KAJ:N UUDEKSI PUHEEN JOHTAJAKSI HANNA BOMAN AV KÄÄNTÄJÄT TYÖTAISTELUSSA: LIITTO ASETTI BTI KONSERNIN HAKUSAARTOON

Transkriptio

1 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY:N JÄSENLEHTI KAJ:N UUDEKSI PUHEEN JOHTAJAKSI HANNA BOMAN AV KÄÄNTÄJÄT TYÖTAISTELUSSA: LIITTO ASETTI BTI KONSERNIN HAKUSAARTOON VÄITÖSKIRJA TUTKI KÄÄNNÖS LAADUN SUHDETTA ASIAKKAAN ODOTUKSIIN

2 KÄÄNNÖSALAN ASIANTUNTIJAT KAJ RY Maistraatinportti 4 A, 6.krs, Helsinki toimisto@kaj.fi Puheenjohtaja Anita Tuohino Puhelin Sähköposti anita.tuohino@sok.fi Toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik Puhelin Sähköposti hanna.gorschelnik@kaj.fi JÄSENTIETOJEN MUUTOKSET, VALTAKIRJAT JA JÄSENMAKSUT Akavan Erityisalat ry:n jäsensihteerit Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Palvelunumero Jaana Honni, Katja Kosonen, Mary Luokkamäki JÄSENMAKSUT Käännösalan asiantuntijat KAJ:n jäsenmaksu on 1 % päätoimen ennakonpidätyksen alaisista tuloista ja luontoiseduista sekä Erityiskoulutettujen työttömyyskassan maksamista etuuksista. Ammatinharjoittajilta ja yrittäjiltä jäsenmaksu on 200 euroa vuodessa ( alkaen). Opiskelija maksaa jäsenmaksua, jos hän on työssä. Ulkomailla työskentelevän jäsenen ja eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Jäsenmaksu kattaa KAJ:n, Akavan Erityisalojen ja työttömyyskassan palvelut. Lisää tietoa Muista ilmoittaa muuttuneet jäsentietosi jäsensihteereille! LAKIASIAT JA TYÖSUHDENEUVONTA (AKAVAN ERITYISALAT) Sähköposti: etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi Harri Ikonen, lakimies Kunta, valtio ja yliopistosektorin virka ja työsuhdeneuvonta Tarja Kullanmäki, lakimies Kunta, valtio, yliopisto ja amk sektorin virka ja työsuhdeneuvonta Juho Heikki Leppänen, lakimies Yksityissektorin työsuhdeneuvonta Tuire Torvela, lakimies Yksityissektorin edunvalvonta ja työsuhdeneuvonta, ammatinharjoittajia ja yrittäjiä koskevat tehtävät sekä perhe ja perintöoikeudellinen neuvonta Arja Ahola, asiamies Palkkatilastot, tutkimukset TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Puhelin Puhelinajat ma to klo Asemamiehenkatu 2 C, Helsinki TÄSSÄ LEHDESSÄ Puheenjohtajalta... 3 Liitto julisti hakusaarron!... 4 Syyskokous valitsi uuden puheenjohtajan 7 Työnteko maistuu opiskelijoille... 8 Lyhyet Kieliteknologia ja kääntäminen ne yhteen sopii, vai sopiiko? Minne menet, suomen kieli? Arvioinnissa runokokoelma Maailman runosydän Tutkimus: Asiakkaan asema asiatekstikääntämisessä KAJAWA KÄÄNNÖSALAN AMMATTILAISTEN JA OPISKELIJOIDEN JÄRJESTÖLEHTI Julkaisija: Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Päätoimittaja: Hanna Gorschelnik Toimitus: Katri Blomster, Suvi Seikkula, Heidi Mittler, Vanessa Sjögren Ulkoasu: Vesa A. Junttila, Public Design Oy Painatus: Libris Oy, Helsinki. Painos: 200 kpl Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa Aineistopäivä on Kannen kuva: Nicolas Schevin. Kuvassa Jenni Jouppi ja Michelangelo Pistoletton installaatio Le Labyrinthe le Centquatre kulttuurikeskuksessa Pariisissa keväällä Teos on vuodelta

3 Meitä on moneksi... Käännösalalla työskentelevät henkilöt ovat korkeasti koulutettuja ja ammattinsa osaavia. Käännösalan eri ammatit vaativat monenlaista osaamista, mutta se ei valitettavasti näy alamme arvostuksessa ja palkkauksessa. Viimeisin esimerkki koskee MTV Median av kääntäjiä; MTV Median ulkoistamispäätös synkentää käännösalan tulevaisuutta, ja av kääntäminen on entistä pahemmassa vaarassa vajota läpikulku ja matalapalkka alaksi. Alamme haaste on, ettei työn vaativuutta ym mär retä. Ammattilaisten työtä ostetaan polkuhintaan tai sitten käännöstöitä teetetään harrastelijoilla, joilla ei ole alan koulutusta eikä erikoisosaamista. Nyt tässä ajassa ja tulevaisuudessa on erityisen tärkeää, että kaikki käännösalan toimijat puhaltavat yhteiseen hiileen ja tavoitteeseen; vain yhdessä vaikuttamalla ajamme koko käännösalan asiaa. Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat ovat yhdessä ryh tyneet järjestötoimiin av käännöstoimistojen kääntäjien työehtojen puolesta. Liitot asettivat Broadcast Text International (BTI) Oy:n ylityökieltoon ja hakusaartoon. Tytäryhtiö BTI International Oy on hakusaarrossa. Käännösalan palkat vaihtelevat melko paljon. Valtionsektori on palkkajohtaja, mediaani lähentelee 3700 euroa. Yksityisellä sektorilla mediaani on vähän yli kolme tonnia, joten kaikilla järjestöillämme KAJ:lla, Akavan Erityisaloilla, Akavalla on vielä todella paljon tekemistä yksityissektorin palkkakuopan umpeen kuromiseksi. Hyvät ystävät, jätän KAJ:n puheenjohtajuuden 14 vuoden jälkeen ja voin todeta, että seuraajani Hanna Boman on mitä parhain luotsaamaan järjestöämme entistä parempaan suuntaan yhdessä tietenkin kaikkien teidän jäsenten kanssa. Kiittäen ja hyvää loppuvuotta toivottaen 3

4 Teksti: Hanna Gorschelnik Av kääntäjien mitta täyttyi AV käännösalalle julistettiin harvinainen työtaistelu Akavan Erityisalat ja Journalistiliitto asettivat 20. marraskuuta av käännöksiä toimittavan Broadcast Text Inter national Oy:n ylityökieltoon ja hakusaartoon. Tytäryhtiö BTI International asetettiin hakusaartoon. Työtaistelu käännösalalla on ennen näkemätöntä. Koskaan aikaisemmin eivät kääntäjät ole nousseet työnantajansa ja toimeksiantajansa sanelemia ehtoja vastaan. Hakusaarrossa kääntäjiä kehotetaan olemaan hakematta Broadcast Text Internationalin ja sen tytäryhtiön palvelukseen. Ylityökiellolla halutaan estää ylityön teettäminen, jolla liittojen mukaan on jo korvattu tytäryhtiöstä irtisanoutuneiden 101 kääntäjän työtä. TYÖTAISTELU AMMATIN TULEVAISUUDEN PUOLESTA Av kääntäjät auraavat nyt tietä umpihankeen. Kaikki alkoi siitä, kun MTV Media myi lokakuun alusta käännöstoimintonsa käännösalalla kyseenalaista mainetta keränneen Broadcast Text Internationalin vastaperustetulle tytäryhtiölle BTI Internationalille. MTV Median kääntäjät, reilut sata pääasiassa työsuhteista freelanceria siirrettiin uuteen yritykseen vanhoina työntekijöinä, mutta epätietoisina tulevasta. Liikkeenluovutuksen yhteydessä kääntäjiä mietitytti ennen kaikkea se, miten käy MTV Median ja kääntäjien välisen työehtosopimuksen, kun sopimuskausi päättyy ensi keväänä. Yhtyneet sopimus on taannut av kääntäjille rauhan tehdä työtä huolella kohtuullista ansiota vastaan. Vastausta avoimiin kysymyksiin BTI International ei syys lokakuussa antanut, mutta ei myöskään tarttunut kääntäjiä edustavien liittojen neuvottelukutsuihin. Kääntäjät ennakoivat, että yritys ei jatkaisi työehtosopimusta tai liittyisi alalle laadittuun työehtosopimukseen. Liikkeenluovutuksen yhteydessä työntekijöillä on kuukauden verran aikaa päättää jatkavatko he uuden yrityksen palveluksessa vai lähtevätkö he muualle. MTV Median myymistä 110 kääntäjästä 101 lähti. He pelkäsivät ennen kaikkea oman ammattinsa tulevaisuuden puolesta. Jos kääntäjälle ei anneta mahdollisuutta tehdä työtään kunnolla, sitä ei ole mieltä tehdä lainkaan. 4

5 SHUTTERSTOCK ENITEN HIERTÄÄ NÄENNÄISYRITTÄJYYS VAILLA KUNNON ANSIOITA Broadcast Text International on tähän asti maksanut palkkiota, joka yhdistettynä tiukkaan työtahtiin on tuonut kääntäjälle parhaimmillaankin kolmanneksen Yhtyneet sopimuksen takaamasta palkkiotasosta. Laskennallisesti työehtosopimus mahdollisti jopa noin 3500 euron kuukausiansion nopealle ja kokeneelle freekääntäjälle, kun taas Broadcast Text Internationalin taksoilla samantasoisen kääntäjän ansio on jäänyt 1200 euroon. Minimitoimeentulon saavuttaminen on edellyttänyt jopa 10 tuntisia työpäiviä, jopa viikonloppuisin. Sittemmin tytäryrityksen on kerrottu tehneen tarjouksen, jossa kääntäjä pääsisi jopa 2800 euron kuukausiansiolle, mutta on myös paljastunut, että työtahti olisi edelleen epäterve. Myöskään muut työn tekemisen ehdot eivät kunnioita kääntäjää. BTI Internationalin tarjouksissa kääntäjille hiertää mm. se, että kääntäjien kaikki luovutettavissa olevat tekijänoikeudet viedään peruuttamattomasti ilman erillistä korvausta. Näin toimisto voi myydä kääntäjän työtä loputtomiin ja kerätä voitot. Kääntäjät vastustavat ennen kaikkea sitä, että heidän oletetaan ryhtyvän yrittäjiksi. Ongelma vaivaa koko käännösalaa, mutta erityisen kärjistynyt se on av käännösalalla. MTV Medialla suuri osa kääntäjistä toimi työsuhteisina freelancereina, mutta BTI Internationalin emoyrityksessä lähes kaikki kääntäjät on painostettu itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi, joiden palkkojen sosiaalikuluista tai työeläkemaksuista toimeksiantajan ei tarvitse huolehtia. Lisäksi tytäryrityksessäkin kaikkien freesopimuksella työskentelevien pitäisi suostua vaihteleviin palkkioihin sen mukaan, minkä asiakkaan töitä toimistolle tehdään. Irtisanoutuneet kääntäjät pelkäsivät, että heistäkin tulisi alihankkijoita, joille BTI International voisi siirtää yrittämisen riskit. 5

6 Haluamme alalle reilut työehdot ja saman korvauksen samasta työstä. Alihankintatilanteessa työoikeus katsoo, että jokainen käännös on erillinen sopimus yhtiön ja yrittäjän välillä. Jää siis kääntäjän vastuulle neuvotella itselleen sopiva taksa tosin käytäntö on osoittanut, että yritys ei neuvottele. Riittävästä kääntäjäreservistä aina joku tekee työn, sillä pienillä markkinoilla kääntäjällä on käytännössä vain yksi toimeksiantaja. Silloin ei juuri toimeksiantajalle vastaan sanota, jotta työtä saa jatkossakin. Akavan Erityisalojen ja KAJ:n näkemyksen mukaan kyse on näennäisyrittäjyydestä, jota nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan tunnista. TYÖTAISTELUUN EI MENNÄ KEVEIN PERUSTEIN Nykymenoon on kyllästynyt valtaosa Suomen runsaasta 300 av kääntäjästä. Haluamme alalle reilut työehdot ja saman korvauksen samasta työstä, sanoo entinen MTV:n freekääntäjä Lauri Mäkelä, joka kuuluu tänä syksynä irtisanoutuneisiin. Kääntäjiä edustavat Akavan Erityisalat, joka on KAJ:n edustaja neuvottelupöydissä, ja Journalistiliitto ehtivät kutsua BTI:n johtohahmoja neuvottelupöytään kolmasti ennen kuin BTI suostui keskusteluun. Keskustelu ei lähentänyt osapuolia riittävästi, joten liitot päätyivät järjestöllisiin toimenpiteisiin raskain mielin. Akavan Erikoisalojen työmarkkinalakimies Kari Eskola sanoo tilanteen kärjistyneen konkreettiseksi uhaksi koko ammattikunnalle: Haluamme, että korkeasti koulutetut kääntäjät tekevät vaativaa työtään kestävältä pohjalta. Alan palkkojen polkeminen on saatava loppumaan. Liitot ja kääntäjät ovat koko ajan olleet valmiita neuvottelemaan asiallisista työehdoista, vastapuoli ei. JÄRJESTÄYTYMINEN ON KAIKEN PERUSTA Av kääntäjien liikehdintä tässä laajuudessa on ennen näkemätöntä. Merkittävää asiassa on se, että kapina on lähtenyt kääntäjistä itsestään eikä liitoista ylhäältä käsin. Silti, kuten kääntäjät ovat itsekin todenneet, järjestäytyminen on kaiken perusta, kun yritetään luoda yhteisiä ja pysyviä työehtoja. Yksittäinen kääntäjä on heikoilla yrityksen kanssa neuvotellessaan. Yhteen kokoontumalla alan epäkohdista päästään puhumaan yhdessä, ja tässä avkääntäjien oma aktiivisuus ja verkostoituminen ovat olleet moottorina. Ammattiliitot ovat vahvoja neuvotteluosapuolia, jos kääntäjät ovat järjestäytyneet niiden taakse. Liitot antavat jäsenilleen työmarkkinatuntemuksensa ja lakiosaamisensa, mutta myös mahdollisen työttömyysturvan. Tällä hetkellä liitot yrittävät vaikuttaa jäsentensä puolesta niin, että työttömyysturvan karenssiaika lyhenisi merkittävästi siitä kolmesta kuukaudesta, joka irtisanoutuvalle automaattisesti määrätään. Nyt liikkeellä oleva voima on merkittävä myös siksi, että se määrittää käännösalan tulevan suunnan Suomessa. Av kääntäjät antavat nyt myös muiden alojen kääntäjille ja tulkeille mahdollisuuden kyseenalaistaa käännösalan toimintatavat. Liikehdintää seurataan tiiviisti myös muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa. Voisiko olla niin, että tulevaisuudessa käännöstoimistot ja kääntäjä alihankkijat olisivat tasa arvoisemmassa neuvotteluasemassa? Voisiko av kääntäjien paljon julkisuutta saanut asia herättää asiakasyritykset huomaan hinnan ja laadun väliseen suhteen ja että kääntäminen ei ole halpaa työtä? Tätä kirjoitettaessa hakusaarto ja ylityökielto jatkuvat edelleen. Liitot ovat nyt keskustelleet avkäännöstoimistojen työehtosopimuksesta alan toisen toimijan SDI Median kanssa. Pre Text Oy on allekirjoittanut jo aiemmin av käännösalalle laaditun työehtosopimuksen, joka on voimassa syyskuun 2013 loppuun. Ylen kanssa on voimassa Yhtyneetsopimus, jonka jatkosta neuvotellaan ensi vuonna. Liittojen tavoitteena on saada alalle yksi kattava työehtosopimus ja katkaista av käännösalan ja koko käännösalan kurjistumiskehitys. 6

7 Syyskokous valitsi KAJ:lle uuden puheenjohtajan Teksti: Hanna Gorschelnik Syyskokous valitsi 26. marraskuuta Käännösalan asiantuntijat KAJ:n uudeksi puheenjohtajaksi FM Hanna Bomanin. Kautensa päättävä puheenjohtaja, DKK Anita Tuohino ehti johtaa järjestöä 14 vuoden ajan. Hanna Boman, 28, on valmistunut vuonna 2008 Helsingin yliopistosta englannin kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineesta. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt mm. kääntäjänä ja käännöskoordinaattorina. KAJ:n ja Akavan Erityisalojen toimintaan Boman päätyi jo opiskeluaikanaan ainejärjestönsä kautta, ja KAJ:n hallituksessa hän on toiminut vuodesta Lisäksi hän on toiminut jo useamman vuoden KAJ:n edustajana Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunnassa ja hallituksen varajäsenenä. Hallitukseen valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi jatkamaan Sini Tuulia Lehtinen ja Liisa Nemitz. Uusina hallitukseen kaksivuotiskaudelle valittiin Erika Bruun ja Hertta Oksanen. Vuoden pestille valittiin uutena Antti Kangasmäki ja väistyvä puheenjohtaja Anita Tuohino. Hallituksen jäseninä jatkavat vielä kaksivuotiskautensa loppuun Liisa Vahtera ja Helena Pystynen. Varajäseniksi hallitukseen ensi vuodeksi valittiin Agneta Åfeldt ja Auli Remes. SÄÄNTÖIHIN MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA Syyskokouksessa käsiteltiin ensimmäisen kerran yhdistyksen sääntöjen muutokset. Merkittävimmät muutokset koskivat yhdistyksen koolle kutsumista: jatkossa kokous voidaan kutsua koolle sähköpostitsekin eikä kirjettä tarvitse lähettää kotiin. Aiemmin kokouskutsu tuli kotiin yhdistyksen lehden mukana, mutta käytäntö vaihtui, kun lehti muuttui sähköiseksi. Toinen merkittävä muutos on, että jatkossa yhdistyksen puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudeksi aiemman yhden vuoden sijaan. Lisäksi yhdistyksen toimintatarkoituksen sanamuotoa muotoiltiin nykyaikaisemmaksi, mutta vanhan hengen mukaisesti: yhdistys on edelleen käännösalan edunvalvontajärjestö. Sääntömuutokset tulevat voimaan, kun ne on käsitelty vielä kevätkokouksessa keväällä Sääntömuutokset ovat nähtävissä KAJ:n verkkosivujen jäsenalueella. Anita Tuohino (oik.) jätti KAJ:n puheenjohtajuuden 14 vuoden jälkeen. Vuoden 2013 alusta Hanna Boman johtaa järjestöä. TOIMINTAVAROJEN LISÄYS MERKITSEE LISÄÄ TOIMINTAA Syyskokouksessa päätettiin, että KAJ:n jäsenmaksu pysyy samana kuin aikaisempina vuosina. Kaikesta ennakonpidätyksen alaisesta tulosta maksetaan liittokokonaisuudelle jäsenmaksua 1 prosentin verran. Paineita jäsenmaksun nostamiselle olisi ollut, ellei kerättyjen jäsenmaksujen jakosuhdetta Akavan Erityisalojen ja KAJ:n välillä olisi muutettu edullisemmaksi KAJ:lle. Ensi vuonna KAJ:lle jää 25 senttiä jokaisesta maksetusta jäsenmaksueurosta aiemman 20 sentin sijaan. Loput kerää Akavan Erityisalat, joka myös tilittää osuuden työttömyyskassalle. Vuoden 2013 alusta myös opiskelijat maksavat jäsenmaksua aina kun ovat työssä. Enää siis ei jäsenmaksua varten lasketa työtunteja, vaan yhden prosentin suuruista jäsenmaksua maksetaan kaikesta työtulosta. Palkkakuitit kannattaa säilyttää työttömyysturvan kertymisen tarkistamista varten. Akavan Erityisalojen liittokokous päätti jo aikaisemmin, että vuonna 2013 ammatinharjoittajien jäsenmaksu on 200 euroa. Sen vastineeksi ammatinharjoittajat saavat kaikki samat useiden tuhansien eurojen arvoiset jäsenedut kuin palkansaajajäsenetkin. Vain työttömyysturva on järjestettävä erikseen. Eläkeläisjäsenten jäsenmaksu nousee 60 euroon. Varojen maltillinen lisäys paitsi helpottaa KAJ:n taloudellista tilannetta, se myös merkitsee jäsenille parempaa palvelua ja monipuolisempia tapahtumia ja koulutuksia. Toimintasuunnitelmaan on hahmoteltu ensi vuodellekin jäsenkoulutusta mm. käännösmuistiohjelmista. 7

8 Teksti: Elina Havu Työnteko maistuu opiskelijoille Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tyytyväisiä opintojen antamiin työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Sen sijaan opiskelijat toivovat opintojen nopeuttamiseksi korkeakouluilta byrokratian vähentämistä sekä joustavuutta kohdata erilaiset elämäntilanteet. Vastaajat kokivat, että yksi opintoja hidasta tekijä on opiskelumotivaation laskeminen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn mielestä opintojen ohjausta tulisi korkeakouluissa lisätä, jotta opiskelijoiden motivaatiota opintojen suorittamiseen voitaisiin parantaa. Korkeakoulujen ura ja rekrytointipalvelujen resurssit ovat Akavan opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan pääasiassa heikkoja. Suurimmassa osassa korkeakouluja opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittävästi tukipalveluja. Opintojen nopeuttamisen ja työurakeskustelun yhteydessä tulisi rajoitusten sijaan pohtia, miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelijoita opinnoissaan, vaatii AO VAn puheenjohtaja Ted Apter. Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen: suurin osa uskoo löytävänsä omalta alaltaan pysyvän ja mielekkään työpaikan. Akavalaiset opiskelijat eivät pidä työttömyyttä todennäköisenä vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Selvä enemmistö vastaajista olisi valmis ottamaan vastaan muuta kuin oman alan työtä, mikäli omaa alaa vastaavaa työtä ei löytyisi. KUVA: SHUTTERSTOCK 8

9 Opiskelijat toivovat korkeakouluilta joustavuutta ja kannustimia opintojen jouduttamiseksi. MIELUUMMIN TÖITÄ KUIN VELKAA Suomalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelevät kansainvälisesti verrattuna paljon opintojensa ohella. Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli puolet työskenteli keväällä 2012 joko osa aikaisesti tai päätoimisesti. Vaikka korkeakouluopiskelijat käyvät opintojen ohella töissä, kyselyn tulosten mukaan opinnot viivästyvät kuitenkin vasta opintojen loppuvaiheessa. Suurin osa vastaajista kertoi käyvänsä töissä taloudellisen toimeentulon takaamisen ja työkokemuksen vuoksi. Opintolainan ottaminen oli monelle vastaajalle periaatekysymys: monet opiskelijat kokivat velaksi elämisen kielteisenä. TYÖKOKEMUSTA SAATAVA JO OPINTOJEN AIKANA Ted Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin mielestä kannustettava entistä määrätietoisemmin. Oman alan työkokemuksella on suuri merkitys ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Apter painottaa. Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumisen jälkeisen työllistymisen esteenä. Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työllistymistä. MIELIKUVA VÄLIVUOSISTA HAUSKAN - PITONA PALJASTUU MYYTIKSI Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli 40 prosenttia oli siirtynyt korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista. Yli puolet vastanneista oli pitänyt yhden välivuoden ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä. Neljä viidestä vastaajasta siirtyi jatko opintoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja noin joka kymmenes piti neljä välivuotta tai enemmän. Yleisimmin välivuosi vietettiin joko töissä tai asepalveluksessa. Lisäksi välivuosia vietettiin esimerkiksi avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskellen. Välivuosien pitäjistä selvä vähemmistö vietti aikaansa joko matkustellen tai työttömänä, joten ainakin akavalaisten opiskelijoiden parissa mielikuva toimettomista välivuosista ei saa vahvistusta. Nuorten asenteet työelämää ja jatko opintoja kohtaan ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Akavan opiskelijoiden teettämä jäsentutkimus osoittaa, että nuoret tuntevat oman vastuunsa sekä omasta että yhteiskunnan tulevaisuudesta, Apter sanoo. Ted Apter KUVA: AKAVA Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: 9

10 Haku KAJ:n jäsenten ASLAK kurssille 2013 alkanut Ovatko yhteystietosi tiedossamme? KAJon siirtynyt pääasiassa sähköiseen jäsenviestintään. Saatko jäsenkirjeemme, saatko lehden? Nämä ovat jäsenetujasi. Tarkistathan, että meillä on jäsenrekisterissämme sähköpostiosoitteesi ja puhelinnumerosi, jotta et jää paitsi tärkeistä viesteistä. Voit päivittää yhteystietosi kätevästi Akavan Erityisalojen sähköisessä jäsenpalvelussa Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi, joka on painettu jäsenkorttisi etupuolelle. Emme luovuta osoitteita markkinointitarkoituksiin, ja lähetämme itsekin harkiten postia. Saat sähköpostiisi kerran kuussa jäsentiedotteen ja neljästi vuodessa digilehden. Lisäksi lähetämme sähköisesti syys ja kevätkokouskutsut sekä mahdolliset ylimääräiset tiedotteet esim. työtaistelutilanteissa. Kaikki tiedotteet on luettavissa myös KAJ:n verkkosivuilla. Voit myös seurata meitä Face bookissa, ja osallistua keskusteluun. Ensi vuoden huhtikuussa alkaa KAJ:n jäsenille suunnattu ASLAK kuntoutus Petreassa, Turussa. Kurssilla kohennat omaa työkykyäsi ja jaksamistasi arjessa. ASLAK on 10 hengen ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta ja se on tarkoitettu sellaisille KAJ:n jäsenille, jotka tarvitsevat ennaltaehkäisevää apua työkyvyn ylläpitämiseksi, mutta jolla ei vielä ole vakavia ongelmia. ASLAKissa saat tukea muilta saman alan kollegoilta, ja voit verkostoitua. ASLAK kurssilla voit tarkastella työtäsi ja siihen kiinteästi vaikuttavia asioita kuten henkistä hyvinvointia, liikuntaa, ergonomiaa, rentoutusharjoittelua, terveys ja ravitsemusneuvontaa. Kurssin aikana kartoitetaan myös työolosuhteita ja mietitään yhdessä niiden korjausehdotuksia. Saat tukea oman työsi haasteiden pohtimisessa. Kela maksaa kuntoutusajalta kuntoutusrahaa sekä matkakorvauksen 9,25 ylittävältä osalta/ suunta. Katso lisää Kelan verkkosivuilta ASLAK kurssinro , 5 vuorokautta , 4 vuorokautta , 4 vuorokautta , 4 vuorokautta , 5 vuorokautta Näin pääset mukaan: Varaa aika lääkärille B lausuntoa varten. Lausunto sekä kuntoutushakemuslomake KU102 toimitetaan omaan Kelan toimistoosi mahdollisimman pian. Lisätietoja: Kuntoutuskeskus Petrea, Sari Wallenius, puh , sari.wallenius@petrea.fi, 10

11 Tule mukaan toimintaan! Ammattijärjestömme tarjoaa myös harrastustoimintaa ja mahdollisuuden kehittyä eri osa alueilla. Etsimme nyt jäseniä KAJ:n hallituksen alaisiin työryhmiin, jotka raportoivat toiminnastaan hallitukselle. Ryhmät kokoontuvat noin neljästi vuodessa. AMMATILLISEN EDUNVALVONNAN TYÖRYHMÄ Ammatillisen edunvalvonnan työryhmä seuraa käännösalaa ja nostaa esiin kysymyksiä ja ongelmia, joihin edunvalvontatyössä puututaan. Se myös ideoi ja järjestää KAJ:n jäsenten ammatilliseen kehittymiseen liittyviä koulutuksia tai tapahtumia. KOULUTUSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Koulutuspoliittinen työryhmä seuraa käännösalan koulutukseen liittyviä kysymyksiä ja toimi nopeasti reagoivana elimenä koulutuspoliittisissa kysymyksissä myös ulospäin. Ryhmä koostuu KAJ:n jäsenistä, jotka ovat kosketuksissa käännösalan koulutukseen sekä koulutustarpeisiin ja haluavat vaikuttaa alan koulutuksen kehittämiseen. KAJAWAN TOIMITUSKUNTA Kajawan toimituskunta toimittaa KAJ:n jäsenlehteä Kajawaa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituskunnan jäsenet osallistuvat lehden ideointiin, ja kirjoittavat artikkeleita alan ajankohtaisista sekä itselleen läheisistä aiheista. Aiempaa kokemusta et tarvitse, mutta edellytämme innostusta ja aikaa kirjoittamiseen. NUORTEN JÄSENTEN TYÖRYHMÄ Nuorten jäsenten työryhmä keskittyy opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden jäsenten asioihin ja edunvalvontaan. Ryhmä pitää yhteyttä yliopistojen ainejärjestöihin sekä suunnittelee opiskelijoille suunnattuja tapahtumia ja tiedotustilaisuuksia. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan jonkin ryhmän toimintaan tai haluat kysyä lisää, lähetä sähköpostia osoitteeseen Voit myös soittaa toiminnanjohtajalle, Hanna Gorschelnik, puh Hallitus päättää ryhmien kokoonpanosta järjestäytymiskokouksessaan tammikuussa KAJ toivottaa jäsenilleen hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2013! KAJ lahjoitti joulutervehdyksiin varatut rahat Hyvä Joulumieli keräykseen, joka auttaa kotimaan lapsiperheitä. Keräykseen lahjoitetuilla rahoilla hankitaan 70 euron arvoisia lahjakortteja, joilla vähävaraiset tai vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat hankkia ruokatarvikkeita joulun alla. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti. Keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamutv:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio Vegan sekä Keskon kanssa. KAJ:n toimisto on joulutauolla

12 Teksti: Suvi Seikkula Kieliteknologia ja kääntäminen ne yhteen sopii, vai sopiiko? DIGITAALINEN YHTEISKUNTA Marraskuun alussa julkaistiin raportti Suomen kieli digitaalisella aikakaudella, joka kuvaa kieliteknologisen tutkimuksen tilaa ja jossa kartoitetaan jo kehitettyjen ratkaisujen sovellettavuutta. Tutkimuksen on toteuttanut META NET, 60 tutkimuskeskuksen muodostama monikansallinen huippuosaamisen verkosto, jonka tavoitteena on luoda teknologinen pohja monikieliselle eurooppalaiselle informaatioyhteiskunnalle. Raportissa painotetaan, että kieliteknologialla ja kielen digitaalisella läsnäololla, eli sillä miten kattavasti kieli on saatavilla ja käytettävissä tietoverkoissa ja sovelluksissa, on tärkeä tehtävä mm. kansalaisten aktivoimisessa, vammaisten elämän helpottamisessa, kielirajojen rikkomisessa ja kielen säilyttämisessä. Kieliteknologialla ja sen sovellutuksilla on keskeinen rooli paremmassa huomisessa, jossa vielä nykyisin työläät asiat sujuvat joutuisasti, kun erilaiset sovellukset helpottavat arkipäivää ja internetin rajattomassa valtakunnassa ei kielirajojakaan kohta enää tunneta. Mihin asettuu kääntäminen kaikessa tässä kehityksessä? Oli kehitys millaista tahansa, on raportin mukaan hyvin todennäköistä, että tietotekniikan vallankumous luo uusia tapoja, joilla eri kieliä puhuvat ihmiset tuodaan yhteen. Keksitään uusia teknologisia ratkaisuja kommunikointiin ja tiedonhankintaan. Jo nyt ovat esimerkiksi sosiaaliset mediat lisänneet ihmisten välistä vuorovaikutusta huimasti. Digitalisoituminen tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan mullistavilla tavoilla tieto ja viestintätekniikan kehityksen myötä. PAREMPI MAAILMA KIELITEKNOLOGIALLA Kieliteknologialla viitataan ihmiskielten käsittelyyn suunniteltuun ohjelmistoja rjestelmään. Se ei kuitenkaan ole vain tekniikkaa, automaatiota ja digitalisoitumista. Se on myös apuväline. Esimerkkinä voisi mainita puhesynteesin. Siinä tietoja rjestelma n tuottama vastaus muutetaan aä neksi kaÿtta jaä varten. Sen avulla voi puhevammainen henkilö kommunikoida vaivattomammin ja näkövammainen henkilö taas kuunnella vaikkapa sanomalehteä. Tietokonelingvistiikan kattokäsitteen alla 12

13 Töiden automatisoituminen ei ole uusi juttu, vaan sen juuret ovat parinsadan vuoden takana. Kääntäminen ajatellaan pitkälle ajatustyöksi, jossa tekniikasta on hyötyä tekstin prosessoinnissa, mutta käännösvastaavuudet pitää ratkaista pohtimalla. Konekäännöksille on helppo nauraa. Noin siinä käy kun yrittää koneistaa tämän vaikean ajatustyön. Kieliteknologia ottaa kuitenkin aimo harppauksia eteenpäin kaiken aikaa. Miten käy tu le vaisuudessa kääntämiselle? on moninaisten sovellusten tutkimusta omina tutkimushaaroinaan. Käyttökohteita ja avuntarvitsijoita riittää. Edistysaskeleita otetaan kaiken aikaa. Puhesynteesin ja automaattisen puheentunnistuksen saralla on Suomessa kaÿnnissa useita laajoja tutkimushankkeita. Myös kääntäminen on yksi kielenkäsittelyä ja informaationvaihtoa parantavista keinoista. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on informaatioteknologia helpottanut arkeamme mm. verkossa olevilla, summittaisia käännöksiä tarjoavilla palveluilla. Kieliteknologialla pystytään rakentamaan siltoja Euroopan kielten välille, kuten raportissakin todetaan. Kielirajoitteita päästään rikkomaan vaikkapa hyödyntämällä oikolukuohjelmia, hakukoneita tai navigaattorin puhuttua ohjeistusta. Ja sitten on ne konekääntimet. Kieliteknologia tarjoaa jo nyt mahdollisuuden automatisoida ei vain kääntämisen, vaan laajemmin sisällönhallinnan, kuten tiivistelmien tuottamisen, prosesseja. Raporttia lukiessa alkaa väkisinkin pohtia: automatisoidaanko meidät kääntäjät näin vaille työtä? Visio on toki kaunis: kaikki Euroopan kansat voisivat kommunikoida nopeasti ja vaivatta keskenään kukin omalla äidinkielellään. Ilman meitä kääntäjiä siinä välissä. KUN KÄÄNTÄJÄ ON KONE Siitähän on hohkattu jo varmaan jos ei vuosikymmeniä, niin vuosikausia nyt ainakin: korvaavatko konekäännösohjelmat vielä kääntäjät? Samaan hengenvetoon on naurettu konekääntimien pölhöille käännöksille. Google Translate ei ihan pärjää Oiva Kääntäjälle. Kieliteknologia ottaa kuitenkin aimo harppauksia eteenpäin. Automatisointi on tehnyt työpaikkoja turhiksi tasaiseen tahtiin sitten teollisen vallankumouksen, miksi kääntäminen olisi erityisasemassa? Raportissa esitetään tulevaisuuden visio: Tietotekniikan seuraava sukupolvi tulee hallitsemaan ihmiskielen niin laajasti, etta erikieliset kaÿtta jaẗ pystyvaẗ viestimaä n keskenaä n kukin omalla kielellaä n. Miten olisi vaikka raportissa mainittu ajatus hakukoneesta, joka kääntää hakukyselyn automaattisesti lukuisille kielille ja sitten tulokset takaisin hakukyselyn alkuperäiselle kielelle? Tällaiset ideat tuntuvat melko utopistisilta näin kääntäjän näkökulmasta, mutteivät ehkä ole niin mahdottoman kuuloisia, jos sattuu olemaan tietokonelingvistiikan asiantuntija. Helppoa työtä ei konekäänninten treenaaminen ole. Sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa luodaan kieliopillisia analyysejä ja kootaan sanastoja, joita konekääntämisessä sitten hyödynnetään, vaativat taakseen asiantuntijoita ja lukemattomat tunnit heidän ajatustyötään sääntöjen luomiseen. Tilastollinen kielimalli taas vaatii valtavan määrän kieliainesta, virheetöntä sellaista, toisin sanoen tekstikorpuksen, jonka pohjalta konekäännin tuottaa vieraan kielen merkityksen likiarvoja. Esimerkiksi tekijänoikeudet ovat osaltaan estämässä tällaisten luomista. Tarvitaan myös rahaa. Paljon rahaa. Ja aikaa sitäkin enemmän: Ihmiskielen monimutkaisuudesta johtuen kielten mallintaminen ohjelmallisesti ja niiden testaaminen todellisessa ela ma ssa on pitka ja kallis liiketoiminnan muoto, joka edellyttaä pitka n aikava lin rahoitussitoumuksia, raportissa todetaan. Ei siis huolta, ei meitä kääntäjiä noin vain pois pyyhitä. Kieliteknologiasta on myös apua kääntäjille. Sen avulla luodaan vaikkapa laajoja ja helposti päivitettäviä termien ja fraasien tietokantoja. Tuntuu silti kääntäjänä karulta lukea raportin Johtopäätökset luvun julistus: Nyt on aika toteuttaa haave korkealuokkaisesta, kaikki Euroopan kielet kattavavasta konekaä nno sja rjestelma sta. Lähteet META NET: net.eu/ Suomen kieli digitaalisella aikakaudella raportti: net.eu/whitepapers/e book/finnish.pdf 13

14 Teksti: Suvi Seikkula Viestintä digitalisoituu, kun kommunikoimme yhä enemmän teknisten laitteiden välityksellä. Käyttöliittymiä, verkkopalveluja ja teknisiä apu välineitä on tarjolla monilla kielillä. Englanti kuuluu lähes aina kielivalikoimaan, suomi taas loistaa usein poissaolollaan. Viestinnän siirtymisellä digi taaliseen maailmaan, jossa kommunikointi ei tapahdukaan enää selkeästi kielirajojen sisällä, voi olla merkittävä vaikutus kieleemme ja sen säilymiseen. Minne menet, Tässä Kajawan numerossa jo aiemmin mainitussa (s. 12) raportissa Suomen kieli digitaalisella aikakaudella on kieliteknologian ja erityisesti konekääntimien kehityksen lisäksi toinenkin kääntäjien ammattikunnan ja sen tulevaisuuden kannalta erityisen mielenkiintoinen teema: suomen kielen asema teknologiaan perustuvassa tietoyhteiskunnassa ja viestinnän digitalisoitumisen vaikutus siihen. Olemme keskellä digitaalista vallankumousta. Tieto ja viestintätekniikan kehityksen mukanaan tuomien mullistusten vaikutusta verrataan raportissa Gutenbergin kirjapainotekniikkaan ja siitä seuranneisiin läpimurtoihin. Painotekniikka edisti tiedonkulkua, mutta hävitti samalla kieliä, kun kaikkia 14

15 Internetissä kielirajat hämärtyvät, tekstit katoavat sähköiseen maailmaan, käyttäjä tipahtaa kaninkolosta kielten ihmemaahan ja hävittää ehkä oman kielensä siihen sekamelskaan. Suomen kieli? kieliä ei painettu ja niiden käyttö sen seurauksena väheni. Raportissa pohditaankin, voisiko internetillä olla sama vaikutus nykypäivänä, jyrääkö esimerkiksi englanti muut kielet alleen? Voisi ajatella, että englanti dominoi verkon lingua franca kielenä, mutta tilanne näyttäisikin olevan toinen: Muilla eurooppalaisilla kielilla samoin kuin Aasian ja Laḧi ida n kielilla tuotetun sisa llo n maä ra on kasvanut ra jaḧdysmaïsesti, kerrotaan raportissa. Totuus kuitenkin on, että toiset kielet pärjäävät verkottuneessa yhteiskunnassa ja toiset kielet joutuvat luovuttamaan elintilansa näille. Raportissa arvioidaankin, että noin 2000 kieltä tulee kuolemaan sukupuuttoon tässä taistossa lähivuosikymmeninä. KIELI JOTA KÄYTÄT Mieleen hiipii kauhukuva, ettei mitään materiaalia tai ohjelmistoja joskus tulevaisuudessa enää tuoteta suomeksi, koska hei, kaikkihan nyt englantia osaavat! Eikä se tunnu edes mahdottoman kaukaa haetulta. Muutosta on jo havaittavissa. Viime aikoina suomen kielen käyttö on kapeutunut esimerkiksi luonnontieteessa ja tekniikassa. Suomalaisessa tiedeyhteisössä on havahduttu tiedostamaan tämä ja kiinnitetään yhä enemmän huomiota suomen kieleen ja sen säilyttämiseen. Tämä huoli on yhteinen meille kaikille, jotka haluamme myös tulevaisuudessa kommunikoida äidinkielellämme. Euroopan komission toukokuussa 2011 ilmestyneen raportin mukaan 55 % Internetin kaÿtta jista EU:ssa lukee sisa ltoä vieraalla kielella. 23 maassa 27:stä luku oli vähintään 50% ja joissain maissa, kuten Kreikassa, jopa 93 %. Voi miettiä, vaikuttaako tämä osaltaan siihen, että nettiin tuotetaan yhä enemmän vieraalla kielellä kirjoitettua tekstiä, joka ei käy kääntäjän tai äidinkielenään kohdekieltä puhuvan editoijan kautta. Kynnys madaltuu, kun vieraalla kielellä toimiminen on niin tavallista. Vaikka sähköinen jälki voi olla yhtä ikuinen tai vielä pysyvämpi kuin painojälki, on se helppo unohtaa. Internetissä kielirajat hämärtyvät, tekstit katoavat sähköiseen maailmaan, käyttäjä tipahtaa kaninkolosta kielten ihmemaahan ja hävittää ehkä oman kielensä siihen sekamelskaan. Raportissa arvioidaan, ettei suomen kieli vielä ole vaarassa, mutta tilanne voi muuttua dramaattisesti, kun teknologian uusi sukupolvi alkaa oikeasti ymmärtää kieliä. Jos teknologista kehitystyötä on tehty kattavasti englannille muttei nimeksikään suomelle, voi tämä johtaa siihen, että suomenkielisiin aineistoihin, työkaluihin ja sovelluksiin panostaminen koetaan liian työlääksi ja aletaan sen sijaan käyttää englanninkielisiä ohjelmia. Suomen kielen asema heikentyy silloin entisestään. Kehitykseen vaikuttaa myös se, mitä kieltä päätämme erilaisissa digitaalisissa tilanteissa käyttää. Jos meille kelpaa englanninkielinen, miksi edes panostaa suomenkieliseen? SUOMEN KIELEN DIGITAALINEN LÄSNÄOLO Millaiset mahdollisuudet tällä hetkellä sitten on käyttää suomen kieltä erilaisissa sähköisissä yhteyksissä? Tietoverkoissa ja sovellusohjelmissa suo 15

16 Kokonaisuudessaan voisi saada kuvan, että ihan hyvinhän suomi pärjää. Raportin mukaan tilanne on kuitenkin kaikkea muuta kuin hyvä. Tarvitaan vielä mittavia resursseja aineistojen keräämiseen, tutkimukseen, teknologioiden kehitystyöhön ja tuotekehitykseen. On selvää ettei suomen kieleen voida digitaalisessa yhteiskunnassa panostaa samalla tavalla kuin moniin isoihin kieliin. Kuilu englannin ja suomen välillä on kuitenkin ammottava. men kielen näkyvyys on raportin mukaan hyvä. Esimerkiksi suomenkielisiä verkkosivustoja on lähes Pisara meressä, muttei ihan pieni pisara kuitenkaan. Kansalliskirjasto, jonka lakisääteisiin tehtäviin kuuluu painotuotteiden digitoiminen, raportoi vuonna 2010 digitoituja sivuja olevan yli miljoona. Kieliteknologian saralla on tarjolla kohtuullisesti tuotteita ja teknologioita suomen kielellä. On esimerkiksi tyo kaluja puheentunnistusta sekä oikeinkirjoituksen ja kieliopin tarkistusta varten. Erityisesti puhesynteesiin ja automaattiseen puheentunnistukseen liittyen on käynnissä merkitta viä tutkimusja kehityshankkeita. Automaattista kääntämistä varten kehitetyillä sovelluksilla taas ei useinkaan saada aikaan kelvollisia kaä nno ksia varsinkaan suomeksi johtuen osittain suomen erityispiirteistä kuten taivutuksesta. Useimmat konekäännösjärjestelmät ovat lisäksi edelleen englannin kääntämiseen suunniteltuja, suomi lähde tai kohdekielenä on vielä harvinainen. TUTKIMUKSELLA TULEVAISUUTEEN Jotta suomen kieli pysyisi mukana kehityksessä, jossa englannilla on auttamatta valta asema, tarvitaan pitkäjänteistä tutkimustyötä. Perustutkimus kaatuu kuitenkin usein siihen ainaiseen ongelmaan: rahoituksen puutteeseen. Ilman tutkimustyötä ei kuitenkaan päästä hyödyntämään tieto ja viestintäteknologian seuraavaa sukupolvea ja sen oivalluksia lähellekään samassa mittakaavassa kuin mihin monilla muilla kielialueilla on mahdollisuus. Digitaalisten resurssien, kuten vaikkapa kieliaineistoja käsittävien tietokantojen ja puheteknologian kehittämiseen, ei panosteta raportin mukaan vielä riittävästi, vaikka niiden merkitys kielen säilymisessä voi nousta tulevaisuudessa suureksi. Raportissa peräänkuulutetaankin suomalaisen kieliteknologian alan tuotekehitykseen paljon entistä laajempia resursseja, yhtenäistä tutkimusorganisaatiota sekä kansallista ja kansainvälistä yhteis työtä. Tulevaisuudessa kommunikointimme muuttuu yhä digitaalisemmaksi ja ei vain kommunikointi, vaan kanssakäymisemme yleensä ja yhteiskunnan toimintaan osallistumiseen. Sillä on merkitystä, millä kielellä digitaaliset resurssit ovat käytettävissämme ja millä kielellä niitä käytämme. Jokainen voi omalla panostuksellaan vaikuttaa siihen, ettei suomi tulevaisuudessa putoa digitaalisesta kyydistä. Kääntäjät ovat siinä rekiretkessä aitiopaikalla. Lähteet Suomen kieli digitaalisella aikakaudella raportti: net.eu/whitepapers/e book/finnish.pdf Euroopan komission raportti User Language Preferences Online, number 313 in Flash Eurobarometer, 2011: 16

17 Runoudessa kaikki on sallittu. Yhdellä ehdolla, tietenkin: tyhjä sivu on pantava paremmaksi. Nicanor Parran runosta Nuoret runoilijat (Suom. Hannu ja Janne Tarmio) 400 runoilijaa, 800 runoa kymmenistä maista, lukuisilla alkukielillä, kaikista maanosista, kymmeniä suomentajia. Maailman runo sydän on ollut sen koonneiden Tarmioiden jättiurakka, varsinainen suurteos niin runouden kuin kääntämisen saralla. Samoissa kansissa on koottuna satojen ihmisen ääni ja lukemattomien kielten ja kulttuurien kaiku. Teos on runouden lukuelämys mutta myös riemullinen osoitus kääntämisen voimasta. Kääntämisellä todella kurotaan yhteen kulttuureja ja rikotaan kielten pystyttämiä muureja. Vaikka kielitaito olisi kuinka hyvä, iskee usein omalla äidinkielellä kirjoitettu syvimmälle. Runot, jotka jo ytimekkään muotonsa ja säväyttämisen tavoitteensa takia kurkottavat juuri sinne, sielun syvyyksiin, ehkä juuri kipeimmin kaipaavat äidinkielen ääntä. Runouden ystävänä ja kääntäjänä teki itseeni syvän vaikutuksen Maailman runosydän, kun siihen reilu kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran törmäsin. Teoksesta löytyy monia suosikkirunoilijoitani, kuten William Blake, Paul Célan, Emily Dickinson, Ted Hughes, Edgar Allan Poe, Alfred Tennyson, Dylan Thomas, Marina Tsvetajeva ja Walt Whitman. Joitain runoja olin alunperinkin lukenut suomeksi, joihinkin olin rakastunut toisenkielisinä. Kirjassa avautui mahdollisuus lukea näitä samoja runoja suomeksi. Aivan kuin olisi löytänyt rakkaat runot kahteen kertaan. Hienon lisänsä kirjaan tuovat runojen lomaan sijoitetut kuvaukset runoilijoista, heidän luomistyöstään, runojen taustoista ja myös kääntäjistä ja heidän ajatuksistaan kääntämisestä. Kirjasta voi lukea muun muassa kuinka eskimoiden inutsutin kääntämisessä on omat haasteensa, kun esimerkiksi lause olen lähdössä metsästämään suurta karibua on inutsutissa yksi ainoa sana, kuinka Aale Tynnille on runoudessa rytmillinen ilmaisu se, millä välittyy runouden syvin olemus käännöksessä, kuinka Pentti Saaritsasta runojen kääntäminen on työskentelyä tajunnan ja alitajunnan rajamailla ja tuntuu usein heittäytymiseltä tyhjyyteen ja kuinka Aila Meriluodon mukaan runosuomennoksissa riimit eivät ole niin tärkeitä kuin se, että käännös kulkee pehmeästi, soljuu. Runot on ryhmitelty löyhästi kymmeneen aihepiiriin ja peräti kolmannes tämän järkäleen runoista on teoksessa ensi kerran ilmestyneitä. Kirjan lopussa on aakkosellinen hakemisto runoilijoista ja lyhyt kuvaus jokaisesta. Olisipa ollut hienoa, jos myös suomentajista, moni heistä itsekin tunnettu suomalaisen kirjallisuuden nimi, olisi ollut samanlainen hakemisto. Ovathan he luoneet alkuperäisten runojen pohjalta omat upeat tulkintansa, joissa näkyy varmasti heidän historiansa, tyylinsä ja persoonansa. Maailman runosydän on varsinainen aarreaitta. Vaikka kirjahyllystäni löytyy monia runoteoksia lukuisilta runoilijoilta useilla kielillä, valitsisin varmaan tämän kirjan, jos minut passitettaisiin autiolle saarelle ja saisin ottaa mukaani vain yhden runoteoksen. MAAILMAN RUNOSYDÄN Koonneet Hannu Tarmio ja Janne Tarmio Sivuja 861. WSOY,

18 Teksti: Vanessa Sjögren Laadun suhde odotuksiin asiakkaan asema asiatekstikääntämisessä Nina Havumetsä tutkii väitöskirjassaan The Client Factor: A Study of Clients Expectations Concerning Non literary Translators and the Quality of Non literary Translations miten asiakkaan odotukset vaikuttavat asiatekstikäännösten laatuun. Iso osa asiatekstikääntämisestä tapahtuu asiakkaan aloitteesta: asiakas tarvitsee tekstin toisella kielellä syystä tai toisesta ja ottaa yhteyttä kääntäjään tästä syystä. Asiakkaalla on omat odotuksensa liittyen kääntäjän toimintaan ja siihen mikä on hyvä käännös, mikä puolestaan voi vaikuttaa siihen, miten kääntäjä toimii ja millaista tekstiä hän tuottaa. Itse monille asiakkaille työtä tehneenä asiatekstikääntäjänä voin todeta, että asiakkaan odotukset todella vaikuttavat käännöksen laatuun ja luonteeseen. Laatu voi tarkoittaa aivan eri asiaa eri asiakkaiden kohdalla. Siinä missä yksi asiakas mittaa laatua kielellisesti, toisen kohdalla ajalla on paljon suurempi merkitys. Ohjelmistokääntämisessä kielellinen laatu jää monesti ohjelmistoihin rakennettujen merkkirajoitusten jalkoihin, kun tekstin pitää mahtua määrättyyn tilaan, ja laadukas käännös on lyhin mahdollinen vielä ymmärrettävissä oleva käännös. Siksi eri asiakkaiden ja käännöstoimeksiantojen kohdalla on tärkeää miettiä asiaa monelta kantilta. Kuten Havumetsä väitöskirjassaan toteaa, asiakkaan näkökulmasta hyvänlaatuinen käännös on sellainen, joka vastaa asiakkaan odotuksia. Havumetsän väitöskirjassa keskittytään suo mi venäjä käännösten tutkimiseen ja pohditaan, mitkä ovat asiakkaiden käännöksille ja kääntäjille asettamat normit sekä mikä on asiakkaan rooli käännöstapahtumassa ja siten normien luomisessa. Havumetsän näkökulma on nimenomaan asiakkaan näkökulma. Myös kääntäjillä on omat norminsa ja käsityksensä laadun suhteen, minkä lisäksi laatua voidaan tutkia monella muulla tavalla, mutta näihin ei tässä tutkimuksessa puututa. Havumetsä keskittyy tutkimaan asiakkaan näkökulmasta relevantteja normeja ja sitä, miten asiakas vaikuttaa niiden syntyyn ja kehitykseen. Väitöskirjassa kääntämistä käsitellään palveluna, jonka laatua voidaan mitata sillä, kuinka hyvin asiakkaan kokemus palvelusta vastaa hänen odotuksiaan. Tähän vaikuttavat monet tekijät, joista lopputuloksen tekninen laatu on vain yksi. Kokonaislaatu on asiakkaan ja palvelun tarjoavan yrityksen odotusten ja tarpeiden täyttämistä ja laatu on kohdallaan, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Palvelun 18

19 Olisi sekä pätevien kääntäjien että tilaajien etujen mukaista, että kääntäjän ammatin vaatimuksen ja laadukkaiden käännösten aikaansaamisen edellytykset tunnettaisiin paremmin. laatu ja asiakastyytyväisyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Palvelun hinta esimerkiksi ei vaikuta sen laatuun, mutta kylläkin asiakastyytyväisyyteen. Asiakkaan oma aikaisempi kokemus ja osaaminen puolestaan voivat vaikuttaa hänen odotuksiinsa. Tutkimustuloksista näkyy, mikä väitöskirjan lyhennelmässäkin todetaan, että tilaajat arvostavat käännöksissä tarkkuutta, täydellisyyttä, funktionaalisuutta, alkutekstin kirjoittajan tarkoituksen oikeaa tulkintaa ja käännöksen sujuvuutta. Kääntäjiltä odotetaan kokemusta, erikoisalan osaamista ja käännöstaitoa, mutta muodollista pätevyyttä ei pidetä yhtä tärkeänä. Asiakkaan rooli jää pienemmäksi kuin mahdollista, mikä korostaa kääntäjien roolia käännösperinteen synnyttäjinä ja heidän asiantuntijaasemaan perustuvaa vastuutaan kään nösten laadusta. Itse koin tutkimuksen erittäin kiinnostavaksi juuri siksi, että en ole aikaisemmin kohdannut tieteellistä analyysia siitä, miten asiakkaan läsnäolo vaikuttaa käännöstapahtumaan. Aikoinaan kääntämistä opiskellessani laatua ja käännöksiä analysoitiin kyllä niin kääntäjän kuin sen lopullisen käyttäjän eli lukijan näkökulmasta, mutta väliin jäävä asiakas jäi tästä uupumaan. Opin kyllä kääntäessäni miettimään loppukäyttäjän asemaa, odotuksia ja tarpeita, mutta asiakkaan vastaavat tulivat yllätyksenä siirtyessäni varsinaiseen työelämään. Moni tutkimuksessa esiin tullut asia resonoi omien kokemusteni kanssa. Kokonaislaatu on asiakkaan ja palvelun tarjoavan yrityksen odotusten ja tarpeiden täyttämistä ja laatu on kohdallaan, kun kaikki ovat tyytyväisiä. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Havumetsä jää tutkimustuloksiaan analysoidessaan kaipaamaan lisää näkyvyyttä kääntäjän ammatille. Tarkemmin sanoen hän tuo esiin sen, että olisi asiakkaan oman edun mukaista, jos hän kykenisi tarkemmin arvioimaan käännöksen laadun ja ymmärtäisi käännösprosessia paremmin. Se, että asiakkaat eivät odota kääntäjiltä muodollisia vaatimuksia, kuten yliopistotutkimusta tai vastaavaa, jopa kyseenalaistaa jossain määrin sen, voidaanko kääntämistä pitää erikoisasiantuntija ammattina. Havumetsän oma mielipide asiasta on, että koska kääntäjiltä ammattikuntana vaaditaan erikoisosaamista, sitä voidaan pitää erikoisasiantuntija ammattina siitä huolimatta, että se on myös avoin ammatti, johon on mahdollista ryhtyä ilman muodollista koulutusta. Kokonaisuutena tutkimus on kiinnostava ja tuo esiin näkökulman, joka usein unohtuu käännöksistä puhuttaessa. Moni väitöskirjassa esitetty huomio on sellainen, johon voin helposti yhtyä. Lisäksi tutkimus ja analyysi auttoivat minua jäsentämään analyyttisesti monia omia kokemuksiani kääntäjänä. Tutkimus on varmasti hyödyllistä lukemista asiatekstikääntäjille. Havumetsä, Nina: The Client Factor: A Study of Clients Expectations Concerning Non literary Translators and the Quality of Non literary Translations

20 KAJ:n jäsenet tekevät pro gradu tutkimuksia AUTA KÄÄNNÖSALAN TUTKIMUSTA ETEENPÄIN JA VASTAA! KYSELY KÄÄNTÄJIEN TEKNISISTÄ TAIDOISTA Outi Suppanen opiskelee venäjän kääntämistä ja tulkkausta Tampereen yliopistossa. Hän kartoittaa kääntäjien teknisiä taitoja kyselyssä, jonka tuloksia käytetään Suppasen pro gradu tutkimusta, kääntäjäkoulutuksen kehittämistä ja mahdollisesti muita tieteellisiä julkaisuja varten. Lomakkeen täyttämiseen menee minuuttia. Linkki kyselyyn: ttps:// elomake3.uta.fi/lomakkeet/8624/lomake.html KYSELY VENÄJÄN KIELEN ASIOIMISTULKEILLE Irina Skachkova opiskelee kääntämistä ja tulkkausta Tampereen yliopistossa. Hän kirjoittaa pro gradu tutkielmaansa asioimistulkkauksesta. Asioimistulkkaus on ollut Suomessa jo pitkään oma tulkkauslajinsa, mutta Venäjällä sillä ei ole itsenäistä asemaa. Tästä syystä kiinnostuin aiheesta ja halusin omalla äidinkielelläni kirjoittaa asioimistulkkauksesta. Haluan tutkia miten vuotta sitten Suomeen muuttaneiden venäläiset ja heidän suomen kielen osaamisensa vaikuttaa venäjänkieliseen asioimistulkkaukseen ja ketkä ovat asioimistulkkauksen asiakkaita, luonnehtii Skachkova tutkimustaan. Hän haluaa kartoittaa venäjänkielisen asioimistulkin ammattia ja sitä miten se on muuttunut. Hän kysyy venäjänkielisessä lomakkeessa tulkeilta arkielämän ongelmista, suhtautumisesta työhön ja asiakkaisiin sekä pyytää pohdiskelemaan ammatin tulevaisuutta. Onko käytännössä mahdollista noudattaa kaikkia ammattietiikan sääntöjä tai miten tulkki toimii vaikeassa tilanteessa? Skachkova kysyy samoista asioista myös asiakkailta eli venäläisiltä, joilla on kokemusta työstä tulkin kanssa. Hän tutkii miten asiakkaat ja tulkit näkevät samat ongelmat ja mitä asioita tulkkauksessa ja yhteistyössä pitää heidän mielestään vielä parantaa. Vastauksia ja kokemuksia toivotaan asioimistulkeilta, joiden työkieli on venäjä. Linkki kyselyyn: KYSELY.php ALOITITKO ENGLANNIN KÄÄNTÄMISEN JA TULKKAUKSEN OPISKELUN VUONNA 1998 TAI 2002? Erika Bruun valmistelee Turun yliopiston englannin kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineeseen pro gradu tutkielmaa kääntäjien statuksesta, koulutuksesta ja työllistymisestä. Hän tarvitsee apuasi, jos olet aloittanut englannin kääntämisen ja tulkkauksen opinnot Turun, Helsingin, Tampereen tai Itä Suomen yliopistossa vuonna 1998 tai Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa ko. vuosina opiskelunsa aloittaneiden työllistymistä ja sitä, millaisille työurille kääntäjäopinnot ovat tutkittavia valmistaneet, millaisissa tehtävissä tutkittavat toimivat nyt, miten tutkittavat vuosien jälkeen kokevat ja näkevät opintojensa merkityksen uralleen sekä palkkaukseen liittyviä asioita. Tutkimuksessa ei pyritä kartoittamaan vain oppiaineesta valmistuneiden urapolkujen luonnetta tai kääntäjänä toimivien tilannetta, vaan ollaan kiinnostuneita koko ryhmästä, jotta saadaan mahdollisimman kattava kuva siitä, millaisiin tehtäviin kääntäjän koulutus valmentaa ja miten koulutuksella työllistytään. Tutkimusten tulosten toivotaan olevan sovellettavissa mm. kääntäjien koulutuksen kehittämiseen ja edunvalvontaan. Sähköinen kysely toimitetaan tutkittaville vuoden 2013 alussa. Tutkittavien yhteystiedot tullaan selvittämään eri tahoilta, mutta jos luit tämän jutun ja kuulut tutkimuksen kohderyhmään, Erika Bruun ottaa kiitollisena vastaan sähköpostitietoja myös suoraan kohderyhmältä osoitteeseen Aiheeseen liittyviä kysymyksiä voi lähettää samaan osoitteeseen. Maistraatinportti 4 A Helsinki