Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan!"

Transkriptio

1 Tervetuloa vaan, astu metsään hurmaavaan, meitä kasveja katsomaan! Kolmisoppisen kasvivihko Kolmisoppisen kasvivihko esittelee Kolmisoppisen metsäpolulta löytyviä kasveja. Kasvit löytyvät polun varrelta tai läheisyydestä. Kuvat: Maria E. Tolppanen

2 Tähtitalvikki, Moneses uniflora Tähtitalvikin varren tyvellä on ruusukkeena pieniä, pyöreitä, vaaleanvihreitä lehtiä. Pysty varsi kasvaa 10 cm:n korkuiseksi. Vanan latvassa yksi kookas, tähtimäinen kukka, joka nuokkuu ja tuoksuu voimakkaasti. Kukat kestävät pitkään, jopa useita viikkoja lakastumatta. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kosteissa, hämärissä kuusikoissa, korvissa ym. Melko yleinen koko maassa. Kielo, Convallaria majalis Kielo on hyväntuoksuinen, kauniskukkainen liljakasvi. Sen pysty, lehdetön, cm korkea varsi lähtee suoraan pitkästä, haarovasta juurakosta. Tyvessä on kaksi suurta, leveän suikeaa, puhtaan vihreää lehteä, jotka nuorena ovat varren pituisia. Varren yläosassa toispuolinen, nuokkuva terttu kellomaisia, puhtaan valkoisia kukkia, joissa on miellyttävä tuoksu. Koko kasvi on myrkyllinen, erityisesti oranssinpunaiset marjat. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa hakamailla, rinteillä, lehdoissa, usein tiheinä kasvustoina. Yleinen etelästä Tornion seudulle asti, Lapissa harvinainen ja puuttuu tunturialueilta.

3 Oravanmarja, Maianthemum bifolium Oravanmarjalla on pysty, kapea, cm pitkä varsi. Varren yläpuolella on kaksi suurta, sydämen muotoista lehteä. Pienet, valkoiset, tuoksuvat kukat ovat varren päässä lieriömäisenä terttuna. Punaiset marjat ovat myrkyllisiä. Oravanmarjaa kasvaa kuivissa, tuoreissa ja lehtomaisissa metsissä. Se kasvaa yleisenä koko maassa aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta. Metsätähti, Trientalis europaea Metsätähti on hento, cm korkea kasvi. Varsi on ohut, haaraton ja jäykkä. Lehdet ovat suurehkoja, kapean soikeita, ruusukkeena latvan lähellä. Kukat pitkissä, ohuissa perissä, jotka lähtevät lehtihangoista, valkoisia, suurehkoja, tähtimäisiä, teriö on seitsenlehtinen. Kukkii kesä-heinäkuussa monenlaisissa metsissä. Yleinen koko maassa.

4 Käenkaali, ketunleipä Oxalis acetosella Käenkaalin apilamaiset lehdet peittävät maan. Kasvilla on suikertava, runsashaarainen maavarsi, jonka versonkärjistä kehittyvät vaaleanvihreät, kolmisormiset lehdet. Lehdykät ovat vastaherttamaisia. Ne voivat aueta ja sulkeutua sateenvarjomaisesti sään muutosten mukaan. Lehdissä on runsaasti oksaalihappoa, joka aiheuttaa happaman maun. Sen kukat ovat suoraan maavarresta lähteviä, yksittäin pitkien, ohuiden kukkavanojen päässä. Kukat ovat kellomaisia, terälehdet valkoisia, sinipunasuonisia, tyvilaikku keltainen. Kukkii toukokesäkuussa. Kasvaa lehtomaisissa metsissä, lehdoissa, korvissa ym. Yleinen etelästä Oulun seudulle asti, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä ja puuttuu Lapista. Rönsyleinikki, Ranunculus repens Rönsyleinikin varsi on pysty, niukkakarvainen, 20 cm korkea. Kukat ovat keltaisia, melko suuria, varren latvassa. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa rannoilla, pihoilla, viljelymailla, lehdoissa ym. Yleinen koko massa.

5 Niittyhumala, Prunella vulgaris Niittyhumala on yleinen nurmikkokasvi, se kasvattaa haaraisia, juurehtivia rönsyjä. Kukat ovat sinisiä tai violetteja senttimetrin mittaisia. Hedelmä vaiheessa varren latva on käpymäinen ja tuoksuu mausteelle. Kukkii heinä-elokuussa. Niittyhumalaa tapaa niityillä, pientareilla, nurmikoilla, rannoilla ja rehevissä metsissä. Yleinen suurimmassa osassa maata. Sudenmarja, Paris quadrifolia Sudenmarjan varsi on pysty, jäykkä, cm korkea. Neljän lehden ruusuke, varren latvassa on yksinäinen, huomaamaton kukka. Marja mustansininen, myrkyllinen. Kukkii kesäkuussa. Kasvaa kosteissa, ravinteikkaissa lehdoissa. Melko yleinen suurimmassa osassa maata.

6 Metsäkurjenpolvi, Geranium sylvaticum Metsäkurjenpolven pysty, tukeva varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Se on karvainen ja yläosastaan haaroittuva. Varren tyvessä on lehtien muodostama ruusuke. Lehdet ovat suuria, sormijakoisia ja liuskat isohampaisia. Kukinto huiskilomainen, suuret, avoimet kukat ovat violetteja, vaaleanpunaisia, joskus valkoisia. Kukkii kesäkuussa. Tavataan lehdoissa, lehtomaisissa metsissä, tienvierillä, niityillä ym. Yleinen koko maassa. Lillukka, Rubus saxatilis Lillukalla on cm korkea, pysty, karhea ja pehmeäpiikkinen varsi. Rönsyt pitkiä, jopa useita metrejä, lehdellisiä. Lehdet pitkäruotisia ja kolmisormisia, lehdykät soikeita, isohampaisia. Lehtihangoista kasvavissa kukinnoissa on muutamia pieniä valkoisia kukkia. Hedelmänä mauton, pieni, punainen luumarja. Kukkii kesäkuussa. Kasvaa kallioisissa lehdoissa, tuoreissa metsissä ym. Yleinen koko maassa.

7 Metsäalvejuuri, Dryopteris carthusiana Metsäalvejuuren lehtilapa ja lehtiruoti ovat suunnilleen samanmittaisia, yhteensä cm korkea. Lehdet kasvavat kimppuina ja ovat väriltään tuoreen vihreitä. Metsäalvejuuri kasvaa erilaisilla, usein kivisillä metsämailla. Suomessa laji on yleinen Oulun korkeudelle saakka ja harvinaistuu siitä pohjoiseen päin mentäessä. Metsäalvejuuri on myrkyllinen. Ahomansikka, Fragaria vesca Ahomansikan pysty, haaroittuva, karvainen varsi voi kasvaa cm:n korkuiseksi. Varren tyvessä on ruusukkeena leveän kolmisormisia lehtiä. Lehtiruusukkeesta lähtee pitkiä, suikertavia, nopeasti juurtuvia rönsyjä. Valkoisia kukkia on vähän. Hyvänmakuiset marjat, mansikat, ovat turvonneita kukkapohjuksia, joiden pinnalla on pähkylöitä. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa mäillä, kedoilla, ahoilla, ym. kuivilla paikoilla. Yleinen Oulun seudulle asti, harvinaistuu selvästi pohjoiseen mentäessä.

8 Hiirenporras, Athyrium filix-femina Hiirenporras on lähes metrin mittainen saniainen. Kasvaa tiheinä, tuuheina mättäinä varjoisissa ja kosteissa metsissä, erityisesti purojen varsilla. Yleinen lähes koko maassa. Särmäkuisma, Hypericum maculatum Särmäkuisma on usein puolimetrinen, pysty ruoho. Varpu on puumaisen kova, nelisärmäinen, haarainen, joskus punavivahteinen. Kaljut, puikeat lehdet sijaitsevat vastakkain, ja niissä on yksittäisiä, mustia pikitäpliä. Kukat ovat kullankeltaisia, huiskilomaisina kukintoina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa tuoreilla niityillä, laitumilla ja metsänreunoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä.

9 Ojakellukka, Geum rivale Ojakellukan karvainen, pysty, latvasta purppuranvioletti varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Varsilehdet ovat kolmisormisia. Kellomaiset kukat ovat nuokkuvia. Terälehdet kellertäviä ruusunpunaisia. Kukkii touko-heinäkuussa. Kasvaa kosteilla niityillä, kedoilla, ym. Yleinen suurimmassa osassa maata, harvinaistuu Lappia kohti mentäessä. Poimulehti, Alchemilla vulgaris coll. Poimulehti jakaantuu kymmeniin pikkulajeihin. Varret rennosti kohenevia, usein karvaisia, cm pitkiä. Varren tyvessä on pitkäruotisia, munuaismaisia, koristeellisia poimuttuneita lehtiä. Liuskat kolmiomaisia-pyörehköjä, hammaslaitaisia. Varsilehdet pienempiä. Kukinnot ovat tiheitä huiskiloita. Pienet, kellanvihreät kukat. Kukkii kesäheinäkuussa. Kasvupaikkoja kedot, niityt, lähteiköt ym. Yleinen koko maassa.

10 Metsäimarre, Gymnocarpium dryopteris Metsäimarre on matalakasvuinen, siro saniainen, vain cm korkea. Lehtilapa vaakatasoinen, kolmiomainen. Himmeän vaaleanvihreä. Kasvaa lehdoissa, sammaleisissa havumetsissä, kivisessä maastossa. Yleinen koko maassa. Vadelma, Rubus idaeus Vadelma kasvaa 1-2 m korkeaksi pensaaksi. Ensimmäisenä vuonna versot ovat sinihärmäisiä, piikkisiä, aluksi ruohomaisen pehmeitä. Lehti on 2- tai 3-parinen, päätöparinen, ja lehdykät ovat alta siniharmaita. Toisena vuonna versot haaroittuvat ja muodostavat kukkia ja hedelmiä. Hyvänmakuiset hedelmät ovat joko punaisia tai keltaisia. Pensas kukkii kesä-heinäkuussa. Luonnossa vadelma kasvaa yleisenä koko maassa hakkuuaukeilla, teitten varsilla ym.

11 Nurmitädyke, Veronica chamaedrys Nurmitädyke on koristeellinen ruohomainen kasvi. Kukat ovat taivaansinisiä, suuria, tummajuovaisia, teriön nielu valkoinen. Kukkii toukokuusta elokuuhun. Viihtyy lähes kaikkialla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoiseen päin mentäessä. Vuohenputki, Aegopodium podagraria Vuohenputken varsi on uurteinen, ylempänä joskus haarainen, 0,5-1 m korkuinen. Lehdet ovat vaaleanvihreitä, alimmat pitkäruotisia, kolme kertaa kolmisormisia. Kukat valkoisia. Kukkii kesä-elokuussa. Nuoria lehtiä voi syödä pinaatin tapaan, ja vuohenputkea on joskus viljelty. Kasvaa lehdoissa, puistoissa, puutarhoissa, pellonpientareilla ym. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinaistuu pohjoista kohti mentäessä.

12 Sinivuokko, Hepatica nobilis Sinivuokolla on karvainen, rento, cm korkea varsi. Lehdet ovat talvehtivia, kolmiliuskaisia, pitkäruotisia, aluksi karvaisia, sitten kaljuja. Yläpinta on tummanvihreä, alapinta usein violetti. Kunkin varren päässä yksinäinen sininen tai sinivioletti kukka. Kehälehtiä yhteensä kuusi. Kukan alapuolella kolme verholehteä, jotka myöhemmin osittain ympyröivät kypsiä pähkylöitä. Sinivuokko aloittaa kukintansa huhtikuussa. Se kasvaa ravinteikkaissa metsissä ja lehdoissa, usein myös koristekasvi. Yleinen Etelä- Suomessa, harvinaisena Keski-Suomeen asti. Pohjoisemmat esiintymät ovat viljelyperäisiä. Humala, Humulus lupulus Humala kasvaa Mustanmäen talon raunioilla viljelyjäänteenä. Humalalla on useita metrejä pitkä varsi. Lehdet ovat suuria, leveän sormiliuskaisia, ylemmät lehdet kolme- ja alemmat viisiliuskaisia. Hedekukat pieniä, harmaanvihreitä. Emikukat ovat käpymäisinä kukintoina. Yleisesti viljelty koriste- ja hyötykasvi. Melko yleinen Etelä-Suomessa, harvinainen Keski- Suomessa Tornion seudulle asti.

13 Metsäorvokki, Viola riviniana Metsäorvokin lehtiruusukkeet lähtevät juurakon kärjestä. Ruusukkeen tyvestä kohoava varsi on cm korkea. Se on pysty tai koheneva, lehdekäs. Lehdet ruodillisia, kaljuja, herttamaisia, nyhälaitaisia. Suurehkot kukat sinisiä. Alimmassa terälehdessä on valkoinen tyvi ja tummaa suonitusta. Kukkii touko-kesäkuussa. Kasvaa metsissä, lehdoissa. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Riidenlieko, Lycopodium annotinum Riidenlieko on varpumainen itiökasvi, jonka pääverso on suikertava, usein metrin mittainen, harvaan juurehtiva. Pääversosta kohoaa cm korkeita, pystyjä, vaaleanvihreitä haaroja. Haaralehdet ovat jäykän suomumaisia, joka suuntaan sirottavia. Itiöpesäkkeet ovat suoraan haaran jatkeena perättömissä, pitkänomaisissa, yksittäisissä tähkissä. Kasvaa kosteanpuoleisissa havu- ja sekametsissä kautta maan.

14 Puna-ailakki, Silene dioica Puna-ailakilla on pysty, pitkä- ja pehmeäkarvainen, cm korkea varsi, jonka latva on usein purppuransävyinen. Lehdet soikeita-leveän suikeita. Kukat viuhkana varren latvassa, suuria, ruusunpunaisia, joskus valkoisia. Terälehtiä viisi, syvähalkoisia. Kukkii kesäheinäkuussa. Kasvaa kosteilla niityillä, lehti- ja sekametsissä, joskus koristekasvina viljelty ja villiytynyt. Melko yleinen koko maassa. Kultapiisku, Solidago virgaurea Kultapiiskun varsi on pysty ja latvasta haarova. Lehdet ovat pitkiä, suikeita ja sahalaitaisia. Keltaiset kukinnot ovat pieninä terttuina varren ja haarojen latvassa. Kukkii heinäelokuussa. Kasvaa metsissä, mäenrinteillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.

15 Metsäkorte, Equisetum sylvaticum Metsäkortteen verso on cm korkea, latvatähkä käpymäinen. Kesäverso vihreä, kuusimainen, voi kasvaa lähes puolimetriseksi. Haarat toistamiseen haaraisia. Tupet väljiä, hampaat kasvaneet yhteen 3-6 liuskaksi. Kasvaa kosteissa metsissä, lehdoissa ym. usein taajoina, koristeellisina kasvustoina. Yleinen koko maassa. Rohtotädyke, Veronica officinalis Rohtotädyke on suikertavavartinen metsäkasvi, jolla on rento, suikertava, koheneva, tiheään karkeakarvainen varsi. Lehdet puikeita, harmaanvihreitä, parittain vastakkaisia, karheakarvaisia, ruodittomia, sahalaitaisia. Kukkaverso cm korkea. Kukinto tiheä latvaterttu. Kukat vaaleansinisiä. Kukkii kesä-heinäkuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä, kuivissa metsissä, hakkuuaukeilla, kedoilla ym. Yleinen Pohjois-Pohjanmaalle, harvinaisena Tornion seudulle asti.

16 Terttuselja, Sambucus racemosa Terttuselja on yleensä 2-3 m korkea pensas. Sahalaitaiset, hieraistaessa pahanhajuiset lehdet ovat suippokärkiset. Pienet kellanvihreät, 5-lukuiset kukat ovat tiheissä kukinnoissa. Kypsät marjat ovat kirkkaanpunaiset. Terttuselja ei ole meillä alkuaan luonnonvarainen vaan on viljellyistä pensaista villiytynyt lähimetsiin. Karhunputki, Angelica sylvestris Karhunputki on isokasvuinen putkikasvi, jolla on voimakas, ryydintuoksuinen juuri. Paksu, ontto varsi kasvaa 1,5-2 m korkuiseksi. Väriltään se on punakirjava, ylhäältä karvainen. Lehdet suuria, leveän kolmikulmaisia, 2-3 kertaa parilehdykkäisiä. Lehdykät kiiltäviä, kapean soikeita, sahalaitaisia. Lehtiruodit kouruisia. Kukat ovat valkoisia-punertavia. Terälehdet yhtä suuria, heteet silmiinpistävän pitkiä. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa lehdoissa, korvissa, rannoilla, kosteilla niityillä ym. Yleinen suurimmassa osassa maata.

17 Lehtohorsma, Epilobium montanum Lehtohorsma on yleisimpiä horsmalajejamme. Varsi on pysty, kalju tai hienokarvainen, heikosti haaroittuva, cm korkea. Lehdet vastakkaisia, soikeita, terävähampaisia, ruodittomia. Kukat pieniä, punavioletteja. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa multavilla, varjoisilla, kivisillä mailla, lehdoissa, puutarhoissa, joutomailla. Yleinen Etelä- ja Keski- Suomessa, harvinaisena Oulun seudulle asti, satunnaisena pohjoisempanakin. Metsämaitikka, Melampyrym sylvaticum Metsämaitikka poikkeaa kangasmaitikasta pienempien kukkiensa perusteella. Kukat parittain, toispuoleisesti lehtihangoissa, munankeltainen. Yksivuotinen puoliloinen. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa tuoreilla kankailla, lehtomaisissa metsissä, pientareilla ym. Kasvi mustuu kuivattaessa. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, harvinainen pohjoisimmassa Suomessa.

18 Kangasmaitikka, Melanpyrum pratense Kangasmaitikka on kuivien ja tuoreiden kankaiden peruskasveja koko maassa. Kukat ovat toispuoleisesti pareittain tai yksittäin ylemmissä lehtihangoissa, väriltään vaaleankeltainen, valkotorvinen, joskus kokonaan keltainen tai harvoin purppuranpunainen. Kukkii heinäelokuussa. Kasvaa metsissä, kankailla, kallioilla, kuivilla niityillä. Koko kasvi mustuu kuivattaessa. Maitohorsma, Epilobium angustifolium Maitohorsman varret ovat jäykän pystyjä, usein punertavia, vuorottain, cm korkeita. Lehdet ovat tiheässä, vuoroittain, 10 cm pitkiä. Varren latvassa pitkänä, tiheänä terttuna suuria purppuranpunaisia joskus vaaleanpunaisia tai valkoisia kukkia. Terälehtiä neljä. Kukat avautuvat järjestyksessä alhaalta ylöspäin. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa hiekkaisilla tai kivisillä mailla, tienvarsilla, hakkuuaukeilla ym. Yleinen koko maassa.

19 Mustikka, Vaccinium myrtillus Mustikka on cm korkea, pysty, monihaarainen varpu, jonka haarat ovat särmikkäitä, kaljuja ja vihreitä. Pienet, soikeat, sahalaitaiset ja ohut lehdet ovat vaaleanvihreitä ja muuttuvat syksyllä punaisiksi. Kukat aukeavat samaan aikaan kuin lehdet. Kellanvihreät tai punertavat ruukkumaiset kukat. Hedelmä on tavallisesti tummansininen, vahapeitteinen, vahapeitteen puuttuessa kiiltävä musta marja. Mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Se on yleinen metsäkasvi koko maassa. Puolukka, Vaccinium vitis-idaea Puolukka on cm korkea varpu. Maanalaisesta varrenosasta nousee pystyjä tai kohenevia lehdellisiä versoja. Vastapuikean pitkulaiset, ainavihannat, nahkeat lehdet ovat päältä tummanvihreitä, alta vaaleampia, tummapilkkuisia. Valkoiset tai punertavat, ruukkumaiset kukat ovat tiheissä latvatertuissa. Suora emi pistää esille kukasta. Marjat ovat kypsinä kirkkaanpunaisia, hapahkoja ja mehukkaita. Kukinta on kesä-heinäkuussa ja marjat kypsyvät elokuussa. Puolukka kasvaa yleisenä koko maassa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, etenkin mäntymetsissä.

20 Vanamo, Linnaea borealis Vanamo on koristeellinen ainavihanta varpu. Varsi on usein yli metrin pituinen, melkein langanohut, maassa suikertava ja juurehtiva. Pystyissä, 10 cm:n korkuisissa kukintoperissä on kaksi nuokkuvaa, ruusunpunaista, kellomaista kukkaa. Vanamon kukkien tuoksu on mieto, miellyttävän mantelimainen. Kukkii kesä-heinäkuussa. Vanamo kasvaa yleisenä koko maassa sammaleisissa havumetsissä. Kanerva, Calluna vulgaris Kanerva on varpukasvi, joka yleensä kasvaa laajoina, peittävinä kasvustoina. Varsi on pysty ja runsashaarainen, ja neulasmaiset lehdet ovat vastakkain ja tiheässä. Kukissa on neljä pientä terälehteä ja neljä sinipunaista verholehteä. Kukinta on heinä-elokuussa. Kanerva kasvaa karuilla metsämailla ja soilla yleisenä koko maassa.

21 Korpipaatsama, Rhamnus frangula Korpipaatsama on 2-4 m korkea iso pensas tai pieni puu. Ohuissa oksissa on lyijynharmaa kuori. Lehdet ovat vastapuikeita tai soikeita, tummanvihreitä, lyhytruotisia ja ehytlaitaisia ja paljaita. Pienet, kellanvalkeat, viisilukuiset kukat puhkeavat lehtihankoihin, ja niissä on hyvin pienet terälehdet. Myrkylliset marjat ovat aluksi punaisia, täysin kypsinä mustia. Korpipaatsama on Lappiin asti yleinen kosteissa metsissä ja rannoilla. Rätvänä, Potentilla erecta Rätvänällä on kapeat, pehmeät, maanmyötäiset tai kohenevat varret. Ne kasvavat cm korkeiksi. Varsilehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät ovat vastapuikeita ja kärjestä isohampaisia. Kukissa on neljä keltaista terälehteä, joiden tyvellä on kellanpunainen laikku. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tuoreissa metsissä ja ahoilla. Yleinen koko maassa, lukuun ottamatta Pohjanlahden rannikkoalueita.

22 Aitovirna, Vicia sepium Aitovirnalla on hento, lähes kalju varsi, joka voi kasvaa yli puolimetriseksi saadessaan tukea ympäröivästä kasvillisuudesta. Varsilehdet ovat 6-8-parisia, kärhellisiä, lehdykät puikeita, kärkeä kohti kapenevia. Kukat violetteja-punavioletteja, lähes perättömiä, 2-5 yhdessä. Palot mustia. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, mäillä, rannoilla, lehdoissa, tuoreissa metsissä ym. Yleinen etelästä Oulun seudulle asti, pohjoisempana satunnainen. Kotkansiipi, Matteuccia struthiopteris Kotkansiipi on komea saniainen. Se muodostaa suppilomaisen kimpun. Kotkansiipi kasvaa kosteissa, varjoisissa metsissä ja lehdoissa. Se voi siellä täällä muodostaa mahtavia kasvustoja. Laji on Suomessa Vaasan korkeudelle yleinen, pohjoisessa Suomessa harvinainen.

23 Niittyleinikki, Ranunculus acris Niittyleinikin varsi on jäykän pysty, cm korkea, haarova ja karvainen. Alimmat varsilehdet useimmiten sormiliuskaisia, ylemmissä vain joitakin liuskoja. Terälehtiä on viisi, kiiltäviä ja kirkkaankeltaisia. Kasvaa niityillä, hakamailla, laidunmailla, pihoilla, teiden varsilla. Yleinen koko maassa. Siankärsämö, Achillea millefolium Siankärsämön varsi on pysty, jäykkä, cm korkea, pehmeän harmaakarvainen, latvasta hieman haarainen. Lehdet pitkänomaisia, pehmeänkarvaisia, kahteen kertaan pariliuskaisia. Mykeröt lukuisina pieninä huiskilomaisina ryhminä. Mykeröissä on yleensä viisi leveää, valkoista, kielimäistä laitakukkaa ja muutamia harmaanvalkoisia kehräkukkia. Toisinaan mykeröt ovat vaaleanpunaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa kuivilla rinteillä, niityillä, tienvarsilla. Yleinen koko maassa.

24 Ojakärsämö, Achillea ptarmica Ojakärsämö on siankärsämöä suurimykeröisempi. Varsi on pysty, läheltä latvaa haaroittuva. Lehdet ovat kapean suikeita, sahalaitaisia. Mykeröt senttimetrin levyisiä. Mykerön laidassa 8-10 leveää, valkoista laitakukkaa, jotka ympäröivät lukuisia harmaanvalkeita kehräkukkia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäenrinteillä, niityillä, ojanpientareilla, tienreunoilla ym. Melko yleinen koko maassa. Syysmaitiainen, Leontodon autumnalis Syysmaitiaisen varsi on pysty tai koheneva, rento, cm korkea, lehdetön, haarova, hieman uurteinen. Varren tyvellä on ruusukkeena kaljuja, suikeita, harvaan pariliuskaisia lehtiä, liuskat kapeita, suippoja. Mykeröt yksittäin varren ja haarojen latvassa. Kukinnot keltaisia, kukat kielimäisiä. Uloimpien kukkien ulkopinnalla punainen viiru. Kukat tuoksuvat vaniljalta. Kukkii heinä-lokakuussa. Kasvaa niityillä, tienvarsilla, pihoilla, poluilla ja rannoilla. Yleinen koko maassa.

25 Huopa-ohdake, Cirsium helenioides Huopa-ohdakkeen varsi on pysty ja suora, niukkahaarainen, metrin mittainen, valkokarvainen. Lehdet ovat ehyitä tai liuskaisia, pitkiä, suikeita, laidoilta hienopiikkisiä. Varren latvassa 1-2 suurta, 5 cm leveää mykeröä, jotka muistuttavat partasutia. Kukat ovat voimakkaan purppuranpunaisia. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa kosteilla metsä- ja niittymailla. Yleinen koko maassa. Heinätähtimö, Stellaria graminea Heinätähtimö on yleinen ja hentovartinen, voimakkaasti haarova, cm korkea, kalju ja ympäröivään kasvillisuuteen tukeutuva. Lehdet ovat kapean suikeita. Terälehdet valkoisia, syvähalkoisia. Verholehdet ovat terälehtiä lyhyempiä, laidoilta karvareunaisia. Kukkii kesä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tienpientareilla, metsänreunoissa, usein tiheinä kasvustoina. Yleinen koko maassa.

26 Pietaryrtti, Tanacetum vulgare Pietaryrtin varsi on jäykkä, pysty ja metriseksi kasvava. Lehdet ovat pariliuskaisia, liuskat suikeita, isohampaisia. Ryydintuoksuinen. Mykeröt lukuisia, tiheässä, nappimaisia. Kehräkukat ovat keltaisia, pieniä hunajantuoksuisia. Kukkii heinä-syyskuussa. Kasvaa tienvarsilla, pihoilla, pientareilla, rannoilla. Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Tornion seudulle asti, Lapissa satunnaisluonteinen. Korpi-imarre, Thelypteris phegopteris Korpi-imarteen lehdet ovat cm pitkiä, alta tiheään valkokarvaisia, joten etäämpää ne näyttävät harmaanvihreiltä. Lehtilapa hieman kolmiomainen, parilehdykkäinen, alimmat lehdykät luonteenomaisen viiksimäisesti sojottavia. Kasvaa kosteilla, kivisillä metsämailla, usein tiuhoina kasvustoina. Yleinen lähes koko maassa.

27 Päivänkakkara, Leucanthemum vulgare Päivänkakkaran pysty, kalju varsi voi kasvaa puolimetriseksi. Lehdet ovat kielimäisiä tai tasasoukkia, isohampaisia. Suuri mykerö usein yksin varren latvassa. Laitakukat pitkiä, valkoisia, kielimäisiä. Kehräkukat auringonkeltaisia. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa niityillä, tienvarsilla, kedoilla, metsänreunoissa, koristekasvina usein viljelty. Yleinen koko maassa. Hiirenvirna, Vicia cracca Hiirenvirnan varret ovat hienokarvaisia ja rentoja. Ne voivat kasvaa puolimetrisiksi ja tukeutua kärhillään ympäröiviin kasveihin. Lehdet ovat parisia, kärhellisiä, lehdykät kapean soikeita, alapuolelta nukkaisia. Kukat tiheinä, varrellisina kukintoina, sinivioletteja. Palot vaaleanruskeita. Kukkii heinä-elokuussa. Kasvaa mäillä, rannoilla, tienvarsilla ym. Yleinen lähes koko maassa.

28 Sarjakeltano, Hieracium umbellatum Sarjakeltano on isokasvuinen, laajoja kasvustoja muodostava laji. Varsi on voimakas, pysty, metrin mittainen, latvasta haarova. Lehdet ovat lukuisia, tiheässä, ulospäisiä, suikeita, ehytlaitaisia tai pienihampaisia. Runsaslukuiset mykeröt varren latvassa sarjamaisena kukintona. Kukat kullankeltaisia, kielimäisiä. Kukkii heinä-lokakuussa. Kasvaa niityillä, mäenrinteillä, hakkuuaukeilla, tienvarsilla ym. kuivilla paikoilla. Yleinen suurimmassa osassa maata, Lapissa harvinainen. Harakankello, Campanula patula Harakankellon varsi on kalju, pysty, haarainen, puolimetrinen. Sen lehdet ovat ylempänä suikeita, lähempänä tyveä vastapuikeita, kaljuja, matalahampaisia. Kukat ovat tummanvioletteja, tummasuonisia, harsuna viuhkona. Kukat ovat avoimempia kuin muilla kellokasveilla. Kukkii heinäkuussa. Kasvaa niityillä, ojanpientareilla, tienvarsilla ym. Yleinen suurimmassa osassa maata, Lapissa satunnaisena.

29 Puna-apila, Trifolium pratense Puna-apilan pystyt varret ovat cm korkeita, usein karvaisia. Lehdet kolmisormisia, ruodillisia. Lehdykät ovat soikeita-vastapuikeita, karvaisia ja niissä on usein nuolimainen, vaalea kuvio. Punavioletit kukat ovat tiheinä, soikeina kukintoina yksin tai pareittain. Kukkii lähes koko kesän. Kasvaa pelloilla, niityillä, tienvarsilla, pihoilla ym. Yleinen koko maassa.

30 SAMMALET Sammalet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia ja pienikokoisia (yleensä 1-10 cm) itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Niillä ei ole juuria eikä johtojänteitä, vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ja ravinteet suoraan ulkopintansa läpi. Suomesta tunnetaan 661 lehtisammalta, 119 maksasammalta ja 2 sarvisammalta. Sammalia esiintyy hyvin erilaisissa elinympäristöissä, mutta kosteus on monille sammalille tärkeä elinympäristön ominaisuus. Ravinnonottotavan ja juurettomuuden ansiosta sammalia esiintyy myös sellaisilla paikoilla, joissa juurelliset putkilokasvit eivät yleensä menesty, kuten kivillä, jyrkänteiden seinämillä ja lahopuulla. Seuraavia sammaleita löytyy Kolmisoppisen metsäpolun varrelta. Poikkeamalla polulta ja kiertelemällä metsässä, löytyy alueelta monia muita sammaleita sekä seuraavien sammaleiden (rahkasammal, karhunsammal, lehväsammal, kynsisammal) eri lajeja. Lehväsammal Karhunsammal

31 Kynsisammal Metsäkerrossammal Rahkasammal

32 Sulkasammal Seinäsammal

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus)

1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) 1. Mustikka (Vaccinium myrtillus) Mustikka on tyypillinen havumetsien kasvi, jonka varpu voi kasvaa jopa 30 vuotta. Mustikka on yleinen koko Suomessa. 6-8 mm Lehdet ovat

Lisätiedot

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta

Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

A `St. Michel (Mikkeli)  `Haaga` A `St. Michel (Mikkeli) Kukka on nuppuasteella vaaleanpunainen, auetessaan lähes valkoinen, vaaleanvihreä pilkkuinen. Lajike on kotimaisista alppiruusuista talvenkestävin ja se kukkii kotimaista alppiruusuista

Lisätiedot

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA

RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA RIKKAKASVIT PELLOLLA JA PUUTARHASSA PELTOKORTE Equisetum arvense Kasvattaa keväällä itiötähkän ja kesällä kesäverson Kasvin monivuotinen maavarsi voivat ulottua jopa 2 m syvälle Hankala hävittää RÖNSYLEINIKKI

Lisätiedot

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä.

Mustikka Blåbär. Mustikka Blåbär. Sananjalka Örnbräken. Sananjalka Örnbräken. 15 45 cm. 15 45 cm. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Mustikka Blåbär 15 45 cm Mustikka Blåbär 15 45 cm Kangasmetsä. Moskog. Kangasmetsä. Moskog. Varpu, pudottaa lehtensä talveksi, mutta vihreänä säilyvä varsi on tärkeää ravintoa eläimille. Ett ris som fäller

Lisätiedot

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet

EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet 1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan

Lisätiedot

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa

Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA

KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA KOPPISIEMENISIÄ PUITA, PENSAITA JA VARPUJA Monet koppisiemeniset siemenkasvit ovat kauniskukkaisia kukkakasveja. Siemenet kehittyvät emilehtien suojassa kopeissa, joista kehittyy joko kovia tai meheviä

Lisätiedot

Luontoselvityksen lisäosa

Luontoselvityksen lisäosa Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...

Lisätiedot

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys

Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo

Lisätiedot

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19

RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA. Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä. Asterikasvit ks. sivu 19 RUOHOVARTISIA MAAKASVEJA 1 Pikkuheimot aakkosjärjestyksessä Asterikasvit ks. sivu 19 Emäkkikasvit heimo Fumariaceae Lehdet ovat hienoliuskaisia. Kukinto on terttu, kukat vastakohtaisia. Niissä on varhain

Lisätiedot

Alppiruusut ja atsaleat

Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut ja atsaleat Alppiruusut kaipaavat hapanta maata, tuulilta suojatun, puolivarjoisan tai varjoi- san kasvupaikan. Heikkojuurisina ne hyö- tyvät katteen käytöstä, joka tasaa koste- us-olosuhteita

Lisätiedot

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA

TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen

Lisätiedot

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775)

Rhagades pruni (Denis & Schiffermüller, 1775) Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext

Lisätiedot

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa

Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,

Lisätiedot

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014

LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.

Lisätiedot

Digikasvio. By: Linda H

Digikasvio. By: Linda H Digikasvio By: Linda H Haapa Haapa Kuvauspäivä:10.9.2011 Kuvauspaikka: Suomusjärvi Kuvausmaasto: Sekametsä (Lehto) Tuntomerkit: lehti on sahalaitainen, Jonka lehti on pehmeä. Juolukka Juolukka Kuvauspäivä:

Lisätiedot

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen

KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, päivitetty 22.6.2015) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset kasvit

Lisätiedot

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa

Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan

Lisätiedot

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK

HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-

Lisätiedot

METSIEMME HARJUKASVEJA

METSIEMME HARJUKASVEJA METSIEMME HARJUKASVEJA UPM METSÄ Metsiemme harjukasveja UPM Metsän luontojulistesarjan uusin juliste esittelee metsiemme harjukasveja. Harjut syntyivät Suomeen viimeisen jääkauden aikana. Jäätikköjokien

Lisätiedot

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016)

SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) SUOMALAISTEN LUONNONVARAISTEN KASVIEN ELINTARVIKEKÄYTTÖHISTORIATIETOJA (18.6.2014, viimeisin päivitys 21.1.2016) Tähän taulukkoon on koottu elintarvikekäytön kannalta tärkeimmät suomalaiset luonnonvaraiset

Lisätiedot

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen

Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen Kolin kansallispuiston luontopolut KASKEN KIERROS TEHTÄVIÄ OPPILAILLE Teksti: Anne Simonen ja Sami Kullberg Piirrokset: Nina Nykänen ja Anne Simonen 2 Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupanumero 323/MYY/06

Lisätiedot

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka

mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka Opi tunnistamaan syötävän hyvät LUONNON- MARJAT mustikka puolukka lakka vadelma variksenmarja juolukka 2 mukaan! Marjaretkelle Sanko tai muu sinun marjaretkelle sopivan kokoinen astia. Luonnossa retkieväät

Lisätiedot

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke

NIITTYKASVIAAPINEN. POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke NIITTYKASVIAAPINEN POLKU MANSIKKAPAIKOILLE Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto -hanke Hyvä lukija, Tämä on pieni opas niittyjen kasvien tunnistamiseen, joka on laadittu Polku mansikkapaikoille hankkeen

Lisätiedot

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa

Lisätiedot

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V

Violetta kanadanatsalea FinE. Kevätatsalea FinE. Kuningasatsalea Estelle FinE. Ruususen Uni FinE. Puistoatsalea Adalmina FinE I V Atsaleat Violetta kanadanatsalea FinE I V Yksi talvenkestävimmistä lajikkeistamme. Aurinkoisella paikalla kauniin pyöreäksi kehittyvä pensas on erittäin hento ja tuuhea. Kukkii sinivioletein, perhosmaisin

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari

MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen

Lisätiedot

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS

PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-

Lisätiedot

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012

ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista

Lisätiedot

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 UPM Oyj Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Turpeisen nimisen järven pohjois- ja etelärannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä

Lisätiedot

Adelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1

Adelidae. Perhoswiki 2015-04-29 1 Teksti: Harri Jalava Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Kuvat: Kuvapankki (http://www.insects.fi/insectimages/browser) Ohjelmisto: itext (http://itextpdf.com/)

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.

Maininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon. Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan

Lisätiedot

Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN.

Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN. Metsiemme lehtokasveja WE LEAD. WE LEARN. 4 d 4 c Kittilän lettoja lehtokeskus 3 c Lapin kolmion letto- ja lehtokeskus 3 a 4 b 4 a 3 b Pohjois-Kuusamon letto- ja lehtokeskus Kainuun vaarajakson letto-

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Kotimaiset Alppiruusut

Kotimaiset Alppiruusut Kotimaiset Alppiruusut Kookkaat lajikkeet ovat täysikasvuisina yli kahden metrin korkuisia. Ne ovat parhaita puistojen ja puistometsien lajikkeita. Kookkailla lajikkeilla talvenkestävyys on erityisen tärkeää,

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100

HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100 HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi

Lisätiedot

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys

Vihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys

Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1 Metsähallitus Taivalkosken kunta Turpeisen ranta-asemakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Murhijoen pohjoisrannalla Taivalkosken kunnassa. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys

SIILINJÄRVEN KUNTA. Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys SIILINJÄRVEN KUNTA Juurusvesi-Kuuslahti yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys Kaavaharju Ekotoni Ky Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 26.2.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA JA TAVOITTEET 2. LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN

RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...

Lisätiedot

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005

LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja

Lisätiedot

!""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-&

!#$%&'()**+*&((,-(./#0/.-& !""#$%"&'()**+*&((,-(./#0/.-& Pyrus communis PÄÄRYNÄT Aunen Päärynä (IV) Hedelmä keskikokoinen, pitkänomainen, peiteväri punaruskea. Maultaan miedohkon makea. Kypsyy syyskuun alkupuolella. Säilyy poiminnan

Lisätiedot

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010

Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen Korttionmäen lisäalueen luontoselvitykset 2010 Riihimäen kaupunki Kirsi Jokinen Sirkka-Liisa Helminen Jorma Vickholm Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010 Sisällysluettelo 1. Johdanto...

Lisätiedot

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS

KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku

SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3

ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 ÄÄNEKOSKEN LAAJANIEMEN LEIRIKESKUKSEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Teemu Tuomaala 24.6.2013 LIITE 3 1 JOHDANTO Laajaniemen leirikeskus sijaitsee Äänekosken kaupungin alueella noin 10 kilometriä keskustaajamasta

Lisätiedot

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS

UPM. Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS LIITE 1 UPM Joutsan Kivijärvi LUONTOSELVITYS EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 TAVOITTEET JA TUTKIMUSNENETELMÄT... 3 3 LUONTOSELVITYS... 4 3.1 Kallio- ja maaperä... 4 3.2 Vesistöt...

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009

Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto

SISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Lahden kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.11.2015 Viite 1510020078 HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä 2.11.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Luontoselvitys, Parantala

Luontoselvitys, Parantala PARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNTA Luontoselvitys, Parantala III-vaihe 2012 T:M I M I A R A H I N A N T T I Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Luontoselvitysmenetelmät ja ajankohta... 4 3. Muinaismuistot... 4 4.

Lisätiedot

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys

Virrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...

Lisätiedot

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Luontopeili 2013 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. TYÖN TOTEUTUS...3 3. KASVILLISUUS...4 3.1. Kangasmetsät...4

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti.

Vehkakasvit heimo Araceae Kasveja, joilla on tappimainen puikelokukinto. Sitä suojaa iso, valkoinen tai värikäs tukilehti. VESI-, RANTA- JA SUOKAS- VEJA Osmankäämikasvit heimo Typhaceae Korkeita vesi- ja rantakasveja, joilla on suuret, sikaarimaiset tähkäkukinnot. Kukat yksineuvoisia. Sukuja: osmankäämi. Palpakkokasvit heimo

Lisätiedot

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA

SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA 040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus

Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

Rikkakasvit. Sisältö. Lähde: Farmit. 2009. Rikkakasvikuvat.

Rikkakasvit. Sisältö. Lähde: Farmit. 2009. Rikkakasvikuvat. Lähde: Farmit. 2009. Rikkakasvikuvat. Rikkakasvit Sisältö 1. Ahosuolaheinä... 3 2. Hevonhierakka... 3 3. Hukkakaura... 4 4. Jauhosavikka... 4 5. Juolavehnä... 5 6. Kaalivalvatti... 5 7. Kamomillasaunio...

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS

SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA

Lisätiedot

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007

Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Aurajoen maisematien tienvarsikasvillisuuden inventointi 2007 Hanna Tuominen 10.10.2007 Aurajokisäätiö Varkaantie - Maisematie -hanke SISÄLLYS 1. Johdanto 2 2. Varkaantien luonnonkuvaus 3 3. Varkaantien

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys

Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti. Luontoselvitys Solvallan asemakaavan muutos Nuuksion luontokeskuksen tontti Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 10.10.2008 10.10.2008 Solvalla, luontoselvitys 1 (13) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Oma kasvio. Suomen 4H-liitto www.4h.fi

Oma kasvio. Suomen 4H-liitto www.4h.fi Oma kasvio -kerhon tavoitteena on oppia tunnistamaan yleiset metsäkasvit ja erityisesti eri metsätyyppien opaskasvit. Lisäksi tavoitteena on oppia prässäämään kasveja ja valmistamaan niistä kansio. Oma

Lisätiedot

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA

SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA SIUNTION HYVINVOINTIKESKUKSEN LUONTOLIIKUNTAPUISTON 20 RUOHOVARTISTA KASVILAJIA Ahosuolaheinä (Rumex acetosella) (Tatarkasvit Polygonaceae) Ahosuolaheinä on koko Suomessa yleinen kuivien ja happamien maiden

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko

Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.

Lisätiedot

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys

PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys 201213 PIISPAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Kylmäniemi Luontoselvitys EKOTONI KY KIMMOKAAVA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ

Lisätiedot

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria.

Jättiläiskuusi RAINER. Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Jättiläiskuusi Annukka Partanen RAINER Isi, eikö sinunkaan kätesi ylettyneet ympäri? kysyi 3-vuotias Eino halatessaan 100-vuotiasta Raineria. Kuusi on lehtomaisen kankaan pääpuulaji Kuusi (Picea abies)

Lisätiedot

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS

KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS KOTKA, KOTKANSAARI 285-001-0007-004/5/7 KASVILLISUUSKARTOITUS Ari Ryökkynen 2012 Kymenlaakson museo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT Kohteen nimi: Ruukinkatu 15 ja 13 sekä osin Vuorikatu 2 Kunta: Kaupunginosa:

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja

Suomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...

Lisätiedot

KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS

KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS Kuvaaja Aimo Haapakoski 1 KAIVOLAN ALUEEN JATKON LUONTOKARTOITUS JOHDANTO Kaivolan alueen jatkon luontokartoitus tehtiin kaavan laadinnan pohjaksi kevään ja kesän

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007 VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.

Havupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m. Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY

UPM SUOMUSSALMEN KUNTA. Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY UPM SUOMUSSALMEN KUNTA Naamankajärven ranta-asemakaava luontoselvitys KIMMOKAAVA EKOTONI KY 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys

UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies

Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...

Lisätiedot

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys

ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys 1 ISO-VIITAJÄRVI ranta-asemakaavan muutos ja laajennus luontoselvitys Ekotoni Ky KimmoKaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 TOPOGRAFIA JA GEOMORFOLOGIA

Lisätiedot

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi

Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Hailuodon Marjaniemen alueen kasvillisuusinventointi Merinätkelmää Marjaniemen majakan edustalla Karita Saravesi 1 1. Taustaa Hailuodon Marjaniemen alueen rakennuskanta ja sitä ympäröivä kasvillisuus muodostavat

Lisätiedot