Soveltuuko katusovittelun nopean puuttumisen malli Suomeen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Soveltuuko katusovittelun nopean puuttumisen malli Suomeen?"

Transkriptio

1 Soveltuuko katusovittelun nopean puuttumisen malli Suomeen? Uskon, että sovittelutoiminnalla saa nuoren yhteistyöhön, toisin kuin pelkällä rankaisemisella Irma Anneli Nikula Valtiotieteiden lisensiaatti Aseman Lapset ry Helsinki

2 2 SISÄLLYS 1. Johdanto Selvityksen taustaa Selvityksen lähtökohdat Aiempia tutkimuksia Katusovittelun pilotointi Verkostoituminen yhteistyökumppaneiden kanssa Katusovittelu käytännössä Sovittelu eilen ja tänään Selvityksen tavoite ja tutkimusongelmat Tutkimuksen eettiset vaatimukset Tutkimusaineisto ja analyysimenetelmät Aseman Lapset ry:ssä katusovitteluun osallistuneet nuoret Konfliktityöpajatyöskentely pienryhmissä Palaute nuorten konfliktityöpajan ryhmätyöskentelystä Katusovittelu ja sen merkitys eri osapuolille kyselyn tulokset Huoltajien mukana olo ja mielipiteet katusovittelusta Epäiltyjen alle 18-vuotiaiden sovittelun vaikutuksia ja mielipiteitä vahingonkorvauksista Yhteistyökumppaneista järjestyksenvalvojien näkemykset katusovittelusta Poliisin näkemys katusovittelusta Kauppakeskuksen johtajan näkemys katusovittelusta, elinkeinoelämän. näkemys Lastensuojelusosiaalityöntekijän näkemys katusovittelusta Sovitteluohjaajan näkemys katusovittelusta vapaaehtoissovittelijana..48

3 3 8 Yhteenveto tutkimuksesta LÄHTEET. 52 LIITTEET..54 KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO KUVIO 1. Katusovittelun prosessi. 16 KUVIO 2. Katusovitteluhankkeen yhteistyöverkosto TAULUKKO 1. Alle 18-vuotiaiden soviteltavina olleet teot katusovittelussa...29 TAULUKKO 2. Epäiltyjen uusintarikokset katusovittelun jälkeen 29 TAULUKKO 3. Katusovitteluun osallistuneen lapsen / nuoren omat ongelmat. 31 TAULUKKO 4. Alle 18-vuotiaiden soviteltavina olleet teot Sovittelutoimistossa.31 TAULUKKO 5. Epäiltyjen rikokset ennen sovittelua ja sovittelun jälkeen 31

4 4 Soveltuuko katusovittelun nopea puuttumisen malli Suomeen? 1. Johdanto Aseman Lapset ry päätti teettää selvityksen katusovittelutoiminnan vaikuttavuudesta vuosilta Selvityksen aihe on yhteiskunnallisesti kiinnostava, koska kauppakeskuksista on tullut nuorille uusia julkisia tiloja ja huoli nuorista koskettaa monia. Katusovittelu on siirtymässä Norjasta Suomeen. Aseman Lapset ry on ryhtynyt ensimmäisenä kehittämään katusovittelua Suomessa. Sosiaalinen tilaus katusovittelulle syntyi viranomaisten, kansalaisten ja tiedotusvälineiden ilmaisemasta huolesta, koskien nuorten näkyvää ongelma- ja häiriökäyttäytymistä kauppakeskuksissa. Yhteiskunnallisesti on merkittävää, että siihen puututaan heti ja tehdään puitteet toiminnalle. Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka perustehtävänä on edistää nuorten tervettä kasvua ja ehkäistä syrjäytymistä, väkivaltaa, rikollisuutta sekä päihteiden ongelmakäyttöä. Aseman Lapset ry pyrkii kehittämään lasten, nuorten ja perheiden sekä koko yhteiskunnan hyvinvointia. Päätoimintamuotoja ovat Walkers ja Friends. Friends on lapsille ja nuorille suunnattu hyvinvointia tukeva ohjelma. Walkers-toiminnassa kohdataan nuoria kadulla ja kahviloissa. Lisäksi nuoria kohdataan Walkers-Hubu-bussissa, joka toimii liikkuvana Walkerskahvilana pääkaupunkiseudun lähiöissä ja kaupunkialueella (www.asemanlapset.fi) Katusovitteluhanke käynnistettiin vuoden 2013 alussa raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana. Aloituskohteeksi valittiin Helsingin keskustassa sijaitseva Kampin Kauppakeskus, koska nuoret viettävät siellä paljon vapaa-aikaansa. Kampin kauppakeskuksen on usein sanottu olevan Suomen suurin nuorisotalo. Kampin kauppakeskus näkee nuoret hengailijat tulevaisuuden asiakkaina ja toivottaa nuoret tervetulleiksi siinä, missä muutkin potentiaaliset asiakasryhmät. Nuorten vapaaajanvietto julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa ei ole kuitenkaan aina harmitonta. Kyseisessä kauppakeskuksessa tapahtuu nuorten toimesta näpistelyjä, varkauksia, ilkivaltaa ja muunlaista häiriökäyttäytymistä. Huoleen liittyy käsitys siitä, että kyseessä

5 5 olevia nuoria ei kyetä normaalin viranomaistoiminnan työaikojen puitteissa tavoittamaan tai auttamaan. Ilmiö on yleinen muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Brasilian köyhät nuoret kokoontuvat kauppakeskuksiin tanssimaan, flirttailemaan ja tapaamaan kavereita. Tapahtumiin kuuluu myös kännykkävalokuvien ottamista sekä laulamista ja juoksemista liukuportaikoissa. Pian he saavat kannoilleen luotiliiveihin pukeutuneen vartijan, vaikka nuorten tarkoitus on vain tavata uusia ihmisiä ja pitää hauskaa. Jotkut nuoret ovat käyttäneet väenpaljoutta hyväkseen ryöstääkseen ja rikkoakseen. Vandaaleja on kuitenkin vähän. Nuoret eivät halua järjestää juhlia ulkona kadulla, koska siellä on vaarallista, kauppakeskuksissa sen sijaan on heidän mielestään turvallista (Helsingin Sanomat A29). Miksi tämä tapahtuu juuri ostoskeskuksissa? Tämä johtunee siitä, että nuoret elävät keskellä kulutuskulttuuria. He tekevät myös vaateostoksiaan ostoskeskuksissa. Nuoret eivät enää saa mennä Sao Paolon liepeillä sijaitsevaan ostoskeskukseen aamupäivän jälkeen ilman aikuista vuoden 2014 tammikuun alusta lukien (etm.). Turvallisen hengailupaikan asettama pääsykielto tuntuu nuorista tylyltä, koska osa heistä on ostanut kaikki vaatteensa kyseisestä kauppakeskuksesta (Helsingin Sanomat A29). Nykytilanteen ongelmana on Suomessa se, että rikoksia tekevän nuoren tekemisiin ei voida puuttua välittömästi. Katusovittelulla onkin tästä syystä selvästi annettavaa suomalaiseen sovittelukenttään. Sosiaalipäivystyksen nuorisoryhmän Näppäri-toiminta Itä-Helsingissä ja Helsingin rautatieaseman tunnelissa sijainnut Näppärin toimintapiste lakkautettiin vuonna Näppäritoiminta siirtyi virka-aikaan tapahtuvaksi toiminnaksi Kallion virastotaloon. Kun sosiaaliviraston nuorisoryhmänkin toiminta päättyi 2013, niin kolmannen sektorin järjestötoiminnalle avautui sopivasti tehtäväkenttää. Ideana katusovittelussa on paljon samaa kuin Näppäritoiminnassa paitsi, että sitä täydentävät nuorten omat ryhmät, joissa heitä koulutetaan vertaissovittelijoiksi. Näin nuoret ikään kuin oppivat pois rikostenteon polulta. Näppäritoiminnasta ohjattiin nuoria riita- ja rikossovitteluun. Katusovittelutoiminta eroaa myös kouluissa tapahtuvasta vertaissovittelusta, sillä katusovittelussa nuorten ryhmiin haetaan juuri niitä nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä häiriökäyttäytymisen ja huolestuttavan rikosten tekemisen vuoksi. Nuorten ryhmätoiminta katusovittelussa on valtakunnallisestikin ainutlaatuista.

6 6 Restoratiivinen oikeus muodostaa rikosten sovittelun taustateorian. Sovittelu perustuu restoratiivisen eli korjaavan oikeuden arvoihin. Restoratiivisen oikeuden arvojen mukaisesti rikosseuraamuksen tarkoituksena on ensisijaisesti uhrin hyvittäminen, rikoksen tekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimivaksi jäseneksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen. Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen ja rikosseuraamuksen yhteisölliset ja korjaavat käsittelytavat. Teoria rikollisuudesta, konflikteista, ennalta ehkäisystä, sovitteluprosesseista, verkostoista ja paikallisyhteisöstä toisaalta sekä toisaalta näiden toimintojen organisointi ja arviointi muihin kohdistuvia loukkauksia ja/tai lainrikkomuksia tekevän nuorison keskuudessa, muodostavat arvioinnin kehykset. Vaikka sovittelua on tutkittu paljon, niin kirjallisuudesta löytyy vähän aineistoa katusovittelusta. Usein nuorten tekemät rikokset ovat asianomistajarikoksia, joissa osapuolilla on vapaa sopimisen mahdollisuus, ennen virallisen rikosprosessin alkamista. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, että soveltuuko katusovittelun nopean puuttumisen malli Suomeen. Tässä selvityksessä pyritään määrittelemään katusovittelutoiminta, sen toimintaympäristö, keskeiset toimijat ja käsitteet. Määrittelyssä katusovittelu paikannetaan myös sovittelun kenttään ja siihen, miten se eroaa perinteisestä nuorten kanssa tapahtuvasta riita- ja rikosasian sovittelusta tai esimerkiksi koulujen vertaissovittelusta. Selvityksen tarkoituksena on tuoda esille katusovittelutoiminnan merkitystä ja mahdollisuuksia nuorten riskikäyttäytymisen ehkäisyssä. Selvitykseen liittyvän tutkimuksen tavoite on arvioida helsinkiläisten nuorten rikostentekijöiden katusovitteluun osallistumista ja sovittelun vaikutusta rikosten uusimiseen vuotiaiden nuorten osalta. Tietoa kerätään nuorelta ja hänen vanhemmiltaan tarkoitukseen suunnitellulla kyselykaavakkeella. Kyselyn perusteella on tarkoitus saada esille asiakasnäkökulmasta katusovittelutoiminnan vaikutuksia ja nuorten katusovittelukokemuksia. Selvityksessä haastatellaan verkostotyön näkökulmasta katusovitteluun liittyvät toimijat. Etenkin elinkeinoelämän rooli korostuu harvemmin mukana olevana toimijana rikoksentorjunnan toimijaverkostossa. Perspektiiviä

7 7 laajennetaan lomakekyselyin ja haastatteluin yhteistyökumppaneihin ja viranomaisiin, kuten sovittelutoimistoon ja poliisiin sekä lastensuojelun edustajiin. 1.2 Selvityksen taustaa Aseman Lapset ry:n henkilöstöä ja Kampin järjestyksenvalvonnasta Tate Vartinen päättivät matkustaa Norjaan tutustuakseen paikan päällä maan katusovittelutoimintaan. Matka toteutettiin suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston tuella. Helsingin poliisilaitos vastasi kokonaisuudessaan seurueeseen kuuluvan poliisin Anne Terävän matkakustannuksista. Aseman Lapset ry:n tavoitteena oli katusovitteluun tutustumisen lisäksi vertailla saatujen tietojen pohjalta norjalaisen ja suomalaisen sovittelujärjestelmän eroja (Aseman Lapset ry:n matkaraportti 2012). Katusovittelu käynnistyi sovitteluohjaaja Geir Dalen toimesta kokeiluluontoisena hankkeena Oslossa vuosien 1997 ja 1998 vaihteessa. Nuorten välisiin sovittelujuttuihin haluttiin normaalia nopeampi puuttumismalli ja syvempi tapa puuttua konflikteihin. Oslon sovittelutoimistossa havaittiin melko pian, että katusovitteluhankkeessa käytettiin sovittelun periaatteita, mutta katusovittelu olikin kääntynyt yleiseen konfliktien käsittelyyn, kun taas sovittelutoimiston tehtävä oli käsitellä sovittelulain mukaisesti varsinaisia riita- ja rikosasioita. Lisäksi tarvittiin sovittelijoita, jotka olisivat olleet heti valmiita sovitteluun, jolloin sovittelutoimiston ei olisi tarvinnut käyttää muihin työtehtäviin sidottuja sovittelijoita, vaan esimerkiksi eläkkeelle jääneitä vapaaehtoissovittelijoita. Tämän vuoksi vuonna 2005 katsottiin järkevämmäksi siirtää katusovittelu uutena työmallina Punaisen Ristin alaisuuteen, jolla oli vahvempi vapaaehtoistoimijoiden verkosto. Tällä hetkellä Oslon Punaisessa Ristissä hoidetaan monenlaisia toimintoja noin 2300 vapaaehtoisten voimin. Noin 50 henkilöä koordinoi vapaaehtoistyötä Oslon paikallis-toimistossa. Oslon Punainen Risti on vapaaehtoisten jäsentensä ohjaama organisaatio ja yksi Norjan Punaisen Ristin 19 alueorganisaatiosta. Humanitaarinen työ perustuu vapaaehtoisuuteen (Aseman Lapset ry:n matkaraportti 2012). Katusovittelumalli on Norjassa nykyisellään laajasti käytössä, mutta kuitenkin erillisenä toimintona riita- ja rikossovittelusta. Katusovittelu on Norjan valtion pitkän tähtäimen rikoksentorjunnan toimintasuunnitelmassa mukana yhtenä keinona puuttua

8 8 ennaltaehkäisevästi nuoren konflikteihin. Nykyään Oslon sovittelutoimisto käyttää katusovittelun työmallia sovittelusta juurensa saaneena erillisenä työmuotona (emt). Sovittelua on tutkittu paljon niin kansainvälisesti kuin suomalaisittainkin, ja sen on havaittu toimivan parhaiten rikoksia ennalta ehkäisevänä niiden nuorten kohdalla, joilla ei ole vielä huomattavaa rikoshistoriaa. Samalla sovittelun merkittäväksi eduksi on nostettu nuoren oma vastuunotto tapahtuneesta ja korostettu sitä, että prosessi on sitä ennaltaehkäisevämpää, mitä varhaisemmin soviteltava tapaus päästään käsittelemään (Eskelinen 2010, Nikula 2012). 1.3 Selvityksen lähtökohdat Helsingissä nuoret ovat ottaneet olemisen tilaksi helposti saavutettavan Kampin kauppakeskuksen. Nuorten hengailu liittyy erityisesti näihin tiloihin. Hengailulla tarkoitetaan nuorten sosiaalista yhdessäoloa ilman suunnitelmallista tekemistä ja nuorten tapaa ottaa tila haltuun olemalla (Pyyry 2005; Mäntykoski 2008). Kampin kauppakeskuksen yhteyteen on rakennettu metro- ja linja-autoasema. Päivittäin kauppakeskuksen läpi kulkee noin työssäkävijää ja matkustajaa. Viikonloppuisin myös nuorta kulkee Kampin kautta metroon ja linja-autoille. Osa nuorista suorittaa ostoksia kauppakeskuksessa, ja osa jää sinne hengailemaan. Kauppakeskuksessa nuoria arvioidaan viehättävän mahdollisuus omaehtoiseen tekemiseen ilman aikuisten asettamia vaatimuksia. Mistä vapaa-aikaansa Kampissa viettävien nuorten ryhmä koostuu? Salla Malin on tutkinut opinnäytetyötään varten syksyllä 2011 nuorten hengailua Kampin kauppakeskuksessa. Hänen empiiriset havaintonsa osoittavat, että tytöt muodostavat enemmistön kauppakeskuksessa hengailijoista (Malin 2012, 37). Tyttöjen runsaus hengailijoina korostuu myös Sirpa Tanin (2011) tekemässä tutkimuksessa, jossa hän haastatteli Kampissa hengailevia nuoria teemahaastattelumenetelmää ja valokuvia hyödyntäen. Hänen tutkimukseensa osallistui yhdeksän tyttöä ja kuusi poikaa. Kampin alueella nuorten hengailuilmiöön perehtynyt Tani (2011) toteaa nuoria haastateltuaan, että tärkein syy kauppakeskuksessa hengailemiseen on kavereiden tapaaminen ja vapaa-ajan viettäminen yhdessä. Lisäksi jotkut nuoret toivat esiin, että

9 9 hengailu nähdään vaihtoehtona kotona olemiselle ja tietokoneen ääressä istumiselle. Ilmiönä hengailun tärkein ydin on vapaa-ajan viettäminen ilman etukäteen tehtyä suunnitelmaa. Kampin kauppakeskuksessa ja sen läheisyydessä törmätään useasti nuorten tekemiin rikoksiin, jotka liittyvät ilkivaltaan, lievään ja törkeään henkiseen ja /tai fyysiseen pahoinpitelyyn, häirintään, rikkomiseen, kunnianloukkaukseen, laittomaan uhkaukseen, vahingontekoon, lievään petokseen ja huumausaineen käyttörikokseen. Poliisin antamien yksittäisten huomautusten ja rikesakkorangaistusten merkitys jää usein kuitenkin kovin vähäiseksi. Poliisin poistuttua paikalta nuorten oireilu jatkuu usein samanlaisena ja aiheuttaa lisää työtä vartijalle ja poliisille. Nuoret näpistelijät ja vahingontekijät tarvitsevat uudenlaisen intervention. Katusovittelulla pyritään puuttumaan asiaan jo heti rikostapahtuman jälkeen. Ero rikos- ja riita- asioiden sovitteluun onkin siinä, että katusovittelussa korostuu asioiden välitön käsitteleminen. Koulusovitteluun verrattaessa katusovittelulla pyritään tavoittamaan ensikertalaisia rikoksesta kiinnijääneitä nuoria ja myös syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joilla on tilillään jo useita rikoksia. Katusovittelumallin avulla päästään jo olemassa olevan perinteisen sovittelun lisäksi puuttumaan rikoksiin heti tuoreeltaan katutasolla. Esimerkiksi kiusaamistapauksissa pitäisi nuorten kannalta puuttua tilanteisiin heti, koska kiusaamiseen liittyvä uusiutuva luonne ja vaikutukset pitää saada heti katkaistua (Aseman Lapset ry, Johanna Seppälä 2011). Varhaisen ja nopean puuttumisen käsitteet liittyvät olennaisesti alle 15-vuotiaisiin liittyviin väliintuloihin. Mahkosen (2003, 209) mukaan näillä varhaisen ja nopean puuttumisen käsitteillä voidaan tarkoittaa lapsen kehityskaarta ajatellen eri asioita. Varhaisen puuttumisen Mahkonen kytkee ennalta ehkäisyyn ja lapsuudenvaiheeseen ja kohdistaa sen etupäässä niihin lapsiin, jotka eivät ole vielä rikosoikeudellisesti vastuunalaisia. Sovittelu interventiona on ollut Suomessa mahdollista poikkeustapauksissa jo hyvin nuoren, jopa reippaasti alle kymmenvuotiaan lapsen osalta. Hyvin nuoren lapsen tekemisiin voidaan siis puuttua, mikäli sovitteluun ohjaaminen toimii viranomaisten kesken.

10 10 2. Aiempia tutkimuksia Kansallisissa ja kansainvälisissä kirjallisuuslähteissä on käsitelty melko vähän erityisesti katusovittelua. Dokumentteja löytyy lähinnä suurkokousten käytöstä nuoriso-oikeuden alueella. Vuonna 1997 Oslossa käynnistyi projekti Konfliktit ongelmasta vuoropuheluun ja vastuuseen. Geir Dale valittiin toteuttamaan osaa projektista, ja hän toi vähitellen mukaan projektiin katusovittelun lisäksi muitakin menettelyjä. Projektin perustana olevista dokumenteista havaitsee, että on olemassa joukko erilaisia malleja jotka ovat lähtöisin Saksasta, Uudesta Seelannista, Australiasta, USA:sta ja Norjasta. Kansainvälisesti löytyy joukko kokemuksia, julkaisuja ja muuta kirjallisuutta katusovittelun perustana olevasta restoratiivisesta oikeudesta. Sovittelu ihmisten kesken paikallistasolla ja lähiyhteisössä alkaa siis todella vaikuttaa erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin kaukana oikeudenkäytön ulkopuolella sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mistä em. projekti on esimerkkinä (Hydle 2007, 20-21). Geir Dale (2006) on kuvannut tutkimuksessaan konfliktityöskentelyä nuorten kanssa. Työskentely rikoksesta kiinni jääneiden nuorten kanssa jatkuu katusovittelun jälkeen pienryhmissä, mikä ehkäisee nuoria tekemästä uusia rikoksia. Pienryhmissä nuori oppii tekemään suunnitelmia omista päämääristään, esimerkiksi sitoutumaan koulunkäyntiin. Norjassa katusovittelumalli on jo käytössä seitsemässä kaupungissa, ja onnistumisten myötä sen käyttöalue laajenee entisestään. Norjan katusovittelua koordinoi Punainen Risti yhteistyössä paikallisten järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden kanssa. Mallin kehittäminen ja testaus suoritettiin Oslon sovittelutoimiston alaisuudessa. Yksityiset yritykset järjestävät katusovittelun koulutusta työntekijöilleen. Konflikteja voi ilmetä missä tahansa toimintaympäristössä. Tämän vuoksi katusovittelua toteutetaan esimerkiksi moskeijoissa, kauppakeskuksissa ja nuorisotiloissa. Toiminta on moniammatillista yhteistyötä, joka mahdollistaa verkoston yhteistyöllä ainutlaatuisen mahdollisuuden muutokseen ja sovinnontekoon (Aseman Lapset ry, 2012). Ennen kuin tehtiin päätös katusovittelun jatkamisesta ja laajentamisesta Norjassa, päätettiin sen evaluoinnista NOVA-tutkimuskeskuksessa, joka vastaa suomalaista Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) (emt. 2013).

11 11 Ida Hydle (2007) on arvioinut tutkimuksessaan Oslon katusovittelu-projektia. Kysymyksenasettelu ja painopiste on suunnattu tässä arvioinnissa erityisen katusovitteluprojektin vaikutuksien ja tehoamisen kuvauksiin sekä arviointeihin. Keihin projekti kohdistui ja millä tavalla? Projektin tuli kohdistua ennen kaikkea iältään 13 ja 25 välillä oleviin nuoriin henkilöihin, jotka olivat joutuneet mukaan konflikteihin. Oli erityisen tärkeää saada mukaan ympäristöjä, joissa esiintyi vakavia konflikteja. Usein nuoret, jotka olivat syrjäytyneet eivätkä olleet hakeutuneet auttavan tahon toimenpiteisiin, tarvitsivat katusovittelun työntekijöitä eniten (Hydle 2007, ) Esimerkit edellä osoittavat, kuinka projekti kääntyi eri nuorisoryhmien puoleen. Tavoite oli saavuttaa haavoittuvia nuorison riskiryhmiä laaja-alaisesti ja antaa näille uutta ja olennaista sekä tärkeää osaamista. Noin 200 tällaisten nuorisoryhmien edustajaa oli osallistunut kokonaisuudessaan tai osittain konfliktityöpajoihin, ja noin 30 neuvojanuorta (17-20 vuotta), 42 aikuisneuvojaa ja 14 suurkokousten organisoijaa oli koulutettu. Konfliktineuvostojen puitteissa tapahtuvassa koulutuksessa oli tarkoitus hyödyntää paremman elämän luomista niille, jotka olivat pudonneet vakiintuneiden yhteiskuntanormien ulkopuolelle ja elivät väkivallan, rikollisuuden ja päihteiden leimaamaa elämää (Hydle 2007, 44-48). Hydlen (2007, 37) mielestä koulu- ja katusovittelu ovat jokseenkin sama asia. Katusovittelu menee ehkä syvemmälle. Parissa vuodessa siitä on tullut oikein suosittua. Nuorten on helpompi ymmärtää toisia nuoria. Ennen kuin saat kauniita kukkia, kylvät ensin siemenen, ihmisen täytyy tiedostaa muutos. Seuraavat kysymykset ja vastausesimerkit on poimittu Norjan Punaisen Ristin nuorten konfliktityöpajan toisesta valmiiksi koulutetusta katusovitteluryhmästä. Ryhmään kuului 6 tyttöä ja 5 poikaa, iältään vuotta. Nuoret vastasivat kolmeen kysymykseen osallistuttuaan 9 viikon aikana kerran viikossa noin 4 tunnin koulutukseen. Kuinka olet kokenut konfliktityöpajan? - hyödyllinen kokemus, opin näkemään asioita eri näkökulmasta ja ratkaisemaan konflikteja rauhalliseen tapaan, sosiaalinen, jännittävä ja mukava osa elämää - sosiaalinen, opettavainen, jännittävä, kiinnostusta herättävä ja hauska - tuollaiseen konfliktityöpajaan oli hyvä saada osallistua, hyvin opettavainen ja hauska

12 12 - oikein hyvä, mukavampi kuin luulin - hauska ja hyvin opettava - opin paljon, hyvin mielenkiintoinen ja jännittävä - hyvä - oikein hyvä, kaikki meni niin hyvin kuin mahdollista - hauska tapa oppia jotakin hyödyllistä, aika jännittävä - hyvin mielenkiintoinen ja jännittävä, opin aika paljon - oikein hyvä, on auttanut minua valtavasti arkielämässä Mitä olet oppinut osallistumisestasi konfliktityöpajaan? - olen oppinut kontrolloimaan tunteitani, kontrolloimaan vihaa, reagoimaan eri tavoin, ei pahastumaan kaikesta eikä käyttämään kirahvikieltä/korvia - kuinka konflikteja ratkaistaan, erilaisia (parempia) toimintatapoja. Yhteistyö, konfliktinratkaisu vihanhallinta/tunteet! - kuinka ratkaistaan arkielämän konflikteja - olen aina tiennyt että konflikteja voidaan ratkaista muullakin tavalla kuin tappelemalla, mutta kurssi opetti lisää näitä tapoja - olla positiivinen ja käsitellä konflikteja - käsitellä ongelmia, keskustella rauhallisesti asianomaisen kanssa, tehdä yhteistyötä, ratkaista ongelmia, kontrolloida vihaa ja tunteita - oppinut paljon, ja oli hauskaa olla siellä! - oppinut uusia leikkejä, tavannut uusia ystäviä ja uusia oppimismenetelmiä - oppinut aika paljon, kuten kuinka ratkaista konflikti, nähdä konflikti eri näkökulmista ja paljon muuta - oppinut että konflikteja voidaan ratkaista muutenkin kuin tappelemalla, olen myös oppinut, että kukaan ei saa leikkiä tunteillani Kuinka olet käyttänyt oppimaasi arkielämässä ja mihin käytät sitä tulevaisuudessa? - olen käyttänyt sitä erilaisissa tilanteissa, kuten työssä sekä ystävien ja perheen kesken - olen ollut tilanteissa, joissa on ollut käyttöä kirahvikielileikillä, jota harjoiteltiin. Sitä ajattelee toisella tavalla ja voi reagoida lievemmällä tavalla. - olen käyttänyt oppimaani sovittelemalla osapuolten välillä. Sitä voi käyttää myös muualla, kuten töissä, koulussa jne. - en ole käyttänyt erityisen paljon, mutta olen kuitenkin käyttänyt jotakin koulussa oppimaani - en ole käyttänyt paljon, mutta yritän käyttää - olen saanut käyttää kun olen myrtynyt/ärsytetty, mutta muuten en, varmaan tulee myös käytettyä arkielämässä - ei ole ollut tarvetta käyttää, en halua sekaantua konflikteihin, koska en ole innostunut riitelystä - kurssi ei ole muuttanut minua paljonkaan, minulla ei ole tapana ajatella oppimaani, mutta kaikki tieto on tallessa päässäni, luulen niin - konfliktityöpajan jälkeen olen nähnyt toisella tavalla ne konfliktit, joihin olen joutunut, olen yrittänyt käyttää läpikäymiemme harjoitusten antia, olen tosiaan onnistunut ratkaisemaan joitakin konflikteja - olen ratkaissut yhden tai kaksi konfliktia, olen myös käyttänyt kirahvi- ja susikieltä, tulen käyttämään näitä juttuja tulevaisuudessakin*

13 13 voi itse pysäyttää konflikteja puhumalla molempien osapuolten kanssa, niin että kenellekään ei synny vahinkoa * kirahvi- ja shakaalikielenkäytöstä selitetään, että näitä termejä käytetään vertauskuvallisesti sovittelevasta ja toisaalta ärsyttävästä kielenkäytöstä (Hydle 2007, 41-47). Nuoret saivat apua, jotta he kykenisivät pelkästään sietämään toista ja keskustelemaan yhdessä, osoittamaan kunnioitusta. He kehittivät ja rakensivat suhteita käytännön harjoituksin ja leikein. Keskusteluissa kävi usein ilmi, että niitä valmiuksia, jotka kehittyivät katusovitteluprojektissa, suurkokouksissa, katusovitteluyksiköissä ja konfliktityöpajoissa, ei hyödynnetty riittävän nopeasti (Hydle 2007, 57). Kukaan ei ole ilmaissut, että Norjan katusovitteluprojekti olisi turha tai voitaisiin korvata muulla olemassa olevalla hankkeella. Projektin nykyinen asema voidaan mitata monin tavoin: osallistujien lukumäärällä, kaupunginosien ja muiden organisaatioiden lukumäärällä tai asioiden käsittelyyn osallistuneiden lukumäärällä. Projekti oli jo osoittanut, kuinka voi syntyä hedelmällisiä ja joustavia liittymäkohtia koulusovitteluja katusovittelutoiminnan välille. Remfeldt väittää, että kaikki tarjolla oleva vahvistaa lapsia ja heidän kasvuedellytyksiään: Katusovittelu seisoo omilla jaloillaan omana ja yhteen koottuna menetelmänä kohdata nuoriso. Rikollisuutta ennalta ehkäisevä työ perustuu tietoon informaatioon ja kokemuksiin (Hydle 2007, 60). Katusovitteluprojektin lapsia ja nuoria ei siis tarkastella avuntarvitsijoina, rikollisina tai vajaakykyisinä. Myöskään niitä jengejä, jotka he ovat muodostaneet tai joihin liittyneet, ei pidetä ongelmina sinänsä. Ongelmat määräytyvät harjoitetun toiminnan kautta, ei siis lasten, nuorten tai itse jengin. Järkevän toiminnan harjoittamisessa, joko yksilönä tai jengissä, tarvitaan työkaluja ymmärtämiseen ja asioiden käsittelyyn. Työkalut pitää myös sovittaa tilanteeseen. Katusovitteluprojektissa oli käytetty erilaisia työmenetelmiä konfliktineuvostotyöstä ja - kokemuksista sekä erilaisia tapoja kutsua nuoria osanottajia mukaan. Taitoa vaati myös nuorten motivointi, tiedon välittäminen ja erilaisten valmiuksien harjoittelu nuorten kanssa. Oli löydettävä oikea tapa kouluttaa nuoria erityiseen ja tavoiteltuun pätevyyteen (Hydle 2007, 64). Hydle haluaisi myös suositella katusovitteluprojektin jatkuvaa seurantaa, jotta saataisiin selville, mitä mahdollisia pysyviä vaikutuksia projektilla oli kohteena oleviin

14 14 haavoittuviin Oslon nuorisoryhmiin. Tämä on tärkeä lähivuosien haaste. Katusovitteluun osallistuneesta nuorisoryhmästä pitäisi tehdä jälkiseurantaa, jotta he voisivat kertoa omin sanoin mitä katusovitteluprojekti on merkinnyt heille, ja kuinka he mahdollisesti voivat hyötyä siitä myöhemmässä elämässään. Tätä varten oli kehitteillä menetelmä toisessa Konfliktineuvoston projektissa Agderissa, ja siihen liittyen työryhmä teki yhden matkan Tanskaan katusovitteluryhmän kanssa. Katusovitteluyksiköiden toimintaa voitaisiin Hydlen mukaan myös seurata ajan kuluessa suoritelukumääräisesti, jotta nähtäisiin kehitys ajan kuluessa ja mukana olleiden nuorten lukumääriä. Vuoden kuluttua voitaisiin alkaa arvioimaan mahdollisia ongelmia ehkäiseviä vaikutuksia (Hydle 2007, ) 3 Katusovittelun pilotointi Aseman Lapset ry:ssä katusovitteluhankeen yhtenä tavoitteena oli soveltaa Norjassa ja Tanskassa toteutettua katusovittelumallia Suomessa ja käyttää sitä toiminta- alueilla. Katusovittelu on Suomessa vielä kehitteillä oleva täysin uusi nopean reagoinnin malli, jonka pilotointi alkoi keväällä 2013 Kampin kauppakeskuksessa. Katusovittelu oli osa Aseman Lapset ry:n Walkers-Hubu-bussiprojektia ( ), joka on Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) tukema kehittämishanke, jolla pyritään yhteistyössä jo olemassa olevien palvelurakenteiden kanssa vaikuttamaan nuorten paikallisesti aiheuttamiin ilmiöihin. Työmuotona katusovittelu jatkuu edelleen vuonna 2014, ja siitä vastaa hankepäällikkö Heikki Turkka. Katusovittelu sisältyy joukkoon seuraavia toimialueita: Friends, Walkers- Hububussi ja Löytävä-nuorisotyö (Aseman Lapset ry 2013). Katusovittelun kehittämisaikataulu luotiin syksyllä 2011, jolloin katusovittelun mallia oli tarkoitus pilotoida sovittelevan työotteen käyttöönotolla Walkers-Hububussin toiminta- alueilla. Katusovittelun kehittämisaikataulu oli kuitenkin liian kunnianhimoinen, ja huomattiin, että kolmen kuukauden aikajakso on liian lyhyt

15 15 yhteistyöverkoston rakentamiseen. Koska Aseman Lapset ry:n Walkers-talo on tehnyt pitkään yhteistyötä Kampin kauppakeskuksen kanssa, katsottiin kauppakeskuksen olevan soveltuvin paikka pilotoida katusovittelua. Tätä on edesauttanut kauppakeskuksen johdon erittäin positiivinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen nuorten kanssa tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n eri toimintojen kautta. Pilotointi keskitettiin siis Kamppiin, koska sinne oli luotu pysyvät yhteistyöverkostot. Katusovittelulla pyritään puuttumaan alaikäisten tekemiin lieviin asianomistajarikoksiin sekä vahingontekoihin (ilkivaltaan) aluksi pilottihankeen toimintaympäristössä Kampin kauppakeskuksen alueella. Kampin kauppakeskuksessa on 440 valvontakameraa yleisen järjestyksen valvonnan vuoksi. Mikäli valvontakameroiden kautta huomataan ilkivaltaa tai rikosepäily, niin järjestyksenvalvojat saapuvat välittömästi paikalle ja juttelevat nuorten kanssa tapahtuneesta. Järjestyksenvalvojat ottavat yhteyttä Aseman Lapset ry:n katusovittelutiimin päivystäjään, joka saapuvat myös välittömästi tapahtumapaikalle. Reetta Lepola (2013, 17) on todennut, että katusovittelun työntekijät tuovat tilanteeseen nuorten kannalta positiivisempaa virettä, sillä he ovat nuorisotyön ja nuorten kohtaamisen ammattilaisia, kun taas järjestyksenvalvojat lähestyvät nuoria turvallisuuspuolen näkökulmasta. Nuorten kanssa keskustellaan tapahtumien kulusta ja heidän henkilötietonsa varmistetaan, lisäksi valvontakamerasta saadaan tarvittaessa tallenne, josta nuori voi tunnistaa itsensä.

16 16 Kuvio 1. Katusovittelun prosessi Verkoston tietoon tulee konflikti Yhteys osapuoliin mahdollisuuksien mukaan Tapahtuneen selvittely osapuolien kanssa Lievissä konflikteissa asia käsitellään katusovittelussa perustuen nuorten suulliseen sovintoon Virallisen syytteenalaisissa rikoksissa yhteys poliisiin ja tieto tapahtuneesta katusovittelusta Sovittelusopimusta edellyttävissä jutuissa osapuolten suostumuksella ohjaus katusovitteluneuvotteluun Sovitteluprosessi alkaa Aseman Lapset ry:n vastuulla on sovittelutapaamisten järjestäminen ja jatkossa myös työskentely nuorten kanssa ryhmässä. Aseman Lapset ry:n koulutetut sovittelijat ovat nopeasti paikalla ja auttavat nuorta selvittämään konfliktitilanteen vartijan ja poliisin kanssa. Tämän jälkeen alkaa työskentely perheen kanssa. Nuoren huoltajille soitetaan ja heille kerrotaan nuoren läsnä ollessa, mitä nuori on tehnyt. Huoltajia informoidaan katusovittelusta ja heidän kanssaan keskustellaan katusovittelun mahdollisuudesta tapauksien käsittelyssä. Yleensä sovitaan yhteinen sovitteluneuvotteluaika noin viikon sisään. Kampin kauppakeskuksesta löytyy sovittelutapahtumaan aina joustoa. Kauppakeskuksen johtaja tai järjestyksenvalvojien esimies saapuvat vuorotellen sovitteluneuvotteluun asianomistajina. Poikkeustapauksissa voidaan rikosepäilyt sopia jo paikan päällä tuoreeltaan. Aloitettu sovitteluprosessi viedään yleensä loppuun eli sopimukseen saakka, ja asianomistajat saavat sovitun korvauksen, joka yleensä on työkorvaus ja anteeksipyyntö.

17 17 Mikäli nuori ja hänen huoltajansa suostuvat katusovitteluun, niin asia ei välttämättä etene poliisitutkintaan. Rikosepäily ja sovittelu ilmoitetaan kuitenkin lastensuojeluviranomaisille On myös rikosepäilyjä, joista on ilmoitettava poliisille, vaikka asia voitaisiin muuten hoitaa sovittelulla. Vaihtoehtoisesti poliisi voi ottaa nuoren kiinni tapahtumapaikalta ja luovuttaa hänet Aseman Lapset ry:n katusovittelutiimille asian käsittelyä varten. 3.1 Verkostoituminen yhteistyökumppaneiden kanssa Verkostoituminen on Aseman Lapset ry:n toiminnassa itsestään selvyys. Etenkin oireilevien nuorten kanssa työskentelyssä on jo vuosia tiedostettu verkostotyön tärkeys. Haasteena voi kuitenkin olla eri hallintokuntien väliset näkymättömät rajat ja erilaiset työkulttuurit, ja työ on saattanut jäädä tapaamistasolle palavereihin, toteaa Mikko Riiheläinen (2012) Aseman Lapset ry:stä. Verkostotyö yhdistää usean alan toimijoita ja tarjoaa yhteisiä konkreettisen tekemisen ja osaamisen jakamisen mahdollisuuksia. Esimerkiksi useat toimijat paneutuvat yhdessä yhteisen asiakasnuoren asioihin. Yhteistyö on myös oivallinen tapa huolestuttavassa kierteessä olevan nuoren tavoittamiseen ja tämän tilanteeseen puuttumiseen. Se on oivallinen tapa toistuvaa häiriöitä aiheuttavien nuorten kohtaamiseen ja tilanteen rauhoittamiseen. Kuvio 2. Katusovitteluhankkeen yhteistyöverkosto Katusovitteluhankkeen yhteistyöverkosto Nuorisotoimi Sosiaalityö ja psykiatrinen sh poliisilaitoksella Aseman Lapset ry Alueen asukkaat ja muut toimijat Jalkautuvan työn verkosto

18 18 Yhteistyö eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä on erittäin tärkeää katusovittelun mahdollistamisessa yleensäkin. Aseman Lapset ry:n palavereihin kutsuttiin edustajia sovittelutoiminnasta, nuorisotoiminnasta, Kampin järjestyksen valvonnasta, poliisista, sosiaalipäivystyksestä, seurakunnasta ja Kampin kauppakeskuksen johtaja. Lisäksi yhteistyöhön kutsuttiin kaikki alueella toimivat jalkautuvat työryhmät. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja oikeusministeriötä (OM) informoitiin koko ajan palavereista. Katusovitteluhankkeen pilotointivaiheessa vuoden 2013 alusta alkaen mukana olivat Kampin kauppakeskuksen johtaja Heli Vainio ja järjestyksenvalvojien esimies Tate Vartinen. Verkostotyön tavoitteena on nuorten hyvinvointi ja monialainen yhteistyö. Kamppi oli ollut pääsiäisen 2013 tapahtumien johdosta koko pääsiäisen jälkeisen viikon otsikoissa, ja uutisesta herännyt keskustelu nuorten ajanvietosta kauppakeskuksissa kiinnosti myös nuoria. Sosiaalisessa mediassa nuorten keskuudessa oli levinnyt kutsu kokoontua Narinkkatorille lauantaina rauhalliseen mielenilmaukseen. Tapahtumalla nuoret halusivat osoittaa osaavansa pitää hauskaa aivan asiallisesti. Tapahtumaan oli kutsuttu yli tuhat nuorta. Helsingin poliisin käsitys tapahtumasta oli, että nuorilla oli tavoitteena asiallinen ja rauhallinen tapahtuma. Helsingin poliisilaitokselta komisario muistutti, että nuorilla on aikuisten kanssa tasavertainen oikeus viettää aikaansa julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa muut tilojen käyttäjät huomioiden (Aseman Lapset ry, Johanna Seppälä). Kampin alueen toimijat olivat kokoustaneet edellisen viikon aikana useasti, ja Aseman Lapset ry käynnisti kampanjan, jolla haluttiin herättää aikuiset huomaamaan Kampin tapahtumat. Turvallisen tapahtuman takaamiseksi vahvistettiin lauantaille myös aikuisten läsnäoloa alueella. Aseman Lapset ry:n toiminnanjohtaja Johanna Seppälä aloitti verkostoitumisen kutsumalla koolle Narinkkatorille Kampissa jalkautuvia Aseman Lapset ry:n työntekijöitä, Walkers-vapaaehtoistyöntekijöitä, Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen työntekijöitä, Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyöntekijöitä, Saapas vapaaehtoiset ja poliisin. Tarkoituksena oli aikuisten läsnäololla ennalta ehkäistä mahdollisia ylilyöntejä. Mukaan toivottiin myös Kampin alueella aikaansa viettävien nuorten vanhempia. Paikalle saapui kaikista ryhmistä yhtensä yli 40 vapaaehtoista. Aikuisten tulee osoittaa lämpöä ja kiinnostusta lastensa arkeen ja vapaa-ajan viettämiseen. Aikuisten täytyy asettaa rajat ei-hyväksyttävälle käyttäytymiselle. Rajojen ylittämisestä

19 19 tulee seurata ei-fyysisiä, oikeudenmukaisia ja negatiivisia reaktioita, mikäli se on tarpeen. Tavoitteena on kehittää humaani ja huolehtiva aikuisrooli, joka perustuu positiiviseen kiinnostukseen ja selviin arvoihin, joiden rikkomista ei hyväksytä (vrt. Hydle 2007). Uuden kontrollikulttuurin reaktioherkkyys on alhainen, koska pientenkin normirikkomusten uskotaan ilman välitöntä ja riittävän voimakasta reagointia johtavan suurempiin ns. Särjetyt ikkunat (vrt. Korander 2002 ja 2014, Wilson & Kelling 1982). Yhteiskunnalliset kysymykset muuntuvat julkisen tilan tehokkaaksi riskienhallinnaksi, jossa poliisin, vartioliikkeiden ja puolustusvoimien tapaisilla toimijoilla on keskeinen asema (Harrikari, 2008, 214). Jalkautuvan työn verkosto koostuu useasta eri toimijasta. Jalkautuvassa työssä on tehokasta ja turvallista toimintaa moniammatillisen tiimin ympäröimänä. Aseman Lapset ry:n 2013 toimintakertomuksessa kerrotaan, että jalkautumisella on tärkeä lisäarvo ennaltaehkäisevässä työssä, lisäksi se vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten järjestyksenvalvonnan, poliisin, lähityön (sosiaalityö) ja nuorisoasiainkeskuksen välillä. Jalkautumistyö on saanut lisäresursseja Helsingin seurakunnan erityisnuorisotyöstä (SAAPAS), lähityöstä (sosiaalityö), poliisista, Kampin järjestyksenvalvojilta sekä muissa kunnissa työskenteleviltä nuoriso-ohjaajilta. Katusovittelupäivystäjät jalkautuvat Kampin kauppakeskuksessa työvuoronsa aikana Jalkautuva työmuoto tuo kauppakeskuksiin lisää turvallisia aikuisia tarjoten mahdollisuuden moniammatilliseen yhteistyöhön haastavissa tilanteissa. Ammattiauttajien kasvatuksellinen tuki on nähty tärkeänä kauppakeskuksissa. Uuden työmuodon vaikutuksesta on tehty lisääntyvässä määrin lastensuojeluilmoituksia ja nuorten vanhempiin on oltu yhteydessä puhelimitse jopa kymmeniä kertoja (Aseman Lapset ry, 2013). Lepola (2013, 22-23) on todennut, että jalkautuvalle työryhmälle näyttäisi olevan suuri tarve, kun nuoret kokoontuvat runsaslukuisina kauppakeskuksiin. Kokoontumisesta saattaa aiheutua erilaisia ongelmia; se voi karkottaa vanhempia asiakkaita pois, sillä he vierastavat suurta nuorisojoukkoa sisäänkäynnin edustalla, lisäksi voi syntyä erilaisia nuorten keskinäisiä nahinoita ja konflikteja, joita selvittämään ja ehkäisemään tarvitaan nuorisotyön

20 20 ammattilaisia. Jalkautuvassa työssä lastensuojelullinen näkökulma on vahvasti läsnä. Etenkin viikonloppuina ja koulun loma-aikojen lähestyessä saatetaan kohdata päihtyneitä nuoria, jotka voivat herättää ammattilaisissa huolta. Lisäksi ilkivaltaa tekevän nuoren käyttäytymistaustoja on hyvä selvittää hiukan tarkemmin, jotta tiedetään tarvitaanko myös perheessä apua ja tukea. Jalkautuvassa työssä on paljon yhtenäisiä piirteitä myös etsivästä työstä. Myös etsivässä työssä työntekijät hakeutuvat kohderyhmänsä toiminta- tai elinympäristöön, tässä yhteydessä nuorten pariin kauppakeskukseen ja sen ympäristöön. Tarja Juvosen (2009) mukaan etsivän työn keskeinen toimintaperiaate on avun tarjoaminen nuorille ilman, että sitä täytyy hakea palvelujärjestelmästä. Nuorten kynnys avun hakemiseen ammattiauttajilta on todettu käytännössä ja osoitettu tutkimuksissakin sangen korkeaksi (Nygvist 1994, 166). 3.2 Katusovittelu käytännössä Katusovitteluun osallistuvat rikoksista kiinni jääneet nuoret sekä heidän huoltajansa. Lisäksi sovitteluun osallistuu vahingonkärsijä eli asianomistaja. Kaksi koulutettua sovittelijaa vievät läpi sovitteluneuvottelun. Rikoksesta epäilylle ja asianomistajalle järjestetään mahdollisuus kohdata toisensa puolueettoman sovittelijan välityksellä luottamuksellisesti ja käsitellä rikosta ja siitä aiheutuneita aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelun toteuttaminen edellyttää vapaaehtoisuutta. Kaikki sovitteluun osallistuvien, myös alaikäisten lasten vanhempien, on henkilökohtaisesti annettava suostumuksensa sovitteluun. Ennen suostumuksen tiedustelemista on kullekin osapuolelle selvitettävä hänen sovitteluun liittyvät oikeutensa ja asema sovittelussa. Osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumuksensa milloin tahansa sovittelun aikana, jolloin sovittelu on keskeytettävä (Iivari 2007, 45). Sovittelija kertoo, miksi ollaan koolla ja pyytää rikoksesta epäiltyjä nuoria kertomaan oman näkemyksensä tapahtuneesta. Tämän jälkeen asianomistaja kertoo myös näkemyksenä tapahtumien kulusta ja siitä, millaista vahingonkorvausta hän vaatii tapahtuneesta. Nuori saa mahdollisuuden vaikuttaa teoistaan koituviin seuraamuksiin.

21 21 Sovittelussa nuori saa tukea ja mahdollisuuden tulla kuulluksi. Nuori voi esittää pahoittelunsa ja kertoa millaisiin korvauksiin hän mahdollisesti kykenee. Keskustelun tulee olla kasvattava ja molempia osapuolia kunnioittava. Sovitteluneuvottelusta kirjoitetaan lopuksi sovittelusopimus. Sovittelusopimuksessa nuori sitoutuu Aseman Lapset ry:n järjestämään konfliktipajatyöskentelyyn, mikäli sovittelijoiden mielestä nuori hyötyisi siitä. Se on kasvatuksellinen jatkumo ja antaa nuorelle mahdollisuuden poisoppimiseen rikosten polulta. Mikäli nuori ei hyväksy sopimukseen kuuluvaa osiota, niin sopimus raukeaa, ja tapaus siirtyy edelleen poliisin tutkintaan. Voidaan päätyä myös siihen, ettei nuori tarvitse jatkotyöskentelyä, vaan hän selviää ensimmäisestä töppäilystään vanhempiensa kasvatuksen tuella. Myös nuoren ikä saattaa vaikuttaa pienryhmätyöskentelyyn osallistumiseen. Vanhemmat saavat osallistua yhteiseen keskusteluun sovitteluneuvottelun lopuksi, pääasiassa heidän tehtävänään on olla lapsensa tukena ja seurata sekä valvoa vahingonkorvauksen kohtuullisuutta. Rahakorvauksen sijaan pyritään löytämään jokin muu seuraus- tai korvaustapa. Tällainen voi olla esimerkiksi anteeksipyyntö, käyttäytymissopimus eli hengailukielto kauppakeskukseen ilman aikuisen seuraa tai nuoren ikätasolle sopiva työkorvaus. Työkorvaukseksi määrätään roskien keräämistä, yleisötapahtuman aikana asiakkaiden ohjaamista käytävillä ja käytävien auki pitämistä. Vaihtoehtoisesti nuorempien kohdalla siivoustyön seuraamista tunnin tai kahden tunnin ajan. Osalle nuorista sovittu korvaus voi olla myös osallistuminen katusovittelutiimin järjestämään konfliktinhallinnan työpajatyöskentelyyn. Sovittelu on vuorovaikutustilanne, joka auttaa selvittämään käsiteltävää asiaa ja siihen liittyviä tunteita ja tuntemuksia. Arvokkainta sovittelussa on kasvokkain kohtaaminen. Antti Särkelän (2010) mielestä keskeinen edellytys sovinnon teolle on luoda korjaava tila, turvallisuusvyöhyke, jossa osapuolet voivat saada niin tiedollisia, emotionaalisia kuin moraalisiakin korjaavia kokemuksia. Katusovittelu on työmuoto, joka toimii nuoren pysäyttäjänä, kun nuori oireilee rikoksilla tai häiriökäyttäytymisellä. Se toimii yhteistyössä nuoren vanhempien kanssa ja tarjoaa heille tukea kasvatukseen (Aseman Lapset ry, 2013.)

22 22 Lastensuojelusosiaalityöntekijä laatii myös lastensuojelunilmoituksen saatuaan tiedon lapsen tai nuoren rikosepäilystä ja sovittelusta. Lastensuojelusosiaalityöntekijä tekee nuoresta lastensuojelun tarpeenarvioinnin nuoren häiriökäyttäytymisen syyn selvittämiseksi ja päättää tarvitseeko nuori lisäksi erilaisia tukitoimia arjessa selviytymiseensä. Katusovittelua voidaan käyttää myös yhteistyössä viranomaisten kanssa jo aiemmin tapahtuneiden rikosten käsittelyssä. Katusovitteluneuvottelulla ei ole vaikutusta normaaliin poliisi- tai syyttäjätoimintaan, koska sovittelu voidaan järjestää oikeusprosessin kaikissa vaiheissa. Kuten sovittelu yleensäkin, niin myös katusovittelu on osallistujille vapaaehtoista. Kun sovittelussa yleisesti korostuu sovittelijoiden puolueettomuus, niin katusovittelussa korostuu lisäksi katusovittelijoiden kasvatuksellinen ja ohjaava työote sekä konfliktityöpajatyöskentely. Asiakkaiden luvalla katusovittelua ja konfliktityöpajatyöskentelyä voidaan jatkaa. Konfliktityöpajatyöskentely kasvatuksen jatkumona katusovittelun jälkeen voidaan nähdä ehkäisynä, jonka avulla pyritään välttämään ikävämpiä seurauksia ja uusintarikollisuutta. Katusovittelun työmallin kehittämisessä on ottava huomioon lainsäädäntö ja käytännöt, jossa taataan asiakkaiden oikeusturva (Johanna Seppälä, Aseman Lapset ry 2013). Virallisen syytteen alaiset rikokset saatetaan poliisin tietoon, koska poliisilla on niiden tutkintavelvollisuus. Laki rikosten ja riitojen sovittelusta edellyttää alle 18-vuotiaan nuoren kohdalla huoltajan suostumusta lapsen sovittelussa. Holhoustoimesta säädetyn lain mukaan alle 18-vuotiaat saavat tehdä vain vähäisiä itseään koskevia sopimuksia. Mahdollisen työkorvaussopimusten aikana nuoret ovat sovittelutoiminnan kautta vakuutettuja. Aloitteen sovitteluun voivat tehdä vain asianosaiset, huoltajat, poliisi, syyttäjä tai muu viranomainen (Juhani Iivari, 2007, 11, 16, 34.) Katusovittelu täydentää suomalaista sovittelun kenttää tarjoamalla välittömän puuttumisen mahdollisuuden vartijoiden luovuttaessa rikoksesta kiinni jääneen nuoren poliisien sijaan katusovittelijoille. Katusovittelijat koordinoivat tarvittavan tiedonkulun eri viranomaisten, kuten poliisin ja lastensuojelun välillä sekä ottavat yhteyttä huoltajiin. Katusovittelussa vastuunotto rikoksesta ja sen seuraamuksista konkretisoituu nuorelle nopeasti, koska

23 23 sovitteluneuvottelu, jossa on läsnä myös asianomistajan edustaja, käynnistetään 1-2 viikon sisällä rikostapahtumasta. Vaikka sovittelu on seuraamus alle 15-vuotiaan yleisten rajojen rikkomisesta, ei sen yhteydessä käsitellä lapsen tai hänen perheensä ongelmia. Käytännössä lasten sovittelutoimintaa ei ole kytketty tiukasti mihinkään, vaan sitä harjoitetaan yksittäisenä toimenpiteenä. Kuitenkaan puuttuminen yksinomaan lapsen lainvastaisiin tekoihin ei ole riittävä toimenpide, vaan lapsen elämisen tilannetta on tarkasteltava kokonaisuutena. (Eskelinen 2005, 73). Tämän vuoksi tarvitaan uusi toimintamalli, jossa katusovitteluun osallistunut nuori pääsee mukaan nuorten konfliktityöpajatyöskentelyyn. Aseman Lapset ry ei pidä henkilörekisteriä, joten tiedot nuoresta saatiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston nuorisoryhmän sosiaaliohjaajalta vuoteen 2013 saakka. Vuodesta 2014 lähtien tietoja pyydetään Helsingin poliisissa työskentelevältä sosiaalityöntekijältä. Muita toimijoita ovat poliisi, jolle asiakkaan luvalla annetaan tieto mahdollisesta sovittelusta. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden ja interventioiden yhteydessä on kuitenkin pidettävä huoli, että kontrollin muodot ovat suhteessa tekojen vakavuuteen. On olemassa vähäpätöisiä tekoja, rikkomuksia ja huonoa käytöstä, joka voidaan hoitaa epävirallisin keinoin. Yhteisön sietokyvyn ja reagointiherkkyyden ollessa kovin matalalla, voi seurauksena olla perustelematon kontrolliaalto ja puuttuminen vähäpätöisempiinkin tekoihin ja kovan kontrollin suuntaaminen myös hyvin käyttäytyviin lapsiin. (Korander 2002b, ). 3.3 Sovittelu eilen ja tänään Sovinnollisuutta edistävät ajattelutavat ovat kiinnostaneet eri aikakausina erilaisissa yhteisöissä ja erilaisissa yhteiskunnissa eläneitä ja työskennelleitä ihmisiä. Sovittelutoiminnan periaatteet ovatkin ikivanhoja: heimoyhteisöissä, kuten esimerkiksi maorien, inuiittien ja Amerikan intiaanien keskuudessa, on ollut tapana ratkoa ihmisten välisiä riitoja ja rikoksia sovittelemalla. Sovinnonteon tärkeyttä on korostettu myös kristillisessä etiikassa, jossa käsitys oikeudesta tarkoittaa elämistä sovinnossa lähimmäisten kanssa ja rauhan, sovituksen ja anteeksiannon etsimistä. Ihmisten kyky ratkaista konflikteja sovittelemalla on nähty sosiaalisena pääomana ja osana laajempaa kulttuuritaustaa (Flink 2013, 15.)

24 24 Suomeen sovittelun idea rantautui kirkon kriminaalityön kautta. Ensimmäisenä sovittelutoiminta alkoi Vantaalla Suomen Akatemian tutkimusprojektina vuonna 1983 ja vakiintui Vantaan sosiaalitoimen työmuodoksi Suomessa sovittelua on alettu myöhemmin soveltaa työyhteisö- ja rakennusriitoihin, koululaisten ja naapurien riitoihin sekä perheasioiden ratkaisuun (emt. 2013, 15.) Sovittelupalvelun organisoinnin näkökulmasta sovittelu on asettunut kolmen osa-alueen risteyskohtaan. Ensinnäkin sovittelulla on läheiset yhtymäkohdat sosiaalityöhön ja sosiaalipalveluihin. Toiseksi toiminnalla on ollut merkitystä rikosten ja eräiden riitaasioiden oikeusprosessissa. Kolmanneksi toiminnassa on pidetty alusta saakka tärkeänä sovittelun rakentumista vapaaehtoistoiminnan kautta (Iivari 2007, 9.) Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005) tuli voimaan Riita- ja rikosasioiden sovittelu on lailla säädetty, valvottu, vapaaehtoisuuteen perustuva ja jäsennelty menettely, joka nojaa ihmis- ja perusoikeuksiin sekä restoratiivisen eli korjaavan oikeuden arvoihin ja periaatteisiin. Suomessa rikossovittelun kehittämisen taustalla on ollut rikosten sovitteluprosessin yksinkertaistaminen ja tehostaminen, mutta myös osapuolten vaikutusmahdollisuuden lisääminen oman asian käsittelyssä. Sovittelun päämääränä on vaikuttaa yhteisössä rikollisuutta vähentävästi ja lisätä samalla yleistä sovinnollisuutta. Sovitteluprosessi koetaan vähemmän tekijää leimaavaksi kuin rikosprosessi. Sovittelutoiminnan on tarkoitus kehittää rikostentekijöiden henkistä kasvua ja vastuuntuntoa, helpottaa uhrin tai asianomistajan asemaa, vähentää uusintarikollisuutta sekä tarjota oikeusjärjestelmälle vaihtoehtoinen tai täydentävä tapa ratkaista asioita. Sovittelu perustuu kaikkien osapuolien vuorovaikutusprosessiin ja ratkaisukeskeiseen lähestymistapaan. Hyvän vuorovaikutuksen merkitys sovittelutapahtumassa korostuu niin, että uhri voi turvallisin mielin purkaa kokemaansa mielipahaa, ja tekijälle tarjoutuu mahdollisuus ottaa vastuu teostaan. Tavoitteena on, että asianosaiset ymmärtävät toisiaan ja tapahtunutta edes hieman paremmin. Onnistuneen sovittelun avulla asianosaiset voivat tulevaisuudessa kohdata toisensa ilman pelkoa, häpeää ja kaunaa (Iivari 2007, )

25 25 4. Selvityksen tavoite ja tutkimusongelmat Selvityksen tavoite on arvioida helsinkiläisten nuorten rikostentekijöiden katusovitteluun osallistumista ja sovittelun vaikutusta rikosten uusimiseen 8-17-vuotiaiden nuorten osalta. Tietoa kerätään nuorelta ja hänen vanhemmiltaan tarkoitukseen suunnitellulla kyselykaavakkeella. Kyselyn perusteella on tarkoitus saada esille asiakasnäkökulmasta katusovittelun toiminnan vaikutuksia ja nuoren katusovittelukokemuksia. Nuorelta ja hänen vanhemmaltaan saatu tieto on muutokseen vaikuttava tai muutosta käynnistävä voima. Tutkimusongelma on moninainen sisältäen kysymyksiä lapsen tai nuoren vanhemmille mahdollisesta katusovittelun jälkeisestä muutoksesta nuoressa. Mielipiteiden kautta saatua tietoa voidaan arviointitutkimuksen periaatteiden mukaan hyödyntää arvioitaessa katusovittelun toimintaa ja sen soveltuvuutta Suomeen. Kyseinen ikäryhmä on valittu tutkimuksen kohteeksi, koska nimenomaan tämän ikäisiä lapsia ja nuoria jää päivittäin eniten kiinni kauppakeskuksissa näpistelyistä ja vahingonteoista. Osa heistä on jo rikosoikeudellisessa vastuuiässä olevia nuoria, jotka ovat yhtä aikaa myös sosiaalihuoltojärjestelmän asiakkaina lastensuojelussa. Selvitykseen liittyvän tutkimuskohderyhmän erityisyys on siinä, että rikosoikeuden ja lastensuojelun näkökulmasta puhutaan lapsista ja nuorista, jotka eivät rikollisesta oirehdinnastaan tai häiriökäyttäytymisestään huolimatta koskaan päätyisi näiden toimenpiteiden ja palveluiden piiriin. Lisäksi kyselykaavakkeen avulla kerätään tietoa katusovitteluun ohjautuneiden rikosepäilyjen asianosaisilta, kuten Kampin kauppakeskuksen johtajalta, liikkeiden hoitajilta sekä yhteistyökumppaneilta, järjestyksen valvojilta, poliisilta, sovittelutoimiston ohjaajilta ja aluetoimistojen lastensuojelutyöntekijöiltä. Olen jakanut selvitykseen liittyvän tutkimusongelman neljään kysymykseen: 1. Miten nopea puuttuminen rikostapahtuman jälkeen vaikuttaa nuoreen rikoksentekijään? 2. Miten nuoret ovat kokeneet katusovittelun? 3. Mitä vanhemmat huomaavat nuoressa sovittelun jälkeen? 4. Missä määrin nuoret jatkavat rikosten tekoa katusovittelun jälkeen?

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry 1 Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry Miten sovittelu määritellään? Sovittelu on vapaaehtoinen konfliktinhallintamenetelmä,

Lisätiedot

KATUSOVITTELU. Heikki Turkka, hankepäällikkö, 050-518 5511 Virpi Roponen, kouluttaja, 040-847 5739 etunimi.sukunimi@asemanlapset.

KATUSOVITTELU. Heikki Turkka, hankepäällikkö, 050-518 5511 Virpi Roponen, kouluttaja, 040-847 5739 etunimi.sukunimi@asemanlapset. KATUSOVITTELU Heikki Turkka, hankepäällikkö, 050-518 5511 Virpi Roponen, kouluttaja, 040-847 5739 etunimi.sukunimi@asemanlapset.fi Sovittelusta yleensä (restoratiivinen oikeus) Suomessa aloitettu 1987

Lisätiedot

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella Nuorten rikoksiin ja häiriökäyttäytymiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen Sirkku Nurmi vanhempi konstaapeli Forssan Ankkuri-tiimi Hämeen poliisilaitos

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö RIKOSASIOIDEN SOVITTELU. 1. Yleistä SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Poliisiosasto Poliisitoimintayksikkö 14.6.2006 SM-2006-01766/Ri-1 Liittyy samalla numerolla annettuun ohjeeseen, 14.6.2006. Sovittelua koskeva muistio, joka on laadittu yhteistyössä

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa Maija Gellin 2009 1 -SOVITTELU- Restoratiivisen oikeuden menetelmänä Restoratiivinen (korjaava) oikeus on myönteinen prosessi niille, joilla on osuus käsiteltävään

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen

Lisätiedot

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle

Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Opas lähisuhdeväkivallan rikosasioiden sovittelua harkitsevalle Rikosasioiden sovittelu Rikosasioiden sovittelulla tarkoitetaan palvelua, jossa rikoksen asianosaisille järjestetään mahdollisuus kohdata

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

" ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA

 ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA " ON PAIKKA, JOHON EPÄILTY OHJATAAN" -POLIISIN JA ESPOON LYÖMÄTTÖMÄN LINJAN YHTEISTYÖ PELAA Valtakunnallinen turvallisuussuunnitteluseminaari, Espoo, 28-29.1.2015 Hautamäki Jari, toiminnanjohtaja Lyömätön

Lisätiedot

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki

KOTILO-projekti - välineitä hyvään asumiseen. Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki - välineitä hyvään asumiseen Oma koti kullan kallis - seminaari 30.5.2012 Helsinki Suomen Pakolaisapu ry:n hallinnoima hanke (2006-2013). Hankerahoitus; v 2006-2008 RAY ja YM v 2009-2011 RAY ja Lähiöohjelma

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2015

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2015 Sosiaaliturva 2016 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI STATISTIkRAPPORT STATISTIcAL report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2015 Medling i brott- och tvistemål 2015 Mediation in criminal and

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Ankkuri ja tie selväksi

Ankkuri ja tie selväksi Esitutkinta saatetaanko loppuun, onko hyötyä syyteharkinnassa Ankkuri hoitaa alusta loppuun: (uhrin tapaaminen, sovitteluun, pöytäkirja), syyttäjä saa tiedon ankkurista ja se vaikuttaa prosessiin Yhteistyö

Lisätiedot

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen

Turvataidot tutuksi 14.11.201 5. Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen ja Carita Luukkainen Turvataidot tutuksi Mitä turvataidot ovat? Taitoa pitää huolta itsestä ja omasta turvallisuudesta Taitoa toimia itseä suojelevalla tavalla kiusaamisen, alistamisen, väkivallan, houkuttelun ja seksuaalisen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014

Ankkuri-ryhmä. Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Ankkuri-ryhmä Toimintamallit tutuksi seminaari Helsinki, 27.8.2014 Tanja Valkonen, Päijät-Häme, Ankkuri-tiimin sosiaalityö Arto Airaksinen, Omnia, etsivä nuorisotyö Ari Evwaraye, SM Kriko Huhta, Aggredi

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

KOHTAAMINEN MAHDOLLISUUTENA. Rikossovittelu asiakkaiden kokemana. Tuula Marjatta Häyrinen

KOHTAAMINEN MAHDOLLISUUTENA. Rikossovittelu asiakkaiden kokemana. Tuula Marjatta Häyrinen KOHTAAMINEN MAHDOLLISUUTENA Rikossovittelu asiakkaiden kokemana Tuula Marjatta Häyrinen Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Pro gradu -tutkielma Syyskuu 2013 Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Moniammatillisten toimintamallien esittely niille, jotka johtavat toimintaa ja vastaavat kuntalaisten

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014 Sosiaaliturva 2015 Socialskydd Social Protection TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2014 Medling i brott- och tvistemål 2014 Mediation in criminal and

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot