Kempeleen kunta. Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Kempeleen kunta Osavuosikatsaus 30.4.

2 2 OSAVUOSIKATSAUS Sisältö 1 Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen Yleinen taloudellinen katsaus Väestö Työttömyys Henkilöstö Tuloslaskelma Tuloslaskelman analysointi Toimintatuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Muut toimintakuluerät Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista Vuosikate Poistot Loppuvuoden Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Lainamäärä Loppuvuoden Tase n rakenne sitovuus ja seuranta Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Kunnanjohto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Investoinnit... 46

3 3 OSAVUOSIKATSAUS KUNNNAJOHTAJAN KATSAUS 1 Kunnanjohtajan katsaus alkuvuoteen Vuosi on käynnistynyt orastavan optimismin tunnelmissa. Vaikka talouden taantumaa ei olekaan vielä kyetty selättämään, talouden piristymisestä on nähtävissä hentoja signaaleja. Esimerkiksi rakennusalalla on tapahtunut alkuvuoden aikana käänne parempaan. Muutos näkyy selvästi Kempeleessäkin, jossa parin hiljaisemman vuoden jälkeen rakennusvalvonnalla on taas ruuhkaksi asti työtä. Edellisenä vuonna niukasti kasvuun kääntynyt talouden trendi näyttäisi kuluvana vuonna hieman vahvistuvan. Maltillisista palkkaratkaisuista johtuen Suomen kustannuskilpailukyky on hitaasti paranemassa usean vuoden alamäen jälkeen. Työllisyystilanteenkin odotetaan kohenevan. Merkkejä tästä on näkyvissä myös Pohjois- Pohjanmaalla ja Kempeleessä, joissa työttömyys on laskenut lähes prosentin vuoden takaiseen nähden. Alueen väestökehitys sen sijaan on hidastunut, missä heijastuu parin aikaisemman vuoden tonttimyynnin tahmeus. Kempeleen kunnan vuosi on käynnistynyt sekä toiminnallisesti että taloudellisesti pääosin arvioidun mukaisesti. Keskeiset tulovirrat ovat kehittyneet suotuisasti. Myös menokehitys on vastannut oleellisilta osin talousarviota. Erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen lisäksi joissain yksittäisissä alaprosesseissa on kustannuspaineita, mutta mitään suuria yllätyksiä ei ole alkuvuoden aikana ilmaantunut. Investoinneissakin on edetty sovitusti. Suurista rakennushankkeista sekä terveyskeskuksen uudisrakennus että Linnakankaan koulun laajennustyömaa ovat edenneet ripeästi. Molemmat uudet tilat saadaan ön alkusyksyllä. Alkuvuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas elinkeino- ja yrityspalvelujen saralla. Yritystontit ovat tehneet eri puolilla kuntaa hyvin kauppansa. Zimmarin alueen korttelin kehittäminen on ottanut harppauksen eteenpäin. Muun muassa hotelli-, palloilu- ja keilahalli- sekä kuntosalitoiminnot sisältävä Zemppi - areenahanke on varmistunut ja rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa. Samaan kortteliin on valmisteltu lisäksi suurta sisäleikkipuistohanketta, joka nytkähtänee eteenpäin kesän aikana. Myös YIT on käynnistämässä pienliikekeskus Zittari -hanketta kortteliin. Toteutuessaan nämä investoinnit ovat Kempeleen mittakaavassa historiallisen suuria. Ne tuovat mukanaan uutta elinvoimaa, uusia palveluja ja merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Tämä kaikki vahvistaa Kempeleen dynaamista ja positiivista imagoa. Valtiovallan linjaukset lähivuosien uusista tiehankkeista sisälsivät koko Pohjois-Suomen kannalta merkittävän lupauksen valtatie 4:n kehittämisestä välillä Kempele-Kemi. Pitkään valmisteltu ja laajalla joukolla lobattu suurhanke saatiin näin myönteisesti maaliin. Päätös on Kempeleen kannalta merkittävä paitsi kunnan tulevaisuuden kasvu- ja kehityssuunnitelmien vuoksi myös taloudellisesti. Hallituksen kehysriihen päätös varmisti valtiovallan rahoituksen Zatelliitin eritasoliittymälle. Tähän kaikkiaan reilun 14 miljoonan euron investointiin saadaan päätöksen myötä 3,4 miljoonaa euroa rahoitusta. Uuden rampin rakentaminen ajoittunee vuosille Kempele on tehnyt parin viimeisen vuoden aikana tietoisen suunnanmuutoksen niin elinkeino- ja markkinointi- kuin maan- ja tonttipolitiikassa. Nämä uudistukset alkavat tuottaa tulosta. Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Kempele on noussut yrityselämän hoitajana alueensa kärkeen. Kempele oli yrittäjien arviossa maakunnan ykkönen seuraavissa osa-alueissa: kunnan viestintä ja tiedottaminen, koulutus ja osaaminen, kuntapalvelut ja infrastruktuuri ja kehittämisyhtiön tms. toiminnoissa. Kakkossija saavutettiin mm. kunnan hankintapolitiikassa ja elinkeinopolitiikassa sekä resursseissa. Kolmas sija tuli kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyydessä kymmenen muun pohjoispohjalaisen kunnan joukossa.

4 4 OSAVUOSIKATSAUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Positiivisen kehityksen taustalla on vahva yrityskentän kuuleminen ja muutosten ankkuroiminen niihin. Onnistumisia on tullut monella uudistusrintamalla: uusi strategia, organisaatio- ja toimintakulttuuriuudistus, henkilörekrytoinnit, kaava- ja tonttipolitiikan monipuolistaminen, viestinnän ryhtiliike jne. Olemme kokonaisvaltaisesti onnistuneet parantamaan Kempeleen kilpailukykyä elinkeinopuolella. Avain menestykseen kiteytyy kolmeen pointtiin: vahva yhteydenpito ja avoimuus kunnan ja yrittäjien välillä, päättäjien rohkeus reagoida toimintaympäristön murroksiin ja tehdä tarvittavia linjamuutoksia sekä virkamiesten aito ymmärrys ja oikea asenne palvella kenttää. Tällä tiellä ja toimintatavalla on hyvä jatkaa kaikissa palveluissamme. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

5 5 OSAVUOSIKATSAUS YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2 Yleinen taloudellinen katsaus Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 % kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta eritoten investoinnit. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosien 2017 ja 2018 kasvuksi taan vaimeat 1,2 %. Ennusteessa ei ole otettu huomioon mahdollisen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä v noin 2 % pienempi kuin v ja teollisuustuotannon taso jäisi samana vuonna 2018 noin viidenneksen alemmalle tasolle kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys jää edelleen maailmankauppa vaisummaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu. Useiden Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden talouksien taan kehittyvän varsin suotuisasti. Lähde: Valtiovarainministeriö, taloudellinen katsaus. Kuntien tulot vuosina 2017 Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yhteensä kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisveron tilitykset nousivat 18,5 miljardiin euroon kasvaen edellisestä vuodesta 1,8 prosenttia. Yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat sen sijaan reippaasti. Yhteisöveron kertymä kasvoi noin 12 prosentilla, mikä johtuu osittain siitä, että kuntien vuoden 2015 alussa kasvanutta työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoitiin kunnille korottamalla yhteisöveron jako-osuutta 75 milj. eurolla. Kiinteistöveroa kertyi kunnille viime vuonna 1,6 miljardia euroa, joten kiinteistöverokertymä nousi reilulla 6 prosentilla. Viime vuonna nostettiin muun muassa yleisen ja vakituisten asuinrakn kiinteistöveroprosentteja, mutta korotuksista arvioidulla 54 miljoonalla eurolla alennettiin vastaavasti peruspalvelujen valtionosuutta. Kiinteistöverotukseen tehdyt veroperuste hyödyttivät siten poikkeuksellisesti valtiontaloutta eivätkä kuntien tulokehitystä. Kuluvana vuonna kuntien verotilitykset yhteensä kehittyvät heikosti, sillä kuntien yhteisövero sukeltaa lähes 20 prosenttia. Vaimea talouskasvu, maltilliset palkkaratkaisut, työtulovähennyksen kasvattaminen ja eläköityminen pitävät myös kuntien tuloverojen kehityksen hitaana. Kuntien verotulojen yhteensä ennakoidaan pienenevän kuntatalousohjelman mukaan 0,2 prosenttia. Kehitysarvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee tänä vuonna 18,7 mrd. euroon. Tällöin kunnallisvero nousisi 1,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Kunnallisveron kasvua tukee palkkasumman nousu 1,5 prosenttiin ja eläketulojen kasvu noin kolmella prosentilla. Kunnallisveron tuottoa kasvattaa myös se, että osa kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttiaan. Korottajia oli tänä vuonna kuitenkin poikkeuksellisen vähän: vain 45 kappaletta. Korotusten seurauksena kuntien verotulojen arvioidaan lisääntyvän 40 miljoonaa euroa ja maan keskimääräinen tuloilla painotettu kunnallisveroprosentti nousee noin 0,04 prosenttiyksikköä.

