Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Roskaantuneen alueen tarkastus ja siivouskehoitus Hanhikivenniemellä Liisanlammen eteläpuolisella alueella tiloilla Savela ja Hanhimaa / Hallintopakkotoimien käynnistäminen / Jälkitarkastus & toimenpiteet Teknltk Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva ympäristösihteeri Vesa Ojanperä suoritti tarkastuskäynnin Pyhäjoen Hanhikivenniemellä Liisanlammen eteläpuolisilla alueella tiloilla Savela ja Hanhimaa Tarkastuksen syynä oli epäilty maaston roskaaminen, josta oli tehty ilmoitus uutistietojen ja yleisöltä tulleiden ilmoitusten perusteella. Pyhäjoen kunnan jätehuollon valvontaviranomaisena toimivan teknisen lautakunnan valmisteleva virkamies ympäristösihteeri Vesa Ojanperä kävi tarkastuskäynnillä Liisanlammen maastossa lähellä Hanhikivenniemeä. Valvontaviranomaisella tai sen määräämällä virkamiehellä tai viranhaltijalla on muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa sekä täytäntöönpanoa varten oikeus kulkea toisen alueella ja päästä paikkaan, jossa harjoitetaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa (JäteL 23). Tausta Maastotarkastus tehtiin ilmoitetun, mahdollisen roskaamisen johdosta. Tieto roskaantuneesta alueesta saatiin lehdistössä olleiden uutistietojen ja yleisöltä saatujen ilmoitusten perusteella. Jätehuollon valvontaviranomaisena toimivan teknisen lautakunnan valmistelevana virkamiehenä ympäristösihteeri Vesa Ojanperä kävi Pyhäjoella tarkastamassa ilmoitetun mahdollisen roskaamisen johdosta tilanteen maastossa. Roskaantunut alue on lähellä Liisanlammen aluetta vanhan Liisanlammentien länsipuolella. Tarkastusoikeus ja tehdyt havainnot Valvontaviranomaisella tai sen määräämällä virkamiehellä tai viranhaltijalla on muualla kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa Jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa sekä täytäntöönpanoa varten oikeus kulkea toisen alueella ja päästä paikkaan, jossa harjoitetaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa (JäteL 23). Edellä kerrotulla oikeudella maastossa tehdyn tarkastuksen perusteella roskaantunut alue todettiin metsäisessä maastossa useiden satojen neliömetrien suuruiseksi. Maastoon jätettyjen materiaalien ja tavaroiden perusteella vahvistui käsitys lehtitiedoissa olleesta tiedosta, että alueella on mahdollisesti pidetty jonkinlaista leiriä. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tätä tarkastusta olisi Pyhäjoella maastossa sijainnut leiri tyhjennetty

2 poliisioperaatiossa. Tarkastushetkellä alueella ei ollut paikalla ketään. Liisanlammentien varrella oli jonkin verran muoviroskaa, puita, keppejä, metalliesineitä ja vaatetavaraa. Nämä olivat pääosin tilan Savela kohdalla molemmin puolin tietä. Tarkastushetkellä metsässä oli pääosin tilan Savela ja vähäisemmältä osin tilan Hanhimaa puolella hajallaan melko laajalla, useita satoja neliömetrejä käsittävällä alueella suuri määrä kuormalavoja, muuta puutavaraa, roskia, muoviastioita, muovipusseja, jätesäkkejä, patjoja, pressuja, autonrenkaita, vaatteita, kenkiä ym. tavaraa. Suurimpia yksittäisiä esineitä oli pidempään paikalla ollut vanha henkilöauto (romuajoneuvo), johon oli ilmeisesti vasta oli maalattu kirjoitusta ja merkkejä. Vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä (ongelmajätteitä) ei tässä yleispiirteisessä tarkastuksessa alueelta todettu. Johtopäätökset Kyseessä on tarkastuksessa tehtyjen havaintojen perusteella jätelain (646/2011) tarkoittama roskaaminen. Jätelaissa on määrätty, että jätettä ei saa hylätä eikä käsitellä hallitsemattomasti (JäteL 13). Jätteestä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikkenemistä tai muuta niihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Tässä tapauksessa metsään jätetty materiaali täyttää roskaamisen kriteerit. Tarkastelussa ei alueelta ilmennyt ympäristölle vaarallisia kemikaaleja. Tarkastuksen perusteella alueella on rikottu jätelain roskaamiskieltoa (JäteL 72 ). Jätelain mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (roskaamiskielto). Jätelaissa roskaajalle on sälytetty roskaantuneen alueen siivoamisvelvollisuus (JäteL 73 ). Roskaajan on poistettava roskaavat esineet tai aineet ympäristöstä ja muutoinkin siivottava roskaantunut alue. Toissijaisesti roskaantuneen alueen siivoamisvelvollisuus lankeaa jätelaissa mainituin perustein maanomistajalle (JäteL 74 ). Pintapuolisella tarkastelulla metsässä olevasta materiaalista leiriä pitäneen tai roskaamisen aiheuttaneen tai aiheuttaneiden henkilöllisyyttä ei pystynyt tunnistamaan. Tällä perusteella valvontaviranomainen on päätynyt määräämään siivoustoimenpiteet seuraavalle vastuutaholle eli alueen maanomistajille. Jatkotoimet Kunnan jätelain mukaisen valvontaviranomaisen tehtävänä on omalta osaltaan valvoa, että jätelain määräyksiä noudatetaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee jätelain mukaisena valvontaviranomaisena määrätä siivoamisvelvollisen täyttämään velvollisuutensa

3 (JäteL 75). Tässä tapauksessa edellä kerrotuin perustein siivousvelvoite tulee kohdistettavaksi roskaajien ohella myös maanomistajaan. Valvontaviranomainen voi määrätä asianosaisen täyttämään jätelain velvollisuudet ja voi tarvittaessa määrätä palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksen aiheuttama haitta (JäteL 126 ). Pyhäjoen kunnan jätelain tarkoittama yleinen valvontavastuu kuuluu ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Pyhäjoen tekniselle lautakunnalle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää jätelaissa tarkoitettua toimivaltaansa viranhaltijalle kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain perusteella. Tämä tarkastus ja sen perusteella annettu siistimiskehotus on annettu teknisen lautakunnan toimivallan delegointipäätöksellä. Asian jatkokäsittelyssä tulee huomioida, että toimivaltaa ei voida siirtää viranhaltijalle asiassa, joka sisältää hallintopakon käyttöä (JäteL 24). Jatkotoimissa on huomioitu jätelaissa määräysten mukaisesti, että valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään. Määräyksen antamisesta ja siihen liitettävästä velvoitteen laiminlyönnin varalle asetettavasta tehosteesta säädetään erikseen (JäteL 13 luku). Kuten edellä on mainittu, pakkokeinoja ei voida siirtää viranhaltijan tehtäväksi, niiden asettamisesta päättää Pyhäjoen kunnassa tekninen lautakunta. Valvontaviranomaisen tulee tehdä jätelain rikkomuksesta ilmoitus myös poliisille (JäteL ja 136 ja 147), ellei tekoa ole pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleisen edun ole katsottava vaativan syytteen nostamista. Tässä tapauksessa mittasuhteet huomioiden tekoa ei ole pidettävä vähäisenä. Tämä tarkastuskertomus tulee liitettäväksi maanomistajalle annettavaan siivouskehotukseen. Lisäksi tarkastusmuistio toimitetaan tiedoksi Pyhäjoen kunnan tekniselle lautakunnalle ja liitetään poliisille annettavaan ilmoitukseen. Hallintopakkotoimien käynnistäminen Kuuleminen / kehotus Ympäristösihteeri Vesa Ojanperä antoi kuulemis/kehotuksen roskaantuneen alueen siivoamiseksi kiinteistön Savela omistajalle siten, että alue tulee olla siivottuna ja asiasta vaadittu selitys on toimitettava mennessä Pyhäjoen tekniselle lautakunnalle. Ellei aluetta siivota, Pyhäjoen tekninen lautakunta ryhtyy asiassa myös hallintopakkotoimiin käyttämällä teettämisuhkaa tai asettamalla uhkasakon. Kuuleminen / kehotus Ympäristösihteeri Vesa Ojanperä antoi kuulemis/kehotuksen roskaantuneen alueen siivoamiseksi kiinteistön Hanhimaa omistajalle siten, että alue tulee olla siivottuna ja asiasta vaadittu selitys on toimitettava

4 mennessä Pyhäjoen tekniselle lautakunnalle. Ellei aluetta siivota, Pyhäjoen tekninen lautakunta ryhtyy asiassa myös hallintopakkotoimiin käyttämällä teettämisuhkaa tai asettamalla uhkasakon. Kehotuksen jälkeiset jatkotoimet roskaamisasiassa Mikäli jätelain perusteella roskaantuneeksi todetun alueen siivoamisasiassa ei ole tilannetta saatu lain mukaiseksi viranhaltijan kehotuksella ja hänen käytettävissä olevin toimenpitein, voidaan asian tehostamiseksi käynnistää tehostamistoimet uhkasakkoa tai teettämisuhkaa käyttäen. Jätelain 129 :n mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, jätelain nojalla antamaansa määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella. Tässä tapauksessa roskaantunut alue on laaja, useita satoja neliömetrejä, alueella on roskia, kuormalavoja ja muuta puutavaraa, muoviastioita, muovipusseja, jätesäkkejä, pressuja, autonrenkaita, romuajoneuvo ym. tavaraa. Alueen siivoamistarvetta ei voi pitää vähäisenä eikä ilmeisen tarpeettomana. Kyseessä on tarkastuksen perusteella jätelain (646/2011) tarkoittama roskaaminen ja roskaantuneen alueen siivous. Hallintopakkoprosessi on kaksivaiheinen. Ensin tulee velvoitteen ja siihen liitettävän tehosteen asettaminen ja myöhemmin mahdollisesti tehosteen tuomitseminen / täytäntöönpano. Pyhäjoen teknisen lautakunnan toimivaltaan kuuluu ympäristönsuojeluviranomaisena päättää velvoitteen ja tehosteen asettamisesta ja tehosteen asettamisesta sekä tehosteena olevan uhan tuomitsemisesta tai täytäntöönpanosta. Molemmista päätöksistä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen ja mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranomaisella on tapauskohtaista harkintavaltaa. Rikkomuksen laatu ja merkitys tulee ottaa huomioon harkintavaltaa käytettäessä. Hallintopakkomenettelyn vaiheet ovat: 1.vireilletulo 2.kehotus 3.asettamisvaiheen kuuleminen 4.velvoitteen asettamispäätös 5.tuomitsemisvaiheen kuuleminen 6.uhkasakon tuomitseminen/teettämisuhan täytäntöönpano Lautakunnan alaisten viranhaltijoiden toimivaltaan kuuluvat valvonta ja toimenpiteisiin kehottaminen sekä velvoitteen asettamisvaiheen että tuomitsemisvaiheen kuulemisen hoitaminen. Hallintopakkotoimet käynnistetään asettamisvaiheen kuulemisella. Ennen velvoitteen määräämistä ja tehosteen asettamista koskevan päätöksen tekemistä on aina kuultava asianosaista (UhkasakkoL 22 ). Kuulemisella tarkoitetaan, että asianosaiselle on varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun (HL 34 ). Samalla on ilmoitettava päävelvoitteen tehosteeksi mahdollisesti asetettavasta uhasta (kiinteä/juokseva uhkasakko vai

5 teettämisuhka), jotta asianosaisella on mahdollisuus lausua mielipiteensä myös uhasta. Uhkasakon määrän ilmoittaminen ei sen sijaan ole vielä välttämätöntä vain se, että uhkasakko ollaan asettamassa. Kuulemisella on merkitystä asianosaisen oikeusturvan kannalta - kuulemisen laiminlyönti johtaa päätöksen kumoamiseen valitusviranomaisessa, jos päätöksestä valitetaan (KHO 1983 II 103). Kuultavien piiri voi olla laajempi kuin pelkästään velvoitettava/velvoitettavat. Tapauskohtaisesti voi olla tarpeen kuulla siis lisäksi esimerkiksi vuokraoikeuden haltijan ohella kiinteistön omistajaa, vaikkei omistajaa tultaisi velvoittamaan asiassa. Aikaisemmin on mm. näissä ohjeissa asettamisvaiheen kuulemiskirje ohjeistettu toimittamaan todisteellisesti. Oikeuskäytäntö on antanut tältä osin aihetta uuteen ohjeistukseen. KHO taltio 2192 on katsonut, että hallintolaki 59 ja 60 ei edellytä, että asianosaiselle päävelvoitteen ja uhkasakon ja uhkasakon asettamista lähetettävä kuulemiskirje annettaisiin tiedoksi postitse saantitodistusta vastaan. Asettamisvaiheen kuulemiskirje voidaan siis lähettää tavallisena tiedoksiantona postitse kirjeellä. Sen lisäksi, mitä kehotuskirjeessä on mainittu, täytyy kuulemiskirjeessä mainita: 1.määräpäivä mihin mennessä selitys on annettava 2.asia ratkaistaan siitä huolimatta, että asianosainen jättää vastaamatta määräajassa 3.ollaanko päävelvoitteen tehosteeksi asettamassa uhkaa 4.seuraava vaihe on asian saattaminen rakennusvalvontaviranomaisen käsiteltäväksi Jos kuulemisen jälkeen ei päädytäkään asettamaan velvoitetta ja asia raukeaa, on tästä hyvän hallintotavan mukaisesti ilmoitettava asianosaiselle. Annetut selitykset: Tilan Savela RN:o omistaja on antanut selityksen asiassa. Metsäalue on siivottu puutavaraa lukuunottamatta. Puutavara haetaan metsän kuivuttua tai talvikeleillä pois. Maastossa oleva autonromu ja betonilohkareet sanotaan olevan naapurin. Selityksessä todetaan, että on kohtuutonta vaatia heidän poistettavaksi tien raveihin saveen ja veteen poliisioperaatiossa sysättyjä rojuja heidän vastuulleen. Jälkitarkastus Paikalla on pidetty jälkitarkastus ennen lautakunnan kokousta klo 11:20-11:50. Tässä tarkastuksessa todettiin, että aluetta on siistitty ja järjestelty. Tilan Savela RN:o ja tilan Hanhimaa RNo osalta siivoustyö on suurelta osin saatettu loppuun. Maastossa oli vielä jäljellä puutavaraa ja trukkilavoja. Savelan tilan omistaja on antanut asiassa oman vastineensa. Tarkastushetkellä Liisanlammentien varrella oli vielä muutama autonrengas (6 kpl), yksi akku ja muovi ym. tavaraa suljetussa jätesäkissä. Tien varrella on vastineessakin mainittuja betonilohkareita. Maastossa on yksi vanha ajoneuvo. Maastossa oli edellä mainitulla tavalla myös kuormalavoja. Lisäksi oli kuormalavoin rajattu kompostointimateriaalin paikka (koko noin 1 x 1 m).

6 Edellä kerrottu huomioiden tilan Savela RN:o ja tilan Hanhimaa RN:o osalta tilanteet ovat korjaantuneet viimeistelytöitä lukuunottamatta. Asian valmistelijana on toiminut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä. Liitteet: - Tarkastusmuistio Kuuleminen / Kehotus tilalle Savela Tilan Savela selitys Kuuleminen / Kehotus tilalle Hanhimaa Ehdotus: Tekninen lautakunta 1) päättää ettei edellä kuvatussa Pyhäjoen kunnan kiinteistöjen Savela RN:o ja Hanhimaa RNo roskaamisasiassa tarvitse käynnistää hallintopakkomenettelyä, koska asiat on saatu jätelain määräysten mukaiseksi viranhaltijan toimin ja kehotuksella viimeistelytöitä lukuunottamatta 2) ei aseta roskaamisasiassa velvoitteita 3) ympäristösihteeri suorittaa tarkastuskäynnin mennessä, tarkastuskäynnin tarkoitus on todentaa kaikki viimeistelytyötkin loppuunsaatetuiksi Teknltk Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Ympäristösihteeri Vesa Ojanperä teki uuden jälkitarkastustarkastuskäynnin Hanhikiven Liisanlammen roskaantumisalueilla klo 14:10-14:40. Tässä tarkastuksessa todettiin, että alue on siistitty ja järjestelty edelleen. Tilan Savela RN:o ja tilan Hanhimaa RNo osalta siivoustyö oli suurelta osin saatettu loppuun. Maastossa oli jo aiemmin ilmoitetulla tavalla jäljellä puutavaraa ja trukkilavoja. Tämä materiaali on kerätty poiskuljettamiseen sopiviin kasoihin. Edellisessä tarkastuksessa todetut Liisanlammen tien varrella olleet muutama autonrengas (6 kpl), yksi akku ja muovi ym. tavara suljetussa jätesäkissä olivat nyt poissa. Tien varrella mainitut betonilohkareet on poistettu. Maastossa jo pitkään ollut vanha ajoneuvo oli viety pois. Maastossa oli edellä kerrotulla tavalla jäljellä kasassa kuormalavoja noin 50 kpl. Lisäksi oli edelleen kuormalavoin rajattu ruuantähteitten

7 kompostointimateriaalin paikka (koko noin 1 x 1 m). Ympäristösihteerin yhteenveto: Edellä kerrottu huomioiden tilan Savela RN:o ja tilan Hanhimaa RNo osalta roskaanunut alue voidaan katsoa siivotuksi ja asian korjaantuneen. Puutavaran poistaminen alueelta voidaan tehdä suunnitellulla tavalla myöhemmin. Asian valmistelijana on toiminut ympäristösihteeri Vesa Ojanperä. Liitteet: - Jälkitarkastuksen valokuvaliitteet Ehdotus: Tekninen lautakunta 1) katsoo edellä kerrottu huomioiden tilan Savela RN:o ja tilan Hanhimaa RNo osalta roskaantunut alue kuntoon saatetuksi. Puutavaran poistaminen voidaan tehdä suunnitellulla tavalla myöhemmin. 2) päättää, että tämän alueen roskaantumisen johdosta ei ole tarpeen käynnistää suunniteltuja hallintopakkotoimia. Päätös: Lautakunta hyväksyi ehdotuksen.