Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax Leena Aalto, Arto Saari ISBN ISSN Otamedia Oy 1. painos (200kpl) Espoo 2007

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Asiasanat (avainsanat) ja luokat Paikka Vuosi Sivumäärä Julkaisun kieli Tiivistelmän kieli ISBN (painettu) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

5 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address ABSTRACT PAGE Publisher Author (s) Title Abstract Keywords and classification Place Year Number of pages Language of publication Language of abstract ISBN (printed) ISSN and number or report code (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

6 Alkusanat Teknillisessä korkeakoulussa on toteutettu vuosina TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa (Toimivuus Esteettisyys Turvallisuus Taloudellisuus) -tutkimushanke. Hankkeen päätoteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun SOTERA-instituutti, josta hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Tuomo Siitonen. TeTT -hankkeen muita toteuttajia olivat Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratorio ja Valaistuslaboratorio sekä Kuopion aluetyöterveyslaitos. TeTT-hankkeen rahoittivat TEKES (iwell-ohjelma), Työsuojelurahasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Museovirasto, Elektro Valo Oy, KOy Helsingin Palveluasunnot, Lumon Oy, Martela Oy, Proteesisäätiö, Puuhuone Ars Oy, Respecta Oy, TepComp Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, Väinö Korpinen Oy ja YIT-yhtymä Oyj. TeTT -hankkeen johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajina kehittämispäällikkö Kirsti Pesola Vanhustyön keskusliitosta ja toimitusjohtaja Tarja Närvänen Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoista. Muita johtoryhmän jäseniä olivat teknologia-asiantuntijat Kristiina Koskiaho, Satu Haaparanta ja Olli-Pekka Nordlund Tekesin iwell -ohjelmasta, toimitusjohtaja Veli-Pekka Cajan Respecta Oy:stä, markkinointijohtaja Erkki Hilliaho Lumon Oy:stä, toimitusjohtaja Ismo Flemming Elektro Valo Oy:stä, toimitusjohtaja Ippa Hertzberg Väinö Korpinen Oy:stä, hallintojohtaja Anne-Marie Krogars Proteesisäätiöstä, ylihoitaja Elina Kylmänen-Kurkela Espoon kaupungista, projektipäällikkö Markku Lehto Martela Oy:stä, arkkitehti Tommi Lindh Museovirastosta, toimitusjohtaja Heikki Mustonen TepComp Oy:stä, korjausneuvoja Ilkka Parviainen Vantaan kaupungista, projektipäällikkö Pirjo Pernu YIT-Yhtymä Oyj:stä, hallituksen puheenjohtaja Antti Punkari ja toimitusjohtaja Timo Punkari Puuhuone Ars Oy:stä, toiminnanjohtaja Anne Wasén ja Tiina Petäjävaara Helsingin kaupungista sekä tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta. Nyt käsillä olevaan julkaisuun liittyvä osatutkimus Tehokas palvelutalo on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa työryhmän tekn.tri, dosentti Arto Saari ja arkkitehti Leena Aalto toimesta. He ovat myös kirjoittaneet tämän julkaisun. Käynnistävä lähtökohta tälle osatutkimukselle on ollut Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla vuonna 2005 tehty Marko Rajalan diplomityö, joka sisältää Syystien palvelutalon korjauksen koesuunnitelmat. Espoo Arto Saari Dosentti Leena Aalto Arkkitehti SAFA

7

8 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Abstract Alkusanat 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ YLEISTÄ KÄYTETYSTÄ MENETELMÄSTÄ TUTKIMUSKOHDE TUTKIMUKSEN KULKU U Mallin laatiminen Kenttähavainnointi Laskelmien suoritus TULOKSET KESKITETTY VS. HAJAUTETTU PALVELUTALOMALLI KENTTÄHAVAINNOINNIN TULOKSET TUTKITUT PALVELUMALLIT HOITAJIEN AJANKÄYTTÖMITTAUSTEN TULOKSET Ruokailuun kuljettaminen Saunaan kuljettaminen KUSTANNUSLASKELMIEN TULOKSET Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Tilakustannukset Ruokasolun aiheuttama vuokratappio Toimintakustannuslaskelmat Kokonaiskustannukset Keskitetty vs. hajautettu saunotus Tilakustannuslaskelmat Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio Toimintakustannuslaskelmat Saunotusvertailun kokonaiskustannuslaskelmat YHTEENVETO JA TULOSTEN ARVIOINTI KESKEISET LÖYDÖKSET TULOSTEN SUHDE AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS SUOSITUKSET ERI TOIMIJOILLE JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET... 30

9

10 1. Johdanto Suomen väestörakenne muuttuu ja iäkkäiden osuus lähivuosina kasvaa merkittävästi. Väestön ikääntyminen on suuri haaste yhteiskunnalle. Luoman et al. (2003) mukaan ikääntyneiden vuotiaiden lukumäärän nopein kasvu ajoittuu 2010-vuosikymmenelle, ja tätä vanhempien vanhusten lukumäärän nopein kasvu seuraavalle vuosikymmenelle. Neljännesvuosisadassa Suomen vuotiaiden lukumäärä yli puolitoistakertaistuu miljoonaan ja neljässä vuosikymmenessä yli 80-vuotiaiden lukumäärä melkein kolminkertaistuu puoleen miljoonaan henkeen. Samanlainen suuntaus on havaittavissa myös muissa länsimaissa. Kuvassa 1 on esitetty arvio Suomen väestöstä ikäryhmittäin vuosina Kuva 1. Suomen väestö ikäryhmittäin vuosina , milj. henkeä (Luoma et al. 2003) 1

11 Iän myötä ihmisten avuntarpeen määrä lisääntyy. Arvioiden mukaan Suomessa % yli 65-vuotiaista tarvitsee jotakin apua selviytymisessään. Avun tarve kasvaa ikääntymisen myötä niin, että yli 80-vuotiaista jo noin joka viides tarvitsee paljon apua päivittäin (Vaarama 1995). Taulukossa 1 on esitetty arvio avuntarpeessa olevien vanhusten määrästä vuosina Tämä yhdistettynä vanhusväestön voimakkaaseen kasvuun tarkoittaa sitä, että iäkkäiden asumismuotoihin ja hoivapalveluihin sekä niiden kustannuksiin on kohdistettava voimakkaita kehittämispanoksia. Taulukko 1. Avuntarvitsijoiden määrä toimintakykytutkimuksien perusteella vuosina (Vaarama 1995) Avun tarve Yleensä (30-40 % yli 65-vuotiaista) Jatkuvasti paljon (30 % yli 75- vuotiaista) Päivittäin paljon (20 % yli 80- vuotiaista) Vaikka suurin osa ikääntyneistä on varsin hyväkuntoisia, tarvitaan yhä enemmän pysyväishoitopaikkoja, uusia palveluasumismuotoja sekä erilaisia omassa kodissa asumista helpottavia palveluita. Myös monipuolista hoitoa ja kuntoutusta tarvitaan lisää. Vanhusten terveyttä, elämänlaatua ja omin voimin selviytymistä tulee pyrkiä pitämään yllä jatkuvasti. Palvelujen laatuun ja määrään joudutaan kiinnittämään tulevina vuosina entistä enemmän huomiota. Palvelujen sisältö tulee väistämättä muuttumaan, koska palvelujen tarvitsijat vaativat jatkossa parempia palveluita. Etenkin, kun heillä on myös varaa maksaa saamistaan palveluista. Hoiva-alan työntekijöiden työolot eivät myöskään ole kunnossa. Pekkarisen et al. (2004) mukaan hoiva-alan työntekijöitä vaivaavat eniten vanhusten laitoshoidon perinteiset rasitustekijät, kiire ja fyysinen kuormitus. Ne altistavat työntekijät sekä psyykkiselle että fyysiselle oireilulle. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden hyvinvointia heikentävät lisäksi työrooleihin liittyvät ristiriitaisuudet ja epäselvyydet. Kiirettä ja työn raskautta koetaan erityisesti osastoilla, joilla hoidetaan huonokuntoisia, fyysiseltä toimintakyvyltään heikkoja vanhuksia. Työntekijät altistuvat etenkin hankalien nostojen ja työasentojen tuottamalle ergonomiselle rasitukselle. Lisäksi työtilan puute aiheuttaa ongelmia niissä yksiköissä, joissa asiakkaat tarvitsevat runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissaan. Tilaratkaisujen vaikuttavuutta palvelujen laatuun ja kustannusten muodostumiseen ei ole juurikaan tutkittu. Tilaratkaisujen vaikutusta tiloissa tapahtuvan toiminnan kustannuksiin ja sitä kautta kokonaiskustannusten muodostumiseen onkin syytä tarkastella aiempaa laajemmin. Kustannustehokkaan hoivatoiminnan kannalta tulee kustannuksia tarkastella aina osatekijöiden summana, ei vain yhden tekijän kannalta. Kun hoivatyötä arvioidaan 2

12 kokonaisuutena, tilojen ja hoivatoiminnan yhteisvaikutuksena, saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tiloja ja niissä tapahtuvia toimintoja. Kokonaistaloudellisten vaikutusten rinnalla tulee myös arvioida kehittämistoimenpiteiden vaikutukset asumisen ja toiminnan laatuun, niin asukkaan kuin hoitohenkilökunnankin kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valitussa palvelutalossa laskennallisesti eräiden hoivatyön tuottavuuden kohottamiseen tähtäävien vaihtoehtoisten rakennukseen kohdistuvien korjaus- ja muutostoimenpiteiden taloudellisuutta. 3

13 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Yleistä käytetystä menetelmästä Tässä tutkimuksessa laadittiin valitulle, olemassa olevalle palvelutalolle, korjausvaihtoehdot, joissa tutkittiin erityisesti asukkaille tarjottavien palveluiden hajauttamisen vaikutusta talon kokonaiskustannuksiin. Aluksi laadittiin Keskittämis- Hajauttamis-malli. Mallin yksi lähtökohta oli Marko Rajalan diplomityössä (2005) tehdyt koesuunnitelmat Syystien vanhusten palvelutalolle, joka toimii myös tämän tutkimuksen case -kohteena. Lisäksi haastateltiin kohteen johtoa sekä suoritettiin kohteessa yhteistyössä palvelutalon henkilökunnan kanssa pienimuotoisia ajankäyttömittauksia liittyen talon palvelutilojen hajauttamiseen. Lopuksi arvioitiin laskennallisesti tähän tutkimukseen valittujen korjausvaihtoehtojen vaikutukset sekä tilakustannuksiin että hoivatyön kustannuksiin eli toimintakustannuksiin. 2.2 Tutkimuskohde Tutkimuskohteeksi valittu vuonna 1979 valmistunut Syystien vanhusten palvelutalo koostuu viidestä 4-kerroksisesta asuintalosta ja 1-kerroksisesta palvelukeskuksesta (kuva 2). Asunnot ovat yksiöitä (30m 2 ) ja kaksioita (41 m 2 ). Talossa sijaitsevat 3h+k -asunnot ovat talon yhteiskäytössä. Palvelutalossa toimii myös 12-paikkainen dementiaryhmäkoti. Talossa on ympärivuorokautinen päivystys. A asuntoja B-C asuntoja D-E asuntoja F palvelurakennus Kuva 2. Nykytilanne, asemapiirros. Syystien vanhusten palvelutalo. Asuinrakennukset ovat betonielementtirakenteisia ja varustettu hissillä. Palvelurakennus on puurakenteinen. Rakennukset ovat rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Kohdetta on korjattu 1990-luvulla, jolloin on mm. laajennettu asuntojen kylpyhuoneita. 4

14 Talon asukkaiden keski-ikä on korkea, 80 vuotta. Talon johto arvioi, että talon asukkaiden kunto tulee heikkenemään ja vuonna 2010 hyväkuntoisia asukkaita ei enää ole lainkaan. Johdon arvion mukaan merkittävä osa talon asukkaista tulee olemaan päivittäin apua tarvitsevia ja dementiaoireisia vanhuksia. 2.3 Tutkimuksen kulku Mallin laatiminen Tutkimuksessa laadittiin malli, jolla voidaan havainnollistaa palvelutalon omien palveluiden keskittämistä vs. hajauttamista sekä toisaalta palveluiden ostamista talon ulkopuolelta. Tarkasteltavassa palvelutalossa oli tutkimusajankohtana käytössä keskitetty malli. Mallin keskitetty vaihtoehdossa (Ke) palvelut keskitetään erilliseen palvelurakennukseen. Hajautettu vaihtoehdossa (Ha) palvelut ja niiden tarvitsemat tilat hajautetaan ja viedään asuntojen yhteyteen kerroksiin. Tällöin asuinala pienenee, koska hajautetussa vaihtoehdossa muutetaan asuntoalaa palvelutiloiksi. Mallissa keskityttiin tarkastelemaan ruokailutapahtumaa sekä saunotusta. Keskitetty -vaihtoehdossa Ke1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä, kun taas keskitetty -vaihtoehdossa Ke2 ruoka tuodaan muualta. Itse ruokailu tapahtuu molemmassa keskitetyssä vaihtoehdossa palveluosan ruokasalissa. Hajautettu mallissa Ha1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä ja kuljetetaan sieltä kerroksiin sijoitettuihin ruokailusoluihin. Hajautettu mallissa Ha2 ruoka tuodaan ostopalveluna suoraan hajautettuihin ruokailusoluihin. Tutkimuksen saunotusosuudessa tarkasteltiin vain kahta vaihtoehtoa, jotka olivat keskitetty KeS ja hajautettu HaS Kenttähavainnointi Ennen seurantamittauksia haastateltiin Syystien vanhusten palvelutalon toimintaterapeuttia, jotta vanhusten hoitotoimenpiteistä saatiin riittävä selvyys tutkimuksen aikana tehtävien huomioiden pohjaksi. Mittausten yhteydessä haastateltiin lisäksi hoitajia, jotta esiin tulisi myös työntekijöiden näkemys tiloista ja niissä tapahtuvista toiminnoista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kenttähavainnointimenetelmänä käytettiin hoitotapahtumien seurantaa paikan päällä. Tutkija kulki kahden päivän ajan ( ) yhteensä viiden hoitajan mukana ja mittasi heidän ajankäyttöään eritellen sen erilaisiin hoitotapahtumiin ja siirtymisiin. Ensimmäisenä seurantapäivänä tutkijalle osoitettiin kohteeksi A-talo, missä seurattiin yhden hoitajaparin työskentelyä. A-talon asukkaista suuri osa on kahden autettavia tehostetun palveluasumisen piirissä olevia pyörätuolilla liikkuvia 5

15 vanhuksia, joiden päivittäinen avuntarve on suuri. Siten työtehtävät ovat hoitajille raskaita. Hoitajat kulkevat A-talossa pareina, jotta aamutoimet sujuvat paremmin niiden vanhusten kanssa, jotka ovat kahden autettavia. Toisena seurantapäivänä tutkija liikkui kolmen eri hoitajan mukana B-C ja D-E taloissa. Kyseisissä taloissa hoitotapahtumat vaihtelivat asukkaitten välillä, koska hoidettavat henkilöt olivat toimintakyvyltään hyvin erilaisia, pyörätuoliasukkaista täysin itsenäisesti liikkuviin vanhuksiin. Kolmantena seurantapäivänä tutkija mittasi yhden pyörätuolia käyttävän asukkaan kuljetukseen käytettyä aikaa, kun asukas kuljetetaan asunnostaan ruokailemaan ja takaisin. Samoin mitattiin pyörätuoliasukkaan kuljetukseen käytettävä aika, kun asukas kuljetetaan saunomaan ja takaisin. Keskitetyssä vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta palvelurakennukseen. Hajautetussa vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta korjausmallissa ehdotettuun yhden asunnon paikalle omaan asuinkerrokseen rakennettavaan ruokailusoluun tai saunaosastoon. Molemmilla suorituksen keston mittauksella oli tarkoitus verrata hoitajan ajankäytön eroja keskitetyn ja hajautetun vaihtoehdon välillä Laskelmien suoritus Tilakustannuslaskelmat Tilakustannuslaskelmat laadittiin käyttäen Haahtela -kehitys Oy:n Kustannustietoohjelmaa Taku Valituille korjausvaihtoehdoille laskettiin korjauskustannusten ja ylläpitokustannusten tavoitehinnat. Laskelmia varten tarvittava tieto nykytilanteen osalta asuntojen ja muiden tilojen koosta ja lukumääristä mitattiin vallinnutta tilannetta kuvaavista talon pohjapiirustuksista. Hajautettu ruokailuvaihtoehdossa muutetaan joka kerroksessa yksi asunto (30 m 2 ) ruokailusoluksi. Kun rakennusyksikköjä on kolme (A, B-C ja D-E) ja kerroksia kaikissa yksiköissä neljä, saadaan ruokailutiloja yhteensä 12 kpl. Rakennusosia yhdistävät kylmät nivelosat korjattiin lämpimiksi tiloiksi, koska liikkuminen kerroksessa vaatii nivelosan läpi kulkemista rakennuksen toisesta päästä ruokailutilaan tultaessa. Taulukossa 2 on esitetty hajautettu-mallin tilaohjelma uusien ruokailusolujen osalta. Taulukko 2. Hajautettu -mallin uusien ruokailusolujen tilaohjelma Tila tarkennus m²/tila kpl m² TALOT A, BC ja DE ruokailutila keittonurkka nivelosa yhdysparveke käytävät jakava liikenne YHTEENSÄ Laskelmissa lähdettiin siitä, että huonokuntoinen palvelurakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusi palveluosa mitoitettiin laskelmassa tilaohjelmaltaan sellai- 6

16 seksi, että mukana oli vain toiminnan kannalta oleelliset ruokailuun liittyvät tilat. Taku 2005 Kustannustieto-ohjelmalla laskettiin ohjelma-alan lisäksi mukaan tarvittavat aulatilat sekä tekniset tilat ja liikennetilat. Palveluosan laajuus vaihteli näin ollen laskelmissa vaihtoehdoittain. Taulukossa 3 on esitetty palveluosan laskelmaan mukaan otetut tilat vaihtoehdoittain. Taulukko 3. Palveluosan keittiötilojen tilaohjelma ruokasali 1,2 m 2 /henk jakelukeittiö 0,6 m 2 /annos 88 KeR1 KeR2 HaR1 HaR2 komponenttikeittiö 0,7 m 2 /annos ohjelma-ala aula/vaatetila 5 % ohjelma-alasta tekniset tilat liikennetilat YHTEENSÄ asukkaita Tutkimuksen toisessa tarkastelussa verrattiin vastaavalla tavalla saunaosaston tila- ja toimintakustannusten muutoksia. Saunotusvertailun pohjana olleissa vaihtoehdoissa oli oletuksena, että palveluosaan rakennetaan saunaosasto itsenäisesti liikkuvia asukkaita varten molemmissa tapauksissa. Siksi talon asukkaiden yhteiskäytössä oleva saunaosasto on mukana molemmissa vaihtoehtolaskelmissa. Taulukossa 4 on esitetty keskitetyn vaihtoehdon KeS palveluosassa sijaitsevan saunaosaston tilaohjelma sekä taulukossa 5 hajautetun vaihtoehdon HaS tilaohjelma, missä uudet saunaosastot sijaitsevat viidessä asuinkerroksessa. Kukin kerrossauna palvelee keskimäärin kymmentä (10) pyörätuoliasukasta. Oletuksena oli, että pyörätuolia käyttävät asukkaat saadaan keskitettyä asumaan näihin viiteen kerrokseen, joihin kerrossauna rakennetaan. Taulukko 4. Tilaohjelma keskitetylle saunotusvaihtoehdolle KeS (rakennetaan myös hajautetun saunotuksen vaihtoehdossa). Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone pesuhuone löylyhuone wc-tila aula siivouskomero tekniset tilat jakava liikenne yhteensä

17 Taulukko 5. Tilaohjelma hajautetulle saunotusvaihtoehdolle HaS (kerrossaunat) Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone pesuhuone löylyhuone wc-tila nivelosa jakava liikenne Toimintakustannuslaskelmat Ensimmäisessä toimintakustannuslaskelmassa tarkasteltiin ruokailuun kuljetuksen kustannuksia. Näiden kustannusten laskemista varten suoritettiin palvelutalossa kenttätutkimusta mittaamalla yhden hoitajan ajankäyttöä koskien pyörätuoliasukkaan kuljettamista palvelurakennukseen ruokailemaan. Laskelma tehtiin kahdelle päivittäiselle ruokailulle. Ruokailuun kuljetuksen ajankäyttölaskelmaa varten arvioitiin lisäksi aika, joka hoitajalta menisi ruokavaunun kuljettamiseen asuinkerroksiin ja takaisin palvelukeskukseen. Palvelutalon johdolta saatiin tiedot keittäjän palkkakustannuksista. Lisäksi Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston ruokapalvelupäälliköltä saatiin tiedot ateriapalveluun, ruuan valmistukseen sekä raaka-aineisiin liittyvistä hinnoista. Muut tarvittavat tiedot saatiin tuotteiden valmistajilta. Toisessa toimintakustannuslaskelmassa oli tarkastelun kohteena saunaan kuljetus. Saunotuslaskelmassa tarkastelun lähtökohtana oli, että asukkaat saunotetaan kerran viikossa. Keskitetty mallissa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan saunotukseen palvelurakennuksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Hajautettu mallissa pyörätuoliasukas kuljetetaan saunomaan omassa asuinkerroksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Laskelmassa lähdettiin siitä, että itsenäisesti liikkuvat asukkaat käyttävät palveluosan saunaosastoa ja saunotukseen kuljetettavia pyörätuoliasukkaita on kaikkiaan 50. Sekä ruokailu- että saunotuslaskelmissa vaihtoehdoille laskettiin vuosikustannukset (annuiteetit) ottaen laskelmissa huomioon sekä tila- että toimintakustannukset. Tilakustannuksiin sisällytettiin palvelutilojen rakennus/korjauskustannukset sekä ylläpitokustannukset. Laskelman reaalikorkona käytettiin 4% ja tarkasteluaikana 25 vuotta. Laskelmissa huomioitiin lisäksi ruokailusoluihin tai vaihtoehtoisesti kerrossaunoihin käytettyjen asuntojen, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio, kun neliövuokra on 5,71 /m 2. Ruokailulaskelmassa asuntojen poistuma oli 12 kpl ja saunotuslaskelmassa 5 kpl. Lopuksi laskettiin korjaustoimenpiteiden aiheuttamien tilakustannusten, toimintakustannusten ja vuokratappion yhteisvaikutus. 8

18 3 Tulokset 3.1 Keskitetty vs. hajautettu palvelutalomalli Tutkimuksen kohteena olleessa Syystien vanhusten palvelutalossa vallinneessa lähtötilanteessa palvelutalokokonaisuuden asuntorakennusosia yhdistää lasitetut yhdysparvekkeet. Siten kahdesta rakennusosasta syntyy aina yksi suurempi rakennus- ja palveluyksikkö. Yhdysparvekkeen eli nivelosan viereen ( muutosalue ) rakennetaan hajautettu mallissa yhden yksiön (30m 2 ) paikalle tilat kerroksessa asuvien asukkaiden yhteisruokailua tai vaihtoehtoisesti saunotusta (kuva 3) varten. muutosalue Kuva 3. Ote Syystien vanhusten palvelutalon nykyisestä pohjapiirustuksesta.. Katkoviivalla on merkitty muutosalue, johon uusi ruokailusolu tai saunaosasto kerroksessa sijoitetaan. Molemmissa malleissa rakennetaan asuntorakennusten väliin jäävälle sisäpihalle vanhan palvelurakennuksen paikalle uusi palvelurakennus. Ruokailulaskelmassa tutkittiin lisäksi hajautettu vaihtoehto (HaR2), missä palvelurakennusta keittiötiloineen ei tarvita lainkaan. Palveluosan laajuus vaihtelee korjausvaihtoehtojen välillä ruokasalin ja keittiön osalta, johtuen asukasmäärien vaikutuksesta tilojen koon määrittämisessä (taulukko 3). Asukkaiden määrä vaihtelee keskitetty - ja hajautettu mallien välillä johtuen siitä, että hajautettu -mallissa on muutettu asuntoyksiöitä ruokailusoluksi. Näin ollen hajautettu mallissa on 12 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. Vastaavasti saunotuslaskelmassa on hajautettu mallissa 5 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. 9

19 3.2 Kenttähavainnoinnin tulokset Tutkijan suorittaman seurantapäivä 1:n tulos on esitetty taulukossa 6 ja seurantapäivä 2:n tulokset taulukoissa 7a ja 7b. Osa seurannan kohteena olleista asukkaista pystyy ainakin osittain liikkumaan omin voimin. Taulukko 6. Ensimmäisen seurantapäivän kuvaus. Kohde A-talo, kaksi hoitajaa. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS A-talon 2.kerros käydään läpi lääketilaukset, hoidot, ruokavaliot, laskut aamupalaveri yhteistila ruokavaunun lastaus puuro, maitotuotteet siirtyminen A-talon 4.kerros aamutoimet Aamupalan jako ja sen yhteydessä aamupesut, vaipanvaihdot ja pissatukset siirtyminen A-talon 1. krs:n taukotila kahvitauko siirtyminen A-talon 4.kerros aamupesu kahden autettavan miesasukkaan pesu sängyssä A-talon 4.kerros aamupesu kahden autettavan naisasukkaan pesu sängyssä. Asukas nostetaan laitteen avulla pyörätuoliin ja puetaan siirtyminen toinen hoitajista vie asukkaan reseptin kansliaan 1.krs:een ja palaa 4.krs yhteistilaan A-talon 4.kerros yhteistila toimistotyö lääketilanteen tarkastus, uusittavat reseptit A-talon 4.kerros aamupesu Asukkaan nosto laitteella pesulle. Sillä välin kun toinen hoitaja suorittaa suihkutuksen, toinen tiskaa astiat ja etsii puhtaat vaatteet. Lisäksi asukkaan hoitotoimet sängyssä ja pukeminen siirtyminen asukkaiden kuljetus ruokasaliin ruokailuun Palveluosan ruokasali A-talon 1. krs:n taukotila A-talon 4.kerros yhteistila asukkaiden ruokailu hoitajien ruokailu siirtyminen lääkkeitten jako Hoitajat kantavat omille hoidokeilleen tarjottimella ruuat ja auttavat ruokailussa. Kahdelle asukkaalle viedään ruoka omaan huoneeseen 4.kerrokseen. toinen hoitaja kuljettaa ruokailun jälkeen asukkaat 4.kerrokseen. lääkkeitten jako ja uusittavien reseptien tarkastus. Valion tilauslistan laatiminen A-talon 4.kerros maitotuotteiden jako maitotuotteiden jako huoneisiin vaunulla siirtyminen toinen hoitaja vie kansliaan palautettavan kirjeen sekä yhden reseptin. Sitten molemmat hoitajat raportille 1. krs:n taukotilaan. Iltavuorolaiset (työaika klo 14-22) tulevat A-talon 1. krs:n mukaan raportille. Puhelin soi useasti ja iltapäiväraportti taukotila hoitajat käyvät asukkaiden luona tarkastamassa tilanteen siirtyminen A-talon 3.kerroksen yhteistilaan A-talon 3.kerros yhteistila A-talon 3.kerros yhteistila iltapäiväkahvi päivystystä keitetään 3. kerroksen yhteistilassa iltapäivä-kahvit asukkaille. Iltavuoroon tullut keikka-työntekijä vie kahvit termoskannussa huoneisiin. Jos tulee soittoja, käydään auttamassa. Klo 17 on ruokailun aika. 10

20 Taulukko 7a. Toisen seurantapäivän kuvaus. Kolmen hoitajan mukana peräkkäisinä ajanjaksoina. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS E-talon 1.krs:n yhteistila aamupalaveri 8.20 alkaen/ hoitaja 1:n mukana aamutoimet Jaetaan päivän asukkaat hoitajille (saunotukset, suihkutukset, lääkkeiden jaot) Mukaan otetaan kori, jossa on kahvia termospullossa ja rasioissa puurot. Hoitaja jakaa sovituille asukkaille aamupuuron ja keittää joissakin asunnossa kahvit. Avustetaan lisäksi aamupesulla ja tarvittaessa pyörätuoliin siirtymisessä E-talon 1. krs LAH-asunto aamutoimet hyvin itse liikkuva naisasukas (=lyhytaik. as) siirtyminen E-talosta D-taloon D-talon 3.krs aamutoimet pyörätuoliasukas. Aamupesu sängyssä, vaipan vaihto ja pukeminen. Tekojalan kiinnitys, välikappale haetaan eteisestä. Hoitaja auttaa siirtymään pyörätuoliin ja pöydän ääreen syömään. Hoitaja tiskaa tiskit ja petaa vuoteen. D-talon 3.krs aamutoimet rollaattorilla liikkuva nainen. Pyörätuoli on kasassa eteisessä. Puuro lämmitetään mikrossa ja tarjoillaan kahvi termoskannusta. Annetaan lääkkeet siirtyminen D-talon 4.krs aamutoimet Naisasukas, joka liikkuu omin jaloin. Sängyn vieressä on rollaattori ja sängyssä tuki. Puuro lämmitetään mikrossa, annetaan lääkkeet ja jätetään päiväkahvi termospulloon pöydälle. Hoitaja tiskaa tiskit siirtyminen D-talon 2.krs Mies 90 v. hyväkuntoinen, kävelee omin jaloin mutta huono kuulo. Keppi ja rollaattori apuna tarvittaessa. Annetaan silmätipat ja lääkkeet. Puuro lämmitetään mikrossa. Asunnossa on melko vaikea liikkua, koska se on täynnä huonekaluja siirtyminen D-talon 1.krs A-talon 1.krs:n taukotila siirtyminen hoitajien aamukahvi Hoitaja auttaa naisasukkaan sängystä pystyyn ja taluttaa wc:hen. Asukas liikkuu kepin kanssa. Aamupuuro ja kahvi. Hoitaja tiskaa, antaa lääkkeet ja petaa sängyn. Lähtiessä oven lukko pitää sulkea avaimella. Lukko on asetettu niin, ettei asukkaan sormet voi jäädä väliin. Käydään E-talon yhteistilassa, josta haetaan pyykit ja astiat ja viedään ne palveluosaan. 11

21 Taulukko 7b. Toisen seurantapäivän kuvaus PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS alkaen 1 siirtyminen A-talosta C-taloon hoitaja 2:n mukana C-talon 3.krs aamutoimet Pariskunta, joka asunut 1,5 vuotta asunnossa. Mies liikkuu hitaasti rollaattorin ja kepin kanssa. Rouva liikkuu omin avuin. Asunnossa paljon tavaraa ja huonekaluja. Rollaattoria säilytetään eteisessä. Hoitaja jakaa lääkkeet. On miehen suihkutuspäivä siirtyminen/ reseptin uusiminen palvelurakennuksen kansliaan, jossa hoitaja täyttää reseptin uusimislapun apteekkiin vietäväksi; sieltä A-talon taukotilaan A-talon 1.krs:n taukotila tauko siirtyminen A-talosta C-taloon C-talon 2.krs Palveluosa; saunaosasto alkaen hoitaja 3:n mukana pukeminen ja saunalle lähtö Pariskunnalla, joka asuu kaksiossa, on saunapäivä. Mies on pyörätuolissa, jäykkä liikuteltava. Vaimo liikkuu rollaattorilla. Puetaan molemmat.; mukana lisäksi apulainen siirtyminen siirrytään miehen kanssa pihan poikki saunalle palveluosaan. Vaimo tulee itsekseen rollaattorin avulla perässä saunottaminen Hoitaja saunottaa ja pesee molemmat. Apulainen auttaa riisumisessa ja suihkutuolin siirroissa. Pääsy saunan pesuhuoneeseen pukuhuoneesta on ongelmallista lattian kaatojen vuoksi. Viemäri sijaitsee toiminnallisesti huonossa paikassa. Saunatilat ovat entiset taloyhtiön saunatilat. Ne ovat nykykäyttöön epäkäytännölliset: kynnyksiä on paljon, jyrkkä kaato lattiakaivoon, liukas laattalattia, saunassa kuumia pintoja, kiuas ja lauteet eivät liikuntaesteiselle sopivia. Saunassa on lisäksi heikko valaistus siirtyminen miestä lähdetään viemään jo asunnolle, rouva jää pukemaan vielä. Hoitaja antaa avaimet apulaiselle, jotta tämä pääsee viemään miehen asuntoonsa ja jää itse desinfioimaan ja suihkuttamaan vielä tilat. Yhteenvetona kahdesta seurantapäivästä voidaan todeta, että hoitotyö palvelutalossa on fyysisesti raskasta työtä. Avustettavia oli paljon ja osa asukkaista on hyvin raskaita liikuteltavia. Hoitotoimien ohessa hoitajat mm. tyhjensivät jäteastiat asunnon wc:stä ja keittiöstä ja siirsivät jätepussit käytävälle. Hoitajat käyttivät asunnoissa kertakäyttöhansikkaita, joita vaihdettiin usein. Erityisen huolellista hygieniaa tarvittiin sairaalabakteeritartunnan saaneiden asukkaiden asunnoissa (tutkimuksen aikana kolme asukasta A-talossa). Suurimmat pullonkaulat, jotka aiheuttivat toiminnan hankaluutta hoitotyössä, edestakaista liikennettä sekä turhia askeleita, olivat vaippojen ja reseptien säilytys ja käsittely sekä ruokailuun liittyvät toimet. Vaippasäkkejä säilytetään enimmäkseen asunnoissa, jolloin ne valtaavat asunnon eteis- ja säilytystiloista suuren osan. Ongelma aiheutuu pääosin suurista vaippojen hankintaeristä. Asukkaille tilataan vaipat kerralla kolmen kuukauden tarvetta varten ja vaippasäkit säilytetään asunnoissa. 12

22 Asukkaiden reseptien uusinta aiheutti hoitajien kulkemista asunnon ja palvelurakennuksessa sijaitsevan toimiston välillä muiden tehtävien välissä. Tilattujen lääkkeiden mukana resepti palautuu asukkaalle takaisin asuntoon. Saunotus palveluosan saunaosastossa osoittautui myös hankalaksi. Pesuhuoneen lattiakaivon väärä sijainti ja lattiakallistukset aiheuttivat vaaratilanteita pukuhuoneesta pesuhuoneen puolelle siirryttäessä. Huononäköisen ja huonojalkaisen asukkaan liukastumisvaara oli suuri. Lattiakallistuksista johtuen myös pesussa apuvälineenä käytettävän pyörällisen pesuistuimen liikuttelu oli hoitajalle hankalaa. Ruokailu tapahtui tarkasteluhetkellä palveluosan ruokasalissa, minne hoitajat kuljettivat pyörätuoliasukkaista ne, jotka eivät sinne omin avuin pääse. Lisäksi hoitajat avustivat asukkaita ruokailussa. Osalle asukkaista ruoka vietiin jakelukeittiöstä asuntoon erikseen lämpöpakkauksessa. Muita esille tulevia ongelmia aiheuttivat pyykki- ja jätepussit, erityisesti suuri määrä vaippajätettä, mitä säilytettiin osan aikaa päivästä asuinkerrosten käytävillä. Hoitajat itse pitivät suurimpana epäkohtana asuntojen suihkutiloja, joissa työskentely on epäergonomista ja muutenkin hankalaa. Myös 1990-luvulla remontoidut ja laajennetut kylpyhuoneet olivat hoitajien mukaan avustamisen kannalta hankalia, koska wc-istuimen vieressä ei ole riittävästi tilaa. Etenkin, jos hoitotoimenpide vaati kahta hoitajaa, oli wc-istuimen ympärillä oleva tila täysin riittämätön. Hoitajien toiveena oli saada lisää pöytätilaa hoitajien yhteiskäytössä olevaan työtilaan, jossa mm. lääkereseptien uusiminen tapahtuu. Ovien lukitusongelmat (suuret avainniput sekä ongelmat ovien avaamisessa ja sulkemisessa) ja käytävävalojen ajoittainen toimimattomuus aiheuttavat usein ongelmatilanteita. Myös asuntojen huono valaistus ja palvelurakennuksen saunatilojen epäkäytännöllisyys koettiin puutteina. Seurannan aikana tutkijan huomiota kiinnitti hoitajan matkapuhelimen soiminen useasti kesken hoidon. Kannettava puhelin soidessaan häiritsi itse hoitotapahtumaa, eikä hoitaja pystynyt aina vastaamaan puhelimeen (sairaalabakteeripotilaan huone, jossa hygieniavaatimukset ovat suuret). Toisaalta kannettava puhelin on otettu käyttöön juuri hoitajan nopean tavoitettavuuden vuoksi. 13

23 3.3 Tutkitut palvelumallit Tutkimuksessa kehitetty Keskittämis-Hajauttamis -malli kohdistettiin avustettavien asukkaiden ruokailuun ja saunottamiseen. Ruokailuun liittyvissä kustannusvertailuissa otettiin laskemiin mukaan ruokailu- ja keittiötilojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset, hoitajien suorittaman asukkaiden ruokailuun kuljettamisen kustannusvaikutukset sekä muut ruokailuun liittyvät toiminnalliset kustannukset. Tutkimuksessa laadittiin palvelutalon ruokailun nelikenttä -jako, joka sisältää neljä erilaista palveluvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on kaksi muuttujaa, josta toinen on ruokailun hajauttaminen ruokailusoluihin ja toinen on ruoanvalmistuksen ulkoistaminen. Näin saatiin nelikenttään yhdistelmät, joissa Ke -yhdistelmissä on sekä itse valmistettu ruoka -vaihtoehto että ruokapalvelu -vaihtoehto ja Ha -yhdistelmissä vastaavat vaihtoehdot. Kuvassa 4 on esitetty nelikenttäyhdistelmät sisältökuvauksineen. Laskelmia varten yhdistelmille valittiin seuraavat lyhenteet: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) OMA KEITTIÖ RUOKAPALVELUT Ke - KESKITETTY -MALLI VAIHTOEHTO KeR1: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruokasali ja oma komponenttikeittiö/2 keittäjää TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen VAIHTOEHTO KeR2: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruoka ostopalveluna - jakelukeittiö, 2 keittäjää TOIMINTA: -pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen Ha HAJAUTETTU -MALLI VAIHTOEHTO HaR1: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - oma komponenttikeittiö/2 keittäjä - ruokasalia ei rakenneta TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka kuljetetaan keittiöltä lämpövaunuissa ruokailusoluihin VAIHTOEHTO HaR2: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - ei rakenneta keittiötä eikä ruokasalia TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka ostopalveluna ateriapakkauksissa suoraan ruokailusoluihin Kuva 4. Palvelutalon ruokailun järjestämismalli 14

24 Seuraavassa kuvasarjassa on esitetty vaihtoehtoratkaisujen väliset tilalliset ja toiminnalliset erot. Merkkien selitykset: porrashuone nivelosa ruokasali tai ruokailutila kerroksissa keittiö pyörätuoliasukkaan kuljetus ruokailutilaan ja takaisin ruokavaunun kuljetus ruokailutiloihin ja takaisin ulkoistettu ruokapalvelu ruoka tuodaan palvelutalon keittiöön 15

25 KeR1 Keskitetty vaihtoehto, jossa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan ruokailemaan palveluosan ruokasaliin. Palveluosaan rakennetaan ruokasalin lisäksi komponenttikeittiö, johon raaka-aineet tuodaan ja keittäjät valmistavat ruuan itse. D E palveluosa A C B KeR2 Keskitetty vaihtoehto, jossa ruokapalvelu tuo puolivalmiin ruuan jakelukeittiöön, missä ruoka lämmitetään (lisäksi astianpesu ja kylmäsäilytys). Vaihtoehto vastaa nykytilannetta. D E palveluosa A C B 16

26 HaR1 Hajautettu vaihtoehto, jossa raaka-aineet tuodaan palveluosan komponenttikeittiöön ja ruoka valmistetaan siellä itse. Keittiöltä ruoka viedään lämpövaunuissa kerroksien ruokailusoluihin. Palveluosasta jää ruokasalin rakennuskustannukset pois. Samoin asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A C B HaR2 Hajautettu vaihtoehto, jossa ruoka tuodaan valmiina ateriapakkauksina ja kuljetetaan suoraan kerrosten ruokailusoluihin. Palveluosan rakennuskustannuksista jäävät pois sekä keittiön että ruokasalin kustannukset. Asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A B C 17

27 3.4 Hoitajien ajankäyttömittausten tulokset Ruokailuun kuljettaminen Tutkija mittasi kolmantena seurantapäivänä hoitajan käyttämää aikaa, kun pyörätuoliasukas kuljetettiin asunnostaan ruokailemaan. Mittaus tehtiin eri etäisyyksillä ruokailupaikasta sijaitsevista asunnoista, läheltä nivelkohtaa 1. kerroksesta sekä kauimmaisesta ylimmän kerroksen asunnosta. Ulkokautta ruokasaliin siirtyminen edellyttää kylminä vuodenaikoina asukkaan pukemista ulkovaatteisiin, mihin kuluu enemmän hoitajan aikaa kuin liikuttaessa vain rakennuksen sisällä. Tämä otettiin mittauksissa ja laskelmissa huomioon. Ajankäytön mittauksessa otettiin huomioon myös aika, joka hoitajalta kuluu, kun hän siirtyy ruokailuun kuljetuksen jälkeen hakemaan seuraavaa kuljetettavaa, samoin ruokailusta poishakemisen aika (taulukko 8 ja 9). Taulukko 8. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (Ke) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 2 2 yhteensä asunto 4.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 3 3 yhteensä Keskitetty -mallissa oletettiin, että vain kesä- ja heinäkuussa ulkokautta mennessä ei tarvitse erityisesti pukeutua lämpimämmin. Näin voidaan tuloksista laskea keskimääräinen ajankäyttö seuraavan kaavan mukaan: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*15+10/12*21)] : 2 = 19 (min/asukas/ruokailukerta) 18

28 Taulukko 9. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (Ha) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen 2 kuljetus "niveleen" 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen 2 niveleen 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 Hajautettu mallissa aikaa kuluu keskimäärin 3,25 min/ asukas/ ruokailukerta. Vuodessa asukkaan ruokailuun kuljettamiseen käytetyt ajat tunneiksi muutettuina ovat 116 h/asukas (keskitetty) ja 21 h/asukas (hajautettu) Saunaan kuljettaminen Saunotuksen osalta hoitajien ajankäyttömittaus suoritettiin samaan tapaan kuin ruokailuun kuljetus. Taulukoissa 10 ja 11 on esitetty saunaan kuljetukseen käytetty aika keskitetyssä ja hajautetussa saunotusmallissa. Taulukko 10. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (KeS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä asunto 4.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä Saunaan kuljetuksessa keskimääräinen ajankäyttö keskitetty mallissa on: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*14+10/12*20)] : 2 = 18,5 (min/asukas/saunotuskerta) 19

29 Taulukko 11. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (HaS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 Keskimääräinen saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika hajautettu mallissa on joka kerroksessa 5 min/asukas/saunotuskerta. Saunotus tapahtuu vain kerran viikossa, joten vuodessa saunaan kuljettaminen vaatii hoitajan työaikaa keskimäärin 16 h/asukas (keskitetty) ja 4,3 h/asukas (hajautettu). 20

30 3.5 Kustannuslaskelmien tulokset Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Tilakustannukset Neljälle vaihtoehdolle laskettiin tilakustannukset ottaen huomioon keittiö- ja ruokailutilojen rakennus- ja ylläpitokustannukset (taulukot 12 ja 13). Rakennuskustannukset (uudishinta tai korjauskustannus) jaettiin vuosikustannuksiksi (annuiteeteiksi) käyttäen pitoaikana 25 vuotta ja reaalikorkona 4 %. Laskelmissa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) Taulukko 12. Palveluosan (ruokasali ja/tai keittiö) tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukk. asuntoja pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. asuk.yht. lkm lkm 2 m /v /v /v /v KeR KeR HaR HaR Taulukko 13. Uuden hajautetun ruokailusoluvaihtoehdon tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). koneet/ pinta-ala korj.aste korj.kust. laitteet annuiteetti ylläp.kust. tilakust. tilakust/asuk vuokratappio/as tilakust/ asuk.yht. m 2 % /v /v /v /v /v /v KeR KeR HaR HaR Ruokailusolujen muutoskorjauskustannusten laskelmissa huomioitiin, että hajautettu vaihtoehdoissa on kerroksien ruokailusolujen keittiönurkkaukset varustettava pakastelokerollisella jääkaapilla, astianpesukoneella, ruostumattomalla terästasolla sekä vesiliittymällä (taulukossa sarake koneet/laitteet). Lisäksi vaihtoehdossa HaR1 on ko. kustannuksiin sisällytetty kuusi ruokavaunua /kpl Ruokasolun aiheuttama vuokratappio Ruokasolun rakentaminen asunnon paikalle aiheuttaa vuodessa vuokratappiota 12 asunnon (kukin 30m2) osalta yhteensä 12*12*30*5,71 = , kun neliövuokra on 5,71 /kk. Koska hajautetussa mallissa kaikki asukkaat käyttävät ruokasoluja, 21

31 kohdistetaan myös vuokratappio kaikille, joten se on asukasta kohden 184 (taulukko 14). Taulukkoon 14 on koottu yhteen palveluosan ja ruokailusolujen tilakustannukset sekä syntyvä vuokratappio yhtä asukasta kohden ja lisäksi verrattu tuloksia suhteessa toisiinsa. Taulukko 14. Palveluosan ja ruokailutilan tilakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). palveluosa tilakust/asuk ruokailusolut tilakust/asuk vuokra- tappio/asuk yhteensä tilakust/asuk suhde /v /v /v /v KeR ,22 KeR ,00 HaR ,12 HaR ,38 Tilakustannuksiltaan halvimmaksi osoittautui vaihtoehto, missä ruokailu on keskitetty ruokasaliin ja ruoka tuodaan talon ulkopuolelta (KeR2). Kalleimman vaihtoehdon, missä ruokailu on hajautettu kerroksiin ja lisäksi palvelurakennukseen rakennetaan komponenttikeittiö (HaR1), tilakustannukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon (KeR2) Toimintakustannuslaskelmat Neljän vaihtoehtoisen ruokailumallin toimintakustannuksissa otettiin laskelmissa huomioon: asukkaan kuljettaminen ruokailuun (ruokasaliin tai hajautettuun ruokailusoluun), ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun sekä aterian kustannus. Asukkaan kuljettaminen ruokailuun Lähtökohtana oli, että asukas kuljetetaan kaksi kertaa päivässä ruokasaliin ruokailemaan. Hoitajan palkkakustannuksena käytettiin 17 /h sisältäen sosiaalikulumaksut. Ruokailukuljetusten vuosittaiseksi kokonaiskustannukseksi saatiin keskitetty mallissa 17 *116*2 = /asukas ja hajautettu mallissa 17 *21*2 = 714 /asukas. Talossa on 50 kuljetettavaa asukasta. Siten vuodessa syntyy kuljetuskustannuksia keskitetty -vaihtoehdoissa 50*3 944 = ja hajautettu vaihtoehdoissa 50*714 = (taulukko 16). 22

32 Ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun HaR1 vaihtoehdossa ruokavaunut kuljetetaan komponenttikeittiöltä kerroksien ruokailusoluihin ruokailua varten. Yhden vaunun kuljetus ruokailusoluihin ja takaisin kestää edestakaisin keskimäärin 20min/ ruokailukerta. Päivässä ateriakuljetuksia on kaksi, vaunuja tarvitaan kaksi (vaunu/2 kerrosta) jokaista taloa kohti eli yhteensä kuusi, joten HaR1-vaihtoehdossa syntyy vuodessa ruokavaunun kuljettamiskustannuksia 20* 2*6* 365/ 60*17 = (taulukko 15). Laskelmassa oletetaan, että vaunun siirto kahden kerroksen välillä tapahtuu jakoon osallistuvien hoitajien toimesta eikä näin ollen ole kuljetuslaskelmassa mukana. Ruokapalvelukustannukset Vaihtoehdoissa KeR2 ja HaR2 käytetään ulkopuolista ruokapalvelua. Ruokapalvelukustannukseksi Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikkö arvioi 4,10 /ateria vaihtoehdossa KeR2 ja 8,40 /ateria vaihtoehdossa HaR2. Ruoka kuljetetaan kaksi kertaa päivässä palvelutalolle. Vaihtoehdolle KeR2 saatiin näin ruokapalvelukustannuksiksi 4,10*146*2*365= /v ja vaihtoehdolle HaR2 8,40*134*2*365= /v (taulukko 15). Keittäjän palkkakustannukset Jakelu- ja komponenttikeittiössä toimivan keittäjän palkan vuosikustannusarvio sosiaalikuluineen on Keittiöissä työskentelee vähintään kaksi keittäjää päivän aikana, joten keittäjien palkkakustannus on molemmissa keskitetty malleissa sekä hajautettu -mallissa HaR *2= /v (taulukko 15). Valmiin aterian kustannus Vaihtoehdoissa KeR1 ja HaR1 on lisäksi laskettava kahden päivittäisen valmiin aterian kustannusosuus eli mitä ruoka itse valmistettuna raaka-ainekustannuksineen maksaa. Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikön arvion mukaan valmiin aterian kustannus on molemmissa vaihtoehdossa 3,80 /ateria. Vaihtoehtojen asukasmäärien eron ollessa 12 asukasta, saadaan KeR1:lle kahden aterian vuosikustannukseksi 3,80*146*2*365 = ja HaR1:lle 3,80*134*2*365 = Ruokailun toimintakustannukset yhteensä Taulukkoon 15 on koottu kaikki toimintakustannukset asukasta kohden ja laskettu kustannukset yhteen. Lisäksi taulukossa on verrattu edullisimman vaihtoehdon suhdetta muihin vaihtoehtoihin. Ruokailun osalta toimintakustannuksiltaan halvimmaksi (3 259 /asukas/v.) osoittautui vaihtoehto HaR1, missä ruokailu hajautetaan ruokailusoluihin ja ruoka valmistetaan itse palvelurakennuksen komponenttikeittiössä. Kalleimman vaihtoehdon 23

33 HaR2, jossa ruokapalvelu huolehtii kokonaisuudessaan aterioista, toimintakustannukset ovat 80% korkeammat kuin halvimman vaihtoehdon HaR1 (taulukko 15). Taulukko 15. Vaihtoehtoisten ruokailumallien vuosittaiset toimintakustannukset (Kustannustieto 1/2005). asukkaita asukk. ruok. kuljetus 50 asukkaan kuljetus ruokavaunun kuljetus ruokapalvelukustannus lkm /v /v /v /v /v /v /v /v/as KeR ,36 KeR ,42 HaR ,00 HaR ,80 keittäjien (2) palkkakust. valmiin aterian kustannus toimintakustannukset yht. toimintakust. yht./ asukas suhde Kokonaiskustannukset Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Lopuksi laskettiin ruokailun tilakustannusten ja toimintakustannusten yhteisvaikutus yhtä asukasta kohti. Kokonaiskustannukset ovat korkeimmat (6 647 /asukas/v) vaihtoehdossa, jossa ruokailu tapahtuu asuinkerroksiin hajautetuissa ruokailusoluissa ja ulkopuolinen ruokapalvelu tuo soluihin valmiit annokset (HaR2). Kyseinen vaihtoehto on 49% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto HaR1, jossa ruokailu on hajautettu kerroksiin ja ruoka valmistetaan oman henkilökunnan toimesta talon omassa komponenttikeittiössä (4 454 /asukas/v) (taulukko 16). Taulukko 16. Ruokailun vuosittaiset tila- ja toimintakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukas toim.kust./ asukas kokon.kust/ asukas /v /v /v suhde KeR ,15 KeR ,17 HaR ,00 HaR ,49 Toimintakustannusten huomioon ottaminen muutti laskelmassa korjausmallien taloudellisuusasetelmaa merkittävästi lopputulosten osalta, kun verrataan tilanteeseen, missä tarkasteltiin vain tilakustannuksia. Tilakustannuksiltaan muita vaihtoehtoja huomattavasti kalliimpi vaihtoehto HaR1, jossa ruokaillaan kerrosten ruokailusoluissa ja rakennetaan komponenttikeittiö, osoittautuikin toimintakustannusten huomioimisen jälkeen halvimmaksi vaihtoehdoksi. 24

34 3.5.2 Keskitetty vs. hajautettu saunotus Asukkaiden saunottamista käsittelevässä laskelmassa oli vain kaksi perusmallia: keskitetty vaihtoehto KeS, missä rakennetaan saunaosasto ainoastaan palveluosaan ja hajautettu vaihtoehto HaS, missä palveluosassa sijaitsevan saunaosaston lisäksi rakennetaan viisi kerrossaunaa pyörätuoliasukkaita varten. Kokonaiskustannusten laskemiseksi oli selvitettävä ensin saunojen rakentamisesta aiheutuvat tilakustannukset. Laskelmassa on huomioitu, että HaS mallissa samalla poistuu viisi asuntoa/asukasta, jolloin syntyy vuokratappiota noiden asuntojen osalta. Toimintakustannuksiin kuuluvat saunaan kuljetuksen tuottavuusmittauksien tulokset. Saunavaihtoehtojen tilaohjelmat on esitetty taulukoissa 3 ja Tilakustannuslaskelmat Palveluosaan rakennettavan saunaosaston, jonka pinta-ala on 86 m 2, vuosikustannukseksi saadaan KeS -mallissa Kerroksiin rakennettavien viiden saunaosaston, joiden yhteispinta-ala on 290 m2 ja palveluosaan rakennettava 86 m 2 :n saunaosaston yhteiskustannuksiksi saadaan HaS mallissa vuodessa (taulukko 17). Taulukko 17. Saunaosastojen tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). saunojen asukk. pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. lkm m 2 /v /v /v KeS HaS KeS = Keskitetty, jossa saunaosasto palveluosassa HaS = Hajautettu, jossa viisi kerrossaunaa sekä saunaosasto palveluosassa Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio Kerrossaunojen rakentamiseen käytettyjen viiden asunnon, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio laskettiin niitä 50:ä pyörätuoliasukasta kohden, jotka kerrossaunoja käyttävät. Neliövuokra kuukaudessa on 5,71 /m 2. Vuokratappioksi saatiin vuodessa (12*5*30*5,71 )/50 = 206. Se lisättiin tilakustannusten määrään (taulukko 19) Toimintakustannuslaskelmat Toimintakustannusten vaikutuksen selvittämistä varten tehtiin laskelma, jossa mitattiin keskimääräinen aika pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukselle ottaen huomioon, että talviaikaan kuljetukseen pihan poikki kuluu hieman enemmän aikaa. Tilannetta verrattiin vaihtoehtoon, jossa kuljetus tapahtui vain oman kerroksen saunaosastoon. Tilanne on aivan sama kuin ruokailuun kuljetuksen kohdalla, joten vastaavalla tavalla laskettuna saadaan keskitetty vaihtoehdossa keskimääräiseksi ajankäytöksi 25

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5)

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) hankenumero: MATINKYLÄN ELÄ JA ASU SENIORIKESKUS Asuntoja: 1 x 23 + 5 x 28 163 (yksiöitä a 25m2) Henkilökunta: yhteensä noin 145, luku sisältää alueellisen kotihoidon ja tukipalvelujen

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ - VANHUSTEN PALVELUTALON KORJAUSMALLI

DIPLOMITYÖ - VANHUSTEN PALVELUTALON KORJAUSMALLI 30.8.2005 MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI TEKNILLINEN KORKEAKOULU - ARKKITEHTIOSASTO Sisällys Alkusanat 3 Diplomityön tiivistelmä 4 Abstract of Master s Thesis 4 1 Johdanto

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Partalanmäen tehostetun palveluasumisen yksikkö sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Tehostettu Palvelukoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ympärivuorokautista hoivaa. Asiakkaat valitaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS

Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS Sivu 1 / 11 Pöytyän kunta RUOKAPALVELUSELVITYS 16.1.2015 Sivu 2 / 11 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Keskuskeittiöön keskittämisen tavoitteet... 3 Keskuskeittiöön laajuuteen ja kustannuksiin vaikuttaa...

Lisätiedot

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa

PAIMIO LIITE 3 20.08.2015. PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa PAIMIO LIITE 3 20.08.2015 Palvelukuvaus PaltanPadan valmistuskeittiöstä : Paltantie 4 PaltanPadan valmistuskeittiön kuljetusaikataulu kaikkina päivinä vuodessa Kuljetuskohteet maanantai - perjantai : Reitti

Lisätiedot

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00

Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Lemin Vanamokodin asukkaiden omaisille ja läheisille tiedotus- ja keskustelutilaisuus tiistaina 1.12.2015 klo 17.00 Mukana infossa Saimaan Tukipalvelut Oy:n edustaja Lauritsalan apteekin edustajat Eksoten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) 409 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2011-008163 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä osoitteeseen Suezinkatu

Lisätiedot

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen 14.06.2016 Sivu 1 / 1 2646/2016 10.03.02 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 Heidi

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

HEKA TAPANINVAINIO VIHERVARPUSENTIE 3 Vihervarpusentie 3, 5, 7, 9 00730 Helsinki Vuokrausaineisto

HEKA TAPANINVAINIO VIHERVARPUSENTIE 3 Vihervarpusentie 3, 5, 7, 9 00730 Helsinki Vuokrausaineisto Kerrostalo Vihervarpusentie Rivitalot Vihervarpusentie, ja 9 avainnekuvat ovat taiteellinen näkemys kohteesta eikä kaikin osin vastaa rakennettavaa kohdetta. EKA TAPANINVAINIO VIERVARPUSENTIE 000 elsinki

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014

Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Tilaohjelma 2014 Ympäristöpalvelut PS 19.3.2014 Terveyskeskuksen valmistavan keittiön muuttaminen jakelukeittiöksi Nykyinen keittiö on suunniteltu jakelukeittiöksi terveyskeskuksen perusparannushankkeessa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi

Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä. Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi Vanhusten Etähuolenpitojärjestelmä Hyvinvointiteknologiaa vanhuksille ja vammaisille kotona asumisen tueksi ArctiCaren tavoitteet Vanhusten hyvinvointi ja parempi elämänlaatu tutussa ympäristössä Turvallisuuden

Lisätiedot

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013

TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ. Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 TERVETULOA RESPECTAAN ДОБРО ПОЖАЛОВАТЬ Juha Peltoniemi Respecta Oy 7.11.2013 Respecta Respecta Oy tuottaa apuvälineisiin perustuvia tutkittuja ja yksilöllisiä palveluja, joiden tavoitteena on ihmisen itsenäisen

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA

SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA SUJUVAA ARKEA MYÖS HUOMENNA Toimivuutta ja turvallisuutta asumiseen helposti poistettavat esteet seminaari Hyvä Ikä messut, Tampere 25.9.2014, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT IKÄÄNTYNYT HALUAA ASUA:

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Esteetön asuminen ja eläminen

Esteetön asuminen ja eläminen Esteetön asuminen ja eläminen HEA loppuseminaari 19.11.2013 Tuula Hämäläinen, lehtori Sanna Spets, lehtori Saimaan AMK Mitä on hyvä vanheneminen? Hyvä vanheneminen on kohtuullinen määrä sapuskaa, lämmintä

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

Rauman yleiskaavan strateginen osa

Rauman yleiskaavan strateginen osa KUNTATALOUSTARKASTELU Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen ja hajautumisen vaikutukset sosiaalitoimen ja terveydenhuollon kustannuksiin Rauman kaupunki Eriksson Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka

4 Eronnut. Asuu hakijan kanssa Osoite Postinumero ja osoitetoimipaikka Kannelmäki / Haaga ASUNTOHAKEMUS (voimassa vuoden) ASUNTOHAKEMUKSEN UUSIMINEN 1 (2) HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja entiset nimet (painokirjaimin) Etunimet Henkilötunnus Henkikirjoituspaikka Alkaen,

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

210 737 AK. V kellari = 345,0 m 2. Eteva ARK 628 01-1. Kivistöntie. Koulutie. Kivistöntien hoivakoti ja palveluasunnot.

210 737 AK. V kellari = 345,0 m 2. Eteva ARK 628 01-1. Kivistöntie. Koulutie. Kivistöntien hoivakoti ja palveluasunnot. 1 2 4 5 6 7 8 9 1 2 4 5 Laajuuslaskelmat 74,60 Tonttialueen rakennusoikeus 4 600 m 2 Kerrosala (SFS 519) US= 250 mm K (VSS -tila) 11 m 2 11 m 2 1. kerros 1 01 m 2 1 259 m 2 2. kerros 1 08 m 2 1 266 m 2.

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % %

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % % ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KOTIHOIDON MAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 16.12.2015, liite nro 4 Äänekoski Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta Tuntia kuukaudessa

Lisätiedot

Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki

Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki Mitä arjen jokapäiväinen apu maksaa? VERO2013 Tutkija Taija Härkki VERO2013 Palveluja kotiin vai koti palvelujen luokse Kas siinä pulma! 3 13.3.2013 copyright@www.elias.fi.2013. Palveluja Kotiin siivousta,

Lisätiedot

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI hanke 2011-2014 Tavoitteet Suunnitella ja rakentaa itsenäisen asumisen mahdollistava tulevaisuuden koti ikääntyville liikuntarajoitteisille muita eritystarpeita

Lisätiedot

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike

Keittäjä 1.1.2015. TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike 1.1.2015 TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Keittäjä Työpaikka (fyysisen työympäristön kuvaus) Huutjärven koulukeskuksen keskuskeittiö sekä muut koulukeittiöt Pyhtäällä YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 26.1.2016 4 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.5.2016 ALKAEN Liite nro 1 RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY. Korjausneuvonta VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY Korjausneuvonta Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn

Lisätiedot

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset

FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 1991 : vaikeammin kehitysvammaiset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2208 Kehitysvammaisten elämälaatu 99 : vaikeammin kehitysvammaiset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen

Yhdessä Huomiseen. Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Yhdessä Huomiseen Kotosalla luo laatua ikääntyvän asumiseen Kotosalla on turvallinen, luotettava ja yhteisöllinen Kotosalla on YH Länsi Oy:n ja Kotosalla Säätiön kehittämä nykyaikainen ja toimiva asumismuoto

Lisätiedot

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 7. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 7. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 7 Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Helminauha 12 70840 Kuopio Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Harkkorunko-rappaus

Lisätiedot

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1

Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 Loimaan kaupunki Tilattavan siivouspalvelun kuvaus ja vähimmäisvaatimukset Liite 1 1.YHTEISKOULU, HIRVIKOSKEN YHTENÄISKOULU JA KESKUSKOULU Työkorkeus ylläpitosiivouksessa on ylettyvyyskorkeus, harvemmin

Lisätiedot

HANKINTAHINTA. KUSTANNUSMUISTIO 4.2.2013 Sivu 1/2. Helsingin seurakuntayhtymä Marko Hakkarainen

HANKINTAHINTA. KUSTANNUSMUISTIO 4.2.2013 Sivu 1/2. Helsingin seurakuntayhtymä Marko Hakkarainen KUSTANNUSMUISTIO 4.2.2013 Sivu 1/2 Tilaaja: Helsingin seurakuntayhtymä Marko Hakkarainen Hanke: Malmin hautausmaa, huoltorakennus K57 ja vedenpumppausasema HANKINTAHINTA 1.1 Laskenta-aineisto Hankintahinta

Lisätiedot

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin

Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Älyhyvä kaupunki vastaa makrotrendeihin Tausta Health City Finland Oy, osa Cor Group -konsernia (1989 ) Työntekijöitä koko konsernissa noin 1000 Toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhä, OTK, 43 v. Makrotrendit

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT Sosiaali- ja terveyslautakunta 19.8.2013 11 Liite 1.4.4. VANTAAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Vanhus- ja vammaispalvelut KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN ASIAKKUUSKRITEERIT 1.9.2013 ALKAEN

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET TARJOUSPYYNTÖ/ LIITE 4 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET Espoon kaupungin terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen

Lisätiedot

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA

JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA JAKSOTTAISHOITO KANERVALASSA Palvelukeskus Kanervalassa on varattuna hoitopaikkoja lyhytaikaista hoitoa tarvitseville asiakkaille. Paikat on tarkoitettu pääsääntöisesti omaishoitajien vapaapäivien ajaksi

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot