OPETUSSUUNNITELMA. Kone-ja metallialan perustutkinto. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja

Transkriptio

1 1 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Kone-ja metallialan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneistaja levyseppähitsaaja Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma koskee - ammatillista peruskoulutusta - näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta - oppisopimuksen tietopuolisia opintoja Voimassa alkaen

2 Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Ammattialan kuvaus Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat Alan ammatit opintopolkuesimerkkejä AMMATILLISET TUTKINNON OSAT PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Asennuksen ja automaation perustyöt (15 osp) Koneistuksen perustyöt (15 osp) Levytöiden ja hitsauksen perustyöt (15 osp) VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Koneistus (30 osp), koneistajan pakollinen tutkinnon osa Levy- ja hitsaustyöt (30 osp), levyseppähitsaajan pakollinen tutkinnon osa AUTOMAATIOTEKNIIKAN JA KUNNOSSAPIDON OSAAMISALAN PAKOLLISET TUTKINNON OSAT Sähkömekaaniset asennukset (30 osp) Kunnossapito (30 osp) VALINNAISET TUTKINNON OSAT Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus (15 osp) Asennushitsaus (15 osp) Hitsaus (15 osp) IW-Hitsaus (15 osp) Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus (15 osp) Levy- ja teräsrakennetyöt (15 osp) NC-tarkkuussärmäys (15 osp) Ohutlevytyöt (15 osp) CNC-sorvaus (15 osp) Manuaalikoneistus (15 osp) Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp) Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta Tutkinnon osa ammattitutkinnosta Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa YHTEISET TUTKINNON OSAT VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieras kieli, englanti

3 3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP) Kulttuurien tuntemus Osa alue kohdista VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisia tutkinnon osia Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA Arviointi Työssäoppiminen Ohjaus Liitteet Kone- ja metallialan perustutkinnon perusteet 2015 (Opetushallitus) sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm. Pedagoginen ohjelma liitteineen Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat Opintojen jaksotussuunnitelmat Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma 3

4 JOHDANTO Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n eperusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen ( Opetussuunnitelmat-alasivulla. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa, joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia. Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä. Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan. Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO. 4

5 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO 1.1 AMMATTIALAN KUVAUS Kone- ja metallialan perustutkinnon tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset perusvalmiudet teknologiateollisuuden valmistustehtäviin, kone-, laite- ja automaatioasennuksiin sekä kunnossapitotehtäviin. Laaja-alaisten perusvalmiuksien lisäksi hänellä on erikoisosaaminen johonkin työtehtävään ja valmiudet oppia uusia taitoja työtehtävien mukaan. Hänellä on materiaalituntemusta ja hän tuntee koneiden ja laitteiden rakenteita ja toimintaa. Hän osaa käyttää käsityövälineitä sekä valmistuksessa ja kunnossapidossa käytettäviä koneita. Tutkinnon suorittanut osaa erilaisia valmistustekniikoita ja koneiden ja laitteiden kokoonpanossa ja asennuksessa käytettäviä työmenetelmiä. Hän osaa tehdä työtehtäväkokonaisuuksia työpiirustusten ja työselitysten mukaan, soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja vaihtelevissa työelämän tilanteissa sekä toimia itsenäisesti ja työryhmän jäsenenä. Hän osaa toimia laatujärjestelmien mukaan ja tehdä laadunvalvontaan ja kunnossapitoon liittyviä mittauksia. Kone- ja metallialan perustutkinto sisältää kaksi osaamisalaa - automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan ja - valmistustekniikan osaamisalan Mikkelissä ja Pieksämäellä ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona voi opiskella molempia osaamisaloja (nuoret ja aikuiset). Yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen tutkinnossa Kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneella on sisäistä yrittäjyyttä toimia organisaation laatutavoitteiden mukaisesti ja kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta edistävällä tavalla. Hänellä on käsitys siitä, miten osaamista voidaan tuotteistaa, ja hän kykenee osallistumaan omaan toimialaansa liittyvään liiketoiminnan ja sen kehittymisen arviointiin. Kansainvälisyyden toteutuminen tutkinnossa Kansainvälistyvässä maailmassa me kaikki kohtaamme erilaisia ihmisiä ja kulttuureja. Yritysten kansainvälistyessä ja Euroopan tullessa yhtenäiseksi alueeksi myös työmarkkinat muuttuvat. Tavoitteena on edesauttaa vieraiden kulttuurien kohtaamista ja ymmärtämistä. Tutkinnon suorittaja voi lähteä ulkomaille työssä oppimaan tai suorittamaan erilaisia opintoja omien tarpeittensa mukaan. Kansainvälistyminen tarjoaa tutkinnon suorittajalle myös mahdollisuuden tutustua oppilaitoksessa opiskeleviin ja vieraileviin muiden maiden opiskelijoihin. Toimiessa heidän kanssaan opiskelija saa mahdollisuuden luoda ystävyyssuhteita yli rajojen. Kansainvälistymisen painopisteet ovat Pohjoismaissa ja Euroopassa (Hollanti, Saksa ja Slovenia). Kansainväliset vaihdot ovat tavoitteellista toimintaa. Myös monet eri alan ulkomaalaiset vierailijat ja opiskelijaryhmät tuovat kansainvälistä erityisosaamista opetukseen. 5

6 1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta). Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perustai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon. Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja. Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi eperusteet palvelusta: ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen 6

7 1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia. Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. Osaamispisteet (osp) Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinto KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO Ammatilliset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Asennuksen ja automaation perustyöt 15 x x Koneistuksen perustyöt 15 x x Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 15 x x 2.2 Valmistustekniikan osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Koneistus (koneistaja) 30 x x Levy- ja hitsaustyöt (levyseppähitsaaja) 30 x x 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Sähkömekaaniset asennukset 30 x x Kunnossapito 30 x x 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat 7

8 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 - x Asennushitsaus 15 - x Hitsaus 15 - x IW-hitsaus 15 - x Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 x x Levy- ja teräsrakennetyöt 15 - x NC-tarkkuussärmäys 15 - x Ohutlevytyöt 15 - x CNC-sorvaus 15 - x Manuaalikoneistus 15 - x Yritystoiminnan suunnittelu 15 x x Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta x x Tutkinnon osa ammattitutkinnosta x x Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta x x Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista x Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 x Yrityksessä toimiminen 15 x Huippuosaajana toimiminen 15 x Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp x Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp x - 3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, ruotsi Vieraat kielet x x x Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 x Matematiikka Fysiikka ja kemia Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen x x x Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x Yhteiskuntataidot Työelämätaidot Yrittäjyys ja yritystoiminta Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto x x x x Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x - 8

9 3.4.1 Kulttuurien tuntemus Osa-alueita kohdista x x Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x Ammatillisia tutkinnon osia x Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja x Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia x - 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x - Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto). Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun. 9

10 1.5 ALAN AMMATIT OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ Valmistustekniikan osaamisala Levyseppähitsaajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen levyraaka-aineista ja päätyen hitsattuihin kokonaisuuksiin, jotka on viimeistelty pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Levyseppähitsaajan työpaikkoja ovat mm. telakat, konepajat, teollisuuden kunnossapito, offshoreteollisuus sekä itsenäisenä yrittäjänä. Koneistajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä koneistustyökokonaisuuksia alkaen akseliraaka-aineista ja päätyen koneistettuihin tuotteisiin. Koneistajan työpaikkoja ovat mm. konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä. KONEISTAJAN/LEVYSEPPÄHITSAAJAN POLKU Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Levy-ja hitsaustyöt Koneistus Valinnaiset tutkinnon osat, esim. hitsaus, NCtarkkuussärmäys Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Kunnossapitoasentajan perustutkinnon suorittanut osaa tehdä pneumaattisia, hydraulisia ja sähkömekaanisia ja asentaa vastaavia toimilaitteita. Kunnossapitoasentajan työpaikkoja ovat mm. konepajat, teollisuuden kunnossapito sekä itsenäisenä yrittäjänä. KUNNOSSAPITOASENTAJAN POLKU Asennuksen ja automaation perustyöt Koneistuksen perustyöt Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Sähkömekaaniset asennukset Kunnossapito Valinnaiset tutkinnon osat, Levy- ja hitsaustyöt/koneistus 10

11 2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT ASENNUKSEN JA AUTOMAATION PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat, kuten suodattamisen, kuivaamisen ja paineen säädön valita komponentit ja rakentaa yksinkertaisen jotain toimintoa mallintavan pneumaattisen järjestelmän sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä työpaikkaolosuhteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 11

12 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Pneumatiikan, hydrauliikan ja asennusten perusteet asennus- ja kokoonpanopiirustukset sähköiset, pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaaviot työohjeiden sekä käyttö-, huolto- ja kokoonpano-ohjeiden noudattaminen koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käsityövälineiden turvallisuus ja niiden kunnosta huolehtiminen laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla sekä konevesivaa alla kierteiden tunnistaminen mittaamalla ja kierteiden valmistaminen manuaalisesti vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä tiivisteiden asennuksia pneumatiikan ja hydrauliikan peruskomponentit, niiden toiminnan, ohjaustavat ja piirrosmerkit sekä hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet paineilman tuottamisen perusasiat Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja -luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkko-oppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. työssäoppiminen Harjoitustyöt asennus- ja kokoonpanopiirustusten luku- ja piirtoharjoitukset vierintälaakerien, tiivisteiden asennus sekä ketju- ja hihnaasennus harjoitukset (mm. SKF:n ja FAG:n laakeriasennuspenkeissä) pneumaattiset ja hydrauliset kytkentäkaavioiden piirustustehtävä (mm. FluidSIMohjelmistolla) 12

13 Sähkötekniikan perusteet Vaadittavat erillispätevyydet SFS 6002 standardin mukainen sähköturvallisuuskoulutus sisältyy osana opintoihin EA1-koulutus laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työturvallisuus oman työn arviointi sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista sähkötekniikan perusmittaukset yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen yksinkertaisten sähkömekaanisten ohjauksien toteuttaminen kaavioiden perusteella työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työturvallisuus oman työn arviointi Muuta huomioitavaa Omavastuu kortin lunastamisesta. hydrauliikka- ja pneumatiikkakäyttöisten järjestelmien kytkentäharjoitukset (mm. Feston ja SMC:n opetuslaitteilla) Näyttötehtäväaineistot: omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja Alvar-näyttöaineisto muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkko-oppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla sähköosaston työpajassa Harjoitustyöt sähkömekaanisen ohjauksen harjoitustehtävät sähkötekniikan peruslaskutoimitukset yleismittarin käyttö ja kytkentäharjoitukset Näyttötehtäväaineistot: omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja Alvar-näyttöaineisto muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) tekninen englanti (englannin kieliset manuaalit) äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (sähkösuureet) 13

14 2.1.2 KONEISTUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 14

15 Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Teknisen piirustuksen perusteet yksinkertaisen koneenpiirustuksen piirtäminen teknisen piirustuksen standardit, teknisen konepiirustuksen projektioiden kääntöjen hallitseminen ja piirtämänsä koneenpiirustuksen mitoittaminen koneenpiirustuksen mittakaavat leikkauskuvantojen piirtäminen Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla Koneistuksen perustyöt porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteet Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät 15

16 eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja nimetä ne eri koneistusmenetelmille työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet lieriöpintoja ja viisteitä sorvaaminen, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä keskiö- ja kierukkaporien, kierretappien ja kierreleukojen käyttäminen työstöarvojen valinta ja terien asettaminen työstökoneille ruuvipuristimen asettaminen jyrsinkoneen pöydälle ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu tasopintoja jyrsiminen erilaisten porakoneiden ja poraustyökalujen käyttäminen mitoittaminen ja piirrottaminen työpiirustuksen mukaisesti porattavan kappaleen kiinnittäminen koneruuvipuristimeen eri kierretyyppien tunnistaminen ja kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti työstötilanteeseen oikeiden työstöarvojen ja terien valitseminen sekä terien asentaminen oikein poran teroittaminen käsivaraisesti hiomakoneella kierteiden valmistaminen kierretapilla ja -pakalla oikean poranterän valinta kierrereikään viimeistelytyöt kappaleelle rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä mittaaminen työaikojen ja -ohjeiden noudattaminen työstökoneen huolto työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työturvallisuus asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. työssäoppiminen Harjoitustyöt porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteiden käytännönharjoitukset työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä poran käsivarais- ja koneella teroittaminen mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus työstökoneiden huollot opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Koneistustekniikat -kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. Näyttötehtäväaineistot: omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja Alvar-näyttöaineisto Vaadittavat erillispätevyydet Muuta huomioitavaa Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Omavastuu kortin lunastamisesta. 16

17 tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, työstöarvot) LEVYTÖIDEN JA HITSAUKSEN PERUSTYÖT (15 OSP) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. 17

18 Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Levytyötekniikan perusteet Keskeiset sisällöt työpiirustuksien, kuvantojen ja piirustusmerkintöjen (hitsaus- ja muut liitosmerkinnät) lukeminen ja ymmärtäminen työsuunnitelman laatiminen levyosien levityksiä käsityömenetelmin CAD-ohjelman (3D-mallinnus) käyttö piirtämiseen työpiirustuksien lukeminen sekä leikkauskuvantojen ja muoto- ja sijaintitoleranssien sekä hitsausmerkintöjen ymmärtäminen Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa/konepajalla. koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla 18

19 Harjoitustyöt opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD-ohjelmistolla levityskuvannoissa käytämme Levitysoppi levy- ja peltisepille oppikirjaa ja esim. Inventor 3D CAD ohjelmistoa. Levytöiden ja hitsauksen perustyöt levykappaleiden työpiirustuksien hahmottaminen kappaleen kuvannoista ja mitoitusmerkintöjen ja tavalliset hitsausmerkintöjen ymmärtäminen yksinkertaisten kuvantojen piirtäminen levyosista, projektioiden käännöt sekä leikkauskuvantojen piirtäminen ja mitoittaminen keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin levyjen leikkaaminen kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti levyjen leikkaaminen suuntausleikkurilla; perussäätöjen sekä levyjen asetuksien ja kiinnityksien tekeminen mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla pylväs- tai säteisporakoneet ruuvi- ja vetoniittiliitokset levyjen polttoleikkaaminen käsivaraisesti piirrotusten mukaan Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. työssäoppiminen Harjoitustyöt koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali levy- ja hitsaustöiden harjoitukset (mm. roihuteline, rikkalapio) levynkäyttösuunnitelman laatiminen polttoleikkausharjoituksia CNCplasmaleikkurilla takomisharjoituksia nestekaasuahjon avulla harjoituksia (mm. muhviliitos, T-liitos) hitsausharjoituksia mm. päittäisliitos putkeen tai levyyn, 19

20 kaasuhitsausprosessin perusteet puikkohitsausprosessin perusteet MAG-hitsausprosessin perusteet levyosien liittäminen yhdellä juotosmenetelmällä pituus- ja kulmamittoja mittaaminen hitsauskoneen huolto työympäristön järjestyksestä ja siisteydestä huolehtiminen työturvallisuus työympäristön siisteys ja järjestys työ- ja materiaalimenekit oman työn arviointi pienaliitokset, päälle hitsaus, päittäisliitos, jalkopienaliitos (Cluokka) sekä yksipalkoinen ja monipalkoinen alapienaliitos Lincoln-hitsaussimulaattorin harjoitukset opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa sekä verkko-opetusmateriaalia. työssäoppiminen ja koulutuskonepajalla suoritetut harjoitustyöt esim. asiakastyöt Fe- ja Rst-teräksistä. Näyttötehtäväaineistot: omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja Alvar-näyttöaineisto Vaadittavat erillispätevyydet Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Muuta huomioitavaa Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) 2.2 VALMISTUSTEKNIIKAN OSAAMISALAN PAKOLLI SET TUTKINNON OSAT KONEISTUS (30 OSP), KONEISTAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä 20

21 koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa koneistamalla koneenosia eri työstötavoilla (sorvaus, jyrsintä, poraus) työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa Oppimisen arviointi* 21

22 Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin. Osaamisen arviointi* Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3. *Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6. Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen esimerkkejä Tekninen piirustus ja suunnittelu koneenpiirustuksen projektioiden, leikkauskuvantojen, mitoituksien sekä niihin liittyviä toleranssien ja pintamerkkien ymmärtäminen koneenpiirustuksen CADohjelmalla piirtäminen sekä tallentaa CNC-työstökoneille sopivaan muotoon Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. Harjoitustyöt koneenpiirustuksen luku- ja piirtoharjoitukset mm. Teknisen piirustuksen perusteet, verkkoopiskelumateriaali CAD-piirtäminen käsin piirretyille harjoituksille esim. Inventor 3D CAD. Ohjelmistolla 3D-mallinnusharjoitus ja tulostaminen 3D-tulostimella Koneistaminen CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet piirustuksen mukaisen materiaalin valinta ja työvarojen huomioiminen sekä oikean työstöjärjestyksen määrittäminen erilaisien mittavälineiden käyttö sekä mittavälineiden tarkastaminen ja asettaminen ennen käyttöä kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita käyttämällä turvallisesti suojavarustein koneistettavan kappaleen kiinnittäminen niin, että kappaleen Opetusmenetelmät opetuskeskustelut oppimistehtävät asiantuntijavierailut ja luennot harjoitukset, näytöt Oppimisympäristöt opetus toteutetaan tietopuolisilla opinnoilla luokkatilassa tai verkkooppimisympäristössä sekä erilaisilla käytännön harjoituksilla kone- ja metallialan työpajassa. 22

23 muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina tarvittavien apukoneistuksien valmistaminen kiinnitystä varten taloudellisuus työstöarvoissa eri terille ja erilaisille raaka-aineille kappaleiden sorvaaminen, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa terien kunnostaminen ja tarvittaessa pikateräsmuototerien hionta jyrsimällä valmistaa monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kiinnittimien kellottaminen jakopään käyttäminen jyrsinkoneessa porakoneella tarkkamittaisien reikien ja upotuksien valmistaminen pikateräsporien kunnostaminen poranteroituskoneen avulla konekalvimen käyttö sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä työvarojen määrittäminen konekalvainta varten hiomakoneen käyttö ja yleisimpien laikkatyyppien tuntemus hiomalla valmistaa tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen hiomalaikan oikea kiinnittäminen ja oikean pyörimisnopeuden valinta laikalle sekä tarvittaessa hiomalaikan kunnostaminen valmistamansa kappaleen viimeistely ja tarkistusmittaukset konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimuksien mukaisesti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työturvallisuusmääräykset sekä noudattaa työturvallisuusohjeita ja -määräyksiä työstökoneiden huolto työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. työssäoppiminen Harjoitustyöt työsuunnitelman laatiminen koneistettavalle kappaleelle sorvausharjoitukset mm. aluslevyjen, olakeakselin sorvaaminen jyrsintäharjoitukset mm. suuntaispalan jyrsintä poran käsivarais- ja koneella teroittaminen mittausharjoitukset olakeakselille työntö- ja mikrometrillä piirottamisharjoitus poranteroitustulkin valmistamiseksi koneruuvipuristimen kellottamisharjoitus CNC-ohjelman laatiminen käsin ja WinCAM-ohjelmistolla CNC-työstökoneen rakenne- ja käyttöharjoitukset opiskelumateriaalina käytämme kone- ja metallialan kirjallisuutta kuten mm. Teknisen piirustuksen perusteet, Hitsaustekniikat ja teräsrakenteet, Hitsaustekniikka (opiskelukirja) kirjaa. CAD-piirtämisharjoitukset esim. Inventor 3D CAD ohjelmistolla. Näyttötehtäväaineistot: omat hyväksytyt (esim. savustusuuni) ja Alvar-näyttöaineisto muu näyttöaineisto (esim. työpaikalla tapahtuva näyttö) 23

24 Vaadittavat erillispätevyydet Tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutus sisältyy osana opintoihin Nosturi- ja trukkikoulutus sisältyy osana opintoihin Muuta huomioitavaa Omavastuu kortin lunastamisesta. Omavastuu kortin lunastamisesta. tekninen englanti äidinkieli (työsuunnitelma) matematiikka (geometria, kustannuslaskenta) LEVY- JA HITSAUSTYÖT (30 OSP), LEVYSEPPÄHITSAAJAN PAKOLLINEN TUTKINNON OSA Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä eri levymateriaaleista (teräkset ja alumiini) levytyökokonaisuuksia, jotka ovat viimeisteltyjä pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella 24