Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

Transkriptio

1 Sari Taavitsainen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Tietotien lukio Etelä-Pirkanmaan seudun palveluseteli järjestelmä selvitys

2 Etelä-Pirkanmaan palvelusetelijärjestelmä -selvitys Seudun kuntien hyvinvointitoimialaa koskevaan selvitysaineistoon tutustuminen Kyselytutkimus kuntien luottamusjohdolle ja virkamiehille (3-5/2010) Kyselytutkimus palveluntuottajille ja asiakastahojen edustajille (5-6/2010) Muiden seutujen ja kuntien käytäntöihin tutustuminen Kyselyjen ja haastattelujen pohjalta nousseet lisäselvitystarpeet Mahdollisten pilottihankkeiden valmistelu

3 Seudun kuntien strategiset lähtökohdat ja linjaukset Kehityssuuntia (arviot 2000 luvun alusta): *Kuntatalouden tiukentuminen (taantuma ei ennusteissa) > palveluiden priorisointipaine *Ikäihmisten suhteellisen määrän voimakas kasvu ja keski-iän nouseminen *yli 75 vuotiaista yli 90 % asuu kotona (suhde palvelutarjontaan) *palvelutarpeiden ja tuotannon epäsuhta> palveluprosessien epätasapaino >piilotarpeet aktivoituvat kalliina palvelutarpeina terveydenhuollossa ja tehostetussa palveluasumisena >kustannustehokkuuden ja priorisoinnin paine lisääntyy *Lapsiperhepainotteinen kuntaan muutto lisää palvelutuotannon sisäistä priorisointipainetta *työvoiman ikääntyminen ja kilpailu nuorista vs. asiakkaiden hoidettavuus *henkilöstötarpeiden ennakoimattomuus: jaksaminen, eläkepoistumat, mitoitukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuusohjelmat

4 ETELÄ-PIRKANMAAN SOSIAALIPALVELUIDEN TUOTANTOSTRATEGIA (kyselytutkimuksen 3/2010 mukaan 32 % arvioi tavoitteiden jääneen toteutumatta) Sosiaalipalvelumarkkinoiden edistäminen Tavoite: Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityinen palvelutarjonta lisääntyy ja monipuolistuu Etelä-Pirkanmaalla Toimenpiteet: 1. Palvelusetelien käyttöönottoa vakiinnutetaan alueen kunnissa. Yksityisiä palveluja käytettäessä kunnat vastaavat palvelujen laadusta ja luovat yhdessä seutukunnalliset laatukriteerit 2. Palvelujen kysynnän kasvaessa kuntien tuottamia sosiaalipalveluja täydennetään tarvittaessa yksityisellä tuotannolla. Näköpiirissä oleva kasvu kohdistuu erityisesti asumispalveluihin, kotona asumisen tukemiseen ja ikäihmisten hoivaan ja hoitoon 3. Kuntien elinkeinostrategioissa huomioidaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjien toimintaedellytysten tukeminen

5 Kyselykartoitus Etelä-Pirkanmaan seudun kuntien luottamusjohdolle, keskushallinnolle ja keskeisille virkamiehille Kyselyyn vastaajat Kysely lähetetty 120 henkilölle. Kyselyn vastausprosentti oli 39 %. Seudun kuntien valtuutettujen osuus vastaajista oli 84,4 % (vastaajien osuus kuntien valtuutetuista: Valkeakoski 44,4 %, Akaa 37,8 %, Urjala 16 % ja Kylmäkoski 19 %). Vastaajista 15, 5 % oli keskushallinnon, konsernihallinnon ja sosiaali- ja terveydenhuollon edustajia.

6 Vastaajien arviot toimintaympäristön muutosten vaikutuksen keskinäisestä merkittävyydestä palveluntuotannolle (100 % kyselyyn vastanneista) (Asteikko: merkittävin 1- vähiten merkittävä 5) Tulopohjan supistuminen (ka. 2,11) Ikäsensitiivisten palveluntarpeiden lisääntyminen (ka. 2,2) Huoltosuhteen kasvaminen (ka. 2,42) Väestön ikääntymisen vaikutus työvoiman saatavuuteen (ka. 2,98) Työttömyyden lisääntyminen (ka. 2,98) Teollinen rakennemuutos (ka. 3,36)

7 Vastaajien arviot nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän resursseista (100 % kyselyyn vastaajista) (Asteikko: erittäin hyvä 1-5 erittäin huono) palvelun monipuolisuus (ka. 2,27) kunnan tuottamien palvelujen laatu (ka. 2,36) palvelujen saatavuus (ka. 2,64) palvelujen kustannustehokas tuottaminen (ka. 2,69) palvelutuotannon resurssit vastata kysyntään (ka. 2,89) sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelliset resurssit (ka. 2,98) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointi (ka. 3) koulutetun henkilöstön saatavuus (ka. 3,07) yksityisten palveluntuottajien saatavuus (ka. 3,27)

8 Kuntalaisten hyvinvointi ja palvelutuotanto haastateltavien huolipuheen kautta hahmoteltuna Kunnan elinvoimaisuus ja kilpailukyky yksityinen kuntapalvelu Palvelutuotannon pullonkaulat tarve Kuntalaisten hyvinvointi

9 Palvelusetelijärjestelmän tuntemus ja kokonaissuhtautuminen palvelusetelijärjestelmään Tuntemus: Tuntee järjestelmän hyvin yleisellä tasolla 57,7 % Tutustunut palvelusetelijärjestelmää toteuttavan kunnan toimintaan 17,7 % Ei tiedä järjestelmästä juuri mitään 31,1 % Suhtautuminen: 15,5 % erittäin myönteisesti 42,2 % melko myönteisesti 15,5 % eos 20 % melko kielteisesti 6,6% erittäin kielteisesti

10 Palvelusetelijärjestelmän keskeiset käsitteet Säätelevä laki: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä /569 Asiakas: sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 3 :n 1 kohdassa tarkoitettua asiakasta ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 :n 1 kohdassa tarkoitettua potilasta; Palveluseteli järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelun saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti; Tulosidonnaisella palveluseteli: palveluseteliä, jonka arvo määräytyy kunnan määrittelemien asiakkaan jatkuvien ja säännöllisten tulojen mukaan tai jonka arvo perustuu tulojen huomioon ottamiseen sosiaalihuoltolain (710/1982) 3 a luvussa tai sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 10 a 10 c :ssä säädetyllä tavalla; Omavastuuosuus: sitä osuutta yksityisen palvelujen tuottajan palvelun hinnasta, jota kunnan myöntämän palvelusetelin arvo ei kata ja joka jää asiakkaan maksettavaksi.

11 Arvio miksi palveluseteli ei ole käytössä kunnassa/seudulla? asenteet ovat palvelusetelin käyttöönottoa vastaan 46,6 % kunnan oma palvelutuotanto on riittävää 44,4 % ps-järjestelmän käynnistämiskustannukset 40 % kunnan oma palvelutuotanto on kustannustehokkaampaa 33,3 % palvelujen tarjonta lisää kysyntää 24,4 % kunnan itse tuottamat palvelut ovat laadukkaampia 17,7 % nykyinen lainsäädäntö ei ole tarkoituksenmukaista 13,3 % muu syy 11,1 %

12 Arvio miksi palveluseteli ei ole käytössä kunnassa/seudulla? Muut syyt: poliittiset ja asenteelliset perusteet järjestelmän pelätään vievän kunnallisia työpaikkoja vastuut ja velvoitteet eivät puolla ps ps arvolla ei saa palvelua kuin suoraan kunnalta ei tarpeeksi tietoa kustannusvaikutuksista byrokraattisuus tietämättömyys yhtenäisen poliittisen tahtotilan puuttuminen, joka ohjaisi selkeästi virkamiehiä systeemin pyörittäjä on puuttunut laadun tarkkailun vaikeus vähäosaisten mahdollisuus käyttää palveluja huonot muualle ohjatut veroeurot ovat pois kunnan omasta tuotannosta kustannukset karkaavat käsistä hinnan muodostuminen

13 Arviot miksi palveluseteli tulisi ottaa käyttöön seudulla (88,8 % kyselyyn vastanneista) palveluseteli lisää asiakkaiden valinnanvapautta (67,5 %) ps turvaa palvelujen saatavuuden (60 %) seudun hyvinvointiyrittäjyyden turvaamiseksi (50 %) palvelujen laadun turvaamiseksi (22,5 %) palvelujen tuottaminen kustannustehokkaammin (17,5 %) muu syy (12,5 %)

14 Muu syy (määritteli kuitenkin 33,3%): ei syytä (33,3 %): ei pysty määrittelemään tai ei käyttöön palveluiden tasaaminen helpottamaan työntekijöiden nykyistä työtaakkaa edistää palvelujen benchmarkkausta julkisen ja yksityisen välillä> pidemmällä aikavälillä kustannustehokkaammat palvelut vastaa ikäihmisten palvelutarpeiden aiheuttamaan ylikuumenemiseen painetta kehittää julkisten palveluiden laatua helpottaa kuntien henkilöstöpulaa

15 EHDOTUS PALVELUSETELIPILOTIKSI ANNETTUJEN VASTAUSTEN PERUSTEELLA >Palveluseteliä kokeillaan vähintäänkin pilotissa (39,5 %) tai otetaan suoraan käyttöön (20,9 %) >Järjestelmän toteutus seudullisesti, mutta käyttökohteet ja setelin arvon määritys kunnallisesti (87,5 %) >palvelusetelin kohdealueena 1-4 aluetta (57,7 %) >kohdealueina: 1. hoivapalvelut omaishoitajan lakisääteisten vapaiden ajaksi, 2. tilapäinen kotipalvelu lapsiperheille, 3. tilapäinen kotipalvelu ikäihmisille ja 4. siivouspalvelut >reunaehdot: kuntaliitosten vaikutus, kuntarajat ylittävien markkinoiden kartoittaminen, muiden käyttökokemuksen kartoittaminen, asiakkaiden maksukyvyn kartoittaminen, kohtuullisen omavastuun kartoittaminen, pilotin kustannukset, palveluntuottajien kilpailuttaminen, rekisterien kehittäminen

16 Kiitos!