PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA

Transkriptio

1 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUE- TALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN PAIKALLISYHDISTYSTEN KUNNISSA RAPORTIN TEKIJÄ: PROF. VESA ROUTAMAA, LEADEC LEADERSHIP DEVELOPMENT CENTER OY

2 2 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN JOHDANTO Uutiset erilaisissa medioissa keskittyvät useimmiten suuryrityksiin antaen sellaisen kuvan, että ne ovat Suomen työllisyyden ja talouden sankareita. Valtiota huudetaan apuun suuryritysten ollessa ongelmissa tai lopettaessa toimintansa. Kansainvälisestikin tutkimus on kuitenkin osoittanut, että pk-yritykset ylläpitävät työllisyyden ja talouden tasapainoa. Suhdannevaihteluissa talouden vakaus perustuu nimenomaan pk-yrittäjyyteen. Viime aikojenkin uutiset lisääntyvistä irtisanomisista ja lomautuksista kertovat suuryrityksen yhä suuremmasta suhdanneriippuvuudesta ja epävarmuudesta työllisyyden ylläpitäjinä. Talouselämän selvityksen mukaan sata suurinta työllistäjää vähensi Suomesta vuoden 2011 aikana työpaikkaa. SAK:n pitämä tilasto ( yt-neuvotteluista, irtisanomisista ja lomautuksista kertoo, että vuonna 2012 yt-neuvottelujen piirissä oli työntekijää. Irtisanomisia kertyi Vuoden 2013 alku on ollut edellistäkin vuotta huonompi; suuret työnantajat ovat vähentäneet työvoimaa edellisvuotta enemmän. Suuria yritystyönantajia ei myöskään riitä moneenkaan kuntaan vaan ne ovat hyvinkin keskittyneitä tietyille alueille. Monet kunnat ovat kuitenkin laskeneet esimerkiksi paperiteollisuuden varaan, vaikka 22 tehdasta on lakkautettu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja yli 5000 työpaikkaa on menetetty. Toimialan varmuus työllistäjänä näillä alueilla on siten pitkän päälle ollut sananmukaisesti pelkkää paperia. Suomen kunnissa on perinteisesti ollut vahva usko valtion laitosten ja suuryritysten hyvinvointia ylläpitävään voimaan. Viime vuosina valtion toimipaikkoja on huomattavasti vähennetty, ja tämä trendi jatkuu edelleen, vaikka työpaikkojen kokonaismäärä ei sinänsä ole välttämättä vähentynytkään. Siten yritysten tuottamia verorahoja kierrättäviä valtiotyönantajia riittää entistä harvempiin kuntiin. Työttömyys on myös vuonna 2013 nousussa. Harha suuryritysten työllistävästä vaikutuksesta elää ehkä siksi, että takavuosina suuret yritykset olivat keskeisessä osassa työllistäjinä monissa Suomen kunnissa. Pakollisen sotakorvausajan kehityksen myötä syntyi suuryrityksiä ja niiden mukainen palkkatyökulttuuri, joka on vallinnut pitkään, vaikka suuryritysten työllistävä rooli on jo kolmisenkymmentä vuotta ollut laskusuuntainen. Yritysten toimintojen siirrot halpatyövoiman maihin, ei vain teollisuusyrityksien tuotannon osalta vaan myös laajemmin palvelujenkin osalta, on kiihdyttänyt suuryritysten suhteellisen aseman heikkenemistä erityisesti työllistämisessä. Viimeisin huomiota herättänyt siirto ulkomaille on Trafin puhelinpalvelujen siirtyminen Espanjaan. Suomalainen yritystoiminta perustuukin lukumääräisesti lähes sataprosenttisesti pienyrittäjyyteen. Mikroyritykset (1-9 henkilöä; 93,4%) ja pienyritykset (10-49 henkilöä; 5,5%) muodostavat 98,9% koko yrityskannasta. Keskisuurten yritysten ( henkeä) osuus on 0,9%, ja suuryritysten (250- henkeä) osuus on 0,2%; Suomessa oli kaikkiaan vain 614 suuryritystä vuoden 2011 alussa. (Tilastokeskus). Suuryritysten ylikorostettua asemaa perustellaan usein mm. vientituloilla, mutta maailma on muuttumassa. Suuryritysten vienti on tilastojen valossa vaimennut merkittävästi, kun taas pk-yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan vientiä. Näin on käynyt muun muassa metalli-, kone- ja laitevalmistajilla. Esimerkiksi metallien ja metallituotteiden viennin arvo laski vuonna 2011 suurissa yrityksissä 13 prosenttia, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ylsivät yhdeksän prosentin kasvuun (Yle ). Suomi ei voikaan menestyä työvaltaisessa bulkkituotannossa, joten vienninkin tulevaisuus on enenevästi innovatiivisen pkyritystoiminnan varassa, myös matkailu- ja viihdetuotannon aloilla. Kauppalehden

3 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN ( ) selvityksen mukaan vuonna 2012 suuryritykset ovat hyytyneet, ja parhaiten ovat menestyneet pk-yritykset ja niistä erityisesti pienet (liikevaihto 2-10 ) ovat menestyneet parhaiten. On myös syytä huomata, että suuren vientiyrityksen tuotannon takana on nykyään useimmiten laaja pk-yritysten alihankintaverkosto. Valitettavasti suuret teollisuusyritykset ovat siirtämässä alihankintaakin halvemman työvoiman maihin, mm. Venäjälle, Viroon ja Kiinaan. Kysymys ei tietenkään ole suurten ja pienten vastakkaisasettelusta; molemmat tarvitsevat toisiaan ja molempia tarvitaan. Väistämätön trendi kuitenkin on ollut työllistämisen jääminen pk-yritysten varaan, mikä kaikessa politiikassa pitäisi ottaa huomioon. Viimeisimmät hallitusriihen päätökset tehtiin kylläkin taas suuryritysten ehdoilla. Pk-yritysten työntekijämäärä kasvoi vuosina yli henkilöllä, kun taas suuryritysten väkimäärä laski 300:lla. Yli tuhat henkeä työllistävien kohdalla työntekijämäärän pudotus oli lähes ja aivan pienimpien eli 1-4 henkilöä työllistävien yritysten työntekijämäärä nousi lähes :lla (yrittäjät.fi). Jos tarkastellaan viimeisintä taantumaa, Suomessa yritysten henkilöstön määrän muutos vuodesta 2008 vuoteen 2009 vaihteli kokoluokittain -0,3:sta -4,7 % alle 500 hengen yrityksissä, kun vähennys hengen yrityksissä oli 16,4% (Tilastokeskus). Myös kansainvälisesti ilmiö on sama. Pk-yritykset synnyttivät nettomääräisesti (uudet työpaikat miinus menetetyt työpaikat tietyllä ajanjaksolla) 85 % uusista työpaikoista EU:ssa vuosina (europa.eu/rapid/press). Tutkimuksellisia laskelmia siitä, mistä verotulot kunnille ja valtiolle tulevat, on tosin hyvin vähän (esim. Routamaa 2009, 2011, 2012), mutta jo pelkästään edellä mainittujen prosenttilukujen perusteella pitäisi osata päätellä, mistä kansantalouden pyörittämiseen varmimmat varat tulevat. Tämän selvityksen tavoitteena on antaa suuntaa antava kuva pk-yritysten taloudellisesta merkityksestä Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten alueella pk-yritysten yhteiskunnallisen roolin entistä paremmaksi ymmärtämiseksi. Taloudelliset laskelmat raportoidaan tiivistetysti Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien edustamien kuntien koko yrityskantojen mukaan. Luvut perustuvat pääosin verottajan julkaisemiin kuntakohtaisiin keskimääräisiin ennakoituihin palkka- ja verotuloihin vuodelle 2012 ja joihinkin vertailuihin kuntien verotuloihin vuonna Taloudellisten lukujen lisäksi esitetään keskeiset immateriaaliset kytkennät taloudelliseen menestykseen; esimerkiksi kunnan vetovoima, sosiaalinen pääoma, vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen kysyntä. Taloudellinen tulos siis toisaalta mahdollistaa esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutoimintaa tukevia investointeja, ja toisaalta taloudellinen menestys houkuttelee koulutettua väestöä ja luo kysyntää, joka houkuttelee kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarjoajia jne. kuntaan. Poliittisessa päätöksenteossa ei aina tiedosteta pkyritysten kokonaisvaltaista taloudellista merkitystä puhumattakaan immateriaalisten tekijöiden kumulatiivisesta riippuvuudesta yritystoiminnan elinvoimaisuudesta. Raportissa esitetään ensin periaatteellisella tasolla taloudellisia ja immateriaalisia hyötyjä kunnassa. Sen jälkeen esitetään keskeiset taloudelliset hyödyt kunnittain sekä Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien koko yrityskannan perusteella laskettuna. Lopuksi hahmotetaan taloudellisten ja immateriaalisten hyötyjen kumulatiivinen syy-seurauskuvio pk-yrittäjyyden tuloksista ja kunnan toiminnoista lähtökohtana pk-yritysten rooli alueella.

4 4 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Pk-yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys Yritykset tuovat kuntaan ja sen ympäristöön kerrannaisvaikutuksineen kaikkein merkittävimmän taloudellisen varallisuuden. Seuraavassa on luettelo eräistä keskeisistä yrittäjyystoiminnan tuloksista ja seurannaisvaikutuksista. On huomattava, että kumulatiivinen kehitys voi olla positiivinen tai huonommassa tapauksessa negatiivinen yritystoiminnan kehityssuunnasta riippuen. Hyvät yrittämisen edellytykset johtavat positiiviseen kierteeseen, huonot edellytykset negatiiviseen kierteeseen. Keskeiset taloudelliset suoranaiset hyödyt kunnassa kunnallisverotuotto yhteisöverotuotto kiinteistöverot työllistämiskustannusten säästyminen yritysten ja niiden henkilöstön kunnalta ostamat palvelut ja palvelumaksut Välillinen taloudellinen hyöty kunnassa työllisyyden kehittyminen asukkaiden ostovoima yleensä (yritystulo, palkansaajien ostovoima) palveluelinkeinojen (yritykset, vapaa-ajan toiminta, kulttuuripalvelut, muu palvelutoiminta) kysyntä -> työllisyyden vahvistuminen -> verotulojen kasvu uusien palveluyritysten kumulatiivinen lisääntyminen rakennustoiminnan vilkastuminen -> työllisyyden vahvistuminen, verotulojen lisäys, ostovoiman lisäys -> verotulojen kasvu alihankintaketjujen synty -> uusia kerrannaishyötyjä toimeentulotukien ja asumistukien tarpeen väheneminen terveydenhuollon kulujen väheneminen -> työterveydenhuolto ja yritysten vakuutukset helpottavat kunnan panostusta kunnan vetovoiman lisääntyminen -> yritystoiminta vetää puoleensa yritystoimintaa; lisääntyvä yrityskanta henkilöstöineen vetää puoleensa koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaa-ajanpalveluja -> verotulojen kasvu imago -> menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja lisää houkuttelevuutta verotulojen kasvu Välitön henkinen hyöty kunnassa sosiaalisen pääoman kasvu; yritykset muodostavat kumulatiivisen sosiaalisen pääoman kasvun osaamisen ja sen kehittämisen kautta -> osaaminen vetää puoleensa osaamista menestys luo itseluottamusta, yrityshalua niin yrittäjänä kuin palkansaajanakin sekä uskoa jatkuvuuteen tukien väestön pysyvyyttä ja yrityshalua alueella muu immateriaalinen hyöty

5 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Taloudellinen hyöty valtiontaloudessa tuloverotulo pääomaverotulo yhteisöverotuotto alv-tuotto tel-maksut muut veroluonteiset maksut vähenevät työllistämiskustannukset vähenevät kuntien valtionavut KUNTATASON TALOUDELLINEN HYÖTY YRITYSTOIMINNASTA ETELÄ-POHJANMAAN YRITTÄJIEN TOIMIALUEELLA Kalenterivuodelle (2012) estimoidut yritysten ja työpaikkojen toteutuvat hyödyt on laskettu kuntatasolla kaikissa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissa siten, että yritysten koko henkilöstön keskimääräinen kuntakohtainen vero ja ostovoima on laskettu kunnassa toimivien Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäsenyritysten vuoden nykyisten henkilöstömäärien ja koko Etelä-Pohjanmaan kunnittaisen yrityskannan laskennallisen henkilöstömäärän mukaan. Ei-jäsenyritysten oletettu hieman vaatimattomampi keskimääräinen suorituskyky on tietyllä kaavalla otettu laskelmissa huomioon. Järjestäytymisaste alueella on varsin korkea muutamaa poikkeamaa lukuun ottamatta. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien keskimääräinen järjestäytymisaste onkin yrittäjämaakunnalle kunniaksi, 8 % korkeampi kuin seuraava (Satakunta) alue Suomessa. Jo järjestäytyneet yritykset tuottavat merkittävän osuuden alueellisesta hyvinvoinnista. Niiden merkitys on todennäköisesti suhteellisesti suurempi kuin järjestäytymättömien, mikä on koko yrityslaskennan tuloksissa otettu varovasti huomioon. Koska tiedossa ei ole yritysten mies- ja naistyöntekijöiden määrällistä suhdetta, tuloina on käytetty mies- ja naispuolisten työntekijöiden keskimääräisten palkkojen summan puolikasta. Tämä laskutapa ko. sukupuolten tilastollisen suhteen huomioon ottaen on lähellä todellista. Palkansaajien maksamat verot luonnollisesti vaihtelevat alan ja henkilön mukaan, mutta kuntakohtainen keskimääräinen maksetun veron määrä tuottaa oikeaa suuruusluokkaa osoittavan lopputuloksen. Myös yrittäjien ja omistajien tulot ja verot vaihtelevat suurestikin, mutta jälleen suurituloiset ja pienituloiset tasaavat keskimääräisen veron lähelle totuutta. Pk-yrityksistä suuri osa on avoimia yhtiöitä tai kommandiittiyhtiöitä tai toiminimiä, mikä hieman monimutkaistaa tulojen määritystä. Keskimääräinen veromäärä on luonnollisesti siis arvio, mutta antaa suuruusluokkatietona riittävän tarkan kuvan yritysten tuottamasta varallisuuden lisäyksestä kunnassa. Yrittäjäjäsenten osalta on otettu huomioon yrittäjätulon erityisnäkökohdat. Selvityksessä on siis tarkasteltu pk-yritysten verotuottojen määriä sekä yritysten koko henkilökunnan ostovoimaa alueella ja sen kunnissa. Verotulot muodostuvat pääosin maksetusta yhteisöveroista, tuloveroista ja pääomaveroista. Yritysten pienuuden ja moninaisten yhtiömuotojen vuoksi pääomaveroa ei ole tarkoituksenmukaista edes pyrkiä erittelemään. Verolaskelmien lopputulokseen eri verotyypeillä ei ole sanottavaa merkitystä. Kiinteistöveroja ei käytännössä ole mahdollista eritellä pk-yritysten osalta. Kiinteistöverot (kaikkiaan rakennuksista n. 36 ) muodostivat vuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissa

6 6 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN kuntien verotuloista keskimäärin 6 % vaihdellen kuitenkin suuresti 3,2 %:sta (Laihia) 9 %:in (Töysä, nyttemmin osa Alavuden kaupunkia). Etelä-Pohjanmaan Yrittäjiin kuuluvan Kaskisten Yrittäjien alueella kiinteistöveron osuus laski vuodesta 2011 vuoteen ,6 %, mikä osaltaan hyvin kuvaa vaaraa yksipuolisesta suuryritysrakenteesta kunnassa. Kiinteistöverosta mainittava osuus varsinkin maaseutukunnissa muodostuu pk-yritysten kiinteistöistä ja palveluksessa olevan henkilöstön kiinteistöveroista siinä suhteessa, missä pk-yritykset kunnan verotuloja muutenkin tuottavat. Maaseutukunnissa pk-yritysten ja niiden henkilöstön osuus on suurin, koska suuria yrityksiä ei ole. Toki kauppa- ja pankkiketjujen filiaalien kiinteistöt muodostavat kiinteistöveroista ehkä mainittavankin osuuden. Etelä-Pohjanmaalla on vain kymmenkunta suuryritystä ( 250 henkeä), esim. Atria (1700), Valio Oy (300), Keskisen Kyläkauppa (n. 400), Ruukki Engineering (>400), EEPEE (300) ja SOP Palvelut Oy (250). Julkiset yhteisöt työllistävät keskuksissa, esim. Seinäjoen kaupunki (2980), Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2300), Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (1152), Itella Oyj (400), VR-konserni (347) ja Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (340). Melkoisia työllistäjiä ovat myös Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus ja Seinäjoen seurakunta. Suuret työnantajat keskittyvät paljolti Seinäjoelle työllistäen siten lähinnä Seinäjoen seutukunnan väestöä. Vuonna 2011 yhteisöverosta kunnille tuloutettava osuus oli vielä 32,03 %. Pk-yritysten osuus vaihtelee kunnan yritysrakenteesta riippuen. Vain vähemmistö mikroyrityksistä on esimerkiksi osakeyhtiöitä. Yhteisöveroon sisältyy myös kunnittain paljonkin vaihteleva metsäerä. Suhdanteiden vaihtelut yhteisöveron osalta koettelevat kovimmin niitä kuntia, joissa on suurempia yrityksiä. Yhteenvetolaskelmassa yhteisöverotuotot on jätetty raportoimatta yrityskohtaisen vaihtelun vuoksi, mutta esitetään erikseen karkeana arviona pk-yritysten kunnallisvero-osuuden ohessa taulukossa 3. Yhteisöveron osuus (47,1 ) kuntien verotuloista vuonna 2011 oli Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissa keskimäärin 7,7 %. Vuodelta 2012 kertyvät yhteisöverotuotot lienevät pienemmät suurten yritysten hiipumisen vuoksi mutta myös kunnan osuuden laskiessa (28,34 %) ja yritysten määrän sekä talouden kääntyessä laskuun. Vuoden 2012 osalta on siis pikemminkin odotettavissa jälleen yhteisöverojen laskua varsinkin kunnissa, joissa on suuria yrityksiä. Yhteisöveron todennäköinen lasku tullee myös edelleen vähentämään yhteisöverotuottoa kunnissa. Varottava esimerkki ripustautumisesta yhteen tai harvaan suuryritykseen on Kaskinen, missä vuodesta 2011 yhteisövero laski 68 %. Lasku oli yli 10 % myös Alajärvellä, Evijärvellä, Isojoella, Kurikassa, Lappajärvellä ja Vimpelissä. Alajärvellä ja Vimpelissä vaikuttavat mm. Ruukin suhdanteet ja jatkossa irtisanomiset ja lomautukset. Alajärveä koettelee myös Honkarakenteen rationalisointi. Kurikkaa koettelee puolestaan Ruukin ja Komasin perustaman Fortagon järjestelyt. Toimialakohtaisia eroja tuloissa ei ole voitu ottaa huomioon. Toisaalta yrittäjien keskimääräiset verot ja tulot tasaavat toimialakohtaiset ja yrityskokoon liittyvät erot. Näin ollen suuntaa antava suuruusluokka niin veroista kuin ostovoimastakin on riittävän tarkka selvityksen tavoitteen kannalta. Kuntien työpaikkojen omavaraisuusasteet esitetään, ja niistä voi päätellä verotulojen lähteiden jakaumaa. Yritysten työpaikkojen mukaan lasketut vero- ja ostovoimakertymät voivat osittain olla hieman liian pieniä alle 100 %:n työpaikkaomavaraisuuskunnissa. Kuitenkin Seinäjoen naapurikunnat kuten myös Vaasan lähikunnat hyötyvät keskuskuntien työpaikoista. Kuntien välinen työpaikkavaihdanta osaltaan tasaa verojen suuntautumista naapurikuntiin. Työpaikkaomavaraisuudeltaan yli 100 %:n kunnat tai naapureita työllistävät kunnat toisaalta hyötyvät yleensä monipuolisempien palvelujen tarjoajina ostovoiman osittaisena jäämisenä työssäkäyntikuntaan pendelöijien käyttäessä työpaikkakuntien palveluja. Siten kokonaisuutena työpaikkapendelöinnin vääristymät osittain korjaan-

7 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN tuvat. Kuntaliitokset vähitellen muuttavat tilannetta. On myös huomattava, että tiedon saanti siitä, kohdistuuko pendelöinti pk-yrityksiin tai muihin työpaikkoihin, on käytännössä mahdotonta. Tosin Etelä-Pohjanmaalla esimerkiksi Atria, Valio ja muut suuret työnantajat työllistävät naapurikuntien asukkaita enemmän kuin pk-yritykset. Pk-yritysten työpaikat ovat enemmän paikallisesti työllistäviä kuin suuryritykset ja jotkut julkisen sektorin organisaatiot. Näin ollen pendelöinnin aiheuttama vääristymä pk-yritysten työntekijöiden osalta mahtuu virhemarginaaliin, kun kysymyksessä on erityisesti pk-yritysten taloudellinen merkitys. Kuntakohtaisten vero- ja ostovoimatulojen lisäksi laskelmassa on esitetty pk-yritysten tuottamat tuloverot valtiolle. Todettakoon, että myös pk-yritykset keräävät valtiolle vuosittain huomattavan summan arvonlisäveroa vastaten itse tästä vastikkeettomasta palvelusta aiheutuneista vaivoista ja kuluista. Verottaja puolestaan palkitsee viivästysmaksuilla kärkkäästi pienimmästäkin maksun viivästymisestä. Suurimmassa osaa Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten kuntia pk-yritykset tuottavat valtaosan alv-tuotosta, koska niissä ei ole suuryrityksiä. Toki ketjujen filiaalit tuovat oman osansa alv-tuotosta myös maaseutukunnista. Taulukosta 1 ilmenevät pk-yritysten tuottamat verot ja ostovoimat (, pyöristettynä sataan tuhanteen) koko Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien alueella. Taulukossa ovat myös arviot pkyritysten henkilöstöineen tuottamien kunnallisverojen prosentuaalisesta osasta koko kunnallisveropotista. Taulukossa on esitetty myös pk-yritysten osuus yksityisistä työpaikoista, joiden määrät perustuvat Tilastokeskuksen ja VATT:in tietoihin (HS). Pk-yritysten osuus yksityisen sektorin työpaikosta on suuri vaihdellen toki kunnittain paljonkin. Johtunee osin tilastotietojen ja työntekijäarvion likimääräisyydestä, että esim. Kauhajoella käytännössä kaikki työpaikat olisivat pk-yrityksissä. Luvut ilmaisevat kuitenkin riittävästi suuruusluokkaa. Pk-yrityksiä alueella on n työllistäen noin henkilöä. Nämä tuottivat valtiolle n. 204 ME tuloveroina (+ yhteisövero lähes 30 )(+alv). Tulovero kunnille oli laskennallisesti vastaavasti n. 280 ollen lähes 50 % kunnallisveroista; yhteisövero-osuuden kanssa yli 55 %. Huomattakoon, että valtionosuudet muodostavat kuntien tuloista merkittävän osan; Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissakin monessa tapauksessa enemmän kuin tuloverot kunnalle; valtionosuuksien keskimääräinen prosenttiluku v verorahoituksesta 46,2 % (ilman Kaskista 48 %; edesmenneen Metsä-Botnian johdosta Kaskisen osuus vielä vain 4 %). Valtionosuuksia varten kerätyistä verosta puolestaan merkittävä osa tulee pk-yritysten ja niiden työntekijöiden tuloveroista sekä alv-tuotosta. Pk-sektorin osuus valtionosuuksista Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten kunnissa on arviolta 215. Alv-tuotto valtiolle on luonnollisesti myös suuri, enemmän kuin em. verot yhteensä. Pk-yritykset tuottavat Suomen yritysten liikevaihdosta n. 52 %, joten pk-sektorin merkitys myös arvonlisäveron kerääjänä on merkittävä; useimmissa kunnissa se on lähes ainoa alvin tuottaja. Yhteisöveroilla on myös roolinsa kuntien taloudessa (vuona 2011 keskimäärin 7,7 % verotuloista koko Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla). Näin ollen kuntien tuloista aivan ratkaisevan suuri osa tulee pk-yrityksistä.

8 8 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Taulukko 1. Yritysten ja henkilöstön määrät, vero- ja ostovoimatuotot (), osuus kunnallisverotuotosta, yksityisistä työpaikoista ja työpaikkaomavaraisuus koko pksektorin tuottamana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kunnissa ja yhteenvetona koko alueella. ALUE Henkilöstö Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Osuus kunn.verosta % Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Alajärvi ,3 17, , Alavus ,3 15, , Evijärvi ,7 2,5 34 9, Ilmajoki ,7 9, , Isojoki ,4 2,1 39 8, Isokyrö ,9 4, , Jalasjärvi ,5 10, , Karijoki ,3 1,9 54 7, Kaskinen ,5 2,1 43 8, Kauhajoki ,9 31, , Kauhava ,1 26, , Kristiinank ,4 7, , Kuortane ,7 3, , Kurikka , , Laihia ,6 6, , Lappajärvi , , Lapua ,4 18, , Seinäjoki , , Soini ,7 2,4 50 9, Teuva ,9 9, , Vimpeli ,3 4, , Ähtäri ,3 7, , Koko alue Kuten taulukosta 1 ilmenee, kunnan työpaikkaomavaraisuudella on selvä riippuvuus pkyrityskantaan ja sen tuotokseen. Työpaikkaomavaraisuus on melko korkea useimmissa kunnissa; muutamissa yli 100 %. Matala työpaikkaomavaraisuus on suuri riskitekijä laskusuhdanteissa, koska pendelöinnistä suuri osa kohdistuu naapurikuntien suuriin yrityksiin, jotka ovat alttiita lomautuksille ja irtisanomisille laskusuhdanteissa. Lisäksi varsinkin teollisten mutta lisääntyvässä määrin myös palvelutehtävien siirtyessä halvempien työkustannusten maihin verotulot vähenevät työpaikkaomavaraisuudeltaan heikommissa kunnissa. Tosin Kaskista ei ole auttanut korkea työpaikkaomavaraisuuskaan, koska sen talous on pääasiassa perustunut yhteen suuryritykseen. Ilmajoen, Isokyrön ja Laihian osalta pk-yritysten matalahko osuus kunnallisverosta ja työpaikoista selittyy riippuvuudella lähikunnista. Runsaan pendelöinnin vuoksi pk-yritysten osuus kunnan veroista näyttää varsinkin näiden kuntien osalta pienemmältä, koska naapurikunnissa työssä käyvät veronmaksajat tuovat verotulonsa niiden pkyrityksistä, suuryrityksistä tai julkiselta sektorilta.

9 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Taulukossa 1 on esitetty suuntaa antavasti pk-yritysten henkilöstön kunnallisverotuottojen prosentuaalinen osuus kuntien vuoden 2011 raportoituihin verotuloihin. Prosentuaalinen osuus on siten suurusluokaltaan oikeansuuntainen vastaten tarkoitustaan mutta ei täsmällinen viimeisimpien tilastolukujen puuttuessa. Alkutuotannon osuus on melko korkea joissakin alueen kunnissa (ks. Taulukko 2). Se osaltaan pendelöinnin (ks. Taulukko 2) lisäksi selittää pk-yritysten matalahkon osuuden yksityisistä työpaikoista näissä kunnissa. Alkutuotannon osuuden laskiessa ja väestön ikääntyessä on syytä kiinnittää huomiota pk-yritysten elinkykyisyyteen ja lisääntymiseen. Varamäen tutkimuksen (2010) mukaan 30 % yrittäjistä, peräti 43 % rakennusalan yrittäjistä, arveli yrityksen toiminnan loppuvan heidän luovuttuaan yritystoiminnasta. Pk-yritysten aikaansaama ostovoima, noin 1 144, merkitsee alueelle suurta vuotuista tulonsiirtoa, joka kumuloituu kulutuskysynnän kautta suurelta osin takaisin alueelle. Alueen elinvoimaisuus perustuukin elinvoimaisen pk-yritystoiminnan varaan. Julkisten työpaikkojen rooli on verotuottona korkeintaan kolmasosa pk-sektorin tuotosta, ja sekin perustuu pääsoin pk-sektorin verotuotoilla maksettuihin palkkoihin. Korkealle työttömyysprosentille on vaikea löytää suoranaista yhteyttä muihin tunnuslukuihin, joskin joissakin tapauksissa pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista on matala korkean työllisyyden kunnissa. Korkea alkutuotanto toisaalta selittää työllisyyden kohtalaisen tason joissakin vähemmän yrittäjämäisissä kunnissa. Ilmajoki, Isokyrö ja Laihia elävät pitkälti naapurikuntien työpaikkojen varassa. Pk-yritysten työllistämisvaikutus (Taulukko 2) on saatu vertaamalla pk-yritysten kokonaishenkilöstömääriä Tilastokeskuksen raportoimiin kuntien työpaikkamääriin (2011), jotka on riittävän lähellä 2012 taloustilanteen lukuja antamaan tarkoituksenmukaisen kuvan pkyritysten osuudesta. Huomattakoon, että useimmissa kunnissa asukasmäärä on laskusuunnassa. Yhteisöveron tarkka kohdentaminen pk-sektoriin on käytännössä mahdotonta. Yrityksiin sisältyy monentyyppisiä yritysmuotoja ja myös isompien yritysten filiaaleja kuten pankkeja, osuusliikkeitä ja vakuutusyhtiöiden toimipaikkoja. Taulukossa 2 on kuitenkin esitetty suuntaa antavasti ko. kuntien vuodelta 2011 saamat yhteisöverot pk-yritysten kunnallisverotuottojen yhteydessä. Yritysten koon ja yhtiömuotojen vuoksi arvonlisäverot jäävät suhteellisen pieniksi. Pk-yritysten verot, henkilöstön tuloverot ja kiinteistöverot muodostavat yhdessä kuntien talouden perustan varsinkin, kun otetaan huomioon pk-sektorin alv ja muu veropanos valtionosuuksien kautta.

10 10 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Taulukko 2. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen kuntien pk-yritysten tunnuslukuja: Pkyritysten osuus kunnallisverosta lisättynä arviolla yhteisöverosta, osuus kaikista työpaikoista kunnassa, bruttopendelöinti kunnasta, vuotiaiden osuus asukkaista, alkutuotannon työpaikkojen osuus, yksityiset työpaikat suhteessa julkisiin työpaikkoihin, asukkaita per yritys ja työttömyysprosentti 1/2013. ALUE Osuus kunn. verosta ml.yht.v. % Osuus kaikista työp.% Pendelöinti % 15-64v. % Alkutuot. työp.% Asukkaita/ yritys Yksityiset/ 10 julkista työp. Työt-tömyys %* Alajärvi ,4 60,0 12, ,2 Alavus n. 20,0 59,8 12, ,8 Evijärvi ,2 59,6 29, ,3 Ilmajoki ,6 62,6 14, ,2 Isojoki ,7 58,5 25, ,5 Isokyrö ,0 60,5 19, ,7 Jalasjärvi ,5 61,4 20, ,6 Karijoki ,6 60,8 27, ,2 Kaskinen ,0 63,0 3, ,4 Kauhajoki ,1 63,5 10, ,0 Kauhava ,8 60,7 12, ,0 Kristiinank ,0 60,7 14, ,2 Kuortane ,0 58,1 15, ,7 Kurikka ,8 62,6 10, ,3 Laihia ,0 62,5 10, ,3 Lappajärvi ,4 59,9 19, ,7 Lapua ,9 61,7 10, ,9 Seinäjoki ,2 65,7 2, ,3 Soini ,8 58,6 15, ,7 Teuva ,0 57,9 16, ,1 Vimpeli ,4 61,4 9, ,8 Ähtäri ,8 61,3 10, ,1 Koko alue ,3 14,6* 28,7* 19 7,7 * Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS, Isokyrö, Laihia, Kaskinen ja Kristiinankaupuki, jouluu 2012 POHJANMAAN ELY-KESKUS Pienissä kunnissa tuloverojen lisäksi pk-yritysten yhteisövero tasapainottaa taloutta suhdannevaihteluissa, koska heilahtelut pk-yrityksissä ovat vähäisempiä kuin suurissa yrityksissä. Taantuman heilahtelu näkyy mm. Alajärvellä, Evijärvellä, Isojoella, Kurikassa, Lappajärvellä ja Vimpelissä negatiivisissa yhteisöveron kehitysluvuissa taantuman jälkeen. Alueellakin pk-yritysten työllistämisvaikutus ja verotuotto ovat kunnissa ratkaisevan suuria varsinkin, kun ottaa huomioon, että julkishallinnon työpaikat eivät varsinaisesti tuota aitoa taloudellista lisäarvoa, vaan niiden palkkakustannukset ja sitä kautta verotuotto ovat tavallaan vain yksityisen sektorin tuottaman verotuoton kierrätystä. Kuntien palvelutuotannon taloudellinen merkitys aitona jalostusarvoa lisäävänä tuottona on marginaalinen kokonais-

11 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN kuluihin ja -tuloihin nähden. Asukkaat ovat verojensa kautta maksaneet useimmat julkiset palvelut, joten ne eivät siten ole uutta lisäarvoa tuottavaa, itsensä kustantavaa palvelutuotantoa. Taulukossa 3 on vielä eritelty taulukon 1 tiedot seutukunnittain. Taulukko 3. Yritysten ja henkilöstön määrät, vero- ja ostovoimatuotot (), osuus kunnallisverotuotosta ml. arvioitu yhteisövero, osuus yksityisistä työpaikoista ja työpaikkaomavaraisuus pk-yritysten tuottamana Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen seutukunnissa ja muissa jäsenyhdistysten kunnissa. Henkilöstö Järviseutu Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Os.kunn. verosta ml. yv% Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Alajärvi ,3 17, , Evijärvi ,7 2,5 36 9, Lappajärvi , , Soini ,7 2,4 57 9, Vimpeli ,3 4, , Koko alue * 121,6 63,8* 94* Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo Kuusiokunnat Henkilöstö Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Os.kunn. verosta ml. yv% Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Alavus ,3 15, , Kuortane ,7 3, , Ähtäri ,3 7, , Koko alue ,3 26,1 50,7* ,7* 95,3* Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo Taulukko 3. Jatkuu Seinäjoen seutukunta Henkilöstö Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Os.kunn. verosta ml. yv% Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Ilmajoki ,7 9, , Jalasjärvi ,5 10, , Kauhava ,1 26, , Kurikka , , Lapua ,4 18, , Seinäjoki , ,

12 12 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Koko alue , ,2* 660,5 59* 91* Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo Henkilöstö Suupohja Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Os.kunn. verosta ml. yv% Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Isojoki ,4 2,1 44 8, Karijoki ,3 1,9 60 7, Kauhajoki ,0 28, , Teuva ,9 9, , Koko alue , ,5* 173,1 69* 91,8* Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo Muut kunnat (Pohjanmaan alueella) Henkilöstö Yrityksiä Tulovero valtio Tulovero kunta Os.kunn. verosta ml. yv% Osuus yksit. työp.% Ostovoima Työp.om. var% Isokyrö ,9 4, , Kaskinen ,5 2,1 51 8, Kristiinank ,4 7, , Laihia ,6 6, , Koko alue ,4 19,8 37,8* 173,1 48* 80,8* Huom! Keskiarvo kuntien luvuista, ei absoluuttinen koko alueen suhteellinen keskiarvo Pk-yrittäjyys näyttäisi näyttelevän suurinta roolia Suupohjassa, mikä kyllä paljolti perustuu Kauhajoen ja Teuvan vahvoihin lukuihin. Työpaikkaomavaraisuus on päällisin puolin korkeampi Järviseudulla ja Kuusiokunnissa. Se ei kuitenkaan sinänsä auta, jos työpaikkakehitys on heikko. Työttömyys on korkeinta Järviseudun ja Suupohjan seutukunnissa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kehitysnäkemysraportin mukaan Järviseudun elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymät ovat heikoimmat Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen seutukunnan osalta riippuvuus Seinäjoesta on selkeä. Suurten työpaikkojen keskittyminen Seinäjoelle luonnollisesti näkyy luvuissa. Kauhavan osalta lentosotakoulun myötä menetettävät kolmisen sataa työpaikkaa aiheuttavat lisähaasteita. Kuusiokunnissa ja Seinäjoen seutukunnassa työttömyysaste onkin maan keskiarvoa pienempi. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen Pohjanmaan kunnissa riippuvuus naapurikuntien työpaikoista on suuri. Pendelöinnin suuri osuus ja erityisesti Laihian, ja osin Isonkyrönkin osalta riippuvuus suuryritysten työpaikoista on pitkällä aikavälillä riskitekijä, koska suurten työpaikkojen trendi on supistuminen ja siirto halpatyömaihin. Isonkyrön vankka alkutuotanto ja yrittäjyysorientoituneisuus ovat vahvuus, kun sen sijaan Laihialla on suurempi palkkatyökulttuuri. Kristiinankaupungissa melko korkea alkutuotannon osuus, julkisen sektorin suhteellisen suuri osuus työpaikoista sekä pendelöinti eivät ole talouden varmuutta lisääviä tekijöitä. Kuten Kaskisten tapaus osoittaa, korkeakaan työpaikkaomavaraisuus ei auta, jos työpaikat ovat yhden kortin varassa tai suuressa teollisuudessa. Kuviossa 1-4 on vielä havainnollistettuna pylväsdiagrammeina pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista, kaikista yksityisistä työpaikoista, pendelöinti%, osuus kunnallisverosta yhteisöveroarvio mukaan lukien sekä työpaikkaomavaraisuus.

13 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 1. Järviseudun pk-yritysten ja kuntien tunnuslukuja. Kuvio 2. Kuusiokuntien pk-yritysten ja kuntien tunnuslukuja.

14 14 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 3. Seinäjoen seutukunnan pk-yritysten ja kuntien tunnuslukuja. Kuvio 4. Suupohjan pk-yritysten ja kuntien tunnuslukuja.

15 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 5. Isonkyrön, Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Laihian pk-yritysten ja kuntien tunnuslukuja. Yritystoiminnan kannalta huolestuttava piirre alueella on väestökato useimmista kunnista. Positiivinen työikäisen (20-59 v.) väestökehitys on vain Seinäjoella. Väestökato on 3,6- kertainen koko maan keskiarvoon nähden vuotiaiden osuus on pienin Järviseudulla ja Kuusiokunnissa ja selvästi korkein Seinäjoen seutukunnassa. Kuntakohtaisesti korkeimmat työikäisten luvut ovat Seinäjoella (65,7 %) ja Kauhajoella (63,5 %) mahdollistaen hyvän työvoiman saannin. Väestöltään kasvavia kuntia nyt tarkasteltavalla alueella ovat vain Ilmajoki, Seinäjoki ja Laihia. Näistäkin ensiksi ja viimeksi mainitut vain keskuskaupungin työvoimareservinä, kuten taulukoissa olevat luvut osoittavat. Etelä-Pohjanmaalla oli maakunnistamme vuonna 2008 toiseksi heikoin väestöllinen huoltosuhde Etelä-Savon (0,58) jälkeen. Yhtä työikäistä kohti oli Etelä-Pohjanmaalla 0,57 huollettavaa, kun koko maan luku oli 0,50. Etelä-Pohjanmaalla huoltosuhde oli korkein Isojoella (0,72) ja matalin Seinäjoella (0,50) (Etelä- Pohjanmaan ennakointiportaali). Etelä-Pohjanmaalla yritystoimipaikkojen henkilöstömääräinen koko on keskimäärin selvästi Suomen alhaisin. Kasvulle olisi siis tilausta, mutta väestökehitys (ks. Kuvio 5) ei sitä juurikaan tue.

16 16 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 5. Työikäiset (15 64v.) seutukunnittain , 2000=100 Lähde: Tilastokeskus Vuodesta 2009 lähtien yrityskannan kehitys, siis aloittaneiden ja lopettaneiden suhde on ollut jossain määrin positiivinen kaikissa seutukunnissa mutta kuntatasolla koko lailla pysähtynyt tai negatiivinen mm. Evijärvellä, Vimpelissä, Ähtärissä, Isojoella ja Karijoella. Näissä kunnissa ei viime taantuman jälkeen ole päästy kasvu-uralle. Huolestuttavaa on, että vuonna 2012 yritysten nettokehitys kääntyi laskuun (Tilastokeskus).

17 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN NÄKYMIÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Etelä-Pohjanmaa on vahvasti pk-yrittäjyyteen tukeutuva alue. Suuret työpaikat keskittyvät Seinäjoelle ja muutamaan muuhun kuntaan. Myös pk-yritysten järjestäytyneisyys on Suomen korkeinta luokkaa, millä omalta osaltaan lienee ansionsa vahvaan yrittäjyyteen. Pk-sektori tuottaa suuriman osan kuntien aidoista verotuloista. Suhdannevaihtelut jäävät hallittaviksi pk-yritysvaltaisuuden ansiosta. Kuten luvut ja trendit osoittavat, paikallinen pkyritystoiminta mahdollistaa ennakoitavamman ja vakaamman taloudellisen kehityksen ja sen seurauksena positiiviset immateriaaliset seurannaisvaikutukset toisin kuin epävakainen suurteollisuus. Alueen elinkeinorakenne on melko monipuolinen, mutta yrityskoko on keskimäärin pieni. Manner-Suomen yrittäjämäisimmän alueen vanhaan maineeseen ei kuitenkaan pidä luottaa. Monessa kunnassa yritysmäärien kehitys on pysähdyksissä; lopettaneiden määrä on ollut kasvussa ja lopettamisaikomusten määrä on suuri. Btv-indikaattorilla, jossa osatekijöinä ovat bkt, työllisyys ja väestö, mitattuna Etelä-Pohjanmaan kehitys on ollut negatiivinen vuonna 2012 (Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2013). Teollisuuden kehitys on junnannut paikallaan valtakunnallisen keskimääräisen trendin mukaisesti, ja myös maakunnan sinänsä vahva palvelualan yrittäjyys on tietyiltä osin suhdanneherkkä. Myös yritysten kokonaisliikevaihdon kehitys on ollut aleneva viimeiset kolme vuotta teollisuuden kompastelun vuoksi (ks. Kuvio 6). Konkurssien määrä on myös ollut selvässä kasvussa. Työllisyys onkin ollut selvästi heikkenemässä, vaikka valtakunnallisesti työttömyysluvut ovat vielä siedettävät. Viime vuosikymmenellä rakennusalan yritysten lisääntyminen oli alueella selvästi suurinta, mutta nyt myös rakennusalalla lopettamisuhan alla olevien yritysten määrä on selvästi suurin. Korvaavaa yritystoimintaa tulisi kehittää. Maatalousvaltaisuus on vahvuus mutta myöskin uhka. Tilakokojen suuretessa ja viljelijöiden vanhetessa alueen selvästi suuriman toimialan korvaaminen on melkoinen haaste. Etelä-Pohjanmaa on tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot -tilastossa Manner-Suomen häntäpäänelikon joukossa erittäin vaatimattomalla panoksella, noin 22 kertaa vähemmän euroissa kuin kolmatta sijaa pitävällä Pohjois-Pohjanmaalla. Sekä Pohjanmaan että varsinkin Etelä-Pohjanmaan panostus myös korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoimintaan on ollut minimaalista. Olisiko syytä satsata tutkimukseen uuden yritystoiminnan luomiseksi? Yrityskantaa tulisi uudistaa ja monipuolistaa mm. luoville aloille. Yrityksiltä ja julkiselta sektorilta edellytettäisiinkin voimakasta lisäpanostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan.

18 18 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 6. Päätoimialojen liikevaihdon muutos (%) neljännesvuosittain Lähde: Tilastokeskus Koska Etelä-Pohjanmaalla ei ole erityisemmin suuryrityksiä, Kaskisten tapauksien uusiutuminen ei ole kovin todennäköistä. Toki esimerkiksi entisen Töysän kunnan kasvu on ollut Keskisen Kyläkaupan ansiota. Niin kauan kuin Veljekset Keskinen Oy uudistuu, sen varaan rakentunut yritystoiminta voi myös menestyä. Tuurin yrityskeskus on paljolti rakentunut yhden kortin varaan. Etelä-Pohjanmaalla ei ole ongelmana yrittäjyyskulttuurin puute. Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien alueella vain Kaskisissa on palkansaajakulttuurin ongelma. Valmius aikaansaada teollisuustyöpaikkoja korvaavaa yrittäjyyttä on osoittautunut Kaskisissa vaikeaksi. Suurista tukisatsauksista huolimatta ei ole syntynyt yhtään uutta yritystä kolmena vuotena sellutehtaan lopettamisen jälkeen. Kun suuryritys suljetaan, yrittäjyys kunnassa ei nouse yhdessä yössä. Tutkimukset osoittavat, että alueen yrittäjyyshenkisyydellä, jopa yksittäisillä kunnan johtavilla virkamiehillä voi olla suuri merkitys. On myös esimerkkejä siitä, että yrittäjähenkinen kunnanjohto ja valtuusto voivat saada paljon hyvää aikaan. Esimerkiksi kunnissa, joissa valtuustossa on hyvä yrittäjäedustus, puoluekannoista riippumatta, keskusteluyhteys virkamiesten ja yrittäjäkunnan välillä ilmeisesti sujuu hyvin, ja tuloksia syntyy. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen edustajien olisikin hyvä olla riittävällä painoarvolla edustettuna kunnan luottamustehtävissä. Kunnan ja yritysten hyvä yhteistyö on kunnan vireyden ja hyvinvoinnin edellytys. Kunta voi esimerkiksi yrittäjyyttä ymmärtävillä virkamiehillä, toimivalla kaavoituksella ja järkevällä hankintapolitiikalla edesauttaa pk-sektorin kehittymistä alueellaan, mikä tietysti edellyttää vastuuntuntoa ja aktiivisuutta myös yrittäjiltä. Suomen maakunnista 13 on muuttotappioalueita. Väestö karkaa sinne, missä yritykset tarjoavat työtä. Sivukylien palveluita ei uhkaa kuntauudistus vaan työikäisen väestön siirtyminen työtilaisuuksia ja elinvoimaisia, immateriaalisestikin rikkaita asuinympäristöjä tarjoaviin kuntiin. Kuten edellä todettiin, Etelä-Pohjanmaallakin useimmat kunnat ovat muuttotappioalueita (ks. Kuvio 7). Pk-yrittäjyyden edelleen kehittämiselle ja lisäämiselle on siis todellista tilausta. Alueen kunnat ovat järjestään taloudellisesti tiukoilla. Asutuksen hajanaisuus ja vähemmän järkevä yhdyskuntasuunnittelu ovat johtaneet palveluelinkeinojen heikohkoon kehitykseen.

19 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN Kuvio 7. Nettomuutto (%) seutukunnittain Lähde: Tilastokeskus Sukupolven- ja omistajanvaihdoksiin pitää kiinnittää myös erityistä huolta, koska yrittäjät Etelä-Pohjanmaallakin ovat melko iäkkäitä; 50-vuotiaiden osuus (44 %) on pari prosenttia suurempi kuin maassa keskimäärin. Parhaasta iästä huolimatta suurella osalla yrittäjiä on siis tarve suorittaa omistajanvaihdos lähivuosina, joten sukupolvenvaihdoksia ja omistuksen siirtoa tukevien palvelujen pitää olla kunnossa. Etelä-Pohjanmaalla koetaan tämänhetkisen palvelutarjonnan ja asiantuntemuksen omistajanvaihdosten edistämiseen olevan asteikolla 1= ei lainkaan riittävää 5=täysin riittävää keskiarvoarvosanalla 3,1, hieman alle valtakunnallisen keskiarvon. Riittämättömänä tarjontaa piti 24 % ja siinä ja siinä 40 % vastaajista (Varamäki ym. 2012). Parantamisen varaakin on. Laudat liikkeiden ikkunoissa merkitsevät myös työikäisen väestön pakoa suuriin asutuskeskuksiin ja etelään. Eikä sieltä ole paluuta. Pk-yritysten kannustaminen osakeyhtiömuotoon helpottaisi yritysten omistuksen siirtoa sekä olisi yhteisöveron kannalta hyödyllistä, vaikka ajatus on saanut myös vastustusta niin kuntapäättäjien kuin joidenkin yrittäjäjärjestöjen edustajien suusta. Uusperustantaan olisi myös hyvä panostaa Etelä-Pohjanmaallakin entistäkin pontevammin ottaen huomioon varsinkin joissakin kunnissa hiipuva yrityskannan kehitys ja väestökato. Esimerkiksi Ruotsissa yrittäjyyden edistäminen ja uusperustanta ovat huomattavasti arvostetummassa asemassa kuin Suomessa, ja siksi työllisyysaste onkin kymmenkunta prosenttiyksikköä korkeampi. Kuntapäättäjien asenne pk-yrityksiin on yleisessä keskustelussa melko myönteistä. Kuitenkin esimerkiksi kunnallisessa päätöksenteossa suhtautuminen yrittäjyyteen vaihtelee suuresti niin ajallisesti kuin paikallisestikin. Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittariston 2012 mukaan Etelä-Pohjanmaa sijoittui hyvin; Alavus, Ilmajoki ja Töysä valtakunnallisessa kärkikymmenikössä, ja aluekeskusten sarjassa Seinäjoki oli ykkösenä. Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ovatkin oman osansa hoitaneet ilmeisen hyvin. Kuntapäättäjien ja yrittäjien saumattomalla yhteistyöllä ja hyvällä keskinäisellä kommunikaatiolla on saavutettu selvityksessä parhaiten menestyvillä alueilla erinomaisia tuloksia. Asennoituminen heijastuu mm. kaavoitus-, hankinta- ja ulkoistamispäätöksiin. Kuntien pitäisi mm. tarjouspyyntökilpailuissa välttää sitä analogista suurta hölmöilyä, mitä on tapahtunut valtion luopuessa omistuksistaan (esimerkiksi autokatsastus); päätösvalta ja tuotot ovat menneet ulkomaille ja palvelun hinta kotimaassa kohonnut huippuunsa. Samankaltainen ilmiö on tapahtunut ja lisääntymäs-

20 20 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN sä mm. terveys- ja hoitopalvelualalla tarjouspyyntökilpailujen ratkaisujen ja yritysostojen siivittämänä. Tämä ei tarkoita palvelujen yksityistämisen vähentämistä vaan järkevää toimintaa siten, ettei päätöksillä sahata omaa oksaa eli viedä toimintamahdollisuuksia oman alueen yrittäjiltä. Tarjoajien harveneminen johtaa ennen pitkää aidon kilpailun vähenemiseen, hintojen nousuun ja riippuvuuteen. Tarjouskilpailuissa laatua pitäisi korostaa huomattavasti enemmän eikä tehdä hankintapäätöksiä lyhytnäköisesti halvimman hinnan perusteella. Palvelusetelit oikein käytettyinä voivat virkistää ja tukea paikallista yrittäjyyttä. Pk-yritykset muodostavat absoluuttisesti kuntien taloudellisen selkärangan, joka pitää yllä alueiden tasapainoa myös laskusuhdanteissa. Pk-yritykset ovat pääosin paikkakuntasidonnaisia, pysyviä työllistäen lähialueiden asukkaita ja tuottaen verotulot pääosin sijaintikuntaansa. Tutkimusten mukaan (esim. Routamaa 2010) yrittäjät eivät anele etuja kunnilta vaan odottavat asiallisia toimintaolosuhteita. Yrittäjien toimintaolosuhteista kannattaa siis pitää hyvää huolta. Pk-yritysten tasaiset tuotot mahdollistavat koko kunnan ja alueen infrastruktuurin kehittämisen, monipuolisen yrittäjyysrakenteen kehittymisen, koulutus-, kulttuuri- ja muun harrastustoiminnan kehittämisen ja kuluttamisen jne., kuten kuviosta 8 ilmenee. Pk-yritysten merkitys pitkäjänteisessä välillisten taloudellisten ja immateriaalisten hyötyjen kehityksessä on ratkaisevan suuri niin maalaiskunta- kuin kaupunkikeskuksissakin. Välillisten ja immateriaalisten hyötyjen euromääräinen arvottaminen on luonnollisesti mahdotonta mutta mahdollista kuvitella. Ottaen huomioon suuryritysten rajallisen määrän ja niiden keskittymisen keskuksiin pkyritykset ovat lähes yksinomainen yksityisen sektorin työllistäjiä useimmissa maaseutukunnissa. Etelä-Pohjanmaalla tosin pendelöinnin kautta Ilmajoki, Isokyrö ja Laihia hyödyntävät naapurikaupunkien suurten yritysten ja muiden työnantajien palveluksessa olevien verotuottoja. Naapuririippuvuudessa on kuitenkin riskinsä. Näin ollen, kun pk-sektori tuottaa merkittävän osan kuntien verotuloista, joilla kustannetaan valtionosuuksien tukemana kunnan julkiset palvelut, on pk-yritysten taloudellinen merkitys seurannaisvaikutuksineen varsinkin maaseutukunnissa aivan ratkaiseva. Alkutuotannolla on kohtalainen osuus muutamissa Etelä- Pohjanmaan kunnissa, joskin sekin on pääosin yritystoimintaluonteista. Yritystoiminnasta tuleva verotulo on ns. aitoa lisäarvoa, kun taas sen avulla maksettavat julkisen sektorin palkat ikävästi sanottuna ovat paremminkin kuluerä, joka vuosittain valtion verobyrokratian kautta kulkevana pikemminkin kuluu tuottamatta varsinaista lisäarvoa. Julkisten palvelujen palkka- ja toimintaresurssit siis perustuvat pääosin yksityisen sektorin aikaansaaman jalostusarvon tuottamiin verotuloihin, kun taas yritys tienaa palkkansa oman jalostusarvonsa kautta. Toki merkittävä osa julkisen sektorin nettopalkoista kulkee ostovoimana yritysten ja niiden työntekijöiden tuotoksi ja arvonlisäveroksi. Kuntien valtionosuuksista on arviolta yli kolmannes pk-sektorin verotuotoksen panosta. Kuviossa 8 on esitetty koko Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten edustaman alueen pk-yritysten määrät ja tuotokset seurannaisvaikutuksineen. Ennustettava taloudellinen kehitys mahdollistaa infrastruktuurin kehittämisen ja sitä mukaa myös immateriaalisen infrastruktuurin muodostumisen ja kehittymisen; syntyy positiivinen materiaalisen ja immateriaalisen hyvinvoinnin kasvun kierre. Negatiivisessa tapauksessa ke-

21 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN hitys on päinvastainen; syntyy taantuva kierre, jota on vaikea kääntää nousuun. PK-yritysten kerrannaisvaikutukset Etelä-Pohjanmaalla Tuloveroja val olle alv-tuo o Kun en rahoituksen val onosuus keskim. 20%, josta pk-sektorin panos noin puolet (n. 215) Paraneva mahdollisuus kunnan palvelutuotannolle Vapaa-ajan ja kul uuripalveluiden tarjonnan kehi yminen Resursseja infrastruktuurin kehi ämiseen yritystä työpaikkaa Kunnallis- ja yhteisövero kunnille 300 Ostovoima alueella 1,14Mrd Palveluelinkeinon elinkykyisyyden paraneminen Kunnan vetovoiman lisääntyminen, imagon paraneminen Uusien palveluyritysten syntyminen Rakennustoiminnan vilkastuminen Työllisyyden paraneminen ja vakiintuminen Yleinen vaurastuminen ja elintason kehi yminen Osuus kaikista työpaikoista 47% Osuus yksityisistä työpaikoista 64% Uusia asukkaita, uusia yrityksiä, uusia alihankintayrityksiä Tukimenojen ja terveydenhuollon kulujen väheneminen Olemassa olevan yritystoiminnan ja uusyritysten toimintaedellytysten paraneminen Sosiaalinen pääoma suhteessa yritystoiminnan menestykseen Kuvio 8. Pk-yritysten taloudellinen ja immateriaalinen merkitys Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten kunnissa. Kaikki pk-yritykset. Luonnollisesti jokainen työpaikka ja yritys ovat yhtä arvokkaita, mutta on syytä kerrata, että työpaikkojen lisääntymisestä ovat vastanneet yksinomaan pienyritykset viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Etelä-Pohjanmaalla. Suuryrityksiä on myös lakkautettu, esimerkiksi paperista noin puolet työpaikoista, ja niiden suuret lomautukset aiheuttavat epävarmuutta ja heilahtelua taloudessa. Vain riittävän suuri ja monipuolinen pienyrityskanta takaa talouden tasapainon ja ennustettavuuden kunnissa. Yhteisöveron laskiessa työllistävän pksektorin merkitys yhä nousee.

22 22 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN

23 PK-YRITYSTEN MERKITYS ALUETALOUTEEN ETELÄ-POHJANMAAN LÄHTEITÄ JA AIKISEMPIA AIHEESEEN LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA Alueelliset kehitysnäkymät keväällä Työ- ja elinkeinoministeriö ELY-keskukset 1/2013 Ely, Pohjanmaa, Työllisyyskatsaus joulukuu 2012 Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma Julkaisu A:32 europa.eu/rapid/press NÄKYMIÄ Lokakuu 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Routamaa, V. (2009). Pk-yritysten taloudellinen merkitys Pirkanmaalla. Pirkanmaan Yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere. Routamaa, V. (2010). Esitutkimus yritysten lopettamisen seurauksista. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskus (ELY -keskus). Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi - hankeen toimeksiantotutkimus 3. Routamaa, V. (2011). Pk-yritykset talouden veturina Pirkanmaalla. Pirkanmaan yrittäjät ry:n julkaisuja. Tampere. Suomen Yrittäjien Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012 Tilastokeskus, Yritystoiminnan keskittyneisyys Varamäki, E. (2010). Etelä-Pohjanmaan yrittäjyyskatsaus (toim. E. Varamäki). Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisuja B. Varamäki, E., Tall, J., Sorama, K. & Katajavirta, M. (2012). Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri Manner-Suomen ESR-ohjelma Aloittavien yrittäjien ja pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelma (APAKE) Verohallinnon tilastoja Yle yrittajat.fi Raportti: Prof. Vesa Routamaa, LEADEC Leadership Development Center Oy;