Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2012 sekä tulossuunnitelma 2008. Hallinto"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2008 Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2007

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriö Julkaisun laji Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2008 Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää: 1) Ministeriön hallinnonalan toimintaympäristön kuvauksen, toimintalinjat, toiminnan painopisteet ja päämäärät 4-vuotiskaudelle. 2) Tärkeimmät tavoitteet toiminnan ja rahoituksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehitykselle ministeriön hallinnonalalla suunnittelukaudelle. 3) Hallituksen tulevan varainhoitovuoden talousarvioesityksen perusteella laaditun menojen peruslaskelman. 4) Ministeriön laatiman hallinnonalan menojen kehysehdotuksen. 5) Arvion hallinnonalan tuloista kehysehdotuksen ja kehitysarvion mukaisesti. Sisäasiainministeriön hallinnonalan tulossuunnitelma 2008 sisältää tuloskeskustelujen ja neuvottelujen pohjalta asetetut tuloksellisuustavoitteet. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2008 on vahvistettu sisäasiainministeriön johtoryhmässä Avainsanat (asiasanat) Sisäasiainministeriö, toiminta- ja tulossuunnitelma Muut tiedot Verkkoversion ISBN-numero Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisu 53/2007 Kokonaissivumäärä 96 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli suomi ISSN Hinta 25,- + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN Luottamuksellisuus

3 INRIKESMINISTERIET PRESENTATIONSBLAD Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Inrikesministeriet Typ av publikation Uppdragsgivare Inrikesministeriet Datum för tillsättandet av organet Publikation (även den finska titeln) Verksamhets- och ekonomiplan och resultatplan 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde Publikationens delar Referat Verksamhets- och ekonomiplan för inrikesministeriets förvaltningsområde innehåller: 1) En beskrivning av förhållandena inom ministeriets förvaltningsområde, riktlinjerna för verksamheten, prioriteringar i verksamheten och målen för fyraårsperioden. 2) De viktigaste målen för utvecklingen av den samhälleliga effekten av verksamheten och finansieringen samt av resultaten av verksamheten inom ministeriets förvaltningsområde under planeringsperioden. 3) En baskalkyl över utgifterna uppgjord på basis av regeringens budgetproposition för inkommande budgetår. 4) Ministeriets förslag till anslagsramar för utgifterna inom förvaltningsområdet. 5) En kalkyl över inkomsterna inom förvaltningsområdet i enlighet med förslaget till anslagsramar och utvecklingskalkylen Resultatplanen 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde innehåller resultatmål som ställts upp på grundval av resultatdiskussioner och förhandlingar. Verksamhets- och ekonomiplanen och resultatplanen 2008 för inrikesministeriets förvaltningsområde fastställdes i inrikesministeriets ledningsgrupp Nyckelord Inrikesministeriet, verksamhets- och resultatplan Övriga uppgifter Webbversion ISBN-nummer Seriens namn och nummer Inrikesministeriets publikationer 53/2007 Sidoantal 96 Distribution Inrikesministeriet Språk finska ISSN Pris 25,-+alv Förlag Inrikesministeriet ISBN Sekretessgrad

4 1. JOHDON KATSAUS LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE Toimintaympäristön analyysi Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminnan strategiset painopisteet suunnittelukaudella SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet ja muut keskeiset hankkeet Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (PALKE) Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (SM) POLIISITOIMI Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet Poliisitoimi - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Poliisitoimi - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Valvonta Hälytystoiminta Rikostorjunta Lupapalvelut Konsernipalvelut Poliisitoimi - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen RAJAVARTIOLAITOS Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet Rajavartiolaitos - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Rajavartiolaitos - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Rajavalvonta Rajatarkastukset Meri- ja muu pelastustoimi Sotilaallinen maanpuolustus Rajavartiolaitos - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen PELASTUSTOIMI Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet Pelastustoimi - yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Pelastustoimi - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta ja varautuminen Koulutus- ja tutkimustoiminta Hätäkeskustoiminta Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot Pelastustoimi - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen MAAHANMUUTTO... 51

5 7.1. Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet Maahanmuutto -yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Maahanmuutto - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Maahanmuutto - henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen SIVIILIKRIISINHALLINTA Toiminnan painopisteet Lainsäädäntöhankkeet Siviilikriisinhallinta - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta TUOTTAVUUSOHJELMAN VÄLITARKASTELU Valtuuksien käytöstä aiheutuva määrärahan tarve Hankintastrategiat sekä hankintojen toteuttamismenettelyt vuonna Palosuojelurahaston suunnitelmat Tietojärjestelmä- sekä perustietotekniikka- ja tietotekniset infrastruktuurihankkeet

6 1. JOHDON KATSAUS Suunnittelukaudella korostuvat erityisesti Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman linjausten toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet yhtenäisen sisäasiainhallinnon rakentamiseksi. Maahanmuuttohallinnon kokoamisesta aiheutuvien organisatoristen ja toiminnallisten muutosten ohella hallinnonalan toiminnassa suunnittelukaudella korostuu mm. kokonaisvastuun sisäisestä turvallisuudesta edellyttämät toimenpiteet. Maahanmuuton osalta tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Hallitusohjelma edellyttää viranomaisilta avoimuuden lisäämistä, parempaa palvelua, kilpailukykyisempää maahanmuuttopolitiikkaa, päätöksenteon nopeutumista ja toiminnan ennakoitavuuden parantamista. Sisäasiainhallinto toimeenpanee sisäisen turvallisuuden ohjelmaa laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Sisäasiainhallinto huolehtii osaltaan kansalaisille tarjottavien palveluiden korkeasta laadusta, palveluiden saatavuudesta sekä toimialoittain asetettujen alueellisten palvelutavoitteiden toteutumisesta. Sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan ydintehtävien ja - toimintojen luonne on muuttunut hallitusohjelman linjausten myötä ja muuttuu tulevaisuudessa yhteiskunnallisen kehityksen myötä entistäkin strategisemmaksi. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnonalalta nopeaa reagointi- ja toimintakykyä, strategista ketteryyttä sekä yhtenäistä, virtaviivaista ja tehokasta toimintaa. Suunnittelukaudella korostuvat osana ns. konserniajattelun vahvistamista mm. valtioneuvostotason yhteistyö ja tilanneseuranta, aktiivinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus, hallinnonalan jatkuva kehittämistyö, palvelukeskustoiminnan edelleen kehittäminen sekä koordinoitu tutkimustiedon hankinta ja sen soveltaminen. Henkilöstön hyvä ammattitaito ja osaaminen ovat sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan toiminnan perusta. Suunnittelukaudella henkilöstösuunnittelu liitetään kiinteämmäksi osaksi toiminta- ja taloussuunnittelua. Tällä pyritään osaltaan varmistamaan osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus myös jatkossa sekä huolehtimaan hyvästä henkilöstöpolitiikasta olemassa olevan henkilöstön osalta. 3

7 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu ja toimeenpano on kytketty kiinteästi hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan tavoitteisiin. Perustana ovat myös ministeriön ja hallinnonalan virastojen väliset tulosneuvottelut ja -sopimukset, ministeriön sisäiset tuloskeskustelut, valtioneuvoston menokehyspäätös sekä eduskunnan hyväksymä valtion talousarvio. Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulossuunnitelma 2008, mukaan lukien vuoden 2008 hankintojen toteuttamismenettelyt, vahvistettiin sisäasiainministeriön johtoryhmässä LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE 2.1. Toimintaympäristön analyysi Globalisaatio, kansainvälisyys ja Euroopan unioni Suomen kehitys ja turvallisuus nivoutuvat yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt. Maailmantalouteen vaikuttavien ilmiöiden ja erilaisten turvallisuustilanteiden vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Keskinäisriippuvuuden kasvaessa tilanteiden hallinta kansallisin keinoin on vaikeutunut. Kehitykseen vaikuttaminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä ja hyvää valmiutta tarttua ongelmiin ja niiden syihin. Euroopan unioni ja muut ylikansalliset toimijat ovat varautuneet luonnon- ja muiden onnettomuuksien, vakavien tartuntatautien, aseellisten konfliktien ja muiden vastaavien laajamittaisten poikkeustilanteiden edellyttämiin kriisinhallintatoimiin. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiin kiinnitetään aikaisempaa enemmän huomiota. Euroopan unioni ja maailmantalous Talous kasvaa nopeasti Aasiassa, Yhdysvalloissa, Venäjällä ja perinteisissä Suomen vientimaissa Euroopassa. Etenkin Venäjän kehitys vaikuttaa Suomeen. Globalisaatio luo epävarmuutta alueiden talouskehitykseen yritysten uudelleen sijoittumisen vuoksi, mutta antaa toisaalta uusia mahdollisuuksia yritysten erikoistumisen ja kasvavien markkinoiden myötä. Euroopan unionin yleinen kilpailukyky on merkittävässä roolissa Suomen kehityksen kannalta. Euroopan unionin kilpailukykyä ylläpitävät voimakkaat talousalueet. Suomessa on nähtävissä sama trendi, suuret kaupunkialueet ja kasvukeskukset ovat Suomen talouden vetureita. Euroopan unionin kehitys Euroopan unionin muutoshaasteisiin pyritään vastaamaan ns. Lissabonin sopimuksella (uudistussopimus, Reform Treaty), jolla muutetaan nykyisiä perussopimuksia. Sopimus on allekirjoitettu joulukuussa 2007 ja sen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta. 4

8 Uudistussopimus luo paremmat edellytykset EU:n sisäisen turvallisuuden parantamiselle. Oikeus- ja sisäasioiden yhteistyötä tehostuu, kun pilarijako poistuu ja myös poliisi- ja rikosoikeudellinen yhteistyö tulevat osaksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevaa kokonaisuutta. Päätöksenteko helpottuu kun nykyisestä yksimielisyyttä vaativasta päätöksenteosta siirrytään, lukuun ottamatta konkreettista operatiivista lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä, pääsääntöisesti koko vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella määräenemmistöpäätöksiin ja ns. yhteisömenetelmän käyttöön. Uudistussopimuksen avulla pystytään siten helpottamaan unionin laajentumisen myötä vaikeutunutta päätöksentekoa. Laajentumisen myötä alueelliset tai tietyn intressin ympärille muodostuneet maaryhmät ovat muutoinkin saaneet aiempaa näkyvämmän aseman oikeus- ja sisäasioissa. Tästä syystä jäsenvaltioiden on ajettava intressejään proaktiivisemmin ja monipuolisemmin. EU:n oikeus- ja sisäasioiden yhteistyössä monivuotiset ohjelmat (Tampereen ja Haagin) ovat olleet hyvin keskeisiä EU:n politiikan ohjaajia. Vuonna 2009 hyväksyttävä Haagin ohjelmaa seuraava monivuotisen ohjelman sisältö vaikuttaa uudistussopimuksen voimaantulon ohella eniten EU:n oikeus- ja sisäasioiden lähivuosien kehitykseen. Liikkuminen, monikulttuurisuus ja maahanmuutto lisääntyvät Ihmisten liikkuminen lisääntyy Euroopan unionin sisällä Euroopan unionin ja Schengenin alueen laajetessa. Yhdeksän uutta jäsenvaltiota (Baltian maat, Puola, Tsekin tasavalta, Slovakia, Slovenia, Malta ja Unkari) liittyy Schengen alueeseen Lisäksi Schengen-alue laajenee todennäköisesti edelleen 2010-luvun alkupuolella, kun Kypros, Sveitsi, Bulgaria ja Romania pyrkivät liittymään siihen. Kansainväliset muuttovirrat kasvavat ja monipuolistuvat. Euroopan unionin ulkorajan merkitys ja rajaturvallisuuden haasteet kasvavat. Väestö vanhenee nopeasti erityisesti teollistuneissa länsimaissa ja eläkeläisten suhteellinen osuus kasvaa. Työvoiman maahanmuutolla voidaan osittain lievittää työvoiman vähenemisen vaikutuksia työmarkkinoilla. Liikkumismahdollisuuksien lisääntyessä voidaan ennakoida ihmisten hakeutuvan työn perusteella sekä tilapäisesti että pysyvässä tarkoituksessa vastaanottavien maiden työmarkkinoille. Vastaanottavien maiden ja lähtö- sekä kauttakulkumaiden kesken on riippuvuutta, ja on tärkeä löytää kokonaisvaltainen lähestymistapa ja sitä tukeva johdonmukainen politiikka. Maahanmuutto Suomessa kohdistuu suurille kaupunkiseuduille, erityisesti Helsingin seudulle ja muille kasvaville talousalueille. Nettomaahanmuutto on viime vuosina ollut noin henkilöä vuodessa. Suomen ulkomainen työvoima on toistaiseksi enimmäkseen ollut peräisin Venäjältä tai Virosta. Työperusteisen maahanmuuton lähtöalueita ovat tulevaisuudessa Euroopan unionin 5

9 maiden ja lähialueiden lisäksi muut kolmannet maat. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi kehitetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa lupamenettelyä. Työvoiman liikkuminen on kahdensuuntaista, myös Suomesta siirtyy osaavaa työvoimaa muualle. Monikulttuurisuus lisääntyy ja Suomikin on muuttumassa nykyistä monikulttuurisemmaksi. Monikulttuurisuutta edistävää kulttuurien välistä dialogia kehitetään tietoisesti, dialogi liittyy läheisesti etnisten suhteiden edistämiseen, kotouttamiseen sekä yhdenvertaiseen kohteluun. Suomessa on varauduttava myös laajamittaiseen maahantuloon. Tällainen tilanne voi syntyä yhteiskunnallisen kriisin, luonnonmullistuksen, ympäristökatastrofin tai aseellisen selkkauksen seurauksena. Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Erityisesti Viron ja Venäjän järjestäytyneellä rikollisuudella on voimakas vaikutus Suomen rikollisuustilanteeseen. Järjestäytynyt rikollisuus on laajentanut toimintaansa, on aktiivinen kaikilla vakavan rikollisuuden aloilla ja pitää yllä markkinoita myös muulle rikollisuudelle. Rikolliset toimivat enemmän myös laillisessa liiketoiminnassa ja käyttävät tätä rikollisen toimintaansa. Rikollisilla toimijoilla on huomattavia resursseja käytössään ja he toimivat joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintakulttuuriin liittyvien ilmiöiden, kuten lahjonnan ja kiristyksen arvioidaan kohdistuvan Suomessa ensisijaisesti yrityksiin ja paikallisiin päättäjiin. Kansainvälisen terrorismin osalta on varauduttava pitkäaikaiseen epävakauteen. Suomeen kohdistuvien terroritekojen uhkaa on kokonaisuudessaan pidettävä melko vähäisenä. Terrorismin vastaiset toimet vaikuttavat entistä enemmän ihmisten liikkumiseen sekä viranomaisten ja turvallisuuspalvelun tuottajien kontrollimuotojen ja menetelmien kehittymiseen. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Suomen stabiili turvallisuustilanne, toimiva infrastruktuuri, korkeatasoinen koulutusjärjestelmä ja ympäristö ovat kilpailutekijöitä, joiden rooli kasvaa tulevaisuudessa. Suomen talouteen vaikuttavat mm. lähialueiden kasvavat markkinat erityisesti Venäjän asema tulee korostumaan. Venäjän rooli maailmanpolitiikassa on vahvistunut ja vahvistuu edelleen. Venäjän talouden ja instituutioiden uudistaminen on kuitenkin hidastunut viime vuosina. Tähän ovat vaikuttaneet mm. keskushallinnon roolin vahvistuminen sekä talouden suotuisat suhdanteet. Venäjälle suuntautuva transitliikenne on edelleen kasvussa sekä maa- että merikuljetusten osalta. Öljynkuljetukset ovat määrällisesti kasvaneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja meriliikenteen kasvun ennustetaan jatkuvan. Myös maitse kuljetettavan tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan. Varsinkin 6

10 Etelä- ja Itä-Suomessa toimivat yritykset hyötyvät Venäjän talouden suotuisasta kehityksestä. Maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään on kasvava haaste yhteiskunnalle. Kotoutuminen on kaksisuuntainen keskinäisen mukautumisen prosessi, joten se koskettaa maahanmuuttajien lisäksi työ-, asuin- ja muita lähiyhteisöjä ja koko yhteiskuntaa. Sekä työn perusteella että muilla perusteella muuttavien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintoihin lisätään. Kotoutumisella, osallisuudella ja yhdenvertaisuudella ehkäistään tehokkaasti ennalta myös kulttuurien ja uskontojen välistä konfliktia. Yhteiskunnallista myönteistä kehitystä vauhdittaa myös maahanmuuttajien järjestäytyminen ja järjestöjen voimavaraistaminen. Yhteiskunnan toimintojen keskittyminen entistä suurempiin yksiköihin lisää suurten yksittäisten onnettomuuksien ja vahinkojen riskiä. Suomessa alueet ja väestö jakautuu menestyviin ja vähemmän menestyviin. Yhteiskunnallisten erojen kasvu asettaa suuria haasteita yhdenvertaisuuden edistämiselle ja siihen liittyen syrjäytymisen, syrjinnän ja rasismin ehkäisylle näiden tunnistamiselle ja niihin puuttumiseen. Julkisten palvelujen tulevaisuuden haasteet Väestön ikääntyminen, yksinasuvien vanhusten määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin sekä harvaanasuttujen alueiden palveluiden turvaaminen asettavat haasteita julkisten palvelujen tuotantoon. Väestön vanhentuessa kansantalouden julkiset menopaineet lisääntyvät tuntuvasti. Julkisen sektorin palvelupaineet kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Turvallisuuspalvelujen yhdenvertainen saatavuus on tulevaisuudessa erityisen haastavaa. Tulee varmistaa sekä kasvukeskusten turvallisuuspalvelujen saatavuus että harvaan asutuiksi jäävien alueiden palvelut sekä huomioida palvelujen käyttäjien monimuotoistuminen muun muassa maahanmuuton kautta. Julkisten palvelujen haasteita lisäävät toisaalta kasvava pula osaavasta ja kielitaitoisesta työvoimasta, toisaalta se että, maahanmuuttajien määrän ja monimuotoisuuden lisääntyessä palvelujen tarve ja kysyntä koko maassa saa uusia muotoja. Kiristyvän työvoimakilpailun oloissa julkisen sektorin haasteena tulee olemaan osaavan ja motivoituneen henkilöstön palveluksessa pysyminen ja rekrytointi. Ikääntyminen ja sisäinen muuttoliike vaikuttavat onnettomuusriskeihin, koettuun turvallisuudentunteeseen, eri rikollisuusmuotoihin ja asettaa uusia haasteita vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnalle. Merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen 7

11 vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaan asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi nuoria. Yleinen mielipide ja kansalaisyhteiskunta Yhteiskunta monimutkaistuu, asioiden keskinäisriippuvuus lisääntyy ja yhteiskunnassa operoidaan entistä enemmän mielikuvilla. Kokonaiskuvaa tai asioiden keskinäistä suhdetta on entistä vaikeampi hahmottaa. Yhteisöllisyys muuttaa muotoaan ja yhtenäisyyskulttuuri pirstaloituu. Osa kansalaisista hakee uusia vaikuttamisteitä ja vaikuttamisen foorumeita, toiset hakevat selkeitä helposti ymmärrettäviä arvoja, jolloin arvokonfliktit ovat todennäköisiä. Tiedolla vaikuttaminen Tieto kulkee reaaliaikaisesti verkoissa ja on samanaikaisesti kaikkien käytettävissä. Tapahtumat ovat sähköisen viestinnän kehittymisen myötä irtautuneet ajasta ja paikasta. Uutisoiminen kaukaisista tai uudentyyppisistä turvallisuusuhkista ja onnettomuuksista ruokkii turvattomuuden tunnetta ja johtaa helposti vääristymiin. Uutisointi luo paineita julkisen sektorin toimintaan ja johtaa myös nopeisiin viranomaistoimiin jolloin toiminta voi suuntautua pois pidemmällä aikavälillä suunnitelluilta tehtäväalueilta. Toisaalta viranomaiset voivat hyödyntää kehittyviä viestinnän keinoja ja välineitä omassa toiminnassaan. Tiedonvälityksen nopeus asettaa jatkossa entistä suurempia haasteita viranomaisviestinnälle ja tiedonhallinnalle erityisesti kriisitilanteissa. Teknologian kehitys Tietotekniikan kehitys lisää kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuuksia ja viranomaisten välistä vuorovaikutusta sekä antaa mahdollisuuden vaihtoehtoisten vaikuttamisen foorumien muodostamiseen. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää kuitenkin myös haavoittuvuutta. Tämän lisäksi pienemmät toimintahäiriöt yleistyvät. Tietoturvallisuuden merkitys kasvaa huomattavasti. Riippuvuus tietoverkkojen toimivuudesta ja energian saatavuudesta lisääntyy. Teknologia tarjoaa mahdollisuuksia ja luo haasteita Teknologian ja tietotekniikan kehitys luo uusia mahdollisuuksia ja vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskuntaan ja turvallisuuteen. Erilaiset suojaus- ja valvontajärjestelmät kehittyvät ja niiden käyttö yleistyy. Teknologian ja tietotekniikan kehitys luo myös mahdollisuuksia siirtyä entistä laajemmin sähköisen asioinnin tehokkaaseen hyväksikäyttöön ja asiakaslähtöisten sähköisten palveluiden tuottamiseen. 8

12 Teknologian ja tietotekniikka lisäävät rikoksentekomahdollisuuksia ja poistavat valtioiden rajojen vaikutuksia. Tietojärjestelmärikokset voivat lisääntyä mm. verkkoasioinnin yleistyessä ja järjestelmien käytön laajentuessa. Kehityksen suunta Moniin turvallisuustilanteisiin vaikuttaminen kansallisin keinoin on vaikeutunut maantieteellisen etäisyyden merkityksen vähentyessä, asioiden ja osallisten keskinäisriippuvuuden kasvaessa ja kansainvälisten sopimusten myötä. Suomelle keskeisin kansainvälinen vaikuttamiskanava EU on muuttunut haastavammaksi laajentumisen ja perustuslakisopimuksen viivästymisen myötä. Kansainvälisen yhteistyön merkitys kuitenkin lisääntyy edelleen, koska sen avulla voidaan vaikuttaa asioiden kehitykseen ja kriisin ratkaisuihin varhaisessa vaiheessa. Siviilikriisinhallinta on yksi vaikuttamisen väline ja sitä kehitetään jatkuvasti. Suomalaisten osallistuminen siviilikriisinhallintaan eri mandaattien alla lisääntyy. Myös EU:n yhteiset rajaturvallisuusoperaatiot lisääntyvät. Niissä valmistaudutaan käyttämään rajavartiolaitoksen henkilöstöä sekä ilma-aluksia ja ainakin yhtä vartiolaivaa. Venäjän vahva taloudellinen vaikutus näkyy alueellisesti myös itärajan läheisillä seuduilla. Näille kaupankäynnin kannalta tärkeille alueille useat Venäjän kauppaa tekevät yritykset ovat sijoittaneet jonkin osan toiminnastaan. Venäjän talouden kehitys näkyy myös Itä-Suomessa venäläisille suunnattujen palvelujen kehittymisenä ja rajanylitysten määrän voimakkaana lisääntymisenä. Venäjän talouden kehitys johtaa Suomenlahden meriliikenteen kasvuun joka lisää suuronnettomuusriskejä. Lisääntyvät maakuljetukset heikentävät tieliikenneturvallisuutta ja lisäävät onnettomuusriskejä alueellisesti transitliikenteen käyttämillä tiestöillä. Euroopan unionin ja Venäjän välillä sovitut viisumikäytännön helpotukset asettavat huomattavia haasteita tarkastustoiminnalle. Rajaliikenteen kasvu edellyttää nykyisten rajanylityspaikkojen kehittämistä rajaliikenteen pitämiseksi sujuvana ja turvallisena. Venäjän Federaation turvallisuuspalvelussa (FSB) on meneillään uudistus, jossa Venäjän rajavartioresurssit kohdentuvat turvallisuustilanteeltaan heikoimmalle etelärajalle. Suomen lähialueilla FSB on jo siirtynyt kokonaan ammattilaisorganisaatioon. Suomeen suuntautuu enemmän turismia ja muuta tilapäistä maahantuloa. Myös järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää lisääntynyttä liikkuvuutta. Kasvava kaukolentoliikenne Suomen ja Aasian välillä vaikuttaa suoraan kauttakulun määrään. Kaukoidästä suuntautuvalle laittomalle maahantulolle ja rajat ylittävälle rikollisuudelle tarjoutuu aiempaa paremmat toimintamahdollisuudet ko. suunnan lentoyhteyksien kehittyessä. Kehitys asettaa haasteita myös ihmiskaupan torjunnalle. 9

13 Ulkomaalaisista työntekijöistä, elinkeinonharjoittajista ja opiskelijoista voi tulla onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä merkittävä voimavara. Työperusteisen maahanmuuton avulla voidaan paikata mahdollista tulevaa työvoiman niukkuutta ja vahvistaa myös osaamispohjaa, jota väestön ikääntyminen maan eri alueilla voisi muuten kaventaa. Monilla toimialoilla maahanmuutolla on huomattava merkitys työvoiman saatavuuden kannalta. Työperäisesti maahan muuttavat ja heidän perheensä tarvitsevat aktiivista tukea ja aktiivista opastusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Työelämän monimuotoistuminen asettaa uusia haasteita työyhteisöjen kehittämiselle ja johtamiselle. Onnistunut kotoutuminen, joka edellyttää sekä maahan muuttaneiden että kantaväestön ja koko yhteiskunnan välistä yhteistyötä, on ratkaisevassa roolissa kaikille turvallisen ja tasapainoisen yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Sen edellytyksenä on rasismin ja syrjinnän ehkäisy sekä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen koko yhteiskunnassa. Työllistyminen ja kielitaito ovat maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maahanmuuttajien työllistyminen edistää myös valtaväestön asenteiden muuttumista myönteisemmiksi maahanmuuttoa kohtaan. Syrjäytymisvaarassa ovat ne maahanmuuttajat, joiden kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan jää puutteelliseksi. Turvapaikanhakijoiden liikkuminen Euroopan unionin sisällä ja turvapaikan hakeminen useammasta maasta kuormittavat turvapaikkapalveluja ja saattavat heikentää suojelun tarpeessa olevien asemaa. Tähän haasteeseen on vastattava kehittämällä suojelujärjestelmiä sopimuksin ja lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Kehitys asettaa suuria haasteita turvallisuuspalveluita tuottaville viranomaisille. Arjen turvallisuuden kannalta keskeisiin syrjäytymisen- ja syrjinnän ehkäisyyn, koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin, muihin yksittäistapauksina pieniin onnettomuuksiin sekä massarikoksiin voidaan laaja-alaisia uhkia paremmin vaikuttaa kansallisin toimenpitein. Tämä edellyttää eri toimijoiden tehokasta yhteistyötä, toimintaympäristön muutosten ennakointia ja esim. kehittyvän teknologian antamien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Lähitulevaisuudessa haasteet kohdistuvat mm. hallinnon rakenteiden uudelleenorganisoimiseen, erilaisten palveluvaihtoehtojen ja uuden tietotekniikan hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa yksityisen ja kolmannen sektorien merkitys kasvaa. Yhä useampi kansalainen käyttää tulevaisuudessa muita kuin julkishallinnon tarjoamia palveluja. 10

14 2.2. Toiminta-ajatus, visio ja arvot Toiminta-ajatus Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista, vastuullista ja välittävää Suomea edistämällä moniarvoisuutta, yhdenvertaisuutta ja maahanmuuttoa. Sisäasiainministeriön hallinnonalan visio Suomi on Euroopan turvallisin ja moniarvoisin maa, jonka kansainvälistä kilpailukykyä tukevat aktiivinen maahanmuuttopolitiikka sekä jokaisen kokemus yhdenvertaisuuteen perustuvasta ja turvallisesta yhteiskunnasta. Ministeriön toimintaa ohjaavat arvot - luotettavuus, - muutoskykyisyys - yhteistyökykyisyys ja - avoimuus Toiminnan strategiset painopisteet suunnittelukaudella 1. Vahvistetaan myönteistä turvallisuuskulttuuria sekä parannetaan edellytyksiä onnettomuuksien ja rikosten ennaltaehkäisyyn. 2. Edistetään aktiivisella yhteistyöllä maahanmuuttajien ja suomalaisen yhteiskunnan kaksisuuntaista, hyvää kotoutumista sekä toteutetaan kokonaisvaltaista, johdonmukaista ja aktiivista maahanmuuttopolitiiikkaa. 3. Edistetään hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden sekä rasismin ehkäisyn periaatteiden toteutumista hallinnonalan toiminnassa. 4. Lisätään valmiuksia laajentuvalle siviilikriisinhallinnalle. Turvallisuuden lisäksi painopisteinä ovat demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto. 5. Uudistetaan ja yhtenäistetään hallitusti hallinnolliset menettelytavat ja toimintakulttuurit. 3. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS 3.1. Toiminnan painopisteet 1. Toimeenpannaan hallitusti hallinnonalan tuottavuusohjelma ja laadittavaksi edellytetyt virastokohtaiset henkilöstösuunnitelmat siten, että hallinnonalalle suunnittelukaudelle asetetut henkilöstön vähentämisvelvoitteet saavutetaan. 11

15 2. Hyvän työnantajapolitiikan toteuttaminen sekä huolehtiminen sisäasiainhallinnon kilpailukyvystä työnantajana muun muassa henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisellä sekä osaamisen hallintaa tukemalla. 3. Hallinnonalan tietotekniikkapalveluiden yhtenäistäminen ja edelleen kehittäminen perustettavan hallinnonalan tietotekniikkakeskuksen pohjalta (Haltik). 4. Sähköisen asioinnin kehittäminen ja laajentaminen hallinnonalla (etenkin ns. massalupien sähköinen hakumenettely). 5. Tietoturvallisuuden edistäminen ja vahvistaminen muun mussa tietoturvallisuuteen liittyvää auditointimenettelyä sekä asiointikortilla tapahtuvaa kertakirjautumista laajentamalla. 6. Hallinnonalan yhteisen palvelutarjonnan kehittäminen olemassa olevia palveluja edistämällä (mm. tietohallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto sekä puhepalvelut) ja niiden palveluprosesseja jatkokehittämällä sekä uusille toimita-alueille laajentumalla. Hallinnonalan yhteisen palvelutarjonnan kehittämistä jatketaan mm. siten, että palveluita voidaan nykyistä enemmän tuottaa keskitetysti palvelukeskusmaisesti. Kehitetään ja ohjataan hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta siten, että se voi joustavasti siirtyä suunnittelukaudella osaksi koko valtionhallinnon palvelukeskusta. 7. Sisäinen valvonnan ja riskien hallinnan sekä tuloksellisuuden laskentatoimen kehittäminen. 8. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toimeenpannaan ohjelma laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. Varmistetaan sisäisen turvallisuuden ohjelman toimenpano paikallisella tasolla edistämällä paikallista turvallisuussuunnittelua. Jatketaan elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisen strategian toimeenpanoa sekä järjestöjen kanssa tehtävää turvallisuusyhteistyötä kumppanuus periaatteen mukaisesti. 9. Laaditaan yhdenvertaisuudelle, rasismin ja syrjinnän vastaiselle työlle toimintaohjelma sekä varmistetaan virastokohtaisten tasaarvosuunnitelmien olemassaolo. Yhdenvertaisuuslain velvoittama viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelu on nykyistä kehittyneempää ja kattavampaa. Selonteko syrjinnästä on annettu. 12

16 10. EU:n uusien, vuosiksi luotujen Yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevan puiteohjelman rahastojen mahdollisuudet hyödynnetään TTS-kaudella täysimääräisesti. Rahastojen hallinto hoidetaan avoimella ja tehokkaalla tavalla. 11. Kansainvälinen yhteistyö perustuu etukäteen suunniteltuun toimintapolitiikkaan ja aktiiviseen ennakoivaan vaikuttamiseen. 12. Hallinnonalan toiminnan hallinnollinen organisoiminen (mm. aluejaot ja organisaatio-kokonaisuudet) toiminnallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla tuloksellisuutta ja tuottavuutta lisäävästi sekä hyvän johtajuuden mahdollistavasti. Käynnistetään hallinnonalan rakennehanke. 13. Alaisen hallinnon virastojen tulosohjauksen yhtenäistäminen ja tehostaminen. 14. Evaluoidaan vuosittain 1-2 hallinnonalan virastoa. 15. Parannetaan hallinnonalan sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä tuloksellisuuden laskentatointa siten, että hallinnonala kuuluu suunnittelukauden lopulla hallinnonalojen parhaimmistoon. 16. Jatketaan hallinnonalan toimitilahallinnon uudelleen organisoinnin valmistelua siten, että suunnittelukauden aikana hallinnonalan toimitilahallinto on keskitetysti organisoitu ja että hallinnonala kykenee nykyistä paremmin valvomaan etujaan suhteessa vuokranantajiin. 17. Huolehditaan hallitusohjelman ja hallituksen strategia-asiakirjan mukaisesti siitä, että sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmän uudistuksella parannetaan sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan tilaajaosaamista, tehostetaan sektoritutkimuksen suuntaamista, vahvistetaan tutkimuksen hyödyntämistä sekä tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Sisäasiainministeriö hallinnonaloineen sitoutuu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan koordinoimien hankkeiden rahoitukseen pääluokkansa osalta sektoritutkimuksen neuvottelukunnassa sovitun kehyksen mukaisesti. 18. Sisäasiainministeriön hallinnonalan sisäinen laillisuusvalvonta on jatkuvaa ja kattavaa ja informaation kerääminen on systemaattista. Laillisuusvalvonta tuottaa luotettavaa, hyödynnettävissä olevaa informaatiota ministeriöön tai hallinnonalaan kohdistetuista arvostelusta, perus- ja ihmisoikeuksien loukkaamisesta, rikosepäilyistä ja väärinkäytöksistä sekä niiden käsittelystä ja mahdollisista seuraamuksista. 13

17 19. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on suunnitelmat YETTS:ssa mainittuihin erityistilanteisiin varautumiseksi. Toimeenpanoa jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti Lainsäädäntöhankkeet ja muut keskeiset hankkeet 2008 Yhdenvertaisuuslain mukaisten yhdenvertaisuus- ja syrjintäkysymysten yhteensovittaminen - Yhdenvertaisuuslain toimeenpanosta tehdyn tutkimuksen tulokset on arvioitu, ja yhdenvertaisuussuunnitelmien sisällöistä on tehty laadullinen analyysi. - Sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuussuunnitelmat ovat valmistuneet ja hallinnonalan sisäiset rakenteet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien seuraamiseksi sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen arvioimiseksi sekä hallinnonalan sisällä (työnantajarooli) että toiminnassa on perustettu. - Syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanoa on jatkettu yhdessä eri viranomaistahojen, kansalaisjärjestöjen ja työelämän osapuolten kanssa. Ministeriön ja hallinnonalan laillisuusvalvonnan kehittäminen ja yhteensovittaminen - Ministeriön ja hallinnonalan sisäisen laillisuusvalvonnan kehittäminen on organisoitu ja käynnistetty. Säädösvalmistelun kehittäminen ja ministeriön oikeudellinen tuki - Säädösvalmistelun suunnittelua, organisointia, toimintatapoja, viestintää ja asiantuntemusta sekä valmistelijoiden yhteistyötä uudistetaan hallituksen lainsäädäntösuunnitelma ja sisäasiainministeriön toimiala- ja organisaatiomuutokset huomioon ottaen. - Perus- ja ihmisoikeuksien huomioon ottamista ministeriön lainvalmistelussa on tuettu ja tehostettu. Lainsäädännön ja käytänteiden saattamista yhteneväiseksi kansainvälisten sopimusten valvontaelinten Suomen koskevien suositusten, tuomioiden ja päätösten kanssa on tehostettu osana lainvalmistelun kehittämistä. 14

18 Hankkeet Uudistetaan sisäasiainministeriön toimintastrategia vastaamaan uutta tehtäväkokonaisuutta. 2. HALTIK:in toiminnan käynnistäminen ja palveluprosessin kehittäminen 3. ASDO:n käyttöönotto ministeriössä ja osassa hallinnonalaa 4. Hallinnonalan yhteisen sähköpostiratkaisun ja MS Office 2007 käyttöönotto 5. Ministeriön tehtävien tarkastelu ja mahdollinen uudellenorganisointi osana valtion aluehallintohankkeen (ALKU-hanke) toteutusta 6. Käynnistetään Lisäarvopalvelut -hankkeen loppuraportin pohjalta palvelutarjonnan kehittämistä koskevat hankkeet 7. Käynnistetään yhteistyössä ministeriön osastojen ja hallinnonalan virastojen kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan parantaminen. 8. Huolehditaan keskitetyllä ohjauksella tulosohjausmenettelyä ja sen edelleen kehittämistä hyväksikäyttäen, että hallinnonalan eri toimialat saavuttavat vuodelle 2008 asetetut tuottavuusohjelman mukaiset henkilöstön vähentämistavoitteet. 9. Huolehditaan tulosohjausmenettelyn ja Kieku yhteistyön avulla siitä, että talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus kehittää palveluitaan yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. 10. Selvitetään yhteistyössä ministeriön osastojen ja hallinnonalan virastojen kanssa tarkoituksenmukaisin tapa organisoida uudelleen hallinnonalan toimitilahallinto. 11. Valmistellaan suurten kaupunkiseutujen valtakunnallinen turvallisuusstrategia ja varmistetaan harvaan asutettujen alueiden turvallisuuspalvelut. 12. Sisäasiainministeriön viestintästrategian ja sidosryhmäohjelman laatiminen vuosille Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategian päivittäminen. 14. Laaditaan maahanmuuton viestintästrategia 15. Laaditaan selvitys toimenpiteistä, joilla voidaan tukea ja parantaa kansalaisjärjestöjen ja muiden ns. kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuuksia osallistua hallinnonalan toimintaan. 16. Käynnistetään hallinnonalan rakennehanke 17. Hallitus määrittää poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Toimeenpannaan ohjelma laajassa yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden kanssa. 18. Sakkojen ja rikesakkojen PATJA -kirjauksia koskeva valmistelu käynnistetään LAP -hankkeen esityksen mukaisesti. 19. Lupahallinto- ja muut neuvontapalvelut selvitetään LAP-hankkeen esittämällä tavalla. 20. Poliisi käynnistää selvityshankkeen AKE -kyselyiden tekemiseksi suoraan POKE:sta. 15

19 Muut keskeiset hankkeet suunnittelukaudella Toiminta- ja taloussuunnittelukauden muut keskeiset hankkeet nimi ja toteutusvuosi 1. Hallinnonalan alue-/piirihallinnon organisoiminen osana valtion aluehallintohanketta (ALKU-hanke) ASDO:n käyttöönotto sisäasianhallinnossa X 3. Korttikirjautumisen laajentaminen X X X 4. SM:n hallinnonalan tietoverkkojen turvallisuus -hanke X X X X 12. Sisäasiainhallinnon sisäisen viestinnän kehittäminen. vuoteen 2011 mennessä sisäasiainhallinnossa on yksi yhteinen intranet, jossa on koko konsernille yhteistä tietoa sekä virastoja ryhmäkohtaista tietoa. Yhteisen intranetin rakentamista varten on määriteltävä ministeriön ja hallinnonalan sisäisen viestinnän periaatteet ja toimintatavat. X X X X X 3.3. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Sisäasiainministeriö Vuoden 2008 keskeisenä tavoitteen on ministeriön toiminnan vakiinnuttaminen sekä toiminnallisella että hallinnollisella tasolla valtioneuvoston toimialamuutosten täytäntöönpanon johdosta. Osana valtion aluehallintohanketta ministeriön osastojen strategiset sekä operatiivisluontoiset tehtävät tulee tarkastella ja selvittää tehtävien vaihtoehtoiset toteuttamis- ja organisointivaihtoehdot. Lähivuosina ennakoitavissa olevaan poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen varaudutaan erityisesti henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisen avulla sekä tutkimalla osaamisen hallinnan parantamista. Hallinnollis- ja tukipalveluluonteiset prosessit hoidetaan mahdollisimman laajasti keskitetysti viraston sisäisesti tai palvelukeskuksissa yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen varmistamiseksi. Seurataan entistä tarkemmin ja keskitetysti hankintatoimen kehittämisen ja kilpailuttamisen kautta saatavia kustannushyötyjä Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (PALKE) Vuoden 2008 osalta keskeisimpiä tulostavoitteita ovat maksulliseen palvelutoimintaan siirtyminen sekä jo sovittujen uusien asiakkuuksien hallittu vastaanottaminen. Palvelukeskusmalliin siirtymiselle asetettujen tuottavuustavoitteiden sekä toiminnallisten tavoitteiden varmistamiseksi palvelukeskuksen sekä sen asiakasvirastojen väliset keskeiset toimintaprosessit tulee vielä tarkastella saatujen kokemusten pohjalta toiminnallisesti tarkoituksenmukaisten palveluprosessien aikaansaamiseksi. Lisäksi palvelukeskuksen sisäinen toiminta tulee vakiinnuttaa sen kolmannen toimintavuoden kuluessa. Tämän mahdollistaa mm. käyttöönotettava palkkausjärjestelmä. Myös viraston henkilöstön 16

20 ammattitaidon ja asiakaspalvelun edelleen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Suunnittelukaudella palvelukeskuksen tulee keskittyä palveluiden yhtenäistämiseen Kiekun periaatteiden pohjalta ja mukaisesti. Palvelukeskusta kehitetään ja ohjataan siten, että se voi joustavasti siirtyä suunnittelukaudella osaksi koko valtionhallinnon palvelukeskusta. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi Taloudellisuus /ostolasku - 5,21 4,86 5,32 5,34 5,34 5,34 5,34 /matkalasku, - 0,26 0,43 0,64 3,96 3,96 3,96 3,96 maksutapahtuma /myyntilasku - 13,41 11,76 8,98 8,18 8,18 8,18 8,18 /palkkalaskelma - 4,76 5,24 5,04 5,51 5,51 5,51 5,51 /palvelusuhde - 170,54 211,86 226,23 228,68 228,68 228,68 228,68 Kustannusvastaavuus Maksullinen toiminta Tuottavuus Ostolaskut/htv Matkalaskut, maksatus/htv (1 000) Myyntilaskut/htv Palkkalaskelmat/htv Palkkiolaskelmat/htv Hoidettu palvelusuhde/htv Palvelukyky ja laatu Asiakastyytyväisyys - 3,44 3,74 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 Suoritteet Ostolaskujen lkm (1 000) Myyntilaskujen lkm (1 000) Palkkalaskelmien lkm (1 000) Palkkiolaskelmien lkm (1 000) Määräraha/kehysehdotus (1000 )

21 Henkiset voimavarat toteuma arvio TAE TTS -kauden tavoitteet - tavoi te Vuosi Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Henkilötyövuodet - 104, Tehdyn työajan palkat (% - 62,7 65, palkkasummasta) Työtyytyväisyysindeksi (1-5) - 3,3 3,2 3,3 3,3 3,4 3,4 3,4 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv - 7,9 7,6 7,6 7,6 7,6 7,6 7,6 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus (%) Henkilöstön keski-ikä - 45,2 45, Koulutustasoindeksi - 4,8 4,8 4,6 4,6 4,6 4,6 4,6 Sukupuolijakauma M/N % - 92,4/7, Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK) Sisäasiainhallintoon perustetaan Poliisin tietohallintokeskuksen pohjalta sen tehtäväaluetta laajentaen hallinnonalan uusi yhteinen tietotekniikkakeskus, joka vastaa tietoteknisten peruspalvelujen, tietotekniikkaan liittyvien asiantuntijapalvelujen sekä turvaklusteripalvelujen tuottamisesta tilaaja tuottaja periaatteella. Hallinnon tietotekniikkakeskus (Haltik) aloittaa toimintansa Keskuksen tuottamien palveluiden määrä kasvaa hallitusti vuoden 2008 aikana. Tietotekniikkakeskus tuottaa toimintansa alkuvaiheessa ainakin seuraavia palveluita koko sisäasiainministeriön hallinnonalalle. Keskuksen päätoimipaikkana on Rovaniemi. Tietotekniikkakeskuksella tulee olemaan Poliisin tietohallintokeskuksen nykyisen organisaation mukaisesti useita sivutoimipaikkoja. Vuoden 2008 tavoitteet - HALTIK:n palvelutuotannon turvaaminen siten, että viraston asiakkaiden toiminta ei häiriinny uuden viraston käynnistymisestä johtuen. Palvelutasoa verrataan vuoden 2006 toteutuneisiin palvelutasoihin. - Tulossopimuksessa kuvattujen viraston sisäisten kehittämishankkeiden käynnistäminen ja toteuttaminen niiden aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti. - Viraston kustannuslaskennan kehitystoiminnan aloittaminen ja hinnoitteluperusteiden määrittäminen siten, että ensimmäiset alustavat hinnoitteluarviot on tehty mennessä ja ne on tarkennettu mennessä. 18

22 - Viraston oman palkkausjärjestelmän (UPJ:n) kehittämisen aloittaminen mahdollisimman pian ja käyttöönottotavoite on keväällä Vuosille laadittavien tulossopimusten tavoitteet muutetaan noudattamaan tulosprismaa mennessä. - HALTIK kuvaa viraston palvelusopimusprosessin mennessä. Prosessikuvauksessa tulee kuvata sopimusmenettely, HALTIK:n asiakashallinnasta vastaavan yksikön toiminta, käytettävät dokumentit sekä ohjaajan ja asiakasvirastojen rooli palvelusopimusprosessissa. - HALTIK:n henkilöstösuunnitelma vuosille sekä henkilöstöasioiden toimeenpanosuunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä viraston, ministeriön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa mennessä. - Viraston strategisten linjausten laatiminen on aikataulutettu asetetut tuottavuustavoitteet huomioiden ja niiden laatiminen on käynnistetty. - Hallinnonalan ICT kokonaisarkkitehtuurin käynnistäminen, määrittelyn ja työkaluvalintojen tekeminen mennessä palvelusopimuksessa sovittavalla tavalla. Vuosien tavoitteet - Viraston palvelutuotannon organisointi ITIL -periaatteiden mukaisesti sekä ITIL -prosessien määrittely ja miehittäminen. - HALTIK:n tietoturvasertifioinnin toteuttaminen vuoteen 2011 mennessä. hyödyntäen TUVE -hankkeen rahoitusta. - Toiminnanohjausjärjestelmän luominen v 2012 mennessä. - Henkilöstösiirtojen loppuunsaattaminen v mennessä. - Palvelusopimusten kustannuslaskennan loppuunsaattaminen v mennessä. - Viraston laatusertifioinnin toteuttaminen aloitetaan v Hallinnonalan kokonaisarkkitehtuurin luominen v Toimitilahankkeen loppuunsaattaminen asetetussa aikataulussa. Palvelutuotannon turvaaminen ja viraston toiminnan vakauttaminen. 19

23 3.4. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen (SM) Lähivuosina ennakoitavissa olevaan poikkeuksellisen suureen eläköitymiseen ja siitä aiheutuvaan henkilöstön vaihtuvuuteen varaudutaan erityisesti osaamisenhallinnan, henkilökierron, rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittämisen avulla. Hallinnollis- ja tukipalveluluonteiset prosessit hoidetaan mahdollisimman laajasti keskitetysti viraston sisäisesti tai palvelukeskuksissa yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen varmistamiseksi. Edellä mainittuun varaudutaan myös hallinnonalan strategisen henkilöstösuunnitelman pohjalta laadittavaksi edellytettyjä henkilöstösuunnitelmia hyödyntämällä ja ajantasaistamalla. Henkilöstön kehittämisen painopistealueet suunnittelukaudella Sisäasiainministeriön henkilöstöstrategian jalkauttaminen Osaamisenhallinnan toimintatavan ja järjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto Henkilökiertojärjestelmän luominen sisäasiainministeriön hallinnonalalle Rekrytoinnin ja perehdyttämisen kehittäminen sisäasiainministeriön hallinnonalalla vuonna 2007 hyväksyttyjen hankelinjausten pohjalta Henkisten voimavarojen hallintaan liittyvä prosessien sähköistäminen Osastojen ja erillisyksiköiden sisäisen henkilöstösuunnitelun kehittäminen Henkiset voimavarat toteuma arvio TAEtavoite TTS -kauden tavoitteet Vuosi Sisäasiainministeriö Henkilötyövuodet 429,8 426,9 366,3 363,3 356,4 349,5 341,6 341,6 Kokonaistyövoimakustannukset 127,6 124,2 127,5 127,8 127,9 128,0 128,0 128,0 (% palkkasummasta) Työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,30 3,35 3,40 3,40 3,42 3,42 3,43 3,43 Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,8 7,7 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 Vakituisen henkilöstön 4,4 4,3 4,5 4,5 4,7 4,8 4,7 4,6 lähtövaihtuvuus (% vakituisista) Henkilöstön keski-ikä 45,4 45,7 45,8 45,5 45,3 45,1 45,1 45,1 Koulutustasoindeksi 5,8 5,8 5,7 5,8 5,8 5,9 5,9 5,9 Sukupuolijakauma (m/n %) 46/54 47/53 46/54 40/60 40/60 40/60 40/60 40/60 * Vuonna 2007 työtyytyväisyysindeksi valtiolla 3,27 20

24 4. POLIISITOIMI 4.1. Toiminnan painopisteet Strategiset linjaukset ja valmistelun painotukset sekä toiminnan painopisteet 1. Tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi poliisin hallintorakenne uudistetaan ja poliisin henkilöstöresurssit vakioidaan uuden rakenteen tarpeita vastaavaksi. Uudistuksessa siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin, varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa sekä turvataan ruotsinkieliset poliisipalvelut. Vähentämällä tuottamattomia toimipisteitä ja kehittämällä tehokkaampia palvelumuotoja, pienenee rakenteellisten johtamis- ja tukitoimintoihin kuuluva osuus kaikista käytettävissä olevista voimavaroista. Tämä mahdollistaa samanaikaisen peruspalvelujen (esimerkiksi hälytysvalmius ja tavanomainen rikostutkinta) läheisyyden ja erikoispalvelujen (esimerkiksi vaativa rikostutkinta) asiantuntevuuden varmistamisen. Hallintorakenneuudistus ulotetaan koskemaan myös poliisin keskus- ja aluehallintoa. 2. Rakenneuudistushankkeen yhteydessä laaditaan poliisin henkilöstötarpeesta pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, joka mahdollistaa poliisin toiminnan vakiinnuttamisen. Resurssien käyttöön kiinnitetään organisaation kaikilla tasoilla erityistä huomiota muun muassa tulosohjauskäytäntöjä, sisäistä tarkastusta ja muuta seurantaa kehittämällä. Resurssi- ja tulosohjausta kehittämällä toteutetaan tuottavuusohjelman mukaiset toimenpiteet vahvistettujen henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Poliisin resurssijakomalli päivitetään muun muassa rakenneuudistuksen ja kihlakuntahallinnon purkamisesta aiheutuvien muutostarpeiden vuoksi. 3. Toimivaltuussäännöstön uudistaminen. Toimivaltuussäännöksiä tarkennetaan etenkin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, todistajan suojelun ja rikosprosessuaalisen henkilösuojelun näkökulmasta. 4. Aloitetaan poliisin teknisen rikostutkinnan laatua ja puitteita koskeva kehittämistyö. Jatketaan talousrikostutkinnan tehostamistoimia muun muassa laittoman työvoiman käytön ehkäisemiseksi. Jatketaan strategisten tavoitteiden pohjalta tehtävää järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausainerikollisuuden torjuntatoimintaa. Jatketaan väkivaltarikollisuuden torjuntaa, jossa painotetaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa rikollisuutta, sekä puututaan entistä aktiivisemmin rasistisia piirteitä omaavaan rikollisuuteen. 21

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009

HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 Hallinnon tietotekniikkakeskus TULOSSOPIMUS 1 (6) HALLINNON TIETOTEKNIIKKAKESKUS HALTIKIN JA SISÄASIAINMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 SISÄLLYS 1 VALTION v. 2009 TALOUSARVIOESITYKSESSÄ MAINITUT TAVOITEET...2

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Pelastusopiston toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä tulossuunnitelma

Pelastusopiston toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä tulossuunnitelma ~ P STVSOP'STO PeODno/2011/281 Pelastusopiston toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016 sekä tulossuunnitelma 3.10.2011 PELASTUSOPISTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 ML. TULOSSUUNNITELMA 2012

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot

Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot Euroopan unionin sisäasioiden rahastot EU:n rahoitusohjelmakaudelle 2014 2020 on perustettu kaksi sisäasioiden rahastoa. Sisäasioiden EU-rahastot Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos. Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen Vaikuttavuus ja tuloksellisuus hallintaan, Case: Maanmittauslaitos Solitan aamiaisseminaari 25.3.2015 Matti Hyytinen SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Hallinnon järjestelmät johtamisen tukena Vaikuttava

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 344/3.1.1/2008 HÄTÄKESKUSLAITOKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010-2013 JA TULOSSUUNNITELMA 2009 Liite 1b 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDEN TOIMINNALLE... 2 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden

Lisätiedot

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi

LIIKKUVA POLIISI. SKAL viranomaispäivä 13.11.2012. Kari Rantala Liikkuva poliisi LIIKKUVA POLIISI SKAL viranomaispäivä 13.11.2012 Kari Rantala Poliisin hallintorakenteen (Pora III) kehittämistä koskevat linjaukset 1. Poliisihallituksen rakenteiden keventäminen 2. Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö, jonka tehtävänä on vastata: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan. Aluehallintovirastot edistävät keskushallinnon valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden toteutumista sekä alueellista

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki

Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Hallinnon uusi rooli - onko hallinnosta innovaatioiden mahdollistajaksi, entä tuottajaksi? 14.12.2011 Helsinki Byrokratian ikeestä innostavaan yhdessä tekemiseen Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012

SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Sisäasiainministeriö 27.1.2012 id7005076 1 (11) 02.02 SMDno/2011 /1169 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAITOKSEN VÄLINEN TULOSOPIMUS 2012 Postiosoite: PL 26 00023 Valtioneuvosto

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot