Kepan kauppapoliittinen linjaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kepan kauppapoliittinen linjaus"

Transkriptio

1 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus Hyväksytty Kepan hallituksessa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä talousrakenteita purkavan ja demokraattisen kauppapolitiikan toteuttamiseen. Kauppasopimusten tulisi tukea YK:n periaatteita ja sopimuksia ihmisoikeuksista, sosiaalisesta kehityksestä ja ympäristöstä. Maailman valtiot ovat sitoutuneet niin sanottuihin vuosituhannen kehityspäämääriin, joiden keskeisin tavoite on äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Euroopan unioni ja Suomi ovat myös sitoutuneet eri politiikan alojen kehityspoliittiseen johdonmukaisuuteen. Suomen on toimittava köyhdyttämisen vähentämisen puolesta kaikessa politiikassa ja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien kauppakysymyksissä. I PERIAATTEET 1. Lähtökohdaksi köyhdyttämisen poistaminen Kauppa on väline ei itseisarvo köyhyyden vähentämiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Maailmankauppajärjestö WTO:n sopimuksen johdanto toteaa, että kauppa on hyödyllistä ainoastaan siltä osin kuin se edistää laajempia yhteiskunnallisia ja kehityspoliittisia tavoitteita. Valtiot ovat ensisijaisesti velvollisia suojaamaan ja edistämään ihmisoikeuksia. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana köyhimpiä maita on kehotettu ja osin myös vaadittu poistamaan ulkomaankaupan rajoituksia. Esimerkiksi YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD:in ja YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan monissa maissa kaupan vapauttaminen ei kuitenkaan ole vähentänyt köyhyyttä. Vaikka yksikään maa ei ole kehittynyt kääntämällä selkänsä kansainväliselle kaupalle, eivät teollisuusmaatkaan rakentaneet menestystään pelkästään vapauttamalla kauppaansa. Pikemminkin teollisuusmaat ovat poistaneet tullimuurejaan vasta kun niiden talous on kehittynyt riittävästi. Kansallista yrittäjyyttä vahvistavat instituutiot ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät kehitysstrategiat näyttäisivät olleen kehityksen kannalta tärkeämpiä kuin vapaakauppa. Köyhien maiden perusongelmia on niiden poliittisen liikkumavaran kapeus. Käytettävissä oleva kansallisen kehityspolitiikan keinovalikoima on muun muassa kauppasopimusten takia huomattavasti kapeampi, kuin mitä kehittyneillä mailla oli ennen WTO:n perustamista. Tasapuolinen keskustelu erilaisista kauppapoliittisista vaihtoehdoista ja vahvat empiiriset vaikutusarvioinnit olisivat tärkeitä köyhille maille, joiden tutkimus- ja neuvotteluresurssit ovat rajalliset. Suomikin voisi rahoittaa riippumattomien vaikutusarviointien tekemistä. Ei voida olettaa, että yksi talouspoliittinen keinovalikoima sopii kaikille. Tämän vuoksi parantaa kauppapolitiikan kehityspoliittista johdonmukaisuutta valitsemalla muutaman konkreettisen ongelmakohdan, joiden ratkaisemiseen Suomi erityisesti keskittyy. kannattaa kehitysmaiden erityiskohtelun syventämistä niin, että köyhimmillä mailla on pysyvä mahdollisuus poiketa kauppasäännöistä, mikäli ne estävät ihmisoikeussopimusten toteuttamista. varmistaa, että kaikki kauppaneuvottelut pohjautuvat vahvoihin ja riippumattomiin empiirisiin vaikutusarviointeihin. 2. Kansainvälisten sopimusten tasapaino paremmaksi Kauppasopimusten toimivaltuudet on suhteutettava muiden kansainvälisten järjestöjen toimivaltaan ja niiden alla tehtyihin sopimuksiin. Se, että WTO:lla on toimiva sopimusten toimeenpanon valvonta- ja sanktiojärjestelmä, tekee houkuttelevaksi ajatuksen ottaa järjestön piiriin yhä useampia kysymyksiä. Tällaisia aika ajoin nousevia teemoja ovat muun muassa työntekijöiden oikeudet ja ympäristökysymykset.

2 2 On kuitenkin tärkeää tervehdyttää taloudellisten, sosiaalisten, yhteiskunnallisten ja ekologisten tavoitteiden tasapainoa kansainvälisessä yhteistyössä. Kaupallisten tavoitteiden merkitys on liian korostunut suhteessa muihin tavoitteisiin ja kauppasopimuksilla on liiaksi valtaa verrattuna muihin kansainvälisiin sopimuksiin kuten kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimuksiin ja ympäristösopimuksiin. Vallanjaon yksinapaisuutta ei tule vahvistaa vaan vähentää. Kunkin alan kansainvälisten sopimusten laatimisen ja valvonnan tulee olla alan parhaiden asiantuntijoiden käsissä. Siksi WTO, sen riitojenratkaisuelin mukaanlukien, tulee säilyttää kauppajärjestönä niin, että kauppaan liittyvien, muttei siihen suoranaisesti kuuluvien aiheiden säännöt luodaan muissa kansainvälisissä organisaatioissa. Tämän näkemyksen edellytyksenä on, että WTO:n järjestelmää muutetaan nykyistä paremmin huomioimaan muiden kansainvälisten sopimusten sisältö ja muiden sopimusten asemaa suhteessa WTO-sopimuksiin vahvistetaan. tukea kauppasopimusten sisällön rajaamista selkeisiin kauppakysymyksiin. Kauppasopimuksia ei tule laatia uusille aloille. Muiden alojen sopimusten ja erityisesti ILO:n ja ympäristösopimusten asemaa tulee vahvistaa suhteessa kauppasopimuksiin. osallistua WTO:n, YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä vahvistavien mekanismien luomiseen. 3. Kauppaneuvottelut demokraattisiksi Kauppasopimukset sitovat kansallista lainsäädäntöä, joten parlamentaarinen valvonta on tärkeää, joskin kansanedustuslaitoksille erittäin haastavaa. Kaikkien kauppaneuvottelujen osapuolten on pyrittävä lisäämään kansallisten parlamenttien tietämystä ja osallistumista neuvottelujen kaikissa vaiheissa. Myös kansalaisjärjestöjen roolia kauppasääntöjen luomisessa ja vaikutusten seurannassa tulee vahvistaa. Erityisesti alueellisten neuvottelujen seuraaminen on tiedon ja virallisten osallistumismahdollisuuksien puutteen vuoksi ollut hyvin haastavaa niin Etelän kuin Pohjoisenkin kansalaisjärjestöille. Myös WTO:n ministerikokouksiin osallistuminen on erityisesti Etelän kansalaisyhteiskunnan edustajille edelleen vaikeaa ja akkreditoitujen järjestöjen rooli on huomattavasti heikompi kuin esimerkiksi YK:n kokouksissa. Kansainvälisen järjestelmän epäoikeudenmukaisuus johtuu osaksi siitä, etteivät maat ole tasavertaisessa asemassa niitä koskettavista asioista päätettäessä. WTO:n päätöksenteossa varakkaat maat ovat huomattavasti vahvemmassa asemassa kuin kehitysmaat. Kehitysmailla on hyvin rajalliset neuvotteluresurssit ja keskeisimmät neuvottelut käydään usein suljetuissa muutaman maan ryhmissä, ilman köyhimpien maiden edustajaa. Alueellisissa ja kahdenvälisissä neuvotteluissa kehitysmaiden neuvotteluasema on vielä vaikeampi, koska niiden joukkovoima ja mahdollisuudet hyötyä muiden kehitysmaiden analyysista tai neuvotteluosaamisesta ovat rajallisemmat. Vaikeuksia lisää se, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat vaativat alueellisiin kauppaneuvotteluihin jopa WTO:ta laajempia asialistoja. Asialistoille on vaadittu muun muassa investointia, julkisia hankintoja ja kilpailua koskevia sääntöjä, jotka ovat valtavia kokonaisuuksia suurempia kuin kansainvälinen kauppa. Kehitysmaiden tulee voida käyttää rajallinen neuvottelukapasiteettinsa omien tarpeidensa mukaisesti, eikä niitä tule painostaa neuvottelemaan yllä mainituista Singaporen aiheista. Jotta köyhimpienkin maiden poliittisten päättäjien osallistuminen sekä vaikutusarviointien tekeminen olisi mahdollista, kauppaneuvottelut tulee aikatauluttaa nykyistä rauhallisemmin. Erityisesti alueellisissa kauppaneuvotteluissa EU on painostanut kehitysmaita nopeisiin päätöksiin ja kieltäytynyt harkitsemaan mahdollisuuksia aikataulun löyhentämiseen. WTO-prosessia puolestaan olisi järkeistettävä esimerkiksi vaiheistamalla neuvotteluja. On hyväksyttävä, että lähes 150 maan järjestössä merkittävistä ja kauaskantoisista aiheista on usein mahdotonta saavuttaa nopeita päätöksiä. viedä kauppapoliittisia kysymyksiä useammin ja laajemmin keskusteltavaksi Suomen eduskuntaan ja käyttää hyväkseen mahdollisuutta tarkkojen ohjeiden antamiseen komissiolle neuvottelujen edetessä.

3 3 tiivistää dialogia Pohjoisen ja Etelän kansalaisjärjestöjen kanssa ja ottaa kansainvälisillä foorumeilla kantaa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden laajemman osallistumisen puolesta. korostaa kehitysmaiden oikeutta osallistua tasapuolisesti kauppaneuvottelujen aikataulujen ja asialistojen laatimiseen ja evaluointiin. tukea demokraattisten WTO-neuvottelusääntöjen laatimista. 4. Monenvälisyys kauppajärjestelmän ytimeen Euroopan Unioni ja Yhdysvallat ovat käynnistäneet useita alueellisia ja kahdenvälisiä kauppaneuvotteluja, koska neuvottelut WTO:ssa ovat edistyneet hitaammin kuin teollisuusmaat toivovat. Vuosina alueellisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten määrä lähes kolminkertaistui yli 250 sopimukseen. Alueellisissa kauppasopimuksissa köyhimmille maille ei ole myönnetty samanlaista erityiskohtelua kuin WTO:ssa, vaan kaikilta mailta vaaditaan tullileikkauksia. Vaatimus perustuu WTO:n tavaroiden kauppaa säätelevän GATT-sopimuksen XXIV artiklaan, jota laadittaessa vapaakauppasopimukset olivat teollisuusmaiden välisiä. Sopimusten päätavoitteita on kehitysmaiden välisen kaupan kasvattaminen. Alueellinen integraatio olisi monelle kehitysmaalle tärkeää, koska se voisi lisätä investointeja ja kilpailua. Kokonaisten tuotantoalojen kuihtumisen riski olisi kuitenkin globaalia kilpailutilannetta pienempi, koska kehitysmaiden väliset teknologiset ja taloudelliset erot ovat suhteellisen pieniä. Käytännössä alueelliset kauppasopimukset ovat kuitenkin vieneet kehitysmailta mahdollisuuden keskittyä alueelliseen integraatioon. Siirtymäajat kaupan vapauttamiseen teollisuusmaiden kanssa ovat olleet liian lyhyitä, joten naapureiden väliseen yhteistyön tiivistämiseen on jäänyt liian vähän aikaa. Kehitysmaiden tulee pystyä kehittämään alueellista kauppaansa ennen markkinoidensa avaamista Euroopan tuottajille. tukea monenvälisten kauppaneuvottelujen pitämistä ensisijaisina suhteessa kahdenvälisiin ja alueellisiin neuvotteluihin. kannattaa vähiten kehittyneiden maiden pysyvän erityiskohtelun ulottamista myös alueellisiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin ja vaadittavaa muutosta WTO:n GATTsopimuksen XXIV artiklaan. korostaa alueellisen Etelä-Etelä yhteistyön merkitystä köyhyyden vähentämiselle. II AIHEKOHTAISET TAVOITTEET 5. Oikeus ruokaan kauppasopimusten perustaksi Maatalous on yksi kauppaneuvottelujen strategisista kysymyksistä. WTO:ssa kehitysmaat pitävät maataloussopimuksen sisältöä kehitysnäkökulman koetinkivenä. Avainkysymyksiä ovat teollisuusmaiden maataloustuet ja kehitysmaiden oikeus kehittää tuotantoaan eri tavoin, sekä kehitysmaiden maataloustuotteiden markkinoille pääsy. Tukien merkitys teollisuusmaiden oman maatalouden säilymiselle on suuri, etenkin Suomen kaltaisella viljelyalueella. Suomessa maatilojen lukumäärä on puolittunut vajaan parinkymmenen vuoden aikana ja maatalous työllistää nyt neljä prosenttia työvoimasta. Maataloustukijärjestelmä ei tehokkaasti tue perheviljelmäpohjaista, ekologista maataloutta: eurooppalaisista maataloustuista reilu kolme neljännestä keskittyy vain kymmenelle prosentille maataloustuottajista. Nykyisellään tuet kannustavat liikatuotantoa ja polkumyyntiä heikentäen kehitysmaiden tuottajien markkina-asemaa niin koti- kuin vientimarkkinoilla. Maataloustuet eivät saa haitata kehitysmaiden tuotantoa ja ne on syytä sitoa kestävän kehityksen mukaiseen tuotantotapaan. Esimerkiksi tuotannosta irrotettujen tukien osuuden kasvattaminen kokonaistuista olisi kehitysmaiden kannalta hyvä suunta. Kehitysmaiden kyky kehittää omaa maataloustuotantoaan riippuu paljon niille vapaakauppasopimuksissa annetusta erityiskohtelusta. WTO-neuvotteluissa on ehdotettu, että kehitysmaat voisivat jättää kauppasopimusten ulkopuolelle niin sanottuja erikoistuotteita (special products), joiden suojeleminen ja tukeminen on tärkeää ruokaturvan, elinkeinojen ja maaseudun kehityksen kannalta. Oikeutta ei tule rajata koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. Niiden on taattava ruokaturva esimerkiksi maissa, jossa lajikkeet vaihtelevat alueittain. Kehitysmaiden tulee

4 4 pystyä valitsemaan erikoistuotteet selkeän kriteeristön pohjalta ja muuttamaan valintojaan tuotantorakenteen muuttuessa. Lisäksi köyhyyden vähentämisen kannalta on keskeistä, ettei teollisuusmaiden oikeus määritellä niin kutsuttuja sensitiivisiä tuotteita heikennä kehitysmaiden suhteellista asemaa. Kauppasopimuksiin tulee sisällyttää mekanismeja, joilla kehitysmaat voivat suojata maatalouttaan vientituen avulla markkinoille pyrkivää halpatuotantoa sekä viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneitä tuontipiikkejä vastaan. Teollisuusmaiden tulee vähentää tullieskalaatiota eli tullitason nousua tuotteen jalostusasteen noustessa. Lisäksi niin kutsutut aid for trade -varat on kohdennettava kehitysmaiden omien prioriteettien mukaisesti köyhyyttä vähentävän tuotannollisen toiminnan tukemiseen ja kauppaneuvottelukapasiteetin kasvattamiseen. EU:n Everything But Arms -aloite tullittoman ja kiintiöttömän tuonnin sallimiseksi niin kutsutuista vähiten kehittyneistä maista (LDC-maat) yhteisön markkinoille on hyvä. Muiden kehitysmaiden tuotteiden pääsyä EU-markkinoille määrittelee EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP ja GSP+). Aloitteiden käytännön vaikutukset ovat jääneet valitettavan vähäisiksi, johtuen muun muassa teknisistä kaupan esteistä ja alkuperämaasäädösten (Rules of Origin, RoO) monimutkaisuudesta ja hallinnollisesta raskaudesta. Koska järjestelyt eivät ole EU:n ja kehitysmaiden välisiä sopimuksia vaan EU:n yksipuolisia sitoumuksia, kehitysmaat ovat huolissaan myös järjestelyiden jatkuvuudesta. Kansainvälisen kauppajärjestelmän heikkouksia ei voi ratkaista sertifioinnin kautta, mutta sertifioitujen tuotteiden suosiminen on tärkeä poliittinen viesti reilumpien kauppasääntöjen puolesta ja tarjoaa kohtuullisen toimeentulon edes sertifiointijärjestelmässä toimiville tuottajille. Kehitysmaiden maataloustuottajajärjestöjen osallistuminen kauppapoliittisiin keskusteluihin on viime vuosina kasvanut. Myös suomalaisten poliittisten päättäjien ja viranomaisten kannattaisi pyrkiä yhä tiiviimpään dialogiin näiden järjestöjen kanssa. suunnata kansalliset maataloustuet ja tukea EU-tukien suuntaamista erityisesti perheviljelmille ja ekologisesti kestävään tuotantoon. Tuotannosta irrotettujen tukien osuutta kokonaistuista tulee kasvattaa. tukea EU:n vientituista luopumista mahdollisimman ripeästi. EU:n tulee vaatia myös muiden teollisuusmaiden vientiluottojen, -takuiden ja -vakuutusten lakkauttamista. tukea erityisesti köyhimpien kehitysmaiden oikeutta suojata ja tukea ruoantuotantoaan. Ruokaturvan ja tuotannon monipuolistumisen kannalta on tärkeää, etteivät suojatullit tule koskemaan vain pientä määrää viljalajikkeita. suunnata aid for trade -varat ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan mukaisesti ja kehitysmaiden omistajuutta kunnioittaen. tukea EBA, GSP ja GSP+ -protokollien muuttamista EU:n ja kehitysmaiden välisiksi sopimuksiksi ja jatkaa työtä kehitysmaiden markkinoillepääsyn parantamiseksi. toimia aktiivisesti reilun kaupan järjestelmien tukemiseksi ja laajentamiseksi. 6. Peruspalvelut neuvottelujen ulkopuolelle Kehitysmaihin kohdistuu merkittävä paine avata palvelumarkkinat ulkomaisille yrityksille. Ei ole näyttöä siitä, että kehitystavoitteet vahvistuisivat tuottamalla palvelut ulkomaisilla yksityisillä yhtiöillä. Joissakin olosuhteissa yksityistäminen ja kaupan vapauttaminen ovat parantaneet palvelujen laatua ja saatavuutta, toisissa saatavuus on köyhimpien ihmisten näkökulmasta heikentynyt merkittävästi. Yksi tärkeimmistä palveluista ovat vesipalvelut. Puhdas vesi on ihmisoikeus, jonka riittävä, päivittäinen saanti tulisi taata jokaiselle ihmiselle. Köyhille ihmisille veden tulisi olla ilmaista. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin syytä olla huolissaan myös maailman vesivarojen riittävyydestä: kulutus on sadassa vuodessa kuusinkertaistunut ja tällä hetkellä 92 prosenttia kuluu kaupallisessa käytössä, josta tulee kerätä maksuja. Palveluneuvotteluissa käsitellään myös työntekijöiden tilapäistä muuttoa palvelujen tarjoamista varten. Tällä hetkellä liikkuminen on vapaampaa korkeasti koulutetuille työntekijöille. Matalammin koulutettujen työntekijöiden tilapäisen liikkumisen vapauttaminen lisäisi työntekijöiden rahalähetyksiä kehitysmaihin ja saattaisi helpottaa pysyvää aivovuotoa ulos kehitysmaista. On huomioitava, että palvelusopimusta luotaessa painotettiin alun perin nimen omaan joustavuutta sen suhteen, että maat voivat valita, ryhtyvätkö ne neuvottelemaan palveluiden avaamisesta vai eivät. Tämä joustavuus ei ole säilynyt, vaan palvelukaupan vapauttaminen on sidottu selkeästi koko neuvottelujen lopputulokseen.

5 5 vastustaa kehitysmaiden painostamista kattavampiin tarjouksiin palvelukaupan avaamiseksi. puoltaa erityisesti sellaisten köyhyyden ja sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta keskeisten peruspalvelujen kuten yksilöille tarjottavien vesi-, energia-, koulutus- ja terveyspalvelujen jättämistä yksiselitteisesti kauppaneuvottelujen ulkopuolelle. kannattaa työntekijöiden tilapäisen muuton vapauttamista koulutustasosta riippumatta. 7. Tekijänoikeussäädökset löyhemmiksi Moniin kauppasopimuksiin ja WTO:n sopimusjärjestelmään sisältyy tekijänoikeussäädöksiä. Esimerkiksi WTO:n teollis- ja tekijänoikeussopimuksen (TRIPS) voidaan tulkita pakottavan maat sallimaan myös kasvien, eläinten, mikro-organismien ja näiden osien sekä biologisten prosessien patentointi. Kehitysmaiden ruokaturva kuitenkin on usein riippuvainen paikallisyhteisöjen tiedosta ja kyvystä käyttää eri kasvilajeja ja -lajikkeita, joita on kehitetty sukupolvien ajan kulttuuriperintönä. Säädökset ovat ristiriidassa kansainvälisen, luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n (Convention on Biological Diversity) ja sen alasopimuksen Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan kanssa, jotka tunnustavat valtioiden oikeudet alueidensa luonnon- ja geenivaroihin, vaativat kaupallisten hyötyjen jakamista yhteisöjen ja yritysten välillä ja turvaavat maille oikeuden rajoittaa geeniteknisesti muokattujen organismien tuontia biodiversiteetin suojelemiseksi. Tekijänoikeussäädökset vaikuttavat lääkkeiden hintaan. Dohan julistuksen mukaan TRIPS -sopimus ei saa estää valtioita toteuttamasta kansanterveyden suojelemista, mutta julistuksen toteuttamiseksi luotu lisensointijärjestelmä on monimutkainen ja jäänyt vähälle käytölle. Lääkkeiden saatavuus on turvattava kaikille ihmiselle varakkuudesta tai kotimaasta riippumatta. Tiukentuvat tekijänoikeussäännöt myös nostavat uuden teknologian hintaa kehitysmaille hidastaen niiden tuotannon kehitystä. Enemmistö kehitysmaista on jo solminut tiukemmat tekijänoikeussopimukset kuin Euroopan, Pohjois-Amerikan tai Itä-Aasian maat teollistumisensa alkuvaiheessa. Alueellisissa kauppasopimuksissa Euroopan unioni pyrkii sopimaan vielä WTO-sääntöjä tiukemmat (TRIPS+) tekijänoikeussäädökset. Tekijänoikeuskomission asiantuntijoiden mukaan tällaisten sopimusten vahvistaminen ei todennäköisesti ole kehitysmaiden etujen mukaista, koska ne siirtävät oikeuksien tasapainoa liiaksi teknologian tuottajien eduksi käyttäjien oikeuksien kustannuksella. tukea TRIPS-sopimuksesta poikkeamista määrittävän artiklan muuttamista pysyväksi osaksi sopimusta. Artiklaa on laajennettava niin, että kaikille maille jää oikeus päättää vapaasti geeniperimän, elävien organismien ja biologisten prosessien patenttikohtelusta, kehitysmaat saavat poiketa säännöistä teknologian siirron vauhdittamiseksi ja tuotannollisen toiminnan kehittämiseksi, saavutetaan käyttäjäystävällinen ja tehokas ratkaisu lääkkeiden saatavuuteen kehitysmaissa. vaatia kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan sopimuksen CBD:n ja Cartagenan pöytäkirjan periaatteita noudattamista myös tekijänoikeussopimuksissa ja -laeissa. vastustaa TRIPS+ -vaateiden sisällyttämistä alueellisiin kauppasopimuksiin 8. Kehitysmaille liikkumavaraa investointipolitiikassa Yksityiset ulkomaiset investoinnit ovat monelle kehitysmaalle erittäin tärkeitä. Ne voivat tuoda pääomaa, työpaikkoja, teknologiaa, osaamista, uusia tuotantotapoja, pääsyn kansainvälisiin tuotantoketjuihin ja reitin ulkomaisille markkinoille. Enemmistö kehitysmaista onkin viimeisen 15 vuoden aikana vapauttanut talouttaan ja vähentänyt investoijien velvollisuuksia. Hyödyt eivät kuitenkaan ole automaattisia. Monet investoinnit ovat tuoneet kehitysmaihin saasteita, nimellisiä verotuloja, irtisanomisia ja suppeammat mahdollisuudet paikallisille investoijille. Kansallisia investointisääntöjä säätelee WTO:n investointisopimuksen lisäksi yli 5500 muuta

6 6 kansainvälistä sopimusta. Suuri osa sopimuksista korostaa ihmisten ja valtioiden oikeuksien sijasta liiaksi investoijien oikeuksia ja rajoittaa kehitysmaiden liikkumavaraa muokata politiikkaansa. WTOsopimus muun muassa estää maita vaatimasta ulkomaisilta investoijilta paikallisten alihankkijoiden käyttöä, kuten Itä-Aasian maat tekivät talouskasvunsa alkuaikoina. Monella kehitysmaalla ei ole riittäviä resursseja tutkia ja neuvotella investointisopimuksia niin, että ne perustuisivat maakohtaisille köyhyydenvähentämistarpeille ja mahdollisuuksille. Erityisesti perushyödykkeiden hinnannousu vuoden 2002 jälkeen on paljastanut epäkohtia: monet kehitysmaat ovat hyötyneet hinnannoususta varsin vähän. Investointikysymyksiä käsitellään myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n ja YK:n normeissa yritysten yhteiskuntavastuusta. Näiden normien monitorointimekanismeja tulee tehostaa. Kansainvälinen yhteistyö investointikysymyksissä ei ole onnistunut hillitsemään verokilpailua tai veronkiertoa, jotka vähentävät valtioiden tuloja ja siten julkisia palveluita. Kansainvälisen verokilpailun hillitsemistä hankaloittaa se, että yritykset eivät julkaise maksamiaan veroja maakohtaisesti tai hallitukset tulolähteitään yrityskohtaisesti. Yhä useampi kansainvälinen yhtiö vähentää verojaan perustamalla tytäryhtiöitä veroparatiiseihin ja käyttämällä luovaa siirtohinnoittelua tytäryhtiöiden välisessä kaupankäynnissä ja velkajärjestelyissä. lopettaa kehitysmaiden painostaminen kansainvälisiin investointisopimuksiin. tukea WTO:n investointisopimuksen löyhentämistä niin, että se sallii elinkeinopolitiikan, joka ei todistettavasti ja merkittävästi vääristä kauppaa. Köyhimpien maiden liikkumavaraa ei tule rajoittaa ollenkaan. tukea aloitteita verosääntöjen ja -maksujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. näyttää suuntaa julkisten hankintojen eettisyydessä ehdollistamalla julkisen sektorin hankinnat ILO:n, YK:n ihmisoikeus- ja ympäristösopimusten noudattamiselle tuotteiden tuotannossa. toimia aktiivisesti laillisesti sitovien kansainvälisten yritysten yhteiskuntavastuuohjeiden luomiseksi, joiden rikkomisesta voitaisiin rangaista. 9. Ilmastoystävälliseen kauppapolitiikkaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ankarimmin köyhiin yhteisöihin. Kepa osallistuu keskusteluun ilmastonmuutoksen, kauppapolitiikan ja Etelän köyhyyden välisistä yhteyksistä. Kauppasääntöjä tulee tarkistaa, jotta ne tukevat luonnonvarojen säilyttämistä ja ilmastoystävällisten tuotteiden suosimista. Perimmäisiä ongelmia talous- ja ympäristötavoitteiden yhteensovittamisessa on se, ettei luonnonvarojen rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä tai muiden ympäristöpalvelujen tuottajina heijastu markkinahintoihin. Usein luonnonvarat tuovat yksilöille, maille ja yrityksille eniten tuloja käytettyinä esimerkiksi metsä hakattuna ja vesi maatalouden tuotannontekijänä. Bioenergiasta ei ole ihmelääkkeeksi ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kun huomioidaan koko tuotantoketju, monien biopolttoaineiden tuotanto aiheuttaa enemmän ilmastopäästöjä kuin se säästää. Lisäksi useilla raaka-aineplantaaseilla ja -tiloilla työolosuhteet ovat huonot ja hyödyt valtiontaloudelle pienet. Etelän ja pohjoisen ympäristöjärjestöillä on paljon annettavaa tähän poliittiseen keskusteluun. toimia aktiivisesti kauppasääntöjen muuttamiseksi ja tulkitsemiseksi niin, että politiikassa voidaan suosia energiaa ja luonnonvaroja säästäviä tuotteita kehittää verotusta, tukia ja tilastointia niin, että luonnonvarojen kuluttajien ja yhteiskunnan intressit ovat yhteneväiset eikä ympäristöpalvelujen heikentäminen ole taloudellisesti kannattavaa. edistää tasapainoista keskustelua bioenergiasta ja muista energiamuodoista niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005).

WTO-linjaus Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). WTO-linjaus 2005 Kepan linjaus Hong Kongin 6. WTO-ministerikokokoukseen (2005). 1. Köyhdyttämisen rakenteita purkava kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry. haluaa vaikuttaa demokraattisen,

Lisätiedot

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä

Kepan kauppapoliittinen linjaus OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä 1 Kepan kauppapoliittinen linjaus 2003 OSA I: Kehitysnäkökulmaa tukeva kauppajärjestelmä Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry Kepa, haluaa vaikuttaa demokraattisen, koherentin ja köyhyyttä edistävän kansainvälisen

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET

KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET KAUPPAPOLITIIKAN UUDET SUUNTAUKSET Aiempaa näkyvämpi osa EU:n ulkoista toimintaa; kauppapolitiikan politisoituminen Aiempaa enemmän esillä EU:n kilpailukykypolitiikassa johtuen globaaleista arvoketjuista

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä.

Asiakokonaisuus on esillä Genevessä TRIPS-neuvoston kokouksessa 15.-16.10.2015, missä asiasta odotetaan TRIPS-neuvoston päätöstä. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM201501182 TUO10 Seppänen Erkki(UM) 30.09.2015 Asia Komission päätösesitys Maailman kauppajärjestön TRIPSneuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.10.2015 COM(2015) 483 final 2015/0234 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta siltä osin kuin on

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29.10.2014 COM(2014) 664 final 2014/0307 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Seinäjoen tulevaisuusfoorumi 9.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2013 COM(2013) 309 final 2013/0161 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta TRIPS-sopimuksen 66 artiklan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. lokakuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0190 (NLE) 11916/15 WTO 185 PI 57 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 10. huhtikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0062 (NLE) 7671/17 WTO 87 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestössä Euroopan

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.

TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 28.11.2016 JOIN(2016) 54 final 2016/0366 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 7.6.2016 JOIN(2016) 26 final 2016/0166 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko

Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Kuka määrää säännöt? Maailman kauppajärjestön WTO:n rakenne ja päätöksenteko Pauliina Parviaisen ja Anastasia Laitilan toimittaman aineiston pohjalta päivittänyt Matti Hautsalo lokakuussa 2005. Maailman

Lisätiedot

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM2006-00569 ALI-41 Mikkola Henna 08.03.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 24.8.2016 COM(2016) 523 final 2016/0252 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Islannin välisen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10

Kansalaisjärjestöseminaari ; Kauppapolitiikan tietoisku. Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Kansalaisjärjestöseminaari 24.3.2010; Kauppapolitiikan tietoisku Yp. Ilkka-Pekka Similä, KPO-10 Dohan kauppaneuvottelukierros Käynnissä vuodesta 2001 Järjestyksessä 9. kauppaneuvottelukierros Tavoitteena

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 678 final 2013/0325 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Luennon aiheita. Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys. Politiikkajohdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden asteita

Luennon aiheita. Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys. Politiikkajohdonmukaisuus. Johdonmukaisuuden asteita Politiikkajohdonmukaisuus: kauppa- ja finanssi politiikka ja kehitys Juhani Koponen 31. tammikuuta 2011 Luennon aiheita Mitä ovat politiikkajohdonmukaisuus ja kehityspoliittinen johdonmukaisuus? Johdonmukaisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Globaalin kehityksen epävarmuus

Globaalin kehityksen epävarmuus Globaalin kehityksen epävarmuus Metsäalan tulevaisuusseminaari, 1.11.2007 Jukka Pirttilä Tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos Puheen rakenne Kyse talouden globalisaatiosta: kansallisten

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2179(INI) Lausuntoluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE521.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2179(INI) Lausuntoluonnos Jarosław Leszek Wałęsa (PE521. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansainvälisen kaupan valiokunta 22.11.2013 2013/2179(INI) TARKISTUKSET 1-12 Jarosław Leszek Wałęsa (PE521.662v01-00) EU:n kalastusalan tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat

Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Kansainvälinen luonnonvarapaneeli tietopohjan kokoajana avainkysymykset ja lähestymistavat Lea Kauppi Luonnonvarojen käytön strategiset lähtökohdat ja avainkysymykset -seminaari 9.12.2008 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 23.11.2016 JOIN(2016) 56 final 2016/0373 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä

Lisätiedot

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Asia Valmistautuminen järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2015-01556 TUO-10 Hakkarainen Mikko(UM), Lukkarila Johanna(UM) 03.12.2015 Asia Valmistautuminen 15.-18.12.2015 järjestettävään WTO:n kymmenenteen ministerikokoukseen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 10.5.2010 2009/2237(INI) TARKISTUKSET 1-18 Esther Herranz García (PE440.189v01-00) Oikeudenmukaiset

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2012/0060(COD) sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2012/0060(COD) sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2012/0060(COD) 31.5.2017 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa

Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Fossiilisten polttoaineiden tuet Suomessa Outi Honkatukia 17.4.2013 Hallitusohjelma Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Verotuksen painopiste siirtyy kasvua haittaavasta

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/2. Tarkistus. Tiziana Beghin, David Borrelli, Rolandas Paksas EFDD-ryhmän puolesta 27.1.2016 A8-0009/2 2 Johdanto-osan I a kappale (uusi) I a. katsoo, että monenlaisia julkisia palveluja koskevalla horisontaalisella varaumalla ei pystytä suojelemaan riittävästi julkisia palveluja, koska

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari

Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Alustus sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin Kestävien hankintojen vuosiseminaari Hansel Oy 1 Sosiaalisesti vastuullinen hankinta Sosiaalisesti vastuullisilla julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintatoimia,

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.4.2014 COM(2014) 223 final 2014/0125 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön yleisneuvostossa esitettävästä Euroopan unionin kannasta Afganistanin islamilaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry

Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry Globalisaation monet kasvot Attac ry, Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Maan ystävät ry, Reilun kaupan puolesta Repu ry 1 Mitä globalisaatio on? Maailmanlaajuistuminen, "maailmankylä" Maiden rajat

Lisätiedot