OPITAANKO AUTTAMAAN?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPITAANKO AUTTAMAAN?"

Transkriptio

1 OPITAANKO AUTTAMAAN? Hätäensiapukoulutuksen kehittämishanke Anna Lahtinen Marjo Nikula Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkekoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SUOMEN PUNAISEN RISTIN (SPR) ENSIAPUKOULUTUS Toiminnalliset lähtökohdat Ensiavun peruskurssin tavoitteet ja sisällöt POTILAAN HÄTÄENSIAPU HENKEÄ PELASTAVANA TOIMINTANA Potilaan hätäensiapuun liittyvät toimenpiteet Tajuttoman potilaan ensiapuun liittyvät toimenpiteet Peruselvytykseen liittyvät toimenpiteet Potilaan ulkoisen verenvuodon tyrehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet Sokkipotilaan ensiapuun liittyvät toimenpiteet Henkiseen ensiapuun liittyvät toimenpiteet ENSIAPUKOULUTUS HOITO- JA TERVEYDENHOITOTYÖN KOULUTUKSESSA HÄTÄENSIAPUKOULUTUS-HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET HÄTÄENSIAPUKOULUTUS-HANKKEEN TOIMIJAT JA YHTEISTYÖTAHOT HÄTÄENSIAPUKOULUTUS-HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen suunnittelun kuvaus Hankkeen toteutuksen kuvaus... 23

3 8 HÄTÄENSIAPUKOULUTUS-HANKKEEN TULOKSET Rastiradan suunnittelu ja toteutus Opiskelijoiden tulokset Puhallus- ja paineluelvytys aikuisella Tajuttoman, hengittävän potilaan ensiapu Rajun ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokkipotilaan ensiapu Ensiapukoulutuksen kehittämisehdotukset HÄTÄENSIAPUKOULUTUS-HANKKEEN ARVIOINTI JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Sopimus opinnäyteyhteistyöstä LIITE 2. Ensiapu 1.kurssin (EA1) koulutussisältö LIITE 3. Hankkeen toteutusaikataulu LIITE 4. Alkukysely opiskelijoille LIITE 5. Arviointikaavake: Puhallus- ja paineluelvytys aikuisella LIITE 6. Arviointikaavake: Tajuttoman potilaan ensiapu LIITE 7. Arviointikaavake: Potilaan ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen LIITE 8. Arviointikaavake: Sokkipotilaan ensiapu... 49

4 TIIVISTELMÄ Anna Lahtinen & Marjo Nikula. Hätäensiapukoulutuksen kehittämishanke, Lahti, syksy 2005, 48 sivua, 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK). Ensiaputaidot lisäävät arkipäivän turvallisuutta ja kykyä selviytyä erilaisista onnettomuuksista ja erityistilanteista. Tavoitteena on, että ensiapukoulutuksen saanut osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön tilanteisiin Hankkeena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli testata ja arvioida sairaanhoitajaja terveydenhoitajaopiskelijoiden hätäensiaputaitoja Diakonia- ammattikorkeakoulun, Lahden yksiköstä. Hankkeen avulla pyritään parantamaan olemassa olevaa koulutustoimintaa sekä Suomen Punaisessa Ristissä että oppilaitoksessa. Hanketoiminnan avulla kuvataan hätäensiapukoulutuksen kehittämiskohteita yhteistyössä ensiapukouluttajien ja Suomen Punaisen Ristin edustajan kanssa. Opiskelijoiden hätäensiaputaidot testattiin neljällä yksin suorittavalla rastilla. Rastit olivat: puhallus- ja paineluelvytys aikuisella; tajuttoman, hengittävän potilaan ensiapu; rajun ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen potilaalla ja verenvuotosokin ehkäisy potilaalla. Opiskelijoiden hätäensiaputaitojen testaus tapahtui noin kuukauden kuluttua heidän Ensiapu 1.kurssista ja uusintatestaus noin kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä testauksesta. Tuloksena syntyi hätäensiapurastiradan suunnittelu ja toteutus, opiskelijoiden rastiradan suorituksien tulokset ja kehittämisideat Ensiapu 1.kurssin opetukseen. Parhaiten opiskelijat osasivat puhallus- ja paineluelvytyksen sekä tajuttoman ensiavun. Hätäensiapukoulutusta tulisi järjestää säännöllisin väliajoin ja saavutettuja taitoja ja tietoja olisi hyvä myös testata. Sairaanhoitajilta ja terveydenhoitajilta odotetaan vastuuta hätäensiapuun liittyvien valmiuksien ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Hätäensiapusuositukset muuttuvat uuden tutkimustiedon myötä. Uusin hätäensiapusuosituksiin perehtyminen on tärkeää, jotta toiminta hätäensiaputilanteessa olisi asiantuntevaa ja johtaisi potilaan kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Asiasanat: hätäensiaputaidot, ensiapukoulutus, Suomen Punainen Risti, ensiapukoulutuksen kehittämisideat, hanke

5 1 JOHDANTO Ensiaputaito on kansalaistaito. Ennakolta hankittu tieto, ennalta varautuminen ja taitojen jatkuva ylläpitäminen antavat auttajalle valmiuden toimia ensiaputilanteessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Ensiaputaidot lisäävät arkipäivän turvallisuutta ja kykyä selviytyä erilaisista onnettomuuksista ja erityistilanteista. Tavoitteena on, että ensiapukoulutuksen saanut osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön tilanteisiin. (Castren, Helistö, Kämäräinen & Sahi 2003, 153.) Maallikkojen ohella myös sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattitaito vaatii hyviä ensiaputaitoja. Heidän pitää pystyä työskentelemään nopeasti erilaisissa hoitotilanteissa säilyttäen ammattitaitonsa. Suomen Punainen Risti (SPR) on osa Kansainvälistä Punaista Ristiä. SPR:n perustehtävänä on suojella sotien, selkkausten ja suurten onnettomuuksien uhreja (Suomen Punainen Risti). Sen toiminta perustuu seitsemään perusperiaatteeseen, joita ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, ykseys ja yleismaailmallisuus (Suomen Punainen Risti). Suomen Punaisen Ristin piirit ja osastot järjestävät toistuvasti ensiapukursseja, ja hätäensiapuohjeet pyritään saamaan kaikkien ulottuville esitteiden, tiedotuslehtisten, lehtiartikkelien, televisio-ohjelmien ja tietoverkon avulla. (Castren ym. 2003, 153.) Hankkeena toteutetun opinnäytetyön tarkoituksena oli testata ja arvioida sairaanhoitajadiakonissasairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden hätäensiaputaitoja Diakoniaammattikorkeakoulun Lahden yksikössä. Hätäensiaputaitojen testaukseen osallistui 30 opiskelijaa. Koska aiheesta ei ole aikaisemmin tehty opinnäytetöitä, hankkeen avulla pyritään parantamaan olemassa olevaa koulutustoimintaa sekä Suomen Punaisessa Ristissä että oppilaitoksessa. Hankkeen tuloksena syntyi hätäensiaputaitojen rastiradan suunnittelu ja toteutus ja opiskelijoiden rastiradan suorituksien tulokset sekä ideoitiin hätäensiapukoulutuksen kehittämiskohteita yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin edustajien ja oppilaitoksen ensiapuopettajan kanssa.

6 7 Suomen Punaisen Ristin koulutustoiminnassa tuloksia voidaan hyödyntää kehittäessä ensiapukursseja koko väestölle. Ensiapuopettajat voivat hyödyntää hankkeen tuloksia kehitetyn ensiapukurssin ansiosta. Myös ammattikorkeakoulussa opiskelevat opiskelijat saivat hätäensiaputaitojen testauksen avulla palautetta omista taidoistaan ensiapukoulutuksensa jälkeen. Hankkeistetussa opinnäytetyössä kuvatut koulutuksen kehittämistarpeet liittyvät opiskelijoiden taitoon ja taitojen testaukseen hätäensiaputaidoissa. Hätäensiaputaitoja ovat potilaan puhallus- ja paineluelvytys, tajuttoman potilaan ensiapu, potilaan verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokkipotilaan ensiapu. Opiskelijoiden hätäensiaputaitojen ensimmäinen testaus tapahtui noin kuukauden kuluttua heidän Ensiapu 1.kursista. Ja uusintatestaus noin kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä testauksesta. Hankkeeseen liittyvä aineistonkeruu tapahtui testillä, jossa kartoitettiin opiskelijoiden kädentaitoja ja toimintatapoja. Aineisto on tilastollista ja sitä tarkastellaan muuttujittain. Opinnäytetyön aihepiiriksi valittiin hätäensiapua, koska molempia opinnäytetyöntekijöitä kiinnostaa akuuttihoitotyö. Tarkoituksena on myös kartoittaa, mitkä ovat sairaanhoitaja-, diakonissasairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden hätäensiaputaidot, kun he ovat käyneet ensiapukurssin. Tämänhetkisiin elvytysohjeisiin valmistellaan parhaillaan muutosta. Kansainväliset ohjeet elvytyksen uudistamisesta julkistetaan marraskuun 2005 lopussa. Tavoitteena on, että uusien ohjeiden mukaista elvytysopetusta päästäisiin antamaan ensi vuoden alussa. (Kurki 2005.) Uusien ohjeiden mukaista elvytysopetusta ei käsitellä tässä työssä.

7 8 2 SUOMEN PUNAISEN RISTIN ENSIAPUPALVELUT JA -KOULUTUS 2.1 Toiminnalliset lähtökohdat Kansainvälisen Punaisen Ristin yksi osa ovat kansalliset yhdistykset, joista yksi on Suomen Punainen Risti (Jouni Sakomaa, henkilökohtainen tiedonanto ). Suomen Punaisen Ristin tavoitteena on löytää kipeimmin apua ja tukea tarvitsevat ihmiset ja auttaa heitä selviytymään pahimman yli. SPR antaa apua ja neuvoja mm. sosiaalipalveluista ja terveyden edistämisestä. SPR auttaa hätään joutuneita, tukee rikosten uhreja ja tekee töitä myös maahanmuuttajien parissa. Se kouluttaa ja toteuttaa valmiustoimintaa onnettomuuksien varalle. (Suomen Punainen Risti 2005.) Suomen Punainen Risti lähettää kansainvälistä apua, rahaa, työntekijöitä ja tavaraa kansainvälisen Punaisen Ristin vetoomusten perusteella (Suomen Punainen Risti 2005). SPR tukee sisaryhdistystensä Punaisten Ristien ja Punaisten Puolikuiden kehitystä sekä vahvistaa yhteisöjen katastrofivalmiutta. Myös terveysohjelmat ovat tärkeitä SPR:n avussa.(suomen Punainen Risti 2005.) 2.2 Ensiavun peruskurssin tavoitteet ja sisällöt Jokainen meistä odottaa saavansa apua silloin kun onnettomuus tai sairauskohtaus tapahtuu, ja siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni osaa ensiapua ja saa auttamiseen tarvittavaa rohkeutta. Jokaisella ihmisellä on velvollisuus auttaa ja jokaisella on oikeus saada apua. Auttamisvelvollisuus on määritelty laissa. (Ensiapu 2005.) SPR: n koulutustoiminnassa ensiavun peruskurssi antaa perustiedot ja -taidot maallikoille auttaa hätätilanteessa ja tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa (Suomen Punainen Risti 2005). Kaikki ensiavun opetusohjelmat ja kurssisisällöt perustuvat kansainvälisiin ohjeisiin, jotka Punaisen Ristin kansainvälinen yhdistys linjaa. Lopulliset päätökset ensiavunkurssisisällöstä tekee SPR:n toimikunta. Ensiavun kouluttajat eivät muuta koulutusohjelmia tai niiden sisältöjä. SPR:n ensiapukurssien ohjelmat sisällöltään samanlaiset oli kurssilainen sitten maallikko eli tavallinen kansalainen, joka ei ole

8 9 kouluttautunut terveydenhoitoalalle tai ammattilainen (liite 2). Opetuksen menetelmissä ja tehokkuudessa on liikkumavaraa. (Neta Helistö, henkilökohtainen tiedonanto ja ) Ensiavun peruskurssin (EA1) koulutussisältö on: - Tapaturmat ja niiden yleisyys - Toiminta tapahtumapaikalla - Potilaan tutkiminen - Elvytystapahtuma - Sairauskohtaukset - Verenvuodot ja sokki - Haavat ja ruhjeet - Pään ja kasvojen vammat - Raajojen murtumat ja nivelvammat - Myrkytykset - Palovammat SPR:n ensiavun peruskurssi on voimassa kolme vuotta, ja voimassa oleva ensiavun peruskurssi on edellytyksenä ensiavun jatkokurssille (ensiapu 2) osallistumiselle. (Ensiapupalvelu 2005.) Kurssitodistus on pätevä kaikissa Euroopan maissa ( Suomen Punainen Risti 2005).

9 10 3 POTILAAN HÄTÄENSIAPU HENKEÄ PELASTAVANA TOIMINTANA 3.1 Potilaan hätäensiapuun liittyvät toimenpiteet Hätäensiavulla tarkoitetaan henkeä pelastavaa ensiapua. Hätäensiaputoimenpiteillä pyritään turvaamaan loukkaantuneen hengitys ja verenkierto sekä estämään hänen tilansa huononeminen ammattiavun saapumiseen saakka. (Ensiapu 2005.) Hätäensiapua ovat ne äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen ja ilmeisessä hengenvaarassa olevan potilaan auttamiseksi tarkoitetut toimenpiteet, jotka myös voidaan tehdä ilman apuvälineitä. Tällaisia ovat tajuttoman potilaan asettaminen kylkiasentoon, peruselvytys (puhallus ja painelu), hengitysteiden avaaminen päätä taivuttamalla taaksepäin, verenvuodon tyrehdyttäminen kädellä painamalla tai tilapäisellä painesiteellä ja sokkipotilaan ensiapu. (Kinnunen 1996, 1-8.) Hätäensiapuun liittyvät tärkeimmät seurattavat peruselintoiminnot ovat tajunta, hengitys ja verenkierto. Eloton, reagoimaton, hengittämätön ja pulssiton potilas tulee tunnistaa ilman mitään apuvälineitä. (Alaspää, Kuisma, Rekola & Sillanpää 1999, 81.) Myös hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112 tulee tehdä heti, kun todetaan, että potilas ei reagoi puhutteluun eikä ravisteluun. Jos kyseessä on tukehtunut, hukuksiin joutunut tai alle kouluikäinen lapsi, tulee ensin elvyttää yksi minuutti ennen hätäilmoituksen tekoa, ellei hätäilmoitusta voida tehdä samanaikaisesti. (Käypähoito 2005.) Peruselvytyksellä tarkoitetaan elottomalle annettavaa puhallus- ja paineluelvytystä. (Kinnunen 1996). Hätätilanteessa on kysymys minuuteista. Loukkaantunut tai äkillisesti sairastunut tarvitsee aina apua. Jos aivojen hapensaanti estyy, solut alkavat nopeasti vaurioitua. Pysyviä vaurioita syntyy jo 4-6 minuutissa sydämenpysähdyksestä. Ensimmäiset minuutit hätäensiaputoimenpiteiden toteuttamiseksi ovat ratkaisevia, koska ensiavun viivästymisestä aiheutuneita vahinkoja on vaikea korjata myöhemmin. ( Huovinen 2001, 14.) Hätäensiaputilanteessa on ensiksi selvitettävä, mitä on tapahtunut. Tilanteessa on toimittava sekä omaa ja muiden henkeä ja terveyttä vaarantamatta (Huovinen 2001, 15). On arvioitava itse tilanne, loukkaantuneiden määrä ja se kuka on loukkaantunut

10 11 vaikeimmin ja ensiavun tarve (Boman 1996, 5). Hätäilmoitus tehdään, kun on selvitetty, minkälaista apua tarvitaan. Jos paikalla on useita, yksi hälyttää apua ja muut ryhtyvät antamaan hätäensiapua. Tämän jälkeen on estettävä lisäonnettomuudet esimerkiksi pelastamalla ensin hengenvaarassa olevat ja varoittamalla varoituskolmiolla liikenneonnettomuudesta muita tiellä liikkujia. Auttamistilannetta tulisi johtaa sen henkilön, joka osaa hätäensiavun parhaiten. ( Huovinen 2001, 15.) 3.2 Potilaan peruselvytykseen liittyvät toimenpiteet Peruselvytykseen kuuluu hengitysteiden avaaminen sekä puhallus- ja paineluelvytys (Helistö & Salven 1997, 6). Koska potilaan hengitys on pysähtynyt eikä verenkierron merkkejä ole, puhallus- ja paineluelvytyksellä voidaan keinotekoisesti pitää yllä aivojen ja sydämen verenkiertoa (Lahden ammattikorkeakoulu 2005). Sydämenpysähdyksen tavallisimpia syitä ovat sydämen äkillinen toimintahäiriö (tavallisimmin sydämen sepelvaltimotaudista johtuva sepelvaltimotukos eli sydäninfarkti tai sydämen rytmihäiriöt), hapenpuute (hukuksiin joutuminen, vierasesine hengitysteissä, tulehdustauti, häkämyrkytys), vamma (isku rintakehään, runsas verenvuoto, sähkötapaturma), myrkytys ja päihteet. Sydämenpysähdyksen oireet ovat äkillinen tajunnan menetys, hengityksen pysähtyminen tai työläs hengitys. Potilaalla ei ole myöskään verenkierron merkkejä, ja hän ei liiku eikä yski. (Castren ym. 2003, ) Sydämenpysähdyksen tunnistaa siitä, että rintakehä ei nouse eikä laske ja että ilmavirtausta ei kuulla eikä tunneta (Halinen & Kivioja 1993, 46). Hengityksen ja sydämen toiminnan pysähtyessä on elimistön hapensaannin ja verenkierron ylläpitämiseksi annettava samanaikaisesti sekä puhallus- että paineluelvytystä. Puhallettaessa veri hapetetaan ja painelulla kierrätetään elimistön käyttöön. Puhallusten ja painelujen oikea rytmittäminen takaa mahdollisimman tehokkaan elvytyksen. (Castren ym. 2003, 65.) Aikuista tulee painella kertaa, lasta vähintään 100 kertaa ja vastasyntynyttä kertaa minuutissa. (Kinnunen 1996.) Elvytysrytmi on aikuisella kaksi puhallusta ja 15 painelua riippumatta auttajien määrästä (Castren ym.2003, 65).

11 12 Jos potilaan hengitys ei ole normaalia, tulisi aloittaa puhalluselvytys (Käypähoito 2005). (http://www.kaypahoito.fi/pls/kh/kaypahoito?suositus=hoi17010). Potilaan hengitystiet pidetään auki taivuttamalla hänen päätään taaksepäin leukaa kevyesti sormilla kohottaen (kuva 1) (Boman 1996, 13). Puhallettaessa tulisi tarkistaa, että potilaan rintakehä nousee ja laskee puhallusten mukaan. Jos näin ei tapahdu, suu tulisi puhdistaa uudelleen, korjata pään asentoa ja puhaltaa uudelleen kaksi kertaa. Kahden onnistuneen puhalluksen jälkeen tulisi tarkistaa, liikkuko potilas ja onko verenkierron merkkejä havaittavissa. Liikkuminen, kakistelu ja nieleminen ovat merkkejä verenkierrosta. Verenkierron merkkien selvittämiseen tulisi käyttää enintään kymmenen sekuntia.(käypähoito 2005.) Maallikkoauttajan eli tavallisen kansalaisen, joka ei ole kouluttautunut terveydenhuoltoalalla, ei tulisi lainkaan tunnustella sykettä eli sydämen lyöntiä, koska menetelmän tarkkuus on huono. Joka kymmenes eloton potilas jää elvyttämättä, koska sykettä ei löydetä yli puolella potilaista tarpeeksi nopeasti. Jos merkkejä verenkierrosta ei ole tai auttaja on epävarma asiasta, tulisi paineluelvytys aloittaa potilaalle heti. Potilaan tulisi olla selällään vaakatasossa kovalla alustalla. Painelun tulisi tapahtua nopeudella 100 painallusta minuutissa. Tämä tarkoittaa painelun keskinopeutta. (Käypähoito 2005.) KUVA 1. Hengitysteiden aukipitäminen (Ensiapu 2005)

12 Tajuttoman potilaan ensiapuun liittyvät toimenpiteet Tajunnalla tarkoitetaan ominaisuutta, jonka avulla ihminen on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Tajunnan laskiessa potilaan tietoisuus heikkenee eikä hän reagoi enää ympäristön ärsykkeisiin kuten puheeseen tai kipuun. Tajuttomuuden syventyessä heikentyvät myös elimistön hallintamekanismit. Lihashallinnan pettäessä ihminen kaatuu maahan tai lysähtää kasaan. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 109.) Tajuton henkilö ei ole heräteltävissä, mutta hän hengittää. Tajuton voi olla tukehtumisvaarassa, jos kieli tai oksennus tukkivat hengitystiet tai ne vaikeuttavat hengitystä. (Lahden ammattikorkeakoulu.) Tajuttomuuden syitä ovat hapenpuute, myrkytys, liian matala tai korkea verensokeri, aivokalvontulehdus, aivoverenkierron tukos, aivoverenvuoto, epilepsia, vakava infektio tai pään vammat. (Castren ym. 2003, ) Tajuttoman ensiapu on syystä riippumatta aina sama. Kun henkilö on tajuton, on soitettava hätänumeroon 112, hengitystiet avattava ja tarkistettava hengittääkö potilas normaalisti. Potilas käännetään kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. (Castren ym. 2003, ) Tajuttoman, hengittävän potilaan kääntäminen kylkiasentoon tapahtuu nostamalla potilaan toinen käsi yläviistoon kämmen ylöspäin ja asettamalla toinen käsi rinnan päälle. Takimmainen polvi nostetaan koukkuun. Potilaan hartiasta tartutaan kiinni ja koukussa olevasta polvesta ja käännetään hänet itseä päin kylkiasentoon. Käsi asetetaan posken alle kämmenselkä ylöspäin. Päällimmäinen jalka jätetään suoraan kulmaan. Lopuksi varmistetaan pään asento niin, että hengitystiet pysyvät auki.(kuva 2) (Suomen Punainen Risti.) Kylkiasennossa potilaan hengitystiet pysyvät auki ja oksennus sekä muut eritteet valuvat ulos tukkimatta hengitystä. Hengitystä ja potilaan tilaa on valvottava ammattiavun tuloon saakka. Tajuttomalle ei saa antaa mitään suuhun, ei edes lääkkeitä tukehtumisvaaran vuoksi. (Castren ym. 2003, ) Kylkiasentoon käännettäessä tajutonta potilasta tulee kääntäminen tehdä niin, että pää, hartiat ja vartalo kääntyvät samanaikaisesti. Hengitystiet tulisi avata, koska reagoimattoman, tajuttoman potilaan lihasjännitys on heikentynyt ja kieli ja

13 14 kurkunkansi voivat tukkia hengitystien. Kääntämisen yhteydessä tulee myös tarkistaa onko potilaan suu tyhjä ja poistaa suusta tekohampaat jos ne eivät pysy paikoillaan.(käypähoito 2005.) KUVA 2. Kylkiasento (Tajuttoman ensiapu 2005) 3.4 Potilaan ulkoisen verenvuodon tyrehdyttämiseen liittyvät toimenpiteet Elimistö reagoi verenvuotoon yleensä vähentämällä vammakohdan verenkiertoa. Verisuonet supistuvat, ja vammakohtaan muodostuu verihyytymiä. Tämä suojakeino riittää pienissä haavoissa, jolloin verenhukkakin jää vähäiseksi. Syvissä haavoissa suojan teho alkaa hitaammin ja verenhukka saattaa olla huomattava. Haavasta vuotavan veren määrä riippuu haavan koosta ja siitä, millainen verisuoni on kyseessä. Hiussuonista ja laskimoista veri vuotaa yleensä tasaisesti, kun taas valtimovuoto on voimakasta, suihkuavaa. Valtimon puhkaiseva haava onkin vakava, koska verenhukka on nopeaa. (Halinen & Kivioja 1993, ) Ulkoinen verenvuoto tyrehdytetään ensisijaisesti kädellä painamalla. Useimmiten peukalo riittää painamiseen, mutta jos ruhje on laaja, voi käyttää nyrkkiäkin. ( Kinnunen 1996, 5-9.) Runsas ulkoinen verenvuoto tyrehdytetään mahdollisimman nopeasti (Lahden ammattikorkeakoulu 2005). Verenvuoto vähentää kiertävän veren määrää ja aiheuttaa verenkierron vakavan häiriötilan, sokin. Tavallisimmat haavat aiheuttavat harvoin sokkia, sillä elimistö pystyy itse rajoittamaan tehokkaasti verenvuotoa. (Huovinen 2001, 33.) Jos verenvuoto on runsasta, loukkaantunut on hyvä asettaa makuulle. Vuotavaa kohtaa painetaan sormin tai kämmenellä välittömästi ja raaja nostetaan ylös.(kuva 3) (Lahden

14 15 ammattikorkeakoulu 2005). Näin näistä kehonosista siirtyy verta päähän ja keskiruumiiseen (Joensuu & Takala 2000, 818). Haavaan sidotaan paineside (kuva 3) (Lahden ammattikorkeakoulu). Jos verenvuoto jatkuu kaikista muista tyrehdyttämisyrityksistä huolimatta (vuotokohdan painaminen, kohoasento, raajan tyven suurten suonien painanta), voi pakkotilanteessa joutua asettamaan kiristyssiteen vuotokohdan yläpuolelle. ( Castren ym. 2003, ) KUVA 3. Ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen (Ensiapu 2005) 3.5 Sokkipotilaan ensiapuun liittyvät toimenpiteet Sokki on eri syistä aiheutuva verenkierron häiriötila, jossa solut joutuvat vakavaan hapenpuutteeseen (Castren ym. 2003, 45). Sokissa verenpaine laskee niin alhaiseksi, ettei veri virtaa suonissa riittävän tehokkaasti (Helistö & Salven 1997, 9). Sokkeja on lähinnä kahdentyyppisiä. Sydänperäisessä eli kardiogeenisessa sokissa sydän ei pumppaa verta tarpeeksi nopeasti. Vuotosokissa eli hypovoleemisessa sokissa kiertävän veren määrä on huomattavasti vähentynyt. (Halinen & Kivioja 1993, 57.) Lisäksi bakteerit ja bakteeritiksiinit voivat aiheuttaa septisen sokin, allergeenit anaflylaktisen sokin. Matala verensokeri taas johtaa hypoglygeeniseen sokkiin. (Kanganiemi & Opas 2000, 26.) Sokin tavallisimmat oireet ovat kalpea ja hikinen iho, niin sanottu kylmän hikisyys, palelu, kuiva suu, janontunne, nopea syke ja pinnallinen hengitys (Lahden ammattikorkeakoulu 2005). Potilas on levoton ja tuskainen, myöhemmin sekava.

15 16 Pahoinvointi ja tajunnan häiriöt ovat tavallisia vakavassa sokissa. Oireet ovat melko samanlaiset riippumatta sokin syystä. Ne johtuvat usein elimistön yrityksistä korjata häiriö, ja osin syntyneistä elintoimintojen vajauksista. (Castren ym.2003, ) Sokki voi syntyä seurauksena suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin ja oksennustaudin aiheuttamasta nestehukasta sekä mm. vakavasta sairastumisesta ja sähköiskusta (Lahden ammattikorkeakoulu). Sydämen pumppausvoiman pettäminen voi aiheuttaa sokin esimerkiksi sydäninfarktissa, vaikeassa infektiossa, voimakkaassa allergisessa reaktiossa, anafylaktisessa sokissa esimerkiksi lääkeaineesta tai hyönteisen pistosta tai ruoka- aineista. (Castren ym. 2003,46). Sokkipotilaalle annetaan oireiden mukainen ensiapu. Loukkaantunut asetetaan makuulle alaraajat koholle ja hälytetään lisäapua.(kuva 4) (Lahden ammattikorkeakoulu 2005.) Hengitysteiden auki pysymisestä on huolehdittava (Huovinen 2001, 36). Potilas on suojattava kylmältä peittelemällä hänet huovalla tms. ja häntä on rauhoiteltava puhumalla (Lahden ammattikorkeakoulu). Sokkipotilasta on aina käsiteltävä hellävaraisesti, sillä kipu ja pelko voivat pahentaa sokkia. Auttajan luoma turvallisuuden tunne sitä vastoin ehkäisee sokin syntyä. Kivun lievityksellä ja potilaan rauhoittamisella on edullinen vaikutus verenkiertoon. (Helistö & Salven 1997, 9.) KUVA 4. Sokkipotilaan ensiapu (Ensiapu 2005)

16 Potilaan henkiseen ensiapuun liittyvät toimenpiteet Henkinen tuki tarkoittaa fyysistä ja psyykkistä ensiapua ja muuta läheisten, vapaaehtoisten tai ammattilaisten antamaa apua. (Jakobson, Lahti, Munnukka- Dahlqvist, Niinistö, Pilkama, Törrönen & Visakorpi 1995, 63.) Tapaturma ja vakava sairastuminen aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi psyykkisiä vammoja (Ensiapu 2005). Psyykkiset reaktiot saattavat ilmetä esimerkiksi apatiana, sekavuutena ja aggressiivisuutena, ja ne voivat kohdistua myös auttajaan (Boman 1996, 21). Henkisen tuen tarkoituksena on lohduttaa ja selvittää tapahtunutta. Näin autetaan uhria ja omaisia selviytymään tilanteesta eteenpäin. (Ensiapu 2005.) Onnettomuuspaikalla ihmiset ovat usein järkyttyneitä. Auttajan rauhallinen ja määrätietoinen toiminta luo turvallisuuden tunteen. Auttajan on käyttäydyttävä rauhallisesti ja puhuttava loukkaantuneelle selkeästi sekä kuunneltava häntä. Auttajan on kerrottava rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miten tilanne etenee. (Ensiapu 2005.) Onnettomuus vaikuttaa koko ihmiseen. Fyysisiä tarpeita ei voida erottaa psyykkisistä, sosiaalisista tai tunne-elämän tarpeista. Suurin osa uhreista selviytyy traumaattisesta kokemuksesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voi nopeuttaa ja tehostaa selviytymistä. ( Jakobson ym. 1995, 63.) Henkisen tuen avulla yritetään ehkäistä myöhempiä onnettomuuden aiheuttamia häiriöitä. Periaatteita tulisi noudattaa jo pelastus- ja ensiapuvaiheessa, koska ajoissa saatu tuki voi ehkäistä ongelmien syntyä.(kurk 1992, 7.) Kun potilaan kokemus, opitut käyttäytymistavat, selviytymismekanismit ja reaktiotavat eivät riitä jonkin traumaattisen tilanteen hallitsemiseen, potilas on psyykkisessä kriisitilanteessa. Sokkivaihe ja reaktiovaihe kuuluvat kriisin akuuttivaiheeseen. (Rasku ym. 1999, )

