SIPOREX ELEMENTIT JA NIIDEN RAUDOITUSTYÖT

Transkriptio

1 SIPOREX ELEMENTIT JA NIIDEN RAUDOITUSTYÖT * Samuli Kaukonen Siikaranta-opisto Tat 11 Kesäkuu 2009

2 Sisältö 1. Johdanto 2. Oma lähtökohtani 3. Lyhyt oppimäärä siporexin valmistuksesta 4. Katsaus valmistettavista tuotteista 5. Tehtaan historia/tuoteuudistus/tuotantojohtajan sanat 6. Haastattelut 7. Haastattelu - Kari Lahdentausta (työntekijä) 8. Haastattelu - Tapani Selin (vuorotyönjohto) 9. Haastattelu - Janne Korkiakoski (tuotantosuunnittelu) 10. Haastattelu - Akram Maher (tuotekehitys) 11. Haastatteluiden yhteenveto 12. Perehdytys 13. Elementtien valmistuksessa huomioon otettavat seikat 14. Saavutukset 15. Loppusanat 16. Lähteet

3 1. Johdanto Tämä työ käsittelee siporex elementtien raudoitusohjeita ja niiden päivittämistä nykyaikaan. Työ on tehty yhteistyössä työnantajani H+H Finland Oy:n kanssa. Työssä oma osuuteni painottuu eniten erikoiselementtien raudoituksien ohjeisiin ja kuviin. Työ tulee olemaan hyvä apuväline työhönperehdyttämiseen niin uusille kuin myös vanhoille työntekijöille jotka tulevat töihin raudoitukseen talon sisäisen koulutuksen kautta. 2. Oma lähtökohtani Homma on omalta osaltani saanut alkunsa siitä että sain itse perehdytyksen työhöni lähinnä perustuen vanhoihin ohjeisiin ja niiden myötä siirtyneeseen perimätietoon vanhemmalta työntekijältä. Itse aloitin työni automaattihitsauskoneella josta siirryin hyvin pian alle viikon työskentelyn jälkeen manuaaliseen pistehitsaukseen. Syytä nopeaan siirtämiseeni en tiedä oliko se minussa vai oliko silloin suurempi tarve kyseisen työtehtävän täyttämiseen. Pistehitsauksessa työskentelin muistaakseni noin pari vuotta josta ajauduin takaisin automaattihitsauskoneelle työntekijä pulan takia. Paluuni myötä koin astuvani isoihin saappaisiin koska samasta työtehtävästä poistui juuri samalla kaksi vanhinta hitsaria joista toinen kuitenkin onneksi jäi vuorotyönjohtajakseni minua opastamaan. Näiden työvuosieni aikana olen kohdannut perehdyttämisessä ongelmia sen takia kun ei ole ollut saatavilla ajantasaista työohjeistusta. Mielestäni on ollut vaikeaa opastaa uutta työntekijää koska kaikki tieto ja kyseenalaistettavat faktat jotka minä olen saanut perustuu eniten suullisesti sovittuun käytäntöön ja ne vanhat työohjeet jotka löytyvät tällä hetkellä ovat ristiriidassa nykyisten käytäntöjen kanssa. Työohjeisiin on tehty muutoksia ajan aikana suullisesti joita ei ole kuitenkaan päivitetty työohjeisiin ja ohjeiden muutoksen tekijästä ei ole enää tietoa. Olen itse ja yhdessä meidän kokoamamme kehitysryhmän ( 2 työntekijää + 1 työnjohtaja/ vanha hitsari ) selittänyt työnopastuksessa koettavat ongelmat jo ennen vuotta 1

4 2004 jolloin tuotekartoitus sitten lähti alkuun. Vuonna 2006 yhdessä pidetyistä tuotantopalavereista pidin kunnon kalvosulkeiset jossa kävin kohta kohdalta ongelmat jotka oltiin siihen mennessä havaittu. Aloitettuani 2006 TAT11 tutkinnon ja miettiessäni aihetta lopputyöhöni ajattelin että se voitaisiin tehdä yhdessä työnantajan kanssa ja se koskisi nimenomaan erikoisraudoitteiden ohjeiden päivitystä. Asia alkoikin sujumaan kun 2007 käynnistyi konsernin laajuinen standardisointi ohjelma. Firman johto otti ehdotuksen hyvin vastaan johon varmasti vaikuttaa konsernin johdon päätökset Euroopan laajuisesta H + H:n tuotteiden standardisointi ohjelmasta. Kyseisessä ohjelmassa puututaan nimenomaan tuotannossa esiintyviin ongelmiin, päällekkäisyyksiin, myytävien ja valmistettavien tuotteiden määrään. Homma etenee tällä hetkellä tämän standardisointi ohjelman kyljessä kohta kohdalta. Muutamia ongelmia ja kuvia on jo saatu loppuun asti valmiiksi ja lisää yritetään ajaa eteenpäin kokoajan. 3. Lyhyt oppimäärä siporexin valmistuksesta Suomalainen kemisti Lennart Forsen keksi höyrykarkaistun kevytbetonin, siporexin, lukujen vaihteessa. Materiaali kehitettiin teolliseksi tuotteeksi Ruotsissa 1930-luvun alkupuolella. Suomessa siporexin valmistus aloitettiin Helsingin Tapanilassa 1935, vanhimmat siporex-rakenteet ovat meillä täten yli 70-vuotiaita. Helsingin Vuosaaressa toimi siporex tehdas, jonka tuotevalikoimaan kuuluivat harkot, seinä-ja kattoelementit. Valmisteiden mittajärjestelmä perustui vanhaan saksalaiseen 25 cm:n moduuliin. Ikaalisissa aloitti 1972 toimintansa moderni tehdas, jonka tuotteiden mittajärjestelmä on 3M-moduuliajattelun mukainen. Tehdasta on laajennettu ja modernisoitu useaan otteeseen, se kuuluu edelleen tekniikaltaan maailman tehtaiden kärkijoukkoon. Nykyisin karkaistua kevytbetonia valmistetaan eri puolilla maapalloa yhteensä noin kahdessasadassa tehtaassa useilla eri tuotenimillä, keksintö on ollut aikansa menestystarina. Suomalaisen Siporexin perusraaka-aineet ovat sementti, hienoksi jauhettu hiekka ja masuunikuona sekä vesi. Raaka-aineet annostellaan 5-6 kuutiometrin sekoittimeen, josta juokseva seos valetaan vakiokoisiin teräsmuotteihin. Valuvaiheessa massaan lisättävä alumiinijauhe saa aikaan prosessin, jossa syntyy vetykuplia ja massa 2

5 huokoistuu. Kun muotin sisältö on 60-asteisessa lämpötunnelissa kovettunut käsittelykelpoiseksi, se paloitellaan leikkauskoneessa ohuilla teräslangoilla harkoiksi, palkeiksi, laatoiksi tai elementeiksi. Leikkauksen jälkeen muotilliset höyrykarkaistaan autoklaaveissa noin 180 asteen lämmössä ja 11 bar:n paineessa. Karkaisu antaa massalle sen lopullisen lujuuden sekä edulliset tilavuudenmuutos- ja virumaominaisuudet. Siporex-menetelmällä voidaan valmistaa raudoittamattomia harkkoja tai raudoitettuja elementtejä. Raudoitteet valmistetaan hitsattavasta teräksestä, pinnoitetaan korroosionestomassalla ja sijoitetaan muottiin ennen valua siten, että niiden sijaintipoikkeamat valmiissa erilleen leikatuissa tuotteissa ovat muutaman millimetrin luokkaa. Elementtien ja harkkojen saumaus- ja juotosurat sekä pontit ja viisteen tehdään karkaisemattomaan massaan leikkauskoneessa. Ne voidaan myös jyrsiä tai höylätä jo karkaistuun massaan tuotteiden jälkikäsittelyn yhteydessä. 4. Katsaus valmistettavista tuotteista SEINÄELEMENTIT Siporex - seinäelementtejä käytetään lähinnä teollisuus ja liikerakennusten ulko- ja väliseinien ei-kantavina tai kantavina sekä lämpöä ja paloa eristävinä rakenteina. Seinäelementtejä valmistetaan sekä pystyyn ja vaakaan asennettavia. 3

6 Seinäelementtien paksuudet ovat 150, 200, 250, 300 ja 375 mm. Seinäelementtien leveydet on 200 mm:stä aina 600 mm asti 10 mm:n mittajaolla tarvittaessa. Seinäelementtejä voidaan valmistaa kaikkia pituuksia 6000 mm:iin asti 10 mm:n mittajaolla tarvittaessa. Raudoitus on normaalisti seinissä kevyehkö ja aina ruostesuojattu. Paloluokkaseinissä raudoitus on raskaampi ja elementin raudoitusta suojaava kevytbetonikerros on paksuudeltaan 42,5 mm. Kerroksen korkuisia pystyyn asennettavia maanpaine-elementtejä voidaan mainiosti käyttää kellarillisten pientalojen maanpaineseininä. Maapaine-elementin normaalipaksuus on 375 mm. Raudoitus on symmetrisesti sijoitettu ja ruostumaton. Pystyyn asennettavia seiniä valmistetaan myös keskiraudallisina joissa on nostoa varten valmiiksi asennettu nostolenkki. Seinäelementeistäkin voidaan valmistaa myös erikoiselementtejä erilaisia läpivientejä ja koloja varten. Myös seinäelementit voidaan muotoilla esimerkiksi kiilamaisiksi tehtaalla tai työmaalla. Samoin esim. aukkojen reunakaarien muotoiluun sopivia elementtejä valmistetaan. Näissä elementtityypeissä on työstön edellyttämä erikoisraudoitus. Lisäksi elementtien pintaan voidaan tehtaalla jyrsiä sovitun mukainen, korkeintaan 50 mm syvä urakuviointi, kun raudoitus on siirretty normaalia syvemmälle. 4

7 KATTOELEMENTIT/TASOELEMENTIT Siporex-kattoelementtejä käytetään mm. asuin-, teollisuus- ja liikerakennusten ala-, väli- ja yläpohjien kantavina ja lämpöä eristävinä rakenteina. Kattoelementtien normaalit paksuudet ovat 250 ja 300 mm. Myös paksuuksia 150 mm, 200 mm ja 375 mm valmistetaan tarvittaessa. Vakio leveydet ovat 600 mm, 450 mm ja 300 mm. Muitakin leveyksiä valmistetaan riippuen tilattavien kivien määrästä. Kattoelementtien pituus on yleensä hallirakentamisen puolella 6 m ja taas omakotitalopuolella pituudet alkaa alle 1 m ja ulottuu 6 m asti. Kattoelementeissä on niiden koko pituudella poikkileikkaukseltaan muuttumaton raudoitus, jonka päihin on hitsattu poikittaiset ankkuritangot. Kaksipuolinen raudoitus, joka on sidottu yhteen elementin päissä, on aina vähintään 150 mm paksuissa ja yli 2 m pitkissä elementeissä. Raudoitus on aina ruostesuojattu. Kattoelementeistä voidaan tehdä erikoiselementtejäkin erilaisiin tarpeisiin sopiviksi esim. läpivientejä, loveuksia, paloluokituksia ja viisteitä varten. Kattoelementit voidaan myös muotoilla esim. kiilamaisiksi tehtaalla tai työmaalla. Näissä elementtityypeissä on työstön edellyttämä erikoisraudoitus. VÄLISEINÄELEMENTIT 5

8 Siporex-väliseinäelementtien paksuudet ovat 68, 88 ja 100 mm, vakioleveys 600 mm ja maksimipituudet paksuuden mukaan 3000, 3900 ja 4200 mm. Elementit toimitetaan määrämittaisina ja asennetaan pystyasentoon holvien väliin. Kyljet liitetään toisiinsa sementtipohjaisella liisterilaastilla. Liitokset ympäröiviin rakenteisiin tehdään holvien painaumat ym. liikkeet salliviksi. PORRASELEMENTIT Porrasaskelmat tehdään pääosin vakioporraselementeistä jotka ovat paksuus 175 mm, leveydet 400 mm, 290 mm ja pituudet 1500 mm, 2400 mm ja 3000 mm. Elementeistä voidaan rakentaa sekä suoria että välitasollisia portaikkoja. Kiertävät kiilamaiset portaat voidaan latoa porraspaloista jotka ovat 175 mm paksuja, 400 mm leveitä ja 600 mm pitkiä. 6

9 OVENPÄÄLLISELEMENTIT Kevyiden väliseinien oviaukkojen ylityksiin ja vastaaviin rakenteisiin valmistetaan 68, 88 ja 100 mm paksuja ja 390 mm korkeita kevyesti raudoitettuja väliseinäpalkkeja, VM 550 p. Palkit on raudoitettu vain niiden omaa painoa ja asennusta ajatellen, niille ei sallita mitään varsinaisia ulkopuolisia kuormia. Palkkien vakiopituus on 1500 mm. LISTAELEMENTIT Listaelementtejä käytetään vaakaelementtien kiinnittämiseen ja julkisivun elävöittämiseen. Listaelementtien suositeltava pituus on 3000 ja 6000 mm. Listaelementti asennetaan yleensä peittämään vaakaelementtien päätysaumat. 7

10 5. Tehtaan historia/tuoteuudistus/tuotantojohtajan sanat Ikaalisten tehtaan historiaa H+H Finland Oy on tanskalaisen pörssiyhtiön, H+H International A/S:n, itsenäinen tytäryhtiö Suomessa. Kansainvälinen konserni, johon H+H Finland Oy kuuluu, on maailman suurimpia kevytbetonin valmistajia, jolla on liiketoimintaa Suomen lisäksi Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Saksassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Venäjällä, Ukrainassa, Baltiassa, Hollannissa ja Belgiassa. H+H Finland Oy:n asiakkaat jakautuvat projektimyyntiin ja pientaloasiakkaisiin. Projektimyynti palvelee ammattirakentajaa ja -rakennuttajaa. Heille löytyvät omat, valmiiksi kehitetyt rakennejärjestelmät sekä asunto-, liike- että teollisuusrakentamiseen. Pientaloasiakkaat voivat suunnitteluttaa yksilöllisen kivitalon tai valita jonkun valmiista talomalleista joko sellaisenaan tai muunneltuna. H+H Finland toimittaa vuodessa toimitamme noin 400 Jämerä-kivitaloa, jotka kaikki myydään valtuutettujen edustajien kautta. Jämerä-konsepti on otettu menestyksekkäästi käyttöön myös muissa konsernin yksiköissä. H+H Finland Oy on valmistanut Siporex-tuotteita Ikaalisten tehtaalla vuodesta 1972 lähtien, jolloin uusi tehdas valmistui. Valmistus Suomessa aloitettiin Helsingissä jo Suomessa oli 70- luvulla kaksi siporex tehdasta. Näistä vanhempi, Vuosaaren tehdas, ajettiin alas 1978 silloisen energiakriisin rakennusalalle aiheuttaman laman takia. Ikaalisten tehdas käynnistettiin 1972 ja oli tällöin ensimmäinen teollisuuslaitos Ikaalisissa. Päätökset, jotka johtivat tuotannon käynnistämiseen juuri täällä, olivat silloinen kehitysaluetukeen liittyvä politiikka, tuotantoon sopivat hiekkavarannot sekä keskeinen sijainti suomen rakennusmarkkinoilla. Tehdas kuului silloisen Lohja konsernin omistukseen ja tuotantoa pidettiin yllä Lohjan alaisuudessa aina vuoteen 1992 saakka. Lama vaikutti vahvasti rakennusalaan jonka johdosta Lohja luopui elementtiteollisuudesta ja myi liiketoiminnat Partek Oy:lle. Toimialat, jotka poikkesivat perinteisestä betonielementtituotannosta, pyrittiin myymään kunkin yksikön toimivalle johdolle. Näin kävi myös Siporexille syyskuussa 1992, jolloin muodostettiin Suomen Siporex Oy. Liiketoiminnan osti kaksi tamperelaista perhettä. 8

11 90- luvun alun lamavuodet selvittiin toimittamalla tuotteita Neuvostoliiton sotilaskyläprojekteihin, joihin kotiutettiin Itä-saksasta poistetut Neuvostojoukot. Suhdanteet alkoivat elpyä 90- luvun loppupuolella, jolloin tanskalainen kevytbetonikonserni teki ostotarjouksen kevytbetonin liiketoiminnoista Suomessa. Yritys siirtyi tanskalaiseen omistukseen maaliskuussa Tuoteuudistus Siporex- tuotteet jakaantuvat raudoittamattomiin harkkotuotteisiin sekä raudoitettuihin elementtituotteisiin. Vuonna 2004 alettiin tarkastella Siporex tuotteiden valikoimaa ja havaittiin tuotannossa olevat lähes 600 erilaista artikkelia. Todettiin, että yrityksellä oli tarve tuoteuudistukseen, jonka tavoitteena olisi kasvattaa koko organisaation kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tämä toteutettiin muodostamalla tuotekehitysryhmä, jonka jäsenistö koostui yrityksen eri osa-alueiden vastaavista henkilöistä. Tuoteuudistuksella leikattiin merkittävästi standardituotteiden määrää, mutta koska yritys kuitenkin markkinoi yksilöllisiä pientaloja, ei asiakaslähtöisistä erikoiselementeistä koskaan tulla täysin pääsemään eroon. Oli tarve alkaa selkiyttää asiakaslähtöisten tuotteiden valmistusta. Tämän johdosta yrityksessä käynnistettiin projekti, jonka tavoitteena oli ohjeistaa tällaisten erikoiselementtien raudoitusten valmistus. Tähän asti ohjeistus oli puutteellista ja liian yleisellä tasolla olevaa. Aikaa kului ohjeiden kyselemiseen organisaatiolta ja tuotantotekniikka vaihteli myös tekijäkohtaisesti. Tärkeänä asiana nousi myös valmistuksen järkeistäminen, eli kyseenalaistettiin vanhat valmistustavat sekä haettiin myös selvää säästöä, niin raaka-aineissa (teräskustannukset) kuin myös turhat työvaiheet/tuotteet (työkustannukset). Tuotantojohtajan sanat Sovimme tehtaan pääluottamusmies Samuli Kaukosen kanssa hänen henkilökohtaisesta projektista, joka sisällytettäisiin hänen työelämän asiantuntijatutkintoonsa. Hän alkaisi tuotteittain tutkia ja laatia työohjeita, millä tavalla raudoitusteräkset tulisi rationaalisella tavalla valmistettua. Tätä projektia on viety eteenpäin yhteistyössä muun henkilöstön kanssa ja tulokset ovat täyttäneet odotukset. Tällaisen vaikean standardista poikkeavan tuotteen läpimenoaika on puolittunut ja työ on johtanut tuotantovälineiden kehittämiseen. 9

12 Hitsauskoneilla on työohjekansiot, joita noudattamalla uusikin mies pääsee helpommin työn alkuun lyhyen perehdyttämisen jälkeen. Tehty työ on sinänsäkin ollut hedelmällinen ja oikea-aikainen, koska samaan aikaan on vanhoja ammattimiehiä jäänyt eläkkeelle yli 30 palvelusvuoden jälkeen. Heillä on ollut paljon kirjoittamatonta tietämystä, joka on projektin myötä saatu dokumentoitua paperille. Haluan erikseen tässä yhteydessä kiittää Samuli Kaukosta ansiokkaasta työstä elementtiraudoitusten ohjeistuskansion laadinnassa. 6. Haastattelut 7. Haastattelu - Kari Lahdentausta (työntekijä) Kari Lahdentausta Haastateltavana oli Kari Lahdentausta vanhanajan hitsari joka on aikoinaan toiminut minunkin työhön perehdyttäjänä. Olen Kari Lahdentausta, olen osa-aikaeläkkeellä ja työskentelen tällä hetkellä palkkien jälkikäsittelijänä tuotannossa (nyt kokonaan eläkkeellä). Tulin taloon 18 vanhana vuonna1973 jälkikäsittelyyn jossa työskentelin vuoteen 1975, 1980 tulin takaisin jälkikäsittelyyn vähäksi aikaa ja siitä sitten pistehitsaajaksi urakkatyöhön, silloin hitsattiin ainoastaan pistehitsauskoneilla joita oli ennen 4 käytössä, joista 2 konetta toimi ainakin 3 vuorossa. Automaattihitsauskoneen tullessa taloon 1981 siirryin takaisin jälkikäsittelyyn, vuonna 1995 taas kerran takaisin pistehitsaukseen ja viimeisin siirto 2001 jälkikäsittelyyn. Alkuaikoina hitsareiden vaihtuvuus oli vähäistä, 80-luvulla automaatin saapuessa osa siirrettiin muihin tehtäviin, nykyään vanhoista ei ole ketään hitsaamassa joka johtuu normaalista eläkkeelle siirtymisestä ja muista luonnollisista poistumisista. Lohjan aikana 1980-luvulla elementtien raudoitteita kevennettiin radikaalisti joka aiheutti kattoelementtien pääty halkeamia. Joka johti raudoitteiden kotelointiin mig-hitsaamalla asennuksen yhteydessä (ennen oli vaan muutamia sidontakoukkuja). Kotelointi lopetettiin 90 luvulla siirryttiin tikaksiin ja koukkuja lisättiin. Erikoiselementtien raudoitteissa käytettiin 7mm vahvistusteräspätkiä 10

13 jotka lisättiin pistehitsauskoneella tarvittaessa, automaattihitsauskoneen tultua taloon erikoiselementtejä varten alettiin tekemään teräsverkkoaihioita automaattihitsauskoneella.(7mm lisäteräs päästä päähän/keskenään sovittu muutos) työnantajan luvalla (Lohja). Alkuperäiset kirjalliset ja kuvalliset käsin piirretyt ohjeet ovat muistaakseni 1970 luvulta, joitain päivityksiä tehtiin1980 luvulla, sen jälkeen tarvittaessa uusien tuotteiden johdosta. Ohjeet ovat enimmäkseen siirtyneet perimätiedon mukaan vanhalta työntekijältä uudelle. Selkeiden ohjeiden puuttumisesta johtuen tulee hitsareilta erilaisia raudoitteita. Tulevaisuudessa olisi tarvetta saada uudet päivitetyt kirjalliset työohjeet joihin luodaan yksinkertainen mahdollisuus soveltaa tapauskohtaisesti näin saadaan raudoitteet tasalaatuisiksi ja samanlaisiksi. Kaiken tämän jälkeen luotettavuus pysyy katossa ja laatu voi parantua. Koen tämän kehityshankkeen hyväksi, asialliseksi ja koen sen tulevan yritykselle tarpeeseen. 8. Haastattelu - Tapani Selin (vuorotyönjohto) Tapani Selin Haastateltavana oli Tapani Selin Olen Tapani Selin ja työskentelen tällä hetkellä vuorotyöjohtajana. Töihin tulin taloon 1974 Lohja AB aikana pistehitsaukseen urakkaporukkaan välisenä aikana olin töissä Saudi-Arabiassa samalla työnantajalla tulin takaisin Ikaalisiin ja suoraan töihin uudelle automaattihitsauskoneelle jossa työskentelin vuoteen 2001 erinäisissä tuotantotehtävissä päätehtävänä kuitenkin elementtiraudoituksien hitsaaminen automaattihitsauskoneella. Sitten 2001 siirryin vuorotyönjohtajaksi. Aikanaan elementtien piirustuksien tukimerkinnöissä oli paljon puutteita joka nyt on saatu korjattua. Ennen raudoitukset oli pitkälti hitsaajan omissa käsissä jossa kuvaan astui raudoitustaulukko josta teräkset muutettiin mieluiten vähän yli sen mitä elementtipiirroksessa pyydettiin. Nämä aikanaan oppimamme ohjeet ja työtavat ovat siirtyneet perimätiedon perusteella uudelle hitsarille. Selkeiden ohjeiden ansiosta tuotantoa saadaan lisää kun epäselvyyksistä johtuvat kyselyt ja tarkistukset vähenee. Raudoitukset selkenevät ja raudoitusverkoissa ei käytetä turhaan monia eri teräsvahvuuksia. 11

14 Yhdessä tehtynä tulee tämä projekti palvelemaan hyvin kaikkia raudoituksien kanssa tekemisissä olevia. 9. Haastattelu - Janne Korkiakoski (tuotantosuunnittelu) Janne Korkiakoski Haastateltavana oli Janne Korkiakoski joka työskentelee tuotantosuunnittelijana. Olen Janne Korkeakoski ja työskentelen tuotannonsuunnittelijana. Tulin taloon töihin Olin aluksi töissä tehtaan puolella mm : jälkikäsittelyssä, erikoiselementti linjalla, purussa, ruostesuojauksessa, automaatti-hitsauksessa ja asennuksessa. Sen jälkeen siirryin nykyiseen työhöni tuotannonsuunnitteluun oppisopimuksella ja samalla tein töitä lähettämössä. Nykyään toimin myös tuotannonohjaus järjestelmän pääkäyttäjänä. Työnjohdossa työskentelin Hitsareissa vaihtuvuus on toisaalta huono mutta luonnollinen asia. Vaihtuvuuden huono puoli on siinä, että vanhojen osaajien ammattitaito oli niin hyvä, että tiesivät tarkkaan kuinka erikoisraudoitteet tehdään vaikka niistä ei kunnon ohjeita ollutkaan. Alkuperäiset erikoiselementti ohjeet ovat 80-luvulta, lohjan aikaisia. Tehtaalla erikoisraudoitteista vastasi pääosin Risto Santa, joka on niitä muutellut ja soveltanut käytäntöön. Risto Santa jäi eläkkeelle Raudoitustaulukot ovat muuttuneet vuosien varrella ja uusia tuotteita on tullut lisää. Raudoitteista on vastannut Terho Fromholtz ja Tapio Kaskela (eläkkeellä). Nykyään raudoitteista vastaa Terho Fromholtz, akram Maher (siirtyy Jämerä yhtiön palvelukseen vuoden 2009 alussa) ja Pasi Käkelä (siirtyy toiseen yritykseen vuoden 2008 lopussa). Nykyisten ohjeiden myötä eri vuoroissa hitsataan vähän erilailla, kun tarkkoja ohjeita ei ole ollut. Tulee turhia virheitä asennuksessa ja verkkojen teossa. Vanhojen ohjeiden erilainen tulkinta voi johtaa myös pahimmassa tapauksessa raudoitus virheisiin. Nykyiset erikoisraudoitus ohjeet perustuvat vanhoihin ohjeisiin, joita Risto Santa on muutellut käytäntöön sopiviksi. Paljon on myös sovittuja asioita joista ei tarkkoja ohjeita ole tehty. Terho Fromholtz vastaa raudoituksesta ja häneltä tulee pääosin raudoitustaulukot ja raudoituskuvat. Myös Akram Maher on päivittänyt uusien tuotteiden raudoituskuvia esim. maanpaine-elementit, KTa elementit, XSA elementit ja keskiraudalliset pystyseinäelementit. 12

15 Uusien ohjeiden myötä työntekijöiden tiedot ja taidot lisääntyvät, epävarmuudet kuinka tehdään poistuu. Mitä tarkemmat ja selvemmät ohjeista saadaan, niin sitä paremmin ne kaikkia palvelee. Ohjeissa pitäisi olla selvät raudoitus ohjeet ja erikoiselementeistä periaate kuvat, kuinka niitä pitää raudoittaa. Erikoiselementtien raudoituksen ohjeistuksen parantamisella on vaikutus myös tuotteen laatuun. Virheet vähenee kun on selvät ohjeet kuinka mikäkin pitää tehdä. Kehityshanke on mielestäni erinomainen asia, että vihdoinkin saadaan raudoitus tiedot koottua kunnon ohjeiksi. 10. Haastattelu - Akram Maher (tuotekehitys) Akram Maher Olen Akram Maher projektipäällikkö (asuntorakentamisen kehittäminen, tuotekehitys). Aloitin Siporexilla hommani asuntorakentamisen kehittämisellä, joka koski pääasiassa pystyelementtikonseptia rakennusliikkeille. Ennen minua pystyelementtejä tehtiin tilauksesta mitä tahansa pituutta ja leveyttä 10 mm välein. Vakioin heti aluksi tietyt koot, jotka olivat pituus 100 mm välein ja leveydet vain kahteen eri kokoon. Myös nostotekniikkaa kehitettiin turvallisemmaksi ja nopeammaksi. Profiiliakin on muutettu laadun parantamiseksi ja asennuksen helpottamiseksi. Tämän jälkeen ryhdyin nopeasti miettimään myös muidenkin tuotteiden osalta kehitystä, jota yrityksessä aiemmin ei juurikaan tehty (ainakaan riittävän tehokkaasti). Lisäksi olen luonut uusia työstettäviä elementtejä, joilla varausten teko työmaalla on entistä helpompaa ja tehtaalla ei tarvitse tehdä niin paljon erikoiselementtejä. Tämä on luonnollisesti tehostanut tehtaalla tekemistä ja nopeuttanut toimituksiakin. Palkit standardoitiin, joita myös tehtiin koko lailla tehottomasti "kaikkia kokoja". Myös päällekkäisyydet jätettiin pois esim.eri kuormaluokan palkeissa saattoi olla sama raudoitus, mutta eri tunnus (eroa siis vain kynällä merkitty tunnus). Maanpaine-elementistä tehtiin tehokkaampi rajoittamalla / tehostamalla mitoitusta. Kehitystyö jatkuu elementin osalta edelleen. Joitakin epäedullisia elementtejä poistettiin kokonaan valmistuksesta (puolisuunnikas-elementti). Monia muitakin 13

16 toimenpiteitä on tehty elementtien osalta, kuten pilarielementtien, tasoelementtien ja kulmaelementtien. Myös koneiden osalta on tapahtunut parannuksia (esim. yhtenäiset terälaput leikkaukseen). Tiivistelmänä voidaan sanoa, että tuotantoa on saatu tehostettua ja laatua parannettua mielestäni huomattavasti aikaisemmasta. Toimenpiteet eivät ole rajoittaneet myyntiä, jolloin kannattavuutta on saatu osittain parannettua. Paljon on vielä tekemättä, sillä tuotekehitystyö ei lopu koskaan. Oikeastaan tuntuu, että mitä enemmän tutkii asioita, niin sitä enemmän löytää parannettavaa/kehitettävää. Aina voidaan asioita tehdä paremmin. Jatkossa tulen siirtymään Jämerä-kivitalot Oy, liiketoiminnan kehitysjohtajaksi (konseptointi, kolmannet osapuolet, asennus, jälkimarkkinointi, suunnittelu) alkaen. Työssäni tärkeää osaa on näytellyt tuotekehitysryhmä (11 jäsentä), joka on koostunut eri osastojen edustajista. Tämän ryhmän kanssa olen tehnyt tätä kehitystyötä, johon en olisi yksin pystynyt yhtä hyvin tuloksin. Toinen jopa tärkeämpi ryhmä, jota haluan kiittää, ovat tuotannon parissa työskentelevät. He ovat olleet kärsivällisiä ideoideni suhteen ja ohjanneet minua syventyessäni tehtaan toimintaan. Itse asiassa iso osa kehitysprojekteista on saanut alkunsa tehtaalla jutellessa ja tutustuessa yleiseen toimintaan. Voidaan siis todeta, että kaikkien mukana olo on taannut hyvän tuloksen tuotekehityksen osalta. Itse asiassa se on ehdoton edellytys, jotta työtä olisi ylipäätään mahdollista toteuttaa. 11. Haastatteluiden yhteenveto Tekemieni haastatteluiden perusteella voisi poimia muutaman asian tähän yhteenvetoon. Kaikkien vanhojen hitsareiden haastatteluista kävi ilmi se että hitsausohjeet ovat vanhat ja kaipaavat päivitystä. Ohjeisiin ei ole päivitetty kaikkia muutettuja toimintamalleja. Perehdytyksessä havaittiin ongelmia ohjeiden epäselvyyksien takia. Myös tuotannonsuunnittelusta kävi ilmi että työ tulee tarpeeseen jos sillä vähääkään voidaan vaikuttaa hitsareiden taitoon soveltaa raudoitusohjeita tapauskohtaisesti ilman lisäselvityksiä kuitenkin huolehtien elementin riittävästä raudoituksesta. Tuotekehitys puolella ongelmat havaittiin ja sisäistettiin eritttäin hyvin. Ongelma kohdiksi huomattiin valtava varastotuotteiden määrä ja työn selkeyttäminen. 14

17 12. Perehdytys Perehdytys osio Automaattihitsaajan ja pistehitsaajan tulee hallita työmääräimien ja elementtipiirrostenluku. Mahdolliset virheet työmääräimessä ja elementtipiirroksissa tulee selvittää yhdessä tuotannonsuunnittelun kanssa. Automaattihitsaajan tulee elementtiraudoitus aihioita hitsatessaan ottaa huomioon myös raudoituksen seuraavat käsittelyvaiheet esim. pistehitsaus ja mahdolliset raudoituksen muokkaukset. Pistehitsaajan tulee aina tarkistaa raudoituksien oikeellisuus ja kyettävä mahdollisesti muuttamaan tapauskohtaisesti raudoitusta Raudoiteaihion käsittely vaiheessa tulee myös huomata mahdolliset lisäterästen ja ankkuritappien tarve. Aihio pitää myös valmistuksessa tulee ottaa huomioon myös seuraavat käsittelykohteet. Hitsaajilta edellytetään raudoitustaulukon osaamista ja sen soveltamista käytännössä. Hitsaajan tulee myös tuntea omat työvälineet, työtavat ja tarvittavat henkilösuojaimet. 1. A - ELEMENTTI A elementti on uudistettu perus elementti mallisto 250 mm vahvuisissa kattoelementeissä. A elementti korvaa mitoissa ennen erikseen valmistetut XS ja XK varauselementit. Mitoissa se korvaa enää XK elementin. Mitoissa se toimii vakio elementtinä johon jää kuitenkin elementin keskelle alapintaan 120 mm levyinen vara upottaa tarvittaessa esim. spottivalaisimia. Lisäksi tehtiin muutos tehtäviin leveyksiin joita on enää 300 mm, 450 mm ja 600 mm. 15

18 16

19 17

20 18

21 19

22 2. XSA - Elementti -XSA on elementti joka on raudoitettu niin että se voidaan kummalta tahansa reunalta loveta enintään 220 mm syvyyteen asti. Pituuksissa katkeaa 2 kpl teräksiä elementin reunasta. Pituuksissa katkeaa 3 kpl teräksiä elementin reunasta. 20

23 21

24 22

25 23

26 3. ERIKOIS ELEMENTTIEN MALLI RAUDOITUSKUVAT LOVI ELEMENTIN REUNASSA Jos kyseessä on normaali 600 korkea kattoelemnetti ja loven syvyys elementin reunassa on max. 100mm saadaan kuvan osoittamalla tavalla riittävä vara raudoitukseen katkomalla loven alueelta poikkitappien päät jotka ylittävät raudoitusverkon. 24

27 KIILA ELEMENTTI Kiila elementtejä on kattoelementeissä ja seinäelementeissä. Pituudet on n.1000mm-6000mm. Pidemmissä kiila elementeissä aihiot yleensä hitsataan jo valmiiksi automaattihitsauskoneella joten pistehitsaajan tehtäväksi jää elementin muotoilu ja työmääräimessä ilmoitettujen pitkittäisterästen, ankkuritappien ja poikkitappien lisääminen. Pistehitsaaja piirtää kiilan mallikuvan liidulla pöytään jonka jälkeen raudoitusverkko asetetaan piirretyn kuvan päälle. Kiilan malli mitataan raudoitusverkkoon sovituilla peitekerroksilla. Kiila elementin raudoituksen viimeistely aloitetaan yleensä lisäämällä vino ankkuritappi/ankkuritapit (katossa 2 kpl:ta ja seinissä 1 kpl) mittojen määräämiin kohtiin. Sen jälkeen tarkistetaan työmääräimessä ilmoitettujen pitkittäisteräksien määrä ja tarvittaessa puuttuvat lisätään. Seuraavaksi tarkastetaan työmääräimen ilmoittamat ankkuritapit ja poikkitapit ja lisätään puuttuvat. Lopuksi pistehitsaaja muokkaa raudoitusverkon mahdollisimman helpoksi käsitellä seuraavissa työkohteissa. 25

28 REIKÄ/REIÄT ELEMENTIN KESKELLÄ (reiän korkeus alle 260mm) Pistehitsaaja nostaa raudoitusverkon pöydälle ja mittaa reiän/reikien paikat raudoitusverkkoon. Tämän jälkeen pistehitsaaja lisää reiän/reikien molemmin puolin 2 kpl:ta poikkitappeja sovituin massavaroin. Pistehitsaaja tarkistaa työmääräimen ilmoittamien poikittaisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat. Pistehitsaaja tarkistaa myös työmääräimen ilmoittamien pitkittäisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat tai korvaa puuttuvat vahvemmalla teräksellä/teräksillä raudoitustaulukon mukaisesti. Lopuksi pistehitsaaja muokkaa raudoitusverkon mahdollisiman helpoksi käsitellä seuraavissa työkohteissa. 26

29 REIKÄ/REIÄT ELEMENTIN PÄÄSSÄ (reiän korkeus alle 260mm) Pistehitsaaja nostaa raudoitusverkon pöydälle ja mittaa reiän/reikien paikat raudoitusverkkoon. Tämän jälkeen pistehitsaaja lisää reiän/reikien ehjään reunaan 2 kpl:ta poikkitappeja sovituin massavaroin. Pistehitsaaja tarkistaa työmääräimen ilmoittamien poikittaisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat. Pistehitsaaja tarkistaa myös työmääräimen ilmoittamien pitkittäisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat tai korvaa puuttuvat vahvemmalla teräksellä/teräksillä raudoitustaulukon mukaisesti. Lopuksi pistehitsaaja muokkaa raudoitusverkon mahdollisimman helpoksi käsitellä seuraavissa työkohteissa. 27

30 REIKÄ/REIÄT ELEMENTIN PÄÄSSÄ (reiän korkeus yli 260mm) Pistehitsaaja nostaa raudoitusverkon pöydälle ja mittaa reiän/reikien paikat raudoitusverkkoon. Tämän jälkeen pistehitsaaja lisää reiän/reikien ehjään reunaan 2 kpl:ta poikkitappeja sovituin massavaroin. Pistehitsaaja tarkistaa työmääräimen ilmoittamien poikittaisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat. Pistehitsaaja tarkistaa myös työmääräimen ilmoittamien pitkittäisterästen määrän ja lisää tarvittaessa puuttuvat tai korvaa puuttuvat vahvemmalla teräksellä/teräksillä raudoitustaulukon mukaisesti. Jos elementtiin tehtävä reikä on korkeudeltaan yli 260 mm lisätään raudoitusverkkoon lisäteräs/lisäteräkset. Lopuksi pistehitsaaja muokkaa raudoitusverkon mahdollisimman helpoksi käsitellä seuraavissa työkohteissa. 28

31 13. Elementtien valmistuksessa huomioon otettavat seikat Elementtien valmistusta ja rakentamista säätelee Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta joka on annettu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta Asetus antaa noudatettavaksi lukuisia määräyksiä elementtirakentamiseen koskien turvallisuus- ja terveysvaatimuksia, asennustyötä ( asennussuunnitelma, nostotavat ja nostoapuvälineet), suunnittelua, kuljetusta, eittäin tarkat tiedot jokaisesta elementistä esim. paino, teräksen määrä ja hitsaustavat. Siporex tuotteille on tehtaalla kehitetyt ja hyväksynnän saaneet nostoapuvälineet joita myös vuokrataan rakennuttajille. Tätä kautta voidaan varmistaa ainakin oikeat nostoapuvälineet ja oikeat nostotavat. Asetus on sen verran laaja että en sitä tässä rupea tarkemmin purkamaan. Tarkemmin asetukseen voi tutustua sivuilla. 29

32 14. Saavutukset Saavutukset 1. Standardi 250mm paksujen kattoelementtien raudoitusohjeet. 2. Ennen tehtyjen 200,250,300,350,400,450,500,550 ja 600 leveiden elementtien tuotteiden vähentäminen enää 300,450 ja 600 leveisiin 250mm paksuissa kattoelementeissä. 3. Ennen tehtyjen XS elementtien poistuminen mm pitkistä elementeistä. Asia hoidettiin raudoite muutoksilla jonka takia standardi elementtejä voidaan käyttää korvaamaan XS elementit. 4. Ennen tehtyjen XK elementtien poistuminen mm pitkistä elementeistä. Asia hoidettiin raudoite muutoksilla jonka takia standardi elementtejä voidaan käyttää korvaamaan XK elementit. 5. Ennen käsin pistehitsauksessa muokattaviin 0-220mm loveusvaralla tehtyjen elementtien poistuminen. Kyseiset elementit korvattiin XSA elementillä johon valmiiksi luodaan automaattihitsauksessa kyseinen loveus vara. 6. Kevytpalkit poistettiin kokonaan. 7. Kattoelementtien päissä olevaa peitekerrosta lisättiin 5mm per pää, joka johti varastossa olevien ns. JÄMERÄ rautojen lyhentämiseen 1cm:llä. 8. Malli piirros kattoelementistä johon voidaan tehdä 300mm loveus elementin reunaan. 9. Kaikkien eri korkuisten elementtien asennusohje taulukko. 30

33 10. P7, P8 ja P9 erikois leikkuu profiilien mallikuvat raodoituksineen ja asennus ohjeineen. 15. Loppusanat Lopuksi ajattelin kirjoittaa muutamia juttuja lopputyöstäni ja sen saavutuksista. Itse koen työni olevan riitävän laaja näyttämään ihmisille että, TAT11 tutkinnon avulla ollaan meidän yrityksessä saatu paljonkin aikaan. Yrityksen johdon suhtautuminen tutkintooni ja lopputyöhöni on ollut erittäin positiivinen. Olen saanut käyttööni oikeastaan kaikki mahdolliset resurssit ja materiaalit ja siitä olen työnantajalleni kitollinen. Saavutuksista voi todeta sen että hitsareille ollaan tämän työn kautta luomassa erittäin kattavaa elementtiraudoituksia käsittelevää perehdytysopasta joka sisältää elementtiraudoituksien kuvia ja käytännön ohjeita. Työskentely lopputyöni parissa on ollut erittäin antoisaa ja vaikka se TAT11 tutkinnon osalta päättyykin niin toiveissani elää että saisin jatkaa tämän kehityshankkeen parissa työpaikallani jatkossakin vaikkei minulla siihen mitään erityistä koulutusta olekaan. Vaikka tämän hankkeen joku muu loppuun saattaisikin niin toivon että saan antaa edelleen omat näkemykseni tuotantopuolen näkökannnoista niin kauan kun työsarkaa riittää. Lopuksi erittäin suuri kiitos kuuluu omalle tutorilleni Jorma Säynäväjärvelle joka on erittäin tehokkaasti potkinut minua persuuksille ja valanut uskoa siihen että kyllä tämä homma vielä saadaan tehtyä. Kiitokset myös opettajille Vesalle, Maaritille, Tarjalle (joka mut tähän soppaan sai vedettyä), koko Siikarannan väelle ja erityisesti koko TAT11 porukalle. Me tehtiin se yhdessä ja me tullaan nauttimaan yhteisestä opinomatkasta enenkuin tiemme eroaa TAT11 merkeissä! Samuli Kaukonen Ikaalinen

34 16. Lähteet Työni lähteinä käytetyt materiaalit: - kuvat poimittu tuotteista Siporexin nettisivuilta ja Rakentaja.fi nettisivuilta - tekstilähteenä on käytetty Siporexin suunnittelijan käsikirjaa ja Siporexin nettisivuja - raudoituskuvat firman omista kansioista 32