Kepan kauppapoliittinen linjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan kauppapoliittinen linjaus"

Transkriptio

1 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus Hyväksytty Kepan hallituksessa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä talousrakenteita purkavan ja demokraattisen kauppapolitiikan toteuttamiseen. Kauppasopimusten tulisi tukea YK:n periaatteita ja sopimuksia ihmisoikeuksista, sosiaalisesta kehityksestä ja ympäristöstä. Maailman valtiot ovat sitoutuneet niin sanottuihin vuosituhannen kehityspäämääriin, joiden keskeisin tavoite on äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Euroopan unioni ja Suomi ovat myös sitoutuneet eri politiikan alojen kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen. Suomen on toimittava köyhdyttämisen vähentämisen puolesta kaikessa politiikassa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien kauppakysymyksissä. I PERIAATTEET 1. Lähtökohdaksi köyhdyttämisen poistaminen Kauppa on väline ei itseisarvo köyhyyden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Maailmankauppajärjestö WTO:n sopimuksen johdanto toteaa, että kauppa on hyödyllistä ainoastaan siltä osin kuin se edistää laajempia yhteiskunnallisia ja kehityspoliittisia tavoitteita. Valtiot ovat ensisijaisesti velvollisia suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana köyhimpiä maita on kehotettu ja osin myös vaadittu poistamaan ulkomaankaupan rajoituksia. Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD:in ja YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan monissa maissa kaupan vapauttaminen ei kuitenkaan ole vähentänyt köyhyyttä. Vaikka yksikään maa ei ole kehittynyt kääntämällä selkänsä kansainväliselle kaupalle, eivät teollisuusmaatkaan rakentaneet menestystään pelkästään vapauttamalla kauppaansa. Pikemminkin teollisuusmaat ovat poistaneet tullimuurejaan vasta kun niiden talous on kehittynyt riittävästi. Kansallista yrittäjyyttä vahvistavat instituutiot ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät kehitysstrategiat näyttäisivät olleen kehityksen kannalta tärkeämpiä kuin vapaakauppa. Köyhien maiden perusongelmia on niiden poliittisen liikkumavaran kapeus. Käytettävissä oleva kansallisen kehityspolitiikan keinovalikoima on muun muassa kauppasopimusten takia huomattavasti kapeampi, kuin mitä kehittyneillä mailla oli ennen WTO:n perustamista. Tasapuolinen keskustelu erilaisista kauppapoliittisista vaihtoehdoista ja vahvat empiiriset vaikutusarvioinnit olisivat tärkeitä köyhille maille, joiden tutkimus- ja neuvotteluresurssit ovat rajalliset. Suomikin voisi rahoittaa riippumattomien vaikutusarviointien tekemistä. Ei voida olettaa, että yksi talouspoliittinen keinovalikoima sopii kaikille. Tämän vuoksi parantaa kauppapolitiikan kehityspoliittista johdonmukaisuutta valitsemalla muutaman konkreettisen ongelmakohdan, joiden ratkaisemiseen Suomi erityisesti keskittyy. kannattaa kehitysmaiden erityiskohtelun syventämistä niin, että köyhimmillä mailla on pysyvä mahdollisuus poiketa kauppasäännöistä, mikäli ne estävät ihmisoikeussopimusten toteuttamista. varmistaa, että kaikki kauppaneuvottelut pohjautuvat vahvoihin ja riippumattomiin empiirisiin vaikutusarviointeihin. 2. Kansainvälisten sopimusten tasapaino paremmaksi Kauppasopimusten toimivaltuudet on suhteutettava muiden kansainvälisten järjestöjen toimivaltaan ja niiden alla tehtyihin sopimuksiin. Se, että WTO:lla on toimiva sopimusten toimeenpanon valvonta- ja sanktiojärjestelmä, tekee houkuttelevaksi ajatuksen ottaa järjestön piiriin yhä useampia kysymyksiä. Tällaisia aika ajoin nousevia teemoja ovat muun muassa työntekijöiden oikeudet ja ympäristökysymykset.

2 2 On kuitenkin tärkeää tervehdyttää taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten tavoitteiden tasapainoa kansainvälisessä yhteistyössä. Kaupallisten tavoitteiden merkitys on liian korostunut suhteessa muihin tavoitteisiin ja kauppasopimuksilla on liiaksi valtaa verrattuna muihin kansainvälisiin sopimuksiin kuten kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin ja ympäristösopimuksiin. Vallanjaon yksinapaisuutta ei tule vahvistaa vaan vähentää. Kunkin alan kansainvälisten sopimusten laatimisen ja valvonnan tulee olla alan parhaiden asiantuntijoiden käsissä. Siksi WTO, sen riitojenratkaisuelin mukaanlukien, tulee säilyttää kauppajärjestönä niin, että kauppaan liittyvien, muttei siihen suoranaisesti kuuluvien aiheiden säännöt luodaan muissa kansainvälisissä organisaatioissa. Tämän näkemyksen edellytyksenä on, että WTO:n järjestelmää muutetaan nykyistä paremmin huomioimaan muiden kansainvälisten sopimusten sisältö ja muiden sopimusten asemaa suhteessa WTO-sopimuksiin vahvistetaan. tukea kauppasopimusten sisällön rajaamista selkeisiin kauppakysymyksiin. Kauppasopimuksia ei tule laatia uusille aloille. Muiden alojen sopimusten ja erityisesti ILO:n ja ympäristösopimusten asemaa tulee vahvistaa suhteessa kauppasopimuksiin. osallistua WTO:n, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä vahvistavien mekanismien luomiseen. 3. Kauppaneuvottelut demokraattisiksi Kauppasopimukset sitovat kansallista lainsäädäntöä, joten parlamentaarinen valvonta on tärkeää, joskin kansanedustuslaitoksille erittäin haastavaa. Kaikkien kauppaneuvottelujen osapuolten on pyrittävä lisäämään kansallisten parlamenttien tietämystä ja osallistumista neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Myös kansalaisjärjestöjen roolia kauppasääntöjen luomisessa ja vaikutusten seurannassa tulee vahvistaa. Erityisesti alueellisten neuvottelujen seuraaminen on tiedon ja virallisten osallistumismahdollisuuksien puutteen vuoksi ollut hyvin haastavaa niin Etelän kuin Pohjoisenkin kansalaisjärjestöille. Myös WTO:n ministerikokouksiin osallistuminen on erityisesti Etelän kansalaisyhteiskunnan edustajille edelleen vaikeaa ja akkreditoitujen järjestöjen rooli on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi YK:n kokouksissa. Kansainvälisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus johtuu osaksi siitä, etteivät maat ole tasavertaisessa asemassa niitä koskettavista asioista päätettäessä. WTO:n päätöksenteossa varakkaat maat ovat huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin kehitysmaat. Kehitysmailla on hyvin rajalliset neuvotteluresurssit ja keskeisimmät neuvottelut käydään usein suljetuissa muutaman maan ryhmissä, ilman köyhimpien maiden edustajaa. Alueellisissa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa kehitysmaiden neuvotteluasema on vielä vaikeampi, koska niiden joukkovoima ja mahdollisuudet hyötyä muiden kehitysmaiden analyysista tai neuvotteluosaamisesta ovat rajallisemmat. Vaikeuksia lisää se, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat vaativat alueellisiin kauppaneuvotteluihin jopa WTO:ta laajempia asialistoja. Asialistoille on vaadittu muun muassa investointia, julkisia hankintoja ja kilpailua koskevia sääntöjä, jotka ovat valtavia kokonaisuuksia suurempia kuin kansainvälinen kauppa. Kehitysmaiden tulee voida käyttää rajallinen neuvottelukapasiteettinsa omien tarpeidensa mukaisesti, eikä niitä tule painostaa neuvottelemaan yllä mainituista Singaporen aiheista. Jotta köyhimpienkin maiden poliittisten päättäjien osallistuminen sekä vaikutusarviointien tekeminen olisi mahdollista, kauppaneuvottelut tulee aikatauluttaa nykyistä rauhallisemmin. Erityisesti alueellisissa kauppaneuvotteluissa EU on painostanut kehitysmaita nopeisiin päätöksiin ja kieltäytynyt harkitsemaan mahdollisuuksia aikataulun löyhentämiseen. WTO-prosessia puolestaan olisi järkeistettävä esimerkiksi vaiheistamalla neuvotteluja. On hyväksyttävä, että lähes 150 maan järjestössä merkittävistä ja kauaskantoisista aiheista on usein mahdotonta saavuttaa nopeita päätöksiä. viedä kauppapoliittisia kysymyksiä useammin ja laajemmin keskusteltavaksi Suomen eduskuntaan ja käyttää hyväkseen mahdollisuutta tarkkojen ohjeiden antamiseen komissiolle neuvottelujen edetessä.

3 3 tiivistää dialogia Pohjoisen ja Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa ja ottaa kansainvälisillä foorumeilla kantaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajemman osallistumisen puolesta. korostaa kehitysmaiden oikeutta osallistua tasapuolisesti kauppaneuvottelujen aikataulujen ja asialistojen laatimiseen ja evaluointiin. tukea demokraattisten WTO-neuvottelusääntöjen laatimista. 4. Monenvälisyys kauppajärjestelmän ytimeen Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat käynnistäneet useita alueellisia ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja, koska neuvottelut WTO:ssa ovat edistyneet hitaammin kuin teollisuusmaat toivovat. Vuosina alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten määrä lähes kolminkertaistui yli 250 sopimukseen. Alueellisissa kauppasopimuksissa köyhimmille maille ei ole myönnetty samanlaista erityiskohtelua kuin WTO:ssa, vaan kaikilta mailta vaaditaan tullileikkauksia. Vaatimus perustuu WTO:n tavaroiden kauppaa säätelevän GATT-sopimuksen XXIV artiklaan, jota laadittaessa vapaakauppasopimukset olivat teollisuusmaiden välisiä. Sopimusten päätavoitteita on kehitysmaiden välisen kaupan kasvattaminen. Alueellinen integraatio olisi monelle kehitysmaalle tärkeää, koska se voisi lisätä investointeja ja kilpailua. Kokonaisten tuotantoalojen kuihtumisen riski olisi kuitenkin globaalia kilpailutilannetta pienempi, koska kehitysmaiden väliset teknologiset ja taloudelliset erot ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä alueelliset kauppasopimukset ovat kuitenkin vieneet kehitysmailta mahdollisuuden keskittyä alueelliseen integraatioon. Siirtymäajat kaupan vapauttamiseen teollisuusmaiden kanssa ovat olleet liian lyhyitä, joten naapureiden väliseen yhteistyön tiivistämiseen on jäänyt liian vähän aikaa. Kehitysmaiden tulee pystyä kehittämään alueellista kauppaansa ennen markkinoidensa avaamista Euroopan tuottajille. tukea monenvälisten kauppaneuvottelujen pitämistä ensisijaisina suhteessa kahdenvälisiin ja alueellisiin neuvotteluihin. kannattaa vähiten kehittyneiden maiden pysyvän erityiskohtelun ulottamista myös alueellisiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin ja vaadittavaa muutosta WTO:n GATTsopimuksen XXIV artiklaan. korostaa alueellisen Etelä-Etelä yhteistyön merkitystä köyhyyden vähentämiselle. II AIHEKOHTAISET TAVOITTEET 5. Oikeus ruokaan kauppasopimusten perustaksi Maatalous on yksi kauppaneuvottelujen strategisista kysymyksistä. WTO:ssa kehitysmaat pitävät maataloussopimuksen sisältöä kehitysnäkökulman koetinkivenä. Avainkysymyksiä ovat teollisuusmaiden maataloustuet ja kehitysmaiden oikeus kehittää tuotantoaan eri tavoin, sekä kehitysmaiden maataloustuotteiden markkinoille pääsy. Tukien merkitys teollisuusmaiden oman maatalouden säilymiselle on suuri, etenkin Suomen kaltaisella viljelyalueella. Suomessa maatilojen lukumäärä on puolittunut vajaan parinkymmenen vuoden aikana ja maatalous työllistää nyt neljä prosenttia työvoimasta. Maataloustukijärjestelmä ei tehokkaasti tue perheviljelmäpohjaista, ekologista maataloutta: eurooppalaisista maataloustuista reilu kolme neljännestä keskittyy vain kymmenelle prosentille maataloustuottajista. Nykyisellään tuet kannustavat liikatuotantoa ja polkumyyntiä heikentäen kehitysmaiden tuottajien markkina-asemaa niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Maataloustuet eivät saa haitata kehitysmaiden tuotantoa ja ne on syytä sitoa kestävän kehityksen mukaiseen tuotantotapaan. Esimerkiksi tuotannosta irrotettujen tukien osuuden kasvattaminen kokonaistuista olisi kehitysmaiden kannalta hyvä suunta. Kehitysmaiden kyky kehittää omaa maataloustuotantoaan riippuu paljon niille vapaakauppasopimuksissa annetusta erityiskohtelusta. WTO-neuvotteluissa on ehdotettu, että kehitysmaat voisivat jättää kauppasopimusten ulkopuolelle niin sanottuja erikoistuotteita (special products), joiden suojeleminen ja tukeminen on tärkeää ruokaturvan, elinkeinojen ja maaseudun kehityksen kannalta. Oikeutta ei tule rajata koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. Niiden on taattava ruokaturva esimerkiksi maissa, jossa lajikkeet vaihtelevat alueittain. Kehitysmaiden tulee

4 4 pystyä valitsemaan erikoistuotteet selkeän kriteeristön pohjalta ja muuttamaan valintojaan tuotantorakenteen muuttuessa. Lisäksi köyhyyden vähentämisen kannalta on keskeistä, ettei teollisuusmaiden oikeus määritellä niin kutsuttuja sensitiivisiä tuotteita heikennä kehitysmaiden suhteellista asemaa. Kauppasopimuksiin tulee sisällyttää mekanismeja, joilla kehitysmaat voivat suojata maatalouttaan vientituen avulla markkinoille pyrkivää halpatuotantoa sekä viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneitä tuontipiikkejä vastaan. Teollisuusmaiden tulee vähentää tullieskalaatiota eli tullitason nousua tuotteen jalostusasteen noustessa. Lisäksi niin kutsutut aid for trade -varat on kohdennettava kehitysmaiden omien prioriteettien mukaisesti köyhyyttä vähentävän tuotannollisen toiminnan tukemiseen ja kauppaneuvottelukapasiteetin kasvattamiseen. EU:n Everything But Arms -aloite tullittoman ja kiintiöttömän tuonnin sallimiseksi niin kutsutuista vähiten kehittyneistä maista (LDC-maat) yhteisön markkinoille on hyvä. Muiden kehitysmaiden tuotteiden pääsyä EU-markkinoille määrittelee EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP ja GSP+). Aloitteiden käytännön vaikutukset ovat jääneet valitettavan vähäisiksi, johtuen muun muassa teknisistä kaupan esteistä ja alkuperämaasäädösten (Rules of Origin, RoO) monimutkaisuudesta ja hallinnollisesta raskaudesta. Koska järjestelyt eivät ole EU:n ja kehitysmaiden välisiä sopimuksia vaan EU:n yksipuolisia sitoumuksia, kehitysmaat ovat huolissaan myös järjestelyiden jatkuvuudesta. Kansainvälisen kauppajärjestelmän heikkouksia ei voi ratkaista sertifioinnin kautta, mutta sertifioitujen tuotteiden suosiminen on tärkeä poliittinen viesti reilumpien kauppasääntöjen puolesta ja tarjoaa kohtuullisen toimeentulon edes sertifiointijärjestelmässä toimiville tuottajille. Kehitysmaiden maataloustuottajajärjestöjen osallistuminen kauppapoliittisiin keskusteluihin on viime vuosina kasvanut. Myös suomalaisten poliittisten päättäjien ja viranomaisten kannattaisi pyrkiä yhä tiiviimpään dialogiin näiden järjestöjen kanssa. suunnata kansalliset maataloustuet ja tukea EU-tukien suuntaamista erityisesti perheviljelmille ja ekologisesti kestävään tuotantoon. Tuotannosta irrotettujen tukien osuutta kokonaistuista tulee kasvattaa. tukea EU:n vientituista luopumista mahdollisimman ripeästi. EU:n tulee vaatia myös muiden teollisuusmaiden vientiluottojen, -takuiden ja -vakuutusten lakkauttamista. tukea erityisesti köyhimpien kehitysmaiden oikeutta suojata ja tukea ruoantuotantoaan. Ruokaturvan ja tuotannon monipuolistumisen kannalta on tärkeää, etteivät suojatullit tule koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. suunnata aid for trade -varat ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan mukaisesti ja kehitysmaiden omistajuutta kunnioittaen. tukea EBA, GSP ja GSP+ -protokollien muuttamista EU:n ja kehitysmaiden välisiksi sopimuksiksi ja jatkaa työtä kehitysmaiden markkinoillepääsyn parantamiseksi. toimia aktiivisesti reilun kaupan järjestelmien tukemiseksi ja laajentamiseksi. 6. Peruspalvelut neuvottelujen ulkopuolelle Kehitysmaihin kohdistuu merkittävä paine avata palvelumarkkinat ulkomaisille yrityksille. Ei ole näyttöä siitä, että kehitystavoitteet vahvistuisivat tuottamalla palvelut ulkomaisilla yksityisillä yhtiöillä. Joissakin olosuhteissa yksityistäminen ja kaupan vapauttaminen ovat parantaneet palvelujen laatua ja saatavuutta, toisissa saatavuus on köyhimpien ihmisten näkökulmasta heikentynyt merkittävästi. Yksi tärkeimmistä palveluista ovat vesipalvelut. Puhdas vesi on ihmisoikeus, jonka riittävä, päivittäinen saanti tulisi taata jokaiselle ihmiselle. Köyhille ihmisille veden tulisi olla ilmaista. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin syytä olla huolissaan myös maailman vesivarojen riittävyydestä: kulutus on sadassa vuodessa kuusinkertaistunut ja tällä hetkellä 92 prosenttia kuluu kaupallisessa käytössä, josta tulee kerätä maksuja. Palveluneuvotteluissa käsitellään myös työntekijöiden tilapäistä muuttoa palvelujen tarjoamista varten. Tällä hetkellä liikkuminen on vapaampaa korkeasti koulutetuille työntekijöille. Matalammin koulutettujen työntekijöiden tilapäisen liikkumisen vapauttaminen lisäisi työntekijöiden rahalähetyksiä kehitysmaihin ja saattaisi helpottaa pysyvää aivovuotoa ulos kehitysmaista. On huomioitava, että palvelusopimusta luotaessa painotettiin alun perin nimen omaan joustavuutta sen suhteen, että maat voivat valita, ryhtyvätkö ne neuvottelemaan palveluiden avaamisesta vai eivät. Tämä joustavuus ei ole säilynyt, vaan palvelukaupan vapauttaminen on sidottu selkeästi koko neuvottelujen lopputulokseen.

5 5 vastustaa kehitysmaiden painostamista kattavampiin tarjouksiin palvelukaupan avaamiseksi. puoltaa erityisesti sellaisten köyhyyden ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta keskeisten peruspalvelujen kuten yksilöille tarjottavien vesi-, energia-, koulutus- ja terveyspalvelujen jättämistä yksiselitteisesti kauppaneuvottelujen ulkopuolelle. kannattaa työntekijöiden tilapäisen muuton vapauttamista koulutustasosta riippumatta. 7. Tekijänoikeussäädökset löyhemmiksi Moniin kauppasopimuksiin ja WTO:n sopimusjärjestelmään sisältyy tekijänoikeussäädöksiä. Esimerkiksi WTO:n teollis- ja tekijänoikeussopimuksen (TRIPS) voidaan tulkita pakottavan maat sallimaan myös kasvien, eläinten, mikro-organismien ja näiden osien sekä biologisten prosessien patentointi. Kehitysmaiden ruokaturva kuitenkin on usein riippuvainen paikallisyhteisöjen tiedosta ja kyvystä käyttää eri kasvilajeja ja -lajikkeita, joita on kehitetty sukupolvien ajan kulttuuriperintönä. Säädökset ovat ristiriidassa kansainvälisen, luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n (Convention on Biological Diversity) ja sen alasopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan kanssa, jotka tunnustavat valtioiden oikeudet alueidensa luonnon- ja geenivaroihin, vaativat kaupallisten hyötyjen jakamista yhteisöjen ja yritysten välillä ja turvaavat maille oikeuden rajoittaa geeniteknisesti muokattujen organismien tuontia biodiversiteetin suojelemiseksi. Tekijänoikeussäädökset vaikuttavat lääkkeiden hintaan. Dohan julistuksen mukaan TRIPS -sopimus ei saa estää valtioita toteuttamasta kansanterveyden suojelemista, mutta julistuksen toteuttamiseksi luotu lisensointijärjestelmä on monimutkainen ja jäänyt vähälle käytölle. Lääkkeiden saatavuus on turvattava kaikille ihmiselle varakkuudesta tai kotimaasta riippumatta. Tiukentuvat tekijänoikeussäännöt myös nostavat uuden teknologian hintaa kehitysmaille hidastaen niiden tuotannon kehitystä. Enemmistö kehitysmaista on jo solminut tiukemmat tekijänoikeussopimukset kuin Euroopan, Pohjois-Amerikan tai Itä-Aasian maat teollistumisensa alkuvaiheessa. Alueellisissa kauppasopimuksissa Euroopan unioni pyrkii sopimaan vielä WTO-sääntöjä tiukemmat (TRIPS+) tekijänoikeussäädökset. Tekijänoikeuskomission asiantuntijoiden mukaan tällaisten sopimusten vahvistaminen ei todennäköisesti ole kehitysmaiden etujen mukaista, koska ne siirtävät oikeuksien tasapainoa liiaksi teknologian tuottajien eduksi käyttäjien oikeuksien kustannuksella. tukea TRIPS-sopimuksesta poikkeamista määrittävän artiklan muuttamista pysyväksi osaksi sopimusta. Artiklaa on laajennettava niin, että kaikille maille jää oikeus päättää vapaasti geeniperimän, elävien organismien ja biologisten prosessien patenttikohtelusta, kehitysmaat saavat poiketa säännöistä teknologian siirron vauhdittamiseksi ja tuotannollisen toiminnan kehittämiseksi, saavutetaan käyttäjäystävällinen ja tehokas ratkaisu lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. vaatia kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n ja Cartagenan pöytäkirjan periaatteita noudattamista myös tekijänoikeussopimuksissa ja -laeissa. vastustaa TRIPS+ -vaateiden sisällyttämistä alueellisiin kauppasopimuksiin 8. Kehitysmaille liikkumavaraa investointipolitiikassa Yksityiset ulkomaiset investoinnit ovat monelle kehitysmaalle erittäin tärkeitä. Ne voivat tuoda pääomaa, työpaikkoja, teknologiaa, osaamista, uusia tuotantotapoja, pääsyn kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja reitin ulkomaisille markkinoille. Enemmistö kehitysmaista onkin viimeisen 15 vuoden aikana vapauttanut talouttaan ja vähentänyt investoijien velvollisuuksia. Hyödyt eivät kuitenkaan ole automaattisia. Monet investoinnit ovat tuoneet kehitysmaihin saasteita, nimellisiä verotuloja, irtisanomisia ja suppeammat mahdollisuudet paikallisille investoijille. Kansallisia investointisääntöjä säätelee WTO:n investointisopimuksen lisäksi yli 5500 muuta

6 6 kansainvälistä sopimusta. Suuri osa sopimuksista korostaa ihmisten ja valtioiden oikeuksien sijasta liiaksi investoijien oikeuksia ja rajoittaa kehitysmaiden liikkumavaraa muokata politiikkaansa. WTOsopimus muun muassa estää maita vaatimasta ulkomaisilta investoijilta paikallisten alihankkijoiden käyttöä, kuten Itä-Aasian maat tekivät talouskasvunsa alkuaikoina. Monella kehitysmaalla ei ole riittäviä resursseja tutkia ja neuvotella investointisopimuksia niin, että ne perustuisivat maakohtaisille köyhyydenvähentämistarpeille ja mahdollisuuksille. Erityisesti perushyödykkeiden hinnannousu vuoden 2002 jälkeen on paljastanut epäkohtia: monet kehitysmaat ovat hyötyneet hinnannoususta varsin vähän. Investointikysymyksiä käsitellään myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja YK:n normeissa yritysten yhteiskuntavastuusta. Näiden normien monitorointimekanismeja tulee tehostaa. Kansainvälinen yhteistyö investointikysymyksissä ei ole onnistunut hillitsemään verokilpailua tai veronkiertoa, jotka vähentävät valtioiden tuloja ja siten julkisia palveluita. Kansainvälisen verokilpailun hillitsemistä hankaloittaa se, että yritykset eivät julkaise maksamiaan veroja maakohtaisesti tai hallitukset tulolähteitään yrityskohtaisesti. Yhä useampi kansainvälinen yhtiö vähentää verojaan perustamalla tytäryhtiöitä veroparatiiseihin ja käyttämällä luovaa siirtohinnoittelua tytäryhtiöiden välisessä kaupankäynnissä ja velkajärjestelyissä. lopettaa kehitysmaiden painostaminen kansainvälisiin investointisopimuksiin. tukea WTO:n investointisopimuksen löyhentämistä niin, että se sallii elinkeinopolitiikan, joka ei todistettavasti ja merkittävästi vääristä kauppaa. Köyhimpien maiden liikkumavaraa ei tule rajoittaa ollenkaan. tukea aloitteita verosääntöjen ja -maksujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. näyttää suuntaa julkisten hankintojen eettisyydessä ehdollistamalla julkisen sektorin hankinnat ILO:n, YK:n ihmisoikeus- ja ympäristösopimusten noudattamiselle tuotteiden tuotannossa. toimia aktiivisesti laillisesti sitovien kansainvälisten yritysten yhteiskuntavastuuohjeiden luomiseksi, joiden rikkomisesta voitaisiin rangaista. 9. Ilmastoystävälliseen kauppapolitiikkaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ankarimmin köyhiin yhteisöihin. Kepa osallistuu keskusteluun ilmastonmuutoksen, kauppapolitiikan ja Etelän köyhyyden välisistä yhteyksistä. Kauppasääntöjä tulee tarkistaa, jotta ne tukevat luonnonvarojen säilyttämistä ja ilmastoystävällisten tuotteiden suosimista. Perimmäisiä ongelmia talous- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamisessa on se, ettei luonnonvarojen rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä tai muiden ympäristöpalvelujen tuottajina heijastu markkinahintoihin. Usein luonnonvarat tuovat yksilöille, maille ja yrityksille eniten tuloja käytettyinä esimerkiksi metsä hakattuna ja vesi maatalouden tuotannontekijänä. Bioenergiasta ei ole ihmelääkkeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kun huomioidaan koko tuotantoketju, monien biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä kuin se säästää. Lisäksi useilla raaka-aineplantaaseilla ja -tiloilla työolosuhteet ovat huonot ja hyödyt valtiontaloudelle pienet. Etelän ja pohjoisen ympäristöjärjestöillä on paljon annettavaa tähän poliittiseen keskusteluun. toimia aktiivisesti kauppasääntöjen muuttamiseksi ja tulkitsemiseksi niin, että politiikassa voidaan suosia energiaa ja luonnonvaroja säästäviä tuotteita kehittää verotusta, tukia ja tilastointia niin, että luonnonvarojen kuluttajien ja yhteiskunnan intressit ovat yhteneväiset eikä ympäristöpalvelujen heikentäminen ole taloudellisesti kannattavaa. edistää tasapainoista keskustelua bioenergiasta ja muista energiamuodoista niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008

Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan kanta WTO-neuvotteluihin joulukuussa 2008 Kepan mielestä monenvälisiä kauppaneuvotteluita tarvitaan. Kansainvälisen kaupan säännöistä pitää sopia ja reiluinta sopiminen on monenvälisellä foorumilla.

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9051 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission jäsenten sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa

Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Luonnos, versio 0.2 EI LEVITYKSEEN - 16.3.2010 Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa Kehityspoliittinen ilmastolinjaus 1 (5) Lähtökohtana ilmasto-oikeudenmukaisuus ry pyrkii vaikuttamaan ilmastopolitiikkaan, jotta siinä kunnioitetaan maailman köyhimpien ihmisten oikeuksia. Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat

Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Kansainvälinen kauppa ja kasvun rajat Osastopäällikkö Markku Keinänen 30.9.2015 Kauppasopimukset on trendi EU-USA -sopimus (TTIP) : 50 % maailman bkt:sta USA-Tyynimeri sopimus (TPP) : 40 % maailman bkt:sta

Lisätiedot

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014

Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 Omistajaohjausosaston verojalanjälkiselvitys 2014 2.6.2014 Marja Pokela Johtava erityisasiantuntija Vastuullisuus Yrityksen verojalanjälkeä on pidettävä osana yritysten yhteiskuntavastuuta Verojen välttäminen,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS

AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS AVAINBIOTOOPPITIEDON SAATAVUUS LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUA AVOIMUUDEN NÄKÖKULMASTA Minna Pappila OTT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto Turun yliopisto ESITYKSEN RAKENNE: Ympäristötiedon avoimuuden merkitys

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA

YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA YRITYSKYSELY EU:N VAPAAKAUPPASOPIMUSNEUVOTTELUISTA USA:N JA JAPANIN KANSSA Euroopan unioni on aloittelemassa neuvotteluita kaupan vapauttamisesta USA:n ja Japanin kanssa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY

KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY KANSAINVÄLISTYMIS- JA KAUPANESTEKYSELY Vastausohjeita: Aluksi pyydämme teitä täyttämään yritystänne koskevia tietoja. Tämän jälkeen kysely on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedustelemme yrityksenne

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot