Tuomas Ahola TUOTANNON LÄPIMENOAJAN LYHENTÄMINEN ESIMERKKINÄ EDUX-OVET OY

Transkriptio

1 Tuomas Ahola TUOTANNON LÄPIMENOAJAN LYHENTÄMINEN ESIMERKKINÄ EDUX-OVET OY Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 8 2 YRITYSESITTELY: EDUX-OVET OY 9 3 TILAUKSEN ETENEMINEN TUOTANNOSSA 10 3 TILAUKSEN ETENEMINEN TUOTANNOSSA 10 4 VARASTON OHJAUS Raaka-aine ja komponenttivarastot Varastojen täydennys 13 5 TUOTANNON ALKUVAIHEIDEN KUVAUS Oven valmistus Kehyspuun höyläys Oven runkokehyksen kasaus ja eristys Oven pintalaminaatin liimaus Pintalaminaatin liimaus runkokehykseen Oven CNC-työstöt Oviaihion pintakäsittely Karmien valmistus Karmin höyläys Karmin tapitus ja heloitus Karmien pintakäsittely 33 6 RATKAISUEHDOTUKSIA LÄPIMENOAJAN PARANTAMISEKSI Oviaihion valmistus Kehyspuun höyläys, runkokehyksen kasaus ja eristys Oven pintalaminaatin valmistus ja liimaus runkokehykseen Oviaihion CNC-työstöjen sujuvuuden parantaminen Oviaihion pintakäsittelyprosessin nopeuttaminen Karmien valmistuksen kehittäminen Karmien höyläys laatunäkökohdat ja tarve huomioiden Karmien tapitus- ja heloitustyöstöjen limittäminen ovilehtien valmistuksen yhteyteen Karmien pintakäsittelyprosessin kehittäminen Kapeikkoajattelun hyödyntäminen JOT -toimintamallin käyttöönotto 50 8 TULOKSET JA POHDINTA Raaka-aine- ja komponenttivaraston kulutusseuranta Tuloksia työvaihekohtaisista parannusehostuksista 56

3 8.3 Läpimenoajan lyhentäminen tuotannon sujuvuutta parantamalla Työjono Työpisteillä tapahtuvat valmistusvaiheiden limitykset Valmistuksen aloituksen ajoitus Tuotannonohjaustapojen muuttaminen 60 LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivies kan yksikkö Koulutusohjelma Puutekniikan koulutusohjelma Työn nimi Tuotannon läpimenoajan lyhentäminen Esimerkkinä Edux-ovet Oy Työn ohjaaja Heikki Salmela Työelämäohjaaja tuotantopäällikkö Aarre Kujala, Edux-ovet Oy Tekijä/tekijät Tuomas Ahola Sivumäärä 64 Opinnäytetyön aiheena on tuotannon läpimenoajan lyhentäminen. Esimerkkiyrityksenä työssä on nivalalainen, rakennuspuusepänteollisuuden toimialalla ovituotantoa harjoittava Edux-ovet Oy. Työssä käsitellään ovitehtaan tuotantoprosessin alkuvaiheita valmiista työmääräimestä oviaihion pintakäsittelyyn. Työn tavoitteena on aikaansaada käytännön läheinen ja helposti toteutettava, toimiva tuotantoprosessi ovitehtaaseen. Tavoitteena on myös pienellä kehitystyöllä parantaa tehtaan tuotantokapasiteettiä jo olemassa olevien resurssien avulla. Työn toteutus aloitetaan tehtaan nykytilan kuvauksella, joka toteutetaan alkutuotannon työvaiheet läpikäyden. Tämän perusteella laaditaan parannusehdotuksia työvaihekohtaisiin toiminta- ja työmalleihin sekä tuotannonohjausperiaatteisiin. Laadituissa parannusehdotuksissa kiinnitetään huomiota myös sujuvan kokonaisuuden aikaan saamiseksi koko alkutuotannon osalta. Työn tuloksena syntyy toimiva ja joustava valmistusjärjestelmä ovituotantoon. Tehtaan keskeneräisen työn ja tuottamattoman työn määrät vähenevät ja sen tuloksena läpimeno-aika lyhenee. Lyhyempi läpimenoaika ja sujuva tuotanto kasvattavat

5 myös tehtaan tuotantokapasiteettia. Asiasanat ovituotanto, läpimenoaika, tuotannonohjaus

6 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA Date UNIVERSITY OF APPLIED SCI ENCES Degree programme Wood technology Name of thesis Shortening the lead time Case Edux-ovet Oy Instructor Heikki Salmela Supervisor Production manager Aarre Kujala, Edux-ovet Oy Author Tuomas Ahola Pages 64 The subject of this diploma work is shortening lead time in Edux-ovet Oy which is operating in construction timber industry, and manufacturing doors. The focus is on the early stages of the production including the steps from receiving a work order to finishing a door blank. The purpose of this diploma work is to create a practical and feasible manufacturing process for door industry. In additional the target is to improve the production capacity with already existing resources. First, the factory s present state is reported and the early stages of production in the factory are presented. On the basis of this information suggestions are made for improving all production stages and also production management models. In the suggested improvements attention is paid also to general functionality in the whole primary production. As a result of this work result a functional and flexible manufacture system to door industry was created. Consequently, the amount of unaccomplished production and unproductive work decreases which shortens the lead time. Shorter lead time

7 and functional production will increase the production capacity of the factory. Key words door production, lead time, production control

8 8 1 JOHDANTO Opinnäytetytön valinta kesätyö- ja harjoittelupaikastani Edux-ovet Oy:ltä oli selkeä. Noin vuoden mittainen työsuhteeni kyseisessä yrityksessä helpotti merkittävästi työn aiheen valintaa ja myöhemmin sen rajausta. Aiheen valintaan sain melko vapaat kädet, mutta yrityksessä toivomukset liittyivät selkeästi tuotannon sujuvuuden ja ohjauksen parantamiseen. Muutamista esittämistäni vaihtoehdoista aiheeksi valittiin tuotannon läpimenoajan lyhentämistä käsittelevä työ. Työstä saatavat tulokset olisivat näin myös yrityksessä suoraan hyödynnettävissä. Kyseisen tyyppisen työn tarve kohdistui selkeästi tuotantoprosessin alkupäähän. Tuotannon loppupäähän oli lähiaikoina tulossa investointeja ja tuotannon loppuosaa oltiin jo yrityksen puolelta kehittämässä. Ongelmina nykyisessä tuotannossa olivat mm. useamman oven käsittävän tilauksen pitäminen koossa koko tuotannon ajan sekä saman tilauksen karmien ja ovilehtien valmistusajankohdan suuret erot. Ne johtivat suureen keskeneräisen- ja tuottamattomantyön määrään Työ rajattiin käsittelemään oven alkutuotantoa valmiista työmääräimestä oviaihion pintakäsittelyyn. Työn toteutusmallina olisi alkutuotannon työvaiheiden läpikäynti ja ratkaisuehdotusten laadinta niin työvaihekohtaisesti kuin kokonaisuus huomioiden. Lisäksi työhön liitettiin pienempinä osina varaston ohjauksen tarkastelu ja selvitys läpimenoajan lyhentämisen mahdollisuuksista eri tuotannon ohjauksen mallien avulla. Työssä ei tultaisi teoreettisesti laskemaan tai konkreettisesti mittaamaan todellisia läpimenoaikoja. Työn tuloksena syntyy ovituotantoon toimiva valmistusjärjestelmä, joka mahdollistaa nopeamman läpimenoajan ja näin kasvattaa tehtaan tuotantokapasiteettia. Opinnäytetyössä ratkaisuehdotusten laadinnassa hyödynnettiin käytännön kokemuspohjaa ovituotannosta. Teoriaa tuotannon läpimenoajan lyhentämiseen tähtäävistä toimista haettiin mm. opetushallituksen verkkomateriaalista, Tuottava tehdas ja sekä Suomen Metalliteollisuuden Keskusliiton tuottamasta aineistosta.

9 9 2 YRITYSESITTELY: EDUX-OVET OY Edux-ovet Oy on vuonna 1990 Nivalan Välikylälle perustettu rakennuspuusepänteollisuutta harjoittava perheyritys. Yritys on aloittanut puunjalostuksen maatalouden sivuelinkeinona tilan konehallissa. Nopeassa kasvussa oleva yritys alkoi 2000-luvun alussa tuottaa ovia Edux-nimellä, mistä yhtiö sai myös uuden nimensä. Nykyään yrityksellä on noin 2500 neliömetriä tehdastilaa. Myös konekanta on nykyaikaista ja automatisoitua. Yritys työllistää kolmisenkymmentä työntekijää ja tuotantoa pyöritetään kahdessa vuorossa. Yrityksen liikevaihto (2006) oli noin 4 milj. euroa ja tuotantokapasiteettia noin ovea vuodessa. (Varis 2006, ) Yrityksessä alun perin mukana olleet ikkunat ja ovet kuuluvat edelleen tuotevalikoimaan. Ovet ovat kuitenkin siirtyneet selkeästi päätuotteeksi, ja niiden valmistukseen onkin viimeaikoina panostettu. Yritys valmistaa ulko- ja väliovia sekä ns. osastoivia ovia. Myös paneloidut ovet ja puu-alumiini-parvekeovet kuuluvat mallistoon. Kaikissa lämpöovissa on ulkopintana maalattu hdf-levy, jonka pintakuviot tehdään urittamalla. Kaikki ulko-ovet on saatavissa myös palo- ja desibeliluokiteltuina. Yrityksen vahvuuksiin kuuluvat standardiovien lisäksi myös mittatilausovet ja erikoisväriset ovet. Lisäksi on mahdollista tilata kohokuvioinnein varustettuja ovia. (Varis 2006, ) Yrityksen asiakkaisiin kuuluvat kotimaassa rakennusalan ammattilaiset, elementtija hirsitalotehtaat sekä yksityisasiakkaat. Kolmannes yrityksen tuotannosta menee vientiin. Tärkeimpänä vientikohteena on Etelä-Norjassa sijaitseva tukkuliike Dormax AS. Norjaan ensimmäiset ovet toimitettiin kesäkuussa Vientikauppa on kovaa vauhtia nousemassa mittavaksi osaksi liiketoimintaa. (Varis 2006, )

10 10 3 TILAUKSEN ETENEMINEN TUOTANNOSSA Asiakkaalle lähetetyn tilausvahvistuksen jälkeen alkaa työmääräimen laadinta tilauksen pohjalta tuotantoa varten. Työmääräimeen kirjataan kaikki tarvittavat tiedot oven valmistamisesta asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Oven valmistuksen aloitus sovitetaan työjonoon sopivalle viikolle tuotannonohjausjärjestelmän perusteella. Ennen työmääräimen siirtymistä tuotannon alkupäähän, huolehditaan tarvittavien komponenttien ja varusteiden, kuten lasielementtien ja erikoishelojen tilaamisesta oven loppukokoonpanoa varten. Oven runkokehyksen valmistukseen laaditaan yhteiset katkaisulistat yhden viikon tilauksista. Lopuksi valmiit työmääräimet toimitetaan CNC-koneelle. Katkaisulistojen perusteella aloitetaan oven runkokehyksen valmistus. Runkokehykseen käytettävät aihiot katkotaan, kehykset kasataan, eristetään ja ovilaminaatit liimataan eristettyihin kehyksiin. Tämä useamman eri työvaiheen sisältävää kokonaisuutta voidaan pitää tilauksen kohdentamispisteenä osalle tilauksista. Tilauksen kohdentamispiste OPP (order penetration point), tarkoittaa kohtaa tuotteen arvoketjussa, jossa tuote liitetään tiettyyn asiakkaaseen (Torkko 2002). Erityisesti erikoismittaisissa ovissa, tuote liitetään tiettyyn asiakkaaseen jo tuotannon tässä vaiheessa. Kyseinen työvaihekokonaisuus määrittää sen mitä tehtaassa milloinkin tehdään. Seuraavat työvaiheet ovat sidottuina ensimmäiseen työvaihekokonaisuuteen niin työjärjestyksen kuin osaltaan kapasiteetinkin suhteen. Tilaus etenee ensimmäisestä työvaiheesta eteenpäin työntöohjatusti. Työjärjestyksen pitäminen oikeana ja töiden sujuva ja katkeamaton eteneminen ovat tärkeitä seuraavien työvaiheiden kapasiteetin ylläpidon kannalta. Myös varastojen toiminta korostuu, koska raakaaineiden jatkuva saanti ensimmäiseen työvaihekokonaisuuteen on oltava mahdollinen. Kun tilaus on päässyt läpi alun työvaiheista, siirretään aihiot CNC-koneelle. Tässä vaiheessa tarkka, tiluskohtaisesti laadittu työmääräin otetaan mukaan oven valmistukseen. Kuten edellä mainittiinkin, erikoismittaisten ovien osalta tilauksen

11 11 kohdentamispiste asettuu heti tuotannon alkupäähän. Vakiomittaisten ovien osalta tilaus kohdistetaan tiettyyn asiakkaaseen vasta CNC-työstöjen yhteydessä. Oviaihio koneistetaan työmääräimen perusteella niin ovimalliltaan kuin heloituksiltaan asiakkaan toiveiden mukaiseksi. Valmiiseen aihioon merkataan tilausnumero ja mahdollinen värikoodi. Tarvittaessa tehdään työmääräimen pohjalta vielä karmit ovilehdelle. Tämän jälkeen aihiot karmeineen ovat valmiina pintakäsiteltäväksi. Seuraavaksi tilauskohtainen työmääräin siirtyy suoraan loppukokoonpanoon odottamaan ovilehtien ja karmien valmistumista pintakäsittelystä. Pintakäsittelyssä tilaus etenee edelleen työntöohjatusti. Maalattavana on vain se määrä mikä saadaan CNC-koneelta läpi. Lavakohtaiset ovilehtiniput pyritään pitämään toisista erillään valmistusjärjestyksen säilyttämiseksi. Karmien pintakäsittely mahdollisimman samanaikaisesti ovilehden kanssa on tärkeää sujuvan läpimenon kannalta. Pintakäsittelystä ovilehtiniput siirretään tuotannon loppupäähän, kokoonpanoon. Kokoonpanojärjestyksen määrittävät valmistumisjärjestys, mutta ennen kaikkea työmääräimen toimitusviikko. Loppukokoonpano suoritetaan työmääräimen pohjalta ja ovesta rakennetaan asiakkaan toiveiden mukainen. Lopuksi ovi nostetaan kuormalavalle, pakataan ja toimitetaan asiakkaalle.

12 12 4 VARASTON OHJAUS 4.1 Raaka-aine ja komponenttivarastot Ovituotannossa alkutuotannon läpimenoajan kannalta tärkein osa-alue varastoitavissa materiaaleissa ovat raaka-aine ja komponenttivarastot. Varastojen toiminta on tärkeä osa joustavaa tuotantojärjestelmää. Tilauksen valmistumisen jälkeen tuotteen valmistuksen aloittaminen ei saa jäädä kiinni siitä, ettei tarvittavaa raakaainetta löydy varastosta. Kun valmistuksen aloitusta joudutaan lykkäämään aivan tuotannon alkumetreillä, kertaantuu viive nopeasti tuotannon loppuvaiheeseen ja tilausta ei saada lähtemään ajallaan. Samaan lopputulokseen johtaa tilanne jolloin tuotannon keskivaiheilla huomataan puuttuvan tarvittavia komponentteja ja tilauksen eteneminen pysähtyy. KUVIO 1. Sahatavaran varastointi Kuopin yliopiston Avoimen yliopiston ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun aineistossa huomioidaan hyvin varastoinnin kaksi kääntöpuolta. Varastoihin sitoutuu paljon pääomaa, joten suurien varastojen pitäminen ei ole järkevää. Toisaalta, jos varastoja ei juuri ole, saattaa toimitusaika venyä pitkäksi ja kauppa menetetään, mahdollisesti kilpailijalle. (Kuopion yliopiston Avoin yliopisto ja Pohjois-Savon Ammattikorkeakoulu 2003)

13 13 Suuret raaka-ainevarastot eivät ole järkeviä toimivassa yrityksessä. Suuren pääoman lisäksi varaston kierto hidastuu, jolloin pääomaa ei saada muutettua rahaksi. Ylimääräisen tavaran varastointi vaatii myös paljon varastotilaa. Suuret sahatavara-, HDF-levy- ja EPS-eristeniput muodostavat ovituotannon alkuvaiheen raaka-ainevarastojen kattavimman osan (KUVIO 1). Jos edellä mainittujen raaka-aineiden määrä varastossa on suuri, ne vievät paljon tilaa ja varastoon ei tällöin saada tarpeeksi monipuolisesti muita tarvittavia raaka-aineita. Nykyisen suuntauksen mukaan varastoja on pidettävä siellä missä se on järkevää, huomioiden samalla järkevän varaston koon (Kuopion yliopiston Avoin yliopisto ym. 2003). Myös tarpeettoman raaka-aineen varastointi, varsinkin pienissä varastoissa vaikeuttaa varaston hallintaa. Kun tarvittavan raaka-aineen saamiseksi joudutaan siirtelemään useita muita raaka-ainenippuja, on varaston tehokkuus huono. Pienen varastotilan toimivuus korostuu mm. saha- ja levytavaran varastoinnissa, jolloin sahatavaranippuja ei voida jättää ulos, vaan kaikki käyttöön tuleva raakaaine on saatava säältä suojaan kosteuselämisen torjumiseksi. 4.2 Varastojen täydennys Toimiva varastonhallinta tarkoittaa myös toimivaa varastontäydennysmenetelmää. Nopeaa tuotteen läpimenoa tavoiteltaessa, valmistuksen aloitusta ei voi siirtää sen takia, ettei varastoon ole muistettu tilata juuri tarvittavaa raaka-ainetta. Hankala tilanne syntyy myös silloin, jos saman asiakkaan tilauksesta puuttuu vain yksi ovi, jota ei voida tehdä raaka-aineen puuttumisen vuoksi. Silloin, kun tuotteen kysyntä on hyvin ennustettavissa, toimivaksi varastojen täydennysjärjestelmäksi soveltuu tilauspistejärjestelmä (KUVIO 2. Kuopin yliopiston Avoin yliopisto 2003). Tämä soveltuu käytettäväksi erityisesti, kun ei ole vaaraa tuotteiden jäämisestä käsiin. Tuotteiden menekin ollessa jatkuva myös varaston arvo pysyy siedettävällä tasolla. Tilauspistejärjestelmässä tilattavien raakaaineiden tai komponenttien tilattava määrä pysyy vakiona ja tilausten välinen aika

14 14 vaihtelee. Määräävänä tekijänä on varastossa jäljellä oleva määrä raaka-aineita. (Kuopion yliopiston Avoin yliopisto ym ) KUVIO 2. Tilauspistejärjestelmä (Kuopion yliopiston Avoin yliopisto ym ) Palvelutaso ja varmuusvarasto ovat oleelliset käsitteet tilauspistejärjestelmässä. Palvelutasolla tarkoitetaan osuutta kysynnästä eli tilausten määrää, joka pystytään olemassa olevalla raaka-ainemäärällä tyydyttämään. Varmuusvarastolla tarkoitetaan sitä varaston osaa, joka on laskettu puskuriksi vähän yli kysynnän. Varmuusvarastolla voidaan ehkäistä tuotannon katkeaminen silloin, kun tapahtuu toimitushäiriöitä. (Kuopion yliopiston Avoin yliopisto ym. 2003) Tilauspistejärjestelmän käyttöönoton avulla voidaan ehkäistä tuotannon alkuvaiheessa syntyvät, materiaalipuutteesta johtuvat tuotantokatkokset. Tilauspistejärjestelmällä voidaan olettaa tapahtuvan sahatavaran, eristeiden ja pintalaminaatin valmistuksessa käytettävien levyjen menekkiseuranta ja täydennystilausten ajankohta. Koska tilauspistejärjestelmässä täydennyksen määrä on aina sama, täytyy jokaiselle raaka-aineelle ja komponentille määrittää erikseen järkevä tilauspiste. Raaka-ainekohtaisen tilauspisteen määrittämiselle on olemassa yksinkertainen kaava. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen verkkomateriaalissa tilauspisteen laskemiselle on yksinkertainen kaava: Tilauspiste = Perusvarasto + Toimitusajan kulutus / Menekki (Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1998).

15 15 Jotta tilauspistejärjestelmä saadaan toimimaan halutulla tavalla, täytyy jonkin mittarin avulla pystyä seuraamaan reaaliaikaisesti varastojen tilaa. Yksi tapa varastomäärien seuraamiselle on tuoterakenteen perusteella laadittu osaluettelo (TAU- LUKKO 1) ja varastosaldolista (TAULUKKO 2). TAULUKKO 1. Osaluettelo Ulko-ovi runko osaluettelo tilaus/kpl vk1 vk2 9M x 20M M x 21M M x 20M M x 21M M x 20M 9M x 21M 10M x 20M 10M x 21M Tilausnro. pos. koodi nimi määrä/kpl määrä/kpl määrä/kpl määrä/kpl 1 A HDF-levy 3,2mm A HDF-levy 6mm A Alumiini 9 x A Alumiini 9 x A Alumiini 10 x A Alumiini 10 x A Fuma-viilu A Tappikappale "9" A Tappikappale "10" A EPS x A EPS x A EPS x A EPS x A Kehyspuu 2052/ A Kehyspuu 1952/ Osaluetteloon kirjataan eri ovikokojen käyttämät raaka-ainemäärät ja lajit. Tilausmäärien pohjalta ohjelmaa laskee kunkin raaka-aineen viikkokulutuksen. Varastosaldoa ilmoittava taulukko on tilauspistejärjestelmän toiminnan ydin. Taulukon alkusaldo-kohtaan merkataan varastomäärät kutakin raaka-ainetta. Osaluetteloon merkityt tilausmäärät vähentävät varastosaldoa alkusaldo-kohdasta ja kyseisen viikon kohdalle päivittyy varaston reaaliaikainen tilanne. Ohjelmaan syötetään tilauspistejärjestelmän toiminnan varmistava varmuustaso jokaiselle raaka-aineelle. Se ei ole nollaraja, kuten esimerkkiohjelmassa, vaan jokin määrä, minkä avulla tuotanto pyörii ennen täydennystilauksen saapumista. Varastosaldo-taulukkoa täytetään luonnollisesti myös silloin, kun raakaainetoimittajalta saapuu täydennyskuorma tehtaalle. Saapuneiden raaka-aineiden määrä kirjataan alkusaldo-sarakkeeseen sovitulla tavalla. Esimerkkinä täydennyksestä sahatavara kirjataan ohjelmaan toimituksen metri-/kappalemäärän perusteella ja eriste-/levytavara kappalemäärän perusteella oikean levykoon ilmoittamaan sarakkeeseen. Jotta ohjelma saadaan toimimaan aina reaaliajassa, on oh-

16 16 jelman ylläpitoon saatava tietokone tuotannon alkupäähän. Työntekijä, kuka purkaa tavarantoimittajan täydennyskuorman vastaa myös ohjelman varastosaldon päivityksestä. TAULUKKO 2. Varastosaldo Varastosaldo pos. koodi nimi alkusaldo vk1 vk2 1 A HDF-levy 3,2mm ,00 216,00 2 A HDF-levy 6mm ,00 120,00 3 A Alumiini 9 x ,00 856,00 4 A Alumiini 9 x ,00 620,00 5 A Alumiini 10 x ,00 900,00 6 A Alumiini 10 x ,00-40,00 7 A Fuma-viilu ,00-64,00 8 A Tappikappale "9" ,00-124,00 9 A Tappikappale "10" 200 0,00-140,00 10 A EPS x ,00 98,00 11 A EPS x ,00-20,00 12 A EPS x ,00 70,00 13 A EPS x ,00-40,00 14 A Kehyspuu 2052/ ,00-320,00 15 A Kehyspuu 1952/ ,00 156,00

17 17 5 TUOTANNON ALKUVAIHEIDEN KUVAUS 5.1 Oven valmistus Kehyspuun höyläys Oven valmistus alkaa oven runkokehykseen tulevan kehyspuun höyläyksellä. Höyläys toteutetaan kuusikaraisella listahöylällä (KUVIO 3). Kehyspuuna käytetään kolmesta sormijatketusta lamellista liimattua mäntylankkua tai kertopuulamellin ja oksattoman mäntylamellin liimattua yhdistelmää. Raaka-aineniput toimitetaan tehtaalle joko valmiiksi määrämittaan katkottuina tai kuusimetrisinä sahatavarajalostenippuina. Valmiiksi määrämittaan katkaistu nippu voidaan suoraan höylätä. Pitkä nippu katkaistaan useimmiten kahdesta kohdasta tietyin perustein, jonka jälkeen lyhyemmät niput höylätään. KUVIO 3. Listahöylä Höyläyksessä aihio höylätään poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoiseksi ja puuta poistetaan joka sivulta vajaa viisi millimetriä. Höylätyt lankut ladotaan niille varattuihin häkkeihin. Kehyspuuta höylätään kerralla noin viikon tarpeeseen. Kulutus on kuitenkin riippuvainen viikon tilauskannasta. Työvaiheena kehyspuun höyläys on nopea. Suurimpana ongelmana nykyisessä tuotannossa on höyläystarpeen myöhäinen huomioiminen. Vaikka puutteen huo-

18 18 maamisen jälkeen saadaan tarvittavaa aihiota höylättyä yleensä nopeasti, voi silti syntyä tilanteita, jolloin runkokehyksiä ei voida kasata materiaalipuutteen takia. Toinen, hankala tilanne tuotannon alkuvaiheessa syntyy, kun kehyspuuta on höylätty vain yhtenä pituutena. Tällöin vakiomittaisia ovikokoja korkeampien, mittatilausovien runkokehyksiä ei voida kasata ja tuotannon aloitus myöhästyy Oven runkokehyksen kasaus ja eristys Oven runkokehyksen rakenne on yksinkertainen. Vakiorakenteisessa ulko-ovessa kehys muodostuu neljästä osasta. Sivukappaleina käytettävistä kehyspuista ja alaja yläkappaleina käytettävistä ns. tappikappaleista. Sivupuina käytetään edellä mainittua kehyspuuta ja tappikappaleina määrämittaan katkottua ja höylättyä, mitoitukseltaan hiukan järeämpää sahatavarakomponenttia. KUVIO 4. Kehyspuristin Kehys kasataan niittaamalla se sisänurkista kehyspuristimessa (KUVIO 4). Niittaus tehdään molemmin puolin aihiota. Liitosta vahvistetaan vielä ennen niittausta levittämällä akryylimassaa liitokseen. Kehyksiä kasataan katkaisulistojen perusteella tilanteesta riippuen muutaman päivän tarpeisiin. Vakiomittaisten ovien kehyksiä kasataan lisäksi jonkin verran varastoon. Varastoa voidaan käyttää hyödyksi seuraavien tilausten osalta. Asiakaskohtaisiin ja mittatilausovien kehyksiin merkataan tilausnumerot kehyksen sivuosiin.

19 19 Valmis kehys eristetään styroksilevyn kaltaisella, rakenteeltaan selvästi tiheämmällä EPS-eristeellä. Eristeet toimitetaan tehtaalle valmiiksi määrämittaan sahattuina kappaleina. Valmiita levynmittoja on neljä. Määrämittaisista levyistä voidaan kasata neljää eri vakio-ovikokoa. Erikoismittaisiin oviin eristeet joudutaan sahaamaan levysirkkelillä. Tarvittavan kokoinen eriste leikataan pienentämällä tai jatkamalla valmista määrämittaisena toimitettua levyä siten, että materiaalihukka on mahdollisimman pieni. Eristetyt kehykset kasataan lopuksi kuormalavoille odottamaan pintalaminaatin liimausta runkoaihioon (KUVIO 5). Niput pyritään muodostamaan siten, että lavalla olevat aihiot ovat samaa ovityyppiä ja ovien toimitusviikot ovat lähellä toisiaan. KUVIO 5. Eristettyjä runkokehyksiä Oven runkokehyksen kasaus ja eristys etenevät pitkälti vapaasti työntekijän määrittämässä valmistusjärjestyksessä. Kun viikkokohtaiset katkaisulistat tuodaan säteissahalle valmistusta odottamaan, aloitetaan valmistus yleensä helpoimmasta, vakiomittaisten ovien valmistuksesta. Tällöin kaikista saaduista listoista tehdään yleensä ensin kehykset vakiomittaisille oville ja vasta sen jälkeen mittatilausovien kehykset. Tämä johtaa siihen, että valmistusjärjestys menee sekaisin jo tuotannon tässä vaiheessa ja tilauksen valmistuminen jää odottamaan mittatilausovien valmistumista tuotannon loppupäässä. Toinen selkeä ongelmakohta tuotannossa syntyy siinä vaiheessa, kun saman asiakkaan tilaukseen kuuluu useita ovia. Katkaisulistojen perusteella edetessä ei aina

20 20 huomata tarkastella tilauskokonaisuuksia ja kehysten valmistus saatetaan katkaista asiakastilauksen keskeltä. Niinpä osa tilauksesta jatkaa tuotannossa eteenpäin, kun taas toinen puoli jää kokonaan aloittamatta. Ongelmakohtana tuotannon tässä vaiheessa on myös kiireellisten tilausten saaminen nopeasti tuotantoon. Kiireellisistä tilauksista yleisimpinä ovat reklamaatiot ja myöhään saapuneet asiakkaan lisätilaukset. Lisätilauksesta tai reklamaatiosta kerrotaan työvaiheessa työskenteleville työntekijöille ja jätetään työstä katkaisulistat ja työmääräimet työpisteille. Tilauksen kiireellisyys unohtuu kuitenkin helposti jonkin ajan kuluttua ja katkaisulistaa työmääräimineen siirretään nipussa taaksepäin. Edellä kuvattua ongelmaa on vaikea huomioida ja korjata enää kehyksen eristysvaiheessakaan. Eristeiden asennus etenee suoraan sen perusteella mitä kehyksen kasauksessa on saatu valmiiksi. Vastaava tilauskokonaisuuden hajottava tilanne syntyy, kun jokin raaka-aine loppuu tai jää puuttumaan kesken tilauskokonaisuuden valmistuksen ja valmiiksi saadut kehykset eristetään ja siirretään seuraavaan työvaiheeseen Oven pintalaminaatin liimaus Oven rakenteen kannalta tärkein osa ovilehdessä on oven pintalaminaatti. Pintalaminaatti valmistetaan laminoimalla eli liimaamalla useasta ohuesta eri materiaalikerroksesta yhtenäinen levy. Laminaatin liimaus tehdään kahdella viilutuspuristimella (KUVIO 6). Oven pintalaminaatti muodostuu kolmesta eri materiaalikerroksesta. Ulommaisen osan laminaatista muodostaa HDF-levy. Käytettäviä levyn paksuuksia on kaksi. Palo-ovissa käytetään omaa, tarkoitukseen sopivaa palolevyä. Kaikki oven ulkopinnassa näkyvät uritukset koneistetaan tähän kerrokseen. Toisena kerroksena laminaatissa on alumiinilevy. Alumiinilevy toimii ovessa rakenteen jäykistäjänä. Kolmannen ja sisimmän kerroksen muodostaa fumaviilu. Viilu toimii eräänlaisena tukikerroksena ja viilun huokoinen rakenne parantaa valmiin laminaatin liimausominaisuuksia oven runkokehyksen.

21 21 KUVIO 6. Viilutuspuristimet Kuten oven eristeissäkin, laminaattien raaka-aineet ovat valmiiksi määrämittaiset neljälle eri ovikoolle. Erikoisovien laminaatit joudutaan joko pienentämään määrämittaisista laminaateista (KUVIO 7) tai niille joudutaan tekemään omat laminaatit. Erikoisleveiden ja korkeiden ovien laminaatit valmistetaan leikkaamalla isoista HDF-levyistä tarvittavan kokoiset levyt ja jatkamalla HDF-levyn alle tulevat alumiini ja fumaviilu puskusaumoilla sopivan kokoiseksi. KUVIO 7. Valmiita oven pintalaminaatteja Ongelmana pintalaminaattien valmistuksessa on se, että työvaiheessa edetään pitkälti ilman selvää kuvaa siitä, kuinka paljon ja minkä kokoisia laminaatteja tarvitaan. Tilannetta voidaan kuvata esimerkillä, jossa liimausta tehdään kahdessa työvuorossa. Tällöin ensimmäinen työvuoro tekee pintalaminaatteja ja toinen työvuo-

22 22 ro liimaa laminaatteja oven runkokehyksiin. Ensimmäisessä työvuorossa laminaatteja tehdään joko liian paljon tai vähän. Lisäksi, jos toisessa työvuorossa tarve kohdistuu erityyppiselle laminaatille, joudutaan toinenkin työvuoro käyttämään laminaattien valmistukseen ja materiaalin läpivirtaus tehtaassa estyy myös toisen työvuoron ajalta. Materiaalin läpivirtauksen katkeaminen tuotannossa laminaattien valmistuksen aikana onkin työvaiheen toinen merkittävä ongelma. Laminaattien valmistusta ja valmiiden laminaattien liimausta runkokehyksiin tehdään samalla työpisteellä ja samoilla koneilla. Painotettaessa jompaakumpaa työvaihetta toista enemmän lopputuloksena on aina se, että joko laminaatit loppuvat kesken tilauksen valmistumista tai liimatut aihiot loppuvat liimausta seuraavasta työvaiheesta eli CNCjyrsimeltä Pintalaminaatin liimaus runkokehykseen Kuten edellisessä kappaleessa jo kerrottiinkin, pintalaminaattien valmistuksen jälkeen laminaatit liimataan samalla työpisteellä oven eristettyihin runkokehyksiin. Liima levitetään telalevittimellä laminaattien sisäpinnalle ja runkokehys eristeineen nostetaan laminaattien väliin. Valmis laminaattien ympäröimä aihio työnnetään viilutuspuristimeen. Yhdellä puristuksella, kahdessa monivälisessä puristimessa voidaan liimata seitsemän aihiota. Mittatilausovien laminaatit sahataan puristusten välissä sitä mukaan, kun niille syntyy tarvetta. Ongelmana tässäkin työvaiheessa on selkeän työjärjestyksen hahmottamisen vaikeus. Jos liimatut laminaatit soveltuvat valmiisiin runkokehyksiin, ne liimataan kehyksiin sen enempää tarvetta tai tilauskokonaisuuksia tutkimatta. Vakiomittaisten ovien osalta laminaatin liimauksessa työskentelevät eivät välttämättä aina tiedä mitä tilausta milloinkin tehdään. Tällöin syntyy helposti tilanteita, jolloin ovia jää jostain tilauksesta puuttumaan tai tehdään ylimääräistä työtä. Myös saman tilauksen eri ovityypit liimataan usein eri aikaan, jolloin saman tilauksen eri ovien siirtyminen tuotannossa eteenpäin ei tapahdu yhtäaikaisesti.

23 23 Ongelmakohtana työvaiheessa on myös vakiomittaisten ja mittatilausovien valmistaminen eri aikaan. Vakiomittaiset ovet tehdään yleensä ensin ja vasta niiden jälkeen siirrytään mittatilausoviin tulevien pintalaminaattien sahaukseen ja liimaukseen runkokehyksiin. Useamman oven tilauskokonaisuus käsittää kuitenkin yleensä sekä vakiomittaisia että mittatilausovia ja eri aikaan tapahtuva valmistus hajottaa tilauksen Oven CNC-työstöt Eniten oviaihiota muokkaavana, yksittäisenä työvaiheena on oven CNC-työstöt. Tarkka, asiakaskohtainen työmääräin nähdään ensimmäisen kerran alkutuotannossa vasta tässä työvaiheessa. Työmääräimet ovat ovityypin ja toimitusviikon mukaan järjestettyinä kansioon. Ennen CNC-työstöä tehtyjen työvaiheiden onnistuminen sujuvasti ja järjestyksessä korostuu tässä työvaiheessa. Kun valmis aihionippu saadaan laminointipuristimelta, voidaan heti tarkastaa, ovatko kaikki tarvittavat aihiot tulleet alun työvaiheiden läpi oikea-aikaisesti ja ovatko aihiot oikean kokoisia. KUVIO 8. Läpisyöttöinen oventyöstökeskus Työvaiheessa on tärkeää noudattaa työjärjestystä ja puuttua heti asiaan, jos aihioita ei löydy kaikille saman viikon työmääräimille. Jos puuttuneista aihioista ei viesti-

24 24 tetä tuotannossa taaksepäin, prosessin edetessä on vaikeaa enää huomata kyseisen tilauksen puuttuminen. Tämän jälkeen puute huomataan usein vasta loppukasauksessa, jolloin se on aivan liian myöhäistä. Vakiomittaisten ovien osalta CNC-työstöt alkavat koneenkäyttäjän kerätessä kansiosta kyseisen ovityypin samanmittaiset tilaukset työmääräimessä olevan toimitusviikon edellyttämässä järjestyksessä. Kun tarvittava määrä tilauksia on kerätty, muodostetaan niistä työjono CNC-koneen omaan työstöohjelmaan. Jonoon syötetään tiedot oven mallista ja mitoista. Kun riittävä työjono on saatu muodostettua, voidaan jyrsintä aloittaa. Koneen toimintatapa on läpisyöttöinen (KUVIO 8). Läpisyöttöisessä koneessa aihiot kulkeutuvat koneen sisään rullarataa pitkin, aihioon tehdään vaaditut työstöt ja valmis ovilehti kulkeutuu jälleen koneen toisesta päästä ulos. Linjan päässä automaattinen pinontalaite (KUVIO 9) nostaa oven kuormalavalle odottamaan siirtoa seuraavaan työvaiheeseen. Samalle lavalle mahtuu noin 28 ovilehteä. Kone työstää aihiot valmiiksi ovilehdiksi automaattisesti. KUVIO 9. Oventyöstökeskuksen pinontalaite. Monista muista koneista poiketen esimerkiksi asetteen teko ja oviaihion paikoitus ovat automaattisia toimintoja. Kaikki työstöt aihioon voidaan tehdä yhdellä kiinnityksellä pois lukien ovilehden sisäpuolenuritus, joka tehdään kääntämällä oviaihio ja syöttämällä se uudestaan koneeseen. Kun valmis ovilehti on läpäissyt koneen ja

25 25 siirtynyt lavalle odottamaan seuraavaa työvaihetta, merkataan oveen tilausnumero, malli ja kätisyys. Samalla täytetään kuormalavakohtaista lavakorttia, johon merkataan lavalla olevien ovien tiedot. Kapasiteettia tämän tyyppisellä koneella on paljon. CNC-työstöt mittatilausovien osalta eivät paljoa poikkea vakiomittaisten ovien työstöistä. Mittatilausaihiot tulevat laminointipuristimelta yleensä kaikki yhtä aikaa. Työjärjestys ja työjono koneelle suunnitellaan pitkälti sen mukaan, mitkä aihiot nipusta löytyvät. Ennen työstön aloittamista tarkastetaan koneelta, kykeneekö kone työstämään kyseisen mittaisen oven vai tarvitaanko työstöohjelmien muokkausta. Ohjelmien muokkausta tarvitaan yleensä silloin, jos halutaan täysin asiakkaan toiveiden mukaisen uritus tai ns. parametreihin sidottu urituskuviointi muuttuu erikoiskoon syystä niin paljon, että vaadittavat mittasuhteet katoavat. Koneen automaattinen asetteen teko ei kuitenkaan toimi ääritapauksissa. Jos aihio on mitoiltaan todella matala tai korkea joudutaan asetetta tekemään myös manuaalisesti. Erikoisovien osalta työstöajat vaihtelevat paljon. Ohjelman muokkauksien ja manuaalisten asetteen muuttamisten jälkeen kapasiteetti päivältä jää selvästi vakio-ovien tuotantomääriä pienemmäksi. Oven CNC-työstöissä työvaiheena muodostuu hyvin samantyyppisiä ongelmia kuin CNC-työstöjä edeltävissäkin työvaiheissa. Osa ongelmista on seurausta edeltävistä työvaiheita eikä niihin voida enää tässä työpisteessä vaikuttaa. Suurimpana ongelmia tuotannossa aiheuttavana tekijänä on aloittaa työstöt sellaisille tilauskokonaisuuksille, joita ei saada kokonaan valmiiksi. Toinen ongelmakohta syntyy siinä, että töitä järjestellään työpisteellä uudelleen. Kesken jääneet tilauskokonaisuudet aiheuttavat tuotannossa samantyyppisiä ongelmia kuten aiempien työvaiheiden kohdalla kuvattiin. Lisäksi ne johtavat keskeneräisen työn määrän kasvamiseen tuotannon loppupäässä. Töiden uudelleenjärjestely työstöjen yhteydessä, jolloin vakiomittaiset ovet työstetään ensin ja tämän jälkeen mittatilausovet sekä muut erikoisovet sekoittavat valmistusjärjestyksen ja aiheuttavat katkoja materiaalivirtaan.

26 Oviaihion pintakäsittely Oviaihion pintakäsittely alkaa CNC-työstettyjen, valmiiden oviaihionippujen (KU- VIO 10) noutamisella maalaamoon. Pintakäsittelyjärjestyksen määrittää nipun päässä olevan lavakortin toimitusviikko. Pienin viikko valitaan luonnollisesti ensimmäisenä. Järjestyksen pitäminen oikeana on tässäkin työvaiheessa tärkeää. Vaikka nippuja haetaan maalaamoon toimitusviikkojen edellyttämässä järjestyksessä, maalaamon suuren kapasiteetin hyödyntämiseksi joudutaan usein maalaamaan yhdellä kertaa tilauksia useilta viikoilta. KUVIO 10. Valmiita oviaihionippuja Varsinainen pintakäsittelyprosessi alkaa ovilehden viimeistelyhionnalla. Viimeistelyhionta tehdään harjahiomakoneella (KUVIO 11). Koneen läpi syötetään aina yhden lavanipun ovilehdet yksi kerrallaan. Hiotut ovilehdet käännetään ja kasataan uudelleen nipuksi koneen toiseen päähän. Ovilehden sisäpuoli hiotaan samalla tavalla. Yhdellä pohjamaalauskerralla maalataan tavallisesti yhdestä kolmeen nippua. Ennen kuin maalaus päästään aloittamaan, jokainen nippu hiotaan valmiiksi edellä kuvatulla periaatteella. Ovilehden reunat maalataan käsiruiskulla ovilehtien ollessa vielä kuormalavanipuissa.

27 27 KUVIO 11. Harjahiomakone Hionnan ja reunojen maalauksen jälkeen ovilehtien yläpäähän ruuvataan ripustusteline, jonka avulla ovilehti voidaan nostaa riippukuljettimelle pintakäsittelylinjaan (KUVIO 12). Ovilehtien riippuessa kuljettimella linjan alkupäässä, puhdistetaan ovilehdet paineilmalla hiontapölystä. Varsinaisen pintakäsittelyn suorittaa kaksipuolinen pystytraverssiruiskuautomaatti (KUVIO 13). KUVIO 12. Pintakäsittelylinja Pystytraverssin jälkeen ovilehdet siirtyvät riippukuljettimilla kuivaukseen. Kuivaus tapahtuu puhaltimien avustuksella noin 40 asteen lämpötilassa. Lämmintä ilmaa puhalletaan ovilehtien väleihin kuljettimen hidastaessa nopeus erittäin alhaiseksi kuivaustunnelin kohdalla.

28 28 Automaattilinjalla maalataan pääasiassa valkoisia ovia. Niiden menekki värillisiin nähden on moninkertainen. Jos samanvärisiä ovilehtiä on viisi tai enemmän, niiden maalaaminen automaattilinjalla tulee kannattavaksi. Kapasiteettiä automaattilinjalla on paljon. KUVIO 13. Pystytravessiruiskuatomaatti Pintakäsittelylinjalla tilausten valmistuksenaikainen seuranta ja yksittäisen tilauksen ja tilauskokonaisuuden rajan hahmottaminen ovat hankalia ja työläitä toimenpiteitä. Lavakorteista löytyy tieto siitä mitkä tilaukset pintakäsittelylinjalla ovat, mutta ongelmaksi muodostuu pintakäsittelyn jälkeen kasata lavakortin mukaiset tilaukset uudelleen samaan järjestykseen kuormalavalle. Jos järjestys tässä vaiheessa sekoittuu, katoaa hyöty myös aiempien työvaiheiden tarkasta työjärjestyksestä. Erikoisväristen ovien pintakäsittely tapahtuu käsityövoittoisemmin omalla osastollaan (KUVIO 14). Vaikka prosessi itsessään sisältää samat työvaiheet kuin valkoisten ovien pintakäsittely, työvaiheiden toteutus käsityöllä on aikaa vievää ja kohtuullisen raskasta työtä. Erikoisväristen ovien pintakäsittely alkaa samoin kiireellisimmän ovilehtinipun siirtämisellä erikoisvärimaalaamoon. Ovet ripustetaan yksi kerrallaan riippukuljettimella liikkuvaan telineeseen. Kuljettimella ovea liikutellaan käsin.

29 29 KUVIO 14. Erikoisvärimaalaamo Kiinnityksen jälkeen ovi viimeistelyhiotaan laikkahiomakoneella, kitataan kolot ja painaumat, puhdistetaan pölystä ja siirretään pohjamaalattavaksi. Ovi pohja- ja pintamaalataan korkeapaineruiskulla. Pohjamaalauksen jälkeen ovi siirretään kuljetinta pitkin kuivaustunneliin. Kun pohjamaali on kuivunut, ovelle tehdään välihionta. Tämän jälkeen ovi pintamaalataan ja siirretään uudestaan kuivaustunneliin. Erikoisvärimaalaamon kapasiteetti on varsin rajallinen. Linjaan mahtuu kerralla vain kymmenkunta ovea. Yhtä työvaihetta ei voida pienen tilan takia tehdä kaikkiin oviin samalla kertaa, vaan linjaa täytetään vaiheittain jolloin ovilehtiä otetaan pintakäsiteltäväksi muutaman oven sarjoissa ja kaikkiin ovilehtiin tehdään muutama työvaihe kerrallaan. Työpisteellä läpimenoaika muodostuu pitkäksi. Kapasiteetin kasvattamiselle olisi tarvetta sillä erikoisväristen ovien osuus tilauksista kasvaa jatkuvasti. 5.2 Karmien valmistus Karmien valmistus on oleellinen osa ovituotantoa. Vaikka tehdas hankkii suurimman osan vakiomittaisten ovien karmeista alihankintana, erikoismittaisten ovien karmit valmistetaan tehtaalla. Lisäksi karmeihin, joihin vaaditaan erikoisheloituksia ja joiden karmileveydet ovat normaalista poikkeavia, tehdään karmit omana työnä.

30 30 Karmien valmistuminen ovilehtien kanssa ajallisesti lähes samaan aikaan on tärkeää nopean läpimenoajan kannalta. Valmistus aloitetaan yleensä vasta, kun tilaukseen kuuluva ovilehti on CNC-työstetty. Tarve karmeille nähdään työmääräimestä. Jos oven mitta ja karmileveys on vakio, työmääräin luovutetaan suoraa kasaukseen odottamaan maalaamosta myöhemmin valmistuvaa ovilehteä. Karmin ollessa erikoislevyinen tai ovi mittatilausovi, jätetään työmääräin sille varattuun kansioon odottamaan karmien valmistusta. Tarve karmien valmistukselle voi tulla myös suoraan tuotannon loppupäästä eli kasauksesta. On mahdollista, että tilauskohtaiset karmit ovat jääneet tekemättä tai ne ovat käytetty johonkin muuhun tilaukseen. Tällöin tiedot puutuvista karmista käydään vain kertomassa karmien valmistukseen tai puutteesta kirjoitetaan muistilappu tarvittavine tietoineen ja jätetään kansioon Karmin höyläys Karmin höyläys aloitetaan sahatavaranipun katkaisulla. Jokainen eri karmileveys ja -tyyppi höylätään kullekin tarkoitetusta sahatavara-aihiosta. Pääasiallisia karmileveyksiä ja kokoja on viisi. Karmiaihiot tulevat tehtaalle valmiiksi sormijatkettuna ja liimattua, kuusimetrisenä sahatavarajalosteena. Raaka-aine on oksatonta. Kuusimetrinen raaka-ainenippu katkaistaan joko yhdestä tai useammasta kohdasta tietyin perustein. Katkaisun jälkeen nippu siirretään höylättäväksi. Höylätyt karmiaihiot niputetaan niille varattuihin häkkeihin. Työvaiheena karmin höyläys on nopea. Asetteen teko kokeneilta käyttäjiltä ei vie paljoa aikaa. Kerralla yhtä karmityyppiä höylätään noin kahden viikon tarpeisiin. Usein samalla kertaa höylätään muutamia karmityyppejä. Toisen karmityypin tai -leveyden höyläys alkaa asetteen vaihdolla jonka jälkeen noudetaan uusi raaka-ainenippu, katkaistaan ja höylätään. Kaikkia karmityyppejä ja -leveyksiä on oltava jatkuvasti saatavilla. Tarvittavasta määrästä eri karmityyppejä syntyy helposti kuva kulutusta seuraamalla.

31 31 Karmin höyläystarpeen määrittämisessä käytetään visuaalista seurantaa. Höyläkoneen käyttäjä tarkastaa arviolta viikon välein karmiaihioiden määrät ja höylää tarvittaessa täydennyksen. Toinen vaihtoehto on, että karmien valmistusta tekevä työntekijä kertoo höyläkoneen käyttäjälle jonkin karmiaihion tarpeesta tai loppumisesta. Tällainen täydennysjärjestelmä on kevyt ja helppo ylläpitää, mutta se ei toimi tarpeeksi tehokkaasti. Kun puutteesta kerrotaan vasta tarpeen ilmaantuessa vie täydennyksen teko aina jonkin verran aikaa ja tämän seurauksena karmit myöhästyvät tilauksesta ovilehden jo jatkaessa tuotantoketjussa eteenpäin Karmin tapitus ja heloitus Ovilehden jyrsinnän jälkeen mittatilausovien tai erikoisvaatimukset omaavien ovien työmääräimet kerätään kansioon. Työjärjestys karmeille määräytyy sen mukaan, miten ovilehdet on jyrsitty. Karmin valmistus aloitetaan karminosien katkonnalla määrämittaan. Katkonta tehdään työmääräimestä saatavien mittojen perusteella. Katkottavia karminosia ovat sivut sekä kynnys ja yläpuu. KUVIO 15. CNC-ohjattu tappikone Tapituksen tarve määräytyy käytettävän karmityypin mukaan. Jos karmityyppi vaatii tapituksen, erillistä määrämittaan katkontaa ei tarvita vaan tapituksessa käytettävä kone suorittaa myös katkonnan. Tapitettavia karminosia ovat vain karmin sivukappaleet.

32 32 Tapitukset karmeihin työstetään CNC-ohjatulla yksipuolisella tappikoneella (KU- VIO 15). Tapitus on työvaiheena nopea. Kappaleen vaihto koneeseen tehdään käsin. Tapitetut karmiosat ladotaan joko kuormalavalle tai rullakoihin, joilla karminosat siirretään heloitukseen. Ellei tapitusta tarvita, siirtyvät karminosat katkonnan jälkeen suoraan heloitukseen. KUVIO 16. Karmien heloitukseen käytettävä CNC-työstökeskus Karmien heloitus aloitetaan sivupuiden heloitustyöstöillä. Tämän jälkeen työstetään yläpuun ja kynnyksen liitostyöstöt. Heloituksessa ja liitostyöstöissä käytetään oven jyrsintään soveltuvaa CNC-työstökeskusta (KUVIO 16). Työvaihe alkaa heloitus ja liitostyöstöjä tekevien ohjelmien valinnalla. Tämän jälkeen tehdään manuaalisesti nopea asete koneen työpöydällä oleville alipainetalloille, johon karminosat kiinnitetään aina yksi kerrallaan. Kone työstää yhtä karmiosaa noin yhden minuutin verran. Karmien päihin merkataan työstön jälkeen tilausnumerot ja värikoodi, jos kyseessä on erikoisväriset karmit. Tilausnumeron merkkaus nopeuttaa oleellisesti karmien kasausvaihetta. Tällöin nähdään heti mitkä karmit kuuluvat mihinkin tilaukseen. Värikoodi taas helpottaa erittelemään valkoiset ja värilliset karmit pintakäsittelyssä. Suurimpana ongelmana koko karminvalmistusprosessissa on oikea-aikaisen valmistuksen aloitusajankohdan määrittäminen. Yleensä menetellään edellä kuvatulla

33 33 tavalla, jossa karmit valmistetaan ovilehden CNC-työstöjen jälkeen. Viive ovilehden valmistumisesta karmien valmistuksen aloitukseen muodostuu kuitenkin helposti liian pitkäksi. Tällöin tilaukseen kuuluva ovilehti kerkeää edetä jo tuotannon loppupäähän, mutta tilaukseen kuuluvia karmeja ei ehkä vielä ole saatu edes pintakäsittelyyn. Viiveestä aiheutuva odotus tuotannon loppupäässä vaikuttaa tuotteen läpimenoaikaan merkittävästi. Toinen karmien valmistuksessa esille nouseva ongelma syntyy siinä, kun samalla CNC-koneella joudutaan työstämään sekä mittatilaus- että väliovilehtiä ja tekemään karminosien heloitustyöstöjä. Jos toista työvaihetta painotetaan liikaa, toinen valmistusvaihe kärsii ja tuloksena syntyy joko suuri määrä ovilehtiä ilman karmeja tai karmeja ilman niihin kuuluvia ovilehtiä Karmien pintakäsittely Heloituksen aikana erikoisväriset ja valkoiset karmit pinotaan eri lavoille tai rullakoille. Niillä karminosat siirretään pintakäsiteltäväksi. Alihankkija hoitaa yritykselle väriltään valkoisten karmien pintakäsittelyn. Sen takia kerralla pyritään valmistamaan aina isompi määrä valkoisia karmeja, jolloin ne voidaan toimittaa yhtä aikaa alihankkijalle. Alihankkija noutaa itse tehtaalta valkoiseksi maalattavat karminosat, maalaa ne tarkoitukseen hyvin soveltuvalla laitteistolla ja palauttaa karminosat takaisin tehtaalle. Alihankintaa käytetään myös silloin, jos kyseessä on suurempi erä saman erikoisvärin karminosia. Värillisten karminosien maalaus tehdään yleensä omana työnä tehtaalla. Kun erikoisväriseksi maalattava ovilehti otetaan maalaamossa työn alle, pyritään etsimään myös siihen kuuluvat karmit maalattaviksi samalla kertaa. Aluksi heloituksesta tullut karmi hiotaan ja tarvittaessa kitataan painaumat ja kolot. Tämän jälkeen karminosat pohjamaalataan ja siirretään kuivaukseen. Osien kuivuttua karminosat välihiotaan ja maalataan pintamaalilla. Karmien maalaus käsin on varsin hidas ja monivaiheinen työ. Tuotteen läpimenoaikaa hidastavana tekijänä on se, että tilaukseen kuuluvat karminosat joudutaan

34 34 valmistelemaan aina erikseen jokaista ovilehteä varten, jotta ne saadaan maalattavaksi samalla kertaa ovilehden kassa. Jos taas pyritään maalaamaan ensin ovilehdet ja vasta tämän jälkeen karminosat kaikkiin ovilehtiin, joudutaan tekemään todella paljon ylimääräistä työtä mm. maalinvaihtojen yhteydessä. Toinen karmien pintakäsittelyvaiheessa ilmenevä ja tuotannon sujuvuutta haittaava ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun karminosia lähetetään alihankkijalle pintakäsiteltäväksi eikä tieto lähetetyistä osista siirry tuotannossa eteenpäin. Ongelma johtaa helposti siihen, että aikaa kuluu paljon hukkaan, kun puutuvia karminosia etsitään maalaamosta tai heloituksesta. Lopulta ongelma kuitenkin ratkeaa, kun saadaan selville karminosien lähteneen alihankkijalle pintakäsittelyyn.

35 35 6 RATKAISUEHDOTUKSIA LÄPIMENOAJAN PARANTAMISEKSI 6.1 Oviaihion valmistus Kehyspuun höyläys, runkokehyksen kasaus ja eristys Kehyspuun höyläystarpeen riittävän aikainen huomioiminen sekä sopivan kehyspuutyypin ja pituuden jatkuva saatavuus ovat keinoja joilla tuotannon alkuvaiheen käyntiinlähtöä ja sujuvuutta voidaan oleellisesti parantaa. Ratkaisuehdotuksena asiaan on ns. tarvelistan (TAULUKKO 3) käyttöönotto höylälle. Tarvelistan käyttöönoton vaatima työpanos on pieni, mutta vaikutus pitemmällä aikavälillä koko tuotannon sujuvuutta ajatellen on merkittävä. Tarvelistaan kirjataan kehyspuun tyyppi ja dimensiotiedot. Kun runkokehyksen kasauksessa havaitaan kehyspuun tietyn pituuden tai tyypin väheneminen sovittuun rajaan saakka, kirjataan tarve listaan oikeaan sarakkeeseen. Höyläkoneen käyttäjä seuraa listan merkintöjä päivittäin ja höylää tarvittaessa aihiota sopivan täydennysmäärän. TAULUKKO 3. Tarvelista kehyspuun höyläykseen Tarvelista - Kehyspuu Dimensio Pituus 1 Kehyspuutyyppi 00 x Tarve Pituus 2 Pituus Eturakenneovi Mänty / Mänty 00 x 00 x Lämpöovi Mänty / Kertopuu 00 x 00 x x Mänty / Mänty 00 x 00 Täydennyksen tarpeen merkkaus oikeaan sarakkeeseen x-merkillä Täydennyserän koko vakio - pituuden 2300 kulutus vähäisempi, joten täydennyseräkin pienempi

36 36 Sopiva koko täydennyserälle muodostuu varmasti lyhyen käyttöjakson jälkeen. Periaatteena voi kuitenkin olla se, että yleisin pituus 2100 mm täydennetään aina vakiomäärällä ja muut pituudet pienemmillä täydennyksillä. Oven runkokehyksen kasaus on koko oven alkutuotannon keskeisimpiä työvaiheita. Työvaihe määrää koko lopputuotantoprosessille missä järjestyksessä tilauksien valmistus tapahtuu. Ratkaisuehdotuksena työjärjestyksen selkeyttämiseksi ja tilauskokonaisuuksien hahmottamisen helpottamiseksi on selkeän, atk-pohjaisen työjono-ohjelman käyttöönotto. Työjonossa viikkokohtainen tuotanto järjestetään työjonoksi tilausten toimitusjärjestyksen mukaan. Työjono suunnitellaan siten, että saman asiakkaan tilaukset ovat työjonossa aina peräkkäin. Vakiomittaiset ovet sekä mittatilausovet ovat lomitettuna työjonossa toimitusjärjestystä noudattaen. Limityksellä saavutetaan se, etteivät vakiomittaiset ovet valmistu tuotannon loppupäähän mittatilausovia paljoa aikaisemmin. Yksittäisen tilauksen ja tilauskokonaisuuden hahmottaminen on myös helpompaa. Tilausnumeron pysyessä samana on kyseessä tilauskokonaisuus ja numeron vaihtuessa yksittäistilaus. Jotta työjonon avulla toimiva tuotanto sujuisi, on työjonon käyttämisessä noudatettava ennalta sovittuja periaatteita. Tärkeimpänä periaatteena on se, että laaditussa jonossa pysytään. Merkittävänä tekijänä jonosta saatavan hyödyn varmistamiseksi on myös se, että jonoon merkataan valmistusvaiheiden suoritukset kaikissa työvaiheissa ja ennen kaikkea ajallaan. Työjonon suunnittelussa on myös järkevää pilkkoa jono tarpeeksi moneen osaan. Tällä varmistetaan se, ettei työvaiheiden välille pääse syntymään aukkoja, joihin tilauksia pääsee hukkumaan. Sujuva, työjonon mukainen tuotanto edellyttää myös toimivaa yhteispeliä niin raaka-aineen toimittajien, varaston hallinnan ja koko muun tuotannon kanssa. Laaditusta valmistusjärjestyksestä ei voi poiketa, vaan jono on pidettävä kurissa koko ajan. Täydellinen, aukottomasti toimiva tuotanto ei kuitenkaan ole mahdollista varsinkaan vielä kehitysvaiheessa olevassa tuotannossa.

37 37 Ennemmin tai myöhemmin jokin raaka aine puuttuu ja ylihyppytilanteeseen joudutaan turvautumaan. Tällöin jonoa on aina tarkasteltava laajemmalta alueelta. Jos kyseessä on yksittäinen tilaus, voidaan hyppäys tehdä ja jättää jonoon aukko välistä jääneen tilauksen kohdalle. Jos taas kyseessä on useammasta ovesta koostuva tilauskokonaisuus, on järkevää siirtää koko tilaus syrjään odottamaan loppujenkin kehysten valmistumista ja päästää tilaus seuraavaan työvaiheeseen vasta yhtenä pakettina. Työjonon perusteella kasatut runkokehykset siirtyvät seuraavaksi EPS-eristeiden asennukseen. Työvaiheena eristeiden asennus ei muodosta läpimenoaikaa hidastavaa ongelmakohtaa tuotantoon eikä merkittäviä kehitysehdotuksia työvaiheen toteutukseen vaadita. Eristeiden asennus ei myöskään välttämättä vaadi omaa kohtaa työjonossa. Koska eristeet asennetaan, joko runkokehyksen kasauksen yhteydessä tai heti sen jälkeen riittää runkokehyksen kasauksen jälkeen merkattava suoritus työjonoon kuittaamaan myös eristeiden asennusvaiheen. Kuitenkin pieni huomioitava seikka syntyy siinä, kun jonkin tilauskokonaisuus jää kesken. Tällöin jo kasattuja kehyksiä ei saa päästää eristeiden asennukseen tai siitä eteenpäin vaan nippuun on merkattava tilauksen olevan vielä kesken Oven pintalaminaatin valmistus ja liimaus runkokehykseen Oven pintalaminaatin valmistus ja valmiin laminaatin liimaus oven eristettyyn runkokehykseen ovat oven alkutuotannon selkeät kapasiteettiä rajoittavat työvaiheet. Siispä ns. tuotannon pullonkaulakohdan tarkoin suunniteltu käyttäminen on tärkeää ja ylimääräistä työtä ei työpisteellä kannata tehdä. Työvaiheissa ilmeneviä ongelmia on mahdollista ehkäistä muutaman ratkaisuehdotuksen avulla. Ratkaisut eivät kuitenkaan ole täysin tilannetta muuttavia vaan ehdotusten avulla lähinnä varmistetaan jatkuva materiaalivirta tuotannossa. Ylimääräisen työ karsimiseksi tarkka laminaattien määrän tarve olisi pystyttävä selvittämään ennen valmistuksen aloittamista. Tarpeen laskeminen olisi mahdollis-