DIPLOMITYÖ - VANHUSTEN PALVELUTALON KORJAUSMALLI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIPLOMITYÖ - VANHUSTEN PALVELUTALON KORJAUSMALLI"

Transkriptio

1 MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI TEKNILLINEN KORKEAKOULU - ARKKITEHTIOSASTO

2 Sisällys Alkusanat 3 Diplomityön tiivistelmä 4 Abstract of Master s Thesis 4 1 Johdanto Tausta Työn toteutus Syystien vanhusten palvelutalo Havainnot Asuintilat Yhteistilat Palvelutilat Ulkotilat Liikennetilat Logistiikka Parvekkeiden ja puolilämpimien tilojen merkitys palvelutaloissa 7 2 Vanhusten palvelutalon korjausmalli Asukasprofiilit Ratkaisumallien osaelementit Palveluasunnot Ryhmäkotiasunnot Yhteistilat Palvelutilat Ulkotilat Liikennetilat Logistiikka Vaihtoehtoiset ratkaisumallit Hajautettu malli Keskitetty malli 10 3 Analyysi Asukkaiden asuinympäristö ja henkilökunnan toimintaympäristö Palveluasunnot Ryhmäkotiasunnot Yhteistilat Palvelutilat Ulkotilat Liikennetilat Logistiikka Kustannukset Esimerkkitapahtuman kokonaistaloudellinen tarkastelu Peruskorjauskustannukset Peruskorjauskustannuksien vaikutus asuntojen vuokriin Vuokrat Toiminnan kustannukset Hoitokulut 12 4 Johtopäätökset ja suositukset 13 Lähteet 14 Liite1: Käsitteet Liite2: Määräykset ja ohjeet Liite3: Tilaohjelma Liite4: Pienennökset esittelyplansseista 8kpl MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 2

3 Alkusanat Diplomityöni Vanhusten palvelutalon korjausmalli on tehty Teknillisen korkeakoulun Arkkitehtiosaston Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutissa SOTERAssa. Diplomityö on osa SOTERA-instituutin Tett - Esteettömyys asuinrakentamisessa -projektia. TeTT-projektissa kehitetään uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmä, jonka avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Olen esitellyt työtäni ja saanut siihen ohjausta Tett-projektin korjausryhmässä. Korjausryhmään kuuluvat yli-insinööri Olli Saarsalmi Sosiaali- ja terveysministeriöstä, projektipäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen Stakesista, korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta, toimitusjohtaja Tarja Närvänen, Kiinteistö Oy Helsingin palveluasunnoista, toimintaterapeutti Kaija Snellman Syystien palvelutalosta, dosentti Arto Saari TKK: n Rakentamistalouden laboratoriosta, korjausneuvoja Ilkka Parviainen Vantaan kaupungista, erikoistutkija Satu Åkerblom TKK:n SOTERA-instituutista. Lisäksi TeTT-projektin johtoryhmän puheenjohtajana toiminut Kirsti Pesola on kommentoinut työtäni. Parvekkeiden rakentamiseen liittyvistä asioista olen keskustellut arkkitehti Pete Lattusen kanssa Lumon oy:stä. Diplomityöni kuuluu TeTT-projektin kokonaistaloudellisia kustannuksia tarkastelevaan osaprojektiin, jossa tutkitaan erilaisten toimintamallien vaikutuksia palvelutalon toiminnan kustannuksiin. Tähän osaprojektiin osallistuu TKK:n Rakentamistalouden laboratorion tutkija Leena Aalto. Kiitän professori Tuomo Siitosta ja dosentti Arto Saarta työn ohjauksesta. Suureksi avuksi työn valmiiksi saattamisessa on ollut arkkitehti Satu Åkerblom. Vaimoani Katjaa kiitän tuesta, joka on mahdollistanut tämän työn tekemisen. Helsingissä Marko Rajala MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 3

4 Diplomityön tiivistelmä Tekijä: Marko Rajala Pääaine: Rakennussuunnittelu (2124) Sivuaine: Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu (2293) Työn nimi: Vanhusten palvelutalon korjausmalli Title in English: Renovation model of Sheltered home for the elderly. Professuurin koodi ja nimi: A-52 Asuntosuunnittelu Työn valvoja: Professori Tuomo Siitonen Työn ohjaaja: Tekniikan tohtori Arto Saari Tiivistelmä Diplomityössä on kehitetty toimintamalli vanhusten palvelutalon suunnitteluprosessiin. Siinä on tutkittu mahdollisuuksia vaikuttaa tilasuunnittelun keinoin palvelutalon asukkaiden viihtyvyyteen, toimintakyvyn ylläpitoon sekä päivittäisistä askareista suoriutumiseen ja siten palvelutalon toimintakustannuksiin. Vanhusten palvelutalon korjausmalli koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) asukasprofiilien määrittelystä, 2) ratkaisumallien osaelementtien analysoimisesta ja suunnittelemisesta ja 3) vaihtoehtoisten ratkaisumallien arvioinneista. Asukasprofiilit määrittelevät tilojen ja toimintojen vaatimukset, joiden mukaisesti analysoidaan ja suunnitellaan ratkaisumallien osaelementit. Osaelementeistä kootaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Näiden avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden asuinympäristöön ja henkilökunnan toimintaympäristöön sekä kustannuksiin. Selvitysten perusteella on määritelty viisi erilaista asukasprofiilia: A - Itsenäisesti toimeentulevat vanhukset, B - Apua tarvitsevat vanhukset, C - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, omassa asunnossa asuvat, D - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, ryhmäkodissa asuvat, E - Dementiaoireiset vanhukset. Valitsin arvioitavaksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, keskitetyn ja hajautetun. Hajautetussa mallissa yhteis- ja palvelutilat hajautetaan palvelutaloon mahdollisimman lähelle asukkaita ja keskitetyssä mallissa ne keskitetään palvelukeskukseen. Abstract of Master s Thesis Author: Marko Rajala Major subject: Building design (2124) Minor Subject: Urban planning and design (2293) Title: Renovation model of Sheltered home for the elderly Title in Finnish: Vanhusten palvelutalon korjausmalli Professuurin koodi ja nimi: A-52 Housing design Työn valvoja: Tuomo Siitonen, Professor Työn ohjaaja: Arto Saari, D.Sc. (Tech.) Abstract There are two aspects in this Master s thesis. I have developed a model for the designing process of the sheltered home for the elderly. I have studied possibilities how the space planning can influence the environment of inhabitants of a sheltered home and maintain their ability to manage every day life hence influencing the operational costs of the sheltered home for the elderly. The renovation model of a sheltered home for the elderly consists of three sectors: 1) definition of the inhabitant profiles, 2) analysis and design of the elements of the solutions and 3) evaluation of alternative solutions. Inhabitant profiles define the demands for the spaces and operations. The elements of the solutions are analyzed and designed after those demands. Alternative solutions are created of the elements. With the help of the alternative solutions one can estimate how the different solutions influence the living environment of inhabitants, the working environment of the personnel and the costs. I have defined five different inhabitant profiles and evaluated two alternative solutions, centralized and decentralized. Submitted material: Written report and 8 posters Keywords: sheltered home, sheltered housing, renovation, refurbishment, residental for old people Luovutettu aineisto: Selostus ja 8 planssia Avainsanat: palveluasunto, palveluasuminen, peruskorjaus, ryhmäkoti, ryhmäkotiasunto, vanhusten palvelutalo MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 4

5 1 Johdanto Diplomityössä on kehitetty toimintamalli vanhusten palvelutalon suunnitteluprosessiin ja tutkittu mahdollisuuksia vaikuttaa tilasuunnittelun keinoin palvelutalon asukkaiden viihtyvyyteen, toimintakyvyn ylläpitoon sekä päivittäisistä askareista suoriutumiseen ja siten palvelutalon toimintakustannuksiin. Diplomityöni kuuluu Tett-projektin kokonaistaloudellisia kustannuksia tarkastelevaan osaprojektiin, jossa tutkitaan palvelutalon erilaisten toimintamallien vaikutuksia palvelutalon toiminnan kustannuksiin. 1.1 Tausta Väestömme ikärakenteessa on tapahtumassa huomattava muutos. Kun tällä hetkellä, vuonna 2005 Suomessa on 5,2 miljoonaa asukasta, joista 16 prosenttia on yli 65-vuotiaita, vuonna 2040 heitä arvioidaan olevan jo yli neljännes väestöstä. (Tilastokeskus, html, 2005) Suomi on EU-maiden nopeimmin ikääntyviä maita. Yhdeksällä kymmenestä 75 vuotta täyttäneestä henkilöstä on jokin toimintakykyä heikentävä pitkäaikaissairaus tai vamma. Hyväksi tai melko hyväksi terveydentilansa arvioi joka neljäs, huonoksi tai melko huonoksi runsas kolmasosa 75 vuotta täyttäneistä. Tärkeimpiä ikääntyneen väestön terveyteen ja toimintakykyyn vaikuttavia sairauksia ovat verenkiertoelinten sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mutta myös diabetes ja dementia. Eliniän noustessa kasvaa myös dementiaa sairastavien määrä. Vaikeaa tai keskivaikeaa dementiaa sairastaa noin 7 prosenttia yli 65-vuotiaista. (Sosiaali- ja terveysministeriö, Vanhuspolitiikka (Esitteitä 1999:4) fi /suomi/pao/julkaisut/vanhuspo/vanhpo2.htm) Ikääntyneiden palve luissa tapahtui 1990-luvulla selvä muutos: palveluasuminen lisääntyi ja laitoshoito vähentyi. Vanhuksille tarkoitettuja asuinkerrostaloja ryhdyttiin monissa kunnissa muuttamaan palvelutaloiksi tai rakennettiin uusia palvelutaloja. Palvelutalossa asuvalle ikäihmiselle kunta turvaa oikeuden asua palveluasunnossaan mahdollisimman pitkään tarjoamalla hänelle tarvitsemansa hoidon ja palvelut ammattitaitoisen henkilöstön tuottamana. Palvelutalot voivat toimia alueen vanhusväestön tukipisteinä tarjoamalla vanhusväestölle joustavasti sekä asumista että päivätoimintaa samassa palvelutalossa. muistihäiriöisille, fyysisesti huonokuntoisille ja mielenterveysongelmaisille vanhuksille. (Pesola, Kirsti, Ryhmäkoteja fyysisesti huonokuntoisille vanhuksille, Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2003) Helsingin kaupungin palvelutaloja on 19 eri puolilla Helsinkiä ja ne on rakennettu vuosien välisenä aikana. Osa palvelutaloista on jo osittain peruskorjattu palveluasumisen tarpeita paremmin vastaaviksi sekä asuntojen että yleistilojen osalta. Ennustetaan että palvelutaloissa tulee asumaan nykyistä huonokuntoisempia ja enemmän apua tarvitsevia asukkaita. Peruskorjauksen yhteydessä on silloin otettava huomioon se miten palvelutalon asunnot ja muut tilat voivat tukea asukkaan omatoimisuutta ja kunnon ylläpitoa mahdollisimman paljon. 1.2 Työn toteutus Työ eteni vaiheittain, alkaen palvelutaloja koskevaan kirjallisuuteen, suunnitteluohjeisiin ja suunnitelmiin tutustumisella sekä arvioimalla toteutettujen kohteiden ratkaisumalleja. Toteutettuihin kohteisiin ja asukkaiden sekä henkilökunnan toimintaan tutustuttiin henkilökuntaa haastattelemalla ja käynneillä kuudessa Helsingissä sijaitsevassa palvelutalossa ja kolmessa muualla Etelä-Suomen alueella olevassa palvelutalossa. Kuuden palvelutalon asukkaille tehtiin asukaskysely asuntoparvekkeista. Sen tuloksien perusteella arvioin parvekkeiden lisäämisvaihtoehtoja palvelutalon korjausmallia varten. Asukaskysely tehtiin Tett-projektin yhteydessä. Selvityksien perusteella määrittelin palvelutalon asukasprofi ileja ja niiden vaatimuksia. Vaihtoehtotarkastelun perusteella valitsin tarkasteltavaksi kaksi eri ratkaisumallia, keskitetyn ja hajautetun. Malleja on sovellettu Syystien palvelutaloon laadituissa peruskorjaussuunnitelmissa. Analysoin suunnitelmat asukkaiden asuinympäristön ja henkilökunnan toimintaympäristön sekä kustannuksien kannalta. 1.3 Syystien vanhusten palvelutalo Syystien vanhusten palvelutalo sijaitsee Helsingin Malmilla. Palvelutalon vieressä on iso päivittäistavarakauppa ja pankkiautomaatti. Julkisen liikenteen pysäkit sijaitsevat talon vieressä. Terveysasemalle ja sairaalaan on matkaa 200 metriä ja kirkkoon 400 metriä. Kilometrin säteellä Syystien palvelutalosta sijaitsevat Kirjasto, Malmin kauppa- ja liikennekeskus ja Vantaanjoen ulkoilualueet. Palvelutalo on Helsingin sosiaaliviraston alainen, koillisen suurpiirin vanhuksille tarkoitettu palvelutalo. Talo on valmistunut vuonna 1979 ja se käsittää viisi nelikerroksista asuintaloa ja yksikerroksisen palvelurakennuksen. Alkuperäisessä suunnitelmassa asuntoja oli 148. Tällä hetkellä asunnot jakautuvat seuraavasti: 117 palvelu asuntoa, 19 tehostettua palvelu asuntoa ja 12-paik kainen dementiaryhmäkoti. Asunnot ovat pääasiassa 30m2 yksiöitä ja 41m2 kaksioita. Kolme kaksiota ja pohjakerroksessa sijaitsevat kolmiot ja on otettu yhteistilakäyttöön. Asunnot ovat hyvin tyypillisiä pienasuntoja. Asuinrakennukset ovat betonielementtirakenteisia ja julkisivut tiililaattaverhoiltuja. Talot on varustettu hissillä. Kohdetta on osittain peruskorjattu 1990-luvulla ja piha-alueet on uusittu kesällä Puurakenteinen palvelurakennus on huonokuntoinen, muuten kiinteistö on rakennusteknisesti tyydyttävässä kunnossa. Palvelutalon asukkaiden keski-ikä on 80 vuotta. Palvelutalossa on ympärivuorokautinen päivystys. Asunnoissa on turvapuhelimet. Jokaisella hoidon piirissä olevalla asukkaalla on nimetty vastuuhoitaja. Asukkaan on mahdollista hankkia ostopalveluna hoito- ja ateriapalveluita. Palvelutalossa toimii Syystien toimintakeskus, joka tarjoaa asukkaille viriketoimintoja. Sijainti kaupunkirakenteessa Vanhusten palveluasumisen piirissä on pääosin 75 -vuotta täyttäneitä. Avun tarpeen todennäköisyys kasvaa iän kasvaessa. Huonokuntoisille ja jatkuvaa päivittäistä apua tarvitseville vanhuksille palvelutalo on tarkoituksenmukainen asumisvaihtoehto. (RT Vanhusten palvelutalot ja -asunnot, Rakennustietosäätiö, 1994) Ryhmäkoti sisältyy palvelumuotona palveluasumiseen ja sijaitsee usein palvelutalossa. Ryhmäasumista järjestetään mm. 1 Kauppakeskus 2 Kirjasto 3 Kirkko 4 Liikennekeskus 5 Lähikauppa 6 Sairaala 7 Terveysasema MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 5

6 Nykytilanteen pohjakaaviot 1:400 A-talo 1.kerros A-talo kerros 1.4 Havainnot Havainnot kuvaavat Syystien palvelutalon nykytilannetta ja yleisiä havaintoja palvelutalojen toiminnasta. Havainnot perustuvat osittain Tett-projektissa tehtyyn Syystien palvelutalon nykytilanteen esteettömyysarvioon. Asuntojen pohjaratkaisut ovat vähän apua tarvitsevien asukkaiden palveluasunnoiksi toimivia. Paljon apua tarvitseville ja ryhmäkotien asukkaille asuntojen kylpyhuoneet ovat liian pieniä. Portaat ja hissit vaativat uusimista. Kaikista asunnoista ei ole sisäyhteyttä palvelurakennukseen. Varastot sijaitsevat kaukana asunnoista Asuintilat Asuntojen Kylpyhuoneet ovat liian pieniä avustettavan apuvälineitä käyttävän asukkaan käyttöön ja kalustus on epäkäytännöllinen. Kylpyhuoneet ovat muutettavissa itsenäisesti toimiville ja apua tarvitseville asukkaille toimiviksi kalustusta muuttamalla. Paljon apua tarvitseville ja ryhmäkotiasukkaille kylpyhuoneet ovat liian pieniä. Asuntojen sisään-ulos aukeavat käytävän ovet ovat hankalia käyttää. Kylpyhuoneen ovet ovat liian kapeita. Ovet ovat vastakkain ja aukeavat käytävälle, ne osuvat toisiinsa yhtä aikaa avattaessa. Ovissa ei ole vetimiä. ja pesutilat ovat sopimattomia palvelutalokäyttöön. Palvelutiloihin ei ole sisäyhteyttä, kuin A-talosta. DE-talon kolmiot toimivat jumppasalina ja toimintakeskuksena Ulkotilat Asunnoissa on ranskalaiset parvekkeet. Ensimmäisen kerroksen asuntojen terassit poistettiin käytöstä pihakorjauksen yhteydessä kesällä Terasseille oli asunnoista noin puolen metrin korkuinen tasoero minkä johdosta niitä ei enää käytetty. BC- ja DE-talojen lamellien välissä on lasitetut parvekkeet. A-talon päädyssä on kaksi lasittamatonta parveketta ja toisessa kerroksessa iso oleskeluterassi palvelurakennuksen katolla. Rakennusten välissä olevien parvekkeiden käyttö on lähes kaikille asukkaille hankalaa parvekkeen ja käytävän lattiapinnan välisen tasoeron vuoksi. Lisäksi parvekkeelle johtavat ovet ovat hyvin raskaita avata. Uusittu piha-alue tukee hyväkuntoisimpien asukkaiden kunnon ylläpitämisen mahdollisuuksia. Huonokuntoisimpien asukkaiden liikkumisympäristönä toimivia helppokulkuisia, puolilämpimiä ja suojattuja tiloja ei kuitenkaan palvelutalokorttelissa ole Liikennetilat Liikkuminen ulkoyhteydessä olevien tilojen välillä on etenkin talvikautena hankalaa sekä asukkaille että henkilökunnalle. Syystien palvelutalon portaat ovat puolikerrosta kiertäviä avokiertoportaita. Kierreporras on vaarallinen ja hankalakulkuinen palvelutalon asukkaille, vaikka portaissa on kaide ja käsijohde molemmilla puolilla. Porrashuoneen ja käytävän välillä on vasikallinen palo-ovi, jossa on aukaisulaite. Ovessa on kynnys. BC-talo 1.kerros varasto- ja toimistotilat Keittokomerot ovat ahtaita. Kalusteet ovat mitoitukseltaan ja ratkaisuiltaan huonosti palvelutalokäyttöön soveltuvia. Yläkaappeihin ulottuu huonosti ja alakaappeja on hankala käyttää. Säilytyskomeroissa on sokkelit, vetimet ovat epäkäytännöllisiä. Tankokomerot ovat mitoitukseltaan epäkäytännöllisiä ja hyllykomerot tulisi varustaa vetohyllyillä. Asunnot ovat yhteen suuntaan avautuvia eikä niissä ole parvekkeita. Osa asunnoista on aurinkoisella ilmalla kuumia. Asunnon sisällä ei ole tasoeroja. Asunnoissa on turvapuhelin. Porrashuoneissa olevat hissit ovat liian pieniä (1000x1100) ja sijaitsevat hankalasti porrashuoneeseen nähden. Hissiin ei mahdu sähköpyörätuoli eikä paarit. Hissin ovet törmäävät porrashuoneen ja asuntokäytävän väliseen oveen, joten kulku käytävätiloissa on hankalaa DE-talo 1.kerros BC- ja DE talot 2.-4.kerros Yhteistilat Varastot sijaitsevat talojen maantasokerroksissa, sijainti kaukana asunnoista aiheuttaa henkilökunnalle edestakaista kulkemista. Palveluasuntokerroksissa on otettu osa kaksioista yhteistilakäyttöön. Tilat toimivat asukkaiden juttunurkkauksina, varastoina ja henkilökunnan toimistoina. Tilojen ongelmana asukkaiden kannalta on niiden sijoittuminen kauas luonnollisilta kulkureiteiltä. Tiloihin joutuu erikseen menemään. Varasto- ja toimistokäytössä ongelmana on sisäyhteyden puuttuminen lamellien välillä Palvelutilat Palvelutilat, keittiö, ruokasali, toimistot, sauna ja pesula, sijaitsevat erillisessä palvelurakennuksessa. Palvelurakennus on rakennusteknisesti huonossa kunnossa. Sauna Rakennuksissa on pitkä keskikäytävä, jonka valaistuksessa on toimintaongelmia jatkuvasti. Asuntojen ovet ovat vastakkain ja aukeavat käytävälle. Ovet osuvat toisiinsa yhtä aikaa avattaessa. Ovet ovat väritykseltään selkeästi erottuvia muusta käytävän värityksestä. Katetut pääsisäänkäynnit sijaitsevat lamellien keskellä. Pihan kunnostuksen yhteydessä maan painumisesta johtuneet suuret tasoerot poistettiin sisäänkäynneistä kokonaan. Ovet ovat yksilehtisiä, jokseenkin raskaita avata eikä niissä ole avaamista helpottavaa automatiikkaa. Sivusisäänkäynnit sijaitsevat lamellien välissä yhteisparvekkeiden alla. Ovet aukeavat keskikäytävään. Ovet ovat yksilehtisiä ja niissä on aukaisulaite. Sisäänkäynnissä ei ole tasoeroja. Liikennetilat ovat selkeät. Palvelurakennukseen on sisäyhteys A-talosta, muista taloista joudutaan kulkemaan kattamattoman pihan kautta MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 6

7 1.4.6 Logistiikka Lääkkeiden jako- ja reseptien hoitotilat Kotihoitohenkilökunta jakaa lääkkeet asukkaiden asunnoissa. Reseptien uusiminen ja säilyttäminen henkilökunnan toimistotiloissa aiheuttaa edestakaista kulkemista. Hoitajat voivat joutua kulkemaan useita kertoja päivässä asuntojen ja toimiston välillä uusimassa reseptejä. Lääkkeiden jakoon ja reseptien hoitoon tarvittava rauhallinen huonetila puuttuu Syystien palvelutalosta. Varastotilat Vaippojen kuljetus ja varastointi on suuri ongelma palvelutaloissa. Vaippoja tilataan kustannussyistä jopa puolenvuoden tarpeiksi kerralla. Kaikille vaippoja käyttäville asukkaille on henkilökohtaiset vaipat, joten tilattavat määrät ovat suuria. Uusissakin palvelutaloissa varastotilat ovat osoittautuneet pieniksi. Pienissä palvelutaloasunnoissa ei ole riittävästi säilytystiloja vaipoille. Eteisissä lattioilla säilytettävät vaippapaketit ovat asukkaiden ja hoitajien tiellä ja voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Varastojen sijainti kaukana asunnoista aiheuttaa edestakaista kulkemista. Apuvälineiden säilytystilat Apuvälineitä voi olla yhdellä asukkaalla useita esimerkiksi rollaattori sisäkäyttöön ja pyörätuoli tai kyynärsauvat sisäkäyttöön ja rollaattori ulkokäyttöön. Lisäksi huonokuntoisilla asukkailla apuvälineiden käyttötarve vaihtelee. Syystien palvelutalossa ei ole erillistä varasto-, huolto- tai puhdistustilaa ulkokäytössä oleville tai tilapäiskäytössä oleville apuvälineille Jätteiden säilytystilat Jätteiden keräys asunnoista ja niiden kuljettaminen jätesäiliöihin vaatii paljon kotihoitohenkilökunnan työtä. Jätteet kerätään ensin asunnoista pusseissa käytävälle, josta ne kerätään edelleen käytävällä olevaan jäteastiaan. Astia tyhjennetään kerran päivässä pihalla olevaan jätekatokseen. Käytävillä olevat jätepussit ja -astiat vaikuttavat negatiivisesti ympäristön viihtyisyyteen ja aiheuttavat hajuhaittoja porrashuoneisiin. Pyykkien käsittelytilat Pyykkien keräyksessä on samat ongelmat, kuin jätteiden kanssa. Pyykkipussit nostetaan huoneista käytävälle kotihoitohenkilökunnan kierroksen aikana ja kuljetetaan sieltä edelleen pestäväksi. 1.5 Parvekkeiden ja puolilämpimien tilojen merkitys palvelutaloissa Tett-projektissa tehtiin kuuden palvelutalon asukkaille ja henkilökunnalle kysely- ja haastattelututkimus, jossa selvitettiin palvelutalojen asuntoparvekkeiden merkitystä ja käyttömahdollisuuksia erikuntoisille ja -ikäisille asukkaille. Kyselystä saatu tulos kuvaa kaupunkiympäristön palvelutalojen parvekkeiden käyttöä ja merkitystä: (Åkerblom S., Aro P. ja Rajala M. Palvelutalojen parvekkeet, tutkimusraportti 2005) Parveke lisää asumismukavuutta palveluasunnoissa. Palvelutaloissa parveketta käytetään paljon ja monipuolisesti vaikka asukkaat ovat iäkkäitä ja huonokuntoisia. Parveke on erityisen tärkeä pienissä, alle 35m2 asunnoissa asuville, joihin parveke on lisätty peruskorjauksen yhteydessä. Asukkaat kokevat, että parveke on tärkeä ulkoilumahdollisuutena ja melko tärkeä harrastuspaikkana. Parveketta käytetään mm. vaatehuoltoon, asunnon lisätilana, avartamaan pientä asuntoa, ajanviettoon yksin ja vieraiden kanssa, lukemiseen, kasvien hoitamiseen, voimisteluun ja käsitöiden tekemiseen. Kyselyyn vastanneista 80% istuskelee ja viettää aikaa parvekkeella, 77% tuulettaa vaatteita, 63% hoitaa kukkia ja kasveja, 63% juo kahvia tai teetä, 55% seuraa ympäristöä, 44% ottaa aurinkoa, 20% ruokailee ja 18% säilyttää tavaroita. Kiva istua parvekkeella ja katsella ihmisiä Parvekkeen merkitys ulkoilumahdollisuutena on korostunut niillä, jotka tarvitsevat apua aina ulkoillessaan. Jos en pääse muuten ulos on sentään parveke Palveluasuntojen parvekkeiden kalustus ei poikkea merkittävästi tyypillisestä kerrostaloasunnon parvekkeen kalustuksesta. Lämpimänä vuodenaikana 84% palveluasuntojen asukkaista käyttää parveketta päivittäin, 5% viikoittain ja 6% harvemmin. Kylmänä vuodenaikana vastaavat luvut ovat 38%, 14% ja 40%. Nautin auringonpaisteesta, lepäilen ja nautin kahvia ulkoilmassa Palvelutalon parveketta kalustetaan ja sitä käytetään monipuolisesti. Parveke on tärkeä harrastuspaikka. Syystien palvelutalo kuvattuna BC-talon parvekkeelta Nykytilanteen asema 1: MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 7

8 2 Vanhusten palvelutalon korjausmalli Vanhusten palvelutalon korjausmalli koostuu kolmesta osa-alueesta, 1) asukasprofiilien määrittelystä, 2) ratkaisumallien osaelementtien analysoimisesta ja suunnittelemisesta ja 3) vaihtoehtoisien ratkaisumallien tutkimisesta. Asukasprofiilit määrittelevät tilojen ja toimintojen vaatimukset, joiden mukaisesti analysoidaan ja suunnitellaan ratkaisumallien osaelementit. Osaelementeistä kootaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joiden avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden viihtyvyyteen, toimintakyvyn ylläpitoon sekä päivittäisistä askareista suoriutumiseen ja siten palvelutalon toimintakustannuksiin. Asukasprofiilien jakautuminen eri taloihin Kaavio kuvaa Syystien palvelutalon ennustettua asukasjakaumaa vuonna 2010 ja sen sijoittumista eri rakennuksiin. Ryhmäkodit on sijoitettu BC- ja DE-talojen ylimpiin kerroksiin. Talojen alakerroksissa on C-profiilin palveluasuntoja. Profiilin B mukaiset palveluasunnot sijaitsevat talossa A. Talo DE kerros ryhmäkoteja, E-profiili Hajautettu malli 24 asuntoa Keskitetty malli 28 asuntoa kerros palveluasuntoja, C-profiili Hajautettu malli 29 asuntoa Keskitetty malli 30 asuntoa E C 2.1 Asukasprofiilit Määrittelin selvityksien perusteella viisi erilaista asukasprofiilia. Profiilit on määritelty siten, että niiden välillä on selvä tilallisten ja toiminnallisten vaatimuksien ero. A - Itsenäisesti toimeentulevat vanhukset Omassa asunnossa asuvat vanhukset, joilla ei ole päivittäistä avuntarvetta. B - Apua tarvitsevat vanhukset Omassa asunnossa asuvat apuvälineitä käyttävät vanhukset, joilla ei ole päivittäistä avuntarvetta. C - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, omassa asunnossa asuvat Omassa asunnossa asuvat vanhukset, joilla on päivittäinen avuntarve. D - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, ryhmäkodissa asuvat Ryhmäkodissa asuvat vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. B Palvelukeskus D C Talo A kerros palveluasuntoja, B-profiili Hajautettu malli 25 asuntoa Keskitetty malli 28 asuntoa Talo BC kerros ryhmäkoteja, D-profiili Hajautettu malli 36 asuntoa Keskitetty malli 42 asuntoa 1. kerros palveluasuntoja, C-profiili Hajautettu malli 10 asuntoa Keskitetty malli 10 asuntoa E - Dementiaoireiset vanhukset Dementiaoireiset vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. A - profiiliin kuuluvat asukkaat käyttävät apuvälineinään korkeintaan keppiä. Heillä ei ole päivittäistä avun tarvetta. Syystien palvelutalon asukkaista on tällä hetkellä noin kolmannes itsenäisesti toimeentulevia vanhuksia. Itsenäisesti toimeentulevien vanhuksien osuus Syystien palvelutalon asukkaista tulee laskemaan jyrkästi nykyisten asukkaiden ikääntyessä. Uusiksi asukkaiksi A -profiilin asukkaita ei enää oteta. Ennusteen mukaan vuonna 2010 heitä ei enää ole palvelutalon asukkaina. B - profiiliin kuuluvat omassa asunnossa asuvat erilaisia apuvälineitä käyttävät vanhukset, joilla ei ole päivittäistä avuntarvetta. Yleisin käytettävä apuväline on pyörällinen kävelyteline eli rollaattori. Apuvälineiden käyttö asettaa vaatimuksia erityisesti eteiselle, keittiölle ja pesuhuoneelle. Neljäsosa nykyisistä asukkaista kuluu B-profiiliin. Osuus tulee pysymään seuraavan viiden vuoden aikana nykyisellä tasolla. Nykyiset asunnot voidaan korjata B-profiilin vaatimuksia vastaaviksi muuttamalla kalusteratkaisuja ilman tilallisia muutoksia. C - profiiliin kuuluvalla on päivittäinen avuntarve. C-profiilin vanhukset käyttävät joko rollaattoria tai pyörätuolia tai sekä että. Apuvälinettä käyttävän avustaminen asettaa sekä tilamitoitusvaatimuksia että vaatimuksia kalusteiden sijoituksilla. Merkittävin vaatimus on pesuhuoneiden mitoitus, niin että se toimii hyvin apuvälinettä käyttävän asukkaan avustamistilanteissa. Viisitoista prosenttia nykyisistä asukkaista on C -profiilin mukaisia, heidän osuus tulee kaksinkertaistumaan viidessä vuodessa. Asuntojen korjaus vaatii tilamuutoksia. D - profiiliin kuuluvat paljon apua tarvitsevat vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista apua ja valvontaa, eivätkä ole dementoituneita. Ryhmäkotiasuminen on hyvä ratkaisu D-profiiliin kuuluville fyysisesti huonokuntoisille asukkaille. Useat palvelutaloasukkaat siirtyvät ryhmäkotiin myös psyykkisistä syistä, esimerkiksi he eivät enää viihdy asunnossaan yksin. Syystien palvelutalossa ei tällä hetkellä ole D-profiilille soveltuvaa ryhmäkotiasumista. Ryhmäkotiasukkaista valtaosa on kahden autettavia, muuten tilavaatimukset ovat vastaavat kuin C - profiilin asukkailla. Neljätoista prosenttia nykyisistä asukkaista kuuluu, henkilökunnan arvion mukaan, profiiliin D. Profiilin osuus tulee viiden vuoden aikana hieman kasvamaan. E - profiiliin kuuluvat dementiaoireiset vanhukset jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. Heillä on vähintään keskivaikea dementia ja he ovat ilman jatkuvaa valvontaa itselle tai ympäristölle vaarallisia. E - profiilin tilavaatimukset ovat vastaavat kuin C - profiilin asukkailla.. Kuusitoista prosenttia nykyisistä asukkaista on profiilin E mukaisia, dementiaoireisia asukkaita. Profiilin osuus tulee kaksinkertaistumaan viidessä vuodessa. Asukasprofiilien vaatimuksia Profiilien A, B ja C asukkaat asuvat palveluasunnoissa, kun profiilien D ja E asukkaat sijoittuvat ryhmäkoteihin. Profiilien C, D ja E asunnot vaativat tilamuutoksia. Palveluasuntoihin lisätään asuntoparveke. Profiilien C, D ja E asukkaat tarvitsevat paljon apua, ryhmäkodeissa asuvat vaativat lisäksi ympärivuorokautista valvonnan. Palveluasunnot Ryhmäkodit Profiili A B C D E tilamuutos - - x x x asuntoparveke x x x - - paljon apua tarvitseva - - x x x Ympärivuorokautinen valvonta x x Osuus asukkaista Asukasmäärien kehittyminen Syystien palvelutalon asukkaiden kunto tulee jatkossa huononemaan. Itsenäisesti toimeentulevia asukkaita ei viiden vuoden kulutta enään ole ja Paljon apua tarvitsevien määrä kasvaa merkittävästi. 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% vuonna 2005 A-profiili Asukasprofiili B-profiili vuonna 2010 C-profiili D-profiili E-profiili MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 8

9 2.2 Ratkaisumallien osaelementit Tässä luvussa kuvataan ratkaisumallien osaelementit, jotka ovat toistuvia osia vaihtoehtoisissa ratkaisumalleissa. Osaelementit on suunniteltu asukasprofiilien vaatimuksien mukaisesti Palveluasunnot Yksiöiden korjauksessa käytän kahta vaihtoehtoa: 1) asunnot korjataan muuttamatta tilajakoa. Kylpyhuone ja keittokomero kalustetaan uudestaan siirtämättä seiniä. 2) asunnot muutetaan suurentamalla kylpyhuonetta. Kylpyhuone laajennetaan siirtämällä koko kylpyhuoneen nykyisen alkovin paikalle. Kulku kylpyhuoneeseen tapahtuu liukuoven kautta suoraan asuinhuoneesta. Keittokomero muutetaan minikeittiöksi ja se siirretään sisäänkäynnin yhteyteen. Kaksioiden korjausvaihtoehdot: 1) Kaksioissa tilajakoa ei muuteta. Kylpyhuone ja keittokomero uusitaan nykyisille paikoilleen 2) Osa kaksioista muutetaan yksiöiksi. Kylpyhuone ja keittokomero kalustetaan uudestaan nykyisille paikoilleen. Toinen huone muutetaan varastoksi. Kaikkiin palveluasuntoihin on lisätty lasitettu parveke tai terassi. Asuntojen ovet ovat 10+4M vasikallisia ovia, joista vasikkaovi aukeaa käytävälle. Vasikkaovi integroidaan seinärakenteeseen Ryhmäkotiasunnot Ryhmäkotien yksiöissä tilajakoa on muutettu, kuten palveluasuntojen vaihtoehto 2:ssa. Ryhmäkotiasunnoissa ei ole omaa keittiötä. Ryhmäkotikaksioissa kylpyhuonetta on laajennettu ja se on siirretty ulkoseinälle nykyisen keittiön paikalle. Eteistilaa on samalla laajennettu. Osa kaksioista on muutettu yksiöiksi, kuten palveluasuntojen vaihtoehto 2:ssa. Ryhmäkotiasunnoille rakennetaan parveke oleskelutilojen yhteyteen. Asuntokohtaisia parvekkeita ei rakenneta. Ryhmäkotiasuntojen ovet ovat samanlaisia, kuin palveluasuntojen Yhteistilat Palveluasuntojen oleskelutilat Hajautetun mallin palveluasuntokerroksissa on yksi asunto muutettu oleskelutilaksi. Oleskelutila on keskeisellä paikalla joko porrashuoneen vieressä tai lamellien nivelkohdassa hissiaulan yhteydessä. Oleskelutila on kerroksen asukkaille yhteinen. Ryhmäkotien oleskelutilat Ryhmäkodit on muodostettu yhdistämällä kaksi taloa nivelosassa toisiinsa. Oleskelutilat sijoittuvat keskeisesti hissiaulan yhteyteen. Kerroksessa on kaksi ryhmäkotia, joilla on omat oleskelutilat. Hajautetussa mallissa on ryhmäkotia kohden muutettu oleskelutiloiksi kaksi asuntoa ja keskitetyssä mallissa yksi. Ensimmäisen kerroksen oleskelutilat BC ja DE talojen ensimmäisessä kerroksessa on sisäänkäyntien yhteydessä oleskelu ja aulatiloja, jotka aukeavat lasitetulle terassille. Aulatilat ovat molemmissa malleissa samanlaiset Palvelutilat Keskitetyssä ratkaisumallissa palvelutilat sijoittuvat pääosin palvelukeskukseen. Hajautetussa ratkaisumallissa ryhmäkotien väliin on sijoitettu sauna- ja vaatehuoltotilat Logistiikka Lääkkeiden jako- ja reseptien hoitotilat Kaikissa ryhmäkodeissa on oleskelutilojen vieressä rauhallinen toimistohuone. Hajautetun mallin palveluasuntokerroksissa on varaston yhteydessä pieni toimistotila. Lääkkeiden jako ja reseptien käsitteleminen tehdään toimistotiloissa. Varastotilat Asunnoissa on kaappitilaa vaippojen säilytykseen. Ryhmäkotikerroksissa ja hajautetun mallin palveluasuntokerroksissa on varastotilaa. Ensimmäisessä kerroksessa on suuremmat varastot. Palvelukeskuksen tilat aukeavat suojaisalle pihalle ja lasitetuille terasseille. Ruokasalista voidaan erottaa osia erilaisia tilaisuuksia varten. Palvelukeskuksen tilat on suunnitelmassa mitoitettu myös ympäristön asukkaiden käyttöön Apuvälineiden säilytystilat Asunnoissa on varattu tilaa apuvälineiden säilyttämiselle Ryhmäkotikerroksissa ja hajautetun mallin palveluasuntokerroksissa on varastotilaa, jossa voidaan säilyttää tilapäiskäytössä olevia apuvälineitä. Ensimmäisessä kerroksessa on apuvälinevarastot, joissa on mahdollista pestä ja huoltaa apuvälineitä Palveluasunnot Ulkotilat Jätteiden säilytystilat Jätteet kerätään asuntokohtaisesti kiinteisiin käytävälle aukeaviin jätesäiliöihin, jotka voidaan täyttää asunnosta ja tyhjentää käytävältä. Säiliöissä on mahdollisuus lämpötilan säätämiseen. Asuntojen jätesäiliöistä jätteet kuljetetaan päivittäin suoraan palvelutalon jätekeskukseen Palveluasuntokerroksiin on rakennettu joka kerrokseen yhteisparveke. Ryhmäkodeissa on suuri yhteisparveke. Hajautetun mallin yhteisparveke avautuu molempien ryhmäkotien oleskelutiloihin. Ensimmäisessä kerroksessa on lasitetut yhteisterassit, joista on yhteys palvelukeskukseen lasitettua käytävää myöten. Piha-alueet ovat pääosin jätetty kesällä 2004 tehdyn peruskorjauksen mukaisiksi. Pihan korjauksesta on julkaistu opas palvelutalon pihan suunnitteluun, Vanhusten palvelutalojen pihan suunnitteluohje, Vanhustyön keskusliitto ja Viherympäristöliitto, Olen muuttanut pihan liikennejärjestelyjä pelastusteiden osalta, koska palvelukeskuksen yhdyskäytävä BC -taloon katkaisee pelastustien pihaan. Uusi pelastustieyhteys voidaan järjestää Syystien puolelta Palveluasuntoyksiö vaihtoehto1 Palveluasuntoyksiö vaihtoehto2 Palveluasuntokaksio Kaksio jaettu varastoksi ja yksiöksi Ryhmäkotikaksio Ryhmäkotiasunnot Liikennetilat A-talossa, johon ratkaisumalleissani suunnitellaan sijoitettavaksi parhaimmassa kunnossa olevat asukkaat, säilytetään nykyiset portaat. Hissi kunnostetaan ja sen ovet muutetaan sivuun aukeaviksi. Taloissa BC ja DE rakennetaan uusi hissi lamellien nivelkohtaan. Nykyisiin porrashuoneisiin rakennetaan uudet suorasyöksyiset kaksivartiset portaat. Hajautetussa ja keskitetyssä mallissa toteuttaa samanlainen hissiratkaisu, jossa vain oven aukeamissuunta vaihtelee. Ratkaisu mahdollistaa tilaratkaisujen muuttamisen muuttamatta hissiratkaisua. Ryhmäkotiyksiö Uusi rakenne Talot on yhdistetty palvelukeskukseen sisäyhteydellä. Lasiseinäisen ja katetun käytävän varrella on oleskelunurkkauksia ja kuntopisteitä MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 9

10 2.3 Vaihtoehtoiset ratkaisumallit Hajautettu ratkaisumalli Vaihtoehtoisien ratkaisumallien avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden asuinympäristöön ja henkilökunnan toimintaympäristöön sekä kustannuksiin. Olen valinnut tutkittavaksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, keskitetyn ja hajautetun. Merkittävin ero ratkaisumallien välillä on yhteis- ja palvelutilojen sijoittamisessa. Hajautetussa mallissa ne hajautetaan palvelutaloon, mahdollisimman lähelle asukkaita ja keskitetyssä mallissa keskitetään palvelukeskukseen Hajautettu malli Hajautetussa mallissa yhteis- ja palvelutilat hajautetaan palvelutaloon mahdollisimman lähelle asukkaita. Ryhmäkodeissa sauna-, pesu-, ja kodinhoitotilat sijoitetaan kerrokseen. Varastot ovat mahdollisimman lähellä tarvikkeiden käyttökohdetta. Myös palveluasuntokerroksissa on yhteistiloja. Hajautetussa mallissa on enemmän yhteistiloja ja vähemmän asuntoja, kuin keskitetyssä mallissa. Palveluiden hajautuksella pyritään lisäämään tilojen viihtyisyyttä, pienentämään henkilökunnan työmäärää ja lisäämään asukkaiden omatoimisuutta Keskitetty malli varasto- ja toimistotilat Keskitetyssä mallissa palvelutilat on sijoitettu keskitetysti palvelukeskukseen, Kaikki sauna-, pesu-, ja kodinhoitotilat ovat palvelukeskuksessa. Mallissa on enemmän asuntoja ja vähemmän yhteistiloja sekä suuremmat palvelukeskuksen tilat, kuin hajautetussa mallissa. pesu- ja vaatehuoltotilat oleskelu- ja ruokailutilat Keskitetty ratkaisumalli Toimintojen sijoittuminen eri ratkaisumalleissa Palveluasunnot - A-, B- ja C-profiili Malli Ryhmäkodit - D- ja E-profiilit Keskitetty Hajautettu Keskitetty Hajautettu Sauna ja pesutilat palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa kerroksessa Kodinhoitotilat palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa kerroksessa Varastot talossa kerroksessa kerroksessa kerroksessa Toimistot palvelukeskuksessa kerroksessa kerroksessa kerroksessa Oleskelu talossa kerroksessa kerroksessa kerroksessa MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 10

11 3 Analyysi Analysoin suunnitelmat asukkaiden asuinympäristön ja henkilökunnan toimintaympäristön sekä kustannuksien näkökulmista. Kustannusanalyysissä etsin seikkoja, joilla on merkittävä vaikutus vanhusten palvelutalon toiminnan kustannuksiin. Olen myös vertaillut peruskorjauskustannuksia ratkaisumallien välillä. Vaihtoehtoiset ratkaisumallit Hajautettu ratkaisumalli parantaa tilojen viihtyisyyttä ja tukee asukkaiden itsenäistä toimintaa sekä toimintakyvyn ylläpitoa paremmin, kuin keskitetty malli ja siten pienentää henkilökunnan työmäärää. Hajautettu ratkaisumalli on tehottomampi ja siinä on vähemmän asuntoja ja asukaspaikkoja, kuin keskitetyssä mallissa. 3.1 Asukkaiden asuinympäristö ja henkilökunnan toimintaympäristö Asuintotyypeissä ei ole ratkaisumalleissani eroja. Asuntojen määrä ja jakauma muuttuvat riippuen valitusta ratkaisumallista Palveluasunnot A- ja B-profiilin asukkaille asunnot voidaan korjata muuttamatta tilajakoa. Asunnot saadaan toimiviksi sopivilla kalustevalinnolla ja sijoittamalla kalusteet, niin että avustamistilanteet onnistuvat.. Kylpyhuoneen laajentaminen nykyisellä paikalla johtaa ahtaaseen ja hankalaan eteistilaan. Lisäksi kulku kylpyhuoneeseen tulee ongelmalliseksi. Kylpyhuoneen laajentaminen siirtämällä koko kylpyhuonetta on parempi ratkaistu. Se helpottaa kulkua kylpyhuoneeseen. Ratkaisu mahdollistaa henkilönostimen käytön avustamistilanteissa. Lasitettu parveke lisää asumismukavuutta palveluasunnoissa. Iso vasikallinen ovi helpottaa huonekalujen, esimerkiksi sairaalasängyn, kuljettamista ovissa. Ratkaisu lisää turvallisuutta ja mahdollistaa asuntoon pääsyn, vaikka oven edessä olisi este. Integroimalla vasikkaovi seinärakenteeseen vältetään oven visuaalisesti liian hallitseva ja laitosmainen ilme Ryhmäkotiasunnot Ryhmäkotiyksiöt ovat samanlaisia, kuin palveluasunnot vaihtoehdossa 2. Ryhmäkotikaksioiden tilaratkaisu mahdollistaa kahden asukkaan asumisen samassa asunnossa. Ryhmäkotikaksioiden eteisessä on enemmän tilaa apuvälineille ja avustamiseen tarvittavien tilanteiden hoitamiseen. Ryhmäkoti ja palveluasuntojen ovet ovat samanlaisia Yhteistilat Palveluasuntojen oleskelutilat Hajautetun mallin palveluasuntokerroksen oleskelutila toimii yhteisenä olohuoneena, jossa voidaan oleskella ja tavata muita asukkaita tai vieraita. Oleskelutilassa voidaan järjestää toimintatuokioita ja juhlia. Myös ruokailu on mahdollista järjestää oleskelutilassa. Kerroksissa olevat oleskelutilat parantavat tilojen viihtyisyyttä ja edistävät asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä. Ryhmäkotien oleskelutilat Hajautetun ratkaisumallin ryhmäkotien ruokailutiloissa on tilaa asukkaiden apuvälineille. Henkilökunta pystyy valvomaan molempia oleskelutiloja keittiöstä, kun televisionurkkaus on näköyhteydessä ruokailutilaan. Keskitetyn ratkaisumallin ruokailu ja oleskelu ovat samassa tilassa. Väljemmät oleskelutilat helpottavat asukkaiden liikkumista ja henkilökunnan työtä. Ensimmäisen kerroksen oleskelutilat Oleskelutilat toimivat oleskelu-, levähdys- ja tapaamispaikkoina Palvelutilat Asukkaiden omatoiminen liikkuminen päivittäisiin askareisiin helpottuu, kun palvelutilat ovat lähellä asuntoja. Fyysisesti huonokuntoisien asukkaiden saunottamiseen ryhmäkotikerroksessa tarvitaan selvästi vähemmän henkilökunnan aikaa kuin palvelukeskuksessa saunottamiseen. Hajautetussa mallissa palvelukeskuksen tilat voidaan mitoittaa hieman pienemmiksi, kuin keskitetyssä mallissa. Ero ei ole kuitenkaan merkittävä, koska ruokalan käyttäjät ovat pääosin palveluasuntojen asukkaita ja heitä varten rakennetaan joka tapauksessa saunatilat palvelukeskukseen Ulkotilat Ryhmäkotien suurelle yhteisparvekkeelle on mahdollista koota kaikki kerroksen asukkaat kerralla ja siellä voidaan järjestää erilaisia tapahtumia. Hajautetun mallin molempien ryhmäkotien oleskelutiloihin avautuva yhteisparveke mahdollistaa asukkaille vaeltelun ryhmäkodin sauna- ja vaatehuoltotilojen ympäri. Ensimmäisen kerroksen lasitetut yhteisterassit ja käytävät mahdollistavat ulkoilun asukkaille, jotka eivät pysty liikkumaan pihalla. Sijoittamalla käytävien varrelle ja terasseille kuntopisteitä aktivoidaan asukkaita. Talojen A ja DE takana olevalla aidatulla piha-alueella dementiaoireiset vanhukset voivat ulkoilla turvallisesti. Piha-alueille pihan peruskorjauksen yhteydessä rakennetut kävelyreitit ja kuntopisteet aktivoivat asukkaita ja auttavat heidän toimintakyvyn ylläpidossa Liikennetilat A-talon hissin oven muuttaminen sivulle aukeavaksi ja porrashuoneen oven siirtäminen hissin vastaiselle seinälle parantavat hissin ja porrashuoneen käyttävyyttä, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Talojen BC ja DE uudet kaksivartiset portaat mahdollistavat asukkaiden itsenäisen liikkumisen portaissa ja auttavat asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. Suorat portaat ovat turvallisempia myös poistumistienä. Uusi suurempi hissi, johon sairaalasänky ja paarit mahtuvat, helpottaa henkilökunnan työtä ja parantaa turvallisuutta. Käytäville lisätyt yhteistilat lisäävät asukkaiden mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja tekevät käytävistä viihtyisämpiä. Sisäyhteys palvelutilaan tukee asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja parantaa henkilökunnan toimintaympäristöä. Esteetön sisäyhteys mahdollistaa huonokuntoisienkin asukkaiden omatoimisen liikkumisen palvelukeskukseen. Hoitajien ei tarvitse kulkea sisävaatteissa ulkokautta talosta toiseen. Liikennetiloista on selkeät näköyhteydet pihalle, jolloin suunnistaminen helpottuu. Asukas näkee saman kiintopisteen useasta paikasta kulkiessaan palvelukeskuksen ja asunnon välillä. Käytävien varrella on erilaisia levähdys- ja kuntopisteitä asukkaista varten Logistiikka Lääkkeiden jako- ja reseptien hoitotilat Rauhallinen lääkkeiden jako- ja reseptien hoitotila lähellä asuntoja vähentää henkilökunnan työmäärää. Varastotilat Asuntojen kaappitilan lisääminen helpottaa esimerkiksi vaippojen varastointia. Kerroksiin lisättävät varastot toimivat välivarastoina vähentäen henkilökunnan turhaa kulkemista. Apuvälineiden säilytystilat Asianmukaiset apuvälinetilat mahdollistavat sähkökäyttöisien pyörätuolien ja mopojen säilyttämisen, pesemisen ja lataamisen. Apuvälineiden paremmat käyttömahdollisuudet kannustavat asukkaiden itsenäistä liikkumista ympäristössä Jätteiden säilytystilat Jätteiden keräyksessä välivaiheiden pois jääminen vähentää henkilökunnan työmäärää. Jätepusseja ei enää tuoda käytävälle mikä parantaa hygieniaa ja viihtyisyyttä. Asukaspaikat ja asunnot eri ratkaisumalleissa Keskitetyssä ratkaisumallissa on enemmän asuntoja ja asukaspaikkoja, kuin hajautetussa Asukaspaikat hajautettu Asunnot keskitetty Asuntojen ja muiden tilojen suhde eri ratkaisumaleissa m m m m m m m m2 0 m2 Asunnot Hajautettu Muut tilat Keskitetty MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 11

12 3.2 Kustannukset Vanhusten palvelutalon kustannuksissa toiminnankustannuksilla on suuri merkitys. Esimerkkitapahtuman tarkastelu osoittaa että ratkaisu, joka pienentää henkilökunnan työmäärää ja tukee asukkaiden omatoimisuutta, mutta on peruskorjauskustannuksiltaan kalliimpi ja tehokkuudeltaan pienempi, voi osoittautua taloudellisestikin edullisimmaksi Esimerkkitapahtuman kokonaistaloudellinen tarkastelu Ryhmäkotien sauna- ja vaatehuoltotilojen sijoittaminen on peruskorjauskustannuksien ja palvelutalon toiminnan kannalta tärkeä ratkaisu. Ryhmäkotien asukkaat käyvät saunassa keskimäärin kerran viikossa. Kun saunatilat ovat ryhmäkodissa, fyysisesti huonokuntoisienkin asukkaiden saunottamiseen tarvitaan selvästi vähemmän henkilökunnan aikaa kuin palvelukeskuksessa saunottamiseen. Oletetaan, että saunamatkalla palvelurakennukseen siirtymiseen kuluu puolituntia ja saunassa käydään kerran viikossa. Jokaisessa ryhmäkotikerroksessa on kahdestatoista kahteenkymmeneen kahdeksaan asukasta. Valitaan ryhmäkotikerroksen asukasmääräksi kuusitoista. Yhteensä ryhmäkotiasukkaita on viidessä ryhmäkotikerroksessa kahdeksankymmentä. Hoitajien ajasta kuluu joka viikko 40 tuntia saunamatkoihin (80x0,5h) ja vuodessa 2080 tuntia (52x80), joka tarkoittaa 1,2 henkilötyövuotta (2080/1700). Yhden hoitajan laskennallinen henkilökustannus vuodessa. Saunamatkojen kustannukset ovat vuodessa (1,2x ) Yhden ryhmäkotikerroksen sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentamiskustannukset ovat Yhteensä viiden ryhmäkotikerroksen sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentamiskustannukset ovat Henkilöstökulujen säästöllä ryhmäkotien sauna- ja vaatehuoltotilat voidaan maksaa kuudessa vuodessa ( / ). Tilojen käyttöikä on 20 vuotta, jona aikana henkilöstökuluissa säästetään (20x ). Sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentaminen ryhmäkotikerroksiin pienentää palvelutalon kokonaiskustannuksia käyttöaikanaan ( ) Peruskorjauskustannukset Talotekniikka Syystien palvelutalon talotekniikkaa ei ole vielä teknisesti tarvetta uusia, mutta korjaus tai uusiminen tulee osalle talotekniikasta ajankohtaiseksi jo viiden vuoden sisällä. Toiminnallisien vaatimuksien aiheuttamien muutostöiden yhteydessä on edullista uusia myös talotekniikka, jolloin kylpyhuoneiden siirtämisestä ei aiheudu merkittäviä lisäkustannuksia. Hissin siirtäminen lamellien nivelosaan mahdollistaa kahdelle talolle yhteisen hissin rakentamisen, mikä pienentää peruskorjauskustannuksia. Hissiltä vapautunut tila mahdollistaa uusien helppokulkuisien portaiden rakentamisen nykyiseen porrashuoneeseen. Palveluasuntokerroksissa ei ratkaisumallien välillä ole merkittäviä peruskorjauskustannuksiin vaikuttavia eroja. Ryhmäkotikerroksissa merkittävä peruskorjauskustannuksiin vaikuttava ero on sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentaminen hajautetun mallin ryhmäkoteihin, mikä lisää peruskorjauskustannuksia. Toisaalta palvelukeskuksen saunatilat voidaan hajautetussa ratkaisumallissa mitoittaa pienemmiksi kuin keskitetyssä mallissa. Eri osaelementtien peruskorjauksen kustannusarvioita: Yksiö (1380/m2x60% korjausastex31m2) Ryhmäkodin sauna- ja vaatehuoltotilat (1680/ m2x100% korjausastex28m2) Hissi Palvelukeskuksen ja asuintalojen peruskorjauksen kustannusarviot: Asuintalojen peruskorjaus 70% korjausasteella maksaa (1470 /m2x70%6800m2). Korjauskustannukset jaettuna kahdenkymmenen vuoden korjausjaksolle ovat /v. Palvelukeskuksen peruskorjaus maksaa suunnitelman mukaisessa, myös palvelutalon lähiympäristöä palvelevassa, laajuudessa (1470 /m2x1000m2). Korjauskustannukset korjausjaksolle ovat /v. Vain palvelutalon toiminnalle välttämättömät tilat rakentamalla palvelukeskuksen peruskorjaus maksaa (1470 /m2x600m2). Korjauskustannukset korjausjaksolle ovat /v. Laskelmissa on käytetty laina-ajalle neljän prosentin korkoa. (alv0%, Haahtela-indeksi 72, Talonrakennuksen kustannustieto, Haahtela-kehitys Oy, Tampere 2003) Peruskorjauskustannuksien vaikutus asuntojen vuokriin Asuintalojen korjauskustannuksien vaikutus vuokriin on hajautetussa ratkaisumallissa 10,5 /m2/kk ( /4100asm2/12kk) ja keskitetyssä ratkaisumallissa 9,4 /m2/kk ( /4600asm2/12kk) Palvelukeskuksen korjauskustannuksien vaikutus vuokriin on hajautetussa ratkaisumallissa 2,2 (1,3) /m2/kk ( /4100asm2/12kk) ja keskitetyssä ratkaisumallissa 1,9 (1,2) /m2/kk ( /4600asm2/12kk). Suluissa on esitetty pienemmän palvelukeskusvaihtoehdon hintavaikutus. Peruskorjaus aiheuttaa vuokriin korotuspaineita: Hajautetussa ratkaisumallissa 12,7 /asm2/kk (10,5+2,2) Keskitetyssä ratkaisumallissa 11,3 /asm2/kk (9,4+1,9) Vuokrat Hajautetussa ratkaisumallissa on vähemmän asuntoja, kuin keskitetyssä ratkaisumallissa. Pienempi asuntomäärä suhteessa palvelutalon kokonaislaajuuteen johtaa asuntojen korkeampaan vuokratasoon. Syystien palvelutalon vuokrat ovat tällä hetkellä Kiinteistö oy Helsingin palveluasuntojen edullisimmat. Asuntojen vuokra Syystien palvelutalossa on 5,71 /asm2/ kk. Vuokratuotto on vuodessa (4 655m2x5,71 x12kk) Vuokrien vaihteluväli Kiinteistö oy Helsingin palveluasunnoissa on 5,71-14,24 /asm2/kk (Tietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokra-asunnoista vuodelta 2002, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kiinteistöjen kehittämisyksikkö, 2003) Toiminnan kustannukset Hoitohenkilökunnan toiminnan kustannukset muodostavat pääosan palvelutalon kustannuksista. Syystien palvelutalossa /v. Yhden hoitajan laskennallinen henkilökustannus vuodessa on Syystien palvelutalon henkilökuntaan kuuluu palvelutalon johtaja, 3 sairaanhoitajaa, 29 hoitajaa, 3 kotiavustajaa, hoitoapulainen ja virikeohjaaja. Palvelutalossa ei ole ulkopuolista henkilökuntaa. (Lemmetty, Vuokko, Syystien palvelutalo, 2004) Hoitokulut Kiinteistön hoitokulut ilman tontin vuokraa olivat Syystien palvelutalossa vuonna ,79 /htm2/kk. Hoitokulut vuonna 2002 olivat yhteensä /v (= 3,79 /m2/kk x 12 x 5151htm2). Hallinnointikulut käsittävät lämmitys-, vesi- ja kiinteistönhuoltokulut palkkoineen. (Tietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokra-asunnoista vuodelta 2002, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kiinteistöjen kehittämisyksikkö, 2003) Tilaohjelma tilatyhmittäin PALVELUASUNNOT Hajautettu Keskitetty asunnot 2107,0 2294,0 liikennetilat 607,5 612,5 toimistot 20,0 - varastotilat 193,5 153,5 väestönsuojat 165,5 165,5 yhteistilat 303,0 141,0 3396,5 3366,5 RYHMÄKODIT Hajautettu Keskitetty asunnot 2007,5 2317,5 liikennetilat 482,5 522,5 palvelutilat 140,0 - wc-tilat 20,0 20 toimistot 35,0 37,5 varastotilat 77,5 77,5 yhteistilat 660,0 447,5 3422,5 3422,5 ASUINTALOT Hajautettu Keskitetty Yhteensä 6819,0 6789,0 PALVELUKESKUS Laaja aulatilat 284,0 hoitotilat 26,0 kuntoutustilat 145,0 liikennetilat 76,0 ruokailutilat 238,0 saunaosasto 64,5 sosiaalitilat 13,0 askartelu ja oleskelu 92,0 toimistot 45,5 vaatehuolto 19,0 1003,0 Tehokkuus eri ratkaisumalleissa Asunnot Muut tilat 100% % 60% % 20% 0% hajautettu keskitetty hajautettu keskitetty hajautettu keskitetty Palveluasunnot Ryhmäkodit Koko talo MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 12

13 4 Johtopäätökset ja suositukset Vanhusten palvelutalon korjausta suunniteltaessa voidaan esittämäni Vanhusten palvelutalon korjausmallin avulla arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden asuinympäristöön ja henkilökunnan toimintaympäristöön sekä kustannuksiin. Suunnitelman jakaminen toistuviin osaelementteihin mahdollistaa toimintojen, tilojen ja kustannuksien tarkan analysoimisen. Osaelementtien määrää, sijoittamista vaihtelemalla, ja niiden vaikutusta ratkaisuun analysoimalla, voidaan löytää toivottu ratkaisumalli. Ratkaisun osaelementeille on laskettavissa korjauskustannus. Toiminnan kustannuksilla on merkittävä vaikutus vanhusten palvelutalon talouteen, niitä tulee tutkia tarkemmin, jotta eri ratkaisujen kokonaistaloudellisuutta voidaan arvioida luotettavasti. Hankepäätöksiä tehtäessä tulisi päätökset perustua hankkeen kokonaisuuden arviointiin. Asukkaiden viihtyvyyttä, toimintakyvyn ylläpitoa sekä päivittäisistä askareista suoriutumista tukevat ratkaisut vähentävät henkilökunnan työmäärää, pienentävät palvelutalon toiminnan kustannuksia ja parantavat asukkaiden elämänlaatua. Asukkaat Tällä hetkellä palvelutaloissa asuu selvästi parempikuntoisia asukkaita kuin mitä ennustetaan palvelutaloasukkaiden olevan. Asukkaat, joilla ei ole säännöllistä avuntarvetta eivät tulevaisuudessa pääse palvelutaloihin asumaan. Asukkaiden fyysinen tai henkinen kunto asettaa erilaisia vaatimuksia palvelutalon tilaratkaisuille. Peruskorjauksen yhteydessä on oleellista selvittää asuntojen tilojen ja rakennuksien yhteistilojen mahdollisuudet vastata eri asukasprofiilien vaatimuksiin. Palvelutalon sijainti vaikuttaa oleellisesti peruskorjauksen sisällön suunnitteluun. Palvelutalo voi tarjota palveluja lähiympäristössä asuvilla tavallisessa asuntokannassa asuville ikääntyneille asukkaille. Vaihtoehtoiset ratkaisumallit Esittämäni hajautettu ratkaisumalli on analyysin perusteella parempi ratkaisumalli vanhusten palvelutalon peruskorjaukseen. Hajautetun mallin mukaiset ratkaisut tukevat asukkaiden omatoimisuutta paremmin ja vähentävät enemmän henkilökunnan työmäärää, kuin keskitetyn mallin mukaiset. Hajautettu malli on kuitenkin tehottomampi ja peruskorjauskustannuksiltaan kalliimpi ratkaisu. Henkilökunnan työmäärän pieneneminen johdosta hajautetun mallin toiminnankustannukset ovat pienemmät, kuin keskitetyn mallin, mikä voi rakennuksen käyttöaikana tehdä hajautetusta mallista taloudellisesti edullisemman ratkaisun. Asunnot Kylpyhuoneen koko on asunnoissa merkittävin yksittäinen seikka, joka vaikuttaa tilan käyttömahdollisuuksiin ja peruskorjauskustannuksiin. Parvekkeet Parveke on tärkeä palveluasunnossa. Erityisen merkittävä parveke on liikuntarajoitteisen asukkaan ulkoilumahdollisuutena ja sosiaalisena kontaktina ympäristöön. Parvekkeen merkitys korostuu pienissä palveluasunnoissa. Palvelutalojen parvekkeita suunnitellessa tulisi entistä paremmin huomioida apuvälineiden käyttäjät. Erityisesti oven sijoittamiseen, avaamiseen ja kynnysratkaisuun tulisi kiinnittää huomiota. Läpinäkyvään kaiteeseen tulisi järjestää mahdollisuus näkösuojaan. Lasituksen avaamiseen, sulkemiseen ja mahdolliseen lukitukseen tulee kiinnittää huomiota. Yhteisparvekkeet ja puolilämpimät lasitetut käytävät ja terassit ovat tärkeitä ulkoilupaikkoina asukkaille jotka eivät pysty liikkumaan pihalla. Sisäyhteys palvelutilaan tukee asukkaiden liikkumismahdollisuuksia ja parantaa henkilökunnan toimintaympäristöä. Kustannukset Vanhusten palvelutalon kustannuksissa toiminnankustannuksilla on suuri merkitys. Esimerkkitapahtuman tarkastelu osoittaa että ratkaisu, joka pienentää henkilökunnan työmäärää ja tukee asukkaiden omatoimisuutta, mutta on peruskorjauskustannuksiltaan kalliimpi ja tehokkuudeltaan pienempi, voi osoittautua taloudellisestikin edullisimmaksi. Toiminnan kustannuksiin vaikuttavat tilojen sijainti, tilalliset ratkaisut ja toimintojen järjestäminen tiloissa. Toiminnan kustannuksien kannalta merkittäviä ovat paljon henkilökunnan työtä vaativat toiminnot, kuten saunottaminen. Sijoittamalla yhteis- ja palvelutilat riittävän lähelle asuntoja mahdollistetaan asukkaiden omatoiminen liikkuminen päivittäisiin askareisiin, mikä vähentää henkilökunnan avustamiseen kuluvaa työmäärää. Palvelutalon logistiikalla on merkittävä vaikutus henkilökunnan työmäärään. Varastoimalla päivittäiset tarvikkeet, kuten vaipat, lähelle asuntoja voidaan vähentää henkilökunnan kuljettamiseen kuluvaa työmäärää. Ruoan jako ja roskien sekä pyykin keräys ja lääkkeiden jako vaativat paljon henkilökunnan työtä. Vaipat tulisi kuljettaa palvelutaloon pienemmissä erissä, mikä vähentäisi varastojen tarvetta. Tulevaisuudessa lääkkeiden jako tapahtunee apteekeissa ja reseptit kulkevat sähköisesti lääkäriltä suoraan apteekkiin. Tilaratkaisulla ja kalustuksella voidaan vähentää asukkaiden avustamisen tarvetta. Ryhmäkotien sauna- ja vaatehuoltotilojen sijoittaminen on peruskorjauskustannuksien ja palvelutalon toiminnan kannalta tärkeä ratkaisu MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 13

14 Lähteet Liite 1: Käsitteet Liite 2: Määräykset ja ohjeet Lemmetty, Vuokko, Syystien palvelutalon johtaja (haastattelut) Närvänen, Tarja, toimitusjohtaja / Kiinteistö oy Helsingin palvelutaloasunnot (haastattelut) Pesola, Kirsti, Ryhmäkoteja fyysisesti huonokuntoisille vanhuksille, Vanhustyön keskusliitto, Helsinki 2003 RT Vanhusten palvelutalot ja -asunnot, Rakennustietosäätiö, 1994 Talonrakennuksen kustannustieto, Haahtela-kehitys Oy, Tampere Tietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokra-asunnoista vuodelta 2002, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto, Kiinteistöjen kehittämisyksikkö, 2003 Tilastokeskus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Vanhuspolitiikka (Esitteitä 1999:4) Palveluasuminen on jokaisessa kunnassa lakisääteisesti järjestettävää sosiaalipalvelua, johon kuuluu sekä asunto että asumiseen liittyvät asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Palveluasuminen on tarkoitettu paljon apua tarvitseville vanhuksille ja vammaisille sekä muille, jotka puutteellisen toimintakyvyn vuoksi tarvitsevat jatkuvaa apua. Palvelukeskus käsittää laajalle käyttäjäkunnalle tarkoitettuja palvelu- ja toimintatiloja, kuten ruokailu-, harrastus-, kuntoutus-, liikunta-, hoito-, ja kaupallisten palvelujen tiloja. Palvelukeskus on tarkoitettu mahdollisten asukkaiden ja muiden seudun asukkaiden oleskeluun, kokoontumiseen ja harrastuksiin ja se voi olla osa palvelutaloa tai itsenäinen yksikkö. Palvelutalo on rakennus, jossa palveluasuntojen ja mahdollisien ryhmäkotien lisäksi on talon asukkaiden käytössä yhteisiä tiloja ja palveluita. Yhteiset tilat ja palvelut voivat olla myös talon ulkopuolisten käytettävissä. Palveluasunto on asunto, jonka mitoituksessa ja varustuksessa on otettu huomioon asukkaan alentunut toimintakyky ja johon on saatavissa asukkaan tarvitsemat, suoriutumisen kannalta välttämättömät palvelut (ateriapalvelu, hygieniapalvelu, siivousapu, asiointipalvelu ja ympärivuorokautinen turvapalvelu). Palveluasunto voi sijaita joko palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai hajautettuna muun asutuksen joukkoon. Palveluasunnossa asukkaat asuvat omassa hallinnassaan olevissa itsenäisissä vuokra- tai omistusasunnoissa. Ryhmäkoti on kodinomainen, noin 6-10 hengen suuruinen palveluasuntoryhmä, jonka asunnot liittyvät yhteistilojen välityksellä kiinteästi toisiinsa. Ryhmäkotiin liittyy selkeä sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden mahdollisuus: jokaisella asukkaalla on vähintään oma huone ja wc-pesutila. Asuntoihin välittömästi liittyvät ryhmäkodin yhteiset oleskelu- ym. tilat toimivat asukkaiden hoitoa tukevana asuintilana. Ryhmäkotiasunto on ryhmäkodin asukkaan omassa käytössä oleva tila: vähintään oma huone ja wc-pesutila. Pienkoti on kuten ryhmäkoti, mutta siinä ei toteudu yksityisyyden mahdollisuus; esimerkiksi iso huoneisto tai omakotitalo, jossa on yhteiset wc-pesutilat, ja joissa ei kaikilla ole välttämättä omia huoneista. Määräykset Suomen rakentamismääräyskokoelma (RakMK): G1 Asuntosuunnittelu, määräykset ja ohjeet, F1 Liikkumisesteetön rakennus, määräykset ja ohjeet, E1 Rakennusten paloturvallisuus, F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, määräykset ja ohjeet Ohjeet Arvi Asunnon arvioimismenetelmä, SOTERA Esteettömyys asuntorakentamisessa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan G1 suunnitteluperiaatteiden toteutuminen, Sipiläinen et al Esteetön rakennus ja ympäristö, rakennustieto 1998 Raha-automaattiyhdistyksen rakennuttamisohje RT Esteetön liikkumis- ja toimintaympäristö RT Perustietoja liikkumis- ja toimintaesteisistä RT Asuinrakennusten porrashuoneet ja kulkutilat RT Vanhusten palvelutalot ja -asunnot" Ryhmäkoteja fyysisesti huonokuntoisille vanhuksille Pesola 2003 Universal Design, Selwyn Goldsmith, MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 14

15 Liite 3: Tilaohjelma Hajautetun ratkaisumallin asuinrakennukset Palveluasunnot Määrä Nimi Pinta-ala Yhteensä 4 1H+KK 26,0 m2 104,0 m2 18 1H+KK 30,0 m2 540,0 m2 28 1H+KK 31,0 m2 868,0 m2 14 2H+KK 42,5 m2 595,0 m2 4 HISSI 3,0 m2 12,0 m2 3 HISSI 5,0 m2 15,0 m2 6 KÄYTÄVÄ 29,0 m2 174,0 m2 1 KÄYTÄVÄ 33,5 m2 33,5 m2 3 KÄYTÄVÄ 37,0 m2 111,0 m2 3 PORRAS 10,0 m2 30,0 m2 4 PORRAS 17,5 m2 70,0 m2 1 PORRAS 18,0 m2 18,0 m2 6 PORRAS 21,0 m2 126,0 m2 3 TK 6,0 m2 18,0 m2 4 TSTO 5,0 m2 20,0 m2 3 APUVÄLINEVAR. 31,0 m2 93,0 m2 4 VAR. 10,0 m2 40,0 m2 1 VAR. 31,0 m2 31,0 m2 1 VARASTO 29,5 m2 29,5 m2 1 VSS 39,0 m2 39,0 m2 1 VSS 99,0 m2 99,0 m2 1 VSS/SOS.TILA 27,5 m2 27,5 m2 3 AULA 20,0 m2 60,0 m2 6 OLESKELU/TV 40,5 m2 243,0 m ,5 m2 Ryhmäkodit Määrä Nimi Pinta-ala Yhteensä 5 1H 26,00 m2 130,0 m2 40 1H 31,00 m2 1240,0 m2 15 2H 42,50 m2 637,5 m2 5 HISSI 5,00 m2 25,0 m2 5 KÄYTÄVÄ 20,50 m2 102,5 m2 5 KÄYTÄVÄ 29,00 m2 145,0 m2 10 PORRAS 21,00 m2 210,0 m2 5 KHH 6,50 m2 32,5 m2 5 PH 6,50 m2 32,5 m2 5 PKH 8,50 m2 42,5 m2 5 S 6,50 m2 32,5 m2 5 WC 4,00 m2 20,0 m2 5 TSTO 7,00 m2 35,0 m2 5 VAR. 15,50 m2 77,5 m2 5 AULA 18,00 m2 90,0 m2 5 RUOKAILU 38,00 m2 190,0 m2 5 RUOKAILU 40,00 m2 200,0 m2 5 TV 15,50 m2 77,5 m2 5 TV 20,50 m2 102,5 m ,5 m2 Keskitetyn ratkaisumallin asuinrakennukset Palveluasunnot Määrä Nimi Pinta-ala Yhteensä 21 1H+KK 30,00 m2 630,0 m2 29 1H+KK 31,00 m2 899,0 m2 18 2H+KK 42,50 m2 765,0 m2 4 HISSI 3,00 m2 12,0 m2 3 HISSI 5,00 m2 15,0 m2 2 KÄYTÄVÄ 29,00 m2 58,0 m2 1 KÄYTÄVÄ 33,50 m2 33,5 m2 4 KÄYTÄVÄ 37,00 m2 148,0 m2 3 KÄYTÄVÄ 38,00 m2 114,0 m2 4 PORRAS 17,50 m2 70,0 m2 1 PORRAS 18,00 m2 18,0 m2 6 PORRAS 21,00 m2 126,0 m2 3 TK 6,00 m2 18,0 m2 3 APUVÄLINEVAR. 31,00 m2 93,0 m2 1 VAR. 31,00 m2 31,0 m2 1 VARASTO 29,50 m2 29,5 m2 1 VSS 39,00 m2 39,0 m2 1 VSS 99,00 m2 99,0 m2 1 VSS/SOS.TILA 27,50 m2 27,5 m2 3 AULA 20,00 m2 60,0 m2 2 OLESKELU/TV 40,50 m2 81,0 m ,5 m2 Ryhmäkodit Määrä Nimi Pinta-ala Yhteensä 5 1H 26,00 m2 130,0 m2 50 1H 31,00 m2 1550,0 m2 15 2H 42,50 m2 637,5 m2 5 HISSI 5,00 m2 25,0 m2 5 KÄYTÄVÄ 28,50 m2 142,5 m2 5 KÄYTÄVÄ 29,00 m2 145,0 m2 10 PORRAS 21,00 m2 210,0 m2 5 WC 4,00 m2 20,0 m2 5 TSTO 7,50 m2 37,5 m2 5 VAR. 15,50 m2 77,5 m2 5 AULA 9,50 m2 47,5 m2 10 RUOKAILU/OLESKELU 40,00 m2 400,0 m ,5 m2 Palvelukeskus Palvelukeskus Määrä Nimi Pinta-ala Yhteensä 1 AULA 22,00 m2 22,0 m2 1 AULA 38,50 m2 38,5 m2 1 AULA 65,00 m2 65,0 m2 1 AULA 113,50 m2 113,5 m2 1 LEHTIENLUKU/TV 18,00 m2 18,0 m2 1 NAULAKOT 18,00 m2 18,0 m2 2 WC 4,50 m2 9,0 m2 1 HOITOTILAT 26,00 m2 26,0 m2 1 ALLAS 90,50 m2 90,5 m2 1 KUNTOSALI 54,50 m2 54,5 m2 1 KÄYTÄVÄ 15,50 m2 15,5 m2 1 KÄYTÄVÄ 18,50 m2 18,5 m2 1 KÄYTÄVÄ 20,00 m2 20,0 m2 1 KÄYTÄVÄ 22,00 m2 22,0 m2 1 JAKELUKEITTIÖ 92,50 m2 92,5 m2 1 RUOKAILU 25,50 m2 25,5 m2 1 RUOKAILU 49,00 m2 49,0 m2 1 RUOKAILU 71,00 m2 71,0 m2 2 PH 8,00 m2 16,0 m2 2 PKH 13,00 m2 26,0 m2 2 S 8,00 m2 16,0 m2 1 WC 6,50 m2 6,5 m2 1 TAUKOTILA 13,00 m2 13,0 m2 1 ASKARTELU 35,50 m2 35,5 m2 1 KOULUTUSTILAT/KABINETTI 36,00 m2 36,0 m2 1 TAKKAHUONE 20,50 m2 20,5 m2 1 INFO 8,50 m2 8,5 m2 1 KOTIPALVELUTSTO 18,50 m2 18,5 m2 1 TOIMISTO 18,50 m2 18,5 m2 1 VAATEHUOLTO 19,00 m2 19,0 m ,0 m MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 15

16 Vanhusten palvelutalon korjausmalli Diplomityössä on kehitetty toimintamalli vanhusten palvelutalon suunnitteluprosessiin. Siinä on tutkittu mahdollisuuksia vaikuttaa tilasuunnittelun keinoin palvelutalon asukkaiden viihtyvyyteen, toimintakyvyn ylläpitoon sekä päivittäisistä askareista suoriutumiseen ja siten palvelutalon toimintakustannuksiin. Vanhusten palvelutalon korjausmalli koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) asukasprofiilien määrittelystä, 2) ratkaisumallien osaelementtien analysoimisesta ja suunnittelemisesta ja 3) vaihtoehtoisten ratkaisumallien arvioinneista. Asukasprofiilit määrittelevät tilojen ja toimintojen vaatimukset, joiden mukaisesti analysoidaan ja suunnitellaan ratkaisumallien osaelementit. Osaelementeistä kootaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Näiden avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden asuinympäristöön ja henkilökunnan toimintaympäristöön sekä kustannuksiin. Selvitysten perusteella on määritelty viisi erilaista asukasprofiilia: A - Itsenäisesti toimeentulevat vanhukset, B - Apua tarvitsevat vanhukset, C - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, omassa asunnossa asuvat, D - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, ryhmäkodissa asuvat, E - Dementiaoireiset vanhukset. Valitsin arvioitavaksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, keskitetyn ja hajautetun. Hajautetussa mallissa yhteis- ja palvelutilat hajautetaan palvelutaloon mahdollisimman lähelle asukkaita ja keskitetyssä mallissa ne keskitetään palvelukeskukseen. Sijainti kaupunkirakenteessa Kauppakeskus 2 Kirjasto 3 Kirkko 4 Liikennekeskus 5 Lähikauppa 6 Sairaala 7 Terveysasema MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI

17 ASUKASPROFIILIT JA PROFIILIEN JAKAUTUMINEN A - Itsenäisesti toimeentulevat vanhukset Omassa asunnossa asuvat vanhukset, joilla ei ole päivittäistä avuntarvetta. TALO A kerros palveluasuntoja, B-profiili Hajautettu malli 25 asuntoa Keskitetty malli 28 asuntoa PALVELUASUNOSSA RYHMÄKODISSA B - Apua tarvitsevat vanhukset Omassa asunnossa asuvat apuvälineitä käyttävät vanhukset, joilla ei ole päivittäistä avuntarvetta. C - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, omassa asunnossa asuvat Omassa asunnossa asuvat vanhukset, joilla on päivittäinen avuntarve. D - Paljon apua tarvitsevat vanhukset, ryhmäkodissa asuvat Ryhmäkodissa asuvat vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. E - Dementiaoireiset vanhukset Dementiaoireiset vanhukset, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista valvontaa. E C B Asukasmäärät PROFIILI NYT 2010 A) 47 0 B) C) D) E) Asukaspaikat PROFIILI NYT Hajautettu Keskitetty A) B) C) D) E) TALO DE kerros ryhmäkoteja, E-profiili Hajautettu malli 24 asuntoa Keskitetty malli 28 asuntoa kerros palveluasuntoja, C-profiili Hajautettu malli 29 asuntoa Keskitetty malli 30 asuntoa PALVELUKESKUS D C TALO BC kerros ryhmäkoteja, D-profiili Hajautettu malli 36 asuntoa Keskitetty malli 42 asuntoa 1. kerros palveluasuntoja, C-profiili Hajautettu malli 10 asuntoa Keskitetty 10 asuntoa Asunnot PROFIILI NYT Hajautettu Keskitetty A) B) C) D) E) Tilaohjelma PALVELUASUNNOT Hajautettu Keskitetty asunnot 2107,0 2294,0 liikennetilat 607,5 612,5 toimistot 20,0 - varastotilat 193,5 153,5 väestönsuojat 165,5 165,5 yhteistilat 303,0 141,0 3396,5 3366,5 RYHMÄKODIT Hajautettu Keskitetty asunnot 2007,5 2317,5 liikennetilat 482,5 522,5 palvelutilat 140,0 - wc-tilat 20,0 20 toimistot 35,0 37,5 varastotilat 77,5 77,5 yhteistilat 660,0 447,5 3422,5 3422,5 ASUINTALOT Hajautettu Keskitetty Yhteensä 6819,0 6789,0 PALVELUKESKUS Laaja aulatilat 284,0 hoitotilat 26,0 kuntoutustilat 145,0 liikennetilat 76,0 ruokailutilat 238,0 saunaosasto 64,5 sosiaalitilat 13,0 askartelu ja oleskelu 92,0 toimistot 45,5 vaatehuolto 19,0 1003, MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 2

18 JULKISIVU - LEIKKAUS - NYKYTILANNE Nykytilanne Pohjakaavoit 1:400 ja asema 1:1000 Asema Ryhmäkoti E-profiili Palveluasuntoja C-profiili A talo 1. kerros HAJAUTETTU MALLI - TALO DE - PIHAJULKISIVU LUOTEESEEN - 1:200 reseptien uusiminen saunamatka ruokailu A talo kerros Ryhmäkoti E-profiili Palveluasuntoja B-profiili Ryhmäkoti D-profiili Palveluasuntoja C-profiili Palveluasuntoja C-profiili BC talo 1. kerros Talo DE Palvelukeskus Talo BC LEIKKAUS A-A 1:200 DE talo 1. kerros BC JA DE talot kerros varasto- ja toimistotilat MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 3

19 KESKITETTY MALLI 1. KERROS 1:200 Esimerkkitapahtuman kokonaistaloudellinen tarkastelu Ryhmäkotien sauna- ja vaatehuoltotilojen sijoittaminen on peruskorjauskustannuksien ja palvelutalon toiminnan kannalta tärkeä ratkaisu. Ryhmäkotien asukkaat käyvät saunassa keskimäärin kerran viikossa. Kun saunatilat ovat ryhmäkodissa, fyysisesti huonokuntoisienkin asukkaiden saunottamiseen tarvitaan selvästi vähemmän henkilökunnan aikaa kuin palvelukeskuksessa saunottamiseen. PALVELUASUNTO C-profiili Oletetaan, että saunamatkalla palvelurakennukseen siirtymiseen kuluu puolituntia ja saunassa käydään kerran viikossa. Jokaisessa ryhmäkotikerroksessa on kahdestatoista kahteenkymmeneen kahdeksaan asukasta. Valitaan ryhmäkotikerroksen asukasmääräksi kuusitoista. Yhteensä ryhmäkotiasukkaita on viidessä ryhmäkotikerroksessa kahdeksankymmentä. Hoitajien ajasta kuluu joka viikko 40 tuntia saunamatkoihin (80x0,5h) ja vuodessa 2080 tuntia (52x80), joka tarkoittaa 1,2 henkilötyövuotta (2080/1700). Yhden hoitajan laskennallinen henkilökustannus e vuodessa. Saunamatkojen kustannukset ovat e vuodessa (1,2x35 000e) Yhden ryhmäkotikerroksen sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentamiskustannukset ovat e. Yhteensä viiden ryhmäkotikerroksen sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentamiskustannukset ovat e. Henkilöstökulujen säästöllä ryhmäkotien sauna- ja vaatehuoltotilat voidaan maksaa kuudessa vuodessa ( e/42 000e). Tilojen käyttöikä on 20 vuotta, jona aikana henkilöstökuluissa säästetään e (20x42 000e). Sauna- ja vaatehuoltotilojen rakentaminen ryhmäkotikerroksiin pienentää palvelutalon kokonaiskustannuksia käyttöaikanaan e ( e e). PALVELUASUNTO B-profiili PALVELUASUNTO C -profiili varastotilat pesu- ja vaatehuoltotilat oleskelu- ja ruokailutilat MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 4

20 HAJAUTETTU MALLI KERROS 1:200 Vaihtoehtoiset ratkaisumallit Vaihtoehtoisien ratkaisumallien avulla voidaan arvioida eri vaihtoehtojen vaikutusta asukkaiden asuinympäristöön ja henkilökunnan toimintaympäristöön sekä kustannuksiin. Olen valinnut tutkittavaksi kaksi vaihtoehtoista ratkaisumallia, keskitetyn ja hajautetun. Merkittävin ero ratkaisumallien välillä on yhteis- ja palvelutilojen sijoittamisessa. Hajautetussa mallissa ne hajautetaan palvelutaloon, mahdollisimman lähelle asukkaita ja keskitetyssä mallissa keskitetään palvelukeskukseen. Hajautettu malli Hajautetussa mallissa yhteis- ja palvelutilat hajautetaan palvelutaloon mahdollisimman lähelle asukkaita. Ryhmäkodeissa sauna-, pesu-, ja kodinhoitotilat sijoitetaan kerrokseen. Varastot ovat mahdollisimman lähellä tarvikkeiden käyttökohdetta. Myös palveluasuntokerroksissa on yhteistiloja. Hajautetussa mallissa on enemmän yhteistiloja ja vähemmän asuntoja, kuin keskitetyssä mallissa. Palveluiden hajautuksella pyritään lisäämään tilojen viihtyisyyttä, pienentämään henkilökunnan työmäärää ja lisäämään asukkaiden omatoimisuutta. PALVELUASUNTO C-profiili Keskitetty malli Keskitetyssä mallissa palvelutilat on sijoitettu keskitetysti palvelukeskukseen, Kaikki sauna-, pesu-, ja kodinhoitotilat ovat palvelukeskuksessa. Mallissa on enemmän asuntoja ja vähemmän yhteistiloja sekä suuremmat palvelukeskuksen tilat, kuin hajautetussa mallissa. PALVELUKESKUS PALVELUASUNTO B-profiili varasto- ja toimistotilat pesu- ja vaatehuoltotilat oleskelu- ja ruokailutilat RYHMÄKOTI D ja E -profiilit Toimintojen sijoittuminen eri ratkaisumalleissa Palveluasunnot - A-, B- ja C-profiili Ryhmäkodit - D- ja E-profiilit Malli Keskitetty Hajautettu Keskitetty Hajautettu Sauna ja pesutilat palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa kerroksessa Kodinhoitotilat palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa palvelukeskuksessa kerroksessa Varastot talossa kerroksessa kerroksessa kerroksessa Toimistot palvelukeskuksessa kerroksessa kerroksessa kerroksessa Oleskelu talossa kerroksessa kerroksessa kerroksessa MARKO RAJALA - VALVOJA: TUOMO SIITONEN - OHJAAJA: ARTO SAARI 5

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2015 kokonaisvuokra 12,66 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 9.12.2014 Liite 1/2014 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.3.2015 ALKAEN RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa

Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Esteettömyysselvitys Jyväskylän asuntomessut 2014 Esteettömyyden toteutuminen messualueen pientaloissa Niina Kilpelä, arkkitehti SAFA Kynnys ry Kynnys ry / Siltasaarenkatu 4 00530 HELSINKI puh. (09) 6850

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä. LIITE 4 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKKÖ/ Toffela-hanke Tarjous saapunut YRITYS saapunut Hankintamenettely Avoimen menettelyn mukainen hankintailmoitus on julkaistu www.hankintailmoitukset.fi sivulla

Lisätiedot

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013

Esteettömyys korjausrakentamisessa kotona asumisen mahdollisuudet TURVALLINEN KOTI. Rakennusvalvonta. AnuMontin 28.9.2013 Esteettömyys korjausrakentamisessa TURVALLINEN KOTI AnuMontin 28.9.2013 Rakennusvalvonta Valtakunnalliset tavoitteet YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vuosille 2013 2017 v. 2011 yli 75v 89,6%

Lisätiedot

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin

ILTARUSKO. Taiteilijan näkemys. Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko Kontukuja 2 00940 Helsinki turvallisesti omaan kotiin ITARUO Taiteilijan näkemys Helsingin Asumisoikeus Oy / Iltarusko 2 turvallisesti omaan kotiin Helsingin asumisoikeus Oy ITARUO Kontula, 2a, Senioriasuminen Iltaruskossa Yleistä Yhtiön läheisyydes on Kontulan

Lisätiedot

Esteettömyys asuntorakentamisessa

Esteettömyys asuntorakentamisessa Esteettömyys asuntorakentamisessa Lisäkustannus vai hyvää suunnittelua? 1.9.2015 Rakennusfoorumi RTS Sampo Vallius arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti Jokaisella on oikeus hyvään asumiseen ESITYKSEN

Lisätiedot

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran)

Tilakeskuksen perusturvaosastolta perimä sisäinen vuokra vuonna 2016 kokonaisvuokra 13,78 /m2/kk (sisältää ylläpito-, pääoma ja maapohjavuokran) Pertlk 26.1.2016 4 PALVELUASUMISEN VUOKRAT 1.5.2016 ALKAEN Liite nro 1 RYHMÄKODIT: Pehtoori ryhmäkodin kokonaisneliöt 304 m2, josta Asukkaiden käytössä 287 m2 Henkilökunnan tiloja 12 m2 (vähennetty) Tilakeskuksen

Lisätiedot

Pituuskaftevuus - 12 o/o

Pituuskaftevuus - 12 o/o 69 1O ORIVEDEN RYHMAKOTI 10.1 Piha-alueet 1a sisaankayn nit Rakennusten sisddnkaynnille johtavan tren kaltevuus on noin 12 % (kuva 1). Sisddnkdynnin edessa olevan pihan sivukaltevuus on noin 10-11 % (kuva

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Asunto Oy Pikku-Heikki

Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Pikku-Heikki Asunto Oy Dosentinranta Piispanpelto xx 20540 Turku As Oy Turun Pikku-Heikki Iso-Heikkiläntie 5 A 20200 Turku Pikku-Heikissä asut turvallisesti palvelujen naapurissa As Oy Pikku-Heikki

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta

Vuokra-asuntoja. Palvelut parhaalta paikalta Koti kaiken keskellä alvelut parhaalta paikalta Vuokra-asuntoja Sellonhuipun vuokrauksesta vastaa Ovenia sännöinti p. 0201 774 500 asuntovuokraus@ovenia.fi www.oveniaisannointi.fi ASUNTO OY SOON SONHUU

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Jakomäen Kiinteistöt Oy. Kankaretie 9 a ja b / peruskorjaus. Luonnossuunnitelma 10.10.2011. Sijainti. Tontti. Asemakaava

Jakomäen Kiinteistöt Oy. Kankaretie 9 a ja b / peruskorjaus. Luonnossuunnitelma 10.10.2011. Sijainti. Tontti. Asemakaava LUONNOSSELOSTUS 1 (13) Jakomäen Kiinteistöt Oy hnro 73148 Kankaretie 9 a ja b / peruskorjaus 10.10.2011 Jakomäen Kiinteistöt Oy Kankaretie 9 a ja b / peruskorjaus Luonnossuunnitelma 10.10.2011 Sijainti

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys

Rakennetun ympäristön esteettömyys. Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Rakennetun ympäristön esteettömyys Saija Sikkilä, suunnittelija, Kynnys ry / Kynnys konsultit, 8.3.2011 Vapaan sivistystyön esteettömyys Fyysinen esteettömyys Jne. Tiedonsaannin esteettömyys Saavutettavuus

Lisätiedot

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5)

HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) HUONETILAOHJELMA Sivu 1 (5) hankenumero: MATINKYLÄN ELÄ JA ASU SENIORIKESKUS Asuntoja: 1 x 23 + 5 x 28 163 (yksiöitä a 25m2) Henkilökunta: yhteensä noin 145, luku sisältää alueellisen kotihoidon ja tukipalvelujen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot

LappliSENIORI. Lappli-senioritalot Lappli-senioritalot 1 Huolettoman asumisen aika 2 Lappli ajattelee asumista seniorikansalaisen näkökulmasta! Onko Sinulle tai läheisellesi koittanut elämänvaihe, jossa nykyisessä asunnossa asuminen ja

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen

Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030! -verkostoseminaari 20.03.2014 / Johanna Hätönen Tehokas ja kestävä esteetön asuntorakentaminen Hanke on käynnistynyt

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) 409 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2011-008163 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä osoitteeseen Suezinkatu

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Itsenäinen suoriutuminen

Itsenäinen suoriutuminen Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Jyväskylä 29.9.2009 Turvallinen, esteetön asuinympäristö itsenäisen suoriutumisen tukena Timo Ekroos, projektijohtaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen

Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen LAPUAN KAUPUNKI HAKEMUS 1 (5) Hakemuksen täyttöpäivä: Hakemuksen saapumispäivä: Kotihoito Hoivaosasto Pienkoti Saarenpääkoti (erillinen hakemus) Tehostettu palveluasuminen Asiakastiedot Asiakkaan suostumus

Lisätiedot

ESTEETTÖMYYSSELVITYS

ESTEETTÖMYYSSELVITYS esteettömyysselvitys s. 1 / 7 (Mahdollinen kuva kohteesta) ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: _ Kunta: Päivämäärä: esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen nimi: Postinro ja

Lisätiedot

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko

Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko Kivikonkaari 40 Helsinki, Etelä-Kivikko TA-Asumisoikeus Oy / Kivikonkaari 40 HUONEISTOLUETTELO, TALO 1 15.08.2014 n:o tyyppi m 2 kerros P=parveke PI=piha T=terassi A1 3H+K 79,5 2 P A2 2H+KT 66,0 2 P

Lisätiedot

Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa

Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa Palkittuja ehdotuksia laatukilpailuissa Laatukilpailu Voittoja 2001-2008 Lehtovuoren alue, Helsinki Konala 2001, 11 000 kem2 Leppäviidan ekologinen kerrostalo, Espoo Leppävaara 2002, 3000 kem2 Arabianranta

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita

Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Moniaistisuus ikääntyneiden asuinympäristössä - Palvelutalon asukkaiden haaveita ja toiveita Ira Verma Projektipäällikkö Sotera Instituutti Arkkitehtuurin laitos www.sotera.fi Tekes Mona 2010-2012 Moniaistinen

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Järvenpään Mestariasunnot Oy Mestariasunnot kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Mestariasuntojen omistuksessa on tällä hetkellä 49 rivi- ja kerrostalokiinteistöä, joissa on yhteensä noin 1550 asuntoa.

Lisätiedot

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1

Ryhmäkoti Männikkö. Kangasniemi 2.2.2015 1 Ryhmäkoti Männikkö Kangasniemi 1 Kangasniemen kunta/ perusturvapalvelut Kangasniemen kunta on perustettu v. 1867 Kangasniemen kunnan väkiluku väestörekisterikeskuksen mukaan on 5694 henkilöä 31.12.2014.

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava

ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO Keskipellonkatu 10, 04230 Kerava ASUNTO OY KERAVAN KESKIPELTO KESKIPELLONKATU 10, 04230 KERAVA Arvioitu valmistuminen lokakuu 2016 Laadukas ja hyvin suunniteltu asumisoikeuskohde

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

tilat ja muuntelumahdollisuudet

tilat ja muuntelumahdollisuudet Miestentie 1 tilat ja muuntelumahdollisuudet Vuonna 1986 rakennetussa talossa on yhteensä n. 6 500 neliötä vuokrattavaa tilaa. Rakennuksessa on 3 henkilöhissiä ja tavarahissi. Autopaikkoja on yhteensä

Lisätiedot

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006. Kati Mikkola IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari 30.3.2006 Kati Mikkola TAVOITTEET JA TOTEUTUS Tavoitteena selvittää ikääntyvien asukkaiden asuntojen korjaustarpeita sekä kiinnostusta asumisen

Lisätiedot

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006

ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 ELSA ja tiehallinto: Kaikille soveltuva liikkumisympäristö Oulu 23.2.2006 Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti SAFA) asiantuntija, Invalidiliitto ry / esteettömyysprojekti puh (09) 6131 9263 tai 050 594

Lisätiedot

3 Kohde-esittelyt. 3.1 Saga-Seniorikeskus Kanalinranta Rauma

3 Kohde-esittelyt. 3.1 Saga-Seniorikeskus Kanalinranta Rauma 3 Kohde-esittelyt 3.1 Saga-Seniorikeskus Kanalinranta Rauma Osoite: Aittakarinkatu 19, 26100 Rauma Taustayhteisö: Ruissalosäätiö Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Risto Syväniemi Rakennuttaja: Risto Toivonen

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5)

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS 3(5) 1(5) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Puoliso Tytär/Poika

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta

Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Asuminen ja ikääntyminen - NCC:n ajatuksia asumisesta Antti Pirhonen NCC Housing Pvm 20.9.2011 NCC Rakennus Oy, Asuminen 1 Pienet mutta toimivat asunnot lähellä palveluja Hyvät ympäristön palvelut ja yhteydet

Lisätiedot

210 737 AK. V kellari = 345,0 m 2. Eteva ARK 628 01-1. Kivistöntie. Koulutie. Kivistöntien hoivakoti ja palveluasunnot.

210 737 AK. V kellari = 345,0 m 2. Eteva ARK 628 01-1. Kivistöntie. Koulutie. Kivistöntien hoivakoti ja palveluasunnot. 1 2 4 5 6 7 8 9 1 2 4 5 Laajuuslaskelmat 74,60 Tonttialueen rakennusoikeus 4 600 m 2 Kerrosala (SFS 519) US= 250 mm K (VSS -tila) 11 m 2 11 m 2 1. kerros 1 01 m 2 1 259 m 2 2. kerros 1 08 m 2 1 266 m 2.

Lisätiedot

Helsinki, Tali SATO LaatuKoti

Helsinki, Tali SATO LaatuKoti Helsinki, Tali Kutomotie 8 a SATO LaatuKoti Uusia vuokra-asuntoja modernissa kaupunkikorttelissa Uudenaikaista kaupunkiasumista viheralueiden ympäröimässä Helsingin Talissa Urbaani kerrostalokortteli upeiden

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Huonetilat ja lisätilat 1 / 8

Huonetilat ja lisätilat 1 / 8 Huonetilat ja lisätilat 1 / 8 Kohteen tiedot Nimi 18. Honka Savukvartsi Katuosoite Rubiinikehä 22 Postiosoite 00170, Vantaa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Rakennuskunta/maakunta Vantaa/Uusimaa Laskijan

Lisätiedot

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen

Lisätiedot

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA

Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA Tekninen toimi PÄIVÄKOTI NIKSULA HANKESUUNNITELMA 27.5.2014 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 3 2 PÄIVÄKODIN NYKYINEN TILANNE 3 2.1 TOIMINNAN MITOITUSPERUSTEET 4 3 KUNTALAISTEN TALO 4 3.1 AIEMMAT TARKASTELUT 5 3.2 PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT

ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT Teknillinen korkeakoulu Sotera Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti 25.11.2005 ASUINTILOJEN MITOITUSMALLIT Tuula Tuononen Satu Åkerblom Esteettömyys asuinrakennuksissa Sisällysluettelo

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y

HANKESUUNNITELMA. Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi 16.6.2014 A R K K I T E H T U U R A O Y HANKESUUNNITELMA Saarijärven ASPA -palvelutalo, Saarijärvi HANKESUUNNITELMA 2 (8) Saarijärven ASPA -palavelutalo HANKESUUNNITELMA Sisällysluettelo: 1. HANKKEEN YLEISTIEDOT JA YHTEYSHENKILÖT 2. TARVESELVITYS

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Partalanmäen tehostetun. palveluasumisen yksikkö. sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Partalanmäen tehostetun palveluasumisen yksikkö sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Tehostettu Palvelukoti on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat paljon ympärivuorokautista hoivaa. Asiakkaat valitaan

Lisätiedot

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234

Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laboratorion raportteja 234 Helsinki University of Technology Construction Economics and Management Publications 234 Espoo 2007 TKK-RTA-R234 TEHOKAS PALVELUTALO

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho

Laatu on hyvä työ. Ifa Kytösaho. Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT Ifa Kytösaho Laatu 8.5.2013 on hyvä työ Laatu on hyvä työ Autopaikaton kerrostalokortteli Kalasatamassa ATT SISÄLTÖÄ: I. Tavoitteet II. Ratkaisuista III. Kohtuuhintaisuudesta IV. Kohteiden kiinnostavuudesta V. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 18.06.2012 1 / 8. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 18.06.2012 1 / 8. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 8 Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Sartrenkuja 6 33870 Tampere Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Valuharkko-rappaus

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 18.06.2012 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 18.06.2012 1 / 7. Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 7 Laskijan tiedot PJ / TaloPeli PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Vipelentie 86 55320 Rauha Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Lamellihirsi

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

Koskelantie 17 Oulu, Toppila

Koskelantie 17 Oulu, Toppila Koskelantie 17 Oulu, Toppila KIINTEISTÖ OY OULUN UUTTI/KOELANTIE 17 MALLASTIE KIINT. OY OULUN UUTTI Koskelantie 17 KOELANTIE MALLASTIE KIINTEISTÖ OY OULUN UUTTI/KOELANTIE 17 RAKENNUSTAPASELOSTUS Rakennuskohde

Lisätiedot

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI

SORVAAJANKATU 15, HELSINKI SORVAAJANKATU 15, HELSINKI Kiinteistö KOY Sorvaajanalue hallitsee vuokrasopimuksen nojalla 4386 m² suuruista vuokratonttia katuosoitteessa Sorvaajankatu 15. Tontilla sijaitsee vuonna 1991 rakennettu toimisto-

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 6. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot.

Hankkeen yhteenveto. Huonetilat 04.05.2010 1 / 6. Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Kohteen tiedot. 1 / 6 Laskijan tiedot Petri Jyrkkä PL 230 33101 Tampere Puh. - Hankkeen yhteenveto Kohteen tiedot Painikuja 7 70840 Kuopio Talon tiedot Runko ja julkisivu Katemateriaali Kerrosluku Pohjan muoto Puurunko-lautaverhous

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä

As Oy Jyväskylän Jokivillat. Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä As Oy Jyväskylän Jokivillat Arvinkuja 14, 40520 Jyväskylä Ver 8.5.2014 Nykyaikainen unelmakoti Jokivarren viihtyisälle alueelle valmistuu tasokkaita ja nykyaikaisia kaupunkivilloja. Kohteen viisi lämminhenkistä

Lisätiedot

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760.

Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus osoite: Hirvijärventie 760. Elokuu 2013 Esteettömyysopas Hirvijärven leirikeskus Hirvijärven leirikeskus sijaitsee 13 kilometriä Riihimäen keskustasta lounaaseen, osoite: Hirvijärventie 760. Leirikeskuksessa on kolme rakennusta:

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma

Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma Sulkavan vuokra-asumisen kehittämissuunnitelma 1. Toimintaympäristö Kunnan väestökehitys vuoteen 2040 asti on selvästi laskeva. Kunnan asukasmäärä 30.6.2015 oli 2 775. Asukasluku on vuoden alusta lukien

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen.

Karungin palvelukoti. Asukasopas. Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Karungin palvelukoti Kohtele minua hyvin, sitten kun en enää muista nimeäni. Sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen. Sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten

Lisätiedot