17 18 4 ENSIAPUKOULUTUS HOITO- JA TERVEYDENHOITOTYÖN KOULUTUKSESSA Diakonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön suuntautumisvaihtoehdossa kuuluu ensimmäisenä lukukautena Ammattiin oppimisen perusteet opintokokonaisuus ( 22,5 op) opintokokonaisuus, joka sisältää Ensiapu 1.kurssin. Opintojakson tavoitteet ja sisältö noudattaa Suomen Punaisen Ristin Ensiavun 1.kurssin (EA1) sisältöä. Kouluttajana Ensiavun 1.kurssilla on Suomen Punaisen Ristin kouluttama ensiavun- ja terveystiedon kouluttaja. Kuitenkaan kouluttaja ei välttämättä tule Suomen Punaiselta Ristiltä, vaan kouluttajana voi toimia myös muiden organisaatioiden jäsen (Jouni Sakomaa, henkilökohtainen tiedonanto ). Ensiavun 1.kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa. Opintojakson sisältöä räätälöidään kulloisenkin kohderyhmän tarpeiden ja pohjataitojen mukaan, mutta sisältöön kuuluvat aina seuraavat teemat: tapaturmat, toiminta tapahtumapaikalla; vammamekanismi ja tyyppivammat; potilaan tutkiminen; elvytys; sairauskohtaukset; verenkierto ja sokki; haavat ja ruhjeet; pää- ja kallovammat, murtumat ja nivelvammat sekä myrkytykset ja palovammat. (Suomen Punainen Risti 2005.) Opintojakson pituus on 16 tuntia. Yksi oppitunti on 45 minuuttia. Opetus sisältää teorian ja käytännön harjoittelua. Ensiapu 1. opintojakson suorittaminen edellyttää läsnäolon hätäensiavuntunneilla ja poissaoloja saa olla kaksi tuntia. Ensiapu 1.opintojaksolla ei välttämättä edellytetä erityistä päättökoetta. Opetukseen sisältyy kuitenkin käytännön harjoituksia, joita opettaja arvioi. (Jouni Sakomaa, henkilökohtainen tiedonanto ) Terveydenhuollon ammattilaiselta odotetaan myöskin vapaa-aikana ensiaputaitoja (Neta Helistö, henkilökohtainen tiedonanto ).

18 19 5 HÄTÄENSIAPUKOULUTUS- HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Hätäensiapukoulutushankkeen tarkoituksena on testata Diakonia ammattikorkeakoulun Lahden yksikön sairaanhoitaja-, diakonissasairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden välineettömiä hätäensiaputaitoja. Tarkoituksena on myös hyödyntää saatuja tuloksia ensiapukurssikoulutuksen kehittämiseen. Tuloksista voi tehdä johtopäätöksiä, miten ensiapuopetusta olisi muutettava ja mikä palvelisi opiskelijoiden oppimista koskien Ensiapu 1.kurssia. Hankkeen tavoitteet lyhyellä aikavälillä ovat ensisijaisesti opiskelijoiden hätäensiaputaitojen testauksen toteutus ja arviointi ns. rastisuorituksina. Opinnäytetyön tekijät suunnittelivat ja toteuttivat rastiradan tekemisen. Toissijaisesti opiskelijat näkevät omat taitonsa ja tasonsa hätäensiaputaidoissa rastisuoritukseen liittyvänä palautteena. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehittää Ensiapu 1.kurssin opetuksen tavoitteita, sisältöä ja menetelmiä. Hankkeistetun opinnäytetyön toteuttajilla oli henkilökohtaisina tavoitteina perehtyä projektityöskentelyyn, hätäensiaputaitoihin ja hätäensiapukoulutuksen ns. rastiradan suunnitteluun sekä toteuttamiseen. 6 HÄTÄENSIAPUKOULUTUS HANKKEEN TOIMIJAT JA YHTEISTYÖTAHOT Hankkeen yhteistyötahot ovat Suomen Punaisen Ristin ja Diakoniaammattikorkeakoulun Lahden yksikkö. Hankkeen toimijoina ovat opinnäytetyön tekijät, Suomen Punaisen Ristin edustaja, Ensiapu 1.kurssin opettaja, SPR:n Salpausselän osaston neljä edustajaa ns. rastivalvojina sekä opiskelijat, jotka osallistuvat hätäensiaputestaukseen ensiapukoulutuksensa jälkeen.

19 20 7 HÄTÄENSIAPUKOULUTUS- HANKKEEN TOTEUTUS 7.1 Hankkeen suunnittelun kuvaus Projekti on hyvin suunniteltua toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan toiminnalle asetetut tavoitteet voimavaroja tehokkaasti hyödyntäen (Viirkorpi 2000,8). Projektin määritys alkaa taustojen ja lähtökohtien selvittämisestä. Tällöin selvitetään syy projektin liikkeellelähtöön. (Salonen 1995, 27.) Onnistunut projekti saa aikaan myönteisiä muutoksia, jotka ovat projektin ansiota ja jotka jäävät elämään myös projektin loputtua. Vain näitä seurauksia voidaan kutsua projektin tuloksiksi. Onnistunut projekti tuottaa uusia asioita, joita ei olisi syntynyt ilman toteutunutta projektia. ( Lind 2001, 7-8.) Hanketta ohjataan etukäteen sovittuina ajankohtina, joissa muun muassa käsitellään hankkeen etenemistä, tavoitteiden toteutumista, aikataulun pitävyyttä, käydään läpi syntyneitä ongelmia ja tarkistetaan projektisuunnitelma. Projektit eivät yleensä toteudu niin kuin on suunniteltu, vaan yllättäviä tilanteita tulee aina vastaan. Sen vuoksi projektisuunnitelma muokkautuu projektin edetessä. ( Lind 2001, 74; Virkki & Somermeri 1997, 64.) Kirjallisuudessa käytetään sekä projekti- että hanke-sanoja, jotka tarkoittavat samaa asiaa. Tässä opinnäytetyössä käytetään hanke-käsitettä. Hätäensiaputaidoista ei ole aikaisemmin tehty hankemuotoista opinnäytetyötä. Suomessa on tehty muutamia hoitotieteellisiä tutkimuksia elvytystaidoista, jotka ovat kohdistuneet sekä terveydenhuoltoalan opiskelijoihin että jo valmistuneisiin sairaanhoitajiin. Elvytysvalmiuksia on testattu vuonna 2001 valmistuneiden sairaanhoitaja AMK-opiskelijoiden kohdalla. Opetuskokeilu toteutettiin kahdelle kolmannen lukukauden opiskelijaryhmälle. Kaikki opiskelijat olivat osallistuneet koulutuksen alkuvaiheessa peruselvytysopetukseen. (Koivumäki, Lankinen, Pahikainen & Suominen 2002, 18.) Tämän opetuskokeilun loppumittaus osoitti, että elvytystilanteeseen liittyviä tietoja tulee kerrata, koska muuten ne unohtuvat. Taidollisten valmiuksien saavuttamiseksi tarvitaan moninkertaista harjoittelua ja suorituksissa tapahtuvat virheet tulee korjata

20 21 välittömästi harjoittelun aikana. Myös hyvät teoriatiedot luovat perustan ammattitaitoiselle toiminnalle elvytystilanteessa. (Koivumäki ym. 2002, 19.) Hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin kyseisiä tietoja lähtökohtana, jolloin kaikki opiskelijat olivat osallistuneet koulutuksen alussa peruselvytysopetukseen. Hätäensiaputaitojen testaus ei tapahdu heti koulutuksen jälkeen, vaan tarkoituksena on ensiaputaitojen säilyttäminen ja ylläpitäminen. Hätäensiaputaitojen testauksen toteutus ja taitojen näyttäminen onnistuu parhaiten käytännön testauksella. Ensimmäinen suunnittelukokous toteutui Lahden yksikössä syyskuussa Kokouksessa olivat mukana SPR:n edustaja, opinnäytetyön ohjaajat, Lahden yksikön johtaja sekä opinnäytetyön tekijät. Opiskelijat käynnistivät tämän kokouksen jälkeen hankesuunnitelman ja toteutuksen laadinnan (liite 1). Toinen suunnittelukokous pidettiin Helsingissä SPR:n tiloissa lokakuussa Kokouksessa käsiteltiin hankkeen toteutusvaihetta. Opiskelijat tutustuivat SPR:n järjestämään ensiaputestirataan, josta he saivat vinkkejä hankkeen toimintavaiheeseen liittyvän testiradan muodostamiseksi. Hankesuunnitelma hyväksyttiin syyslukukauden 2004 aikana eri toimijoiden tahoilta Yhteydenotot Ensiapu 1. opintojakson opettajan kanssa ovat tapahtuneet sähköpostitse ja puhelimella. Yhteydenotot ovat liittyneet Ensiapu 1.kurssin opetussuunnitelman sisältöön ja sovittuihin tapaamisiin jakson tunneilla. Ensimmäisenä testipäivänä testattiin sairaanhoitaja- ja diakonissasairaanhoitajaopiskelijoita ja toisena testipäivänä terveydenhoitajaopiskelijoita. Hätäensiapurastit oli valittu SPR:n edustajan toiveiden mukaan ja saimme SPR:ltä valmiit arviointikaavakkeet rastien arviointia varten hankkeen suunnitteluvaiheessa. SPR:n edustajan mielestä peruselvytys, tajuttoman ensiapu, verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokkipotilaan ensiapu ovat keskeisimmät hätäensiaputaidot, jotka olisi testattava. Henkinen ensiapu on otettu mukaan testauksen arviointiin kaavakkeissa, koska henkinen ensiapu on hyvin tärkeää selviytymisen kannalta traumaattisissa tilanteissa.

21 22 Kolmeen rastiin suunniteltiin tarvitsevan ystäviä näyttelemään, jotta tilanne olisi mahdollisimman todenmukainen ja elvytyksessä Anne-nukke toimisi potilaana. Rastivalvojia kysyttiin SPR:ltä, sillä heidän on oltava ammattitaitoisia, jotta suorituksen arviointia voidaan pitää ammattitaidollisesti luotettavana. Ennen hätäensiaputaitojen testausta oli tapaaminen sairaanhoitajadiakonissasairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden kanssa. Tapaamisen tarkoituksena oli kertoa opinnäytetyön tarkoituksesta ja tavoitteista sekä siitä, mikä merkitys hätäensiaputestillä oli hankkeen aineistonkeruumenetelmänä. Samalla opiskelijoille korostettiin testiin osallistumisen vapaaehtoisuutta ja sitä, että heidän testitulokset olivat luottamukselliset eikä henkilöllisyys paljastuisi missään vaiheessa hanketoimintaa. Hankkeen tulokseksi määriteltiin suunnittelutapaamisissa hätäensiaputestiradan suunnittelu ja toteutus, jonka kunkin rastin tuloksista mahdollisesti tehdään kehittämisehdotuksia ensiapukoulutusta varten eri tahojen kanssa yhteistyössä. Opinnäytetyön laatijoiden suunniteltiin antavan rastien tulokset SPR:n edustajan ja ensiapu 1.kurssin opettajan luettavaksi sähköpostilla. Tämän jälkeen opinnäytetyön tekijät antavat yhteistyötahoille myös kehittämisehdotuksensa, johon yhteistyötahot ottavat kantaa. Opiskelijoiden testaustulokset suunniteltiin raportoivaksi niin, että aineisto on määrällinen ja sisällönanalyysi on laadullinen. Analyysissä käytettiin SPPStietokoneohjelmaa, joka laskee tulokset muuttujittain. Summamuuttujina olivat puhallus-paineluelvytys, tajuton, verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokkipotilas. Puhallus-paineluelvytys-rastilla oli 11 kohtaa. Jokaisesta oikein suoritetusta kohdasta sai yhden pisteen ja väärin suoritetusta nolla pistettä, maksimipistemäärä oli11 pistettä. Tajuttoman potilaan-rastilla oli seitsemän kohtaa, jolloin maksimipistemäärä oli seitsemän. Verenvuodon tyrehdyttäminen-rastilla oli kahdeksan kohtaa ja sokkipotilasrastilla yhdeksän kohtaa. Toimintajärjestys rastilla oli oltava sama kuin arviointikaavakkeissa muutoin kohdasta sai väärän vastauksen. Yksittäinen frekvenssi kuvaa suoritusta, jossa oli opiskelijoilla eniten vääriä vastauksia.

22 Hankkeen toteutuksen kuvaus Ensimmäinen hätäensiaputesti järjestettiin syyslukukaudella Ensimmäinen hätäensiaputestaus toimi esitestauksena parantaen varsinaisen testauksen luotettavuutta. Esitestauksen jälkeen tarkennuksia testiin ei tarvinnut tehdä. Opinnäytetyön ohjaajien kanssa päädyttiin järjestämään uusintatestaus kevätlukukaudella 2005, koska ensimmäisessä hätäensiaputestauksessa opiskelijamäärä oli niin pieni, että suorituksien tuloksista ei voitu tehdä yhteenvetoa sairaanhoitaja-, diakonissasairaanhoitaja-, ja terveydenhoitajaopiskelijoiden hätäensiaputaidoista. Opiskelijoiden hätäensiaputaidot testattiin neljällä yksinsuoritettavalla rastilla. Rastit olivat seuraavat: a) puhallus- ja paineluelvytyksen aikuisella, b)tajuttoman, hengittävän potilaan ensiapu, c) rajun ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen ja d) verenvuotosokin ehkäisy. Testattavat eivät ennakkoon tienneet minkälaisia tehtäviä he joutuvat rasteilla suorittamaan. Jokaisella rastilla oli yksi opiskelija samaan aikaan, mutta rastin suorittamisen kestosta ei otettu aikaan, vaan rastivalvojien kanssa sovittiin, että he saavat arvioida, jos toiminta rastilla on kestää liian kauan. Miettimisaikaa rastilla ei ollut kovin kauan, koska oikeassakin hätäensiaputilanteessa toiminta on aloitettava ripeästi. Rastien suorittamisjärjestys oli vapaa, kunhan suoritti kaikki neljä rastia. Rastipaikalla rastivalvoja kuvasi tilanteen, ja opiskelijan oli toimittava tilanteen mukaan. Arviointikaavakkeeseen merkittiin opiskelijan sukupuoli. Rastivalvoja arvioi toimintaa oikein /väärin arviointilomakkeella. Lopputulos ratkaisi onko rasti hyväksytty vai hylätty. Rastit oli merkattu kirjaimin: A, B, C, ja D. Rastit järjestettiin luokkatiloissa, joko niin, että yhdellä rastilla oli oma luokka tai sermi erottamassa rastit, kuitenkin niin, että muut kuin rastin suorittaja eivät näe tai kuule mitä rastilla tapahtuu. Rastina A oli puhallus- ja paineluelvytys aikuisella. Elvytyspotilaana oli Anne-nukke, joka makasi luokan lattialla. Rastivalvoja kertoi opiskelijalle, että tilanteena on elvytys aikuisella ja opiskelijan oli toimittava sen mukaan. Suorituksen aikana rastivalvoja ja opiskelija eivät saaneet puhua keskenään. Toimintajärjestyksen oli oltava sama kuin rastilomakkeessa. Opiskelijan oli toimittava niin kuin rastilomakkeessa puhallus- ja paineluelvytys aikuisella (liite 5 ) lukee, jotta suoritus on hyväksytty.

23 24 Rastina B oli tajuton, hengittävä potilas. Potilaana oli opinnäytetyön tekijän ystävä, joka makasi luokan lattialla näytellen tajutonta. Potilas oli maskeerattu kalpeaksi ja hänet oli ohjattu olemaan veltto ja kommunikoimaton. Rastivalvoja kertoi opiskelijalle tilanteen ja opiskelijan oli toimittava samoin kuin rastilomakkeessa tajuton, hengittävä potilas lukee (liite 6 ), jotta suoritus on hyväksytty. Rastina C oli rajun ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen (liite 7). Loukkaantuneella oli maskeerattu runsaasti verta vuotava haava ranteessa. Aluksi rastivalvoja kertoi opiskelijalle mitä oli tapahtunut. Tapahtumatilanteena oli joko se, että loukkaantunut oli ollut keittiössä ja satuttanut veitsellä ranteessa tai loukkaantunut oli kompastunut mattoon ja kaatunut oven lasin läpi. Rastavalvoja arvioi tilanteen suorittamista rastilomakkeen arviointikriteerien mukaan. Hyväksytty suoritus on, jos kohdat 1, 2, 5 ja 6 ovat oikein. Hyvä suoritus on, jos kaikki kohdat 1-8 ovat oikein. Rastina D oli sokin ehkäisy (liite 8 ). Vammautunutta henkilöä näytteli opinnäytetyön tekijän ystävä. Hänet oli maskeerattu kalpeaksi ja kylmänhikiseksi sekä ohjattu olemaan kivuliaana, puhuvan sekavia ja olemaan levoton. Rastivalvoja arvioi tilanteen suorittamista arviointikriteerien mukaan. Suoritus on hyväksytty, jos kohdat 2-6 ovat oikein ja suoritus on hyvä, jos 1-9 ovat oikein. Ensimmäisenä testipäivänä syyslukukaudella 2004 oli SPR:n Salpausselän yksiköstä kolme ammattitaitoista rastivalvojaa. Yhden rastin valvoja puuttui, joten kysyttiin SPR:n edustajalta neuvoa mitä tehdä. Ohjeeksi saatiin, että rastivalvoja voi olla Ensiapu 1.kurssin suorittanut henkilö. Luokalta saatiin henkilön rastivalvojaksi. Hän oli käynyt Ensiapu 1. ja 2.kurssit ja lisäksi hän soitti SPR:n edustajalle ja he kävivät läpi rastin ja arvioinnin. Luokalta ja koulun ulkopuolelta oli ystäviä pyydetty näyttelemään kolmelle rastille. Heidän kanssaan käytiin läpi jokaisen rasti ja kerrottiin mitä siellä tulisi tehdä. Testipäivänä rastien järjestelyt aloitettiin ajoissa. Rastit sijaitsivat neljässä eri luokassa koulussa. Näyttelijät ja rastivalvojat saapuivat hyvissä ajoin testipäivänä koululle, jotta rastit ja arviointikriteerit ehdittiin vielä kerrata heidän kanssaan. Näyttelijät

24 25 maskeerattiin ja verenvuotosokin haava tehtiin. Käytävälle tarjottiin opiskelijoille mehua ja keksejä joita he saivat nauttia rastien jälkeen tai rastille pääsyä odotellessa. Opiskelijat täyttivät alkuhaastattelukaavakkeen ennen rastien suorittamista ( liite 4 ). Alkuhaastattelukaavakkeessa kysyttiin ikä, sukupuoli, aikaisemmat ensiapukurssit sekä asenne ja motivaatio ensiapuun sekä sitä, miten asenne ja motivaatio ovat muuttuneet Ensiapu 1.kurssin toteutuksen jälkeen. Alkuhaastattelukaavakkeen avulla saatiin tietoa opiskelijoiden taustatiedoista ja asenteista ensiapuun. Suurin osa vastaajista oli naisia ja ikäjakauma oli vuotta. Aikaisemmin ensiapukurssin oli käynyt yli puolet opiskelijoista. Motivaatio/asenne ensiapuun kurssin jälkeen noin puolella vastaajista ei ollut muuttunut. Opiskelijat kuvasivat motivaatiota/asennetta muun muassa seuraavasti: Jaa-a. Eipä ole pahemmin muuttunut. Kynnys onnettomuuspaikalle on noussut, kun on tietoa muttei oo varma muistaako kaikkea. Tuntuu, että osaa enemmän ja auttaisin jos näkisin jollekin tapahtuvan jotain. Haluan oppia lisää => en osaa tarpeeksi varmuus puuttuu. Tietoa enemmän ehkä kuin ennen Kouluttaminen on hyvä asia. Asenteeni on parantunut entisestään koulutuksen jälkeen. Hyvä kertaus! Kurssit antavat varmuudentuntua arkielämään tiedot syventyvät uudelleen käydessä. Erittäin tärkeät taidot hallita! On tärkeä tieto/taito, että osaa toimia oikein. Enemmän on uskallusta ja rohkeitta mennä hätätilanteeseen mukaan.

25 26 Ei mitenkään, ehkä hieman varmempi olo Syyslukukaudella ensimmäisenä testipäivänä vain neljä sairaanhoitajaopiskelijaa suoritti hätäensiaputestiradan läpi. Seuraavana testipäivänä sovittiin, että sekä terveydenhoitaja-, diakonissasairaanhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijat voivat tulla suorittamaan testiradan. Kahtena päivänä osallistui hätäensiaputestaukseen yhteensä 14 opiskelijaa. Vähäisestä osallistujamäärästä johtuen sovittiin, että järjestetään uusintatestaus. Kevätlukukaudella 2005 järjestettiin uusintatestauksen, johon osallistui sekä sairaanhoitaja-, diakonissasairaanhoitaja- että terveydenhoitajaopiskelijoita. 16 opiskelijaa osallistui testaukseen. Hätäensiaputesti järjestettiin samalla tavalla kuin syyslukukaudella. Samat rastivalvojat olivat Suomen Punaiselta Ristiltä, Salpausselän osastolta ja heillä oli sama rasti arvioitavana. Kaikissa neljässä rastissa oli rastivalvojat SPR:ltä. Yhteensä osallistujamäärä oli 30 opiskelijaa. 8 HÄTÄENSIAPUKOULULUTUS-HANKKEEN TULOKSET 8.1 RASTIRADAN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Hätäensiaputaidot testattiin neljällä yksinsuoritettavalla rastilla. Rastien arviointikaavakkeet saatiin valmiina SPR:n edustajalta ja hän valitsi rastit, jotka testataan. Arviointikaavakkeen ja rastin kuvauksen pohjalta katsottiin, mitä kullekin rastille tarvittiin. Rastit oli sijoitettava niin, että muut testiin tulevat opiskelijat eivät näe tai kuule mitä rastilla tapahtuu. Jokainen rasti olisi hyvä järjestää omaan luokkatilaan. Kolmella rastilla oli aito ihminen näyttelemässä potilasta, jotta tilanne olisi mahdollisimman aito. Nämä rastit olivat tajuttoman potilaan ensiapu, potilaan verenvuodon tyrehdyttäminen ja sokkipotilaan ensiapu. Anne-nukke toimi elvytyksessä potilaana. Näyttelijät maskeerattiin tilanteen tarpeen mukaan.

26 Opiskelijoiden tulokset Opiskelijoiden hätäensiapurastien tulokset taulukoitiin SPPS-tietokoneohjelmalla. Ohjelma laski tulokset automaattisesti. Opinnäytetyön tekijät poimivat tuloksista kohtia, jotka osattiin hyvin tai huonosti Puhallus- ja paineluelvytys aikuisella Puhallus- ja paineluelvytysrastin suoritti 29 oppilasta 30:sta. Puhallus- ja paineluelvytyksessä täydet 11 pistettä sai 4 oppilasta (kuvio 1 ). 10 pistettä oli eniten saatu pistemäärä, jonka sai yhdeksän oppilasta. Ensimmäisen kohdan herättelyn osasi 19 oppilasta, jonka jälkeen on tehtävä hätäilmoitus, sen osasi tehdä 21 rastin suorittajaa. Kohta neljä, hengityksen tarkistaminen osattiin melko hyvin, vain neljä oppilasta unohti tai ei osannut tarkistaa potilaan hengitystä. Puhalluselvytyksen aloittaminen osattiin myös melko hyvin, 25 oppilasta toimi oikein. Kuitenkaan puhallukset eivät aina olleet onnistuneita,, koska oikein ja väärin suoritukset jakautuivat 18 osattua suoritusta ja 11 ei osattua oppilasmäärä ,00 3,00 4,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11,00 pistemäärä KUVIO 1. Puhallus- ja paineluelvytys aikuisella

27 Tajuttoman, hengittävän potilaan ensiapu Tajuttoman ensiapurastin suoritti kaikki 30 oppilasta. Täyden pistemäärän eli 7 pistettä sai kuusi oppilasta. Tajuttoman ensiavun suorituskohdista nousi esiin kohta kuusi, hengityksen uudelleen tarkistaminen ja kohta seitsemän, potilaan tarkkailu. Näissä molemmissa kohdissa on enemmän vääriä vastauksia kuin oikeita. Hyvin osattuja kohtia olivat kohdat yksi, ravistelu, jonka suoritti oikein 27 oppilasta, kohta neljä, hengityksen tarkistaminen, jossa oikeita suorituksia oli 28. Neljä, viisi, kuusi ja seitsemän pistettä oli eniten saatu pistemäärä, jonka sai kuusi oppilasta (kuvio 2 ). 6 5 oppilasmäärä ,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 pistemäärä KUVIO 2. Tajuttoman ensiapu Rajun ulkoisen verenvuodon tyrehdyttäminen ja verenvuotosokin ehkäisy Verenvuodon tyrehdyttämisrastin suoritti 29 oppilasta. Kaikki kahdeksan kohtaa sai oikein kaksi oppilasta. Neljä pistettä oli eniten saatu pistemäärä, jonka sai neljä oppilasta (kuvio 3). Kohta yksi, toiminnan aloittaminen nopeasti osattiin hyvin, 26 oppilasta toimi oikein. Kun taas kohdassa kaksi, vuotokohdan painaminen, kohdassa kolme, potilaan asettaminen makuulle, kohdassa kuusi, sykkeen ja tajunnantason tarkkailu ja kohdassa seitsemän, hätäilmoituksen tekeminen oli enemmän vääriä vastauksia kuin oikeita. Vuotokohdan painamisessa oli vääriä vastauksia 21, ja vain

28 29 kahdeksan oikeata suoritusta. Potilaan asettaminen makuulle oli huonoiten osattu, vain kolme suoriutui kohdasta oikein. Sykkeen ja tajunnantason tarkkailussa pisteet jakautuvat, 22 väärää suoritusta ja seitsemän oikeata. Hätäilmoituksen osasi tehdä oikein 13 oppilasta ja 16 oppilasta ei soittanut hätäilmoitusta ollenkaan tai teki sen väärässä toimintajärjestyksessä. Kohdassa neljä, vuotavan raajan nostaminen kohoasentoon vastaukset jakautuivat melko tasan, 16 oppilasta nosti vuotavan raajan kohoasentoon ja 13 oppilasta ei nostanut tai toimintajärjestys oli väärä. Kohta kahdeksan, potilaan rauhoittaminen antoi epäluotettavaa tietoa, koska arviointikaavakkeeseen oli 20 oppilaan kohdalla unohdettu arvioida toimintaa. Sokkipotilaan ensiapurastin suoritti kaikki 30 oppilasta. Täydet pistemäärän sai kaksi oppilasta. Kuusi pistettä oli eniten saatu pistemäärä, jonka sai kahdeksan oppilasta (kuvio 4 ). Kohdissa yksi, lämmön ja sykkeen tunnustelu, kolme, alaraajojen kohoasentoon laittaminen ja kahdeksan, elintoimintojen tarkkailu oli enemmän vääriä vastauksia kuin oikeita. Kohdat neljä, potilaan käsittely varovasti, viisi, rauhoittelu keskustelemalla, seitsemän, hätäilmoituksen tekeminen ja yhdeksän, henkinen tuki osattiin hyvin. 8 6 oppilasmäärä ,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 pistemäärä KUVIO 4. Sokkipotilaan ensiapu

29 Ensiapukoulutuksen kehittämisehdotukset Opinnäytetyön tekijöiden mielestä Ensiapu 1.kurssin opintoihin tulisi sisällyttää enemmän käytännön harjoituksia teorian sijasta. Esimerkiksi elvytysharjoituksia tulisi olla enemmän, sillä yksi kerta ei riitä saavuttamaan kunnollisia elvytysvalmiuksia. Meidänkin tutkimustuloksista huomasi puhallus- paineluelvytyksen kohdalla sen, ettei esimerkiksi potilasta aina herätelty eikä puhallukset olleet onnistuneita niin että rintakehä nousisi. Opettajan tulisi antaa heti suorituksen jälkeen palautetta opiskelijalle ja korjata mahdollinen väärä suoritustapa. Hätäensiapukoulutusta suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon se, että elvytysvalmiuksia ei saavuteta yhden opetustilanteen aikana, vaan valmiuksien ylläpitämiseksi tarvitaan jatkuvaa, säännöllistä koulutusta. Näin opiskelijat antoivat palautetta alkuhaastattelukaavakkeessa. Opiskelijoilla oli kokonaiskuva siitä miten rastilla tuli suoriutua, mutta tärkeitä yksityiskohtia jäi suorittamatta. Esimerkiksi tajuttoman, hengittävän potilaan kohdalla hengitysteiden avaaminen unohtui monelta ja verenvuodon tyrehdyttämisen kohdalla vuotokohtaa ei painettu. Ryhmäkoot voisivat olla opiskelijamäärältään pienempiä, jolloin opetus olisi tehokkaampaa ja opiskelijat pääsisivät harjoittelemaan käytännössä useamman kerran ensiaputaitoja. Näin opettajakin pääsisi paremmin seuraamaan opiskelijoiden suorituksia ja neuvomaan sekä antamaan palautetta jokaiselle henkilökohtaisesti. Opetuksessa pystyttäisiin myös paremmin toteuttamaan niitä ensiaputaitoja, jotka opiskelijat kokevat epäselviksi ja opiskelijoiden toiveet olisivat helpompi toteuttaa tasapuolisesti. Ensiapu 1.kurssin jälkeen voisi järjestää samanlaisen rastaradan, mikä kuuluisi osana opintoihin. SPR voisi tehdä yhteistyötä koulun kanssa esimerkiksi olemalla rastivalvojina testauksessa. Jos SPR toimisi rastivalvojana opiskelijat saisivat ammattitaitoista palautetta suorituksistaan.. SPR:n edustaja piti opinnäytetyön tekijöiden kehittämisehdotuksia oleellisina ja yhtyi niihin. Kehittämisideoina hän näki ennen kaikkea käden taitojen vahvistamisen kaikilla hätäensiavun osa-alueilla eli Ensiavun 1.kurssin opetusmenetelmiin pitäisi panostaa.

30 31 Käytännön harjoittelua enemmän teoriaopiskelun sijaan. Elvytysnukkeja voisi hankkia määrällisesti enemmän, sillä nyt käytössä keskimäärin yksi nukke ryhmää kohden. Ensiapu kurssin ryhmäkoko olisi hyvä olla opiskelijaa, jotta harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta. Rastiharjoituksia voisi harjoitella jo kurssin aikana, joissa sovelletaan opittuja taitoja. Jokaiselle ensiavun kurssilaiselle olisi hyvä järjestää käytännön testi, jonka jälkeen saisi todistuksen. Hätäensiaputaitojen kertaus määrävuosien välein on ehdottoman tärkeää. Ensiapukouluttajan mielestä ryhmäkoot ovat liian isoja. 20 hengen ryhmässä ei ole mahdollista yhden opettajan resursseilla antaa henkilökohtaista opetusta jokaiselle oppilaalle. Ratkaisu olisi se, että opiskelijoita olisi ryhmässä maksimissaan Diakonia-ammattikorkeakoulun ensiapukouluttaja toteuttaa käytännössä ensiapuopetuksen niin, että jokainen opiskelija näyttää suorituksen, opettaja korjaa ja antaa palautteen. Tähän menee aikaa noin 2-3 minuuttia opiskelijaa kohden. Tällöin syntyy pitkiä odotusaikoja, vaikka opiskelijat menevät porrastetusti tauoille. Voidaan laskea, että jos 20 opiskelijasta jokainen käyttää kolme minuuttia elvytysrastiin, niin tämä kestää 60 minuuttia, 19 opiskelijaa tekee jotain muuta 57 minuuttia. Lisäksi opettajan pitäisi kontrolloida muun muassa tajuttoman ja verenvuodon tyrehdyttämisen ensiavun. Meiltä opinnäytetyön tekijöiltä nousi esiin edellä olevasta asiasta kehittämisideaksi se, että voisiko ensiapukurssia opettaa kaksi opettajaa ryhmää kohden. 9. HÄTÄENSIAPUKOULUTUS- HANKKEEN ARVIOINTI Arviointi on osa projektia, jota toteutetaan koko projektin ajan ja joka johtaa oppimiseen. Oppiminen kehittää omaa toimintaa ja projektin päätyttyä auttaa käyttämään opittua työmuotoa myös projektin ulkopuolella. Usein arviointi tapahtuu tiedostamatta projektin edetessä, jolloin tehdyille johtopäätöksille ei useinkaan löydy tietoisia perusteluja. (Viirkorpi 2000, 39.)

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan!

Tuomari antaa luvan aloittaa auttamistoiminnan! Tuomari antaa luvan lopettaa auttamistoiminnan! RASTI 3 TEHTÄVÄ / ENSIAPU 1 Kilpailuparin on osoitettava hallitsevansa EA 1 -tason tiedot ja taidot. Tehtävät perustuvat SPR:n ensiapuohjeisiin. Tehtäviin perehtymiseen ja niiden tekemiseen on aikaa tasan

Lisätiedot

Lyhyt ensiapuopas. Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta

Lyhyt ensiapuopas. Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta 1 Lyhyt ensiapuopas Ensiaputaito on osa arkipäivän turvallisuutta Tapaturmat, onnettomuudet tai äkilliset sairastumiset kotona, työpaikalla tai vapaa-aikana kuuluvat arkipäivään. Näissä tilanteissa perheenjäsenen,

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA LINJA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU

AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää. Vuolenkosken VPK PIKAOPAS. Lyhyt ensiapuopas

TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää. Vuolenkosken VPK PIKAOPAS. Lyhyt ensiapuopas TIIVISTELMÄ Ensihoito on osa arkipäivää Vuolenkosken VPK PIKAOPAS Lyhyt ensiapuopas Sisällys Toiminta ensiaputilanteessa... 2 Kun soitat 112 hätäpuhelun... 2 Hätäensiapu... 2 Näin autat tajutonta, hengittävää

Lisätiedot

Toimintaohje onnettomuustilanteissa

Toimintaohje onnettomuustilanteissa Toimintaohje onnettomuustilanteissa asia Tavoitteena on että jokainen työntekijä tietää, tuntee ja osaa: Varauloskäytävät Missä paloilmoitinlaite on ja kuinka sitä käytetään Osaa tehdä hätäilmoituksen

Lisätiedot

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO

TAKAKANNESSA AIKUISEN ELVYTYSKAAVIO ENSIAPUOPAS SISÄLLYSLUETTELO 4...ELOTTOMUUDEN SELVITTÄMINEN 6...HENGITYKSEN TARKASTAMINEN 8...AIKUISEN ELVYTYS 10...LAPSEN ELVYTYS 12...TAJUTTOMAN ENSIAPU JA KYLKIASENTO 14...VIERASESINE HENGITYSTEISSÄ

Lisätiedot

ENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA

ENSIAPUKOULUTUSTA LOIMAAN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY:LLE OMAISHOITAJAVIIKOLLA 1 SALON SEUDUN AMMATTIOPISTO, KAUPAN JA TERVEYDEN YKSIKKÖ Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Ensihoidonkoulutusohjelma ens/opso Hirvensalo Arto Opinnäytetyö Marraskuu 2009 ENSIAPUKOULUTUSTA

Lisätiedot

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015. Ensiapuopas Johdanto Tämä ensiapuopas on tarkoitettu Kiekkoreippaan joukkueiden huoltajille tueksi oikeanlaisen ensiavun antamiseksi. Oikein annettu ensiapu edistää vammakohdan paranemista sekä estää tilanteen

Lisätiedot

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014

Ensiapu laboratoriossa. Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Ensiapu laboratoriossa Ari Åker, Labquality Days 2014, 7.2.2014 Sisältö Peruselintoiminnot Hätäilmoitus Elvytys Tajuttomuuden ensiapu Palovammat Syövyttävät aineet Myrkytykset Ari-Pekka Åker 2 Potilaan

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Kodin kokonaisturvallisuus

Kodin kokonaisturvallisuus Kodin kokonaisturvallisuus tapaturmien ehkäisy murtosuojaus ja rikosten ehkäisy varautuminen sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin ongelmajätehuolto paloturvallisuus (ot 6) ensiapuvalmius (ot 7)

Lisätiedot

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu

Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Yleisimmät jääpallovammat ja niiden ensiapu Wiipurin Sudet Helena Kiiskinen Virve Puheloinen-Anttila Tervetuloa ensiapukoulutukseen! Opiskelemme Saimaan ammattikorkeakoulussa sairaanhoidon ja ensihoidon

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta:

Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Suomen Punaisen Ristin ensiapu- ja terveystoimikunta: Simo Siitonen Henri Backman Maaret Castrén Olli Haikala Helena Kärnä Teuvo Määttä Lasse Putko Tom Silfvast Harri Vertio lääkintäprikaatikenraali, LT,

Lisätiedot

OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA

OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA OPPITUNTI 3: ONNETTOMUUDEN SEURAUKSIA VOI RAJOITTAA Copyright: 2014 SPEK, Tekstit: Eevi-Kaisa Yrjölä, Ulkoasu: HUVILA Brand & Design, ISBN: 978-951-797-483-7, Kopiointirajoitus: Tämän sähköisen oppimateriaalin

Lisätiedot

HÄTÄENSIAPUOHJEET. Kari Käyhkö. HC Nokia. Sis.-kir. sairaanhoitaja ( AMK )

HÄTÄENSIAPUOHJEET. Kari Käyhkö. HC Nokia. Sis.-kir. sairaanhoitaja ( AMK ) HÄTÄENSIAPUOHJEET Kari Käyhkö Sis.-kir. sairaanhoitaja ( AMK ) HC Nokia Hätäensiapuohjeet sisältö termistöä tilannearvio hätäilmoitus 112 ensitoimenpiteet tajuton potilas peruselvytys verenvuodot sokki

Lisätiedot

ENSIAPU- OPAS RISKIENHALLINTA

ENSIAPU- OPAS RISKIENHALLINTA ENSIAPU- OPAS RISKIENHALLINTA 1 JOHDANTO TILANTEEN ARVIOINTI Loukkaantuneen tai äkillisesti sairastuneen auttamiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä, joihin kuuluvat pelastaminen, ensiapu, ensihoito, kuljetus

Lisätiedot

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE

ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE ENSIAPUOPAS CHEERLEADEREILLE HEINI HEIKKILÄ 2011 SISÄLLYSLUETTELO HÄTÄILMOITUS HÄTÄILMOITUS... 3 KYLKIASENTO... 4 KOLMEN K:N HOITO... 6 RANTEEN SITOMINEN... 8 NILKAN SITOMINEN... 9 POLVEN SITOMINEN...

Lisätiedot

Viitalantie 221, 60640 Isokoski

Viitalantie 221, 60640 Isokoski Venestalon pelastussuunnitelma, joka sisältää sammutus- ym. turvallisuusohjeita Viitalantie 221, 60640 Isokoski TIETOJA KIINTEISTÖSTÄ Venestalo on Veneskoski-Viitala-seura ry:n omistama kylätalo, joka

Lisätiedot

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN LAITOKSESSA ALOITTANEIDEN OPISKELIJOIDEN HÄTÄENSIAPUVALMIUDET LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan laitos Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja

Lisätiedot

OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia

OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia OPISKELIJAN TURVALLISUUSOPAS Pekka Halosen akatemia Sisällys Hätänumerot 4 Oppilaitoksen omat tärkeät puhelinnumerot 5 Palohälytys 6 Tulipalo 8 Sähköpalot 9 Ensiapu ja elvyttäminen 10 Ensiapukaappien sijainti

Lisätiedot

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013

Hämeenlinnan Taitoluistelijat 6.11.2013 ENSIAPUOHJEITA TAITOLUISTELUVALMENTAJILLE JA OHJAAJILLE Soita 112, jos potilaalla on; Kova rintakipu Halvausoire Tajuttomuus Hengitysvaikeus Kouristuskohtaus Vaikea tapaturma Hyvin runsas verenvuoto Miten

Lisätiedot

E n s i a p u o h j e e t

E n s i a p u o h j e e t E n s i a p u o h j e e t sivu 1/25 Sisällysluettelo 1 Jos harjoituksissa tai peleissä sattuu vamma, toimi näin...3 2 Aivoverenkierron häiriöt...4 3 Diabeetikon heikotus...5 4 Elvytys...6 4.1 Aikuisen

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN PERUSTEET A/Y LABORATORIOTYÖT

MITTAUSTEKNIIKAN PERUSTEET A/Y LABORATORIOTYÖT AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU 17.9.2014 Mittaustekniikan laboratorio Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos MITTAUSTEKNIIKAN PERUSTEET A/Y LABORATORIOTYÖT TURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET Laboratoriotöiden

Lisätiedot

PJ-PK KURSSIEN EA-MODUULIN SUORITUSOHJE

PJ-PK KURSSIEN EA-MODUULIN SUORITUSOHJE PJ-PUMPPU / 11.01.2012 PJ-PK KURSSIEN EA-MODUULIN SUORITUSOHJE Pj- kurssin yhtenä suoritusperusteena on riittävät ensiaputaidot. SP:n Koulutusvaliokunta on esittänyt seuraavaa ensiaputaidon suorittamisesta:

Lisätiedot

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA

XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA XXXIV Seinäjoen Talvikisat 2.1.2016 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1 Yleistä Tämä pelastussuunnitelma perustuu Pelastuslain ja pelastusasetuksen vaatimuksiin laatia tällaisesta tapahtumasta Pelastussuunnitelma.

Lisätiedot

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi

PELASTUSSUUNNITELMA. YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi PELASTUSSUUNNITELMA YRITYSPUISTO LEIVONEN Maitokuja 4, 74700 Kiuruvesi 2 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN YLLÄPITO 3 2. SUUNNITTELUVELVOITE 5 3. HÄTÄILMOITUSOHJE 6 4. ELVYTYSOHJE 7 5. HUOMIOITAVAT VAARATILANTEET

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot

Hyviä oppimis- ja lukuhetkiä ensiavun merkeissä! Milka ja Niina-Elisa

Hyviä oppimis- ja lukuhetkiä ensiavun merkeissä! Milka ja Niina-Elisa Ensiapuopas poronhoitotyöhön 3 JOHDANTO Tilastojen mukaan poronhoitajien tapaturmat ovat nousussa. Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen (Mela) tulleiden tapaturmailmoitusten perusteella poronhoitajille

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA

KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA KYLMETTYNEN & HYPOTERMIA Benjamin Donner benjamin@aavameri.fi Paniikkireaktio Sisäänhengitys ja hyperventilaatio Kylmän veden sokki Verenpaine / sydän Erittäin iso energiakulutus Veden sisäänhengitys Hiilihappotason

Lisätiedot

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu

Vahinkoja sattuu. Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Vahinkoja sattuu Lihanaudan tapaturmat ja ensiapu Ennaltaehkäisy Jalkavauriot Sarven vauriot Haavat ja ruhjeet Silmävauriot Korvanlehden vammat Ennaltaehkäisy Tapaturmien paras hoito on ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden turvallisuus

Yleisötilaisuuden turvallisuus 2014 Yleisötilaisuuden turvallisuus Ensiapusuunnitelma Päijät-Hämeen pelastuslaitos RH/2014/8/TAa 15.9.2014 Sisältö 1 Soveltamisala... 2 2 Järjestäjän vastuu yleisön turvallisuudesta... 2 3 Yleisötapahtuman

Lisätiedot

Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön

Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön RISKIARVIO/TOIMENPIDETARKASTELU Lähtökohdat turvallisuusvarautumiseen Luonnossa ja laajalla alueella järjestettävässä erämelonnan kilpailutapahtumassa käytännön turvallisuus riippuu oleellisesti siitä,

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet

Mikkelin Jäähalli. Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Pelastussuunnitelman pikaohjeet Mikkelin Jäähalli Yleinen turvallisuusohje YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 TULIPALON SATTUESSA 1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat. 2. VAROITA muita vaarasta.

Lisätiedot

HÄTÄENSIAPUKOULUTUS LUKIOSSA

HÄTÄENSIAPUKOULUTUS LUKIOSSA HÄTÄENSIAPUKOULUTUS LUKIOSSA Sini Laurila Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

ENSIAPUKOULUTUSTA YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE

ENSIAPUKOULUTUSTA YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE ENSIAPUKOULUTUSTA YHDEKSÄSLUOKKALAISILLE Sonja Malinen- Riikka Hämäläinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu/ Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

HYPOTERMIA ENSIAPUOPAS

HYPOTERMIA ENSIAPUOPAS HYPOTERMIA ENSIAPUOPAS Kuva. Jukka Kantola kylmässä turvallisesti Kalle Kangasmäki Päivi Rautiola SISÄLLYS SAATESANAT... 3 KYLMÄSSÄ TURVALLISESTI... 4 HYPOTERMIAN TUNNISTAMINEN JA HOITO... 5 HYPOTERMIAN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Päivitetty 5.2.2015. Tuusulan Uimaseura ry:n turvallisuuskansio

Päivitetty 5.2.2015. Tuusulan Uimaseura ry:n turvallisuuskansio Päivitetty 5.2.2015 Tuusulan Uimaseura ry:n turvallisuuskansio SISÄLTÖ: 1. Uimahallien yhteystiedot 2. Roolit hätätilanteessa 3. Kuntosalin ja liikuntasalin turvallisuus 4. Avunhälyttäminen 5. Elvytystilanteessa

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys

Loppuverryttelyn yhteydessä venytysten kesto 15-30 sekuntia per jalka/puoli. *Keskipitkä venytys Johdanto Tässä oppaassa on kuvattu ja esitetty jalkapalloilijan tärkeimpiin lihasryhmiin kohdistuvat venytykset. Tavoitteena on selkeyttää pelaajille ja valmentajille sekä pelaajien vanhemmille mitä venytyksiä

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE B-juniorit

VENYTTELYOHJE B-juniorit VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET

ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET ASUKKAAN TURVALLISUUSOHJEET Turvallista asumista YH Kodeilla YH Kodit tarjoaa elämän kestävää asumista, joka on paljon enemmän kuin pelkkä asunto. Me arvostamme turvallisen asumisen ja toimivan elinympäristön

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä TEHTÄVÄ 10 MAKSIMIPISTEET 6

EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005. Oranssi, Vihreä TEHTÄVÄ 10 MAKSIMIPISTEET 6 AIKA- JA TAITO SELVIYTYMISTAIDOT HAVERI EPP:N TALVIMESTARUUSKILPAILUT PIETARSAARI 5.-6.2.2005 SARJA Oranssi, Vihreä 7 Nabba 10 MAKSIMIPISTEET 6 Aika alkoi tehtäväkäskyn saatuanne. Aikaa tehtävän suorittamiseen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Ensiaputilanteiden opas

Ensiaputilanteiden opas Ensiaputilanteiden opas Sisällys Johdanto... 3 Ensiapuvalmius työpaikalla... 4 2.2 Ensiavun koulutusohjelmat... 4 Pelastustoimi... 6 2.1. Lääkinnällinen pelastustoimi... 7 2.2. Porrastettu ensihoitojärjestelmä...

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9).

LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET. 1 Painoindeksi BMI. Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). LIHASKUNTOTESTIEN SUORITUSOHJEET 1 Painoindeksi BMI Painoindeksi lasketaan paino jaettuna pituuden neliöllä (65 kg :1,72 m 2 = 21,9). Painoindeksi kuvaa painon sopivuutta ja myös rasvakudoksen määrää.

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ

SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. SAMMUTUSPEITTEEN KÄYTTÖ 4. KÄSISAMMUTTIMEN KÄYTTÖ 5. PIKAPALOPOSTIN KÄYTTÖ 6. ILMASTOINNIN PYSÄYTTÄMINEN 7. PALOVAMMAN HOITO 8. TAJUTTOMAN POTILAAN ENSIAPU

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TOIMINTAOHJEET Hätäilmoitus Tulipalo Poistumisturvallisuus Sammutuspeitteen käyttö Käsisammuttimen käyttö Pikapalopostin käyttö

TOIMINTAOHJEET Hätäilmoitus Tulipalo Poistumisturvallisuus Sammutuspeitteen käyttö Käsisammuttimen käyttö Pikapalopostin käyttö TOIMINTAOHJEET 1. Hätäilmoitus 2. Tulipalo 3. Poistumisturvallisuus 4. Sammutuspeitteen käyttö 5. Käsisammuttimen käyttö 6. Pikapalopostin käyttö 7. Ilmanvaihdon pysäyttäminen 8. Palovamman hoito 9. Tajuttoman

Lisätiedot

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79

TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 TYTTÖJEN TAITORYHMÄT - tytöt 7-12 vuotta Jyväskylän Voimistelijat-79 Taitoryhmät ovat harrasteryhmien ja kilparyhmien välissä olevia ryhmiä, joissa harjoitellaan jo tavoitteellisemmin. Taitoryhmissä voi

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman

VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman VALMIUSASENTO SEISTEN vasen jalka hieman oikean jalan etupuolella jalkaterät hartian leveyden verran erillään sivusuunnassa jalkaterät ovat hieman sisäänpäin kääntyneenä polvet hieman koukussa, paino molemmilla

Lisätiedot

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa

Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Mannerheimin Lastensuojeluliitto Lapsen turvaksi -hanke (2007 2009) Turvallisuuskasvatusilta päiväkodissa Päiväkodin antama turvallisuuskasvatus on osa varhaiskasvatusta. Lasta opastetaan toimimaan ja

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen 26.9.2014 } Muutokset viimeisen 10 vuoden aikana fysioterapia keskittynyt päiväkirurgiassa enemmän ortopedisiin toimenpiteisiin } Leikkausmäärien

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Sivistystyö osallisuuden vahvistajana

Sivistystyö osallisuuden vahvistajana Sivistystyö osallisuuden vahvistajana Kansanopistokokous 21.9.2010 Lapuan kristillinen opisto Paula Ilén Toiminnanjohtaja SPR:n Satakunnan piiri - Yksinäinen vanhus - Turvapaikanhakijoiden määrän nopea

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ensiapuohjaus Keuda Järvenpään ammattiopiston puualan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille

Ensiapuohjaus Keuda Järvenpään ammattiopiston puualan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Ensiapuohjaus Keuda Järvenpään ammattiopiston puualan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille Koskinen, Essi Lehtonen, Veera Mantila, Mira 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Ensiapuohjaus

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HÄTÄILMOITUS 112 0112

HÄTÄILMOITUS 112 0112 TOIMINTAOHJEET 1. HÄTÄILMOITUS 2. TULIPALO 3. ENSIAPUOHJEET 4. VÄKIVALTATILANTEET 5. MURTO 6. RYÖSTÖ 7. POMMIUHKAUS 8. YLEINEN VAARAMERKKI 9. KAASUVAARA 10. SÄTEILYVAARA 11. VÄESTÖNSUOJAAN SUOJAUTUMINEN

Lisätiedot

ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT

ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT ENSIVASTEKURSSIN ENNAKKOTEHTÄVÄT Kurssilainen perehtyy ennen ensivastekurssille osallistumista materiaaleihin, joiden aiheet ovat keskeisiä sisältöjä kurssilla, ja vastaa niistä esitettyihin kysymyksiin.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä

1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Koulutusohjelmat vuodelle 2015 1. Matkustaja- ja matkustusturvallisuus päivittäisessä työssä Sisältää henkilöliikenteen kuljettajan lainsäädännölliset oikeudet ja velvollisuudet häiriö-, vaara ja onnettomuustilanteissa.

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE

ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE ENSIVASTEEN HOITO-OHJEET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLE Voimassa: 1.6.2004 31.5.2006 Tarkastanut ja hyväksynyt: Jarkko Nurminen, ensihoidon vastuulääkäri, PKKS MÄÄRITELMÄ: Ensivasteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia EA2 kurssista

Opiskelijoiden kokemuksia EA2 kurssista Opiskelijoiden kokemuksia EA2 kurssista Jaakko Parviainen Opinnäytetyö Kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Pohjoinen, Oulu Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja(AMK) TIIVISTELMÄ Parviainen Jaakko.

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot