KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 5 / 2012

Transkriptio

1 1 KARVIAN KUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 5 / 2012 Aika klo Paikka Karvian Yläkoulu Läsnä Niskala Jorma puheenjohtaja Haavisto Jonna jäsen Hietikko Tarja jäsen Koivumäki Tiina jäsen Salomäki Jari jäsen Poissa Mustasilta Timo varapuheenjohtaja Tuohiluoma Reima jäsen Muut saapuvilla olleet Vainionpää Hanna Niemenmaa Jaana esittelijä / pöytäkirjanpitäjä kunnanhallituksen edustaja Asiat :t Pöytäkirjantarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Nähtävänä olo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä koulutoimistossa

2 2 Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 3 Salassa pidettävä... 3 OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA... 3 OPETUSTOIMEN LAADUNHALLINTA... 4 KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT LUKUVUODELLE VARAREHTOREIDEN TEHTÄVÄT... 5 VALMIUSSUUNNITELMA... 5 ANOMUS KARVIAN YLÄKOULUN OPPILAAKSI... 6 ANOMUS KIRKONKYLÄN ESIOPETUSRYHMÄÄN... 6 KIERTÄVÄ ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA... 7 MUUT ASIAT... 8 OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOHJE... 8

3 3 Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOLTK 58 Kasvatus- opetuslautakunnan kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja / varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla. PÄÄTÖS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN KOLTK 59 Kasvatus- ja opetuslautakunnan pöytäkirjan tarkastaminen tapahtuu koulutoimistossa, pääsääntöisesti kokousta seuraavana arkipäivänä klo 13 jälkeen. Pöytäkirja pidetään julkisesti nähtävänä kokousta seuraavan kalenteriviikon keskiviikkona. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. PÄÄTÖS Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jonna Haavisto ja Tarja Hietikko. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta Salassa pidettävä Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KOLTK 61 Karvian kunnassa on laadittu oppilashuollon käsikirja vuonna Käsikirjan päivittäminen on aloitettu syksyllä Työryhmässä on ollut mukana Vuokko Mäki, Risto Anttila, Jaana Korpi, Arimo Koivisto sekä Niina Lehtonen. Käsikirjaa uudistettaessa on kiinnitetty erityistä huomioita opetussuunnitelman muutoksiin liittyen kolmiportaiseen tukeen. Käsikirjan uudistamisen yhteydessä otetaan käyttöön myös seutukunnallinen lomakkeisto oppimiseen liittyvien lomakkeiden laadintaan. Muilta osin käytetään opetushallituksen lomakkeita. Käsikirjan yhdeksi osaksi on laadittu myös kunnan ohjeistus koulukuljetuksille, koska sellaista ei kunnassa aiemmin ole ollut. Liite: Oppilashuollon käsikirja 2012, koulukuljetussääntö 2012 Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan oppilashuollon käsikirjan. Uuden käsikirjan mukaiset lomakkeet ja toimintatavat otetaan käyttöön PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi liitteenä olevan oppilashuollon käsikirjan sillä edellytyksellä, että oppilaan päihdeongelmia käsitellään käsikirjassa laajemmin. Uuden käsikirjan mukaiset lomakkeet ja toimintatavat otetaan käyttöön

4 4 Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta OPETUSTOIMEN LAADUNHALLINTA KOLTK Opetusministeriö on julkaissut vuonna 2010 perusopetuksen laatukriteerit. Kriteerien tavoitteena on tukea opetuksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä turvata sivistykselliset perusoikeudet lapsille ja nuorille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta huolimatta. Laatukriteereihin perustuvalla arvioinnilla pystytään tunnistamaan opetuksen epäkohtia ja korjaamaan niitä toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä. Laatukriteerien käyttöönottoon on ollut jaossa opetusministeriön rahoitusta, ja useat kunnat ovat jo pitkällä laatukriteerien luomisessa ja niihin perustuvan arviointitiedon mukaisessa kehittämisessä. Kriteerit huomioivat koulun arjen monipuolisesti. Arvioinnissa on tarkoitus löytää ne asiat, jotka tarvitsevat parannusta, ja aloittaa kehittäminen ja asioiden muuttaminen kiireellisyysjärjestyksessä, mutta vähän kerrallaan ja asiaan paneutuen. Karvian kunnassa on tarkoitus lähteä tekemään laatutyötä tämän lukuvuoden aikana. Aluksi laaditaan opetusministeriön laatukriteereihin perustuen oma laatukäsikirja. Laatukäsikirjan laadinnasta vastaa ohjausryhmä, johon kuuluu koulutoimenjohtaja sekä koulujen johtajat ja mahdollisesti käytetään avustajan / harjoittelijan työpanosta kirjoittamistyöhön. Käsikirjan valmistuttua järjestetään arviointipäivät (keväällä 2012), joissa käydään kukin osa-alue läpi, ja pyritään löytämään asiat, jotka ovat hienosti ja toisaalta ne, joita on lähdettävä kehittämään. Arviointiin osallistuisi opetushenkilöstöä, rehtorit, ktj, lautakunnan edustaja sekä mahdollisesti oppilaiden edustaja. Arvioinnin tulokset lisätään laatukäsikirjaan ja syksyllä 2012 voitaisiin aloittaa ensimmäisen kehittämiskohteen työstäminen. Arviointipäivät ja laatukäsikirjan päivitys tulisi järjestää kahden vuoden välein. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta keskustelee asiasta ja nimeää lautakunnan edustuksen arviointipäiviin sekä kutsuttaessa ohjausryhmään. PÄÄTÖS Koulutoimenjohtaja esitteli lyhyesti opetuksen laadunhallintaa, ja lautakunta keskusteli asiasta. Lautakunta päätti, että ohjausryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa pj Jorma Niskalan. Kevään arviointipäivään/päiviin lautakunta nimesi Jonna Haaviston ja Jorma Niskalan. KOLTK 62 Karvian kunnalle myönnettiin erityisavustusta laatukriteerien käyttöönottoon vuosille euroa. Tällä avustuksella kuntaan palkattiin määräaikainen työntekijä laatimaan käsikirja. Lisäksi käsikirjan laadintaan on osallistunut koko ohjausryhmä, joka on kokoontunut muutamia kertoja, sekä erityisesti laatuvastaavaksi nimetty Marjo Yliluoma sekä koulutoimenjohtaja. Laatukäsikirja pohjautuu vahvasti opetusministeriön perusopetuksen laatukriteereihin sekä pidetyistä laadunarviointopäivistä saatuun informaatioon. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan laatukriteerit tulee ottaa myös mukaan käsikirjaan. Opetusministeriö on julkaissut kriteerit elokuussa 2012, ja niitä koskeva osuus tullaan lisäämään käsikirjaan. Perusopetuksen laadunhallintaa on tehty tutuksi koko opetustoimelle yhteistyössä Osaava Pohjois- Satakunta- hankkeen kanssa Karviassa järjestetyillä laatukoulutuspäivillä ja Koulutuspäiville osallistui lähes koko opetustoimen henkilökunta. Liitteet: laatukäsikirja, toimenpideohjelma Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy liitteenä olevan laatukäsikirjan sekä päättää lukuvuoden kehittämiskohteiden valinnasta ehdotuksen mukaisesti.

5 PÄÄTÖS Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi liitteenä olevan laatukäsikirjan sekä päätti lukuvuoden kehittämiskohteiksi itse laatutyön, tieto- ja viestintätekniikan sekä erityisopetuksen. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta KOULUJEN TYÖSUUNNITELMAT LUKUVUODELLE KOLTK 63 Koulujen johtajat ovat toimittaneet koulunsa työsuunnitelmat lukuvuodeksi lautakunnan hyväksyttäväksi. Liite: Työsuunnitelmat Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy koulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle PÄÄTÖS Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi koulujen työsuunnitelmat lukuvuodelle Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta VARAREHTOREIDEN TEHTÄVÄT KOLTK 64 Kasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan päättänyt yhdistää Kirkonkylän koulun ja Yläkoulun johtajuudet lukien. Samassa kokouksessa Maiju Myllyviita (nyk. Kujanpää) on nimetty Kirkonkylän koulun varajohtajaksi. Yläkoulun ns. vararehtorina on toiminut Kari Ylinentalo. Varajohtajan tehtäviä ei määritelty päätöksen yhteydessä. Käytäntö on osoittanut tarpeelliseksi määritellä vararehtoreiden tehtäväkuvat tarkemmin. Rehtori Arimo Koivisto, Kari Ylinentalo, Maiju Kujanpää sekä koulutoimenjohtaja Hanna Vainionpää ovat yhdessä valmistelleet vararehtoreiden tehtävänkuvaukset. Kujanpää ja Ylinentalo eivät ole ns. virkarehtoreita, vaan Kujanpää on luokanopettajan virassa ja Ylinentalo on tuntiopettaja. Kujanpään ja Ylinentalon tehtäväkohtaisia palkkoja on korotettu n. 80 eurolla tehtävän vuoksi, minkä lisäksi he saavat n. 140 euron erilliskorvausta. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta vahvistaa liitteenä olevat vararehtoreiden tehtävänkuvaukset ja nimeää Maiju Kujanpään Kirkonkylän koulun vararehtoriksi sekä Kari Ylinentalon Yläkoulun vararehtoriksi. PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen, koska tehtävänkuvauksia ei ollut toimitettu lautakunnalle. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta VALMIUSSUUNNITELMA KOLTK 65 Valmiuslain ( luku 40) mukaan valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtionviranomaisten sekä kuntien tulee valmius suunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain ( luku 51) mukaan pelastusviranomaiset voivat tehdä tarkistuksia tässä laissa säädettyjen suuronnettomuuksien ja väestönsuojelun varautumisjärjestelyjen valvomiseksi. Aluehallintovirasto on pyytänyt toimialueensa kuntia tarkistamaan ja toimittamaan Lounais-Suomen 5

6 aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueelle kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan. Karvian kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa on tarkistettu ja päivitetty alkuvuoden 2011 aikana. Kasvatus- ja opetuslautakunnan valmiussuunnitelma on päivitetty vuonna Satakunnassa järjestetään valmiusharjoitus Satakunnan kunnille Lounais-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt kuntia tarkastamaan valmiussuunnitelmansa ennen varsinaista valmiusharjoitusta. Valmiussuunnitelmat ovat salassa pidettäviä asiakirjoja (Laki viranomaisen toiminnanjulkisuudesta 6. luku 24). Karvian kunnan valmiussuunnitelmaa säilytetään kunnanjohtajan virkahuoneessa. Valmiussuunnitelma on toimitettu lautakunnan jäsenille oheismateriaalina. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy tehtäväalueensa päivitetyn valmiussuunnitelman. PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi tehtäväalueensa päivitetyn valmiussuunnitelman. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta ANOMUS KARVIAN YLÄKOULUN OPPILAAKSI KOLTK 66 Ari Hietasen huoltajat ovat anoneet, että Ari Hietanen saisi käydä koulua Karvian yläkoulussa. Ari on opiskellut lukuvuoden Saran koulussa ja haluaa jatkaa koulunkäyntiään Karviassa. Liite: huoltajien anomus Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta myöntää Ari Hietaselle oikeuden käydä Karvian Yläkoulua. Kunta ei järjestä kuljetusta. PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta myönsi Ari Hietaselle oikeuden käydä Karvian Yläkoulua. Kunta ei järjestä kuljetusta. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta ANOMUS KIRKONKYLÄN ESIOPETUSRYHMÄÄN KOLTK 67 Alisa Heiniluoman huoltaja anoo, että Alisa voisi käydä Kirkonkylän esiopetusryhmässä Saran ryhmän sijasta. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta myöntää Alisa Heiniluomalle oikeuden käydä Kirkonkylän esiopetusryhmässä. Kunta ei järjestä kuljetusta. PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta myönsi Alisa Heiniluomalle oikeuden käydä Kirkonkylän esiopetusryhmässä. Kunta ei järjestä kuljetusta. 6

7 7 Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta KIERTÄVÄ ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA KOLTK Palvelun tarjoaminen on lakisääteistä. Päivähoitolain muutos vuodelta 2007 edellyttää, että kunnan käytettävissä tulee olla erityislastentarhanopettajan palveluita tarvetta vastaavasti (= 1 erityislastentarhanopettaja 250 päivähoitoikäistä lasta kohden). Karvian kunnassa kiertävän erityislastentarhanopettajan työpanos yksi pv/vko olisi riittävä, koska esim. Karvian kunnan päivähoidossa on n. 50 lasta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja on erityispäivähoidon asiantuntija työskennellen päivähoidon henkilöstön, lasten vanhempien sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa. Keltopalvelu olisi tarkoitettu kaikille alle 6-vuotiaille ja heidän perheilleen. Kelto kävisi pyydettäessä myös kotihoidossa olevien lasten luona. Esikoululaisten erityisopetuksesta vastaisi koulujen kiertävä erityisopettaja tai kelto. Karviassa kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelu kuuluisi varhaiskasvatus-palveluihin. Esimiehenä toimisi koulutoimenjohtaja päättävän elimen ollessa Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta. Kelton tehtäviin kuuluu tukea varhaiskasvatuksen henkilöstöä sekä lasten vanhempia kasvatustyössä, arvioida ja tunnistaa lasten varhaisen ja erityisen tuen tarvetta yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa ja miettiä keinoja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tueksi Uuden esi- sekä perusopetuslain (2010) mukaisesti lapsen kehitystä tulee tukea kolmella tuen tasolla, jotka ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Niin ikään varhaiskasvatuksessa tukea annetaan kolmiportaisesti. Varhaiskasvatuksessa yleisellä tasolla kelton rooliin kuuluu havainnoida lasta tai lapsiryhmää ja konsultoida henkilökuntaa. Yhteistyökumppaneina ovat päivähoidon henkilöstö ja neuvola. Tehostetun tuen vaiheessa kelton tehtäviin kuuluvat suorat ohjaustuokiot, tehostetun tuen suunnitelman laatiminen ja oikeiden palveluiden ohjaaminen ja järjestäminen perheelle. Yhteistyötä tehdään neuvolan, perheneuvolan, keskussairaalan, lastensuojelun ja perhetyön kanssa. Erityisen tuen tasolla kelto laatii erityisen tuen suunnitelmia ja yhteistyökumppaneina ovat kuntoutusohjaus, puheterapia, toimintaterapia ym., keskussairaala ja muut tukipalvelut. Kelton toiminnan painopisteenä on varhainen ja erityinen tuki. Varhaisella tuella tarkoitetaan lapsen varhaisvuosina tapahtuvaa tukemista ja varhain käynnistettyjä tukitoimia. Kun huoleen puututaan mahdollisimman aikaisin, monet ongelmat jäävät kehittymättä. Erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Tarvittaessa asiantuntijoilta voidaan pyytää lausunto, mutta tukitoimet aloitetaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Erityinen tuki ei välttämättä tarkoita erillisiä toimenpiteitä, vaan yksilöllisiä tavoitteita osana varhaiskasvatusta.. Jaana Korvella on tehtävään vaadittava kelpoisuus. Hän esittää, että hän antaisi oman työpanoksensa Karvian kunnan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen erityisopetukseen ja kehittämiseen kunnan tarpeita vastaavasti. Nykyinen työtehtävä esiopetuksessa maanantaista torstaihin mahdollistaisi keltona toimimisen perjantaisin. Tarvittaessa hän voisi toimia myös esiopetuksen erityisopettajana. Korpi esittää, että nykyiseen esiopetuksen tuntiopettajan tehtävään (19 h/vko) lisätään 3 h/vko Karvian varhaiskasvatuksessa kiertävänä erityislastentarhanopettajan tehtäviin. Jaana Korpi on esikoulun opettajan työssään OVTES:n alainen ja keltona hän olisi KVTES:n alainen. Kuntatyönantajilta saadun tiedon mukaan eri sopimuksen alaisista tehtävistä on tehtävä erilliset sopimukset. Kun Korvella käytännössä jää esikoulutyöstä vapaaksi perjantaipäivät, voisi hän tehdä töitä KVTES:n alaisena kiertävänä lastentarhanopettajana 20 % työajalla. Kustannuksia syntyisi palkkauksen lisäksi koulutus- ja matkakorvauksista, materiaalihankinnoista (kirjallisuus, testit/arviot, toimintamateriaali jne.). Liite: Jaana Korven esitys

8 8 Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää aloittaa kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Karvian kunnassa. Jaana Korpi tekee erillisellä työsopimuksella kiertävän lastentarhanopettajan tehtäviä 20 % työajalla (toimistotyöaika). Tehtävä alkaa Koska tehtävä ja järjestämistapa ovat uusia jatkuu tehtävä määräaikaisesti saakka, mihin mennessä palvelun järjestämisen toimivuutta tarkastellaan ja päätetään tehtävän hoitamisesta jatkossa. Palkkatoimikunta päättää tehtävän palkkauksesta KVTES:n mukaisesti. PÄÄTÖS Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti aloittaa kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut Karvian kunnassa. Jaana Korpi tekee erillisellä työsopimuksella kiertävän lastentarhanopettajan tehtäviä 20 % työajalla (toimistotyöaika). Tehtävä alkaa Koska tehtävä ja järjestämistapa ovat uusia jatkuu tehtävä määräaikaisesti saakka, mihin mennessä palvelun järjestämisen toimivuutta tarkastellaan ja päätetään tehtävän hoitamisesta jatkossa. Palkkatoimikunta päättää tehtävän palkkauksesta KVTES:n mukaisesti. KOLTK 68 Kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelun järjestämistapa on osoittautunut toimivaksi. Jaana Korven 20 % työaika on ollut työmäärään nähden juuri sopiva. Kelton palvelut ovat vakiintuneet, ja niitä osataan hyödyntää. Kokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Kyse on lakisääteisestä palvelusta, joka on samalla arvokasta varhaista puuttumista lasten ja perheiden haasteisiin. Palvelun järjestämistapa on perusteltua vakinaistaa. Koulutoimenjohtajan päätösehdotus Kasvatus- ja opetuslautakunta pyytää kunnanhallitukselta täyttölupaa toistaiseksi voimassaolevaan kiertävän erityislastentarhanopettajan työsuhteeseen 20 % työajalla lähtien. PÄÄTÖS: Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti pyytää kunnanhallitukselta täyttölupaa toistaiseksi voimassaolevaan kiertävän erityislastentarhanopettajan työsuhteeseen 20 % työajalla lähtien. Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta MUUT ASIAT KOLTK 69 Opetushallituksen tiedote 62/2012/ Esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisten opetussuunnitelmien laatiminen. Valtioneuvoston asetuksessa 422/2012 säädetään, että opetushallituksen tulee hyväksyä opetussuunnitelman perusteet niin, että asetuksen mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille edellytetään, että opetussuunnitelman perusteet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Tilastokeskus Syksyn 2012 opiskelijatiedonkeruut. Tilastokeskus kerää koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot mennessä sekä oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat mennessä valtionosuusrahoituksen määräämistä ja kustannuslaskentaa varten. Seuraava kokous pidetään tiistaina klo Karvian kasvatus- ja opetuslautakunta OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOHJE KOLTK 70 Pöytäkirjasta annettaviin otteisiin liitetään oikaisuvaatimusohje ja valitusosoitus kuntalain mukaisesti.

9 9 1 OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA KARVIAN KUNTA 2012

10 10 SISÄLLYS: 1. Oppilashuollon määritelmä ja sen toimintaa säätelevät lait Oppilashuollon tavoitteet Lastensuojelulaki Perusopetuslaki Kansanterveyslaki Salassapitovelvollisuus Oppilashuoltoryhmät ja käytänteet Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä Kokousten kirjaaminen Vanhemmille tiedottaminen Huolikartoitus Yhteistyöryhmät ja yhteiset työntekijät Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Oppilashuollon toimijat Rehtori Opettajat Koulunkäyntiavustajat Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Koulupsykologi Oppilaat Oppimisen tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Lukilausunto Erityinen tuki Päätös erityisestä tuesta HOJKSin laatiminen Toimintamallit erityistilanteissa Kiusaaminen Toimintamalli koulukiusaamisen torjunnassa Kiva-koulu Poissaolot Läksyparkki Ennakkovaroitus hylätystä arvosanasta todistukseen Koulujen turvallisuus- ja kriisivalmiussuunnitelma Tapaturmat Mielenterveyden ongelmat Oppilaan päihdeongelmat Aggressiivinen käyttäytyminen Kiinnipitotilanne Työrauha luokassa Koulunkäynti ja käyttäytyminen Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyön muotoja Yhteiset pelisäännöt Huoltajakysely Arviointikeskustelu Vanhempainillat Reissu-/ reppuvihko ja koulun kotisivut Muu yhteydenpito...38

11 8. Maahanmuuttajaoppilaiden vastaanotto Nivelvaiheet ja oppilashuoltotyön vuosikellot Esiopetuksen oppilashuoltotyön vuosikello Perusopetuksen oppilashuoltotyön vuosikello Nivelvaihe oppilaan siirtyessä alakoulusta yläkouluun Nivelvaihe oppilaan siirtyessä yläkoulusta toiselle asteelle Kouluruokailu Koulumatkat Lastensuojeluilmoitus ja pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Lastensuojeluilmoitus

12 12 1. Oppilashuollon määritelmä ja sen toimintaa säätelevät lait Oppilashuolto on oppimisen perusedellytyksistä - lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista - huolehtimista. Tässä käsikirjassa oppilashuollolla tarkoitetaan esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon kuuluvat opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää lapsen ja nuoren hyvää oppimista, kasvua ja kehitystä. Terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön luominen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ovat osa tätä tehtävää. Oppimisen esteiden ja kasvuun liittyvien ongelmien tunnistaminen mahdollistaa oppilaan tarvitseman varhaisen tuen ja ehkäisee syrjäytymistä. Huolenpito oppilaasta kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville asiantuntijoille. Toimiva yhteistyö muodostuu avoimesta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja suunnitelmallisuudesta. Koulun oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Koulun oppilashuollollista toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Oppilashuolto on osa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä. Oppilashuollon toimintatapoja kehitettäessä huomioidaan niin yksilöllisen kuin kouluyhteisön tuen näkökulmat. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu oppilashuollossa. On tärkeää, että lasten ja nuorten oppimisen ja kasvun pulmat tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Yhteistyöhön vanhempien kanssa varataan riittävästi aikaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietosuojaa ja salassapitoa koskevat säädökset. Yksittäistä oppilasta koskevat luottamukselliset tiedot kirjataan järjestelmällisesti säädösten mukaisesti. (Perusopetuksen laatukriteerit. Opetushallituksen julkaisuja 2009:19) Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisön jäsenille. Arjen huolenpito kouluissa kuuluu koko koulun henkilökunnan, erityisesti opettajien, jokapäiväiseen oppilashuollolliseen toimintaan. Henkilökunnan myönteinen palaute sekä opettajan omat tukitoimet vahvistavat oppilaan hyvinvointia. Oppilashuoltotyötä koordinoi ja kehittää koulun oppilashuoltoryhmä. Työskentelyn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä sekä sellaisten koulun toimintakulttuurien ja ajattelumallien luomisessa, jotka tukevat kaikkia ja kaikenlaisia oppilaita. Tarvittaessa oppilaiden ongelmiin puututaan välittömästi. Oppilashuollon asioita ovat siis sekä yksittäistä oppilasta koskevat että yleistä ennaltaehkäisevää työtä koskevat asiat. Oppilaitokset on lailla velvoitettu oppilashuoltotyöhön. Lainsäädännössä todetaan, että oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. (Perusopetuslaki 31 a, Lukiolaki 29 a, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 a ). Oppilashuoltotyöhön velvoittavat myös säädökset, joissa todetaan, että opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman laatia yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista (Perusopetuslaki 29, Laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta 48 d, Lukiolaki 21, Laki ammatillisesta koulutuksesta 28 ).

13 Mikäli oppilashuoltotyötä tekevä henkilö toimii säädösten vastaisesti tai jättää toimimatta, hän syyllistyy virkavelvollisuuden rikkomiseen (Rikoslaki 40 luvun 9 ). Perusopetuslain muutoksessa 642/2010 oppilashuoltoa siirretään kiinteästä oppilashuollon ryhmän toiminnasta osana koulun arkea tapahtuvaksi oppilaskohtaiseksi huolenpidoksi Oppilashuollon tavoitteet Koulu- ja oppilaskohtaiset oppilashuoltoryhmät toimivat moniammatillisina ryhminä koordinoiden ja kehittäen koulun oppilashuollon toimintaa sekä edistäen yksittäisen oppilaan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Työryhmät kehittävät, suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia ratkaisuja ja tukitoimenpiteitä oppilaiden ja kouluyhteisön tueksi. Oppilashuoltotyön tavoitteena on oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen ja tukitoimien aloittaminen, lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään, koulun henkilökunnan tukeminen työssään, kouluyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen, yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, oppilashuoltotyöstä tiedottaminen ja oppilashuoltotyöhenkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen. Ryhmän tarkoituksena on antaa opettajille ja huoltajille välineitä lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä asioissa lapsen ja nuoren parhaaksi. Oppilashuoltotyöryhmän työskentelyn tulee perustua ennen kaikkea oppilaslähtöisyyteen sekä kouluyhteisöä että yksittäisiä oppilaita koskevissa asioissa. Työryhmän työskentelyn tavoitteena on myös kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön kannustaminen, koska tämä yhteistyö tukee lasta ja nuorta parhaalla mahdollisella tavalla. Luokanopettaja tai valvoja toimii oppilaan lähiaikuisena. Ensisijainen puuttuja on aina oma vastuuopettaja ja sen jälkeen toissijaisesti joku muu koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka on oppilaan kanssa kouluaikana tekemisissä. Opettajan on hyvä ottaa huolensa puheeksi oppilaan huoltajien kanssa jo varhaisessa vaiheessa, sillä usein pelkkä keskustelu asiasta riittää asian korjaamiseksi. Oppilashuoltotyö ei siis aina tarkoita, että paikalle on ongelmatilanteissa kutsuttava joku oppilashuoltotyöryhmän jäsenistä. Kun opettajan omat keinot eivät enää riitä oppilaan onnistuneeseen opetukseen tai huoli lapsen tai nuoren hyvinvoinnista kasvaa niin suureksi, ettei opettajalla ole välineitä sen käsittelemiseen, hän tuo asian oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. Oppilashuoltotyöryhmä tarjoaa eri alojen asiantuntemusta oppilaita koskevissa asioissa siten, että kokonaisvaltainen näkemys oppilaan asioissa toteutuu. Työryhmän yksittäiset jäsenet auttavat omalla erityisellä osaamisellaan muodostamaan tätä kokonaisnäkemystä Lastensuojelulaki Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lapsen vanhemman ja muun huoltajan tulee turvata lapselle tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin ( Lastensuojelulaki 2 ). Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana ( Lastensuojelulaki 3 ). Kunnan on sosiaali- ja terveydenhuoltoa, opetustointa sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja niitä kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa ja saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on

14 14 järjestettävä tarvittaessa erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Palveluja järjestettäessä ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin ( Lastensuojelulaki 8 ). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä ( Lastensuojelulaki 9 ) Perusopetuslaki Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on kasvatus ja opetustehtävä. Tehtävänä on tarjota oppilaalle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus. Yhteiskunnalle perusopetus tarjoaa välineen kehittää kansakunnan sivistyksellistä pääomaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tasaarvoa. Oppilashuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto ( Perusopetuslaki 31 a ). Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ( Perusopetuslaki 3 ). Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen, tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Erityisestä syystä oppilaalle voidaan myöntää tilapäisesti vapautus perusopetukseen osallistumisesta. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. ( Perusopetuslaki 26, 35 )) 1.4. Kansanterveyslaki Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus; oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ( Kansanterveyslaki 14 kohta 5) Salassapitovelvollisuus Oppilashuoltotyötä tekevä henkilö on salassapitovelvollinen. Laissa todetaan, että opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, 37 : ssä tarkoitetut henkilöt (=koulun henkilöstö) ja opetusharjoittelua suorittavat eivät saa luvattomasti ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoi-

15 taessaan saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. (Perusopetuslaki 40, Lukiolaki 32, Laki ammatillisesta koulutuksesta 42 ). Edellä mainitut henkilöt sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat sen estämättä, mitä em. lakien 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Välttämättömät tiedot voi antaa, vaikka henkilöt työskentelevät eri hallintokuntien alaisuudessa. Tällöin kuitenkin henkilön toimenkuvaan tulee olla kirjattuna, että hän on oppilashuollosta vastaava henkilö. Huomattava myös on, että välttämätön tieto on eri asia kuin tarpeellinen tieto. Kunkin henkilön tulee tietoa luovuttaessaan tarkkaan pohtia, onko kysymyksessä opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämätön tieto. Huoltajien kirjallisen suostumuksen saatuaan voi siirtää ja jakaa myös salassa pidettäviä ja arkaluontoisia tietoja. Koulu- ja oppilaskohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja salassapidon toteutumisesta vastaa rehtori. Koska oppilashuoltotyö on oppilaitokselle lailla säädetty velvoite, oppilaan asioiden käsittelemiseen oppilashuoltoryhmässä ei tarvita erillistä huoltajien lupaa silloin, kun oppilashuoltoryhmässä käsitellään opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömiä tietoja. Luvan tarve koskee salassa pidettävien ja arkaluontoisten tietojen luovuttamista ja siirtämistä. Henkilötietolain 11 ja 12 :ssä todetaan, että arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: 1) rotua tai etnistä alkuperää 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista; 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta; 4)henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia; 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä; taikka 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia. Henkilötietolain 12 :ssä säädetään poikkeuksesta arkaluonteisten tietojen käsittelykieltoon seuraavaa: Mitä 11 :ssä säädetään, ei estä tietojen käsittelyä, johon rekisteröity on antanut nimenomaisen suostumuksensa tai josta säädetään laissa tai joka johtuu välittömästi rekisterinpitäjälle laissa säädetystä tehtävästä. Suostumuksen on oltava arkaluonteisten asioiden kohdalla nimenomainen eli suostumuksen pyytäjän ja antajan on määriteltävä täsmällisesti, kenelle viranomaiselle tiedon voi antaa, minkä tietojen antamiseen ja missä yhteydessä suostuu. Nämä asiat tulee yksilöidä lupapyynnössä ( liitteenä) Oppilaitosten henkilökunnalla on kuitenkin velvollisuus antaa sosiaalihuollon viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja, mikäli tiedot ovat sosiaalihuollon asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttavia tietoja ja tiedot ovat välttämättömiä asiakkaan sosiaalihuollon tarpeen selvittämiseksi, sosiaalihuollon järjestämiseksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä viranomaiselle annettujen tietojen tarkistamista varten. (Asiakaslaki 20 ). Tietojen antajan tulee harkita ovatko tiedot olennaisesti vaikuttavia ja välttämättömiä. 2. Oppilashuoltoryhmät ja käytänteet Oppilashuoltoryhmä (ohr) koordinoi ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilashuoltoryhmä toimii koulun oppilashuoltotyön tukena. Ryhmissä neuvotellaan yksittäisen oppilaan koulunkäynnin erityiskysymyksistä ja tukitoimista, käsitellään koulun kasvatustyötä ja toiminnan kehittämistä turvalliseksi oppimisympäristöksi sekä annetaan tarvittavia lausuntoja. Oppilashuoltoryhmään kuuluu: rehtori, laaja-alainen osa-aikaista erityisopetusta antava erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja Yläkoulussa oppilaanohjaaja(t). 15

16 16 Esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä toimii Varhaiskasvatuksen tukiryhmä, joka kokoontuu eri kokoonpanoissa. Esiopetuksen oppilashuoltoryhmästä tarkemmin kohdassa 2.6. Kun ryhmän kokouksessa käsitellään koulun yleisiä asioita (esimerkiksi oppilashuollon vuosisuunnittelu, kiusaamisen käsittely, teemapäivä, retkiä, lasten osallisuutta, kouluruokailua), ryhmään voivat osallistua kaikki opettajat, muita koulun/ esiopetusyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Kunnallinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään kunnan tai alueen yleisiä opiskeluhuollollisia asioita (mm. vapaa-aika, yleinen turvallisuus, yhteiset säännöt, koulun yleinen kouluhyvinvointi, kerhotoiminta), jolloin mukaan kutsutaan myös nuorisotoimi, seurakunta, vanhempainyhdistysten tai oppilaskunnan edustus ym. yhteistyötahot. Kaikki opettajat osallistuvat näihin kokouksiin. Kokoonkutsujana toimii koulutoimenjohtaja. Lisäksi Pohjois-Satakunnan seudulla toimii Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Lavian ja Siikaisten yhteinen seudullinen oppilashuoltotyöryhmä, joka kehittää oppilashuoltoa seudullisesti ja luo seutukunnalle yhtenäisiä toimintamalleja ja lomakkeita jne. Yläkoulun rehtori ja/tai koulutoimenjohtaja osallistuu seudullisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin Asioiden käsittely oppilashuoltoryhmässä Kokouksen kulku on yleensä seuraavanlainen: - edellisen kokouksen muistion läpikäyminen; onko sovitut asiat hoidettu - uuden asian käsittely: taustat, keskustelu ja kuulemiset ja johtopäätökset - toimintasuunnitelma: mitä tehdään ja kuka tekee eli ottaa yhteyttä huoltajiin tai viranomaisiin - asian mahdollisista jatkotoimista ja seurannasta sopiminen Säännöllisten kokousten päivämäärät annetaan henkilökunnalle syksyllä, muutoksista ilmoitetaan viimeistään viikkoa ennen kokousta. Ehdotukset oppilashuoltoryhmän käsittelyyn otettavista asioista tehdään ajoissa puheenjohtajan kautta Kokousten kirjaaminen Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditaan pöytäkirja. Oppilasasioita koskevat pöytäkirjat säilytetään lukitussa kaapissa koulun rehtorin ohjeistuksen mukaan. Oppilasasioita koskevat pöytäkirjat ovat salassa pidettäviä. Ne arkistoidaan koulun arkistointisuunnitelman mukaisesti. Perusopetuslaissa 31a 3mom. määritellään, että perusopetuksessa yksittäistä oppilasta koskevasta asiasta oppilashuoltotyössä kirjataan - asian vireillepanija - millaisesta huolesta on kysymys ja mitä tähän mennessä on tehty - päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut - asian käsittelyyn osallistuneet - mitä tietoja oppilaasta on annettu ja kenelle Oppilasasiat kirjataan oppilaskohtaisesti siten, että niistä voidaan tarvittaessa ottaa pöytäkirjanote. Oppilasasioiden kirjaamisesta vastaa laaja-alainen erityisopettaja. Oppilashuoltoryhmässä käsiteltävien yleisten asioiden kirjaamisen hoitaa kirjaamisvuorossa oleva oppilashuoltoryhmän jäsen. Kirjaamisvuoro on kiertävä: laaja-alainen erityisopettaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja Yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja.

17 Yleiset asiat tiedotetaan kaikille viranhaltijoille jokaisen oppilashuoltotyöryhmän kokouksen jälkeen sekä asetetaan näkyville opettajanhuoneessa ohr-työn ilmoituksille varatussa tilassa. Rehtori huolehtii tiedottamisesta. Yleisten asioiden on oltava näkyvillä kolmen päivän kuluttua oppilashuoltoryhmän kokouksesta ja vähintään viikon ajan. Kokouksen sihteerivuorossa oleva jäsen vastaa postituksesta Vanhemmille tiedottaminen Oppilashuollollisen työn tavoitteena on toimia läheisessä yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa. Erityisen tärkeää on, että jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun ryhmän toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteystiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä oppilashuollollisissa asioissa olisi mahdollisimman pieni. Tämä tapahtuu kätevästi esimerkiksi koteihin syyslukukauden alussa jaettavan lukuvuositiedotteen yhteydessä sekä syksyn vanhempainilloissa. Oppilashuoltoon liittyvässä tiedotteessa tulee kertoa, mitä oppilashuolto on, millaisia asioita oppilashuoltoryhmässä käsitellään, ketkä kuuluvat koulun oppilashuoltoryhmään, miten ryhmä kokoontuu ja toimii sekä miten ryhmän jäseniin saa yhteyden. Kun oppilaan huoltajalla, opettajalla tai jollakin muulla oppilaan kanssa työskentelevällä henkilöllä herää huoli oppilaan koulunkäyntiin liittyvästä tai siihen vaikuttavasta asiasta, hänen tulee ottaa huoli puheeksi mahdollisimman varhain. Opettaja ottaa huolen puheeksi ensin oppilaan, sitten huoltajien kanssa. Tavallisin tilanne on se, että opettaja on ensin yhteydessä huoltajiin ja sopii tarvittaessa tapaamisen, jossa mietitään, millä tukitoimilla asiaan saataisiin helpotusta. Tarvittaessa mukaan voidaan kutsua myös muita työntekijöitä tilanteesta riippuen: kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, rehtori, kuraattori, oppilaanohjaaja. Paikalle pyydetään ne henkilöt, joiden on tarpeellista olla mukana keskustelemassa ja sopimassa asioista. Tästä ryhmästä muodostuu ns. oppilaan oppilashuoltoryhmä, joka on oppilaan tukena vaikeassa tilanteessa. Luokanopettaja tai -valvoja voi konsultoida oppilashuoltoryhmän jäseniä, mutta koko ryhmän mukana olo kaikissa oppilaspalavereissa ei ole välttämätöntä. Mahdollisissa seuranta- ja jatkopalavereissa jatkaa tämä ns. oppilaan oma oppilashuoltoryhmä, jonka kokoonpano voi vaihdella tarpeen mukaan, läsnä ne henkilöt, joita asia koskee. Huoltajan kirjallisella suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia yhteistyötahoja. Rehtori vastaa ryhmän toiminnan laillisuudesta. Erillistä lupaa asioiden käsittelemiseksi ei tarvita. Suositeltavaa on, että huoltajat osallistuvat tapaamiseen, mutta vähintään huoltajille tiedotetaan asiasta suullisesti. Jos huoltajat eivät ole tapaamisessa läsnä, heihin ollaan yhteydessä ja kerrotaan sovitut asiat tai lähetetään muistio tapaamisesta tiedoksi. Oppilashuoltoryhmä nimeää vastuuhenkilön. Pääsääntöisesti se on luokanopettaja tai valvoja Huolikartoitus Opettaja jolla on herännyt huoli jostain oppilaasta tekee huolikartoituksen ( lomake liitteenä). Tämän välineen avulla on tarkoitus täsmentää ja eritellä huolen aihe ja huolen aste. Huoli-lomake on opettajan oman huolen kartoittamiseen tarkoitettu työväline, jolla ei saa rekisteröidä oppilaita. Se opettaja, jolla huoli on herännyt, kertoo huolestaan oppilaan luokanopettajalle/ - luokanvalvojalle ja he yhdessä sopivat, kumpi ottaa yhteyttä huoltajiin. Yhteydenotosta vastaa se opettaja, jolla huoli oppilaasta on herännyt. Jos huolen aste sen vaatii, tuo opettaja asian oppilashuoltoryhmälle. Ennen asian oppilashuoltoryhmään viemistä, on oltava yhteydessä huoltajiin. Rehtorit huolehtivat huolikartoituksen ohjeistuksesta opettajille. Huolikartoituksen lomakkeet tuhotaan käytön jälkeen Yhteistyöryhmät ja yhteiset työntekijät Pohjois-Satakunnan alueella kokoontuu säännöllisesti seuraavia yhteistyöryhmiä: Seudullinen oppilashuoltoryhmä, johon kukin kunta on nimennyt kaksi edustajaa. Mukana myös seudullinen nuorisotoimen, sosiaalitoimen ja kouluterveydenhuollon edustus. Nuorisolain 7 :n mukainen moniammatillinen yhteistyöryhmä kussakin kunnassa. 17

18 18 - Laaja-alaisten erityisopettajien yhteistyöryhmä - Hankkeiden seudulliset koordinaatiotyöryhmät Pohjois-Satakunnan alueella on yhtenäisesti oppilashuollon ja erityisen tuen piirissä käytettäviä lomakkeita. Yhtenäinen lomakkeisto helpottaa oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai jatkaessa opintoja toisen asteen oppilaitoksissa Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Esiopetuksen oppilashuoltoryhmän tehtäviin kuuluvat oppilashuollon suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen. Karviassa toimii esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmä, joka kokoontuu eri kokoonpanoissa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja muulloin tarpeen vaatiessa. Ryhmään voivat kuulua lastenneuvolan terveydenhoitaja, päivähoidonohjaaja, esikoulunopettajat, kelto/erityisopettaja sekä päiväkerhonohjaaja, rehtori, koulukuraattori, psykologi, sosiaalityöntekijä. Esikoulunopettaja vastaa oman yksikkönsä oppilashuoltoryhmän toiminnasta samalla tavalla kuin rehtori. Keväällä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmä kokoontuu nivelvaiheen tiedonsiirtoon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Syksyllä Varhaiskasvatuksen Tukiryhmässä käsitellään mm. pedagogisia arvioita ja tehdään päätöksiä tehostetun tuen antamisesta. Tarpeen mukaan laaditaan pedagogisia selvityksiä. Vanhemmille tiedotetaan Varhaiskasvatuksen Tukiryhmän toiminnasta. Vanhemmat voivat olla läsnä ryhmässä, kun heidän lapsensa asiaa käsitellään tai antaa suostumuksensa lapsensa asian käsittelyyn. Erilaisissa moniammatillisissa kokoonpanoissa yhteistyössä vanhempien kanssa laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten tai Hojks. Kun oppilashuoltoryhmän kokouksessa käsitellään esiopetusyksikön yleisiä asioita (esimerkiksi oppilashuollon vuosisuunnittelu, kiusaamisen käsittely, teemapäivät, retket, lasten osallisuus, kouluruokailu), voi ryhmään osallistua koko esiopetuksen henkilökunta, muita päiväkodin henkilökuntaan kuuluvia, yhteistyötahojen edustajia tai esimerkiksi vanhempaintoimikunnan edustajia. Esiopetuksen oppilashuollossa on keskeistä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden sekä terveyttä että hyvinvointia uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu jokapäiväiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina tukien lasta sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti. Esiopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhteistyömuotoina käytettäviä toimintatapoja ovat mm. vanhempainillat, esiopettajan ja vanhempien väliset tapaamiset ns. vanhempainvartit, reppuvihot. Vanhempien ja henkilökunnan väliset keskustelut ovat keskeisin yhteistyömuoto esiopetusvuoden aikana. Kun lapsen tuen tarve tai perheen hyvinvointia uhkaava riskitekijä havaitaan, selvitellään tilannetta ensin vanhempien kanssa yhdistämällä vanhempien havainnot ja esiopetuksen toimijoiden havainnot lapsesta ryhmän jäsenenä. Samalla sovitaan, miten ja millaista tukea lapselle tai perheelle voidaan antaa ja miten seuranta järjestetään. Tarvittaessa lapsen asia käsitellään esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä. 3. Oppilashuollon toimijat Jokainen kouluyhteisön jäsen (erityisesti opetushenkilöstö) seuraa normaalin koulutyön ohessa jokaisen oppilaan fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja oikeusturvaa. Asioihin puu-

19 tutaan välittömästi tapauksen edellyttämällä tavalla ja tarvittaessa otetaan yhteyttä huoltajiin ja ryhdytään tarvittaviin oppilashuollollisiin toimenpiteisiin. Ongelmatilanteet pyritään ensisijaisesti selvittämään keskustellen ja sopien Rehtori Rehtori on koulunsa oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja ja toimii kokoonkutsujana. Hän vastaa oppilashuoltoon liittyvistä hallinnollisista päätöksistä ja niiden lainmukaisuudesta tarvittaessa yhdessä kasvatus- ja opetuslautakunnan kanssa. Rehtori tekee yhteistyötä opettajien ja muiden oppilashuollon henkilöiden kanssa. Koulujen rehtorit vastaavat kunnan oppilashuoltotyön organisoinnista Opettajat Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä luokanopettaja, aineenopettaja, luokanvalvoja ja resurssiopettaja osallistuvat oppilashuoltoryhmän kokoukseen kutsuttuina. Yksittäisen oppilaan asian tuominen oppilashuoltoryhmän käsittelyyn Opettaja voi tuoda yksittäistä oppilasta koskevan asian oppilashuoltoryhmän käsittelyyn sen jälkeen, kun - Hän on huolen herättyä keskustellut asiasta oppilaan kanssa - Hän on ollut yhteydessä oppilaan omaan luokanopettajaan / luokanvalvojaan ja keskustellut tämän kanssa asiasta ja yhteydenotosta oppilaan kotiin. - Hän tai luokanopettaja / luokanvalvoja on ollut yhteydessä oppilaan kotiin ja sopinut jatkomenettelystä. - Hän on toiminut sovitusti, mutta oppilaan tilanne ei ole korjaantunut. Ohjeet opettajalle: Luokanopettaja tai luokanvalvoja Kaikki seuraavat toimenpiteet kirjataan: - ottaa yhteyttä huoltajaan/ huoltajiin ja informoi tilanteesta tarvittaville tahoille - selvittelee tilannetta yhdessä oppilaan perheen kanssa ja pyrkii avoimella yhteistyöllä ja keskusteluilla löytämään tilanteeseen sopivat ratkaisut - keskustelutilanteissa tarvittaessa mukana työpari (kuraattori, psykologi, erityisopettaja, rehtori, toinen luokan-/ aineenopettaja tms.) - järjestää oppilaalle tarvittavan tuen. Mikäli opettajan toimet eivät riitä, opettaja ilmoittaa huoltajille asian viemisestä oppilaskohtaisen oppilashuoltotyöryhmän käsiteltäväksi. Kiireellisissä tapauksissa opettaja voi suoraan ottaa yhteyttä valitsemaansa oppilashuoltotyöryhmän jäseneen konsultatiivisessa mielessä. Oppilashuoltoryhmä arvioi tarvittavat toimenpiteet ja ohjaa asian eteenpäin. Tässä kokouksessa oppilaan huoltajilla on mahdollisuus halutessaan olla mukana. Jos huoltaja(-t) eivät ole mukana kokouksessa, opettaja informoi huoltajia oppilashuoltoryhmän toimenpiteistä. Mahdollisia toimenpiteitä: - yleisen, tehostetun ja erityisen tuen toimet (eriyttäminen, tiimi- tai samanaikaisopetus, ryhmäjaot, jakotunnit tai muu ryhmäkokoon vaikuttava järjestely, avustajapalvelut, kirjat ja oppimateriaalit,

20 20 läksyparkki, osa-aikainen erityisopetus, opiskeluhuollolliset tukitoimenpiteet) - psykologiset tutkimukset, sosiaalinen ja terveydellinen selvitys ja jatkohoitoon ohjaaminen - lastensuojeluilmoitus sosiaaliviranomaisille - rehtorin toimivaltaan kuuluvat toimet (esim. kurinpidolliset toimet) 3.3.Koulunkäyntiavustajat Koulunkäyntiavustajan tehtäviin kuuluu mm. oppilaan/oppilaiden ohjaaminen oppimistapahtumassa sekä osallistuminen opettajan ohella ja opettajan antaminen ohjeiden mukaan erilaisen oppijan kasvatukseen ja ohjaukseen Kouluterveydenhoitaja Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tavoitteena on tukea lasta ja nuorta kehityksessä aikuiseksi, joka arvostaa terveyttään, luottaa itseensä ja osaa tehdä terveyttä edistäviä valintoja. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta koulukohtaisesti sovittuina vastaanottoaikoina. Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan lapsensa terveyttä ja hyvinvointia koskevissa asioissa. Terveydenhoitaja tapaa koululaisia ja opiskelijoita myös säännöllisten terveystarkastusten yhteydessä Millaisissa muissa asioissa kouluterveydenhoitajalle? - jokin terveydentilassa huolestuttaa - jaksaminen huolestuttaa - tarvitaan lisätietoa ravitsemukseen ja syömiseen liittyvistä asioista - halutaan tukea tupakoinnin vähentämiseen tai lopettamiseen tai apua päihdeongelmaan - halutaan keskustella kasvamisesta ja murrosiästä - halutaan keskustella seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista - halutaan keskustella mielenterveyteen liittyvistä asioista - tarvitaan ehkäisyneuvontaa - tarvitaan neuvoa terveyspalveluiden käytöstä - ajanvarauksella pieniin hoitotoimenpiteisiin (esim. ompeleiden poisto, korvahuuhtelu) - tarvitaan apua pitkäaikaissairauden hoidon ja koulunkäynnin/opiskelun yhteensovittamisessa 3.5. Koulukuraattori Karvialla on sopimus kuraattoripalvelun järjestämisestä Kankaanpään kaupungin kanssa. Koulukuraattorityön säädännöllinen perusta on kirjattu lastensuojelulakiin (LSL /417). Lain mukaan: Kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattori- palveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa (628/1998)(628/1998) tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä ( Lastensuojelulaki 9 ). Koulukuraattorien työ on osa koulun oppilashuoltoa. Koulukuraattorityön tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista myönteistä kehitystä sekä edistää sosiaalista hyvinvointia. Kuraattori tukee oppilaita kouluun, kotiin, kaverisuhteisiin tai vapaa-aikaan liittyvissä elämän pulmatilanteissa. Koulukuraattori työskentelee yhdessä oppilaan, oppilasryhmien, opettajien ja vanhempien/huoltajien kanssa. Koulukuraattori osallistuu koulun vanhempainiltoihin, opetus- ja kasvatustyön, kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä koulun ja kotien välisen yhteistyön kehittämiseen. Koulukuraattori on mukana oppilashuollon suunnittelussa ja kehittämisessä. Kuraattoriin voivat ottaa yhteyttä vanhemmat, oppilas itse, opettaja tai muu oppilaan kanssa työskentelevä taho.