Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234"

Transkriptio

1 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

2 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO Leena Aalto, Arto Saari TEKNILLINEN KORKEAKOULU TEKNISKA HÖGSKOLAN HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY TECHNISCHE UNIVERSITÄT HELSINKI UNIVERSITE DE TECHNOLOGIE D HELSINKI

3 Jakelu: Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous PL TKK Puh Fax Leena Aalto, Arto Saari ISBN ISSN Otamedia Oy 1. painos (200kpl) Espoo 2007

4 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Osasto/laboratorio ja URL/verkko-osoite TIIVISTELMÄSIVU Julkaisija Tekijä(t) Julkaisun nimi Tiivistelmä Asiasanat (avainsanat) ja luokat Paikka Vuosi Sivumäärä Julkaisun kieli Tiivistelmän kieli ISBN (painettu) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN ja osan numero tai raporttitunnus (elektroninen) URL (verkko-osoite) Muuta bibliografista tietoa (painos, kuvat, taulukot, liitteet)

5 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department/laboratory and URL/Internet address ABSTRACT PAGE Publisher Author (s) Title Abstract Keywords and classification Place Year Number of pages Language of publication Language of abstract ISBN (printed) ISSN and number or report code (printed) ISBN (electronic) ISSN and number or report code (electronic) URL (Internet address) Supplementary bibliographic data (edition, figures, tables, appendices)

6 Alkusanat Teknillisessä korkeakoulussa on toteutettu vuosina TeTT Esteettömyys asuinrakennuksissa (Toimivuus Esteettisyys Turvallisuus Taloudellisuus) -tutkimushanke. Hankkeen päätoteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun SOTERA-instituutti, josta hankkeen vastuullisena johtajana toimi professori Tuomo Siitonen. TeTT -hankkeen muita toteuttajia olivat Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratorio ja Valaistuslaboratorio sekä Kuopion aluetyöterveyslaitos. TeTT-hankkeen rahoittivat TEKES (iwell-ohjelma), Työsuojelurahasto, Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Museovirasto, Elektro Valo Oy, KOy Helsingin Palveluasunnot, Lumon Oy, Martela Oy, Proteesisäätiö, Puuhuone Ars Oy, Respecta Oy, TepComp Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, Väinö Korpinen Oy ja YIT-yhtymä Oyj. TeTT -hankkeen johtoryhmään kuuluivat puheenjohtajina kehittämispäällikkö Kirsti Pesola Vanhustyön keskusliitosta ja toimitusjohtaja Tarja Närvänen Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnoista. Muita johtoryhmän jäseniä olivat teknologia-asiantuntijat Kristiina Koskiaho, Satu Haaparanta ja Olli-Pekka Nordlund Tekesin iwell -ohjelmasta, toimitusjohtaja Veli-Pekka Cajan Respecta Oy:stä, markkinointijohtaja Erkki Hilliaho Lumon Oy:stä, toimitusjohtaja Ismo Flemming Elektro Valo Oy:stä, toimitusjohtaja Ippa Hertzberg Väinö Korpinen Oy:stä, hallintojohtaja Anne-Marie Krogars Proteesisäätiöstä, ylihoitaja Elina Kylmänen-Kurkela Espoon kaupungista, projektipäällikkö Markku Lehto Martela Oy:stä, arkkitehti Tommi Lindh Museovirastosta, toimitusjohtaja Heikki Mustonen TepComp Oy:stä, korjausneuvoja Ilkka Parviainen Vantaan kaupungista, projektipäällikkö Pirjo Pernu YIT-Yhtymä Oyj:stä, hallituksen puheenjohtaja Antti Punkari ja toimitusjohtaja Timo Punkari Puuhuone Ars Oy:stä, toiminnanjohtaja Anne Wasén ja Tiina Petäjävaara Helsingin kaupungista sekä tutkimusasiamies Ilkka Tahvanainen Työsuojelurahastosta. Nyt käsillä olevaan julkaisuun liittyvä osatutkimus Tehokas palvelutalo on tehty Teknillisen korkeakoulun Rakentamistalouden laboratoriossa työryhmän tekn.tri, dosentti Arto Saari ja arkkitehti Leena Aalto toimesta. He ovat myös kirjoittaneet tämän julkaisun. Käynnistävä lähtökohta tälle osatutkimukselle on ollut Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosastolla vuonna 2005 tehty Marko Rajalan diplomityö, joka sisältää Syystien palvelutalon korjauksen koesuunnitelmat. Espoo Arto Saari Dosentti Leena Aalto Arkkitehti SAFA

7

8 Sisällysluettelo: Tiivistelmä Abstract Alkusanat 1. JOHDANTO TUTKIMUSMENETELMÄ YLEISTÄ KÄYTETYSTÄ MENETELMÄSTÄ TUTKIMUSKOHDE TUTKIMUKSEN KULKU U Mallin laatiminen Kenttähavainnointi Laskelmien suoritus TULOKSET KESKITETTY VS. HAJAUTETTU PALVELUTALOMALLI KENTTÄHAVAINNOINNIN TULOKSET TUTKITUT PALVELUMALLIT HOITAJIEN AJANKÄYTTÖMITTAUSTEN TULOKSET Ruokailuun kuljettaminen Saunaan kuljettaminen KUSTANNUSLASKELMIEN TULOKSET Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Tilakustannukset Ruokasolun aiheuttama vuokratappio Toimintakustannuslaskelmat Kokonaiskustannukset Keskitetty vs. hajautettu saunotus Tilakustannuslaskelmat Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio Toimintakustannuslaskelmat Saunotusvertailun kokonaiskustannuslaskelmat YHTEENVETO JA TULOSTEN ARVIOINTI KESKEISET LÖYDÖKSET TULOSTEN SUHDE AIKAISEMPIIN TUTKIMUKSIIN TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA YLEISTETTÄVYYS SUOSITUKSET ERI TOIMIJOILLE JATKOTUTKIMUSAIHEET LÄHTEET... 30

9

10 1. Johdanto Suomen väestörakenne muuttuu ja iäkkäiden osuus lähivuosina kasvaa merkittävästi. Väestön ikääntyminen on suuri haaste yhteiskunnalle. Luoman et al. (2003) mukaan ikääntyneiden vuotiaiden lukumäärän nopein kasvu ajoittuu 2010-vuosikymmenelle, ja tätä vanhempien vanhusten lukumäärän nopein kasvu seuraavalle vuosikymmenelle. Neljännesvuosisadassa Suomen vuotiaiden lukumäärä yli puolitoistakertaistuu miljoonaan ja neljässä vuosikymmenessä yli 80-vuotiaiden lukumäärä melkein kolminkertaistuu puoleen miljoonaan henkeen. Samanlainen suuntaus on havaittavissa myös muissa länsimaissa. Kuvassa 1 on esitetty arvio Suomen väestöstä ikäryhmittäin vuosina Kuva 1. Suomen väestö ikäryhmittäin vuosina , milj. henkeä (Luoma et al. 2003) 1

11 Iän myötä ihmisten avuntarpeen määrä lisääntyy. Arvioiden mukaan Suomessa % yli 65-vuotiaista tarvitsee jotakin apua selviytymisessään. Avun tarve kasvaa ikääntymisen myötä niin, että yli 80-vuotiaista jo noin joka viides tarvitsee paljon apua päivittäin (Vaarama 1995). Taulukossa 1 on esitetty arvio avuntarpeessa olevien vanhusten määrästä vuosina Tämä yhdistettynä vanhusväestön voimakkaaseen kasvuun tarkoittaa sitä, että iäkkäiden asumismuotoihin ja hoivapalveluihin sekä niiden kustannuksiin on kohdistettava voimakkaita kehittämispanoksia. Taulukko 1. Avuntarvitsijoiden määrä toimintakykytutkimuksien perusteella vuosina (Vaarama 1995) Avun tarve Yleensä (30-40 % yli 65-vuotiaista) Jatkuvasti paljon (30 % yli 75- vuotiaista) Päivittäin paljon (20 % yli 80- vuotiaista) Vaikka suurin osa ikääntyneistä on varsin hyväkuntoisia, tarvitaan yhä enemmän pysyväishoitopaikkoja, uusia palveluasumismuotoja sekä erilaisia omassa kodissa asumista helpottavia palveluita. Myös monipuolista hoitoa ja kuntoutusta tarvitaan lisää. Vanhusten terveyttä, elämänlaatua ja omin voimin selviytymistä tulee pyrkiä pitämään yllä jatkuvasti. Palvelujen laatuun ja määrään joudutaan kiinnittämään tulevina vuosina entistä enemmän huomiota. Palvelujen sisältö tulee väistämättä muuttumaan, koska palvelujen tarvitsijat vaativat jatkossa parempia palveluita. Etenkin, kun heillä on myös varaa maksaa saamistaan palveluista. Hoiva-alan työntekijöiden työolot eivät myöskään ole kunnossa. Pekkarisen et al. (2004) mukaan hoiva-alan työntekijöitä vaivaavat eniten vanhusten laitoshoidon perinteiset rasitustekijät, kiire ja fyysinen kuormitus. Ne altistavat työntekijät sekä psyykkiselle että fyysiselle oireilulle. Tutkimuksen mukaan työntekijöiden hyvinvointia heikentävät lisäksi työrooleihin liittyvät ristiriitaisuudet ja epäselvyydet. Kiirettä ja työn raskautta koetaan erityisesti osastoilla, joilla hoidetaan huonokuntoisia, fyysiseltä toimintakyvyltään heikkoja vanhuksia. Työntekijät altistuvat etenkin hankalien nostojen ja työasentojen tuottamalle ergonomiselle rasitukselle. Lisäksi työtilan puute aiheuttaa ongelmia niissä yksiköissä, joissa asiakkaat tarvitsevat runsaasti apua päivittäisissä toiminnoissaan. Tilaratkaisujen vaikuttavuutta palvelujen laatuun ja kustannusten muodostumiseen ei ole juurikaan tutkittu. Tilaratkaisujen vaikutusta tiloissa tapahtuvan toiminnan kustannuksiin ja sitä kautta kokonaiskustannusten muodostumiseen onkin syytä tarkastella aiempaa laajemmin. Kustannustehokkaan hoivatoiminnan kannalta tulee kustannuksia tarkastella aina osatekijöiden summana, ei vain yhden tekijän kannalta. Kun hoivatyötä arvioidaan 2

12 kokonaisuutena, tilojen ja hoivatoiminnan yhteisvaikutuksena, saadaan arvokasta tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä tiloja ja niissä tapahtuvia toimintoja. Kokonaistaloudellisten vaikutusten rinnalla tulee myös arvioida kehittämistoimenpiteiden vaikutukset asumisen ja toiminnan laatuun, niin asukkaan kuin hoitohenkilökunnankin kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää valitussa palvelutalossa laskennallisesti eräiden hoivatyön tuottavuuden kohottamiseen tähtäävien vaihtoehtoisten rakennukseen kohdistuvien korjaus- ja muutostoimenpiteiden taloudellisuutta. 3

13 2 Tutkimusmenetelmä 2.1 Yleistä käytetystä menetelmästä Tässä tutkimuksessa laadittiin valitulle, olemassa olevalle palvelutalolle, korjausvaihtoehdot, joissa tutkittiin erityisesti asukkaille tarjottavien palveluiden hajauttamisen vaikutusta talon kokonaiskustannuksiin. Aluksi laadittiin Keskittämis- Hajauttamis-malli. Mallin yksi lähtökohta oli Marko Rajalan diplomityössä (2005) tehdyt koesuunnitelmat Syystien vanhusten palvelutalolle, joka toimii myös tämän tutkimuksen case -kohteena. Lisäksi haastateltiin kohteen johtoa sekä suoritettiin kohteessa yhteistyössä palvelutalon henkilökunnan kanssa pienimuotoisia ajankäyttömittauksia liittyen talon palvelutilojen hajauttamiseen. Lopuksi arvioitiin laskennallisesti tähän tutkimukseen valittujen korjausvaihtoehtojen vaikutukset sekä tilakustannuksiin että hoivatyön kustannuksiin eli toimintakustannuksiin. 2.2 Tutkimuskohde Tutkimuskohteeksi valittu vuonna 1979 valmistunut Syystien vanhusten palvelutalo koostuu viidestä 4-kerroksisesta asuintalosta ja 1-kerroksisesta palvelukeskuksesta (kuva 2). Asunnot ovat yksiöitä (30m 2 ) ja kaksioita (41 m 2 ). Talossa sijaitsevat 3h+k -asunnot ovat talon yhteiskäytössä. Palvelutalossa toimii myös 12-paikkainen dementiaryhmäkoti. Talossa on ympärivuorokautinen päivystys. A asuntoja B-C asuntoja D-E asuntoja F palvelurakennus Kuva 2. Nykytilanne, asemapiirros. Syystien vanhusten palvelutalo. Asuinrakennukset ovat betonielementtirakenteisia ja varustettu hissillä. Palvelurakennus on puurakenteinen. Rakennukset ovat rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Kohdetta on korjattu 1990-luvulla, jolloin on mm. laajennettu asuntojen kylpyhuoneita. 4

14 Talon asukkaiden keski-ikä on korkea, 80 vuotta. Talon johto arvioi, että talon asukkaiden kunto tulee heikkenemään ja vuonna 2010 hyväkuntoisia asukkaita ei enää ole lainkaan. Johdon arvion mukaan merkittävä osa talon asukkaista tulee olemaan päivittäin apua tarvitsevia ja dementiaoireisia vanhuksia. 2.3 Tutkimuksen kulku Mallin laatiminen Tutkimuksessa laadittiin malli, jolla voidaan havainnollistaa palvelutalon omien palveluiden keskittämistä vs. hajauttamista sekä toisaalta palveluiden ostamista talon ulkopuolelta. Tarkasteltavassa palvelutalossa oli tutkimusajankohtana käytössä keskitetty malli. Mallin keskitetty vaihtoehdossa (Ke) palvelut keskitetään erilliseen palvelurakennukseen. Hajautettu vaihtoehdossa (Ha) palvelut ja niiden tarvitsemat tilat hajautetaan ja viedään asuntojen yhteyteen kerroksiin. Tällöin asuinala pienenee, koska hajautetussa vaihtoehdossa muutetaan asuntoalaa palvelutiloiksi. Mallissa keskityttiin tarkastelemaan ruokailutapahtumaa sekä saunotusta. Keskitetty -vaihtoehdossa Ke1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä, kun taas keskitetty -vaihtoehdossa Ke2 ruoka tuodaan muualta. Itse ruokailu tapahtuu molemmassa keskitetyssä vaihtoehdossa palveluosan ruokasalissa. Hajautettu mallissa Ha1 ruoka valmistetaan omassa keittiössä ja kuljetetaan sieltä kerroksiin sijoitettuihin ruokailusoluihin. Hajautettu mallissa Ha2 ruoka tuodaan ostopalveluna suoraan hajautettuihin ruokailusoluihin. Tutkimuksen saunotusosuudessa tarkasteltiin vain kahta vaihtoehtoa, jotka olivat keskitetty KeS ja hajautettu HaS Kenttähavainnointi Ennen seurantamittauksia haastateltiin Syystien vanhusten palvelutalon toimintaterapeuttia, jotta vanhusten hoitotoimenpiteistä saatiin riittävä selvyys tutkimuksen aikana tehtävien huomioiden pohjaksi. Mittausten yhteydessä haastateltiin lisäksi hoitajia, jotta esiin tulisi myös työntekijöiden näkemys tiloista ja niissä tapahtuvista toiminnoista. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kenttähavainnointimenetelmänä käytettiin hoitotapahtumien seurantaa paikan päällä. Tutkija kulki kahden päivän ajan ( ) yhteensä viiden hoitajan mukana ja mittasi heidän ajankäyttöään eritellen sen erilaisiin hoitotapahtumiin ja siirtymisiin. Ensimmäisenä seurantapäivänä tutkijalle osoitettiin kohteeksi A-talo, missä seurattiin yhden hoitajaparin työskentelyä. A-talon asukkaista suuri osa on kahden autettavia tehostetun palveluasumisen piirissä olevia pyörätuolilla liikkuvia 5

15 vanhuksia, joiden päivittäinen avuntarve on suuri. Siten työtehtävät ovat hoitajille raskaita. Hoitajat kulkevat A-talossa pareina, jotta aamutoimet sujuvat paremmin niiden vanhusten kanssa, jotka ovat kahden autettavia. Toisena seurantapäivänä tutkija liikkui kolmen eri hoitajan mukana B-C ja D-E taloissa. Kyseisissä taloissa hoitotapahtumat vaihtelivat asukkaitten välillä, koska hoidettavat henkilöt olivat toimintakyvyltään hyvin erilaisia, pyörätuoliasukkaista täysin itsenäisesti liikkuviin vanhuksiin. Kolmantena seurantapäivänä tutkija mittasi yhden pyörätuolia käyttävän asukkaan kuljetukseen käytettyä aikaa, kun asukas kuljetetaan asunnostaan ruokailemaan ja takaisin. Samoin mitattiin pyörätuoliasukkaan kuljetukseen käytettävä aika, kun asukas kuljetetaan saunomaan ja takaisin. Keskitetyssä vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta palvelurakennukseen. Hajautetussa vaihtoehdossa kuljetus tapahtui asunnolta korjausmallissa ehdotettuun yhden asunnon paikalle omaan asuinkerrokseen rakennettavaan ruokailusoluun tai saunaosastoon. Molemmilla suorituksen keston mittauksella oli tarkoitus verrata hoitajan ajankäytön eroja keskitetyn ja hajautetun vaihtoehdon välillä Laskelmien suoritus Tilakustannuslaskelmat Tilakustannuslaskelmat laadittiin käyttäen Haahtela -kehitys Oy:n Kustannustietoohjelmaa Taku Valituille korjausvaihtoehdoille laskettiin korjauskustannusten ja ylläpitokustannusten tavoitehinnat. Laskelmia varten tarvittava tieto nykytilanteen osalta asuntojen ja muiden tilojen koosta ja lukumääristä mitattiin vallinnutta tilannetta kuvaavista talon pohjapiirustuksista. Hajautettu ruokailuvaihtoehdossa muutetaan joka kerroksessa yksi asunto (30 m 2 ) ruokailusoluksi. Kun rakennusyksikköjä on kolme (A, B-C ja D-E) ja kerroksia kaikissa yksiköissä neljä, saadaan ruokailutiloja yhteensä 12 kpl. Rakennusosia yhdistävät kylmät nivelosat korjattiin lämpimiksi tiloiksi, koska liikkuminen kerroksessa vaatii nivelosan läpi kulkemista rakennuksen toisesta päästä ruokailutilaan tultaessa. Taulukossa 2 on esitetty hajautettu-mallin tilaohjelma uusien ruokailusolujen osalta. Taulukko 2. Hajautettu -mallin uusien ruokailusolujen tilaohjelma Tila tarkennus m²/tila kpl m² TALOT A, BC ja DE ruokailutila keittonurkka nivelosa yhdysparveke käytävät jakava liikenne YHTEENSÄ Laskelmissa lähdettiin siitä, että huonokuntoinen palvelurakennus puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Uusi palveluosa mitoitettiin laskelmassa tilaohjelmaltaan sellai- 6

16 seksi, että mukana oli vain toiminnan kannalta oleelliset ruokailuun liittyvät tilat. Taku 2005 Kustannustieto-ohjelmalla laskettiin ohjelma-alan lisäksi mukaan tarvittavat aulatilat sekä tekniset tilat ja liikennetilat. Palveluosan laajuus vaihteli näin ollen laskelmissa vaihtoehdoittain. Taulukossa 3 on esitetty palveluosan laskelmaan mukaan otetut tilat vaihtoehdoittain. Taulukko 3. Palveluosan keittiötilojen tilaohjelma ruokasali 1,2 m 2 /henk jakelukeittiö 0,6 m 2 /annos 88 KeR1 KeR2 HaR1 HaR2 komponenttikeittiö 0,7 m 2 /annos ohjelma-ala aula/vaatetila 5 % ohjelma-alasta tekniset tilat liikennetilat YHTEENSÄ asukkaita Tutkimuksen toisessa tarkastelussa verrattiin vastaavalla tavalla saunaosaston tila- ja toimintakustannusten muutoksia. Saunotusvertailun pohjana olleissa vaihtoehdoissa oli oletuksena, että palveluosaan rakennetaan saunaosasto itsenäisesti liikkuvia asukkaita varten molemmissa tapauksissa. Siksi talon asukkaiden yhteiskäytössä oleva saunaosasto on mukana molemmissa vaihtoehtolaskelmissa. Taulukossa 4 on esitetty keskitetyn vaihtoehdon KeS palveluosassa sijaitsevan saunaosaston tilaohjelma sekä taulukossa 5 hajautetun vaihtoehdon HaS tilaohjelma, missä uudet saunaosastot sijaitsevat viidessä asuinkerroksessa. Kukin kerrossauna palvelee keskimäärin kymmentä (10) pyörätuoliasukasta. Oletuksena oli, että pyörätuolia käyttävät asukkaat saadaan keskitettyä asumaan näihin viiteen kerrokseen, joihin kerrossauna rakennetaan. Taulukko 4. Tilaohjelma keskitetylle saunotusvaihtoehdolle KeS (rakennetaan myös hajautetun saunotuksen vaihtoehdossa). Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone pesuhuone löylyhuone wc-tila aula siivouskomero tekniset tilat jakava liikenne yhteensä

17 Taulukko 5. Tilaohjelma hajautetulle saunotusvaihtoehdolle HaS (kerrossaunat) Tila m 2 /tila kpl m 2 pukuhuone pesuhuone löylyhuone wc-tila nivelosa jakava liikenne Toimintakustannuslaskelmat Ensimmäisessä toimintakustannuslaskelmassa tarkasteltiin ruokailuun kuljetuksen kustannuksia. Näiden kustannusten laskemista varten suoritettiin palvelutalossa kenttätutkimusta mittaamalla yhden hoitajan ajankäyttöä koskien pyörätuoliasukkaan kuljettamista palvelurakennukseen ruokailemaan. Laskelma tehtiin kahdelle päivittäiselle ruokailulle. Ruokailuun kuljetuksen ajankäyttölaskelmaa varten arvioitiin lisäksi aika, joka hoitajalta menisi ruokavaunun kuljettamiseen asuinkerroksiin ja takaisin palvelukeskukseen. Palvelutalon johdolta saatiin tiedot keittäjän palkkakustannuksista. Lisäksi Helsingin kaupungin Sosiaaliviraston ruokapalvelupäälliköltä saatiin tiedot ateriapalveluun, ruuan valmistukseen sekä raaka-aineisiin liittyvistä hinnoista. Muut tarvittavat tiedot saatiin tuotteiden valmistajilta. Toisessa toimintakustannuslaskelmassa oli tarkastelun kohteena saunaan kuljetus. Saunotuslaskelmassa tarkastelun lähtökohtana oli, että asukkaat saunotetaan kerran viikossa. Keskitetty mallissa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan saunotukseen palvelurakennuksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Hajautettu mallissa pyörätuoliasukas kuljetetaan saunomaan omassa asuinkerroksessa sijaitsevaan saunaosastoon. Laskelmassa lähdettiin siitä, että itsenäisesti liikkuvat asukkaat käyttävät palveluosan saunaosastoa ja saunotukseen kuljetettavia pyörätuoliasukkaita on kaikkiaan 50. Sekä ruokailu- että saunotuslaskelmissa vaihtoehdoille laskettiin vuosikustannukset (annuiteetit) ottaen laskelmissa huomioon sekä tila- että toimintakustannukset. Tilakustannuksiin sisällytettiin palvelutilojen rakennus/korjauskustannukset sekä ylläpitokustannukset. Laskelman reaalikorkona käytettiin 4% ja tarkasteluaikana 25 vuotta. Laskelmissa huomioitiin lisäksi ruokailusoluihin tai vaihtoehtoisesti kerrossaunoihin käytettyjen asuntojen, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio, kun neliövuokra on 5,71 /m 2. Ruokailulaskelmassa asuntojen poistuma oli 12 kpl ja saunotuslaskelmassa 5 kpl. Lopuksi laskettiin korjaustoimenpiteiden aiheuttamien tilakustannusten, toimintakustannusten ja vuokratappion yhteisvaikutus. 8

18 3 Tulokset 3.1 Keskitetty vs. hajautettu palvelutalomalli Tutkimuksen kohteena olleessa Syystien vanhusten palvelutalossa vallinneessa lähtötilanteessa palvelutalokokonaisuuden asuntorakennusosia yhdistää lasitetut yhdysparvekkeet. Siten kahdesta rakennusosasta syntyy aina yksi suurempi rakennus- ja palveluyksikkö. Yhdysparvekkeen eli nivelosan viereen ( muutosalue ) rakennetaan hajautettu mallissa yhden yksiön (30m 2 ) paikalle tilat kerroksessa asuvien asukkaiden yhteisruokailua tai vaihtoehtoisesti saunotusta (kuva 3) varten. muutosalue Kuva 3. Ote Syystien vanhusten palvelutalon nykyisestä pohjapiirustuksesta.. Katkoviivalla on merkitty muutosalue, johon uusi ruokailusolu tai saunaosasto kerroksessa sijoitetaan. Molemmissa malleissa rakennetaan asuntorakennusten väliin jäävälle sisäpihalle vanhan palvelurakennuksen paikalle uusi palvelurakennus. Ruokailulaskelmassa tutkittiin lisäksi hajautettu vaihtoehto (HaR2), missä palvelurakennusta keittiötiloineen ei tarvita lainkaan. Palveluosan laajuus vaihtelee korjausvaihtoehtojen välillä ruokasalin ja keittiön osalta, johtuen asukasmäärien vaikutuksesta tilojen koon määrittämisessä (taulukko 3). Asukkaiden määrä vaihtelee keskitetty - ja hajautettu mallien välillä johtuen siitä, että hajautettu -mallissa on muutettu asuntoyksiöitä ruokailusoluksi. Näin ollen hajautettu mallissa on 12 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. Vastaavasti saunotuslaskelmassa on hajautettu mallissa 5 asukasta vähemmän kuin keskitetty mallissa. 9

19 3.2 Kenttähavainnoinnin tulokset Tutkijan suorittaman seurantapäivä 1:n tulos on esitetty taulukossa 6 ja seurantapäivä 2:n tulokset taulukoissa 7a ja 7b. Osa seurannan kohteena olleista asukkaista pystyy ainakin osittain liikkumaan omin voimin. Taulukko 6. Ensimmäisen seurantapäivän kuvaus. Kohde A-talo, kaksi hoitajaa. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS A-talon 2.kerros käydään läpi lääketilaukset, hoidot, ruokavaliot, laskut aamupalaveri yhteistila ruokavaunun lastaus puuro, maitotuotteet siirtyminen A-talon 4.kerros aamutoimet Aamupalan jako ja sen yhteydessä aamupesut, vaipanvaihdot ja pissatukset siirtyminen A-talon 1. krs:n taukotila kahvitauko siirtyminen A-talon 4.kerros aamupesu kahden autettavan miesasukkaan pesu sängyssä A-talon 4.kerros aamupesu kahden autettavan naisasukkaan pesu sängyssä. Asukas nostetaan laitteen avulla pyörätuoliin ja puetaan siirtyminen toinen hoitajista vie asukkaan reseptin kansliaan 1.krs:een ja palaa 4.krs yhteistilaan A-talon 4.kerros yhteistila toimistotyö lääketilanteen tarkastus, uusittavat reseptit A-talon 4.kerros aamupesu Asukkaan nosto laitteella pesulle. Sillä välin kun toinen hoitaja suorittaa suihkutuksen, toinen tiskaa astiat ja etsii puhtaat vaatteet. Lisäksi asukkaan hoitotoimet sängyssä ja pukeminen siirtyminen asukkaiden kuljetus ruokasaliin ruokailuun Palveluosan ruokasali A-talon 1. krs:n taukotila A-talon 4.kerros yhteistila asukkaiden ruokailu hoitajien ruokailu siirtyminen lääkkeitten jako Hoitajat kantavat omille hoidokeilleen tarjottimella ruuat ja auttavat ruokailussa. Kahdelle asukkaalle viedään ruoka omaan huoneeseen 4.kerrokseen. toinen hoitaja kuljettaa ruokailun jälkeen asukkaat 4.kerrokseen. lääkkeitten jako ja uusittavien reseptien tarkastus. Valion tilauslistan laatiminen A-talon 4.kerros maitotuotteiden jako maitotuotteiden jako huoneisiin vaunulla siirtyminen toinen hoitaja vie kansliaan palautettavan kirjeen sekä yhden reseptin. Sitten molemmat hoitajat raportille 1. krs:n taukotilaan. Iltavuorolaiset (työaika klo 14-22) tulevat A-talon 1. krs:n mukaan raportille. Puhelin soi useasti ja iltapäiväraportti taukotila hoitajat käyvät asukkaiden luona tarkastamassa tilanteen siirtyminen A-talon 3.kerroksen yhteistilaan A-talon 3.kerros yhteistila A-talon 3.kerros yhteistila iltapäiväkahvi päivystystä keitetään 3. kerroksen yhteistilassa iltapäivä-kahvit asukkaille. Iltavuoroon tullut keikka-työntekijä vie kahvit termoskannussa huoneisiin. Jos tulee soittoja, käydään auttamassa. Klo 17 on ruokailun aika. 10

20 Taulukko 7a. Toisen seurantapäivän kuvaus. Kolmen hoitajan mukana peräkkäisinä ajanjaksoina. PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS E-talon 1.krs:n yhteistila aamupalaveri 8.20 alkaen/ hoitaja 1:n mukana aamutoimet Jaetaan päivän asukkaat hoitajille (saunotukset, suihkutukset, lääkkeiden jaot) Mukaan otetaan kori, jossa on kahvia termospullossa ja rasioissa puurot. Hoitaja jakaa sovituille asukkaille aamupuuron ja keittää joissakin asunnossa kahvit. Avustetaan lisäksi aamupesulla ja tarvittaessa pyörätuoliin siirtymisessä E-talon 1. krs LAH-asunto aamutoimet hyvin itse liikkuva naisasukas (=lyhytaik. as) siirtyminen E-talosta D-taloon D-talon 3.krs aamutoimet pyörätuoliasukas. Aamupesu sängyssä, vaipan vaihto ja pukeminen. Tekojalan kiinnitys, välikappale haetaan eteisestä. Hoitaja auttaa siirtymään pyörätuoliin ja pöydän ääreen syömään. Hoitaja tiskaa tiskit ja petaa vuoteen. D-talon 3.krs aamutoimet rollaattorilla liikkuva nainen. Pyörätuoli on kasassa eteisessä. Puuro lämmitetään mikrossa ja tarjoillaan kahvi termoskannusta. Annetaan lääkkeet siirtyminen D-talon 4.krs aamutoimet Naisasukas, joka liikkuu omin jaloin. Sängyn vieressä on rollaattori ja sängyssä tuki. Puuro lämmitetään mikrossa, annetaan lääkkeet ja jätetään päiväkahvi termospulloon pöydälle. Hoitaja tiskaa tiskit siirtyminen D-talon 2.krs Mies 90 v. hyväkuntoinen, kävelee omin jaloin mutta huono kuulo. Keppi ja rollaattori apuna tarvittaessa. Annetaan silmätipat ja lääkkeet. Puuro lämmitetään mikrossa. Asunnossa on melko vaikea liikkua, koska se on täynnä huonekaluja siirtyminen D-talon 1.krs A-talon 1.krs:n taukotila siirtyminen hoitajien aamukahvi Hoitaja auttaa naisasukkaan sängystä pystyyn ja taluttaa wc:hen. Asukas liikkuu kepin kanssa. Aamupuuro ja kahvi. Hoitaja tiskaa, antaa lääkkeet ja petaa sängyn. Lähtiessä oven lukko pitää sulkea avaimella. Lukko on asetettu niin, ettei asukkaan sormet voi jäädä väliin. Käydään E-talon yhteistilassa, josta haetaan pyykit ja astiat ja viedään ne palveluosaan. 11

21 Taulukko 7b. Toisen seurantapäivän kuvaus PAIKKA AIKA MIN TAPAHTUMA KUVAUS alkaen 1 siirtyminen A-talosta C-taloon hoitaja 2:n mukana C-talon 3.krs aamutoimet Pariskunta, joka asunut 1,5 vuotta asunnossa. Mies liikkuu hitaasti rollaattorin ja kepin kanssa. Rouva liikkuu omin avuin. Asunnossa paljon tavaraa ja huonekaluja. Rollaattoria säilytetään eteisessä. Hoitaja jakaa lääkkeet. On miehen suihkutuspäivä siirtyminen/ reseptin uusiminen palvelurakennuksen kansliaan, jossa hoitaja täyttää reseptin uusimislapun apteekkiin vietäväksi; sieltä A-talon taukotilaan A-talon 1.krs:n taukotila tauko siirtyminen A-talosta C-taloon C-talon 2.krs Palveluosa; saunaosasto alkaen hoitaja 3:n mukana pukeminen ja saunalle lähtö Pariskunnalla, joka asuu kaksiossa, on saunapäivä. Mies on pyörätuolissa, jäykkä liikuteltava. Vaimo liikkuu rollaattorilla. Puetaan molemmat.; mukana lisäksi apulainen siirtyminen siirrytään miehen kanssa pihan poikki saunalle palveluosaan. Vaimo tulee itsekseen rollaattorin avulla perässä saunottaminen Hoitaja saunottaa ja pesee molemmat. Apulainen auttaa riisumisessa ja suihkutuolin siirroissa. Pääsy saunan pesuhuoneeseen pukuhuoneesta on ongelmallista lattian kaatojen vuoksi. Viemäri sijaitsee toiminnallisesti huonossa paikassa. Saunatilat ovat entiset taloyhtiön saunatilat. Ne ovat nykykäyttöön epäkäytännölliset: kynnyksiä on paljon, jyrkkä kaato lattiakaivoon, liukas laattalattia, saunassa kuumia pintoja, kiuas ja lauteet eivät liikuntaesteiselle sopivia. Saunassa on lisäksi heikko valaistus siirtyminen miestä lähdetään viemään jo asunnolle, rouva jää pukemaan vielä. Hoitaja antaa avaimet apulaiselle, jotta tämä pääsee viemään miehen asuntoonsa ja jää itse desinfioimaan ja suihkuttamaan vielä tilat. Yhteenvetona kahdesta seurantapäivästä voidaan todeta, että hoitotyö palvelutalossa on fyysisesti raskasta työtä. Avustettavia oli paljon ja osa asukkaista on hyvin raskaita liikuteltavia. Hoitotoimien ohessa hoitajat mm. tyhjensivät jäteastiat asunnon wc:stä ja keittiöstä ja siirsivät jätepussit käytävälle. Hoitajat käyttivät asunnoissa kertakäyttöhansikkaita, joita vaihdettiin usein. Erityisen huolellista hygieniaa tarvittiin sairaalabakteeritartunnan saaneiden asukkaiden asunnoissa (tutkimuksen aikana kolme asukasta A-talossa). Suurimmat pullonkaulat, jotka aiheuttivat toiminnan hankaluutta hoitotyössä, edestakaista liikennettä sekä turhia askeleita, olivat vaippojen ja reseptien säilytys ja käsittely sekä ruokailuun liittyvät toimet. Vaippasäkkejä säilytetään enimmäkseen asunnoissa, jolloin ne valtaavat asunnon eteis- ja säilytystiloista suuren osan. Ongelma aiheutuu pääosin suurista vaippojen hankintaeristä. Asukkaille tilataan vaipat kerralla kolmen kuukauden tarvetta varten ja vaippasäkit säilytetään asunnoissa. 12

22 Asukkaiden reseptien uusinta aiheutti hoitajien kulkemista asunnon ja palvelurakennuksessa sijaitsevan toimiston välillä muiden tehtävien välissä. Tilattujen lääkkeiden mukana resepti palautuu asukkaalle takaisin asuntoon. Saunotus palveluosan saunaosastossa osoittautui myös hankalaksi. Pesuhuoneen lattiakaivon väärä sijainti ja lattiakallistukset aiheuttivat vaaratilanteita pukuhuoneesta pesuhuoneen puolelle siirryttäessä. Huononäköisen ja huonojalkaisen asukkaan liukastumisvaara oli suuri. Lattiakallistuksista johtuen myös pesussa apuvälineenä käytettävän pyörällisen pesuistuimen liikuttelu oli hoitajalle hankalaa. Ruokailu tapahtui tarkasteluhetkellä palveluosan ruokasalissa, minne hoitajat kuljettivat pyörätuoliasukkaista ne, jotka eivät sinne omin avuin pääse. Lisäksi hoitajat avustivat asukkaita ruokailussa. Osalle asukkaista ruoka vietiin jakelukeittiöstä asuntoon erikseen lämpöpakkauksessa. Muita esille tulevia ongelmia aiheuttivat pyykki- ja jätepussit, erityisesti suuri määrä vaippajätettä, mitä säilytettiin osan aikaa päivästä asuinkerrosten käytävillä. Hoitajat itse pitivät suurimpana epäkohtana asuntojen suihkutiloja, joissa työskentely on epäergonomista ja muutenkin hankalaa. Myös 1990-luvulla remontoidut ja laajennetut kylpyhuoneet olivat hoitajien mukaan avustamisen kannalta hankalia, koska wc-istuimen vieressä ei ole riittävästi tilaa. Etenkin, jos hoitotoimenpide vaati kahta hoitajaa, oli wc-istuimen ympärillä oleva tila täysin riittämätön. Hoitajien toiveena oli saada lisää pöytätilaa hoitajien yhteiskäytössä olevaan työtilaan, jossa mm. lääkereseptien uusiminen tapahtuu. Ovien lukitusongelmat (suuret avainniput sekä ongelmat ovien avaamisessa ja sulkemisessa) ja käytävävalojen ajoittainen toimimattomuus aiheuttavat usein ongelmatilanteita. Myös asuntojen huono valaistus ja palvelurakennuksen saunatilojen epäkäytännöllisyys koettiin puutteina. Seurannan aikana tutkijan huomiota kiinnitti hoitajan matkapuhelimen soiminen useasti kesken hoidon. Kannettava puhelin soidessaan häiritsi itse hoitotapahtumaa, eikä hoitaja pystynyt aina vastaamaan puhelimeen (sairaalabakteeripotilaan huone, jossa hygieniavaatimukset ovat suuret). Toisaalta kannettava puhelin on otettu käyttöön juuri hoitajan nopean tavoitettavuuden vuoksi. 13

23 3.3 Tutkitut palvelumallit Tutkimuksessa kehitetty Keskittämis-Hajauttamis -malli kohdistettiin avustettavien asukkaiden ruokailuun ja saunottamiseen. Ruokailuun liittyvissä kustannusvertailuissa otettiin laskemiin mukaan ruokailu- ja keittiötilojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset, hoitajien suorittaman asukkaiden ruokailuun kuljettamisen kustannusvaikutukset sekä muut ruokailuun liittyvät toiminnalliset kustannukset. Tutkimuksessa laadittiin palvelutalon ruokailun nelikenttä -jako, joka sisältää neljä erilaista palveluvaihtoehtoa. Vaihtoehdoissa on kaksi muuttujaa, josta toinen on ruokailun hajauttaminen ruokailusoluihin ja toinen on ruoanvalmistuksen ulkoistaminen. Näin saatiin nelikenttään yhdistelmät, joissa Ke -yhdistelmissä on sekä itse valmistettu ruoka -vaihtoehto että ruokapalvelu -vaihtoehto ja Ha -yhdistelmissä vastaavat vaihtoehdot. Kuvassa 4 on esitetty nelikenttäyhdistelmät sisältökuvauksineen. Laskelmia varten yhdistelmille valittiin seuraavat lyhenteet: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) OMA KEITTIÖ RUOKAPALVELUT Ke - KESKITETTY -MALLI VAIHTOEHTO KeR1: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruokasali ja oma komponenttikeittiö/2 keittäjää TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen VAIHTOEHTO KeR2: TILAT: - uusi palvelurakennus, jossa ruokailu - ruoka ostopalveluna - jakelukeittiö, 2 keittäjää TOIMINTA: -pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokasaliin palvelurakennukseen Ha HAJAUTETTU -MALLI VAIHTOEHTO HaR1: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - oma komponenttikeittiö/2 keittäjä - ruokasalia ei rakenneta TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka kuljetetaan keittiöltä lämpövaunuissa ruokailusoluihin VAIHTOEHTO HaR2: TILAT: - ruokailu kerroksen ruokailusoluissa - ei rakenneta keittiötä eikä ruokasalia TOIMINTA: - pyörätuoliasukkaat avustetaan ruokailusoluihin - ruoka ostopalveluna ateriapakkauksissa suoraan ruokailusoluihin Kuva 4. Palvelutalon ruokailun järjestämismalli 14

24 Seuraavassa kuvasarjassa on esitetty vaihtoehtoratkaisujen väliset tilalliset ja toiminnalliset erot. Merkkien selitykset: porrashuone nivelosa ruokasali tai ruokailutila kerroksissa keittiö pyörätuoliasukkaan kuljetus ruokailutilaan ja takaisin ruokavaunun kuljetus ruokailutiloihin ja takaisin ulkoistettu ruokapalvelu ruoka tuodaan palvelutalon keittiöön 15

25 KeR1 Keskitetty vaihtoehto, jossa pyörätuoliasukkaat kuljetetaan ruokailemaan palveluosan ruokasaliin. Palveluosaan rakennetaan ruokasalin lisäksi komponenttikeittiö, johon raaka-aineet tuodaan ja keittäjät valmistavat ruuan itse. D E palveluosa A C B KeR2 Keskitetty vaihtoehto, jossa ruokapalvelu tuo puolivalmiin ruuan jakelukeittiöön, missä ruoka lämmitetään (lisäksi astianpesu ja kylmäsäilytys). Vaihtoehto vastaa nykytilannetta. D E palveluosa A C B 16

26 HaR1 Hajautettu vaihtoehto, jossa raaka-aineet tuodaan palveluosan komponenttikeittiöön ja ruoka valmistetaan siellä itse. Keittiöltä ruoka viedään lämpövaunuissa kerroksien ruokailusoluihin. Palveluosasta jää ruokasalin rakennuskustannukset pois. Samoin asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A C B HaR2 Hajautettu vaihtoehto, jossa ruoka tuodaan valmiina ateriapakkauksina ja kuljetetaan suoraan kerrosten ruokailusoluihin. Palveluosan rakennuskustannuksista jäävät pois sekä keittiön että ruokasalin kustannukset. Asukkaiden kuljetus vaatii vähemmän aikaa kuin keskitetyssä mallissa. D E palveluosa A B C 17

27 3.4 Hoitajien ajankäyttömittausten tulokset Ruokailuun kuljettaminen Tutkija mittasi kolmantena seurantapäivänä hoitajan käyttämää aikaa, kun pyörätuoliasukas kuljetettiin asunnostaan ruokailemaan. Mittaus tehtiin eri etäisyyksillä ruokailupaikasta sijaitsevista asunnoista, läheltä nivelkohtaa 1. kerroksesta sekä kauimmaisesta ylimmän kerroksen asunnosta. Ulkokautta ruokasaliin siirtyminen edellyttää kylminä vuodenaikoina asukkaan pukemista ulkovaatteisiin, mihin kuluu enemmän hoitajan aikaa kuin liikuttaessa vain rakennuksen sisällä. Tämä otettiin mittauksissa ja laskelmissa huomioon. Ajankäytön mittauksessa otettiin huomioon myös aika, joka hoitajalta kuluu, kun hän siirtyy ruokailuun kuljetuksen jälkeen hakemaan seuraavaa kuljetettavaa, samoin ruokailusta poishakemisen aika (taulukko 8 ja 9). Taulukko 8. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (Ke) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 2 2 yhteensä asunto 4.krs kesä talvi pukeminen 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" ruokasaliin 4 6 paluu hakemaan seuraavaa 3 3 yhteensä Keskitetty -mallissa oletettiin, että vain kesä- ja heinäkuussa ulkokautta mennessä ei tarvitse erityisesti pukeutua lämpimämmin. Näin voidaan tuloksista laskea keskimääräinen ajankäyttö seuraavan kaavan mukaan: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*15+10/12*21)] : 2 = 19 (min/asukas/ruokailukerta) 18

28 Taulukko 9. Pyörätuoliasukkaan ruokailuun kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (Ha) yhtä ruokailukertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen 2 kuljetus "niveleen" 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen 2 niveleen 1 paluu hakemaan seuraavaa 0,5 yhteensä 3,5 Hajautettu mallissa aikaa kuluu keskimäärin 3,25 min/ asukas/ ruokailukerta. Vuodessa asukkaan ruokailuun kuljettamiseen käytetyt ajat tunneiksi muutettuina ovat 116 h/asukas (keskitetty) ja 21 h/asukas (hajautettu) Saunaan kuljettaminen Saunotuksen osalta hoitajien ajankäyttömittaus suoritettiin samaan tapaan kuin ruokailuun kuljetus. Taulukoissa 10 ja 11 on esitetty saunaan kuljetukseen käytetty aika keskitetyssä ja hajautetussa saunotusmallissa. Taulukko 10. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) keskitetty mallissa (KeS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN MIN asunto 1.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä asunto 4.krs kesä talvi pukeminen ulos lähtiessä 6 10 kuljetus "niveleen" 1 1 hissillä 1 1 kuljetus "nivelestä" saunaosastolle 6 8 yhteensä Saunaan kuljetuksessa keskimääräinen ajankäyttö keskitetty mallissa on: [(2/12*13+10/12*19)+(2/12*14+10/12*20)] : 2 = 18,5 (min/asukas/saunotuskerta) 19

29 Taulukko 11. Pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika (min.) hajautettu mallissa (HaS) yhtä saunotuskertaa kohden. TOIMINTO MIN asunto 1.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 asunto 4.krs kesä/talvi pukeminen lähtiessä 4 kuljetus "niveleen"/saunalle 1 yhteensä 5 Keskimääräinen saunaan kuljetukseen edestakaisin käytetty aika hajautettu mallissa on joka kerroksessa 5 min/asukas/saunotuskerta. Saunotus tapahtuu vain kerran viikossa, joten vuodessa saunaan kuljettaminen vaatii hoitajan työaikaa keskimäärin 16 h/asukas (keskitetty) ja 4,3 h/asukas (hajautettu). 20

30 3.5 Kustannuslaskelmien tulokset Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Tilakustannukset Neljälle vaihtoehdolle laskettiin tilakustannukset ottaen huomioon keittiö- ja ruokailutilojen rakennus- ja ylläpitokustannukset (taulukot 12 ja 13). Rakennuskustannukset (uudishinta tai korjauskustannus) jaettiin vuosikustannuksiksi (annuiteeteiksi) käyttäen pitoaikana 25 vuotta ja reaalikorkona 4 %. Laskelmissa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat: KeR1 (keskitetty ruokailu, komponenttikeittiö) KeR2 (keskitetty ruokailu, jakelukeittiö, ulkoistettu ruokapalvelu) HaR1 (hajautettu ruokailu, komponenttikeittiö) HaR2 (hajautettu ruokailu, ulkoistettu ruokapalvelu) Taulukko 12. Palveluosan (ruokasali ja/tai keittiö) tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukk. asuntoja pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. asuk.yht. lkm lkm 2 m /v /v /v /v KeR KeR HaR HaR Taulukko 13. Uuden hajautetun ruokailusoluvaihtoehdon tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). koneet/ pinta-ala korj.aste korj.kust. laitteet annuiteetti ylläp.kust. tilakust. tilakust/asuk vuokratappio/as tilakust/ asuk.yht. m 2 % /v /v /v /v /v /v KeR KeR HaR HaR Ruokailusolujen muutoskorjauskustannusten laskelmissa huomioitiin, että hajautettu vaihtoehdoissa on kerroksien ruokailusolujen keittiönurkkaukset varustettava pakastelokerollisella jääkaapilla, astianpesukoneella, ruostumattomalla terästasolla sekä vesiliittymällä (taulukossa sarake koneet/laitteet). Lisäksi vaihtoehdossa HaR1 on ko. kustannuksiin sisällytetty kuusi ruokavaunua /kpl Ruokasolun aiheuttama vuokratappio Ruokasolun rakentaminen asunnon paikalle aiheuttaa vuodessa vuokratappiota 12 asunnon (kukin 30m2) osalta yhteensä 12*12*30*5,71 = , kun neliövuokra on 5,71 /kk. Koska hajautetussa mallissa kaikki asukkaat käyttävät ruokasoluja, 21

31 kohdistetaan myös vuokratappio kaikille, joten se on asukasta kohden 184 (taulukko 14). Taulukkoon 14 on koottu yhteen palveluosan ja ruokailusolujen tilakustannukset sekä syntyvä vuokratappio yhtä asukasta kohden ja lisäksi verrattu tuloksia suhteessa toisiinsa. Taulukko 14. Palveluosan ja ruokailutilan tilakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). palveluosa tilakust/asuk ruokailusolut tilakust/asuk vuokra- tappio/asuk yhteensä tilakust/asuk suhde /v /v /v /v KeR ,22 KeR ,00 HaR ,12 HaR ,38 Tilakustannuksiltaan halvimmaksi osoittautui vaihtoehto, missä ruokailu on keskitetty ruokasaliin ja ruoka tuodaan talon ulkopuolelta (KeR2). Kalleimman vaihtoehdon, missä ruokailu on hajautettu kerroksiin ja lisäksi palvelurakennukseen rakennetaan komponenttikeittiö (HaR1), tilakustannukset ovat yli kaksinkertaiset verrattuna halvimpaan vaihtoehtoon (KeR2) Toimintakustannuslaskelmat Neljän vaihtoehtoisen ruokailumallin toimintakustannuksissa otettiin laskelmissa huomioon: asukkaan kuljettaminen ruokailuun (ruokasaliin tai hajautettuun ruokailusoluun), ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun sekä aterian kustannus. Asukkaan kuljettaminen ruokailuun Lähtökohtana oli, että asukas kuljetetaan kaksi kertaa päivässä ruokasaliin ruokailemaan. Hoitajan palkkakustannuksena käytettiin 17 /h sisältäen sosiaalikulumaksut. Ruokailukuljetusten vuosittaiseksi kokonaiskustannukseksi saatiin keskitetty mallissa 17 *116*2 = /asukas ja hajautettu mallissa 17 *21*2 = 714 /asukas. Talossa on 50 kuljetettavaa asukasta. Siten vuodessa syntyy kuljetuskustannuksia keskitetty -vaihtoehdoissa 50*3 944 = ja hajautettu vaihtoehdoissa 50*714 = (taulukko 16). 22

32 Ruokavaunun kuljettaminen hajautettuun ruokailusoluun HaR1 vaihtoehdossa ruokavaunut kuljetetaan komponenttikeittiöltä kerroksien ruokailusoluihin ruokailua varten. Yhden vaunun kuljetus ruokailusoluihin ja takaisin kestää edestakaisin keskimäärin 20min/ ruokailukerta. Päivässä ateriakuljetuksia on kaksi, vaunuja tarvitaan kaksi (vaunu/2 kerrosta) jokaista taloa kohti eli yhteensä kuusi, joten HaR1-vaihtoehdossa syntyy vuodessa ruokavaunun kuljettamiskustannuksia 20* 2*6* 365/ 60*17 = (taulukko 15). Laskelmassa oletetaan, että vaunun siirto kahden kerroksen välillä tapahtuu jakoon osallistuvien hoitajien toimesta eikä näin ollen ole kuljetuslaskelmassa mukana. Ruokapalvelukustannukset Vaihtoehdoissa KeR2 ja HaR2 käytetään ulkopuolista ruokapalvelua. Ruokapalvelukustannukseksi Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikkö arvioi 4,10 /ateria vaihtoehdossa KeR2 ja 8,40 /ateria vaihtoehdossa HaR2. Ruoka kuljetetaan kaksi kertaa päivässä palvelutalolle. Vaihtoehdolle KeR2 saatiin näin ruokapalvelukustannuksiksi 4,10*146*2*365= /v ja vaihtoehdolle HaR2 8,40*134*2*365= /v (taulukko 15). Keittäjän palkkakustannukset Jakelu- ja komponenttikeittiössä toimivan keittäjän palkan vuosikustannusarvio sosiaalikuluineen on Keittiöissä työskentelee vähintään kaksi keittäjää päivän aikana, joten keittäjien palkkakustannus on molemmissa keskitetty malleissa sekä hajautettu -mallissa HaR *2= /v (taulukko 15). Valmiin aterian kustannus Vaihtoehdoissa KeR1 ja HaR1 on lisäksi laskettava kahden päivittäisen valmiin aterian kustannusosuus eli mitä ruoka itse valmistettuna raaka-ainekustannuksineen maksaa. Helsingin sosiaaliviraston ruokapalvelupäällikön arvion mukaan valmiin aterian kustannus on molemmissa vaihtoehdossa 3,80 /ateria. Vaihtoehtojen asukasmäärien eron ollessa 12 asukasta, saadaan KeR1:lle kahden aterian vuosikustannukseksi 3,80*146*2*365 = ja HaR1:lle 3,80*134*2*365 = Ruokailun toimintakustannukset yhteensä Taulukkoon 15 on koottu kaikki toimintakustannukset asukasta kohden ja laskettu kustannukset yhteen. Lisäksi taulukossa on verrattu edullisimman vaihtoehdon suhdetta muihin vaihtoehtoihin. Ruokailun osalta toimintakustannuksiltaan halvimmaksi (3 259 /asukas/v.) osoittautui vaihtoehto HaR1, missä ruokailu hajautetaan ruokailusoluihin ja ruoka valmistetaan itse palvelurakennuksen komponenttikeittiössä. Kalleimman vaihtoehdon 23

33 HaR2, jossa ruokapalvelu huolehtii kokonaisuudessaan aterioista, toimintakustannukset ovat 80% korkeammat kuin halvimman vaihtoehdon HaR1 (taulukko 15). Taulukko 15. Vaihtoehtoisten ruokailumallien vuosittaiset toimintakustannukset (Kustannustieto 1/2005). asukkaita asukk. ruok. kuljetus 50 asukkaan kuljetus ruokavaunun kuljetus ruokapalvelukustannus lkm /v /v /v /v /v /v /v /v/as KeR ,36 KeR ,42 HaR ,00 HaR ,80 keittäjien (2) palkkakust. valmiin aterian kustannus toimintakustannukset yht. toimintakust. yht./ asukas suhde Kokonaiskustannukset Keskitetty vs. hajautettu ruokailu Lopuksi laskettiin ruokailun tilakustannusten ja toimintakustannusten yhteisvaikutus yhtä asukasta kohti. Kokonaiskustannukset ovat korkeimmat (6 647 /asukas/v) vaihtoehdossa, jossa ruokailu tapahtuu asuinkerroksiin hajautetuissa ruokailusoluissa ja ulkopuolinen ruokapalvelu tuo soluihin valmiit annokset (HaR2). Kyseinen vaihtoehto on 49% kalliimpi kuin halvin vaihtoehto HaR1, jossa ruokailu on hajautettu kerroksiin ja ruoka valmistetaan oman henkilökunnan toimesta talon omassa komponenttikeittiössä (4 454 /asukas/v) (taulukko 16). Taulukko 16. Ruokailun vuosittaiset tila- ja toimintakustannukset yhteensä (Kustannustieto 1/2005). tilakust/ asukas toim.kust./ asukas kokon.kust/ asukas /v /v /v suhde KeR ,15 KeR ,17 HaR ,00 HaR ,49 Toimintakustannusten huomioon ottaminen muutti laskelmassa korjausmallien taloudellisuusasetelmaa merkittävästi lopputulosten osalta, kun verrataan tilanteeseen, missä tarkasteltiin vain tilakustannuksia. Tilakustannuksiltaan muita vaihtoehtoja huomattavasti kalliimpi vaihtoehto HaR1, jossa ruokaillaan kerrosten ruokailusoluissa ja rakennetaan komponenttikeittiö, osoittautuikin toimintakustannusten huomioimisen jälkeen halvimmaksi vaihtoehdoksi. 24

34 3.5.2 Keskitetty vs. hajautettu saunotus Asukkaiden saunottamista käsittelevässä laskelmassa oli vain kaksi perusmallia: keskitetty vaihtoehto KeS, missä rakennetaan saunaosasto ainoastaan palveluosaan ja hajautettu vaihtoehto HaS, missä palveluosassa sijaitsevan saunaosaston lisäksi rakennetaan viisi kerrossaunaa pyörätuoliasukkaita varten. Kokonaiskustannusten laskemiseksi oli selvitettävä ensin saunojen rakentamisesta aiheutuvat tilakustannukset. Laskelmassa on huomioitu, että HaS mallissa samalla poistuu viisi asuntoa/asukasta, jolloin syntyy vuokratappiota noiden asuntojen osalta. Toimintakustannuksiin kuuluvat saunaan kuljetuksen tuottavuusmittauksien tulokset. Saunavaihtoehtojen tilaohjelmat on esitetty taulukoissa 3 ja Tilakustannuslaskelmat Palveluosaan rakennettavan saunaosaston, jonka pinta-ala on 86 m 2, vuosikustannukseksi saadaan KeS -mallissa Kerroksiin rakennettavien viiden saunaosaston, joiden yhteispinta-ala on 290 m2 ja palveluosaan rakennettava 86 m 2 :n saunaosaston yhteiskustannuksiksi saadaan HaS mallissa vuodessa (taulukko 17). Taulukko 17. Saunaosastojen tilakustannukset (Kustannustieto 1/2005). saunojen asukk. pinta-ala uudishinta annuiteetti ylläpitokust. tilakust. lkm m 2 /v /v /v KeS HaS KeS = Keskitetty, jossa saunaosasto palveluosassa HaS = Hajautettu, jossa viisi kerrossaunaa sekä saunaosasto palveluosassa Kerrossaunojen aiheuttama vuokratappio Kerrossaunojen rakentamiseen käytettyjen viiden asunnon, kukin 30m 2, aiheuttama vuokratappio laskettiin niitä 50:ä pyörätuoliasukasta kohden, jotka kerrossaunoja käyttävät. Neliövuokra kuukaudessa on 5,71 /m 2. Vuokratappioksi saatiin vuodessa (12*5*30*5,71 )/50 = 206. Se lisättiin tilakustannusten määrään (taulukko 19) Toimintakustannuslaskelmat Toimintakustannusten vaikutuksen selvittämistä varten tehtiin laskelma, jossa mitattiin keskimääräinen aika pyörätuoliasukkaan saunaan kuljetukselle ottaen huomioon, että talviaikaan kuljetukseen pihan poikki kuluu hieman enemmän aikaa. Tilannetta verrattiin vaihtoehtoon, jossa kuljetus tapahtui vain oman kerroksen saunaosastoon. Tilanne on aivan sama kuin ruokailuun kuljetuksen kohdalla, joten vastaavalla tavalla laskettuna saadaan keskitetty vaihtoehdossa keskimääräiseksi ajankäytöksi 25

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Saarenpääkoti (erillinen hakemus)

Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Hakemuksen täyttöpäivä: Kotihoito Pienkoti Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Hakemuksen saapumispäivä: Saarenpääkoti (erillinen hakemus) 1 (5) Asiakkaan suostumus hakemukseen Asiakkaan nimi (myös

Lisätiedot

Korjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto

Korjausneuvonta. Vanhustyön keskusliitto Korjausneuvonta Vanhustyön keskusliitto VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVONTA Valtakunnallinen korjausneuvojaorganisaatio 15 alueellista korjausneuvojaa Sotainvalidien ja veteraanien asunnonmuutostöiden

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 84. 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen 14.06.2016 Sivu 1 / 1 2646/2016 10.03.02 84 Aikuisten sosiaali- ja työllissyyspalvelujen toimitilahankkeen tarveselvityksen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Nieminen, puh. 050 328 6764 Heidi

Lisätiedot

HEKA TAPANINVAINIO VIHERVARPUSENTIE 3 Vihervarpusentie 3, 5, 7, 9 00730 Helsinki Vuokrausaineisto

HEKA TAPANINVAINIO VIHERVARPUSENTIE 3 Vihervarpusentie 3, 5, 7, 9 00730 Helsinki Vuokrausaineisto Kerrostalo Vihervarpusentie Rivitalot Vihervarpusentie, ja 9 avainnekuvat ovat taiteellinen näkemys kohteesta eikä kaikin osin vastaa rakennettavaa kohdetta. EKA TAPANINVAINIO VIERVARPUSENTIE 000 elsinki

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET

KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET KÄYTTÖTAPAUS- KUVAUKSET Asiakas Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankintatoimisto Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli SUOMI SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto 1 1.1 Selitteet... 1 2 Käyttötapaus: Päiväkirurgia

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja

Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Asumisen arkea ja unelmia Kehitysvammaiset - erilaisia asumisen ratkaisuja Kehitysvammaiset / ARA-tuotanto 2010 - Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010 2015 VN hyväksyi

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE

OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE OJUSNIITYN TIEDOTE OMAISILLE 1. OJUSNIITTY 2. HENKILÖKUNTA JA PUHELINNUMEROT 3. PÄIVÄRYTMI 4. OJUSNIITYN TOIMINTA- AJATUSTA 5. OMAHOITAJUUS 6. HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA 7. RAHA-ASIOIDEN HOITO 8. VAATEHUOLTO

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % %

Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta. yli 5- Henkilöluku Tuloraja % % % % % % ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI, KOTIHOIDON MAKSUT 1.1.2016 ALKAEN Perusturvalautakunta 16.12.2015, liite nro 4 Äänekoski Palvelun tuntimäärä/kk ja kuukausimaksun %-määrä tulorajan ylittävästä tulosta Tuntia kuukaudessa

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut

Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa. Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Ruokahuolto ja omavalvonta hoitolaitoksissa Kati Kankare VSSHP Ravintopalvelut Kuka valvoo ruokaa? Elintarvikelaki ohjaa ruokahuoltoa. Kunnan terveystarkastajat valvovat elintarvikehygieniaa. (iva tarkastus)

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen. Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Niina Kilpelä arkkitehti SAFA Kynnys ry Hankkeen tausta ja tavoitteet Kestävä asuntorakentaminen. VAMPO 2010-2015: yhteiskunnan esteettömyyden laaja-alainen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET TARJOUSPYYNTÖ/ LIITE 4 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET Espoon kaupungin terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen

Lisätiedot

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija

Kotiruokapalvelut 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: Opiskelija Kotiruokapalvelut 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: toteuttaa asiakaskodeissa sovitun toimintatavan mukaan ateriapalveluja ja toimii erilaisissa kotiruokapalvelutilanteissa

Lisätiedot

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008

Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 1 Miten asutaan? ASUMISNEUVONTAHANKE 2006-2008 2 Erilaisia asumismuotoja Vuokra-asumisessa vuokralainen maksaa joka kuukausi vuokraa vuokranantajalle. Asunnon voi vuokrata yksityisiltä omistajilta ja yleishyödyllisiltä

Lisätiedot

76.5 m², 3h,k,pkh,vh,p,

76.5 m², 3h,k,pkh,vh,p, Kohteen ilmoittaja Lockmer LKV Köydenpunojankatu 14 20100 Turku Puh: 040 300 2302 Nimi: Harry Lockmer Puh: 0403002302 Tässä siistikuntoinen ja muuttovalmis kolmio rauhallisella Härkämäen alueella. Hissitalon

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 26.1.2016 4 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.5.2016 ALKAEN Liite nro 1 RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot

1 kpl 50 cm levykehysmoppi 1 kpl kostutettu mopin lankaosa (vihreä 50cm kokoinen) 1 kpl lakaisulasta + rikkalapio 1 kpl pölynimuri 2 kpl siivousliina

1 kpl 50 cm levykehysmoppi 1 kpl kostutettu mopin lankaosa (vihreä 50cm kokoinen) 1 kpl lakaisulasta + rikkalapio 1 kpl pölynimuri 2 kpl siivousliina Kassun takkahuoneen siivous AKKAHUONEEN SIIVOUS + PUKUHUONE + KÄYÄVÄ 1 vähintään 16 vuotias + 2 muuta henkilöä 1 kpl 50 cm levykehysmoppi 1 kpl kostutettu mopin lankaosa (vihreä 50cm kokoinen) 1 kpl lakaisulasta

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA KUSTANNUSSELVITYS LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA 28.11.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Dokumentin tiedot 2 Hankekuvaus 3 Lähtökohdat 3 Laskentaperusteet 4 Erillishinnat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille

SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille SELVITYS Esteetön Espoo -tunnus yrityksille ja palveluille 1 (5) VASTAUSOHJE Täytetty lomake pyydetään palauttamaan sähköpostin liitteenä osoitteeseen: esteeton.espoo@espoo.fi Tämän lomakkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Esteetön ympäristö kaikkien etu!

Esteetön ympäristö kaikkien etu! Esteetön ympäristö kaikkien etu! Kajaani 3.12.2012 Harri Leivo, ry www.esteetön.fi 1 Esteettömyys koskee koko yhteiskuntaa Kaikille soveltuva, esteetön yhteiskunta työ, harrastukset, kulttuuri, opiskelu,

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy

Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi Pasi Nurmela Seniortek Oy Toimiva kotihoito Lappiin Rovaniemi 24.1.2017 Pasi Nurmela Seniortek Oy Seniortek Oy riippumaton, yksityinen ja 100% Suomalainen yritys perustettu Rovaniemellä 2005 kehittää innovatiivisia ja toimittaa

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

SAS-TYÖRYHMÄN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016

SAS-TYÖRYHMÄN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016 SAS-TYÖRYHMÄN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN PAIKAT 2016 LEPOLAKOTI Kerinkallionkatu 13 15520 Lahti Puh.044 716 1022 (palveluesimies) Puh. 050 398 7841 (sairaanhoitaja) Asunnot (43) 1h+k 31,0

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Laadukkaampaa asumista

Laadukkaampaa asumista Isännöitsijän opas Laadukkaampaa asumista Hissi auttaa arjessa, olipa kyseessä sitten koiran ulkoiluttaminen, vauvanrattaiden kanssa liikkuminen tai muutto uuteen kotiin. Pääset häkkivarastollesi vaivattomasti,

Lisätiedot

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen

Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Selvitys päihdehuollon ja toimeentulotuenkustannuksista Raisiossa 2015 Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasuminen Päihdehuollon hoitokoti- ja palveluasumisen kustannuspaikalle on kirjattu paitsi päihdeongelmaisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa (hoidettavaa) koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa

Lisätiedot

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa

Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Mittausverkon pilotointi kasvihuoneessa Lepolan Puutarha Oy pilotoi TTY:llä kehitettyä automaattista langatonta sensoriverkkoa Turussa 3 viikon ajan 7.-30.11.2009. Puutarha koostuu kokonaisuudessaan 2.5

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa?

Nykyinen asumismuoto Omistusasunto Omakotitalo Rivitalo TK:n vuodeosasto Palvelutalo, mikä Asuu yksin Asuu yhdessä, kenen kanssa? Sivu 1 / 5 1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Henkilötunnus Postinumero- ja toimipaikka Etunimet Kotikunta Puhelunnumero Sähköpostiosoite Siviilisääty Naimaton Avoliitossa Naimisissa Eronnut Leski Asuu erillään

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu.

Tukimateriaaliin on koottu opetusvideoiden sisältämät opetukset, jotka tulee käydä keskustelunomaisesti läpi, aina kun video on katsottu. Opetusvideoiden tukimateriaali Turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitetut opetusvideot on tarkoitettu katsottavaksi ohjatusti. Ilman tukimateriaalia saattaa videoiden sanoma jäädä epäselväksi.

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LUONNOS 8.6.2016 Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 e :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Uloskäytävät ja lukitukset

Uloskäytävät ja lukitukset 2014 Uloskäytävät ja lukitukset Päijät-Hämeen pelastuslaitos 25.11.2014 Sisältö 1. Yleistä... 2 2. Uloskäytävien vähimmäisleveys... 2 3. Kulkureitin pituus... 3 4. Uloskäytävien merkitseminen ja valaiseminen...

Lisätiedot

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte

Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 476/10.03.02/2015 143 Uuden senioritalon tarve Raisiossa - Hulvelan pääte Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosyksikön

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kustannuskaaviopiirrokset

Kustannuskaaviopiirrokset Kustannuskaaviopiirrokset Luonnos. Laskelmat Riitta Eloranta ja Anne Papunen, Laskelmien valinnat ja johtopäätökset Laskelmien lähtökohtia Näissä laskelmissa on vertailtu kuvitteellista perustaloa kuvitteelliseen

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari

Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys. Kustannusvaikuttavuusseminaari Sosiaalihuollon yksikkökustannusten määrittämisen haasteet ja tietojen hyödynnettävyys Kustannusvaikuttavuusseminaari Pieksämäki, 13.10.2010 Esityksen sisältö Mihin yksikkökustannuksia tarvitaan? Mikä

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot