Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Ympäristölautakunta Yj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) 355 Esitys kaupunginhallitukselle roskaantumisen sanktiointia koskevan lakialoitteen tekemiseksi HEL T Päätös Perustelut lakialoitteelle päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi seuraavan lakimuutosaloitteen: Kaupunki esittää, että jätelakiin, järjestyslakiin tai muuhun soveltuvaan säädökseen lisätään säännös, jonka mukaan kunnalla tai sen määräämällä viranomaisella on mahdollisuus määrätä virhemaksu tai vastaava sille, joka rikkoo jätelain roskaamiskieltoa. Kaupungeilla ja kunnilla on jo olemassa virhemaksuja antavia tahoja, kuten joukkoliikenteen lipuntarkastajat sekä pysäköinninvalvojat. Tässä suhteessa roskaamisen sanktiointi ei eroaisi toimintamalliltaan näistä järjestelyistä. Virhemaksun antavalla taholla voisi olla muitakin, kuin roskaantumisen valvontaan liittyviä valvontatehtäviä, kuten esimerkiksi työmaiden ja kevyenliikenteen turvallisuuteen liittyviä valvontatehtäviä. Virhemaksusta tai vastaavasta tulisi säätää siten, että maksut jäisivät kunnan käyttöön, ja ne voitaisiin ohjata esimerkiksi roskaantumisen ennaltaehkäisyyn. Roskaantumisen valvonta ja kaupunkilaisten yhteydenotot Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee vuosittain noin 130 toimenpidepyyntöä jätelain (1072/1993) 19 :n mukaisesta roskaamisesta ja rakennusvalvontaviranomaiselle noin 70 ilmoitusta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tai 169 :ien mukaisesta rakennetun ympäristön tai ulkovarastoinnin epäsiisteydestä tai laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta asetettujen velvoitteiden laiminlyönneistä. Kaupungin valvontaviranomaiset käsittelevät tulleita ilmoituksia normaalein hallinnollisin keinoin tekemällä tarkastuksia, selvittämällä siivousvelvollisia, antamalla siivouskehotuksia ja tarvittaessa määräyksiä sekä ryhtymällä tarvittaessa hallintopakkokeinoihin roskaantumisen poistamiseksi. Roskaantumiselle tyypillistä on se, että roskaantunut alue houkuttelee lisää roskaamista. Näin ollen toimenpidepyyntöihin pyritään reagoimaan nopeasti ja esimerkiksi jätelain mukaisesta roskaamisesta tulleet ilmoitukset otetaan käsittelyyn viikon kuluessa ilmoituksesta. Jätelain mukaisen roskaantumisen valvonnan tehostamiseksi ja keskittämiseksi ympäristökeskukseen perustettiin vuonna 2008 virka, jossa

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) tehtävänkuvana on pääsääntöisesti roskaantumisen valvonta, valvonnan kehittäminen ja koordinointi. Aiemmin jätelain mukaista roskaantumisen valvontaa hoitivat terveystarkastajat omissa valvontapiireissään. Valvontaviranomaisten lisäksi yhteydenottoja roskaantuneista alueista tulee runsaasti yleisten alueiden ylläpitotahoille, kuten rakennusvirastolle, liikuntavirastolle ja kiinteistövirastolle. Rakennusvirasto saa vuosittain puhelimitse noin 300 ja sähköpostitse noin yhteydenottoa koskien roskaantuneita puistoja, katuja ym. yleisiä alueita. Todennäköisesti useat roskaantuneista kohteista jäävät ilmoittamatta millekään taholle ja suuri osa kohteista tulee siivottua ennen kaupunkilaisten reagointia niihin. Roskaamisen sääntely jätelaissa ja järjestyslaissa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle säädetyssä roskaantumisen valvonnassa sovelletaan jätelain (1072/1993) neljännen luvun roskaantumispykäliä voimaantulevan uuden jätelain (646/2011) myötä roskaantumisen valvontaan annetut työkalut eivät olennaisesti muutu. Uudessa jätelaissa roskaantumispykälät on koottu 8. lukuun. Säännösten asiasisältö säilyy jokseenkin ennallaan, vain niiden muotoilu on osittain muuttunut. Jätelain 19 :ssä on asetettu roskaamiskielto, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa tai käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin verrattavaa muuta vaaraa tai haittaa. Uuden jätelain 72 :n mukaan roskaamista on myös sellainen jätteen jättäminen ympäristöön, josta voi seurata ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaara tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Roskaantumisesta aiheutuvan maaperän ja pohjaveden pilaantumisen valvonnassa sovellettaviksi tulevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 ja 8 pykälät. Niin nykyisen kuin uudenkin jätelain mukaan roskaaja on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti velvollinen poistamaan roskaavan esineen tai aineen ympäristöstä ja muutoinkin siivoamaan roskaantuneen alueen. Jos roskaajaa ei saada selville, tavoiteta tai jos roskaaja laiminlyö puhdistamisvelvollisuutensa ja kysymys on eräistä jätelaissa luetelluista alueista tai asemakaava-alueesta, on roskaantuneen alueen haltija ja yleisen ulkoilu- tai moottorikelkkailureitin alueella sen pitäjä velvollinen puhdistamaan alueen. Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole käytössään poliisin esitutkinnallisia keinoja, ja käytännössä valvovan viranomaisen on

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) mahdoton kiistattomasti osoittaa roskaajaa, jolloin siivoaminen jää yleensä alueen haltijan velvollisuudeksi. Helsingissä tyypillisimmin roskaantuneen alueen haltija on kaupunki. Uutta tulevassa jätelaissa nykyiseen verrattuna on 76 :ssä määrätty jätteen keräys roskaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Säännöksen mukaan maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pitäjän, virkistysalueen tai yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pitäjän taikka yleisötilaisuuden järjestäjän on järjestettävä roskaantumisen ennaltaehkäisemiksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut. Käytännössä jo nykyisellään em. toimijat suunnittelevat parhaansa mukaan riittävän jätehuollon alueilleen, mutta jäteastioiden riittävä määrä ei poista ihmisten välinpitämättömyydestä johtuvaa jäteastioiden ulkopuolelle tapahtuvaa roskaamista. Järjestyslain 7 :n 2 momentissa kielletään virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Järjestyslakia valvoo poliisi. Roskaantuneen alueen puhdistamisesta määrääminen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa. Uuden jätelain 74 :n 2 momentin mukaan jos alueen haltija laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, on viimesijainen siivoamisvelvollinen kunta. Jos kunta laiminlyö tämän toissijaisen siivoamisvelvollisuutensa, voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa kunnalle siivoamisesta määräyksen. Määräyksen antamisessa ja sen tehostamisessa voidaan käyttää jätelain 13 luvussa esitettyjä valvonta- ja hallintopakkokeinoja. Roskaamiskiellon rikkomisen rangaistavuus Nykyisen jätelain :ssä ja uuden jätelain 147 :ssä roskaamiskiellon rikkomista koskevassa rangaistussäännöksessä viitataan rikoslakiin. Nykyisen jätelain 60 :n mukaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tehdystä roskaamiskiellon rikkomisesta tuomitaan jäterikkomuksesta sakkoon. Jäterikkomuksesta tuomitaan niin ikään se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö jätelain 20 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun puhdistamisvelvollisuuden tai 21 :ssä tarkoitetun velvollisuuden (valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättäminen). Rikesakko määrätään vain vähäisistä ja tavanomaisimmista roskaamisrikkomuksista. Muihin pykälässä tarkoitettuihin rikkomuksiin sovelletaan päiväsakkomenettelyä. Rikesakon määrää poliisi. Vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) aiheuttavasta teosta säädetään rangaistus rikoslain 48 luvun 1-4 :n mukaisesti. Roskaantumisen ennaltaehkäisy Lakisääteisen valvontatyön lisäksi kaupunki on kymmenien vuosien ajan pyrkinyt toiminnallaan ennaltaehkäisemään roskaantumista mm. erilaisilla valistuskampanjoilla ja tiedotteilla. Kampanjoiden budjetit ovat vaihdelleet tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin vuosittain. Erityisesti kohderyhminä ovat olleet lapset ja nuoret, jolloin roskaamiseen liittyviin asenteisiin on pyritty vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Roskaamiseen liittyviin asenteisiin on pyritty vaikuttamaan myös osallistamalla kaupunkilaisia siivoustyöhön. Helsingin kaupunki on pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa järjestänyt jo 27 vuoden ajan keväisin siivoustalkoita. Siivoustalkoisiin osallistuu Helsingissä vuosittain noin henkeä ja niihin on resursoitu noin euroa/vuosi. Lisäksi kaupunki on kahden vuoden ajan palkannut erillismäärärahalla noin miljoonalla eurolla nuoria siisti kesä -töihin. Kaupunki on nähnyt, että ihmisten osallistuminen siivoustyöhön sitouttaa ihmisiä kantamaan vastuuta ja huolehtimaan elinympäristönsä puhtaudesta. Nuorten palkkaaminen puhtaanapitotöihin toimii osaltaan kasvatuksellisena keinona ympäristön siisteydestä huolehtimiseen, ja vaikutukset voivat ulottua nuorten lähipiiriin. Tätä menettelyä kaupunki aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kaupunki panostaa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Siihen on resursoitu kokoaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori ja euroa vuosittain. Vapaaehtoisia on tällä hetkellä 320 henkeä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) Helsingin kaupungin jätehuoltoyhtiön ominaisuudessa tekee lisäksi runsaasti valistus- ja neuvontatyötä jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja jätteen hyötykäytön lisäämiseksi. Lisäksi HSY jakaa tietoa jätteiden vastaanottopaikoista, kehittää toimintaansa jätteiden vastaanottopalveluiden monipuolistamiseksi palvelujensa käytön helpottamiseksi ja pyrkii näin osaltaan ennaltaehkäisemään roskaantumista ja luvattomien kaatopaikkojen syntymistä. Neuvontaa ja valistusta HSY toteuttaa hyvin mm. monipuolisilla jätehuollon verkkosivuillaan sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia, kampanjoita, kompostointikursseja yms. asukkaille ja valituille kohderyhmille, kuten isännöitsijöille, opettajille ja julkishallinnolle. Lisäksi HSY toteuttaa jätehuollon toiminnan kehittämiseksi erilaisia pilottihankkeita, kuten kuluvana vuonna tietyillä asuinalueilla toteutettu risunkeräys. Tulevana vuonna käynnistyy talkoolavaprojekti. Jäteasemille noudetaan kotitalouksilta kohtuullista maksua vastaan suurikokoisia jätteitä tai

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) niiden kuljetukseen voi jäteasemilta vuokrata peräkärryn. Jäteasemat ovat auki kaikkina arkipäivinä ja myös joinakin lauantaipäivinä. Roskaantumisen aiheuttamat siivouskustannukset Kaikesta edellä mainitusta panostuksesta huolimatta roskaaminen aiheuttaa valtavat vuosittaiset kustannukset kaupungille. Helsingin kaupungin rakennusviraston puhtaanapidon budjetti oli vuonna ,2 miljoonaa euroa, josta arviolta % kului pelkästään roskien poistoon. Lisäksi välillisiä kustannuksia syntyy yhä lisääntyvästä ilkivallasta: mm. roska-astioita ja penkkejä rikotaan kymmeniä vuosittain. Roskien määrä ja koko ovat kasvaneet. Puistojen virkistyskäyttö on aktivoitunut, mihin rakennusvirasto on vastannut lisäämällä puistoissa olevien isojen roska-astioiden määrää ja kasvattamalla myös tavallisten katualueilla olevien roska-astioiden kokoa. Ongelmallista on, että roskien määrä vaihtelee paljon. Roskien koko on myös merkittävästi kasvanut esimerkkejä näistä ovat huonosti tiivistettävät pizzalaatikot ja olutpakkaukset, jotka eivät sovi roska-astiaan tai vievät sieltä kohtuuttomasti tilaa. Ajan ilmiö ovat tapahtumat puistoissa vailla virallista järjestäjää. Tieto tapahtumista leviää nopeasti ja laajasti sosiaalisen median kautta. Tapahtumien jälkeen jättämät roskat siivoaa kaupunki, sillä aiheuttajia on mahdoton saada vastuuseen. Valvontakeinojen riittämättömyys Valvonta-, valistus- ja puhtaanapitotyön tulosten pitäisi näkyä kaupunkiympäristön siistiytymisenä. Näin ei kuitenkaan kaupungin eri virastojen saaman runsaan palautteen, omien havaintojen ja julkisuudessa käydyn vilkkaan keskustelun perusteella ole riittävässä määrin tapahtunut. Roskaantuminen on nykyisellään merkittävä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä vähentävä tekijä ja siivoamisen kustannukset ovat kohtuuttomia. Lainsäädännön valvontaviranomaisille mahdollistamat valvonta- ja ennaltaehkäisykeinot tuntuvat olevan riittämättömiä roskaamiseen liittyvän välinpitämättömyyden lisääntyessä. Valvontakeinot ovat hitaita ja kankeita eikä niitä siten pystytä järkevästi soveltamaan kaduilla ja puistoissa jatkuvasti tapahtuvaan roskaamiseen. Näin ollen roskaamisesta kiinnijäämisen pelko on pieni. Nykyisessä toimintamallissa valvonnan ja sanktioinnin hyödyt ja kustannusvaikutukset ovat erittäin pienet. Helsingin kaupunki katsoo, että roskaantumista säätelevää lainsäädäntöä on muutettava siten, että roskaaja saadaan nykyistä paremmin vastuuseen ja roskaaminen sisäistetään nykyistä paremmin lain rikkomiseksi.

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Käsittely Nykyisellään roskaamisesta voi sakottaa vain poliisi. Vaikuttaisi siltä, että poliisin resurssit eivät riitä valvomaan katukuvassa näkyvää roskaamista. Toisaalta silminnäkijöiden kynnys ilmoittaa poliisille roskaamisesta on ilmeisen korkea. Helsingin alueelta vuonna 2011 tammi-lokakuun aikana poliisille on tullut tai poliisi on valvontakierroksillaan havainnut 24 jäterikkomusta (rikos kokonaisuutena vähäinen), joissa kysymyksessä on ollut pääasiassa ympäristön roskaaminen. Vuonna 2010 jäterikkomuksia kirjattiin 14. Ympäristörikkomuksia, kuten vähäistä suurempaa roskaamista ja jätteiden levittämistä ympäristöön (esim. vähäinen määrä rakennusjätettä tai öljyvuoto) on kuluneena vuonna kirjattu neljä. Ympäristön turmelemiseksi katsottuja tapauksia, joissa vahingot eivät ole olleet vähäisiä, on ollut 11 kappaletta kuluvana vuonna. Käytännössä jätelain rikkomisesta sakotetaan vain räikeimmissä roskaamistapauksissa, joissa roskaaja on saatu kiinni. Yleisimmin roskaamiskiellon rikkomisesta annettu sakko on 50 euron rikesakko, mikä ei riitä toimimaan pelotteena. Lainmuutos on välttämätön, jotta valvontaa voitaisiin lisätä ilman, että poliisin resursseja lisätään. Muun muassa Ruotsissa astui heinäkuussa 2011 voimaan laki, joka antoi poliisille valtuuden sakottaa roskaajia paikan päällä 800 kruunun (noin 90 euron) pikasakoilla. Ruotsin kunnissa tehtyjen kyselyjen mukaan uusi laki ei toistaiseksi ole juuri hillinnyt roskaamista, sillä poliisi sakottaa roskaajia harvoin. Tilanne on pitkälti samankaltainen kuin Suomen nykyinen tilanne. Tallinnassa kaupungilla on omia nk. kunnallisia poliiseja (Munitsipaalpolitsei (MuPo)), joilla on erilaisia, kuten myös roskaantumiseen liittyviä valvontatehtäviä ja oikeus sakottaa tietyistä rikkomuksista. Useissa maissa on varsin yleisesti sakotuskäytännöt erikseen mm. koirien ulosteiden jätöstä yleisille alueille. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, puistoalueilla valvovat yksityiset vartiointiliikkeet ja mm. puistovahdit, joita myös Helsingissä oli noin 30 vuotta sitten. Roskaantuminen koetaan poliisin sakotusoikeudesta huolimatta kunnissa todelliseksi ja kasvavaksi ongelmaksi, eikä poliisilla ole tarvittavia resursseja roskaamisen laajamittaiseen valvontaan. Näin ollen olisi tarkoituksenmukaista, että myös kunnan itse määräämällä viranomaisella olisi oikeus valvontansa tehosteeksi antaa roskaamisesta virhemaksutyyppinen sanktio. Helsingin kaupunki katsoo, että asiaa koskeva lainmuutos olisi erittäin tarpeellinen lisä viranomaisten keinoihin roskaamisongelman vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi kunnissa.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Hylkäysehdotus: Lauri Alhojärvi: Esitän esityksen hylkäämistä. Uskon roskaamisen johtuvan pitkälti vieraantumisen tunteesta; siitä että kaupunkia ei koeta omaksi. Tilannetta ei helpoteta lisäämällä valvontaa ja sanktioita. Ehdotusta ei kannatettu. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Miira Riipinen, ympäristötarkastaja, puhelin: miira.riipinen(a)hel.fi Päivi Korkeakoski, vs. ympäristölakimies, puhelin: paivi.korkeakoski(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunginhallitus Yleisten töiden lautakunta Ympäristövalvontayksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti Päätösehdotus Perustelut lakialoitteelle päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se tekisi seuraavan lakimuutosaloitteen: Kaupunki esittää, että jätelakiin, järjestyslakiin tai muuhun soveltuvaan säädökseen lisätään säännös, jonka mukaan kunnalla tai sen määräämällä viranomaisella on mahdollisuus määrätä virhemaksu tai vastaava sille, joka rikkoo jätelain roskaamiskieltoa. Kaupungeilla ja kunnilla on jo olemassa virhemaksuja antavia tahoja, kuten joukkoliikenteen lipuntarkastajat sekä pysäköinninvalvojat. Tässä suhteessa roskaamisen sanktiointi ei eroaisi toimintamalliltaan näistä järjestelyistä. Virhemaksun antavalla taholla voisi olla muitakin, kuin roskaantumisen valvontaan liittyviä valvontatehtäviä, kuten esimerkiksi työmaiden ja kevyenliikenteen turvallisuuteen liittyviä valvontatehtäviä. Virhemaksusta tai vastaavasta tulisi säätää siten, että maksut jäisivät kunnan käyttöön, ja ne voitaisiin ohjata esimerkiksi roskaantumisen ennaltaehkäisyyn. Roskaantumisen valvonta ja kaupunkilaisten yhteydenotot Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee vuosittain noin 130 toimenpidepyyntöä jätelain (1072/1993) 19 :n mukaisesta roskaamisesta ja rakennusvalvontaviranomaiselle noin 70 ilmoitusta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) tai 169 :ien

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) mukaisesta rakennetun ympäristön tai ulkovarastoinnin epäsiisteydestä tai laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta asetettujen velvoitteiden laiminlyönneistä. Kaupungin valvontaviranomaiset käsittelevät tulleita ilmoituksia normaalein hallinnollisin keinoin tekemällä tarkastuksia, selvittämällä siivousvelvollisia, antamalla siivouskehotuksia ja tarvittaessa määräyksiä sekä ryhtymällä tarvittaessa hallintopakkokeinoihin roskaantumisen poistamiseksi. Roskaantumiselle tyypillistä on se, että roskaantunut alue houkuttelee lisää roskaamista. Näin ollen toimenpidepyyntöihin pyritään reagoimaan nopeasti ja esimerkiksi jätelain mukaisesta roskaamisesta tulleet ilmoitukset otetaan käsittelyyn viikon kuluessa ilmoituksesta. Jätelain mukaisen roskaantumisen valvonnan tehostamiseksi ja keskittämiseksi ympäristökeskukseen perustettiin vuonna 2008 virka, jossa tehtävänkuvana on pääsääntöisesti roskaantumisen valvonta, valvonnan kehittäminen ja koordinointi. Aiemmin jätelain mukaista roskaantumisen valvontaa hoitivat terveystarkastajat omissa valvontapiireissään. Valvontaviranomaisten lisäksi yhteydenottoja roskaantuneista alueista tulee runsaasti yleisten alueiden ylläpitotahoille, kuten rakennusvirastolle, liikuntavirastolle ja kiinteistövirastolle. Rakennusvirasto saa vuosittain puhelimitse noin 300 ja sähköpostitse noin yhteydenottoa koskien roskaantuneita puistoja, katuja ym. yleisiä alueita. Todennäköisesti useat roskaantuneista kohteista jäävät ilmoittamatta millekään taholle ja suuri osa kohteista tulee siivottua ennen kaupunkilaisten reagointia niihin. Roskaamisen sääntely jätelaissa ja järjestyslaissa Kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle säädetyssä roskaantumisen valvonnassa sovelletaan jätelain (1072/1993) neljännen luvun roskaantumispykäliä voimaantulevan uuden jätelain (646/2011) myötä roskaantumisen valvontaan annetut työkalut eivät olennaisesti muutu. Uudessa jätelaissa roskaantumispykälät on koottu 8. lukuun. Säännösten asiasisältö säilyy jokseenkin ennallaan, vain niiden muotoilu on osittain muuttunut. Jätelain 19 :ssä on asetettu roskaamiskielto, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa tai käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin verrattavaa muuta vaaraa tai haittaa. Uuden jätelain 72 :n mukaan roskaamista on myös sellainen jätteen jättäminen ympäristöön, josta voi seurata ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaara tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Roskaantumisesta aiheutuvan maaperän ja pohjaveden

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) pilaantumisen valvonnassa sovellettaviksi tulevat ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 ja 8 pykälät. Niin nykyisen kuin uudenkin jätelain mukaan roskaaja on aiheuttamisperiaatteen mukaisesti velvollinen poistamaan roskaavan esineen tai aineen ympäristöstä ja muutoinkin siivoamaan roskaantuneen alueen. Jos roskaajaa ei saada selville, tavoiteta tai jos roskaaja laiminlyö puhdistamisvelvollisuutensa ja kysymys on eräistä jätelaissa luetelluista alueista tai asemakaava-alueesta, on roskaantuneen alueen haltija ja yleisen ulkoilu- tai moottorikelkkailureitin alueella sen pitäjä velvollinen puhdistamaan alueen. Ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole käytössään poliisin esitutkinnallisia keinoja, ja käytännössä valvovan viranomaisen on mahdoton kiistattomasti osoittaa roskaajaa, jolloin siivoaminen jää yleensä alueen haltijan velvollisuudeksi. Helsingissä tyypillisimmin roskaantuneen alueen haltija on kaupunki. Uutta tulevassa jätelaissa nykyiseen verrattuna on 76 :ssä määrätty jätteen keräys roskaantumisen ennaltaehkäisemiseksi. Säännöksen mukaan maantien, yksityisen tien, radan tai sataman pitäjän, virkistysalueen tai yleisesti käytettäväksi tarkoitetun alueen haltijan, ulkoilu- tai moottorikelkkareitin pitäjän taikka yleisötilaisuuden järjestäjän on järjestettävä roskaantumisen ennaltaehkäisemiksi alueella riittävä jätteen keräys ja muut jätehuollon palvelut. Käytännössä jo nykyisellään em. toimijat suunnittelevat parhaansa mukaan riittävän jätehuollon alueilleen, mutta jäteastioiden riittävä määrä ei poista ihmisten välinpitämättömyydestä johtuvaa jäteastioiden ulkopuolelle tapahtuvaa roskaamista. Järjestyslain 7 :n 2 momentissa kielletään virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Järjestyslakia valvoo poliisi. Roskaantuneen alueen puhdistamisesta määrääminen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa. Uuden jätelain 74 :n 2 momentin mukaan jos alueen haltija laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, on viimesijainen siivoamisvelvollinen kunta. Jos kunta laiminlyö tämän toissijaisen siivoamisvelvollisuutensa, voi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa kunnalle siivoamisesta määräyksen. Määräyksen antamisessa ja sen tehostamisessa voidaan käyttää jätelain 13 luvussa esitettyjä valvonta- ja hallintopakkokeinoja. Roskaamiskiellon rikkomisen rangaistavuus

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Nykyisen jätelain :ssä ja uuden jätelain 147 :ssä roskaamiskiellon rikkomista koskevassa rangaistussäännöksessä viitataan rikoslakiin. Nykyisen jätelain 60 :n mukaan tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tehdystä roskaamiskiellon rikkomisesta tuomitaan jäterikkomuksesta sakkoon. Jäterikkomuksesta tuomitaan niin ikään se, joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö jätelain 20 :n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun puhdistamisvelvollisuuden tai 21 :ssä tarkoitetun velvollisuuden (valvontaviranomaisen määräyksen noudattamatta jättäminen). Rikesakko määrätään vain vähäisistä ja tavanomaisimmista roskaamisrikkomuksista. Muihin pykälässä tarkoitettuihin rikkomuksiin sovelletaan päiväsakkomenettelyä. Rikesakon määrää poliisi. Vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle aiheuttavasta teosta säädetään rangaistus rikoslain 48 luvun 1-4 :n mukaisesti. Roskaantumisen ennaltaehkäisy Lakisääteisen valvontatyön lisäksi kaupunki on kymmenien vuosien ajan pyrkinyt toiminnallaan ennaltaehkäisemään roskaantumista mm. erilaisilla valistuskampanjoilla ja tiedotteilla. Kampanjoiden budjetit ovat vaihdelleet tuhansista euroista kymmeniin tuhansiin euroihin vuosittain. Erityisesti kohderyhminä ovat olleet lapset ja nuoret, jolloin roskaamiseen liittyviin asenteisiin on pyritty vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Roskaamiseen liittyviin asenteisiin on pyritty vaikuttamaan myös osallistamalla kaupunkilaisia siivoustyöhön. Helsingin kaupunki on pääkaupunkiseudun muiden kaupunkien kanssa järjestänyt jo 27 vuoden ajan keväisin siivoustalkoita. Siivoustalkoisiin osallistuu Helsingissä vuosittain noin henkeä ja niihin on resursoitu noin euroa/vuosi. Lisäksi kaupunki on kahden vuoden ajan palkannut erillismäärärahalla noin miljoonalla eurolla nuoria siisti kesä -töihin. Kaupunki on nähnyt, että ihmisten osallistuminen siivoustyöhön sitouttaa ihmisiä kantamaan vastuuta ja huolehtimaan elinympäristönsä puhtaudesta. Nuorten palkkaaminen puhtaanapitotöihin toimii osaltaan kasvatuksellisena keinona ympäristön siisteydestä huolehtimiseen, ja vaikutukset voivat ulottua nuorten lähipiiriin. Tätä menettelyä kaupunki aikoo jatkaa myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä kaupunki panostaa vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Siihen on resursoitu kokoaikainen vapaaehtoistyön koordinaattori ja euroa vuosittain. Vapaaehtoisia on tällä hetkellä 320 henkeä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) Helsingin kaupungin jätehuoltoyhtiön ominaisuudessa tekee lisäksi runsaasti valistus- ja neuvontatyötä jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja jätteen

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) hyötykäytön lisäämiseksi. Lisäksi HSY jakaa tietoa jätteiden vastaanottopaikoista, kehittää toimintaansa jätteiden vastaanottopalveluiden monipuolistamiseksi palvelujensa käytön helpottamiseksi ja pyrkii näin osaltaan ennaltaehkäisemään roskaantumista ja luvattomien kaatopaikkojen syntymistä. Neuvontaa ja valistusta HSY toteuttaa hyvin mm. monipuolisilla jätehuollon verkkosivuillaan sekä järjestämällä koulutustilaisuuksia, kampanjoita, kompostointikursseja yms. asukkaille ja valituille kohderyhmille, kuten isännöitsijöille, opettajille ja julkishallinnolle. Lisäksi HSY toteuttaa jätehuollon toiminnan kehittämiseksi erilaisia pilottihankkeita, kuten kuluvana vuonna tietyillä asuinalueilla toteutettu risunkeräys. Tulevana vuonna käynnistyy talkoolavaprojekti. Jäteasemille noudetaan kotitalouksilta kohtuullista maksua vastaan suurikokoisia jätteitä tai niiden kuljetukseen voi jäteasemilta vuokrata peräkärryn. Jäteasemat ovat auki kaikkina arkipäivinä ja myös joinakin lauantaipäivinä. Roskaantumisen aiheuttamat siivouskustannukset Kaikesta edellä mainitusta panostuksesta huolimatta roskaaminen aiheuttaa valtavat vuosittaiset kustannukset kaupungille. Helsingin kaupungin rakennusviraston puhtaanapidon budjetti oli vuonna ,2 miljoonaa euroa, josta arviolta % kului pelkästään roskien poistoon. Lisäksi välillisiä kustannuksia syntyy yhä lisääntyvästä ilkivallasta: mm. roska-astioita ja penkkejä rikotaan kymmeniä vuosittain. Roskien määrä ja koko ovat kasvaneet. Puistojen virkistyskäyttö on aktivoitunut, mihin rakennusvirasto on vastannut lisäämällä puistoissa olevien isojen roska-astioiden määrää ja kasvattamalla myös tavallisten katualueilla olevien roska-astioiden kokoa. Ongelmallista on, että roskien määrä vaihtelee paljon. Roskien koko on myös merkittävästi kasvanut esimerkkejä näistä ovat huonosti tiivistettävät pizzalaatikot ja olutpakkaukset, jotka eivät sovi roska-astiaan tai vievät sieltä kohtuuttomasti tilaa. Ajan ilmiö ovat tapahtumat puistoissa vailla virallista järjestäjää. Tieto tapahtumista leviää nopeasti ja laajasti sosiaalisen median kautta. Tapahtumien jälkeen jättämät roskat siivoaa kaupunki, sillä aiheuttajia on mahdoton saada vastuuseen. Valvontakeinojen riittämättömyys Valvonta-, valistus- ja puhtaanapitotyön tulosten pitäisi näkyä kaupunkiympäristön siistiytymisenä. Näin ei kuitenkaan kaupungin eri virastojen saaman runsaan palautteen, omien havaintojen ja julkisuudessa käydyn vilkkaan keskustelun perusteella ole riittävässä määrin tapahtunut. Roskaantuminen on nykyisellään merkittävä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä vähentävä tekijä ja siivoamisen kustannukset ovat kohtuuttomia.

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Lainsäädännön valvontaviranomaisille mahdollistamat valvonta- ja ennaltaehkäisykeinot tuntuvat olevan riittämättömiä roskaamiseen liittyvän välinpitämättömyyden lisääntyessä. Valvontakeinot ovat hitaita ja kankeita eikä niitä siten pystytä järkevästi soveltamaan kaduilla ja puistoissa jatkuvasti tapahtuvaan roskaamiseen. Näin ollen roskaamisesta kiinnijäämisen pelko on pieni. Nykyisessä toimintamallissa valvonnan ja sanktioinnin hyödyt ja kustannusvaikutukset ovat erittäin pienet. Helsingin kaupunki katsoo, että roskaantumista säätelevää lainsäädäntöä on muutettava siten, että roskaaja saadaan nykyistä paremmin vastuuseen ja roskaaminen sisäistetään nykyistä paremmin lain rikkomiseksi. Nykyisellään roskaamisesta voi sakottaa vain poliisi. Vaikuttaisi siltä, että poliisin resurssit eivät riitä valvomaan katukuvassa näkyvää roskaamista. Toisaalta silminnäkijöiden kynnys ilmoittaa poliisille roskaamisesta on ilmeisen korkea. Helsingin alueelta vuonna 2011 tammi-lokakuun aikana poliisille on tullut tai poliisi on valvontakierroksillaan havainnut 24 jäterikkomusta (rikos kokonaisuutena vähäinen), joissa kysymyksessä on ollut pääasiassa ympäristön roskaaminen. Vuonna 2010 jäterikkomuksia kirjattiin 14. Ympäristörikkomuksia, kuten vähäistä suurempaa roskaamista ja jätteiden levittämistä ympäristöön (esim. vähäinen määrä rakennusjätettä tai öljyvuoto) on kuluneena vuonna kirjattu neljä. Ympäristön turmelemiseksi katsottuja tapauksia, joissa vahingot eivät ole olleet vähäisiä, on ollut 11 kappaletta kuluvana vuonna. Käytännössä jätelain rikkomisesta sakotetaan vain räikeimmissä roskaamistapauksissa, joissa roskaaja on saatu kiinni. Yleisimmin roskaamiskiellon rikkomisesta annettu sakko on 50 euron rikesakko, mikä ei riitä toimimaan pelotteena. Lainmuutos on välttämätön, jotta valvontaa voitaisiin lisätä ilman, että poliisin resursseja lisätään. Muun muassa Ruotsissa astui heinäkuussa 2011 voimaan laki, joka antoi poliisille valtuuden sakottaa roskaajia paikan päällä 800 kruunun (noin 90 euron) pikasakoilla. Ruotsin kunnissa tehtyjen kyselyjen mukaan uusi laki ei toistaiseksi ole juuri hillinnyt roskaamista, sillä poliisi sakottaa roskaajia harvoin. Tilanne on pitkälti samankaltainen kuin Suomen nykyinen tilanne. Tallinnassa kaupungilla on omia nk. kunnallisia poliiseja (Munitsipaalpolitsei (MuPo)), joilla on erilaisia, kuten myös roskaantumiseen liittyviä valvontatehtäviä ja oikeus sakottaa tietyistä rikkomuksista. Useissa maissa on varsin yleisesti sakotuskäytännöt erikseen mm. koirien ulosteiden jätöstä yleisille alueille. Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, puistoalueilla valvovat yksityiset vartiointiliikkeet ja mm. puistovahdit, joita myös Helsingissä oli noin 30 vuotta sitten.

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14) Esittelijä Roskaantuminen koetaan poliisin sakotusoikeudesta huolimatta kunnissa todelliseksi ja kasvavaksi ongelmaksi, eikä poliisilla ole tarvittavia resursseja roskaamisen laajamittaiseen valvontaan. Näin ollen olisi tarkoituksenmukaista, että myös kunnan itse määräämällä viranomaisella olisi oikeus valvontansa tehosteeksi antaa roskaamisesta virhemaksutyyppinen sanktio. Helsingin kaupunki katsoo, että asiaa koskeva lainmuutos olisi erittäin tarpeellinen lisä viranomaisten keinoihin roskaamisongelman vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi kunnissa. Kaupunginjohtaja asetti kadunpidon kehittämisen työryhmän. Kadunpidon kehittämisen lisäksi työryhmän tehtäväksi asetettiin roskaamisen kunnallisen valvonnan ja sanktioinnin järjestämistavan ja resurssitarpeiden, hyötyjen ja haittojen sekä kustannusvaikutusten arviointi mahdollisten lainmuutosesitysten harkitsemiseksi. Työryhmä päätyi raportissaan esittämään 50 toimenpideehdotusta työryhmälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmän ehdotus numero 41 oli: Tehdään aloite lakimuutoksesta, jolla roskaamisen valvonta ja sanktiointi voitaisiin antaa myös muulle taholle kuin poliisille. Lakimuutosehdotuksen esityksen valmistelijaksi nimettiin ympäristökeskus. Ehdotus kaupunginhallitukselle annettiin tehtäväksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus käsitteli raportin ja päätti lähettää sen tiedoksi ja toimenpiteitä varten asianosaisille virastoille, mm. ympäristökeskukselle. tekee raportissa esitetyn lakimuutosaloitteen kaupunginhallitukselle raportissa esitetyn aikataulun mukaisesti. Esittelijä Lisätiedot ympäristöjohtaja Pekka Kansanen Miira Riipinen, ympäristötarkastaja, puhelin: miira.riipinen(a)hel.fi Päivi Korkeakoski, vs. ympäristölakimies, puhelin: paivi.korkeakoski(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunginhallitus Yleisten töiden lautakunta Ympäristövalvontayksikkö Otteen liitteet Esitysteksti Esitysteksti Esitysteksti

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (14)