Opiskelumenestys koostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelumenestys koostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta."

Transkriptio

1 Oppiminen, motivaatio ja asenne Mitä on oppiminen? Mistä tietää, että on oppinut? Oppiminen on sitä, että omaksuu uusia asioita, uusia taitoja, uusia ajattelutapoja ja näkökantoja. Jos opiskelun jälkeen mikään asenteessa, ajattelussa tai kädentaidoissa ei ole muuttunut, ei ole oppinut mitään. Oppimista voi olla vaikea havaita, ja sen vuoksi oppiminen on enemmän "sisäistä ja näkymätöntä", ajattelun kehittymistä. Näkyväksi se tulee usein ajallisesti vasta myöhemmin; toiminnassa tai asenteissa. Jokaisella on juuri itselle ominainen taito oppia ja opiskella. Yksi oppii yhdellä tavalla ja toinen hieman toisenlaisien keinojen avulla. Jokaisen on vain löydettävä itse oma tiensä, sillä opiskelun taito on myös opittava ja opeteltava. Opiskelu ja uuden oppiminen oppikirjoista ja oppitunneilla on oppilaan työtä. Opettajat ovat oppilaan valmentajia, joten luota ja kuuntele valmentajasi ohjeita. Joillekin se on helpompaa kuin toisille. Jokainen pystyy oppimaan uusia asioita, jos vain sitä riittävästi haluaa. Mitä on motivaatio? Millaista asennetta oppiminen vaatii? Motivaatiolla, eli sillä mitä tavoittelet ja toivot on suuri vaikutus oppimiseen. Sanotaan, että ihminen oppii melkein mitä vain, jos kovasti haluaa ja tuntee mielenkiintoa. Oppimisen kannalta on parempi, mitä tarpeellisemmaksi opiskelun kokee ja mitä myönteisemmin siihen asennoidutaan. Erään määritelmän mukaan motivaatio on voima, joka saa ihmiset tekemään asioita ja saattamaan tekemisen loppuun asti. (Pintrich & Schunk 2002). Tärkein asia motivaatiossa on päämäärän asettaminen. Sinulla olisi aina oltava opiskelussasi joku tavoite. Motivaatio määrää sen mitä teet. Asenne ratkaisee kuinka hyvin sen teet! Opiskelumenestys koostuu kolmesta keskeisestä osa-alueesta. 1. ASENNE OPISKELUUN JA KOULUNKÄYNTIIN - motivaatio, tavoitteellisuus, kunnianhimoisuus, kuinka tosissaan on, aktiivisuus, positiivuus, luonne 2. OPISKELUTAIDOT - ajoitus, ajankäyttö, säännöllisyys - lukutaito - tehtävien tekeminen - muistiinpanot - kertaaminen - kokeisiin valmistautuminen - itselle parhaiten sopivan opiskelutyylin hyödyntäminen - oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja avun hakeminen 3. LAHJAKKUUUS - hyvä muisti - luovuus - käytännön osaaminen - sosiaaliset taidot - kielellinen lahjakkuus - matemaattinen lahjakkuus - liikunnallinen lahjakkuus - musikaalinen lahjakkuus

2 - kuvallinen lahjakkuus LISÄKSI opiskelumenestykseen vaikuttavat myös kotijoukkojen tuki ja kannustus, säännöllinen päivärytmi (harrastuksien määrä ja tukevatko ne koulunkäyntiä) ja riittävä yöuni. Kaikessa voi kehittyä, niin myös opiskelutaidossa!! Vinkkejä tehokkaaseen oppimiseen: noudata säännöllistä päivä- ja unirytmiä tee itsellesi opiskelulukujärjestys ja yritä noudattaa sitä muista huolehtia itsestäsi ja hyvinvoinnistasi hyvä opiskeluympäristö (mm. valo ja rauha) on tärkeä tunnista oppimistyylisi ja kehitä opiskelutapojasi tarkista oma opiskeluasenteesi ja yritä löytää jokaisesta oppiaineesta jotain positiivista aseta oppimisellesi väli-ja päätavoitteita (huoma! oleellista ei ole opiskelun määrä, vaan laatu) palkitse itsesi hyvistä opiskelusuorituksista muista, että muutos ja kehittyminen vaativat aikaa ja pieniä askelia luota itseesi ja ole tarvittaessa rohkea & luova Opiskelussa on tärkeätä: 1. säännöllisyys 2. kertaus 3. keskittyminen kokonaisuuksiin Hyvän oppijan huoneentaulu 1. Opi tuntemaan itsesi oppijana. Mikä oppimistyyli soveltuu sinulle parhaiten? Yritä löytää juuri itsellesi sopiva tyyli opiskella. Ole luova ja kokeile rohkeasti uusia erilaisia tapoja. 2. Löydä merkitys ja motivaatio oppimiselle. Miksi tämä aine on minulle tärkeää? Mitä hyötyä minulle on tästä aineesta tulevaisuudessa? Olet jo kyllin vanha ottamaan enemmän vastuuta omasta oppimisestasi. Opettajat toimivat valmentajinasi ja ovat laatineet mielenkiintoiset tunnit. 3. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu ja aseta asioita kyseenalaiseksi. Muista, että oppikirja ja tuntimuistiinpanot ovat tärkeimmät rungot opiskelussasi. 4. Tee kotitehtävät tunnollisesti. Käy koulua täsmällisesti. Vältä myöhästymisiä ja aiheettomia poissaoloja. 5. Älä pelkää virheitä ja kysy rohkeasti. Virheet ovat oppimisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia, sillä niistä oppii. Väärä vastaus voi johtaa paljon syvällisempään pohdiskeluun kuin oikea. Muut luokkasi oppilaat osaavat neuvoa sinua, hyödynnä myös heitä. 6. Osallistu tarvittaessa tukiopetukseen. Mikäli sinulla on sairaudesta tai muusta syystä johtuvia poissaoloja, pyydä opettajaltasi tukiopetusta. 7. Kehitä itseäsi ja oppimistapojasi. Opi rakentamaan ja yhdistämään uutta ja vanhaa tietoa. Oppiminen on tiedon ja taidon rakentamista. Kartoita, millaista tietoa ja kokemuksia sinulla tästä aiheesta jo aikaisemmin. Uutta opiskellessa pyri hyödyntämään myös kaikki se tieto ja taito, joka sinulla on jo entuudestaan. Oppimistyylit

3 Mitä tarkoittaa oppimistyyli? a) tapa, jolla hankitaan ja käsitellään tietoa b) tapa, jolla opittavaa asiaa lähestytään tai jäsennetään omassa opiskelussa c) tapa, jolla opitaan helpoimmin ja mieluiten. - oppimistyyli kehittyy koko eliniän, lapsuudesta aikuisuuteen - muokkautuu koulussa; erilaisissa oppimistilanteissa ja -ympäristöissä Oppimistyylejä kuvataan eri tavoilla ja käsitteillä. Jokaisella on jokin vallitseva oppimistyyli, mutta jokainen voi vaihdella tiedon prosessointitapaa riippumatta omasta vallitsevasta tyylistään. Ensimmäinen määritelmä luokittelee tyylit seuraavasti: 1) Auditiivinen = oppii parhaiten kuuloaistin avulla 2) Visuaalinen = oppii parhaiten näköaistin avulla 3) Kinesteettinen = oppii parhaiten tuntoaistin avulla Testi oppimistyylin tunnistamiseen: Toisessa määritelmässä oppimistyylit on tässä jaettu neljäksi ryhmäksi, joka pohjautuu kuuluisan professorin David A. Kolbin kokemuksellisen oppimiseen teoriaan. Toimintatavan mukaan jaetut oppimistyylit ovat seuraavat: 1. Osallistuja 2. Tarkkailija 3. Päättelijä 4. Toteuttaja Tee testi: Kolmas määritelmä jakaa oppimistyylit vastaavasti näin: Oppimistyylin mukaan oppija voi olla : 1) Aktiivinen osallistuja (aktivisti) - oppii parhaiten ollessaan yhtä aikaa mukana monessa lyhyessä ja nopeatempoisessa toiminnassa - oppimistavoiksi soveltuu projekti- ja kehitystehtävät, joihin saa tarvittaessa apua, tietoa ja opastusta 2) Käytännön toteuttaja (pragmaatikko) - oppii parhaiten saadessaan välittömästi mahdollisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön - oppimistavoiksi soveltuu erittäin hyvin käytännön tekeminen ja kokeileminen ns. työssäoppiminen 3) Looginen ajattelija (teoreetikko) - oppii parhaiten silloin kun oppimistilanteessa on mahdollista kysellä ja kokeilla - oppimistavoiksi soveltuvat perinteiset kurssit ja koulumuotoinen opetus 4) Harkitseva tarkkailija (pohdiskelija) - oppii parhaiten ajattelemalla ennen toimintaa ja huomioimalla sekä analysoimalla - oppimistavoiksi soveltuvat itsenäinen opiskelu ja kirjojen lukeminen Testi oman oppimistyylin tunnistamiseen: Läksyjen tekeminen

4 Läksyjen lukemisella on opiskelussa keskeinen merkitys. Tavoitteena on luetun aineksen ydinkohtien mielteenpalauttaminen ja sisällön ymmärtäminen. Läksyjen lukemisessa kannattaa hyödyntää SSMK -tekniikkaa. Samaa nelivaiheista menetelmää voi käyttää myös kokeisiin valmistautuessa. Kokeisiin valmistautuessa täytyy toki varata pidempi aika, sillä koealue on sivumäärältään yksittäistä läksyjä pidempi. 1. SILMÄILE läksy ensin kokonaan. Lue otsikot, tutki kuvat ja kuvatekstit, silmäile taulukot ja kuviot. 2. SYVENNY tämän jälkeen läksyyn siten, että luet sen huolellisesti läpi. Alleviivaa tärkeät sanat ja tukisanat. Voit myös kirjoittaa ne vihkoon. 3. MUISTELE lukemaasi. Lue läksy tässä vaiheessa kappale kerrallaan. Pysähdy jokaisen kappaleen jälkeen ja muistele mm. mitä lukemassasi kappaleessa käsiteltiin ja mitä faktatietoja jaksossa annettiin. Muistelemalla saat selville, mitkä kohdat eivät ole jääneet mieleesi ja mitkä vaativat vielä kertaamista. 4. KERTAA lopuksi läksy tai koealue kokonaan läpi. Kertaus on tehokkainta, jos suoritat sen jonkin aikaa lukemisen ja muistelemisen jälkeen. Kertaus on illalla ja aamulla ennen kouluun lähtöä erittäin tehokasta. Käytä kertauksessa apuna otsikoita, alleviivauksia, kuvia ja kuvatekstejä! Lähde: Oppilaanohjauksen oppikirja: Futurix omatoimikirja Läksyjen lukuvinkkejä eri oppiaineisiin Oheisten vinkkien avulla voi edistää ja tehostaa opiskeluasi eri oppiaineissa: VIERAAT KIELET 1 opiskele lyhyempinä jaksoina kerrallaan: 30 min. opiskelua, 5-10 min. tauko 2 älä opiskele samantapaisia asioita peräkkäin, esimerkiksi ruotsin ja englannin sanoja 3 muista säännöllisyys eli lue edellinen läksy ja kertaa sanat sekä tee harjoitustehtävät 4 lue hankalat ja pitkät sanat huolellisesti ääntäen, siten hahmotat sanan. 5 kertaa lukemasi läksy ja muista, että kerrata voi missä vain: bussissa, hississä, välitunnilla... 6 testaa tietosi kuulustelemalla itseäsi 7 käytä kieltä: katso tv-ohjelmia, kuuntele musiikkia, lue vaikka lastenkirjoja, selaa nettiä 8 älä pelkää virheitä, sillä niitä tekevät syntyperäisetkin puhuessaan! Tärkeintä on tulla ymmärretyksi! MIKSI KIELIÄ KANNATTAA OPISKELLA? Kieliä tarvitaan kaikkialla, Länsi-rannikon kunnissa ja Vaasan alueella ruotsin kielen osaaminen on tärkeää ja lisäksi lähes jokaisessa ammatissa tarvitaan sekä opiskelun että työelämän aikana englantia. Muiden kielten osaaminen on varsinainen valttikortti työelämässä! MATEMATIIKKA 1 opiskelussa tulee alusta alkaen pyrkiä perusasioiden kunnolliseen ymmärtämiseen > mitä paremmin perusasiat ovat hallinnassa, sitä helpommin opiskelu sujuu jatkossa 2 kertaa hyvin oppitunnilla ratkaistut tehtävät ja lue tekemäsi muistiinpanot 3 tehtävää ratkaistessasi pohdi, että millä tavoin päädyit oikeaan tulokseen > sillä vain harvoin kelpaa pelkkä vastaus, vaan se pitää perustella välivaiheilla 4 tee välivaiheet allekkain, silloin esityksesi on selkeämpi 5 jos lopputuloksesta on pääteltävissä, että tehtävä on suoritettu väärin > yritä etsiä virhe ja laske tehtävä uudelleen 6 jos et yrityksestä huolimatta pääse eteenpäin, siirry välillä muihin tehtäviin

5 7 muista, että teet kotitehtävät erityisesti silloin, jos olet ollut poissa koulusta 8 kertaa kokeeseen teoria ja esimerkit sekä laske opettajan antamat kertaustehtävät MIHIN IHMEESEEN MATIKKAA TARVITAAN? Matematiikka on tärkeä pohja ja oppiaine jokaisen teknisen alan (ammatillisesta koulutuksesta yliopistoon) koulutuksessa, liiketalouden ja kaupan aloilla, Lääketieteessä ja kaikissa hoitoalan ammateissa (lääkelaskut). Matemaattis-luonnontieteellisissä opinnoissa, maa- ja metsätieteissä, yhteiskuntatieteissä, ihmistieteissä ja sotilasalalla tarvitaan myös matematiikkaa hyvinkin paljon. Teologiassa, humanistisilla aloilla ja oikeustieteissä matematiikan hyvät pohjataidot ja tiedot ovat myös avuksi! Kaikissa ammatillisissa koulutuksissa jatketaan matematiikan opiskelua ja usein matematiikka on sovellettua, ammattiin liittyvää, joten peruskoulusta täytyy hankkia hyvä pohja opiskelulle! REAALIAINEET (esim. uskonto, historia, biologia, maantieto) 1 yritä saada opiskeltavasta aineesta kokonaiskäsitys - silmäile otsikot, väliotsikot, kuvat ja kuvatekstit, kuviot ja taulukot 2 lue läksy huolellisesti läpi. Tee muistiinpanoja tai alleviivauksia. Selvitä outojen sanojen merkitys. 3 käy lävitse vihkomuistiinpanot Muistiinpanojen tekeminen voi edistää oppimista monella tapaa: Ensiksi, muistiinpanojen tekeminen auttaa suuntamaan huomion opittavaan asiaan ja muodostamaan siitä kokonaisuuksia. Toiseksi, muistiinpanojen työstäminen helpottaa uuden tiedon yhdistämistä aikaisemmin opittuihin tietoihin ja omiin kokemuksiin. Kolmanneksi, muistiinpanoja laatiessa aktiivisuus lisääntyy, mikä edesauttaa oppimista. Yksinkertaisimmat muistiinpanotekniikat ovat: - sanalistojen kirjoittaminen - alleviivaus - tekstin pääkohtien kirjoittaminen - käsite- tai miellekartan tekeminen - omien kaavioiden ja kuvioiden tekeminen. Lähde: Valmentaja. Oppilaanohjauksen (7-9 luokat) oppikirja. Edita Helsinki KOKEISIIN VALMISTAUTUMINEN 1. Aloita kokeisiin valmistautuminen jo oppitunneilla valmistaudu kokeeseen hyvissä ajoin kirjoita oppituntien asiat muistiin ja kuuntele tunnilla tee kotitehtävät ja harjoittele kirjan tehtävillä LUE lukuläksyt, ääneen lukeminen on aina paras tapa kysy opettajalta mitä kannattaa lukea kokeisiin 2. Suunnittele aikataulu ja siinä pysyminen merkitse koepäivä heti kalenteriin laadi valmistautumisaikataulu karsi turhat menot koetta edeltäviltä päiviltä varaa riittävästi opiskeluaikaa ja lepoa

6 pyydä tarvittaessa tukiopetusta opettajaltasi! 3. Käytä erilaisia menetelmiä ja tee itsellesi tehtäviä koealueesta käytä SSMK tekniikkaa hyödynnä vahvinta oppimistyyliäsi tee muistiinpanoja, kirjoita päiväkirjaa, tee kuvasarjaa irc-galleriaasi, kirjoita blogia tai runoja aiheesta tarvittaessa lue koealue nauhalle ja kuuntele sitä! lue kokeisiin vanhempien, sisarusten tai kavereiden kanssa kerratessasi merkitse muistiin ne asioita, jotka ovat vaikeita ja kertaa niitä enemmän ripottele opeteltavia käsitteitä tai vieraankielen sanoja koulumatkallesi tai huoneeseesi ja muistele niitä ulkoa 4. Varaa aikaa asioiden kertaamiseen kertaa vaikeimmat asiat ennen nukkumaan menoa tai aamulla ennen kouluun lähtemistä silmäile otsikot, väliotsikot ja kuvatekstit lue kappaleiden ensimmäiset ja viimeiset lauseet, sillä yleensä niissä on esitetty pääasiat älä sekoita ajatuksiasi lukemalla jotain muuta oppiainetta ennen koetta. Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan yleisesti vaikeutta saavuttaa opiskelun tavoitteita. Oppimisvaikeuksista puhutaan silloin kun opiskelulle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaatii opiskelijalta kohtuuttomasti aikaa ja vaivaa. Oppimisvaikeus on yksi ihmisen ominaisuus, samalla tavalla kuin ruskeatukkaisuus tai oikeakätisyys. Oppimisvaikeus ei tarkoita, että oppilas on olisi laiska, epämotivoitunut tai tyhmä. Oppiminen tapahtuu vain eri tavalla ja tahtiin kuin muilla. Kun tämä huomioidaan, voi oppimisvaikeuksia omaavakin oppia samalla tavalla kuin muut. On kuitenkin tärkeää, että oppilas itse on valmis ottamaan tukea ja opetusta vastaan. Koulussa erilaisen oppijan hänen oppimisen vaikeuksistaan tulisi olla tietoisia oppilasta opettavat opettajat, opo ja erityisopettaja. Oppimisvaikeus ei vapauta opiskelusta ja oppimiseen tarvittavasta työstä. Oppimisvaikeudet voidaan luokitella: kielellisiin erityisvaikeuksiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeuksiin ja motorisiin erityisvaikeuksiin. Monessa tapauksessa ihmisen käsitys itsestä on saanut niin pahan kolauksen, ettei itsetunto ole päässyt kehittymään myönteisesti. Itsetunnon ja oppimiskyvyn on todettu liittyvän toisiinsa. Huono itsetunto ja negatiiviset käsitykset itsestä oppijana synnyttävät kielteisiä asenteita oppimista kohtaan. Hyvä lähtökohta oppimista pohtiessa on ajatella, että jokainen oppii hieman eri tavoin ja menetelmin. Meillä jokaisella on joku oppimistyyli, joka tukee oppimista parhaiten. Jokainen on hyvä jossakin asiassa ja toisessa taas ei. Kun tulee tietoiseksi omasta oppimisvaikeudestaan, on helpompi kertoa asiasta myös jatkoopinnoissa. Miten oppimisvaikeuden huomaa? Rivit hyppivät lukiessa Lukeminen hidasta Vieraat kielet vaikeita Vaikea pysyä aikataulussa Kartan luku vaikeaa

7 Kirjaimet ja numerot vaihtavat paikkaa tai sekoittuvat Oikea ja vasen, itä ja länsi sekoittuvat Keskittyminen häiriintyy helposti Ulkoa opettelu kangertaa Osa pyydetyistä tehtävistä jää tekemättä Koet oppimisen yrityksistä huolimatta vaikeiksi Mistä apua? Jos koet yllämainittuja vaikeuksia, niin ota asia puheeksi aineenopettajan, luokanvalvojan tai opon kanssa. Voit pyytää apua myös koulun erityisopettajalta. Muista puhua asiasta myös vanhempien kanssa. Peruskoulussa on tarjolla monenlaisia tukimuotoja mm. tukiopetus, erityisopetus, psykologi, oppilaanohjaaja, kodin ja koulun välinen yhteistyö. Erilaisia auttamiskeinoja ovat yksilölliset tukitoimet, vahvuuksien tunnistaminen ja niiden hyväksi käyttäminen, opetustekniikoiden vaihtelevuus. Oppimisen ongelmien kanssa ei pidä jää yksin! Tunnettuja oppimisen vaikeuksista kärsiviä henkilöitä Oppimisen vaikeudet ovat vaivanneet monia tunnettuja julkisuuden henkilöitä, mutta ne eivät ole estäneet heitä pääsemästä "huipulle". Muista, että oppimisvaikeus ei ole este oppimiselle eikä unelmille. Alvar Aalto Hans Christian Andersen Fred Astaire Ludvig van Beethoven Harry Belafonte Alexander Graham Bell Orlando Bloom Marlon Brando Werner von Braun Sarah Brightman George Bush (vanh.) Prinssi Charles Charlie Chaplin Cher Agatha Christie Winston Churchill Bill Clinton Tom Cruise Kurt Cobain Charles Darwin Walt Disney Albert Einstein Dwight D. Eisenhower Thomas Edison F. Scott Fidgerald Harrison Ford Lähde:

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

OHJEITA OPISKELUUN O P I S K E L U T A I D O T

OHJEITA OPISKELUUN O P I S K E L U T A I D O T OHJEITA OPISKELUUN O P I S K E L U T A I D O T AJANHALLINTA Hanki kalenteri! paperinen tai sähköinen Opettele käyttämään kalenteria. Tarkista kalenterista kuukausittaiset tapahtumat, isot tehtävät yms.

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

... 2... 3... 4... 6 Monesti opiskelija löytää oppimisen pulmat itsestään, mutta seuraavan askelen ottaminen yksin voi olla hyvin hankalaa. Ilman ohjausta ja monipuolisten oppimistapojen esittelyä opiskelijan

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE

OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE OPISKELUOPAS MALLI LAPIN YLIOPISTO, OIKEUSTIEDE Sisältää vain alkuosan edellisvuosien materiaalista. OPISKELUTEKNIIKKA VASTAUSTEKNIIKKA AIKATAULUTUS Copyright Juristivalmennus 2014 Sisältö Oppaan tarkoitus...

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Aitlahti, @matikkamatskut, www.matikkamatskut.com Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa

Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptoitu lapsi ja nuori koulussa Adoptioperheet ry:n sunnuntaibrunssi 20.1. Matti Matikainen, erityisopettaja Sisältö Perusopetuksen lainsäädäntöä Oppimisvaikeudet Tukitoimet perusopetuksessa Nivelvaiheet

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA?

MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA? Oppimisen messut Lohja 6.2.2013 Kuoppanummen koulukeskus Liisa Mattila Tarja Tiilikainen MITEN OPISKELUTEKNIIKAT HELPOTTAVAT OPPIMISTA? Oppimisvaikeudet ja niiden kanssa pärjääminen OPPIMISVAIKEUDET Kielelliset

Lisätiedot

Opiskelu yläasteella Pohjois-Haagan yhteiskoulun opas oppilaalle ja huoltajille

Opiskelu yläasteella Pohjois-Haagan yhteiskoulun opas oppilaalle ja huoltajille Opiskelu yläasteella Pohjois-Haagan yhteiskoulun opas oppilaalle ja huoltajille Koulupäivä ja oppitunnit Pääsääntöisesti koulupäivä kestää 6 8 tuntia. Koulupäivä on lukujärjestyksen mukainen, ellei toisin

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka

OmaOpo ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka Oma ARVIOINTIKIRJA 7. lk. Nimi Luokka 1 Sisältö 7 luokan tavoitteet...3 Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet...4 Oma-seurantalomake...5 Sisältöalueiden tavoitteet ja itsearvioinnit S1 Oppiminen ja opiskelu...8

Lisätiedot

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville

Yksilöllisen oppimisen menetelmä. Ville Yksilöllisen oppimisen menetelmä Yksilöllisen oppimisen menetelmä Tarve menetelmän takana: http://youtu.be/dep6mcnbh_c Oman oppimisen omistaminen Opettajan tietyt raamit toiminnalle Oman oppimisen omistaminen

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho LUKIO-OPINNOT Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho Opinto-ohjaajat Riina Laasonen 1 D, E, F Salla Purho - 1 A, B, C MITÄ LUKIOSTA ON HYVÄ TIETÄÄ? Oppimateriaalit hankittava

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta

Lisätietoa ja esimerkkejä miellekartasta löydät linkin takaa ja kuvista: https://fi.wikipedia.org/wiki/miellekartta OPOTUNNIN TEHTÄVÄT Tehtäviä on kaksi kappaletta. Palauta tehtävät omalla nimellä varustettuna perjantaihin 9.9. mennessä opolle sähköpostilla mirkka.nieminen-hirvela@sasky.fi tai paperille tulostettuna

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka

Perusopetus. tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet. lukee lyhyitä sanoja. kirjoittaa lyhyitä sanoja. Matematiikka Välitodistus 1. luokka syyslukukausi tuntee ja osaa kirjoittaa opetellut kirjaimet lukee lyhyitä sanoja kirjoittaa lyhyitä sanoja Lisäksi oppilas on opiskellut seuraavia oppiaineita: ympäristö- ja luonnontieto,

Lisätiedot

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen

Oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki Anu Arvonen Oppimisvaikeuksien tunnistaminen Turvapaikanhakijat ja pakolaislapset perusopetuksessa Helsinki 26.10.2017 Anu Arvonen Mitä oppimisvaikeudet ovat Oppimisvaikeuden määritelmä: taidot kehittyvät erityisen

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi

Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi Yksilöllinen oppiminen ja ohjattu itsearviointi eduhakkeri Pekka Peura Martinlaakson lukio pekka.peura@eduvantaa.fi blogi: www.maot.fi www.facebook.com/eduhakkerit 12.4.2014 Aiheet 1) Oppimispotentiaali

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 25.10.2017 25.10.2017 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä

LAAJAVUOREN KOULUN. SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated. Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä LAAJAVUOREN KOULUN SAKSANKIELINEN OPETUS CLIL-OPETUS (Content and Language Integrated Learning=SISÄLLÖN JA KIELEN YHDISTÄVÄ OPETUS Sirpa Rönkä EUROOPPALAINEN VIITEKEHYS LÄHTÖKOHTANA Kieli on ajattelun,

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) Hyvät vanhemmat, Lapsellenne on varattu tutkimusaika OYS:n lastenneurologian yksikköön. Toivomme, että pyydätte opettajaa täyttämään oheisen lomakkeen lapsenne koulunkäynnistä.

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op Kun opiskelut tökkii? Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) 5.9.2016 15-17 / 15.9.2016 15-17 Mikko Inkinen, opintopsykologi, Aalto-yliopiston oppimispalvelut / Opiskelijapalvelut Luentojen sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle

Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle Digi buustaa kehittymisen Mitä uutta digitalisaatio voi tuoda henkilöstön osaamisen kehittämiselle 10.5.2017 ValtioExpo Marjaana Laine, Valtiovarainministeriö Tuulia Himanen, Tilastokeskus Petteri Kallio,

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Tervetuloa vanhempainiltaan!

Tervetuloa vanhempainiltaan! Tervetuloa vanhempainiltaan! Meidän luokka: Luokassamme työskentelee 27 oppilasta. Kaksi aikuista: Luokanopettaja Matti Ryhänen Koulunkäynnin ohjaaja Katja Hautala Lisäksi teemme yhteistyötä Samu Metsäpellon

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu. Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 13.10.2016 13.10.2016 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio

Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Paras paikka rakentaa tulevaisuuttasi! Kuva: Lea Kallio Opiskelu lukiossa Vaatii hyvän pohjatason äidinkielestä, matematiikasta, ruotsista ja englannista Vaatii itsenäistä otetta opiskeluun ja vastuun

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA

POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA 1 POHJANKARTANON KOULU LISÄLUOKKAOPISKELIJAN HENKILÖKOHTAINEN OPPIMISSUUNNITELMA OPISKELUPAIKKATIEDOT Pohjankartanon koulu Suvantokatu 1 90140 OULU Puhelinnumerot Opettajainhuone 08 5571476 Kanslia 08

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot