Kepan kauppapoliittinen linjaus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan kauppapoliittinen linjaus"

Transkriptio

1 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus Hyväksytty Kepan hallituksessa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä talousrakenteita purkavan ja demokraattisen kauppapolitiikan toteuttamiseen. Kauppasopimusten tulisi tukea YK:n periaatteita ja sopimuksia ihmisoikeuksista, sosiaalisesta kehityksestä ja ympäristöstä. Maailman valtiot ovat sitoutuneet niin sanottuihin vuosituhannen kehityspäämääriin, joiden keskeisin tavoite on äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Euroopan unioni ja Suomi ovat myös sitoutuneet eri politiikan alojen kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen. Suomen on toimittava köyhdyttämisen vähentämisen puolesta kaikessa politiikassa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien kauppakysymyksissä. I PERIAATTEET 1. Lähtökohdaksi köyhdyttämisen poistaminen Kauppa on väline ei itseisarvo köyhyyden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Maailmankauppajärjestö WTO:n sopimuksen johdanto toteaa, että kauppa on hyödyllistä ainoastaan siltä osin kuin se edistää laajempia yhteiskunnallisia ja kehityspoliittisia tavoitteita. Valtiot ovat ensisijaisesti velvollisia suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana köyhimpiä maita on kehotettu ja osin myös vaadittu poistamaan ulkomaankaupan rajoituksia. Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD:in ja YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan monissa maissa kaupan vapauttaminen ei kuitenkaan ole vähentänyt köyhyyttä. Vaikka yksikään maa ei ole kehittynyt kääntämällä selkänsä kansainväliselle kaupalle, eivät teollisuusmaatkaan rakentaneet menestystään pelkästään vapauttamalla kauppaansa. Pikemminkin teollisuusmaat ovat poistaneet tullimuurejaan vasta kun niiden talous on kehittynyt riittävästi. Kansallista yrittäjyyttä vahvistavat instituutiot ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät kehitysstrategiat näyttäisivät olleen kehityksen kannalta tärkeämpiä kuin vapaakauppa. Köyhien maiden perusongelmia on niiden poliittisen liikkumavaran kapeus. Käytettävissä oleva kansallisen kehityspolitiikan keinovalikoima on muun muassa kauppasopimusten takia huomattavasti kapeampi, kuin mitä kehittyneillä mailla oli ennen WTO:n perustamista. Tasapuolinen keskustelu erilaisista kauppapoliittisista vaihtoehdoista ja vahvat empiiriset vaikutusarvioinnit olisivat tärkeitä köyhille maille, joiden tutkimus- ja neuvotteluresurssit ovat rajalliset. Suomikin voisi rahoittaa riippumattomien vaikutusarviointien tekemistä. Ei voida olettaa, että yksi talouspoliittinen keinovalikoima sopii kaikille. Tämän vuoksi parantaa kauppapolitiikan kehityspoliittista johdonmukaisuutta valitsemalla muutaman konkreettisen ongelmakohdan, joiden ratkaisemiseen Suomi erityisesti keskittyy. kannattaa kehitysmaiden erityiskohtelun syventämistä niin, että köyhimmillä mailla on pysyvä mahdollisuus poiketa kauppasäännöistä, mikäli ne estävät ihmisoikeussopimusten toteuttamista. varmistaa, että kaikki kauppaneuvottelut pohjautuvat vahvoihin ja riippumattomiin empiirisiin vaikutusarviointeihin. 2. Kansainvälisten sopimusten tasapaino paremmaksi Kauppasopimusten toimivaltuudet on suhteutettava muiden kansainvälisten järjestöjen toimivaltaan ja niiden alla tehtyihin sopimuksiin. Se, että WTO:lla on toimiva sopimusten toimeenpanon valvonta- ja sanktiojärjestelmä, tekee houkuttelevaksi ajatuksen ottaa järjestön piiriin yhä useampia kysymyksiä. Tällaisia aika ajoin nousevia teemoja ovat muun muassa työntekijöiden oikeudet ja ympäristökysymykset.

2 2 On kuitenkin tärkeää tervehdyttää taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten tavoitteiden tasapainoa kansainvälisessä yhteistyössä. Kaupallisten tavoitteiden merkitys on liian korostunut suhteessa muihin tavoitteisiin ja kauppasopimuksilla on liiaksi valtaa verrattuna muihin kansainvälisiin sopimuksiin kuten kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin ja ympäristösopimuksiin. Vallanjaon yksinapaisuutta ei tule vahvistaa vaan vähentää. Kunkin alan kansainvälisten sopimusten laatimisen ja valvonnan tulee olla alan parhaiden asiantuntijoiden käsissä. Siksi WTO, sen riitojenratkaisuelin mukaanlukien, tulee säilyttää kauppajärjestönä niin, että kauppaan liittyvien, muttei siihen suoranaisesti kuuluvien aiheiden säännöt luodaan muissa kansainvälisissä organisaatioissa. Tämän näkemyksen edellytyksenä on, että WTO:n järjestelmää muutetaan nykyistä paremmin huomioimaan muiden kansainvälisten sopimusten sisältö ja muiden sopimusten asemaa suhteessa WTO-sopimuksiin vahvistetaan. tukea kauppasopimusten sisällön rajaamista selkeisiin kauppakysymyksiin. Kauppasopimuksia ei tule laatia uusille aloille. Muiden alojen sopimusten ja erityisesti ILO:n ja ympäristösopimusten asemaa tulee vahvistaa suhteessa kauppasopimuksiin. osallistua WTO:n, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä vahvistavien mekanismien luomiseen. 3. Kauppaneuvottelut demokraattisiksi Kauppasopimukset sitovat kansallista lainsäädäntöä, joten parlamentaarinen valvonta on tärkeää, joskin kansanedustuslaitoksille erittäin haastavaa. Kaikkien kauppaneuvottelujen osapuolten on pyrittävä lisäämään kansallisten parlamenttien tietämystä ja osallistumista neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Myös kansalaisjärjestöjen roolia kauppasääntöjen luomisessa ja vaikutusten seurannassa tulee vahvistaa. Erityisesti alueellisten neuvottelujen seuraaminen on tiedon ja virallisten osallistumismahdollisuuksien puutteen vuoksi ollut hyvin haastavaa niin Etelän kuin Pohjoisenkin kansalaisjärjestöille. Myös WTO:n ministerikokouksiin osallistuminen on erityisesti Etelän kansalaisyhteiskunnan edustajille edelleen vaikeaa ja akkreditoitujen järjestöjen rooli on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi YK:n kokouksissa. Kansainvälisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus johtuu osaksi siitä, etteivät maat ole tasavertaisessa asemassa niitä koskettavista asioista päätettäessä. WTO:n päätöksenteossa varakkaat maat ovat huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin kehitysmaat. Kehitysmailla on hyvin rajalliset neuvotteluresurssit ja keskeisimmät neuvottelut käydään usein suljetuissa muutaman maan ryhmissä, ilman köyhimpien maiden edustajaa. Alueellisissa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa kehitysmaiden neuvotteluasema on vielä vaikeampi, koska niiden joukkovoima ja mahdollisuudet hyötyä muiden kehitysmaiden analyysista tai neuvotteluosaamisesta ovat rajallisemmat. Vaikeuksia lisää se, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat vaativat alueellisiin kauppaneuvotteluihin jopa WTO:ta laajempia asialistoja. Asialistoille on vaadittu muun muassa investointia, julkisia hankintoja ja kilpailua koskevia sääntöjä, jotka ovat valtavia kokonaisuuksia suurempia kuin kansainvälinen kauppa. Kehitysmaiden tulee voida käyttää rajallinen neuvottelukapasiteettinsa omien tarpeidensa mukaisesti, eikä niitä tule painostaa neuvottelemaan yllä mainituista Singaporen aiheista. Jotta köyhimpienkin maiden poliittisten päättäjien osallistuminen sekä vaikutusarviointien tekeminen olisi mahdollista, kauppaneuvottelut tulee aikatauluttaa nykyistä rauhallisemmin. Erityisesti alueellisissa kauppaneuvotteluissa EU on painostanut kehitysmaita nopeisiin päätöksiin ja kieltäytynyt harkitsemaan mahdollisuuksia aikataulun löyhentämiseen. WTO-prosessia puolestaan olisi järkeistettävä esimerkiksi vaiheistamalla neuvotteluja. On hyväksyttävä, että lähes 150 maan järjestössä merkittävistä ja kauaskantoisista aiheista on usein mahdotonta saavuttaa nopeita päätöksiä. viedä kauppapoliittisia kysymyksiä useammin ja laajemmin keskusteltavaksi Suomen eduskuntaan ja käyttää hyväkseen mahdollisuutta tarkkojen ohjeiden antamiseen komissiolle neuvottelujen edetessä.

3 3 tiivistää dialogia Pohjoisen ja Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa ja ottaa kansainvälisillä foorumeilla kantaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajemman osallistumisen puolesta. korostaa kehitysmaiden oikeutta osallistua tasapuolisesti kauppaneuvottelujen aikataulujen ja asialistojen laatimiseen ja evaluointiin. tukea demokraattisten WTO-neuvottelusääntöjen laatimista. 4. Monenvälisyys kauppajärjestelmän ytimeen Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat käynnistäneet useita alueellisia ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja, koska neuvottelut WTO:ssa ovat edistyneet hitaammin kuin teollisuusmaat toivovat. Vuosina alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten määrä lähes kolminkertaistui yli 250 sopimukseen. Alueellisissa kauppasopimuksissa köyhimmille maille ei ole myönnetty samanlaista erityiskohtelua kuin WTO:ssa, vaan kaikilta mailta vaaditaan tullileikkauksia. Vaatimus perustuu WTO:n tavaroiden kauppaa säätelevän GATT-sopimuksen XXIV artiklaan, jota laadittaessa vapaakauppasopimukset olivat teollisuusmaiden välisiä. Sopimusten päätavoitteita on kehitysmaiden välisen kaupan kasvattaminen. Alueellinen integraatio olisi monelle kehitysmaalle tärkeää, koska se voisi lisätä investointeja ja kilpailua. Kokonaisten tuotantoalojen kuihtumisen riski olisi kuitenkin globaalia kilpailutilannetta pienempi, koska kehitysmaiden väliset teknologiset ja taloudelliset erot ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä alueelliset kauppasopimukset ovat kuitenkin vieneet kehitysmailta mahdollisuuden keskittyä alueelliseen integraatioon. Siirtymäajat kaupan vapauttamiseen teollisuusmaiden kanssa ovat olleet liian lyhyitä, joten naapureiden väliseen yhteistyön tiivistämiseen on jäänyt liian vähän aikaa. Kehitysmaiden tulee pystyä kehittämään alueellista kauppaansa ennen markkinoidensa avaamista Euroopan tuottajille. tukea monenvälisten kauppaneuvottelujen pitämistä ensisijaisina suhteessa kahdenvälisiin ja alueellisiin neuvotteluihin. kannattaa vähiten kehittyneiden maiden pysyvän erityiskohtelun ulottamista myös alueellisiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin ja vaadittavaa muutosta WTO:n GATTsopimuksen XXIV artiklaan. korostaa alueellisen Etelä-Etelä yhteistyön merkitystä köyhyyden vähentämiselle. II AIHEKOHTAISET TAVOITTEET 5. Oikeus ruokaan kauppasopimusten perustaksi Maatalous on yksi kauppaneuvottelujen strategisista kysymyksistä. WTO:ssa kehitysmaat pitävät maataloussopimuksen sisältöä kehitysnäkökulman koetinkivenä. Avainkysymyksiä ovat teollisuusmaiden maataloustuet ja kehitysmaiden oikeus kehittää tuotantoaan eri tavoin, sekä kehitysmaiden maataloustuotteiden markkinoille pääsy. Tukien merkitys teollisuusmaiden oman maatalouden säilymiselle on suuri, etenkin Suomen kaltaisella viljelyalueella. Suomessa maatilojen lukumäärä on puolittunut vajaan parinkymmenen vuoden aikana ja maatalous työllistää nyt neljä prosenttia työvoimasta. Maataloustukijärjestelmä ei tehokkaasti tue perheviljelmäpohjaista, ekologista maataloutta: eurooppalaisista maataloustuista reilu kolme neljännestä keskittyy vain kymmenelle prosentille maataloustuottajista. Nykyisellään tuet kannustavat liikatuotantoa ja polkumyyntiä heikentäen kehitysmaiden tuottajien markkina-asemaa niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Maataloustuet eivät saa haitata kehitysmaiden tuotantoa ja ne on syytä sitoa kestävän kehityksen mukaiseen tuotantotapaan. Esimerkiksi tuotannosta irrotettujen tukien osuuden kasvattaminen kokonaistuista olisi kehitysmaiden kannalta hyvä suunta. Kehitysmaiden kyky kehittää omaa maataloustuotantoaan riippuu paljon niille vapaakauppasopimuksissa annetusta erityiskohtelusta. WTO-neuvotteluissa on ehdotettu, että kehitysmaat voisivat jättää kauppasopimusten ulkopuolelle niin sanottuja erikoistuotteita (special products), joiden suojeleminen ja tukeminen on tärkeää ruokaturvan, elinkeinojen ja maaseudun kehityksen kannalta. Oikeutta ei tule rajata koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. Niiden on taattava ruokaturva esimerkiksi maissa, jossa lajikkeet vaihtelevat alueittain. Kehitysmaiden tulee

4 4 pystyä valitsemaan erikoistuotteet selkeän kriteeristön pohjalta ja muuttamaan valintojaan tuotantorakenteen muuttuessa. Lisäksi köyhyyden vähentämisen kannalta on keskeistä, ettei teollisuusmaiden oikeus määritellä niin kutsuttuja sensitiivisiä tuotteita heikennä kehitysmaiden suhteellista asemaa. Kauppasopimuksiin tulee sisällyttää mekanismeja, joilla kehitysmaat voivat suojata maatalouttaan vientituen avulla markkinoille pyrkivää halpatuotantoa sekä viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneitä tuontipiikkejä vastaan. Teollisuusmaiden tulee vähentää tullieskalaatiota eli tullitason nousua tuotteen jalostusasteen noustessa. Lisäksi niin kutsutut aid for trade -varat on kohdennettava kehitysmaiden omien prioriteettien mukaisesti köyhyyttä vähentävän tuotannollisen toiminnan tukemiseen ja kauppaneuvottelukapasiteetin kasvattamiseen. EU:n Everything But Arms -aloite tullittoman ja kiintiöttömän tuonnin sallimiseksi niin kutsutuista vähiten kehittyneistä maista (LDC-maat) yhteisön markkinoille on hyvä. Muiden kehitysmaiden tuotteiden pääsyä EU-markkinoille määrittelee EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP ja GSP+). Aloitteiden käytännön vaikutukset ovat jääneet valitettavan vähäisiksi, johtuen muun muassa teknisistä kaupan esteistä ja alkuperämaasäädösten (Rules of Origin, RoO) monimutkaisuudesta ja hallinnollisesta raskaudesta. Koska järjestelyt eivät ole EU:n ja kehitysmaiden välisiä sopimuksia vaan EU:n yksipuolisia sitoumuksia, kehitysmaat ovat huolissaan myös järjestelyiden jatkuvuudesta. Kansainvälisen kauppajärjestelmän heikkouksia ei voi ratkaista sertifioinnin kautta, mutta sertifioitujen tuotteiden suosiminen on tärkeä poliittinen viesti reilumpien kauppasääntöjen puolesta ja tarjoaa kohtuullisen toimeentulon edes sertifiointijärjestelmässä toimiville tuottajille. Kehitysmaiden maataloustuottajajärjestöjen osallistuminen kauppapoliittisiin keskusteluihin on viime vuosina kasvanut. Myös suomalaisten poliittisten päättäjien ja viranomaisten kannattaisi pyrkiä yhä tiiviimpään dialogiin näiden järjestöjen kanssa. suunnata kansalliset maataloustuet ja tukea EU-tukien suuntaamista erityisesti perheviljelmille ja ekologisesti kestävään tuotantoon. Tuotannosta irrotettujen tukien osuutta kokonaistuista tulee kasvattaa. tukea EU:n vientituista luopumista mahdollisimman ripeästi. EU:n tulee vaatia myös muiden teollisuusmaiden vientiluottojen, -takuiden ja -vakuutusten lakkauttamista. tukea erityisesti köyhimpien kehitysmaiden oikeutta suojata ja tukea ruoantuotantoaan. Ruokaturvan ja tuotannon monipuolistumisen kannalta on tärkeää, etteivät suojatullit tule koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. suunnata aid for trade -varat ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan mukaisesti ja kehitysmaiden omistajuutta kunnioittaen. tukea EBA, GSP ja GSP+ -protokollien muuttamista EU:n ja kehitysmaiden välisiksi sopimuksiksi ja jatkaa työtä kehitysmaiden markkinoillepääsyn parantamiseksi. toimia aktiivisesti reilun kaupan järjestelmien tukemiseksi ja laajentamiseksi. 6. Peruspalvelut neuvottelujen ulkopuolelle Kehitysmaihin kohdistuu merkittävä paine avata palvelumarkkinat ulkomaisille yrityksille. Ei ole näyttöä siitä, että kehitystavoitteet vahvistuisivat tuottamalla palvelut ulkomaisilla yksityisillä yhtiöillä. Joissakin olosuhteissa yksityistäminen ja kaupan vapauttaminen ovat parantaneet palvelujen laatua ja saatavuutta, toisissa saatavuus on köyhimpien ihmisten näkökulmasta heikentynyt merkittävästi. Yksi tärkeimmistä palveluista ovat vesipalvelut. Puhdas vesi on ihmisoikeus, jonka riittävä, päivittäinen saanti tulisi taata jokaiselle ihmiselle. Köyhille ihmisille veden tulisi olla ilmaista. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin syytä olla huolissaan myös maailman vesivarojen riittävyydestä: kulutus on sadassa vuodessa kuusinkertaistunut ja tällä hetkellä 92 prosenttia kuluu kaupallisessa käytössä, josta tulee kerätä maksuja. Palveluneuvotteluissa käsitellään myös työntekijöiden tilapäistä muuttoa palvelujen tarjoamista varten. Tällä hetkellä liikkuminen on vapaampaa korkeasti koulutetuille työntekijöille. Matalammin koulutettujen työntekijöiden tilapäisen liikkumisen vapauttaminen lisäisi työntekijöiden rahalähetyksiä kehitysmaihin ja saattaisi helpottaa pysyvää aivovuotoa ulos kehitysmaista. On huomioitava, että palvelusopimusta luotaessa painotettiin alun perin nimen omaan joustavuutta sen suhteen, että maat voivat valita, ryhtyvätkö ne neuvottelemaan palveluiden avaamisesta vai eivät. Tämä joustavuus ei ole säilynyt, vaan palvelukaupan vapauttaminen on sidottu selkeästi koko neuvottelujen lopputulokseen.

5 5 vastustaa kehitysmaiden painostamista kattavampiin tarjouksiin palvelukaupan avaamiseksi. puoltaa erityisesti sellaisten köyhyyden ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta keskeisten peruspalvelujen kuten yksilöille tarjottavien vesi-, energia-, koulutus- ja terveyspalvelujen jättämistä yksiselitteisesti kauppaneuvottelujen ulkopuolelle. kannattaa työntekijöiden tilapäisen muuton vapauttamista koulutustasosta riippumatta. 7. Tekijänoikeussäädökset löyhemmiksi Moniin kauppasopimuksiin ja WTO:n sopimusjärjestelmään sisältyy tekijänoikeussäädöksiä. Esimerkiksi WTO:n teollis- ja tekijänoikeussopimuksen (TRIPS) voidaan tulkita pakottavan maat sallimaan myös kasvien, eläinten, mikro-organismien ja näiden osien sekä biologisten prosessien patentointi. Kehitysmaiden ruokaturva kuitenkin on usein riippuvainen paikallisyhteisöjen tiedosta ja kyvystä käyttää eri kasvilajeja ja -lajikkeita, joita on kehitetty sukupolvien ajan kulttuuriperintönä. Säädökset ovat ristiriidassa kansainvälisen, luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n (Convention on Biological Diversity) ja sen alasopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan kanssa, jotka tunnustavat valtioiden oikeudet alueidensa luonnon- ja geenivaroihin, vaativat kaupallisten hyötyjen jakamista yhteisöjen ja yritysten välillä ja turvaavat maille oikeuden rajoittaa geeniteknisesti muokattujen organismien tuontia biodiversiteetin suojelemiseksi. Tekijänoikeussäädökset vaikuttavat lääkkeiden hintaan. Dohan julistuksen mukaan TRIPS -sopimus ei saa estää valtioita toteuttamasta kansanterveyden suojelemista, mutta julistuksen toteuttamiseksi luotu lisensointijärjestelmä on monimutkainen ja jäänyt vähälle käytölle. Lääkkeiden saatavuus on turvattava kaikille ihmiselle varakkuudesta tai kotimaasta riippumatta. Tiukentuvat tekijänoikeussäännöt myös nostavat uuden teknologian hintaa kehitysmaille hidastaen niiden tuotannon kehitystä. Enemmistö kehitysmaista on jo solminut tiukemmat tekijänoikeussopimukset kuin Euroopan, Pohjois-Amerikan tai Itä-Aasian maat teollistumisensa alkuvaiheessa. Alueellisissa kauppasopimuksissa Euroopan unioni pyrkii sopimaan vielä WTO-sääntöjä tiukemmat (TRIPS+) tekijänoikeussäädökset. Tekijänoikeuskomission asiantuntijoiden mukaan tällaisten sopimusten vahvistaminen ei todennäköisesti ole kehitysmaiden etujen mukaista, koska ne siirtävät oikeuksien tasapainoa liiaksi teknologian tuottajien eduksi käyttäjien oikeuksien kustannuksella. tukea TRIPS-sopimuksesta poikkeamista määrittävän artiklan muuttamista pysyväksi osaksi sopimusta. Artiklaa on laajennettava niin, että kaikille maille jää oikeus päättää vapaasti geeniperimän, elävien organismien ja biologisten prosessien patenttikohtelusta, kehitysmaat saavat poiketa säännöistä teknologian siirron vauhdittamiseksi ja tuotannollisen toiminnan kehittämiseksi, saavutetaan käyttäjäystävällinen ja tehokas ratkaisu lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. vaatia kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n ja Cartagenan pöytäkirjan periaatteita noudattamista myös tekijänoikeussopimuksissa ja -laeissa. vastustaa TRIPS+ -vaateiden sisällyttämistä alueellisiin kauppasopimuksiin 8. Kehitysmaille liikkumavaraa investointipolitiikassa Yksityiset ulkomaiset investoinnit ovat monelle kehitysmaalle erittäin tärkeitä. Ne voivat tuoda pääomaa, työpaikkoja, teknologiaa, osaamista, uusia tuotantotapoja, pääsyn kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja reitin ulkomaisille markkinoille. Enemmistö kehitysmaista onkin viimeisen 15 vuoden aikana vapauttanut talouttaan ja vähentänyt investoijien velvollisuuksia. Hyödyt eivät kuitenkaan ole automaattisia. Monet investoinnit ovat tuoneet kehitysmaihin saasteita, nimellisiä verotuloja, irtisanomisia ja suppeammat mahdollisuudet paikallisille investoijille. Kansallisia investointisääntöjä säätelee WTO:n investointisopimuksen lisäksi yli 5500 muuta

6 6 kansainvälistä sopimusta. Suuri osa sopimuksista korostaa ihmisten ja valtioiden oikeuksien sijasta liiaksi investoijien oikeuksia ja rajoittaa kehitysmaiden liikkumavaraa muokata politiikkaansa. WTOsopimus muun muassa estää maita vaatimasta ulkomaisilta investoijilta paikallisten alihankkijoiden käyttöä, kuten Itä-Aasian maat tekivät talouskasvunsa alkuaikoina. Monella kehitysmaalla ei ole riittäviä resursseja tutkia ja neuvotella investointisopimuksia niin, että ne perustuisivat maakohtaisille köyhyydenvähentämistarpeille ja mahdollisuuksille. Erityisesti perushyödykkeiden hinnannousu vuoden 2002 jälkeen on paljastanut epäkohtia: monet kehitysmaat ovat hyötyneet hinnannoususta varsin vähän. Investointikysymyksiä käsitellään myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja YK:n normeissa yritysten yhteiskuntavastuusta. Näiden normien monitorointimekanismeja tulee tehostaa. Kansainvälinen yhteistyö investointikysymyksissä ei ole onnistunut hillitsemään verokilpailua tai veronkiertoa, jotka vähentävät valtioiden tuloja ja siten julkisia palveluita. Kansainvälisen verokilpailun hillitsemistä hankaloittaa se, että yritykset eivät julkaise maksamiaan veroja maakohtaisesti tai hallitukset tulolähteitään yrityskohtaisesti. Yhä useampi kansainvälinen yhtiö vähentää verojaan perustamalla tytäryhtiöitä veroparatiiseihin ja käyttämällä luovaa siirtohinnoittelua tytäryhtiöiden välisessä kaupankäynnissä ja velkajärjestelyissä. lopettaa kehitysmaiden painostaminen kansainvälisiin investointisopimuksiin. tukea WTO:n investointisopimuksen löyhentämistä niin, että se sallii elinkeinopolitiikan, joka ei todistettavasti ja merkittävästi vääristä kauppaa. Köyhimpien maiden liikkumavaraa ei tule rajoittaa ollenkaan. tukea aloitteita verosääntöjen ja -maksujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. näyttää suuntaa julkisten hankintojen eettisyydessä ehdollistamalla julkisen sektorin hankinnat ILO:n, YK:n ihmisoikeus- ja ympäristösopimusten noudattamiselle tuotteiden tuotannossa. toimia aktiivisesti laillisesti sitovien kansainvälisten yritysten yhteiskuntavastuuohjeiden luomiseksi, joiden rikkomisesta voitaisiin rangaista. 9. Ilmastoystävälliseen kauppapolitiikkaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ankarimmin köyhiin yhteisöihin. Kepa osallistuu keskusteluun ilmastonmuutoksen, kauppapolitiikan ja Etelän köyhyyden välisistä yhteyksistä. Kauppasääntöjä tulee tarkistaa, jotta ne tukevat luonnonvarojen säilyttämistä ja ilmastoystävällisten tuotteiden suosimista. Perimmäisiä ongelmia talous- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamisessa on se, ettei luonnonvarojen rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä tai muiden ympäristöpalvelujen tuottajina heijastu markkinahintoihin. Usein luonnonvarat tuovat yksilöille, maille ja yrityksille eniten tuloja käytettyinä esimerkiksi metsä hakattuna ja vesi maatalouden tuotannontekijänä. Bioenergiasta ei ole ihmelääkkeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kun huomioidaan koko tuotantoketju, monien biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä kuin se säästää. Lisäksi useilla raaka-aineplantaaseilla ja -tiloilla työolosuhteet ovat huonot ja hyödyt valtiontaloudelle pienet. Etelän ja pohjoisen ympäristöjärjestöillä on paljon annettavaa tähän poliittiseen keskusteluun. toimia aktiivisesti kauppasääntöjen muuttamiseksi ja tulkitsemiseksi niin, että politiikassa voidaan suosia energiaa ja luonnonvaroja säästäviä tuotteita kehittää verotusta, tukia ja tilastointia niin, että luonnonvarojen kuluttajien ja yhteiskunnan intressit ovat yhteneväiset eikä ympäristöpalvelujen heikentäminen ole taloudellisesti kannattavaa. edistää tasapainoista keskustelua bioenergiasta ja muista energiamuodoista niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005).

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). WTO-linjaus 2005 Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). 1. Köyhdyttämisen rakenteita purkava kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. haluaa vaikuttaa demokraattisen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo

Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo Mikä ihmeen WTO? Kepa / Matti Hautsalo 04.10.2005 WTO on Maailman kauppajärjestö WTO:n historia Jäsenyys ja toimintakulttuuri Leirit WTO:n sisällä Tärkeimmät neuvottelualueet Muita keskeisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus 2003 OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry Kepa, haluaa vaikuttaa demokraattisen, koherentin ja köyhyyttä edistävän kansainvälisen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 23.11.2015 B8-1230/5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan tunnustaen samalla, että myös kahdenvälisten,

Lisätiedot

10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan

10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan Kansainvälinen kauppa ja kauppapolitiikka vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään kaikkialla maailmassa. Oikeanlaisella kauppapolitiikalla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

ASKELTA. kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan

ASKELTA. kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan 10 ASKELTA kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan KANSAINVÄLINEN KAUPPA JA KAUPPAPOLITIIKKA vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään kaikkialla maailmassa. Oikeanlaisella kauppapolitiikalla

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2149(INI) Lausuntoluonnos Franz Obermayr (PE602. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/2149(INI) 23.6.2017 TARKISTUKSET 1-13 Franz Obermayr (PE602.824v01-00) perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta kansallisten parlamenttien

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n 11. ministerikokoukseen (MC11)

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n 11. ministerikokoukseen (MC11) Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01340 TUO-10 Ritola Leena(UM) 04.12.2017 Asia Valmistautuminen 10.-13.12.2017 järjestettävään WTO:n 11. ministerikokoukseen (MC11) Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Kansainvälisen kaupan valiokunta

Kansainvälisen kaupan valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansainvälisen kaupan valiokunta 9.11.2012 2012/2135(INI) TARKISTUKSET 1-14 Helmut Scholz (PE497.979v01-00) geenivaroja koskevista teollis- ja tekijänoikeuksien kehitysnäkökulmista:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 373 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Täytäntöönpanoasetuksen soveltamisalaa koskeva alustava tarkastelu FI FI KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö

Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö Kauppapolitiikan keinot suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamisessa Alivaltiosihteeri Markku Keinänen, Ulkoministeriö 11.10.2017 Kauppapolitiikan uudet suuntaukset Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0029(COD) Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0029(COD) 19.9.2016 TARKISTUKSET 15-26 Mietintöluonnos Hannu Takkula (PE585.811v02-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0383(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0383(NLE) 9.6.2017 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Chilen tasavallan välisen, luonnonmukaisesti

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/0029(NLE) 5.5.2015 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.7.2017 COM(2017) 374 final 2017/0156 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU Turkki-assosiaationeuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta maataloustuotteiden kauppajärjestelmästä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0190 (NLE) 11916/15 WTO 185 PI 57 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0062 (NLE) 7671/17 WTO 87 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestössä Euroopan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta 24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä

Lisätiedot

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston selvitys valmistautumisesta Maailman kauppajärjestön WTO:n uuteen neuvottelukierrokseen (The Millenium Round) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM Ulkoasiainministeriö MINVA UM2017-01063 TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) 04.10.2017 Viite Asia Epävirallinen kauppaministerien lounastapaaminen 13.10.2017 Brysselissä Alivaltiosihteeri Markku Keinänen osallistuu

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2009/2219(INI) Lausuntoluonnos David Martin (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2009/2219(INI) Lausuntoluonnos David Martin (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 19.5.2010 2009/2219(INI) TARKISTUKSET 1-39 David Martin (PE439.928v01-00) ihmisoikeuksista sekä sosiaalisista ja ympäristönormeista kansainvälisissä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen tekemisestä EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 15.4.2014 COM(2014) 17 final 2014/0007 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.4.2016 COM(2016) 172 final 2016/0090 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS julkisten hankintojen komiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta tarkistetun julkisia hankintoja

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM ASA-30 Korppi Anu(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM ASA-30 Korppi Anu(UM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00072 ASA-30 Korppi Anu(UM) 21.01.2016 Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan

Lisätiedot

Muistio: WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen uudistaminen; markkinoillepääsyneuvottelut

Muistio: WTO:n julkisten hankintojen sopimuksen uudistaminen; markkinoillepääsyneuvottelut 2 (5) Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2005-01189 KPO-05 SuV viite: E 30/2005 vp Eduskunta Suuri valiokunta 10.05.2005 Viite Asia WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen uudistaminen; neuvottelut

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. toukokuuta 2016 (OR. en) 8545/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat LIMITE DEVGEN 69 ACP 56 RELEX 340 SOC 216 WTO

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi)

LIITTEET MMM , COM(2014) 530 final (paperikopioina suomeksi ja ruotsiksi) Maa- ja metsätalousministeriö E-KIRJE MMM2014-00869 HSO Schulman Markus 11.09.2014 KÄYTTÖ RAJOITETTU perustuslaki 50 liitteenä olevien EUdokumenttien osalta Suuri valiokunta Asia Neuvoston päätös komission

Lisätiedot

Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2017-01204 TUO-10 Friman Aino(UM) 30.10.2017 Asia Komission suositus neuvostolle neuvottelujen aloittamisesta Uuden-Seelannin kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 524 final 2016/0251 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Suomen kannan muodostaminen

Suomen kannan muodostaminen Suomen kannan muodostaminen 1 2 3 Tästä on kyse Suomen tavoitteen tulisi olla U-kirjelmä kuvastaa Suomen kantaa komission direktiiviehdotukseen tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla. - Kenen

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0067(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0067(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0067(NLE) 4.4.2016 *** SUOSITUSLUONNOS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä informaatioteknologiatuotteiden kaupan

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella

Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201700964 TUO20 Hurtta Mia(UM) 13.09.2017 Asia EU:n kauppasopimusten arkkitehtuuri sopimusten jakaminen toimivallan perusteella Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 6339 final. Liite: C(2017) 6339 final /17 akv DG C 1

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja C(2017) 6339 final. Liite: C(2017) 6339 final /17 akv DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. syyskuuta 2017 (OR. en) 12660/17 SPG 23 WTO 216 DELACT 170 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 27. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission

Lisätiedot

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi

Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi Verot Suomeen: Aggressiivinen verosuunnittelu laittomaksi varojen piilottelu mahdottomaksi SDP:n kansainvälisen veronkierron vastaisen ohjelman julkaisutilaisuus Eduskunnan Pikkuparlamentti, 13.9.2017

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. syyskuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 13. syyskuuta 2017 (OR. en) 12168/17 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 13. syyskuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: WTO 194 SERVICES 31 FDI 20 COASI 136 Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 678 final 2013/0325 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot