PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN VARSINAIS- SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN VARSINAIS- SUOMESSA"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen Yrittäjät ry PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN VARSINAIS- SUOMESSA Vesa Routamaa 2013

2 Prologi Valtion ja kuntien talouden trendinomainen heikkeneminen, teolli- suuden voimistuva rakennemuutos ja työttömyyden kasvu ovat saa- neet eri tahot entistä enemmän pohtimaan, mistä jatkossa saadaan va- rat hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen. Verojen jatkuva korotta- minen ja samalla ostovoiman heikkeneminen johtavat loputtomaan työttömyyskierteeseen. Vain aidot yritystyöpaikat johtavat työlli- syysasteen terveeseen kehitykseen. Varsinais- Suomen Yrittäjät ry:n toimeksiannosta on selvitetty, mikä merkitys pk- yrittäjyydellä on Varsinais- Suomen alueen kuntatalou- teen. Selvityksen tavoite on osoittaa, mikä osuus pk- yrityksillä ja nii- den työntekijöillä suoranaisesti on kuntien verotuottoihin ja välillisesti ostovoiman kautta kuntien elinvoimaisuuteen. Samalla raportoidaan myös pk- yritysten tuottoa valtiontalouteen. Taloudellisten lukujen lisäksi pohditaan myös pk- sektorin tuottavuu- den immateriaalisia vaikutuksia ja tarkastellaan alueen kehitysnäky- miä. Vaasassa Vesa Routamaa Professori, yrittäjä 2

3 JOHDANTO Uutiset kertovat lähes päivittäin suurten yritysten irtisanomisista ja lomautuksista antaen sellaisen kuvan, että ne ovat (olleet) Suomen työllisyyden ja talouden san- kareita. Totuus on kuitenkin toinen. Työntekijämäärät kasvoivat vuosina pk- yrityksissä henkilöllä. Siitä alle 50- henkilön yritysten osuus oli , kun taas suuryritysten väkimäärä nousi vain työntekijällä, ja sekin perustui henkilön yritysten kasvuun. Yli tuhat henkeä työllistävien koh- dalla ei ollut nettomääräistä kasvua (Tilastokeskus). Vuoden 2011 jälkeen yrityk- set, lähinnä suuryritykset ovat irtisanoneet jo noin työntekijää. Suuryritys- ten työllistämissaldo on siis ollut negatiivinen myös luvulla. Suhteellisesti- han suuryritysten rooli on kutistunut jo vuosikymmeniä. Ylipäätään teollisuus on vähentänyt noin työpaikkaa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuryritysten ollessa ongelmissa tai lopettaessa toimintansa valtiota on huudettu apuun esimerkiksi Oulussa, Salossa, Kemijärvellä, Varkaudessa ja Kaskisissa. Vii- me aikojenkin uutiset lisääntyvistä irtisanomisista ja lomautuksista kertovat suur- yrityksen yhä suuremmasta suhdanneriippuvuudesta ja epävarmuudesta työlli- syyden ylläpitäjinä. PK- yritysten toimintaedellytykset eivät tunnu Suomessa ole- van yhtä tärkeitä. Kansainvälisestikin tutkimus on kuitenkin osoittanut, että pk- yritykset ylläpitävät yllä työllisyyden ja talouden tasapainoa vaikeinakin aikoina. Jos tarkastellaan viimeisintä taantumaa, Suomessa yritysten henkilöstön määrän muutos vuodesta 2008 vuoteen 2009 vaihteli kokoluokittain - 0,3:sta - 4,7% alle 500 hengen yrityksissä, kun vähennys hengen yrityksissä oli 16,4% (Ti- lastokeskus). Suhdannevaihteluissa talouden vakaus perustuu nimenomaan pk- yrittäjyyteen. Suomalainen yritystoiminta rakentuukin lukumääräisesti lähes sata- prosenttisesti pienyrittäjyyteen. Mikroyritykset (1-9 henkilöä; 93,4%) ja pienyri- tykset (10-49 henkilöä; 5,5%) muodostavat 98,9% koko yrityskannasta. Kes- kisuurten yritysten ( henkeä) osuus on 0,9%, ja suuryritysten (250- hen- keä) osuus on 0,2%; Suomessa on kaikkiaan vain n. 620 suuryritystä (Tilastokes- kus). Myös kansainvälisesti ilmiö on sama. Pk- yritykset synnyttivät nettomääräi- sesti (uudet työpaikat miinus menetetyt työpaikat tietyllä ajanjaksolla) 85 % uu- sista työpaikoista EU:ssa vuosina (europa.eu/rapid/press). Viime kuukausien kasvava työttömyys on erityisesti seurausta suurten yritysten toimeenpanemista irtisanomisista ja lomautuksista sen lisäksi, että tuotantoa edelleen siirretään halvemman työvoiman maihin. Yritysten toimintojen siirrot halpatyövoiman maihin jo palvelujenkin osalta ovat kiihdyttäneet suuryritysten suhteellisen aseman heikkenemistä. Suomalaiset yritykset työllistävä jo ulkomailla enemmän kuin Suomessa. Kysymys ei tietenkään ole suurten ja pienten vastak- kaisasettelusta; molemmat tarvitsevat toisiaan ja molempia tarvitaan. Suurilla yri- tyksillä on ollut merkittävä rooli alihankintaverkostojen luomisessa. Suuren vien- tiyrityksen tuotannon takana onkin nykyään useimmiten laaja pk- yritysten ali- hankintaverkosto. Valitettavasti suuryritysten ongelmat kertautuvat pieniin ali- hankkijoihin, ja suuret teollisuusyritykset ovat pakottaneet alihankintayrityksiä- kin siirtymään halvemman työvoiman maihin, mm. Venäjälle, Viroon ja Kiinaan. 3

4 Talouselämän selvityksen mukaan sata suurinta työllistäjää vähensi Suomesta vuoden 2011 aikana työpaikkaa. SAK:n pitämä tilasto yt- neuvotteluista, ir- tisanomisista ja lomautuksista kertoo, että vuonna 2012 yt- neuvottelujen piirissä oli työntekijää. Irtisanomisia kertyi Tämän vuoden alkupuoliskol- la yt- neuvottelut ovat koskeneet noin työntekijää (www.sak.fi). Elokuun alkupuolelle saakka 19:ssä suuryrityksestä irtisanottuja tai irtisanomusaikomus- ten piirissä on ollut (Talouselämä 27/2013). Monet kunnat ovat kuitenkin laskeneet esimerkiksi paperiteollisuuden varaan, vaikka 22 tehdasta on lakkautet- tu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja yli 5000 työpaikkaa on menetetty. Toi- mialan varmuus työllistäjänä näillä alueilla on siten pitkän päälle ollut sananmu- kaisesti pelkkää paperia. Tehtaiden lopettamiset ja irtisanomiset ovat edelleen jatkuneet runsaslukuisesti. Metsäteollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on puoliintunut (6%:sta 2,3%:in) vuodesta Elektroniikkateollisuus on suoras- taan romahtanut 6,4%:sta 1,3%:in. Varsinais- Suomen sadasta suurimmasta yri- tyksestä katosi viime vuonna noin työpaikkaa. Suurimpia menettäjiä olivat suuryritykset (Nokia, TS- yhtymä Oy, Pilkington Automotive Finland Oy, S- ryhmä). Henkilöstön lisääjiä olivat sen sijaan PK- yritykset (Aluesanomat ). Suomen kunnissa on perinteisesti ollut vahva usko valtion laitosten ja suuryritys- ten hyvinvointia ylläpitävään voimaan, vaikka suuria yritystyönantajia ei myös- kään riitä moneenkaan kuntaan vaan ne ovat hyvinkin keskittyneitä tietyille alu- eille. Viime vuosina valtionkin toimipaikkoja on huomattavasti vähennetty, ja tämä trendi jatkuu edelleen, vaikka työpaikkojen kokonaismäärä ei sinänsä ole välttä- mättä vähentynytkään. Siten yritysten tuottamia verorahoja kierrättäviä valtio- työnantajia riittää entistä harvempiin kuntiin. Harha suuryritysten työllistävästä vaikutuksesta elää ehkä siksi, että takavuosina suuret yritykset olivat keskeisessä osassa työllistäjinä monissa Suomen kunnissa ja hyvin esillä mediassa, mistä muodostui harhakuva suuryritysten työllistävästä mahdista. Sotakorvausaikana syntynyt palkkatyökulttuuri on myös vallinnut pitkään, vaikka suuryritysten työl- listävä rooli on jo nelisenkymmentä vuotta ollut vahvasti laskusuuntainen. Suuryritysten ylikorostettua asemaa on perusteltu usein myös vientituloilla, mutta maailma on muuttumassa. Suuryritysten vienti on tilastojen valossa vaimennut merkittävästi, kun taas pk- yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan vientiä. Näin on käynyt muun muassa metalli-, kone- ja laitevalmistajilla. Esimerkiksi metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski vuonna 2011 suurissa yrityksissä 13 pro- senttia, ja viime aikoina sama trendi on vain vahvistunut, kun taas pienet ja kes- kisuuret yritykset ylsivät yhdeksän prosentin kasvuun vuonna 2011 (Yle ). Suurten yritysten vientituotteisiin sisältyy myös merkittävä osuus ali- hankintayritysten tuotantoa, jota ei aina välttämättä lasketa vientikategoriaan. Suomi ei voikaan menestyä työvaltaisessa bulkkituotannossa, joten vienninkin tu- levaisuus on enenevästi innovatiivisen pk- yritystoiminnan varassa, myös matkai- lu- ja viihdetuotannon aloilla. Kauppalehden ( ) selvityksen mukaan vuonna 2012 suuryritykset ovat hyytyneet, ja paremmin ovat menestyneet pk- yritykset, ja niistä erityisesti pienet (liikevaihto 2-10 M ) ovat menestyneet par- haiten. Väistämätön trendi onkin ollut työllistämisen jääminen pk- yritysten va- raan, mikä politiikassa, mm. veropolitiikassa olisi pitänyt ottaa huomioon. 4

5 Tutkimuksellisia laskelmia siitä, mistä verotulot kunnille ja valtiolle tulevat, on to- sin hyvin vähän (esim. Routamaa 2009, 2011, 2012, 2013), mutta jo pelkästään edellä mainittujen prosenttilukujen perusteella pitäisi osata päätellä, mistä kan- santalouden pyörittämiseen varmimmat varat tulevat. Tämän selvityksen tavoit- teena on antaa suuntaa antava kuva pk- yritysten taloudellisesta merkityksestä Var- sinais- Suomen Yrittäjien jäsenyhdistysten alueella pk- yritysten yhteiskunnallisen roolin entistä paremmaksi ymmärtämiseksi. Taloudelliset laskelmat raportoidaan tiivistetysti Varsinais- Suomen kuntien koko yrityskantojen mukaan. Luvut perus- tuvat pääosin verottajan julkaisemiin kuntakohtaisiin keskimääräisiin ennakoitui- hin palkka- ja verotuloihin vuodelle 2012 ja kuntien verotuloihin vuonna 2012; joiltakin osin myös kuntien verotuloihin vuonna Taloudellisten lukujen li- säksi esitetään keskeiset immateriaaliset kytkennät taloudelliseen menestykseen; esimerkiksi kunnan vetovoima, sosiaalinen pääoma, vapaa- ajan ja kulttuuripalve- lujen kysyntä. Taloudellinen tulos siis toisaalta mahdollistaa esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutoimintaa tukevia investointeja, ja toisaalta taloudellinen menestys hou- kuttelee koulutettua väestöä ja luo kysyntää, joka houkuttelee kulttuuri- ja liikun- tapalvelujen tarjoajia jne. kuntaan. Poliittisessa päätöksenteossa ei riittävästi tie- dosteta pk- yritysten kokonaisvaltaista taloudellista merkitystä puhumattakaan immateriaalisten tekijöiden kumulatiivisesta riippuvuudesta yritystoiminnan elinvoimaisuudesta. Investointi- ja palvelusuunnitelmia tehtäessä olisi hyvä etukä- teen tietää, mistä raha tulee, tuleeko sitä ja kuin paljon. Raportissa esitetään ensin periaatteellisella tasolla taloudellisia ja immateriaalisia hyötyjä kunnassa. Sen jälkeen esitetään keskeiset taloudelliset hyödyt kunnittain sekä koko Varsinais- Suomen Yrittäjien alueella. Lopuksi hahmotetaan taloudellis- ten ja immateriaalisten hyötyjen kumulatiivinen syys- seurauskuvio pk- yrittäjyyden tuloksista ja kunnan toiminnoista lähtökohtana pk- yritysten rooli ko- ko Varsinais- Suomen Yrittäjien alueella. PK- yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden. Seuraavassa luettelo eräistä keskei- sistä yrittäjyystoiminnan tuloksista ja seurannaisvaikutuksista. On huomattava, että kumulatiivinen kehitys voi olla positiivinen tai huonommassa tapauksessa negatiivinen yritystoiminnan kehityssuunnasta riippuen. Hyvät yrittämisen edel- lytykset johtavat positiiviseen kierteeseen, huonot edellytykset negatiiviseen kierteeseen. Keskeiset taloudelliset suoranaiset hyödyt kunnassa kunnallisverotuotto yhteisöverotuotto kiinteistöverot työllistämiskustannusten säästyminen yritysten ja niiden henkilöstön kunnalta ostamat palvelut ja palvelumaksut 5

6 Välillinen taloudellinen hyöty kunnassa työllisyyden kehittyminen asukkaiden ostovoima yleensä (yritystulo, palkansaajien ostovoima) palveluelinkeinojen (yritykset, joukkoliikenne, vapaa- ajan toiminta, kulttuuri- palvelut, muu palvelutoiminta) kysyntä ja kannattavuus - > työllisyyden vahvistu- minen - > verotulojen kasvu uusien palveluyritysten kumulatiivinen lisääntyminen rakennustoiminnan vilkastuminen - > työllisyyden vahvistuminen, verotulojen lisäys, ostovoiman lisäys - > verotulojen kasvu alihankintaketjujen synty - > uusia kerrannaishyötyjä toimeentulotukien ja asumistukien tarpeen väheneminen terveydenhuollon kulujen väheneminen - > työterveydenhuolto ja yritysten va- kuutukset helpottavat kunnan panostusta kunnan vetovoiman lisääntyminen - > yritystoiminta vetää puoleensa yritystoi- mintaa; lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää puoleensa koulutus- ja hy- vinvointipalveluja sekä vapaa- ajanpalveluja - > verotulojen kasvu imago - > menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja lisää houkuttelevuutta è verotulojen kasvu Välitön henkinen hyöty kunnassa sosiaalisen pääoman kasvu; yritykset muodostavat kumulatiivisen sosiaalisen pääoman kasvun osaamisen ja sen kehittämisen kautta - > osaaminen vetää puo- leensa osaamista menestys luo itseluottamusta, yrityshalua niin yrittäjänä kuin palkansaajanakin sekä uskoa jatkuvuuteen tukien väestön pysyvyyttä ja yrityshalua alueella muu immateriaalinen hyöty Taloudellinen hyöty valtiontaloudessa tuloverotulo pääomaverotulo yhteisöverotuotto alv- tuotto tel- maksut muut veroluonteiset maksut vähenevät työllistämiskustannukset vähenevät kuntien valtionavut 6

7 TALOUDELLINEN HYÖTY PK- YRITYSTOIMINNASTA VARSINAIS- SUOMESSA Menetelmä Kalenterivuodelle (2012) estimoidut yritysten ja työpaikkojen toteutuvat hyödyt on laskettu kuntatasolla kaikissa Varsinais- Suomen Yrittäjien edustamissa kunnissa siten, että yritysten koko henkilöstön keskimääräinen kuntakohtainen vero ja os- tovoima on laskettu kunnassa toimivien yritysten laskennallisen henkilöstömää- rän mukaan. Jo järjestäytyneet yritykset tuottavat merkittävän osuuden alueelli- sesta hyvinvoinnista. Niiden merkitys on todennäköisesti suhteellisesti suurempi kuin järjestäytymättömien, mikä on laskelmissa otettu varovasti huomioon. Koska tiedossa ei ole yritysten mies- ja naistyöntekijöiden määrällistä suhdetta, tuloina on käytetty mies- ja naispuolisten työntekijöiden keskimääräisten palkko- jen summan puolikasta. Tämä laskutapa ko. sukupuolten tilastollisen suhteen huomioon ottaen on lähellä todellista. Palkansaajien maksamat verot luonnollises- ti vaihtelevat alan ja henkilön mukaan, mutta kuntakohtainen keskimääräinen maksetun veron määrä tuottaa oikeaa suuruusluokkaa osoittavan lopputuloksen. Myös yrittäjien ja omistajien tulot ja verot vaihtelevat suurestikin, mutta jälleen suurituloiset ja pienituloiset tasaavat keskimääräisen veron riittävän lähelle to- tuutta. Pk- yrityksistä osa on avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä tai toi- minimiä, mikä hieman monimutkaistaa tulojen määritystä. Keskimääräinen vero- määrä on luonnollisesti siis arvio, mutta antaa suuruusluokkatietona riittävän tar- kan kuvan yritysten tuottamasta varallisuuden lisäyksestä kunnassa. Yritysten omistajien osalta on otettu huomioon yrittäjätulon erityisnäkökohdat. Selvityksessä on siis tarkasteltu pk- yritysten aikaansaamia verotuottojen määriä ja ostovoimaa alueella ja sen kunnissa. Verotulot muodostuvat pääosin maksetusta yhteisöveroista, tuloveroista ja pääomaveroista. Yritysten pienuuden ja moninais- ten yhtiömuotojen vuoksi pääomaveroa ei ole tarkoituksenmukaista edes pyrkiä erittelemään. Kiinteistöveroja ei käytännössä ole mahdollista eritellä pk- yritysten osalta, joskin karkea arvio voidaan esittää. Toimialakohtaisia eroja tuloissa ei ole voitu ottaa huomioon. Toisaalta yrittäjien keskimääräiset verot ja tulot tasaavat toimialakohtaiset ja yrityskokoon liittyvät erot. Näin ollen suuntaa- antava suuruusluokka niin veroista kuin ostovoimastakin on riittävän tarkka selvityksen tavoitteen kannalta. Kuntien työpaikkojen omava- raisuusasteet esitetään, ja niistä voi päätellä verotulojen lähteiden jakaumaa. Kun- tien välinen työpaikkavaihdanta hieman tasaa verojen suuntautumista naapuri- kuntiin, joskin pendelöinti suuremmissa määrin Varsinais- Suomessa suuntautuu erityisesti Turkuun. Kuntaliitokset luonnollisesti korjasivat tilannetta tältä osin merkittävästi. Työpaikkaomavaraisuudeltaan yli 100%:n kunnat tai naapureita työllistävät kunnat toisaalta hyötyvät yleensä monipuolisempien palvelujen tarjo- ajina ostovoiman osittaisena jäämisenä työssäkäyntikuntaan pendelöijien käyttä- essä työpaikkakuntien palveluja. Siten kokonaisuutena työpaikkapendelöinnin vääristymät osittain korjaantuvat. On myös huomattava, että tiedon saanti siitä, kohdistuuko pendelöinti pk- yrityksiin tai muihin työpaikkoihin, on käytännössä mahdotonta. Tosin esimerkiksi Turun suuret työnantajat työllistänevät naapuri- kuntien asukkaita enemmän kuin PK- yritykset. PK- yritysten työpaikat ovat 7

8 enemmän paikallisesti työllistäviä kuin suuryritykset ja jotkut julkisen sektorin organisaatiot. Näin ollen pendelöinnin aiheuttama vääristymä PK- yritysten työn- tekijöiden osalta mahtuu virhemarginaaliin, kun kysymyksessä on erityisesti pk- yritysten taloudellinen merkitys. Kuntakohtaisten vero- ja ostovoimatulojen lisäksi laskelmassa on esitetty pk- yritysten tuottamat tuloverot valtiolle. Todettakoon, että myös pk- yritykset kerää- vät valtiolle vuosittain huomattavan summan arvonlisäveroa vastaten itse tästä vastikkeettomasta palvelusta aiheutuneista vaivoista ja kuluista. Verottaja puoles- taan palkitsee viivästysmaksuilla kärkkäästi pienimmästäkin maksun viivästymi- sestä. Suurimmassa osassa kuntia pk- yritykset tuottavat valtaosan alv- tuotosta, koska niissä ei ole suuryrityksiä. Toki ketjujen filiaalit tuovat oman osansa alv- tuotosta myös maaseutukunnista. Taulukosta 1 ilmenevät yritys- ja henkilöstömäärät, pk- yritysten tuottamat verot ja ostovoimat (M, pyöristettynä sataan tuhanteen) Varsinais- Suomen Yrittäjien edustamissa kunnissa ja koko alueella. Taulukossa ovat myös arviolaskelma pk- yritysten henkilöstöineen tuottamien kunnallisverojen prosentuaalisesta osasta koko kunnallisveropotista. Taulukossa on esitetty myös pk- yritysten osuus yksi- tyisistä työpaikoista. PK- yritysten osuus yksityisen sektorin työpaikosta on suuri vaihdellen toki kunnittain paljonkin. Yritysten kokonaismäärässä voi olla muuta- mia pöytälaatikkoyrityksiä, mutta ne eivät vaikuta henkilöstömäärään eivätkä vääristä lukemia maininnan arvoisesti. Vero- ja ostovoimatietojen lisäksi taulukkoon 2 on kerätty muutamia tunnusluku- ja, jotka osaltaan valaisevat pk- yritysten roolia kunnissa. Taulukossa 3 arvioidaan työttömyyden periaatteessa aiheuttamia veromenetyksiä tavoitteena konkretisoi- da työttömyyden hinta. Varsinais- Suomen Yrittäjien alueen pk- yritysten taloudellinen tuottavuus Rahalliset hyödyt PK- yrityksiä alueella on n työllistäen noin henkilöä. Nämä tuottivat valtiolle noin 480 ME tuloveroina (+ yhteisövero kunnille kaikkiaan 155 M vuonna alv). Tulovero kunnille oli laskennallisesti vastaavasti noin 625 M ollen keskimäärin noin 45% kunnallisveroista ja yhteisövero- osuuden kanssa ar- vioituna noin 51%. Valtionosuus vielä lisää pk- yritysten osuutta kunnallisveroista 7-20% kunnan valtionosuudesta riippuen. Huomattakoon, että valtionosuudet muodostavat kuntien tuloista merkittävän osan. Varsinais- Suomessa yhteensä O,79 Mrd vuonna Valtionosuusprosenttien keskiarvo Varsinais- Suomen Yrittäjien alueen kunnissa vuoden 2011 verorahoituksesta oli 35,6% vaihdellen Kaarinan 19%:sta aina Koski TL:n 52%:in. Valtionosuus on pienin Turun pende- löintikunnissa, joissa verotulot ovat suhteellisesti suuret Turun työpaikkojen kus- tannuksella, ja eläkeläisten määrä on pienin. Valtionosuuksia varten kerätyistä verosta puolestaan merkittävä osa tulee pk- yritysten ja niiden työntekijöiden tu- loveroista sekä alv- tuotosta. PK- sektorin osuus kuntien verotuotoista vaihtelee siten laskennallisesti arviolta 32%:sta noin 87%:in. Tuloksia tulkittaessa on syytä 8

9 ottaa huomioon, että eläkeläiset, myös yrityksistä eläketulon maksaneet, ovat mer- kittävä veroja maksava ryhmä. Jos eläkeläisten verotulot vähennetään laskemista, pk- yritysten osuus nousee merkittävästi. Taulukko 1. Varsinais- Suomen Yrittäjien edustamien kuntien yritysmäärät, yritys- ten henkilöstömäärät kunnittain, pk- yritysten tuottamat tuloverot (M ) valtiolle ja kunnille, pk- yritysten aikaansaaman tulove- ron/+yhteisöveron osuus kunnallisverosta, ostovoima (M ), pk- yritysten osuus yksityisistä työpaikoista kaikkiaan/ilman alkutuo- tannon työpaikkoja sekä pk- yritysten osuus kaikista työpaikoista. ALUE Yrityk- siä Henki- löstö Tulo- vero valtio M Tulo- vero kunta M Pk- osuus kunnall. verosta/ + yhteisö- verosta Osto- voima M Osuus yksit. työp./ ilman alkut. % PK- työnt% kaikis- ta työ- pai- koista Aura ,0 4,2 37/38 17,5 45/48 46 Kaarina ,6 32,4 31/34 150,1 51/52 54 Kemiönsaari ,6 10,3 56/59 43,6 71/79 58 Koski Tl ,5 3,3 59/64 14,5 66/88 52 Kustavi ,9 1,1 50/54 5,1 60/67 54 Laitila ,7 14,8 66/72 60,1 75/87 55 Lieto ,1 17,9 34/37 82,5 55/57 52 Loimaa ,6 21,9 48/51 88,3 60/70 44 Marttila ,4 1,8 37/38 8,0 41/52 46 Masku ,6 10,8 39/41 49,9 51/53 66 Mynämäki ,2 5,4 26/27 24,7 31/36 40 Naantali ,5 18,8 32/39 91,6 49/50 50 Nousiainen ,8 2,5 18/19 10,8 22/24 32 Oripää ,1 1,5 48/53 6,5 49/70 49 Paimio ,2 8,4 25/27 36,1 38/40 34 Parainen ,0 18,5 38/42 81,2 59/63 51 Pyhäranta ,9 2,6 38/39 11,0 49/52 69 Pöytyä ,0 8,2 40/42 34,4 43/53 41 Raisio ,3 26,2 36/40 124,6 51/52 42 Rusko ,1 6,4 38/40 30,1 50/53 61 Salo ,0 66,8 44/48 287,4 56/61 41 Sauvo ,5 1,9 24/24 8,7 30/37 37 Somero ,8 8,6 40/42 39,8 47/56 45 Taivassalo ,0 2,8 65/68 11,6 77/92 84 Tarvasjoki ,7 2,5 45/46 9,9 53/59 65 Turku ,8 298,8 56/ ,7 88/88 49 Uusikaup ,7 24,5 50/53 99,8 71/76 55 Vehmaa ,7 2,4 40/42 9,9 44/56 47 Yhteensä / /

10 Alv- tuotto valtiolle on luonnollisesti myös suuri, enemmän kuin em. verot yhteen- sä. Pk- yritykset tuottavat Suomen yritysten liikevaihdosta n. 52%, joten pk- sektorin merkitys myös arvonlisäveron kerääjänä on merkittävä; useissa kunnissa se on pääasiallinen arvonlisäveron tuottaja. Yhteisöveroilla on myös roolinsa kuntien taloudessa (vuonna 2012 keskimäärin 6,8% kuntien verotuloista koko Suomessa). Vuonna 2012 yhteisöverosta kunnille tuloutettava osuus oli Varsinais- Suomen Yrittäjien alueella 126,4 M. Pk- yritysten osuus vaihtelee kunnan yritysrakenteesta riippuen. Yhteisöveroon sisältyy myös kunnittain paljonkin vaihteleva metsäerä. Yhteisöveron tarkka kohdentaminen pk- sektoriin on siis käytännössä mahdotonta. Yrityksiin sisältyy monentyyppisiä yri- tysmuotoja ja myös isompien yritysten filiaaleja kuten pankkeja, osuusliikkeitä ja vakuutusyhtiöiden toimipaikkoja. Yhteenvetolaskelmassa yhteisöverotuotot on jätetty raportoimatta yrityskohtaisen vaihtelun vuoksi, mutta esitetään erikseen karkeana arviona pk- yritysten kunnallisvero- osuuden ohessa taulukossa 1. Yhteisöveron osuus kuntien verotuloista vuonna 2012 oli alueen kunnissa keski- määrin 7,8% vaihdellen Auran 2%:sta Salon 17,3%:in. Salon yhteisöveron osuus kunnan veroista on laskenut 17,3%:sta 6,5%:in vuodesta Salon kokonaisyh- teisövero on vuodesta 2011 laskenut peräti 63,2% lähinnä Nokian hiipumisen vuoksi. Naantalia lukuun ottamatta muiden kuntien yhteisöverot ovat reippaasti laskeneet; Turun ja Oripään tosin vain 0,5%. Vuoden 2009 laman jälkeen yhteisö- vero oli selvästi noussut, mutta vuodelle 2012 oli taas vuorossa roima lasku. Lähi- vuosina yhteisöverotuotto on jälleen laskemassa varsinkin suuryritys- ja teolli- suusvoittoisilla alueilla sekä taloudellisen tilanteen että yhteisöveron laskun vuoksi. Kuntien yhteisövero- osuutta (2012 vuonna 28,34%) on tosin tälle vuodelle nostettu (29,49 %) ja vuosille jopa viisi prosenttiyksikköä. Kiinteistöverot muodostivat vuonna 2012 Varsinais- Suomen kunnissa kuntien ve- rotuloista 6,4% (koko maa 6,6%) vaihdellen kuitenkin suuresti kunnittain (Martti- la 3,8% - Kustavi 32,3%). Vuodelta 2012 tilitetyt kiinteistöverot olivat Varsinais- Suomen Yrittäjien edustamissa kunnissa lähes 104 M. Kiinteistöverosta mainit- tava osuus varsinkin maaseutukunnissa muodostuu pk- yritysten kiinteistöistä ja palveluksessa olevan henkilöstön kiinteistöveroista suurin piirtein siinä suhtees- sa, missä pk- yritykset kunnan verotuloja muutenkin tuottavat. Maaseutukunnissa pk- yritysten ja niiden henkilöstön osuus on suurin, koska suuria yrityksiä ei ole. Toki kauppa-, vakuutus- ja pankkiketjujen filiaalien kiinteistöt muodostavat kiin- teistöveroista ehkä mainittavankin osuuden. Karkeasti arvioiden pk- sektorin osuus kiinteistöveroista on Varsinais- Suomen Yrittäjien alueella n. 46 M. Kiin- teistöverosta on tullut kuntien uusi rahastusmuoto, jolla yritetään paikata yhä heikkenevää kuntataloutta ja ylläpitää kasvanutta hallintoa mutta samalla heiken- netään ostovoimaa ja yritysten elinvoimaa. Varsinais- Suomen Yrittäjien alueen yritysten liikevaihto oli vuonna 2011 n. 18 Mrd. Siitä pk- yritysten arvonlisävero on varsin karkeasti arvioiden 1,4 miljardin paikkeilla valtion kassaan. PK- yritysten aikaansaama ostovoima, noin 2,8 Mrd, merkitsee alueelle suurta vuotuista tulonsiirtoa, joka kumuloituu kulutuskysynnän kautta suurelta osin ta- 10

11 kaisin alueelle. Maakunnan elinvoimaisuus perustuukin elinvoimaisen pk- yritystoiminnan varaan. Julkisten työpaikkojen rooli on verotuottona korkeintaan kolmasosa pk- sektorin tuotosta, ja sekin perustuu yksityisen sektorin verotuotoil- la maksettuihin palkkoihin, jotka eivät tuota uutta jalostusarvoa. Varsinais- Suomen kunnissa julkisen sektorin työpaikkojen osuus on maltillinen muuhun Suomeen verrattuna. Tosin Kaarinassa, Liedossa, Paimiossa ja Paraisilla julkissek- torin osuus työvoimasta on korkeahko (ks. taulukko 2). Turun korkeata julkisen sektorin työvoiman osuutta selittää keskuskaupungin asema, joka käsittää mm. kaupungin hallinnon, yliopistot, amk:t, yliopistollinen sairaalan, kaupunginsairaa- lan, Lounais- Suomen aluehallintoviraston, piispanistuimen, jne. Työvoimaliikenne, työllisyys ja väestökehitys Työpaikkaomavaraisuus vaihtelee paljon kunnittain; muutamissa se on yli 100%. Matala työpaikkaomavaraisuus on suuri riskitekijä laskusuhdanteissa, koska pen- delöinnistä suuri osa kohdistuu naapurikuntien suuriin yrityksiin, jotka ovat alttii- ta lomautuksille ja irtisanomisille laskusuhdanteissa. Lisäksi varsinkin teollisten mutta lisääntyvässä määrin myös palvelutehtävien siirtyessä halvempien työkus- tannusten maihin verotulot vähenevät työpaikkaomavaraisuudeltaan heikommis- sa kunnissa. Runsaan pendelöinnin vuoksi pk- yritysten osuus kunnan veroista näyttää näiden kuntien osalta pienemmältä (esimerkiksi Aura, Kaarina, Lieto ja Sauvo) koska naapurikunnissa työssä käyvät veronmaksajat tuovat verotulonsa niiden pk- yrityksistä, suuryrityksistä tai julkiselta sektorilta. Aura (pendelöinti 32,7%), Kaarina (49,5%), Lieto (49,2%), Naantali (37,6%), Nousiainen (37,8%) ja Raisio (48,2%) ja melko lailla myös Mynämäki (27,4%) ja Tarvasjoki (25,9%) ovat riippuvaisia Turusta. Tosin Kaarinalla, Naantalilla ja Raisiolla on myös kohta- lainen oma PK- yrityskantansa. Pyhärannasta pendelöi 40,7% työssäkäyvistä Raumalle, 9,5% Uuteenkaupunkiin ja 10,2% Laitilaan. Kemiönsaari, Laitila, Loi- maa, Salo ennen Nokia loppumista, Turku ja Uusikaupunki ovat kaikkein itseriit- toisimpia työpaikkojen suhteen. Salo on hyvä huono esimerkki kaupungista, joka on jättänyt työllisyytensä liiaksi yhden kortin varaan. Pendelöintikunnat saavat Turun työpaikoista merkittävän osan kunnallisveros- taan, joten pk- sektorin osuus näky näiden luvuissa suhteellisesti pienempänä (esim. Aura, Kaarina, Lieto, Marttila, Naantali, Nousiainen, Paimio, Pyhäranta, Rai- sio ja Sauvo). Sauvossa myös alkutuotannolla melko suuri osuus työpaikoista. Oripäässä vain puolet työvoimasta käy omassa kunnassa töissä. Loput toimivat pääasiassa yrityksissä tai alkutuotannossa. Työpaikkaomavaraisuus ei siis sinänsä ole menestyksen tae, kuten Salo konkreettisesti osoittaa. Epävarmat työpaikat ja pendelöinti voivat näkyä varsinkin matalasuhdanteissa korkeana työttömyytenä ja verotulojen vähenemisenä myös kunnissa, joista paljon pendelöidään. Pende- löintikunnat ovat keskuskaupunkiensa aktiivisia työvoimalähteitä ja - reservejä, jotka noususuhdanteen aikoina voivat hyvin, mutta ovat riskialttiita taantuma- aikoina. Pendelöintikuntiin ei myöskään kehity yrittäjyyskulttuuria, joka on avainasemassa, jos suuret työnantajat katoavat. Esimerkiksi Pohjanmaalla Kaski- siin Metsä- Botnian tehtaan sulkemisen jälkeen ei reilussa kolmessa vuodessa ole syntynyt lainkaan uutta pienyrittäjyyttä melkoisesta rahallisesta satsauksesta huolimatta. 11

12 Taulukko 2. Varsinais- Suomen kuntien asukasluvut, pk- yritysten osuus kaikista työllisistä/osuus työllisistä pendelöijät/ osuus asuinkunnassa töissä olevista, asukkaita/yritystoimipaikka, yksityisen sektorin työntekijöitä/10 julkisen sektorin työntekijää, alkutuotannon osuus työpaikoista, vuotiaiden osuus, omassa kunnassa töis- sä käyvien osuus sekä eläkkeellä olevien osuus. ALUE Asu- kas- luku Pk- yr. osuus kaikista työl- lisistä/- pendelöijät/% as.kunn. töis- sä olevista Asuk- kaita/ yritys- toimi- paikka Yksit. työnt/ 10 jul- kista työ- paik- kaa Alku- tuo- tannon osuus työpai- koista % 15-64v. % Omas- sa kun- nassa töissä % Eläk- keel- lä % Aura /47/ ,2 63,8 35,7 19,5 Kaarina /70/ ,7 63,3 29,6 21,4 Kemiönsaari /51/ ,3 58,1 75,8 33,6 Koski Tl /56/ , ,6 33,8 Kustavi /54/ ,3 59,6 59,7 37,6 Laitila /58/ ,4 60,9 70,6 27,8 Lieto /70/ ,5 63,2 29,9 19,3 Loimaa /44/ ,5 60,2 77,5 31,1 Marttila /37/ ,9 59,7 42,6 30,4 Masku /79/ ,1 63,4 25,7 17,8 Mynämäki /32/ , ,5 26,2 Naantali /58/ ,1 63,9 39,9 24,6 Nousiainen /25/ ,8 63,6 28,7 19,8 Oripää /50/ , ,5 26,9 Paimio /34/ ,4 63,3 44,4 22,3 Parainen /54/ ,2 60,7 61,2 26,7 Pyhäranta /99/ ,8 61, ,2 Pöytyä /40/ ,8 60,1 51,4 26,8 Raisio /73/ , ,2 23,7 Rusko /74/ ,3 64,3 24,1 18,8 Salo /43/ ,2 83,2** 26,1 Sauvo /33/ ,2 62,9 38,9 26,3 Somero /41/ ,8 57,8 66,8 33,2 Taivassalo /66/ ,9 58,3 52,8 34,3 Tarvasjoki /53/ ,7 35,3 23,3 Turku /59/ , ,8 23,9 Uusikaup /52/ ,3 77,5 30,1 Vehmaa /38/ ,5 61,1 52,9 30,9 Yhteensä /46/ ,5 61,6* 49,8* 26,5* * Huom. Keskiarvo kuntien luvuista, EI absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo. Lähteet: Tilastokeskus ja Yksit.työnt/10 julk. Työpaikkaa: HS ** Salon luku ennen Nokian lopettamisia Osassa pendelöintikunnista myös alkutuotannon osuus työvoimasta on korkea (Koski TL, Marttila, Oripää, Pöytyä, Sauvo Somero, Taivassalo ja Vehmaa)(ks. tau- 12

13 lukko 2). Vahvasti teknistyneen automatisoidun maatalouden aikana työvoiman määrä sinänsä ei kerro maatalouden taloudellista merkitystä. Alkutuotannon osuuden edelleen laskiessa ja väestön ikääntyessä on syytä kiinnittää huomiota pk- yritysten elinkykyisyyteen ja määrälliseen kasvuun. Pk- yritysten osuus kaikista kunnan työllisistä vaihtelee suuresti, 16-59%, koska monista kunnista pendelöidään Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Loimaalle, Laitilaan, Saloon ja Raumallekin sen lisäksi, että kunnissa on myös omaa vireätä pk- yrittäjyyttä ja toisissa myös mittavaa maataloustuotantoa. Huomattakoon myös, että suuri osa pendelöijistäkin työskentelee pk- yrityksissä vaikkakin naapurikun- nassa. Jos työllisistä laskettaisiin pois työttömät, pk- sektorin osuudet työssä käyvis- tä olisivat huomattavasti korkeammat. Korkea työpaikkaomavaraisuus voi olla erityinen vahvuus takaamaan kunnan ve- rotulot varsinkin, jos työvoima löytyy omasta kunnasta. Muussa tapauksessa ve- roeuroja virtaa naapurikuntiin, kuten on kyse erityisesti Turussa. Samalla, kun Turku osaltaan tukee työtöntä, sen tarjoaa työpaikkoja monenkertaiselle määrälle naapurikuntien asukkaita. Tosin vastaavasti n. 23 % turkulaisistakin saa ansionsa muista kunnista, eli verovaihdanta enemmän tai vähemmän tasaantuu. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin (2012) mukaan 28% yrittäjistä ai- koo lopettaa yrityksen, Varsinais- Suomessa 25%. 42% yrityksistä aiotaan myydä ulkopuolisille, joten jatkajaehdokkaita pitäisi löytyä. Etelä- Pohjanmaalla Varamä- en ym. tutkimuksen (2012) mukaan peräti 43% rakennusalan yrittäjistä arvelivat yrityksen toiminnan loppuvan heidän luovuttuaan yritystoiminnasta. Varsinais- Suomessakin rakennustuotannon liikevaihto on laskenut rajusti vuodesta 2011 lähtien, mikä saattaa vauhdittaa myös yritysten lopettamista. Varsinais- Suomessa jatkuvuusnäkymät ovat kuitenkin kaikkiaan positiivisemmat kuin Suomessa kes- kimäärin. Sukupolvenvaihdosnäkymät ovat maakunnassa hieman positiivisem- mat kuin koko maassa (Varamäki ym. 2012). Alkutuotannon yrittäjämäärän hiipuessa ja neljänneksen omistajayrittäjistä lopet- taessa on siis varsin vakava paikka huolehtia yritystoiminnan jatkuvuudesta. Tu- run seutukuntaa lukuun ottamatta väestö vähenee ja ikääntyy kaikissa muissa seutukunnissa. Pendelöintikunnissa väestö on nuorempaa ja korkean alkutuotan- non kunnissa ikääntyneempää. Siten Turun työvoimatarve on pitkään hallinnassa mutta monessa muussa kunnassa ikärakenne on selvästi heikkenemässä yrittä- jyyden kehittämisen näkökulmasta. Erityisen voimakas väestön väheneminen on Vakka- Suomessa, missä kaikkien kuntien eläkeläisten osuus on reilusti yli valta- kunnallisen keskiarvon (24%)(ks. taulukko 2 ja kuvio 3). Työttömiä työnhakijoita oli syyskuussa 2013 Varsinais- Suomessa 11 prosenttia työvoimasta; 1,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli maakunnassa (Varsinais- Suomen ELY- keskus) (ks. taulukko 3). Työttö- myys on koetellut ammattiryhmiä tasaisesti paitsi hieman yllättäen teollisuutta vähiten. Jos kaikki työttömät olisivat ansiotyössä, niin keskimääräisen tulon mu- kaan kunnille olisi kertynyt yhteensä 165 M lisää verotuloja, eli se on laskennal- lisesti työttömyyden aiheuttama menetys (ks. taulukko 3). Valtiolle kertyy verotu- lojen menetyksen (127 M ) lisäksi työttömyyskorvauskuluja arviolta 325 M. Li- 13

14 säksi kunnat maksavat miljoonia pitkäaikaistyöttömien työllistämättömyydestä aiheutuneita sakkomaksuja valtiolle. Turku menettää laskennallisesti 80 M ja Sa- lo 25 M verotuloina. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että keinotekoinen työllis- täminen ei tuottaisi menetettyjä miljoonia takaisin, vaan ainoastaan yritystoimin- ta, joka tuottaa aitoa jalostusarvoa, lisäisi myös verotuloa oikeasti. Siksi tarvitaan aktiivista uusyritystoimintaa. Salon korkealle työttömyydelle löytyy selitys Nokian lopettamisesta, ja Turussa lähinnä suuryritysten henkilöstön vähennykset lisäävät työttömyyttä. Päätoi- mialojen liikevaihdon kehitys on ollut aleneva ja sitä mukaa myös työllisyys (ks. kuvio 1). Globaali kilpailu, teknologian kehitys ja verkkoliiketoiminta ovat muut- tamassa elinkeinorakennetta merkittävästi ja samalla aiheuttamassa mittavia työllistämishaasteita. Huolimatta alueen monipuolisesta yritystoiminnasta työt- tömyyden trendi on kasvava (ks. kuvio 2). Vaikka kunnissa onkin melko hyvä pk- yrityskanta, on riippuvuus keskuskaupungin työpaikoista riskialtista ja se on saat- tanut aiheuttaa myös passiivisuutta kuntien oman yrittäjyyden edistämisessä. Varsinais- Suomen Yrittäjien edustamat kunnat eivät olleet erityisen edukseen Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittariston 2012 mukaan. Kuvio 1. Päätoimialojen liikevaihdon muutos (%) neljännesvuosittain Lähde: Tilastokeskus Keskuskaupungin työvoimalähteenä olo on kunnalle verotuottojen kannalta edul- lista, mutta pitkällä aikavälillä nykyisen teollisen kehityksen valossa epävarmaa, kuten Salon muutos on osoittanut. Rakenteellisen työttömyyden vuoksi tarve ja työvoiman laatu eivät myöskään kohtaa. Osin sen vuoksi työttömyysluvut pysy- vät korkeahkoina, vaikka Varsinais- Suomen työttömyysluvut ovatkin aluevertai- lussa kohtuulliset mutta absoluuttisesti aivan liian korkeat. Pk- yritysten työllistämisvaikutus (osuus yksityisestä työvoimasta; taulukko 1) on saatu vertaamalla pk- yritysten kokonaishenkilöstömääriä Tilastokeskuksen ra- portoimiin kuntien työpaikkamääriin (2011). Tunnusluku on sikäli harhainen, et- tä Tilastokeskuksen luvussa ovat mukana osa- aikaiset ja tilapäistyöt. Pk- yritysten osuus on siten oikeasti selvästi korkeampi. 14

15 Taulukko 3. Varsinais- Suomen kuntien työttömyysaste, työttömät työnhakijat, työttömyyden vuoksi saamatta jääneet kunnallisverotulot ja nii- den osuus kunnallisverosta, työttömyyden vuoksi saamatta jää- neet valtion verot, kuntien tulovero% 2013, työpaikkaomavarai- suus ja pendelöinti muuhun kuntaan. ALUE Työttö- myys % 9/13 Työttö- mät työnha- kijat 9/13 Tyött. vuoksi mene- tetty kunn. vero Tyött. vuoksi mene- tetty kunn. vero % kunn. verosta Tyött. vuoksi mene- tetty valtion vero Tulo- vero % 2013 Työ- paikka- oma- varai- suus % Pen- de- löin- ti % muu- hun kun- taan Aura 9, ,3 11,2 0, ,9 32,7 Kaarina 8, ,9 7,5 6,2 19,0 66,2 49,5 Kemiönsaari 8, ,8 10,1 1,4 19,75 89,2 - Koski Tl 8,3 87 0,6 10,4 0,4 19,50 98,9 10 Kustavi 8,9 34 0,2 10,1 0,2 19,25 90,5 12,1 Laitila 5, ,5 6,5 1,1 20,25 102,8 - Lieto 7, ,9 7,6 3,1 18,50 70,1 49,2 Loimaa 9, ,9 10,7 3,5 20,50 100,0 - Marttila 8,7 82 0,5 11,1 0,4 19,75 68,2 16,2 Masku 6, ,1 7,6 1,7 19,0 54,4 53,6 Mynämäki 7, ,8 8,8 1,4 19,50 59,1 27,4 Naantali 8, ,5 7,7 3,7 18,50 72,4 37,6 Nousiainen 6, ,0 7,6 0,8 20,0 49,1 37,8 Oripää 8,6 56 0,4 12,3 0,3 19,50 75,6 25,7 Paimio 6, ,3 6,9 1,7 19,75 74,4 27,2 Parainen 5, ,7 5,6 2, ,3 24 Pyhäranta 7,6 80 0,5 8,0 0,4 19,50 58,1 60,4 Pöytyä 8, ,4 11,6 1,8 20,0 78,0 18,7 Raisio 9, ,9 9,5 5,6 18,50 92,1 48,2 Rusko 5, ,1 6,5 0,9 18,25 61,7 51 Salo 14, ,9 16,9 19,4 19,75 102,3* - Sauvo 7, ,7 8,9 0, ,6 34 Somero 9, ,4 11,1 1,9 19,0 81,4 11,1 Taivassalo 7,6 58 0,4 9,4 0,3 20,0 69,0 14,9 Tarvasjoki 6,8 63 0,5 8,2 0,3 21,0 63,4 25,9 Turku 13, ,9 15,0 63,0 18,75 123,1 - Uusikaupunki 9, ,7 9,5 3,4 20,25 100,6 - Vehmaa 8,6 71 0,5 8,5 0,4 76,8 52,9 14,4 Yhteensä , ,14 * Salon lukema ennen Nokia lopettamisia 15

16 Kuvio 2. Työttömyysaste (%) seutukunnittain Varsinais- Suomessa Lähde: Tilastokeskus Oikeamman kuvan pk- yritysten työllistämisen tasosta kunnassa saa, kun ottaa huomioon pendelöinnin (ks. taulukko 2) ja alkutuotannon osuuden. Ilman pende- löintiä pk- yritysten osuus työvoimasta vaihtelee 25:stä 99:än prosenttiin keskiar- von ollessa 46%. PK- yritysten henkilöstön osuus kaikista työpaikoista kunnissa vaihtelee 32%:sta 84%:in keskiarvon ollessa 48%. Osuudet työvoimasta ja työpai- koista voivat näyttää ristiriitaisilta, koska toisessa kunnassa työllistettävät vaikut- tavat työvoiman osuuksiin. Toki tilastoihinkin liittyy aina oma puutteensa. Kun lasketaan pk- yritysten henkilöstön osuus kunnassa työssä käyvistä kuntalaisista, tulee pk- yritysten ratkaiseva rooli selkeimmin esiin. Pk- yritysten osuus kunnassa työskentelevistä omista työikäisistä asukkaista vaihtelee 51%:sta 151%:in. Työt- tömät pois lukien luvut ovat vielä huomattavasti korkeammat. Pk- yritysten työllistämisvaikutus ja verotuotto ovat kunnissa ratkaisevan suuria varsinkin, kun ottaa huomioon, että julkishallinnon työpaikat eivät varsinaisesti tuota aitoa taloudellista lisäarvoa, vaan niiden palkkakustannukset ja sitä kautta verotuotto ovat tavallaan vain yksityisen sektorin edellisenä vuonna tuottaman verotuoton kierrätystä. Kuntien palvelutuotannon taloudellinen merkitys aitona jalostusarvoa lisäävänä tuottona on marginaalinen kokonaiskuluihin ja tuloihin nähden. Asukkaat ovat verojensa kautta maksaneet useimmat julkiset palvelut, joten ne eivät siten ole uutta lisäarvoa tuottavaa, itsensä kustantavaa palvelutuo- tantoa. Yritystoiminnankin kannalta huolestuttava piirre on väestökato useimmista seu- tukunnista (ks. kuvio 3). Lievästi positiivinen työikäisen (15-64v.) väestökehitys on vain Turun seutukunnassa. Varsinaissuomen huoltosuhde (ei- työikäiset/ työ- ikäiset) vuonna 2012 oli on 55,1 (koko maan ka 54,3). Vain Turku oli reilusti alle maan keskiarvon. Esimerkiksi Somerolla arvo on 73,2 (ennuste vuonna ,5). Huoltosuhde oli korkea myös monissa muissa kunnissa. Ennuste vuodelle 2025 on maan keskiarvoluokkaa, mutta esimerkiksi Kustavissa, Taivassalossa, Somerolla, Kemiönsaarella, Uudessakaupungissa, Vehmaalla ja Loimaalla varsin huono ja heikko myös monissa muussa kunnassa. Alle työikäisten määrä ja ennus- te on keskimäärin maan keskiarvon tasoa. Korkean alkutuotannon kunnissa työ- ikäisten osuudet ovat matalimmat. 16

17 Kuvio 3. Työikäiset (15 64v.) seutukunnittain , 2000=100 Varsinais- Suomessa. Lähde: Tilastokeskus Asukkaita/yritystoimipaikka on vähänlaisesti varsinkin pienemmissä kunnissa (ks. taulukko 2), eli palveluja on hyvin saatavilla. Ts. Varsinais- Suomessa on hyvin suu- ri yritystoimipaikkojen määrä; maan kärkiluokkaa. Siten ainakaan yrityspalvelu- jen osalta kuntauudistuksen vastustajien perustelut palvelujen heikkenemisestä ei nykytilanteen valossa ole kovin perusteltua. Tarkasteltaessa yksityisten työpaikkojen suhdetta julkisen sektorin työpaikkoihin tunnusluvut eivät Varsinais- Suomessa ole huonoja, eli yksityisten työpaikkojen osuus (taulukko 2) on korkeahko verrattuna esimerkiksi moniin Pohjois- ja Itä- Suomen maakuntiin ja vaikkapa naapuriin Ahvenanmaalla. Maakuntien ranking- listalla Varsinais- Suomessa on viidenneksi alhaisin julkisten työpaikkojen osuus (Tilastokeskus). Tosin Paraisilla ja Paimiossa julkisten työpaikkojen osuus on huomattavan korkea. Turun suhde 22/10 (vrt. Tampere 24/10) on ymmärrettä- vissä hallinnon ja koulutuksen keskuskaupungin roolissa. Julkiset työpaikat ovat toki pääosin tuiki tärkeitä, ja julkisen sektorin työntekijät maksavat keskimäärin korkeatkin veronsa kunnalle, mutta se on tavallaan palautusta valtion ja kunnan kulusta, joka ei tuota varsinaista taloudellista lisäarvoa samassa mielessä kuin yk- sityiset työpaikat. Toisin sanoen julkiset sektorin työpaikat eivät kustanna julkisen sektorin toiminnan jatkuvuutta edes seuraavaksi vuodeksi, vaan siihen tarvitaan yritysten ja niiden työntekijöiden verotuloja. Kuntaliitosten avulla voitaisiin kui- tenkin päällekkäisiin hallinnollisiin tehtäviin kuluvaa verotuottoa allokoida enemmän kuntalaisille tärkeisiin palveluja tuottaviin käsipariin. On selvää, että väestökato- ja korkean huoltosuhteen kunnilla ei tulevina vuosina ole varaa ylläpitää nykyisenkään tasoisia julkisia palveluja ja hallintoa. Varsinais- Suomen kuntien kunnallisveroprosentti on vielä keskimäärin alle 20 (19,14) eli valtakunnallisesti vielä koko maan keskiarvon (19,38) alapuolella. Lähes puolet Suomen kunnista on nostamassa veroastetta. Veroprosentin nosto kuitenkin syö ostovoimaa, mikä kostautuu työllisyyden ja yhteisöveron heikkenemisenä. Kun- nissa on syytä ottaa huomioon, että yhteisöveron lasku 20%:in vuonna 2014 las- kee seuraavina vuosina myös kuntien yhteisövero- osuutta, vaikka kuntien osuut- ta reilusti nostetankin (niin kuin tehtiin tilapäisesti viime lamankin vuoksi). Kun- 17

18 tien elinkykyisyyden ehto on yrittäjyyden voimakas lisääminen. Kuntaliitokset ovat laajasta vastustuksesta huolimatta joka tapauksessa välttämättömiä kuntayöntekijän eläköityminen lähitulevaisuudessa mahdollistaisi verovarojen viisaamman allokoinnin todellisiin palveluihin, jos vain kunnan johdon viisaus riit- täisi. NÄKYMIÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Varsinais- Suomessa on monipuolinen pk- yrityskanta, suomalaisittain jotenkuten hallittavissa oleva työttömyys, mittava vero- ja ostovoima pk- yrityksistä ja monia yrittäjämäisiä kuntia. Lyhyellä aikavälillä tilanne on siis suhteellisen hyvä. Sen si- jaan väestökehitys varsinkin Turun seutukunnan ulkopuolella on selvästi negatii- vinen, väestö monissa kunnissa varsin iäkästä, yrittäjät keskimäärin iäkkäitä ja riippuvuus varsinkin Turusta erittäin suuri. Lisäksi kuntarakenne on sirpaleinen, paljon varsin pieniä kuntia. Varsinais- Suomessa pk- yritysten osuus kuntien verotuloista on korkea niissä kunnissa, joissa pendelöinti naapurikuntiin on vähäinen. Joissakin kunnissa myös alkutuotanto on merkittävässä roolissa. Jos sen sijaan puhdistetaan pendelöijät kaikista kunnassa työssä olevista, nousee pk- yritysten rooli oikeaan valoon. Pk- yritysten henkilöstön osuus vaihtelee 54%:sta 151%:in. Yli sadan prosentin osuudet selittyvä luonnollisesti kuntien välisellä pendelöinnillä. Tämä onkin yksi esimerkki kuntarajojen tarpeettomuudesta. Varsinais- Suomeen pendelöidään melko paljon myös maakunnan ulkopuolelta; seitsemisen sataa henkilöä Espoos- ta, kolmisensataa Forssasta, yli 2000 Helsingistä, yli 500 Maarianhaminasta ja yli 400 Vantaalta (Tilastokeskus). Varsinais- Suomessa kuten muuallakin Suomessa tavanomainen ilmiö on laitaosien väen hiipuminen ja kasvun keskittyminen keskuskaupunkeihin. Vain Turun seutu- kunta on lievän laskun jälkeen hitusen kasvusuuntainen (ks. kuvio 3). Todetta- koon, että Suomessa Uusimaa Helsingin ympäristössä, Tampereen seutukunta, Jy- väskylän seutukunta, Vaasan seutukunta ja Oulun seutukunta ovat ainoita selvästi väestöltään kasvavia alueita. Siihen nähden Varsinais- Suomen ja erityisesti Turun näkökulmasta voitaisiin olla hieman huolissaan. Turku ja sen ympäristö ovat ehkä liikaa laskeneet suuryritysten varaan, ja sen seurauksena mm. työttömyysaste on korkea varsinkin Turussa ja nyt myös Salossa. Työttömyys maksaa Turussa mene- tettyinä kunnallisverotuloina laskennallisesti 80 M ja siihen päälle kaupungin osuus työttömyyskorvauksista. Täystyöllisyydestä on turha haaveilla, mutta työt- tömyyden puolittaminenkin olisi tuottoisaa. Palkansaajakulttuuri myös muuttuu hitaasti yrittäjyyskulttuuriksi, jota kulttuuria nämä ajat erityisesti vaatisivat. Maakunta sinänsä on melko yrittäjämäinen. Monessa Varsinais- Suomen kunnassa yrittäjien osuus on varsin korkea (Tilastokeskus 2009); esimerkiksi Kustavi (19,4%), Kemiönsaari (13,5%), Koski TL (14%), Somero 14,6%) ja Vehmaa (13,4%). Useimmissa muissa kunnissa yrittäjiä on 10-11%. Palkansaajakulttuuri vallitsee enemmän Turussa (6,6%), Kaarinassa (9,1%), Paimiossa (7,5%) ja Raisi- ossa (8,2%). Turun lukema on samaa luokkaa kun vastaavan kokoisissa teolli- suuskaupungeissa. Pendelöintikunnissa yrittäjien osuudet ovat luonnollisesti mui- 18

19 ta kuntia alemmat. Yritysrakenteen muuttuessa matala yrittäjien osuus on uhka- tekijä. Suorittavan tason työntekijöiden osuus on pienentynyt kolmanneksen 45 prosen- tista 31 prosenttiin vuodesta Maatalousyrittäjien kohdalla muutos on ollut vielä suurempi: vuonna 2010 maatalousyrittäjiä oli enää kaksi prosenttia kaikista työllisistä, kun osuus vuonna 1970 oli vielä 16 prosenttia. Tällä vuosituhannella maatalousyrittäjien prosentuaalinen osuus on puolittunut. Vuosien 1970 ja 2009 välillä maatalousyrittäjien määrä on kutistunut noin henkilöllä ja työnte- kijöiden määrä henkilöllä. Samaan aikaan ylempien toimihenkilöiden osuus on kolminkertaistunut (7% - > 21%) ja alempien toimihenkilöiden puolitois- takertaistunut (25% - > 36) (Tilastokeskus). Tämä kehitys jatkuu muuten paitsi, että myös toimihenkilötyötä ollaan siirtämässä halvempien työkustannusten mai- hin mm. Viroon, Puolaan ja Intiaan. Tämä kehitys luo suuria haasteita yrittäjyyden lisäämiselle. Globaaleilla markkinoilla suomalainen käsityövaltainen teollisuus tu- lee pian olemaan teollisuuden historiaa. Myös 3D- teknologia tulee mullistamaan teollisten tuotteiden markkinat tavalla, jota emme vielä osaa ehkä edes kuvitella, samoin kuin verkkoliiketoiminta kaupan alan. Nämä tekijät tulevat aiheuttamaan kasvavia haasteita yrityksille mutta myös kunnille työllisyysnäkökulmasta. Työttömyyden ja työvoimatarpeen ristiriita Vaikka tällä hetkellä työttömyyttä ja siten työvoimareserviä mm. työttömissä on Varsinais- Suomessakin runsaasti, pitkällä aikavälillä väestön ikääntyminen var- sinkin maatalousvaltaisissa kunnissa ja nuorison muutto kasvukeskuksiin heiken- tää olemassa olevien yritysten työvoimansaantia ja uusperustannan mahdolli- suuksia (vrt. kuviot 3 ja 4). Kun ei ole tarpeeksi työpaikkoja, nuorempi työikäinen väestö muuttaa pois, kun ei ole työvoimaa, ei synny yrityksiä, jotka työllistäisivät nuoria. Valitettava kierre. Kuvio 4. Nettomuutto (%) seutukunnittain Varsinais- Suomessa. Lähde: Tilastokeskus 19

20 Merkittävä ongelma on myös kohtaantumisongelma työttömän väestön ja tarjolla olevien työpaikkojen välillä. Ongelmana ei ole työvoiman määrällinen niukkuus vaan työn vaatimusten ja työvoimatarjonnan ristiriita. Työllisyyskoulutuskaan ei nykyisillä menetelmillä merkittävästi ongelmaa näytä pienentävän. Myöskään yrit- täjiä ei voi tehdä väkisin varsinkin, kun yrittäjät tilastollisesti persoonina poikkea- vat huomattavasti yleisestä populaatiosta (Routamaa 2008). Väistämätöntä väes- tökatoa reuna- alueilta voidaan jossain määrin hillitä ja hidastaa uusperustannalla ja yritysten toimintaedellytysten kehittämisellä. On kuitenkin itsestään selvää, että nuoriso hakeutuu sinne, missä on koulutusta vastaavaa työtä tarjolla. Koulutusta- son valitettava seuraus on koulutetun väestön hakeutuminen kasvukeskuksiin. Uusi menettelyjä nuorten johdattamiseksi yrittäjyyteen tarvittaisiin. Tyypillinen yrityksen aloittamisikä on kuitenkin kolmen ja neljänkymmenen ikävuoden väli- maastossa. Hyviä ja rohkaisevia esimerkkejä on onneksi viime aikoina tullut mm. peli- ja musiikkialalta. Oppisopimuskoulutusta voimakkaasti lisäämällä ja ammatillisen koulutuksen muuttamista Tanskan mallin mukaan teoria- ja työharjoittelujaksoja vuorottele- vaksi, kuten tämän kirjoittaja on jo toista kymmentä vuotta sitten ehdottanut, voisi juurruttaa nuoria aikuisia kotiseuduilleen nykyistä paljon paremmin ja estää sa- malla syrjäytymistä. Sivukylien palveluita ei uhkaa kuntauudistus vaan työikäisen väestön siirtyminen työtilaisuuksia ja elinvoimaisia, immateriaalisestikin rikkaita asuinympäristöjä tarjoaviin kuntiin. Itse asiassa kuntauudistukset voisivat pelas- taa monien kylien eloonjäämisen, kun hallinnosta voitaisiin siirtää käsipareja tar- peelliseen työhön. Taulukossa 2 esitettiin tunnusluku yksityisen sektorin työnte- kijät/10 julkisen sektorin työpaikkaa. Kunnat ovat tietysti erilaisia, ja keskuskau- pungeissa ja kunnissa on pakollisia hallinnollisia instituutioita, mutta tunnuslu- vun ollessa muutoin alle 26 olisi hyvä analysoida julkisen sektorin työn sisältö suhteessa puhtaaseen hallintoon ja palveluun. Varsinais- Suomessa julkisen sekto- rin työpaikkojen osuus useimmissa kunnissa on hyvässä suhteessa verrattuna maan yleiseen tasoon. Kuntien rooli yrittäjyyden edistämisessä Yritykset eivät odota kunnilta rahallista tukea vaan hyviä toimintaolosuhteita (esim. Routamaa 2010). Mitä kunta sitten voi tehdä? Kunnat ovat erilaisia ja siten kunnan ja yritysten yhteistyömahdollisuudet ja tarpeet erilaisia. Kunnan työkalu- ja ovat mm. ripeä kaavoitus, hankita, yhteistyö yrittäjäjärjestöjen ja yrittäjien kanssa, tietoisuus yrittäjyyden tilasta, yrittäjyyteen kannustavasta koulutuksesta huolehtiminen ja virkamiesten oikea asenne yrittäjyyteen ja yrittäjän arjen ym- märtäminen. Tutkimukset osoittavat, että alueen yrittäjyyshenkisyydellä, jopa yksittäisillä kun- nan johtavilla virkamiehillä voi olla suuri merkitys (esim. Routamaa ym. 2000a,b, 2001). Yrittäjyyskulttuuri kehittyy teollisuuspaikkakunnilla hitaasti. On myös esimerkkejä siitä, että yrittäjähenkinen kunnanjohto ja valtuusto voivat saada pal- jon hyvää aikaan. Esimerkiksi kunnissa, joissa valtuustossa on hyvä yrittäjäedus- tus, puoluekannoista riippumatta, keskusteluyhteys virkamiesten ja yrittäjäkun- nan välillä ilmeisesti sujuu hyvin, ja tuloksia syntyy. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestö- 20

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus

Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrityskeskustoiminnan vaikuttavuusselvitys 14.11.2013 Työllisyysvaikutus Taloudellinen tuottavuus Uusyrittäjyyden merkitys Pirkanmaalle Professori Vesa Routamaa, Vaasan Yliopisto Toimitusjohtaja Simo

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA. Vesa Routamaa

Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA. Vesa Routamaa Etelä-Karjalan Yrittäjät YRITYSTEN TALOUDELLINEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE ETELÄ KARJALASSA Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Uutisia katsellessa ja lehtiä lukiessa saa yleensä sellaisen kuvan, että yksin suuryritykset

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KESKI-SUOMESSA Vesa Routamaa 2014 1 Sisällysluettelo Prologi 3 JOHDANTO 4 PK-yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys 7 TALOUDELLINEN HYÖTY PK-YRITYSTOIMINNASTA

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Länsipohjan Yrittäjät ry. PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa

Länsipohjan Yrittäjät ry. PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa Länsipohjan Yrittäjät ry PK YRITYSTEN MERKITYS KUNTATALOUDELLE Länsipohjassa Vesa Routamaa 2012 JOHDANTO Viime aikojen uutiset lisääntyvistä lomautuksista lähinnä suuryrityksissä kertovat näiden yritysten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ

PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ Hämeen Yrittäjät ry PK- YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN KANTA- HÄMEESSÄ Vesa Routamaa 2015 Prologi Suuyritysten kilpailukyvyn heikkeneminen globaalissa kilpailussa, ve- ropohjan laajentaminen ja erinäisten

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni useassa Varsinais-Suomen kunnassa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys alenemassa paikoitellen Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa

Työttömien määrä väheni vuodentakaisesta lähes joka toisessa kunnassa Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Miesten työttömyys kääntyi laskuun Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 3/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /201 Julkaisuvapaa tiistaina 2.4. 201 klo 9.00 Työttömyyden kasvu kiihtyy yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA

PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA RAPORTIN TEKIJÄ: PROF. VESA ROUTAMAA, LEADEC LEADERSHIP

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyyden kasvu hidastumassa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 6/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 23.7. 2013 klo 9.00 Työttömyys kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.1. 2014 klo 9.00 Työttömyys kasvaa ja kuntien haasteet Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.

Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4. Turun selvitysalueen 17 kunnan kuntajaon muutosvaihtoehdot: Etukäteiskysymykset ja taustoitus kuntakohtaisiin tapaamisiin 8.4.-22.4.2014 Kuntajakoselvittäjät Selvitysvelvoitteen täyttäminen ja perusteet

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Suomen Uusyrityskeskukset ry. Huhtikuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Suomen Uusyrityskeskukset ry. Huhtikuu 2014. Vastauksia huomisen kysymyksiin Suomen Uusyrityskeskukset ry Huhtikuu 2014 Vastauksia huomisen kysymyksiin Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Uusyrityskeskuksien kautta vuosina 2009-2013 perustettujen yritysten nykytilaa ja taloudellista

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa

Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Nuorten tilanne ja yhteiskuntatakuu Varsinais-Suomessa Erik Häggman ja Juha Pusila 2012 Sisältö 1. Kohderyhmä... 4 1.1. Nuorten määrät (2011)...

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Uusyrityskeskuksien kokonaistilanne Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan tilaajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana

Keski-Suomen Aikajana Keski-Suomen Aikajana Aikajanassa kuvataan ja analysoidaan Keski-Suomen maakunnan yritystoimintaa ja aluetaloutta tuoreilla, luotettavilla ja havainnollisilla indikaattoreilla, painotuksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti. Huhtikuu 2015. Vastauksia huomisen kysymyksiin Kuopion Seudun Uusyrityskeskus / Koillis-Savon Kehitys Oy, loppuraportti Huhtikuu 2015 Vastauksia huomisen kysymyksiin Simo Andersson Suvi Kuusniemi Vesa Routamaa, Vaasan yliopisto Tämä raportti on tarkoitettu

Lisätiedot

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati

Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati Porvoon elinkeinoasioiden vaikuttajaraati 15.5.2013 Gustaf Forsberg Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö Miksi elinkeinoelämä on niin tärkeä Mistä kaupungit lähtöisin? Ihmisen tarve asua kaupungissa, kylässä

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 380 09.11.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/botnia Scan Oy 1068/61/616/2011 STLTK 380 Botnia Scan Oy on pyytänyt sosiaali- ja ter veysalan lupa- ja valvontavirastolta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015

Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja kuntajohtaminen 2015 Kuntatalous ja johtaminen murroksessa aluetilaisuus 14.1.2015 Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Vuosien 2012-2017 leikkaukset kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen,

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa

Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa Nuorten yhteiskuntatakuu ja nuorten tilanne Varsinais-Suomessa Parainen 22.5.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman Parainen 22.5. 1 Takuun taustoja 110 000 perusasteen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot