia sekä toimii muutenkin niin, että ajoneuvoyhdistelmän rikkoontumisvaaraa ei ole, kartioon koskettamista ei tapahdu ja yhdistelmä pysyy merkittyjen rajojen sisäpuolella kokelas varmistaa ennen irrotusta, että perävaunu pysyy paikallaan irrotuksen jälkeen kokelas suorittaa kytkennän turvallisesti aiheuttamatta yhdistelmän rikkoontumisvaaraa kokelas varmistaa kytkennän ja perävaunun takana olevien valojen toiminnan tehtäviin käytetty kokonaisaika ei ylitä 15 min. jos tutkinnon vastaanottaja joutuu keskeyttämään suorituksen, ajoneuvoyhdistelmän rikkoontumis- tai muun vaaran vuoksi, käsittelykoe on hylättävä 6.5 D1E, DE, C1E ja CE- luokkien käsittelykoe Kulmaperuutuksen yleisohje Yhdistelmä peruutetaan kuvien mukaisesti kulman ympäri D1E- ja C1E- luokan ajoneuvoyhdistelmät Lähtötilanteessa yhdistelmä on kokonaan risteyksen ulkopuolella, mutta yhdistelmän ei tarvitse olla kuvan mukaisesti suorassa. Lopputilanteessa yhdistelmän vetoauton vetotapin tulee olla vähintään ensimmäisen kavennuskeilan kohdalla. Jos koeajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli on yli 9 m, kulmakeilaa siirretään 1 m ulospäin kuvan mukaisesti. Kavennusportin leveys on perävaunun leveys + 1 m. 7 m min 22 m 7 m 7 m 1 m 5 m X m

23 6.5.3 CE luokan puoliperävaunuyhdistelmä 23/25 Lähtötilanteessa yhdistelmän tulee olla kokonaan lähtökäytävässä risteyksen ulkopuolella, mutta yhdistelmän ei tarvitse olla kuvan mukaisesti suorassa. Yhdistelmä peruutetaan kohdekäytävän kavennettuun osaan niin pitkälle, että vähintään vetoauton vetävä akseli on kavennusportin ensimmäisten kartioiden kohdalla. 10 m min. 26 m 8 m 14 m 6 m 3,5 m Jos CE- luokan puoliperävaunuyhdistelmän vetoauton etuakselin ja vetoakselin väli ylittää 3,65 m voidaan ns. kulmakeilaa siirtää alla olevan kuvan mukaisesti: 1 m 2 m 2 m

24 6.5.4 DE- ja CE luokan ajoneuvoyhdistelmät 24/25 Alle 22 m CE- yhdistelmillä mitat kuvan mukaiset. Huom. kaikki DE- yhdistelmät sekä ne CEyhdistelmät, joiden pituus on yli 22 m: lähtökäytävän leveys on 11 m ja kohdekäytävän leveys 8,5 m. Lähtötilanteessa yhdistelmän tulee olla kokonaan lähtökäytävässä risteyksen ulkopuolella, mutta yhdistelmän ei tarvitse olla kuvan mukaisesti suorassa. Yhdistelmä peruutetaan kohdekäytävän kavennettuun osaan niin pitkälle, että perävaunu on kokonaan kavennetussa käytävässä. 10 m 10 m 17 m min 35m 7 m 3.5 m 1.75m Jos CE- luokan varsinainen perävaunuyhdistelmä on yli 20 m pitkä, voidaan ns. kulmakeilaa siirtää alla olevan kuvan mukaisesti: 1 m 2 m 2 m Yhdistelmän kytkennän irrottaminen Peruutuksen päätteeksi yhdistelmä pysäköidään, varmistetaan ennen irrotusta perävaunun pysyminen paikallaan irrotuksen jälkeen ja kytkennän aikana, pyöräkiiloilla tai muulla luotettavalla tavalla. Perävaunu ei saa jäädä pelkästään jarrun varaan. Kytkentä irrotetaan. Irrotuksen yhteydessä oppilaan tulee asettaa sähkö- ilma- ja mahdolliset muut johdot niin, etteivät ne pääse maassa likaantumaan ja aiheuttamaan kytkennän jälkeen häiriöitä perävaunun laitteissa. Vetoautoa ajetaan kulman ympäri siten, että ajoneuvo on kokonaan risteyksen ulkopuolella

25 25/ Perävaunun kytkeminen vetoautoon Vetoauto peruutetaan samalle linjalle perävaunun kanssa ja kytketään perävaunuun. Kytkentä varmistetaan silmämääräisesti ja vetoautoa liikuttamalla, sekä tarkistetaan, että perävaunun valot toimivat oikein Käsittelykokeen hyväksyminen: oppilas suorittaa kytkennän turvallisesti aiheuttamatta yhdistelmälle rikkoontumisvaraa oppilas varmistaa kytkennän silmämääräisesti ja vetoautoa liikuttamalla, sekä varmistaa perävaunun valojen toiminnan oppilas osoittaa kulmaperuutuksessa hallitsevansa turvallisesti ajoneuvoyhdistelmää, tuntevansa yhdistelmän erityisominaisuudet (erityisesti välttää liian suuria kääntymiskulmia, joissa ajoneuvoyhdistelmä saattaa vaurioitua) ja yhdistelmä pysyy merkittyjen rajojen sisäpuolella eikä kartioon koskettamista tapahdu oppilas varmistaa ennen perävaunun irrotusta pyöräkiiloilla tai muulla luotettavalla tavalla, että perävaunu pysyy paikallaan irrottamisen jälkeen ja kytkennän aikana. Perävaunu ei saa jäädä jousijarrun varaan. oppilas suorittaa kaikki kolme tehtävää 15 min. kuluessa jos tutkinnon vastaanottaja joutuu keskeyttämään suorituksen, ajoneuvoyhdistelmän rikkoontumis- tai muun vaaran vuoksi, käsittelykoe on hylättävä Ylijohtaja Kari Wihlman Ylitarkastaja Pekka Kärkkäinen TIEDOKSI Liikenne- ja viestintäministeriö, liikenneturvallisuusyksikkö Suomen Autokoululiitto ry Suomen Tieliikenneopettajien liitto ry Liikenneturva Hämeenlinnan ammatillinen opettajakorkeakoulu, liikenneopetuskeskus Pääesikunta, materiaaliosasto Ahvenanmaan autokatsastus Poliisiopisto Lisätietoja tämän ohjeen soveltamisesta antaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Tämän ohjeen voi tilata Liikenteen turvallisuusvirastosta. Ohje löytyy myös Liikenteen turvallisuusviraston kotisivulta: