Varhaiset oliokielet Modula, CLU ja Smalltalk. T : Seminar on the History of Programming Languages Kari Koskinen Otaniemi 29.9.
|
|
- Kauko Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhaiset oliokielet Modula, CLU ja Smalltalk T : Seminar on the History of Programming Languages Kari Koskinen Otaniemi
2 Luennon sisältö Modula CLU (CLUster programming language) Smalltalk Pohdintaa
3 Modula perhe ETH (Die Eidgenössische Technische Hochschule )/Xerox PARC (Palo Alto Research Center) Niklaus Wirth Ideat 1970-luvulla, implementaatio (Modula 2) 1980 Vaikuttanut voimakkaasti oliokielien kehittymiseen
4 Ohjelmointikielten tilanne 1970-luvulla Yleisimmät kielet Fortran (yliopistomaailma), Cobol (yritysmaailma), PS/I (laajenemassa), MESA (PARC) ja Pascal Kielissä useita puutteita: datatyypit (Fortran, Cobol), komponenttien riippumattomuuden puutteet (Pascal), epäyhtenäinen toteutus (PS/I) Laajojen ohjelmistojen hallinta hankalaa
5 Modulan 2:n erityispiirteitä Pascal-tyylinen syntaksi Yksi päätarkoituksista opetuskäyttö (kuten myös Pascalissa) Ensimmäinen toteutus Lilith järjestelmään Joitakin pienimuotoisia korjauksia Pascaliin (mm. proseduurien parametrit ja elserakenne) Moduulirakenne
6 Modula-kielen rajoitteita Muistinhallinta (ei roskien keräämistä, ei huomioitu moniajoa) Ei keskeytysten hallintaa Ei varsinainen oliokieli (ei perintää, ) Ei rinnakkaisuutta Liian kevytkenkäisesti toteutetut alimman tason operaatiot, mm. tyypinvaihto (N. Wirthin mukaan)
7 Modulan moduulirakenne Moduulien määrittelytiedot erotetaan toteutuksesta (vrt. C:n header-tiedostot) Moduulien vuorovaikutus määritellään vahvan tyypityksen periaatteella Yllämainittujen seurauksena tyyppitarkastukset tehdään jo käännosvaiheessa (eikä esimerkiksi linkityksessä) Moduulien näkyvyys mahdollistaa hierarkisen moduulirakenteen Moduulit voidaan tulkita myös abstraktiksi tietotyypiksi
8 Moduulirakenne, esimerkki Objektien näkyvyys, export-komento: DEFINITION MODULE M1; EXPORT QUALIFIED a, b, c, P;... Objektien näkyvyys, import-komento: MODULE M2; IMPORT M1; #Menetelmä 1 IMPORT M1.c; # Menetelmä 2 Objekteihin viittaaminen: M1.a:=2; c:=6
9 Oliokielten kehityspolku Algol (1958) Pascal (1970) Modula (modula-2, 1980) Oberon (1986) Oliokielet
10 CLU Barbara Liskov, MIT, Alun perin tarkoituksena oli tutkia konseptitasolla abstrakteja tietotyyppejä Nimi sanan cluster alkuosasta Ensimmäinen kieli, joka toteutti datan abstraktoinnin ohjelmointikielen tasolla Syntaksi Algolista, semantiikka Lisp:stä Myös muilla kielillä vaikutusta (Simula, PL/I, Pascal, SETL, jne.)
11 CLU:n lähtökohdat Haluttu toiminnallisuus ja toteutus ovat eri asioita Ohjelman osien riippumattomuus: Toteutuksen määritykset (specification) Toteutuksen kapsulointi (encapsulation) Monet, mahdollisesti tärkeät, osat jätettiin kehityksen ulkopuolelle: rinnakkaisuus, kontrollirakenteet Yksinkertaisuus, ilmaisuvoimaisuus, yhdenmukaisuus, turvallisuus ja tehokkuus
12 CLU ja olio-ohjelmointi Ohjelman kokonaisuuden erottaminen toisistaan hyvin samantyyppinen kuin ajatustapa nykyisessä olio-ohjelmoinnissa Datatyypit ja niitä käsittelevät funktiot sijoitetaan samaan kokonaisuuteen Ohjelmoijan vapautta rajoitetaan, jotta kokonaisuus saadaan paremmin hallintaan Painotus on enemmän ohjelmarakenteiden erottelussa kuin toiminnallisessa erottelussa (operaatiot kuuluvat tyyppimäärittelyyn, eivätkä olioon itseensä) tai semanttisessa ajattelutavassa Käyttämättömät oliot poistetaan roskankeräyksellä Ei perintää eikä oliohierarkiaa, oliot eivät voi sisältää olioita (CLUssa klustereita)
13 CLU, luokan määrittely complex_number = cluster is add, subtract, multiply,... rep = record [ real_part: real, imag_part: real ] add = proc... end add; subtract = proc... end subtract; multiply = proc... end multiply;... end complex_number;
14 Smalltalk Kehitys 1970-luvulla, PARC:ssa Alan Kay, Dan Ingalls, Adele Goldberg, Ted Kaeuhler, Scott Wallace ja muut Ensimmäinen versio 1971 syntyi ideasta totetuttaa viestinvälitykseen perustuva kieli yhdellä koodisivulla Lukuisia hyvin erilaisia versioita 1970-luvun kuluessa Enimmäinen julkaistu versio 1980 (Smalltalk-80) Erilaisia toteutuksia (mm.apple, Visual Works, Object Works, IBM), mutta ei koskaan levinnyt laajemmin
15 Smalltalkin ominaispiirteitä Kaikki elementit ajatellaan olioina ( everything is an object ) Myös perustietotyypit (int, boolean ) Poikkeus: olioiden sisäiset muuttujat Tässä mielessä puhtaampi oliokieli, verrattuna esimerkiksi Javaan ja C++:aan Olioiden toiminta perustuu viestien vastaanottoon, käsittelyyn ja lähettämiseen Minimalistinen syntaksi (ainoat varatut pseudomuuttujat : true, false, nil, self, super ja thiscontext ) Bytecode ja virtuaalikone Perintä (Smalltalk-76)
16 Smalltalkin paradigma 1. Kaikki muodostuu olioista 2. Oliot vuorovaikuttavat lähettämällä viestejä 3. Olioilla on oma muistiavaruus 4. Olio on luokan ilmentymä 5. Luokka sisältää olioiden jaetun käyttäytymisen 6. Oliot on järjestetty yksijuuriseksi puuksi perintähierarkiaan (Smalltalk 76 )
17 Smalltalkin viestinvälitys, esimerkki Viestinvälitys (postfix): 442 factorial 2 raisedto: Objekteihin viittaaminen (ennen Smalltalk-80 julkaisua): grow >> (SELF undraw. size <- size + :. SELF draw) Smalltalk-80: Grow: amount method to change size of a box self undraw. size <- size + amount. self draw
18 Smalltalk-kielen vaikutukset ohjelmointikielten kehitykseen 1. Syntaksi ja semantiikka 2. Prototyyppi viestinvälitys-malliin (message passing) 3. Graaffisen käyttöliittymän kehitys (ikkunointijärjestelmä) 4. Pohja integroitujen kehitysympäristöjen (IDE=Integrated Developing Enviroment) kehittämiseen
19 Pohdintaa Ideat ovat syntyneet 60-luvulla, ensimmäiset toteutukset 70-luvulla ja tuotantokäyttö 80-luvulta lähtien Paradigmojen kehitys liittynyt kiinteästi mahdollisuuksiin (muisti, laskentateho, yms.) ja toisaalta tarpeisiin (ohjelmistojen monimutkaistuminen, graafiset käyttöliittymät yms.) Toteuttaminen on eri asia kuin teoria ( running code wins -IETF) Toteutukset ovat aina jossain määrin kompromisseja
20 Lähdekirjallisuutta Modula Niklaus Wirth, 2007: Modula-2 and Oberon, teoksessa: History of programming languages III, pp , URL: käyty Wikipedia yhteisö: Modula-2, URL: käyty Smalltalk Allan C. Kay, 1996: The early history of Smalltalk, teoksessa: History of programming languages II, pp , URL: käyty Wikipedia yhteisö: Smalltalk, URL: käyty CLU Barbara Liskov, 1996: A History of CLU, teoksessa: History of programming languages II, pp , URL: käyty Wikipedia yhteisö, CLU (programming language), URL: käyty
812341A Olio-ohjelmointi, I Johdanto
812341A Olio-ohjelmointi, 2016 I Johdanto Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden kertausta 812341A Olio-ohjelmointi, Johdanto 2 1 Abstraktiosta
Lisätiedot1. Olio-ohjelmointi 1.1
1. Olio-ohjelmointi 1.1 Sisällys Olio-ohjelmointi on eräs ohjelmointiparadigma. Olio-ohjelmoinnin muotoja. Ohjelmiston analyysi ja suunnittelu. Olioparadigman etuja ja kritiikkiä. 1.2 Ohjelmointiparadigmoja
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. II Johdanto olio-ohjelmointiin
812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk II Johdanto olio-ohjelmointiin Sisältö 1. Abstraktiosta 2. Olio-ohjelmoinnin historiaa 3. Olioparadigmasta 4. Peruskäsitteiden esittely 2 II.1 Abstraktiosta
LisätiedotConcurrency - Rinnakkaisuus. Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo
Concurrency - Rinnakkaisuus Group: 9 Joni Laine Juho Vähätalo Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. C++ thread... 4 3. Python multiprocessing... 6 4. Java ExecutorService... 8 5. Yhteenveto... 9 6. Lähteet...
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages CEYLON
TIE-20306 Principles of Programming Languages CEYLON SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTIETOA KIELESTÄ JA SEN KEHITTÄMISESTÄ... 1 2. CEYLONIN OMINAISUUKSIA... 2 2.1 Modulaarisuus... 2 2.2 Tyypit... 2 2.3 Muita
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 8: Pienen ohjelmointikielen tulkki (ohjelmoitava laskin) (mm. SICP 4-4.1.5 osin) Riku Saikkonen 15. 11. 2012 Sisältö 1 Nelilaskintulkki, globaalit muuttujat
LisätiedotSoveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen
Soveltuvuustutkimus Lifebelt-ohjelman ideologian käytettävyydestä olioorientoituneeseen ohjelmointiin Jukka Talvitie Valvoja: Professori Jorma Jormakka Paikka: TietoEnator oyj Ongelma Ideologia Lifebelt
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 II Ohjelmointikielten kehityshistoriaa Sisältö 1. Ohjelmointikielten sukupolvet 2. Pääohjelmointikielten kehitys 815338A Ohjelmointikielten periaatteet,
Lisätiedot.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007
.NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET
LisätiedotImperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen. historia
Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,
LisätiedotImperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia
Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen historia -seminaari, kevät 2007 Sisältö Paradigma,
LisätiedotCommon Lisp Object System
Common Lisp Object System Seminaarityö Tomi Vihtari Ohjelmointikielten periaatteet kevät 2004 Helsingin Yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Järvenpää 5. huhtikuuta 2004 Sisältö 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotOlio-ohjelmointi Johdanto olio-ohjelmointiin
Olio-ohjelmointi Johdanto olio-ohjelmointiin Ohjelmistoa kehitettäessä voidaan tunnistaa ainakin kaksi abstraktiota: prosessiabstraktio ja dataabstraktio. Prosessiabstraktio huomattiin jo varhain, koska
LisätiedotRuby. Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE Principles of Programming Languages
Tampere University of Technology Department of Pervasive Computing TIE-20306 Principles of Programming Languages Ruby Ryhmä 8 Juho Rintala Sami Paukku Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Paradigma... 3
LisätiedotJohdanto Meta Kielten jaotteluja Historia. Aloitusluento. TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät Antti-Juhani Kaijanaho
Aloitusluento TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 8. tammikuuta 2007 Luennoija Antti-Juhani Kaijanaho
LisätiedotELM GROUP 04. Teemu Laakso Henrik Talarmo
ELM GROUP 04 Teemu Laakso Henrik Talarmo 23. marraskuuta 2017 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Ominaisuuksia 2 2.1 Muuttujat ja tietorakenteet...................... 2 2.2 Funktiot................................
LisätiedotDart. Ryhmä 38. Ville Tahvanainen. Juha Häkli
Dart Ryhmä 38 Ville Tahvanainen Juha Häkli 1.LYHYESTI Dart on luokkapohjainen, yksiperintäinen, puhdas olio-ohjelmointikieli. Dart on dynaamisesti tyypitetty. Sovellukset on organisoitu modulaarisiksi
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Ohjelmointikielen määritelmä 2. Syitä tutkia ohjelmointikieliä 3. Ohjelmointiparadigmat 4. Suunnittelu- ja arviointikriteerit 5. Suunnitteluun
LisätiedotErlang. Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE Principles of Programming Languages Seminaariessee. Yleistä
Yleistä Erlang Miika Heinonen ja Lassi Uosukainen (Group 92) TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariessee Erlang on Ericcsonin kehittämä funktionaalinen ohjelmointikieli ja ajoympäristö,
LisätiedotJAVA-PERUSTEET. JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS JAVAN OMINAISUUKSISTA JAVAN OMINAISUUKSIA. Java vs. C++?
JAVA-OHJELMOINTI 3op A274615 JAVAN PERUSTEET LYHYT KERTAUS Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: http://java.sun.com/docs/books/tutorial/index.html Vesterholm, Kyppö: Java-ohjelmointi,
LisätiedotPERL. TIE Principles of Programming Languages. Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki
PERL TIE-20306 Principles of Programming Languages Ryhmä 4: Joonas Lång & Jasmin Laitamäki 1. Johdanto Perl on ohjelmointikielten perhe, johon kuuluu Perl 5 ja Perl 6. Kielet ovat kuitenkin erilliset ohjelmointikielet
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 2: Ohjelman suunnittelua, miten oliot toimivat Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 21. 1. 2013 Sisältö 1 Suunnittelua:
LisätiedotRinnakkaisuus. parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa. TTY Ohjelmistotekniikka
Rinnakkaisuus parallel tietokoneissa rinnakkaisia laskentayksiköitä concurrent asioita tapahtuu yhtaikaa Rinnakkaisuuden etuja: laskennan nopeutuminen (sarjoittuvat operaatiojonot) ilmaisuvoima (ongelman
LisätiedotTIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat. Antti-Juhani Kaijanaho. 16. helmikuuta 2011
TIEA255 Tietotekniikan teemaseminaari ohjelmointikielet ja kehitysalustat Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. helmikuuta 2011 Sisällys Sisällys Ohjelmointikieli? programming language n. a
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 11: Olioiden toteuttaminen Riku Saikkonen 28. 11. 2011 Sisältö 1 Miten oliot ja metodikutsut toimivat? 2 Oliot Minkä luokan metodia kutsutaan? Python-esimerkki
Lisätiedot4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1
4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,
LisätiedotJohdatus ohjelmointiin
Johdatus ohjelmointiin Ohjelmistot tietokonejärjestelmissä Jaana Holvikivi Ohjelmistojen tehtävät Sovellusohjelmat tekstinkäsittely ja muut toimistosovellukset kirjanpito, tuotannonohjaus selaimet, mediaohjelmat
LisätiedotTIE Principles of Programming Languages. Seminaariesityksen essee. Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä
TIE-20306 Principles of Programming Languages Seminaariesityksen essee Ryhmä 18: Heidi Vulli, Joni Heikkilä SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ohjelmointikielen perusperiaatteet... 1 2.1 Paradigmat...
LisätiedotADA. Ohjelmointikieli. Ryhmä 5 Henna Olli, Päivi Hietanen
ADA Ohjelmointikieli Ryhmä 5 Henna Olli, Päivi Hietanen 1 JOHDANTO Ada on käännettävä ohjelmointikieli, joka kehitettiin vähentämään sulautettujen ja reaaliaikaisten järjestelmien käyttökustannuksia. Kieli
LisätiedotHaskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä
Haskell ohjelmointikielen tyyppijärjestelmä Sakari Jokinen Helsinki 19. huhtikuuta 2004 Ohjelmointikielten perusteet - seminaarityö HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Johdanto 1 Tyyppien
LisätiedotChapel. TIE Ryhmä 91. Joonas Eloranta Lari Valtonen
Chapel TIE-20306 Ryhmä 91 Joonas Eloranta Lari Valtonen Johdanto Chapel on Amerikkalaisen Cray Inc. yrityksen kehittämä avoimen lähdekoodin ohjelmointikieli. Chapel on rinnakkainen ohjelmointikieli, joka
Lisätiedot7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007
LisätiedotSisällys. JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta. Abstraktin luokan idea. Abstrakti luokka ja metodi. Esimerkki
Sisällys JAVA-OHJELMOINTI Osa 7: Abstrakti luokka ja rajapinta Abstrakti luokka ja metodi Rajapintamäärittely (interface) Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 13.10.2000 E.
LisätiedotOhjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot
Ohjelmointi 1 Taulukot ja merkkijonot Jussi Pohjolainen TAMK Tieto- ja viestintäteknologia Johdanto taulukkoon Jos ohjelmassa käytössä ainoastaan perinteisiä (yksinkertaisia) muuttujia, ohjelmien teko
LisätiedotTIE PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli
TIE-20306 PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES Eiffel-ohjelmointikieli Seminaariesitelmä ryhmä 24 Markku Ahokas Jani Kuitti i SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ EIFFELISTÄ... 1 1.1 Historia ja tausta... 1 1.2
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotJReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002
JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 4 vastaukset
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 4 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten lauseisiin, lausekkeisiin ja aliohjelmiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Mitä
LisätiedotSEMINAARI ESSEE: DYLAN. TIE Principles of Programming Languages
SEMINAARI ESSEE: DYLAN TIE-20306 Principles of Programming Languages Tiivistelmä Tässä esseessä käydään läpi Dylan ohjelmointikielen perus piirteet ja ominaisuudet. Alussa myös lyhyt historia kielen synnystä
LisätiedotD-OHJELMOINTIKIELI. AA-kerho, 33. Antti Uusimäki. Arto Savolainen
D-OHJELMOINTIKIELI AA-kerho, 33 Antti Uusimäki Arto Savolainen 2 D-OHJELMOINTIKIELI D-kielen historia alkaa vuodesta 1999, kun Walter Bright aloitti uuden ohjelmointikielen kehittämisen. Ensimmäinen versio
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 10: Aliohjelmat, foreign function interface Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 25. 3. 2013 Sisältö 1 Aliohjelmien käyttäminen
LisätiedotObjective-C. Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä
Objective-C Ryhmä 35: Ilpo Kärki Aleksi Pälä Sisällysluettelo 1 Yleistä...3 1.1 Lyhyesti...3 1.2 Historiaa...3 1.3 Hybridikieli...3 2 Muistinhallinta...5 2.1 Manual Retain Release (MRR)...5 2.2 Automatic
Lisätiedot815338A Ohjelmointikielten periaatteet
815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016 V Abstraktit tietotyypit ja olioohjelmointi Sisältö I. Abstraktit tietotyypit II. 1. Johdatus abstrakteihin tietotyyppeihin 2. Abstraktit tietotyypit Adassa
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, literaalivakio, nimetty vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen 1 Tunnus Java tunnus Java-kirjain Java-numero
Lisätiedottään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla
2.5. YDIN-HASKELL 19 tään painetussa ja käsin kirjoitetussa materiaalissa usein pienillä kreikkalaisilla kirjaimilla. Jos Γ ja ovat tyyppilausekkeita, niin Γ on tyyppilauseke. Nuoli kirjoitetaan koneella
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet String-merkkijonoluokka 1 Ohjelmointikielten merkkijonot Merkkijonot ja niiden käsittely on välttämätöntä ohjelmoinnissa Valitettavasti ohjelmointikielten tekijät eivät tätä ole ottaneet
Lisätiedot.NET ja C# Virtuaalikone. Common Language Infrastructure (CLI) Periaate. Etuja. Haittoja. Mikä on CLI. CLI standardin merkitys (CLS, Ecma)
.NET ja C# Virtuaalikone Periaate Virtuaalikone on tapa abstrahoida allaoleva toteutus yhteisen rajapinnan taakse. Virtuaalikoneet muodostavat hierarkian. Hierarkiassa ylempänä oleva käyttää alemman tarjoamaa
LisätiedotKielioppia: toisin kuin Javassa
Object Pascal Pascal kielen oliolaajennus (Inprise/Borland:n oma) luokat Voit uudelleenkäyttää luomiasi objekteja esim. komponentteja Periytyminen Kielioppia: toisin kuin Javassa Ei eroa isojen ja pienien
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 5: Python 7. helmikuuta 2009 Ohjelmoinnista Ohjelman peruselementtejä Koodin kommentointi Lohkorakenne Ohjausrakenteet If For While Try Funktiot Käyttö
LisätiedotLuento 4 Aliohjelmien toteutus
Luento 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotOhjelmoinnista. Ohjelmien toteutukseen tarjolla erilaisia välineitä:
Ohjelmien toteutukseen tarjolla erilaisia välineitä: perinteiset ohjelmointikielet eri tyyppisiä eri paradigmat eri tarkoituksiin ohjelmointiympäristöt kieli + tukiympäristö (kieliherkkä toimitin, debuggeri,
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 4: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 4. 2. 2012 Sisältö 1 Yksinkertainen esimerkki perinnästä
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen
LisätiedotTIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 2: protot sun muut
TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 2: protot sun muut 1 Tämän päivän ohjelmaa Ryhmääntymistä, viimeksi unohtui Työohje julkaistu! Elinaikajuttujen loppurutistusta, viipaloitumisasiaa Prototyypeistä
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, UML
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka
LisätiedotC++11 lambdat: [](){} Matti Rintala
C++11 lambdat: [](){} Matti Rintala bool(*)(int) Tarve Tarve välittää kirjastolle/funktiolle toiminnallisuutta Callback-funktiot Virhekäsittely Käyttöliittymät Geneeristen kirjastojen räätälöinti STL:n
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print
LisätiedotSisällys. 1. Omat operaatiot. Yleistä operaatioista. Yleistä operaatioista
Sisällys 1. Omat operaatiot Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotImperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Imperatiivisten ohjelmien organisointiparadigmojen historia Timo Tapanainen Helsinki 25.2.2007 Seminaarityö: Tietojenkäsittelytieteen historia HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotOpintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op
Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java): 3 op Opintojakso TT00AA11 Ohjelmoinnin jatko (Java) Tavoite Opiskelija ymmärtää olio-ohjelmoinnin problematiikan. Opiskelija osaa määritellä ja käyttää itse
LisätiedotTIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu. Luento 8..9: moniperintä
TIE-20200 Ohjelmistojen suunnittelu Luento 8..9: moniperintä 1 Ajankohtaista Harjoitustyön suunnittelusessiot pidetty, työt jatkuvat, välivaiheen esittely seuraavana Viimeinen viikkoharjoituskerta, palataan
Lisätiedot18. Abstraktit tietotyypit 18.1
18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotGroovy. Samuli Haverinen, Aki Hänninen. 19. marraskuuta 2015
Groovy Samuli Haverinen, Aki Hänninen 19. marraskuuta 2015 Groovy on oliokieli Java-alustalle (käännetään/tulkataan Java-tavukoodiksi), jonka syntaksi on hyvin Java-ystävällinen ja jota voidaan käyttää
Lisätiedot812341A Olio-ohjelmointi Peruskäsitteet jatkoa
812341A Olio-ohjelmointi 2106 Peruskäsitteet jatkoa Luokkakohtaiset piirteet n Yhteisiä kaikille saman luokan olioille n Liittyvät luokkaan, eivät yksittäiseen olioon n Kaikki ko. luokan oliot voivat käyttää
LisätiedotOhjelmointi 2. Jussi Pohjolainen. TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia , Jussi Pohjolainen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
Ohjelmointi 2 Jussi Pohjolainen TAMK» Tieto- ja viestintäteknologia Tietotyypeistä C++ - kielessä useita tietotyyppejä Kirjaimet: char, wchar_t Kokonaisluvut: short, int, long Liukuluvut: float, double
LisätiedotCODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0
CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved
Lisätiedot2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita. Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Muuttuja ja viittausmuuttuja (2/4)
2. Lisää Java-ohjelmoinnin alkeita Muuttuja ja viittausmuuttuja Vakio ja literaalivakio Sijoituslause Syötteen lukeminen ja Scanner-luokka 1 Muuttuja ja viittausmuuttuja (1/4) Edellä mainittiin, että String-tietotyyppi
LisätiedotSamanaikaisuuden hallinta
Samanaikaisuuden hallinta TIES542 Ohjelmointikielten periaatteet, kevät 2007 Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 20. maaliskuuta 2007 Samanaikaisuus engl. concurrency useampaa
LisätiedotOhjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008. 1. Java-ohjelmoinnin alkeita. Tietokoneohjelma. Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.
Ohjelmointitaito (ict1td002, 12 op) Kevät 2008 Raine Kauppinen raine.kauppinen@haaga-helia.fi 1. Java-ohjelmoinnin alkeita Tietokoneohjelma Java-kieli ja Eclipse-ympäristö Java-ohjelma ja ohjelmaluokka
LisätiedotSisällys. 7. Oliot ja viitteet. Olion luominen. Olio Java-kielessä
Sisälls 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen.. Viitteiden vertailu. Varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. Muuttumattomat ja muuttuvat merkkijonot.
Lisätiedot- Komposiittityypit - Object (Mukaanlukien funktiot) - Array. - Erikoisdatatyypit - null - undefined
Ohjelmointitekniikka Tyyppiturvallisuuden tavoittelua Javascriptissa muuttujat ovat tyypittömiä, mutta arvoilla on tyyppi. Muuttuja esitellään var -avainsanalla ja muuttujan tyypin arvoa ei erikseen määritellä.
Lisätiedot812347A Olio-ohjelmointi, 2015 syksy 2. vsk. IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton
2015 syksy 2. vsk IX Suunnittelumallit Proxy, Factory Method, Prototype ja Singleton Sisältö 1. Johdanto luontimalleihin 2. Proxy 3. Factory Method 4. Prototype 5. Singleton Suunnittelumallit Proxy et.
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotTIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008
TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008 Aloitusluento Antti-Juhani Kaijanaho Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 7. tammikuuta 2008 Aikataulu Luennot salissa Ag C231.1: ma klo 10 12, to klo 14-16
Lisätiedotlausekkeiden tapauksessa. Jotkin ohjelmointikielet on määritelty sellaisiksi,
3.5. TYYPIT 59 indeksit voidaan siirtää kielitasolta oliotasolle siirryttäessä alkamaan nollasta. Vain mikäli indeksin alin arvo oliotasolla ei ole tiedossa ennen suorituksen alkua, on tarpeen lisätä taulukko-olioon
LisätiedotSopimuspohjainen olio-ohjelmointi
Sopimuspohjainen olio-ohjelmointi Jouni Smed Kevät 2007 Yleistä Laajuus: 5 op. (3 ov.) Esitiedot: Olio-ohjelmoinnin perusteet (tai ent. Ohjelmointi I) Ilmoittautuminen: https://www.it.utu.fi/kurssi-ilmo/
LisätiedotOhjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä
Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä Luento 2: Perinnän käyttäminen Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 1. 2. 2012 Sisältö 1 Esimerkki perinnästä 2 Pohdintaa perinnän
Lisätiedot811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 3: Funktiot 4.3 Funktiot Olkoot A ja B joukkoja. Funktio joukosta A joukkoon B on sääntö, joka liittää yksikäsitteisesti määrätyn
Lisätiedot1. Omat operaatiot 1.1
1. Omat operaatiot 1.1 Sisällys Yleistä operaatioista. Mihin operaatioita tarvitaan? Oman operaation määrittely. Yleisesti, nimeäminen ja hyvä ohjelmointitapa, määreet, parametrit ja näkyvyys. HelloWorld-ohjelma
LisätiedotClojure, funktionaalinen Lisp murre
Clojure, funktionaalinen Lisp murre Principles of Programming Languages, S2015 Jukka Pekka Venttola & Pietari Heino Taustaa Clojuren pohjana on käytetty Lisp ohjelmointikieltä, jonka historia ulottuu 1950
LisätiedotOlio-ohjelmointi Javalla
1 Olio-ohjelmointi Javalla Olio-ohjelmointi Luokka Attribuutit Konstruktori Olion luominen Metodit Olion kopiointi Staattinen attribuutti ja metodi Yksinkertainen ohjelmaluokka Ohjelmaluokka 1 Olio-ohjelmointi
LisätiedotVisual Basic -sovelluskehitin Juha Vitikka
Visual Basic -sovelluskehitin Helsinki 30.10.2000 Seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Visual Basic sovelluskehitin Seminaari: Ohjelmistotuotantovälineet Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotJava-kielen perusteet
Java-kielen perusteet Tunnus, varattu sana, kommentti Muuttuja, alkeistietotyyppi, merkkijono, Vakio Tiedon merkkipohjainen tulostaminen Ohjelmointi (ict1tx006) Tunnus (5.3) Javan tunnus Java-kirjain Java-numero
LisätiedotSisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto
Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:
LisätiedotMaarit Harsu. O h j e l m o i n t i k i e l e t Periaatteet, käsitteet, valintaperusteet
Maarit Harsu O h j e l m o i n t i k i e l e t Periaatteet, käsitteet, valintaperusteet 6. elokuuta 2012 c 2012 Maarit Harsu Tämän Ohjelmointikielet-teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-
LisätiedotSisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä
Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat
LisätiedotTutoriaaliläsnäoloista
Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus
LisätiedotOlion elinikä. Olion luominen. Olion tuhoutuminen. Olion tuhoutuminen. Kissa rontti = null; rontti = new Kissa();
Sisällys 7. Oliot ja viitteet Olio Java-kielessä. Olion luominen, elinikä ja tuhoutuminen. Viitteiden käsittelyä: sijoitus, vertailu ja varautuminen null-arvoon. Viite metodin paluuarvona.. 7.1 7.2 Olio
Lisätiedot15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1
15. Ohjelmoinnin tekniikkaa 15.1 Sisällys For-each-rakenne. Lueteltu tyyppi enum. Override-annotaatio. Geneerinen ohjelmointi. 15.2 For-each-rakenne For-rakenteen variaatio taulukoiden ja muiden kokoelmien
LisätiedotSisällys. 9. Periytyminen Javassa. Periytymismekanismi Java-kielessä. Periytymismekanismi Java-kielessä
Sisällys 9. Periytyminen Javassa Periytymismekanismi Java-kielessä. Piirteiden näkyvyys periytymisessä. Metodien korvaaminen ja super-attribuutti. Attribuutin peittäminen periytymisen kautta. Rakentajat
LisätiedotAliohjelmatyypit (2) Jakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
LisätiedotOhjelmoinnin perusteet Y Python
Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 17.3.2010 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 17.3.2010 1 / 49 Olioista (kertausta) Olioiden avulla voidaan kuvata useammasta arvosta koostuvaa kokonaisuutta
LisätiedotJakso 4 Aliohjelmien toteutus
Jakso 4 Aliohjelmien toteutus Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio 1 Aliohjelmatyypit (2) Korkean tason ohjelmointikielen käsitteet: aliohjelma, proseduuri parametrit funktio parametrit,
Lisätiedot20. Javan omat luokat 20.1
20. Javan omat luokat 20.1 Sisällys Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)
LisätiedotOperaattoreiden ylikuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreiden kuormitus. Operaattoreista. Kuormituksesta
C++ - perusteet Java-osaajille luento 5/7: operaattoreiden ylikuormitus, oliotaulukko, parametrien oletusarvot, komentoriviparametrit, constant, inline, Operaattoreiden ylikuormitus Operaattoreiden kuormitus
Lisätiedot13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 13/20: Kierrätys kannattaa koodaamisessakin Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy
LisätiedotPRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER
PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER Group 16 Ville Laatu Henri Myllyoja - i SISÄLLYSLUETTELO 1. DEBUGGERI YLEISESTI... II 1.1 Debuggerin käyttämien... ii 1.2 Debuggerin käynnistäminen... ii
LisätiedotSisällys. 20. Javan omat luokat. Java API. Pakkaukset. java\lang
Sisällys 20. Javan omat luokat Application Programming Interface (API). Pakkaukset. Merkkijonoluokka String. Math-luokka. Kääreluokat. 20.1 20.2 Java API Java-kielen Application Programming Interface (API)
Lisätiedot2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1
2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. 2.2 Luokat ja oliot Olio-ohjelmoinnin keskeisimpiä
LisätiedotOhjelmointikielien kehittyminen
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Ohjelmointikielien kehittyminen Hannu-Pekka Rajaniemi Helsinki 28.4.2006 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET
Lisätiedot