6 6 OSAVUOSIKATSAUS YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS Tämän vuoden alussa toteutettiin useita tuloverokevennyksiä, jotka kuitenkin pienentävät kunnallisveron tuottoa. Tällaisia muutoksia ovat muun muassa työtulovähennyksen korotus ja veroperuste, joilla eliminoitiin työn verotuksen kiristyminen ansiotason tai inflaation noustessa. Työtulovähennyksen korotus supisti kuntien verotuottoja noin 220 milj. eurolla ja ns. ansiotasotarkistukset noin 50 miljoonalla eurolla. Nämä veroperuste kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksien lisäyksinä. Vuonna 2017 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan, mutta kunnallisveron ennakoidaan kasvavan hieman tätä vuotta nopeammin. Kuntatalousohjelmassa kunnallisveron tuotto kasvaa 1,6 prosenttia. Tuottoon vaikuttaa useat verovähennyksiin, kuten yrittäjävähennyksen önotto, ansiotasotarkistukseen liittyvät veroperuste sekä kotitalousvähennyksen laajentaminen. Näistä aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Kunnallisveron tuottoon vaikuttavat vuonna 2017 myös Kel-indeksiin sidottujen tukien leikkaus ja siitä aiheutuva eläketulovähennyksen pienentyminen. Valtiovarainministeriön mukaan kunnallisveron tuotto kasvaa edellä mainituista syistä 19 milj. euroa. Tänä vuonna kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta laskee 36,87 prosentista 30,92 prosenttiin. Keskeinen syy jako-osuuden jyrkkään alenemiseen on kuntien määräaikaisen viiden prosenttiyksikön korotuksen päättyminen vuoden vaihteessa, mikä leikkaa kunnilta verotuloja 258 milj. eurolla. Jakoosuuden laskun seurauksena kuntien yhteisöverotulojen ennakoidaan laskevan lähes 20 prosentilla. Tällöin yhteisöveroa kertyisi kunnille noin 1,32 mrd. euroa. Hallitus ei ole esittänyt yhteisöveroon uusia muutoksia. Kuntatalousohjelmassa oletetaan, että kuntien yhteisövero-osuus on ensi vuonna 30,34 prosenttia, mutta lukema tarkentuu vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä issa on lähdetty siitä, että kuntien yhteisöverotilitykset heikkenevät vuonna 2017 yhä: laskua tästä vuodesta tulisi noin prosentin verran. Kiinteistöveron tuoton ennakoidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4 prosentin vauhtia, jotka lisäävät kiinteistöveron tuottoa 25 milj. euroa sekä vuonna että Kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän kunnille ensi vuonna 1,7 mrd. euroa. Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot laskevat tänä vuonna hieman, mutta valtionosuudet kasvavat noin 400 milj. eurolla. Kehitysarvion mukaan tilikauden tulos pysyisi kuluvana ja ensi vuonna viime vuoden tasolla, eli noin milj. euroa ylijäämäisenä. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta pysyy sekin viime vuoden tasolla, mutta on noin yksi mrd. euroa alijäämäinen. Kuntatalousohjelman arviot kuntien rahoitusasemasta ovatkin muuttuneet kuntien toimintamenojen ansiokkaan sopeuttamisen myötä selvästi edellistä kuntatalousohjelmaa myönteisemmiksi. Kuntatalousohjelman ja kuntien kehitysarvion mukaan tilanne kuitenkin muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 2018 lähtien huonommaksi. Hallituskauden lopussa noin 40 prosentilla kuntia olisi yli 3 prosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Kuntien taloutta tasapainottavaa työtä tulee siis jatkaa lähivuosina sinnikkäästi. Heikon taloustilanteen ja lisääntyvien kustannuspaineiden varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Sopimuskauden

7 7 OSAVUOSIKATSAUS YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS toisella jaksolla palkkoja korotettiin vuoden alussa pääosin yleiskorotuksella. Sopimuskorotuksen kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,6 prosenttia. Kuntien palkkakustannuksiin vaikuttaa myös edelliseltä kaudelta periytyvä noin 0,2 prosentin palkkaperintö, minkä vuoksi vuosikeskiarvon muutos 2015 on keskimäärin noin 0,74 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen. Vuodelle 2017 palkkaperintöä ei juurikaan synny johtuen siitä, että korotukset ajoittuvat kaikki alkuvuoteen. Toukokuun loppuun mennessä työmarkkinaosapuolet neuvottelevat kilpailukykysopimuksen alakohtaisesta toteuttamisesta. Toteutuessaan sopimus vaikuttaa myös kuntatalouteen ja kunta-valtio-rahoitussuhteisiin. Mikäli kilpailukykysopimus toteutuu, ei palkkoja koroteta vuonna Valtiovarainministeriön en mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee vuonna sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko kansantalouden palkkasumma kasvaa kuluvana vuonna jo 1,5 prosenttia, mutta kuntien palkkasumma pysyy valtiovarainministeriön mukaan lähes ennallaan. Se kasvaa kuluvana vuonna vain 0,2 prosenttia, sillä kuntien palkkakehitys on maltillista ja kunnat jatkavat henkilöstömenojensa sopeuttamista. KT Kuntatyönantajien mukaan kuntien henkilöstösäästöt nousevat 300 milj. euroon, mutta VM:n essa on otettu kehitysuraan kuluvana vuonna hieman varovaisempi sopeutusarvio. Palkkojen kasvua hillitsevät myös hallituksen kuntatalouteen kohdistuvat säästötoimet. Ensi vuonna kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan 0,7 prosenttia. Kuntien toimintamenoja heilauttaa vuonna 2017 kertaluonteisesti kuitenkin perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia noin 700 milj. eurolla vuonna Perustoimeentulotuen kustannuksia ei vuoden 2017 alun kolmen kuukauden siirtymävaiheen osuutta lukuun ottamatta enää budjetoida kunnan budjettiin. Kela-siirto vaikuttaa alentavasti myös valtionavustuksiin ja kuntien toimintatuloihin, kun perustoimeentulotuen rahoitukseen aiemmin osoitettu valtionapu poistuu toimintatuloista. Uudistuksen arvioidaan vähentävän kuntien hallintomenoja, mutta tuen alikäytön vähenemisen arvioidaan lisäävän toimeentulotuen kustannuksia. Kokonaisuudessaan muutos on kuntataloutta lievästi heikentävä. Maksatuksen siirrosta huolimatta valtio ja kunnat rahoittavat jatkossakin puoliksi perustoimeentulotuen. Kunnat vastaavat jatkossa entiseen tapaan myös täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Kuluttajahinnat, raaka-aineiden ja energian hinnat ja palkkakehitys ovat kehittyneet viime vuonna hitaan talouskasvun varjossa poikkeuksellisen vaimeasti. Kunta-alan kustannustaso kohosikin vuonna 2015 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,5 %, eli muutosprosentti oli täsmälleen sama kuin se sitä edellisenä vuonna. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan nousevan prosentin tuntumaan, ja ensi vuonna kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samoissa lukemissa. Lähde: Kuntaliiton kuntatalous 2/

8 8 OSAVUOSIKATSAUS YLEINEN TALOUDELLINEN KATSAUS 2.1 Väestö Vuosien 2015 ja vaihteessa Kempeleen kunnan väkiluku oli henkilöä. Vuoden tammi-maaliskuussa väkiluku on vähentynyt 9 asukkaalla, joten kempeleläisiä on ennakkotietojen mukaan henkeä maaliskuun lopussa. Alkuvuoden kehityksen perusteella ttuna väestö jää alle arvioidun. Erona edellisten vuosien kehitykseen on alkuvuoden poikkeuksellisen pieni syntyneiden määrä ja suuri kuolleiden määrä. 2.2 Työttömyys Työttömyyden kehityksessä näyttäisi tapahtuneen muutos myönteisempään suuntaan. Maaliskuussa työttömyys on edellisten vuosien vastaavaan ajankohtaan nähden 0,8 % alhaisemmalla tasolla. Työttömiä työnhakijoita oli 934 henkilöä. Alle 25 -vuotiaita oli 153 henkilöä. Yli vuoden työttömänä oli 295 henkilöä.

9 Henkilömäärä 9 OSAVUOSIKATSAUS HENKILÖSTÖ 3 Henkilöstö Henkilöstön määrä TAULUKKO 1. Henkilöstön määrä muutos Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Henkilöstön lukumäärään sisältyy kunnan kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa virkasuhteissa tai työsuhteissa oleva henkilöstö (vakinaiset, sijaiset ja tilapäiset). Laskentatavan muutoksesta johtuen osa-aikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt selkeästi. Kokonaishenkilömäärä oli yhteensä 1011 henkilöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli yhteensä 792 henkilöä, sijaisina 154 henkilöä ja tilapäisessä työsuhteessa 65 henkilöä. Kuvio 1. Henkilöstömäärä prosesseittain Poissaolot Henkilöstö Kunnanjohto Peruspalvelut Ympäristöpalvelut Yhteensä vakinaiset määräaikaiset Vuosi muutos Sairauspoissaolot (kalenteripv) TAULUKKO 2. Sairauspoissaolopäivät vv. 2012

10 10 OSAVUOSIKATSAUS HENKILÖSTÖ Sairauslomien määrä (kalenteripäivät) on noussut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna yhteensä 190 päivää. Henkilöstömäärä on alhaisempi verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, myös arvio sairauspoissaoloista kalenteripäivää / henkilö on noussut, vaikka sairauspoissaolopäivät ovat nousseet yhteensä vain 190 päivää. sairauspoissaolot kalenteripv / hlö toteutunut arvio , ,1 16, , , ,4 16, ,4 17,7 *18,6 TAULUKKO 3. Kaikki sairauspoissaolot yhteensä, kalenteripäivää / henkilö Henkilöstömenot Sijaismäärärahoista on käytetty jo 44 % huhtikuun loppuun mennessä. Sijaismäärärahojen kasvuun vaikuttaa mm. lisääntyneet sairauslomat ja pidetyt vuosilomat. Tuntipalkkojen toteuma on alle talousarvion. Tähän vaikuttaa se, että ympäristöpalveluiden kausityöntekijöiden palkkaus keskittyy kesäajalle. TA16 % Vakinaisten kk-palkat ,5 Erilliskorvaukset ,9 Sijaiset ,1 Määräaikaiset ,0 Tuntipalkat ,6 Työllisyysvaroin palkatut ,7 yhteensä ,3 KUVIO 2. Henkilöstön palkat yhteensä Lomapalkkavelka Vuoden 2014 tilinpäätöksessä lomapalkkavelan kasvu edelliseen vuoteen oli merkittävä. Vuoden 2015 aikana kiinnitettiin erityinen huomio siihen, että vuosilomat pidetään oikeaan aikaan ja pitämättömiä lomapäiviä ei pääse kertymään suuria määriä. Vuoden 2015 aikana lomapalkkavelka pieneni noin Myös säästövapaiden määrä pieneni huomattavasti. Lomapalkkavelka on kasvanut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ( ) yli , vaikka säästövapaiden määrä on vähentynyt. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhan lomakauden lomia on vielä pitämättä mennessä. Esimiehille on annettu ohje, että vanhat lomat (poikkeuksena pitkistä poissaolosta johtuvat lomakertymät) tulee olla pidettynä ennen kesälomaa. Lomakaudella, lomia tulee pitää työehtosopimuksen mukainen määrä eli vähintään 65 % lomavuoden kertymästä. Lomanmääräytymisvuoden vaihto Populus -järjestelmään on toteutettu vuonna huhtikuussa ja tämä muutos tehtiin vuonna 2015 toukokuussa. Taulukon lomapalkkavelka ja pitämättömät vuosilomapäivät eivät tästä syystä ole vertailukelpoisia.

11 11 OSAVUOSIKATSAUS HENKILÖSTÖ muutos Lomapalkkavelka Pitämättömät vuosilomat pv TAULUKKO 4. Lomapalkkavelan muutos

12 12 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA 4 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA 4.1 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, kuinka tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Lisäksi tuloslaskelma kuvaa kuinka toimintatuotot riittävät kattamaan lainojen korko- ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelman välituloksina esitetään seuraavat tiedot: Käyttö- Ulkoinen (1 000 ) muutos % Toimintatuotot ,9 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,3 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,2 Valmistus omaan ön ,4 Toimintakulut ,4 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,9 Muut toimintakulut ,1 TOIMINTAKATE ,9 Verotulot ,9 Valtionosuudet ,4 Rahoitustuotot ja -kulut ,1 Korkotuotot Muut rahoitustuotot ,8 Korkokulut ,4 Muut rahoituskulut ,0 VUOSIKATE ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,7 Suunnitelman mukaiset poistot ,7 Arvonalentumiset 0 TILIKAUDEN TULOS ,7 Poistoeron muutos ,4 Varausten muutos Rahastojen muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 Toimintakate osoittaa, kuinka paljon toimintamenoista on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot ja kulut. Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen.

13 13 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA Poistoeron muutos kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä, koska kyse on tilikauden tuloksen järjestelystä. Raportoinnin osalta on huhtikuussa 2014 toteutettu merkittävä muutos, jossa kirjanpidon ns. kuukausikatkoja on pidennetty aikaisempaan käytäntöön verrattuna. Vuoden seurannan osalta voidaan todeta, että vertailu edelliseen vuoteen vastaavaan aikaan voidaan tehdä luotettavasti. 4.2 Toimintatuotot Kempeleen kunnan toimintatuottojen kokonaismäärä on 3,1 milj. (30,9 %), vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna on euroa. Edellisenä vuotena vastaavaan aikaan oli tuloutettu kertakorvauksena maan ja kehittämiskorvauksia yhteensä euroa. Myyntituotot ovat toteutuneet 38,4 % ja maksutuotot 39,3 %. Tuet ja avustukset 15,3 %. Hankkeiden ja projektien tuloutus toteutuu loppuvuodesta, jolloin alkuvuoden toteuma on pieni. Lisäksin työllistämistuki tilitykset ovat toteutuneet vain 20,5 %. Opetusryhmien pienentämisrahaa ei ole samassa laajuudessa käytössä kuin edellisenä vuotena. Muut toimintatuotot ovat toteutuneet 22,2 %, josta mm. maanmyyntivoitto on toteutunut vain 16,2 %. Valmistus omaan ön otettiin ön ensimmäisen kerran ön vuoden 2015 alusta. kirjauksia on tehty vuoden alusta lähtien. Toimintatuottojen kehitys on kokonaisuutena muutaman vuoden ajalta ollut negatiivinen.

14 euroa 14 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA 4.3 Muut toimintatuotot Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö-% Asuntojen vuokrat ,8 Muiden rakn vuokrat ,4 Maa- ja vesialuiden vuokrat ,8 Koneiden ja laitteiden vuokrat Muut vuokratuotot ,5 Muut tuotot ,6 Maanmyyntivoitot ,2 Yhteensä ,2 Maanmyyntituloja arvioidaan saatavan yhteensä talousarviossa esitetyn verran. Maanmyyntituloista kirjataan talousosaan maaomaisuuden hallinnan palveluyksikköön maksettujen tonttien myyntivoitoksi , joka on suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Tontteja on myyty seuraavasti: Omakotitalotontteja 20 kpl (2015 yht. 13 kpl), paritalotontteja 1 kpl (2015 yht. 0 kpl), rivitalotontteja 0 kpl (2015 yht. 1kpl). Lisäksi on myyty yritystontteja 2 kpl (2015 yht. 1 kpl) ja hotellitontteja 1 kpl. Allekirjoitettujen tonttikauppojen myyntihinta on yhteensä Lisäksi on tehty 2 uutta rivitalotontin ja 4 uutta yritystontin vuokrasopimusta. Kyseiset vuokrasopimukset on otettu huomioon talousarviossa ja maa- ja vesialueiden vuokratulot toteutuvat suunnitellun mukaisesti. 4.4 Toimintakulut n toteutumisen seuranta Toimintakulut (1 000 ) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 2015

15 15 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä Muutos % 4,1 2,4 7,6 9,2-2,0-1,6 0,6-3,5-4,1-3,5 0,9 0,9 0,9 Erotus, Kempeleen kunnan toimintakulut ovat 31,1 milj. euroa (34,4 %). n tasainen toteuma on 33,3 %. Ylitystä on 1,1 % - yksikköä. Toimintamenot ovat huhtikuun loppuun mennessä kasvaneet vastaavasta ajankohdasta yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen suurin menoerä on henkilöstökulut 15,1 milj. euroa. Palvelujen ostot ovat toteutuneet myös 34,9 % ja avustukset ovat toteutuneet 33,9 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat sekä muut toimintakulut ovat alle talousarvion. 4.5 Henkilöstökulut Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö-% Vakinaisten kk-palkat ,6 Määräaikaisten palkat ,0 Sijaiset ,2 Tuntipalkat ,6 Jaksotetut palkat Erilliskorvaukset ,9 Kokouspalkkiot ,4 Henkilökunnan kokouspalkkiot ,6 Muut palkkiot ,0 Asiantuntijapalkkiot ,7 Valtion työll. Varoin palkat ,2 Kunnan työll.varoin palkat ,0 Eläkekulut ,8 Muut henkilösivukulut ,4 Henkilöstökorvaukset ,2 Yhteensä ,3 Tilinpäätöksessä vuodelle 2015 lomapalkkavelka pieneni, mutta huhtikuun tilanteen mukaan lomapalkkavelka on kasvanut jo 1,3 miljoonalla eurolla. Lomapalkkavelan kehitystä ja sitä myöten konkreettisesti henkilöstön pitämättömien lomien kertymää tulisi tarkastella jatkuvasti. Lomapalkkavelka pienenee kun lomia pidetään ja vastaavasti lomapalkkavelka kasvaa kuin lomia ansaitaan. Lomapalkkavelkaa ja ennen kaikkea lomapalkkavelan muutosta seurataan kirjanpidossa joka kuukausi. Lomapalkkavelka kuvaa henkilöstön pitämättömien lomien, pitämättömien säästövapaiden ja maksamattomien lomarahojen määrää tarkasteluajankohtana. Lomapalkkavelan muutoksen seurannassa tulee huomioida, että talous laaditaan vuosibudjettina. a taas seurataan kumulatiivisesti kuukausittain. n laadinnan yhteydessä on lomapalkkavelka suunniteltu siten, että tilikausien välillä lomapalkkavelka pysyy vakiona. Tällöin muutos on 0 euroa. Koska lomapalkkavelkaa seurataan aktiivisesti, tulee vastaavasti myös määräaikaisten ja sijaisten palkkamenoja tarkkailla. Neljän kuukauden toteuma on huolestuttavasti yli talousarvion tasaisen kehityksen.

16 16 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA Määräaikaisten ja sijaisten määrärahojen on ylittänyt talousarvion tasaisen kehityksen. Työllisyysmäärärahojen toteuma on alle talousarvion. Kelan työnantajalle maksamat sairauslomakorvaukset (henkilöstökorvaukset) ylittävät talousarvion, toteuma on 43,2 %. 4.6 Palvelujen ostot (erikoissairaanhoito) Tilierittely (ulkoiset, 1000 ) (Erikoissairaanhoito eriteltynä) muutos Käyttö-% Asiakaspalv. ostot valtiolta ,5 joista erikoissairaanhoito ,0 Asiakaspalv. ostot kunnilta ,1 joista erikoissairaanhoito Asiakaspalv. ostot kuntayhtymiltä ,7 joista erikoissairaanhoito ,9 Asiakaspalv. ostot muilta ,3 joista erikoissairaanhoito ,1 Muut palvelujen ostot ,0 Yhteensä ,9 Palvelujen ostot jatkavat nopeaa kasvutahtia yhteensä 12,3 miljoonaa euroa. on huhtikuun osalta jo 34,9 %. Tietotekniikkaan liittyvät palvelusopimukset laskutetaan pääsääntöisesti alkuvuonna. Erikoissairaanhoidon toteuma on 6,4 milj. euroa (36,2 %). 4.7 Muut toimintakuluerät Aineet, tarvikkeet ja tavarat-ryhmän toimintakulut olivat 1,5 miljoonaa euroa (32,6 %) ja niiden taso taan pysyvän ennallaan. Toimintakuluissa avustukset-ryhmän toteuma ylittää talousarvion 1,9 milj. euroa (33,9 %). Haasteena on loppuvuoden osalta mm varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot. 4.8 Analyysi verotuloista ja valtionosuuksista Tilierittely (1000 ) muutos Käyttö-% Kunnan tulovero ,2 Osuus yhteisöveron tuotosta ,8 Kiinteistövero ,5 Yhteensä ,9 Kunnallis- ja yhteisöveron kertymä alkuvuoden osalta on hyvä. Kunnallisveron toteumaprosentti on 37,2 % ja yhteisöveron on 52,8 %. Verotulojen taan toteutuvan talousarvion mukaisina. Toteutuneet valtionosuudet ylittävät alkuperäisen talousarvion. huhtikuun lopussa on 35,4 %. Alkuvuoden talousarvio on katettu korottamalla valtionosuuksia vastaavasti. 4.9 Vuosikate Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä. Toimintakatteen lisäksi siinä on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Huhtikuun vuosikate on 2,7 milj. euroa. Vuoden 2015 huhtikuun vuosikate oli 3,3 milj. euroa.

17 17 OSAVUOSIKATSAUS TULOSLASKELMA 4.10 Poistot Poistot pysyvistä vastaavista olivat 1,4 milj. euroa. Alkuvuoden toteumaprosentti on 29,7 %. Vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaiset poistot. Vuoden investointihankkeet valmistuvat loppuvuodesta. Uusien investointihankkeiden poistot alkavat kun investointikohteet on otettu ns. tuotantoön Loppuvuoden Ympäristö- ja elinkeinopalveluiden et maanmyyntivoiton osalta ei ole tässä vaiheessa vuotta perusteltua muuttaa. toteutetaan talousseurantaan vasta siinä vaiheessa kun valtuusto on hyväksynyt. Alkuvuoden osalta on valtuusto käsitellyt talousarviomuutoksia mm. Popster hanke joka vastaavasti katetaan lisäämällä lainanottovaltuutta. Valtuusto on myös hyväksynyt talousarviomuutoksena henkilösivukulujen oikaisu sekä kunnanjohdon osalta on poistettu ylimääräisiä toimintatuottoja. katetaan korottamalla valtionosuuksia. Ympäristöpalveluiden ja kunnanjohdon tietotekniikkapalveluihin esitetään toukokuun valtuuston kokouksessa talousarviomuutoksia. katetaan korottamalla valtionosuuksia. Ympäristöpalveluiden talousarviomuutoksista suunnitelman mukainen kertapoisto euroa heikentää tulosta ja suunniteltu vuoden ylijäämä on euroa. Verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet hyvin ja loppuvuoden en osalta odotetaan, että vähintään talousarviotaso toteutuu. Tarkka talouden hoito ja talousarvion pitävyys edellyttää, että jokaisen ohjauksen ja päätöksen yhteydessä viranhaltijat sekä toimielimet pohtivat ennen päätöksentekoa onko talousarviossa varattu määrärahat päätöksen taloudellisille vaikutuksille. Haasteena vuodelle 2015 voidaan todeta, että muuttuneet sitovuustasomäärittelyt eivät ole kaikille selvät. Jokaisen tulisi muistaa, että tuotot ovat omanaan sitova erä ja menot omanaan sitova erä. Kate ei ole enää sitova erä valtuustoon nähden. Ohjauksia tai varsinkaan päätöksiä ei tulisi tehdä jollei talousarviovaikutukset ole kirkkaasti kaikille selvillä. Päätösten vaikutukset talousarvioon tulee myös konkreettisesti päättää talousarviomuutoksia ja tulee kirjata viralliseen talousseurantajärjestelmään.

18 18 OSAVUOSIKATSAUS RAHOITUSLASKELMA 5. Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA (1000 ) Kempeleen kunta muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennys 240 Lainakannan Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman Muut maksuvalmiuden Toimeksiantojen var.ja pääomien Vaihto-omaisuus muutos 6 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelmaan kootaan tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama rahavirta. Lisäksi rahoituslaskelmaan merkitään lainakannan. 5.1 Toiminnan rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoitus saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään maan myyntivoitot, jotka on kirjattu tuloslaskelmaosaan muihin toimintatuottoihin sekä lisätään mahdolliset satunnaiset tuotot (alkuvuoden osalta ei ole satunnaisia tuottoja). Toiminnan rahavirta on + 2,2 milj. euroa.

19 19 OSAVUOSIKATSAUS RAHOITUSLASKELMA 5.2 Investointien rahavirta Investoinnin rahavirta saadaan, kun investointimenoista vähennetään maan myyntitulot ja investointikohteisiin saadut valtionosuudet. Investointimenoja on kertynyt 2,6 miljoonaa euroa. Alkuvuoden osalta on toteutettu omaisuutta myyty yhteensä 1,2 milj. eurolla. Vuoden suurin hanke Linnakangastalon laajennus on käynnissä. Maanhankintaa on toteutettu alkuvuodesta yli euroa. Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin maanhankintaan liittyvää talousarviomuutosta jonka arvo oli euroa. Investointiohjelma tuodaan valtuuston toukokuun kokoukseen. Investointiohjelmassa on useita kohteita joihin esitetään talousarviomuutoksia. Terveyskeskuksen peruskunnostusosa toteutetaan leasingrahoituksena ja näin ollen esitetään poistettavaksi talousarviosta. Toukokuun kokouksessa oleva investointiohjelman tarkastus keventää vastaavasti lainanottovaltuutta eurolla. Kaikkia tiedossa olevia kohteita ei ole tuotu vielä päätöksentekoon koska hankkeiden laajuus ja tarvittavat määrärahat eivät vielä ole tiedossa. 5.3 Lainamäärä vuoden aikana ei ole otettu uutta lyhytaikaista tai pitkäaikaista lainaa. Edellisten tilikausien aikana nostettua lainaa on lyhennetty 1,1 miljoonaa euroa. Lainakanta oli 34,23 milj. euroa ja vastaavalta ajanjaksolta tunnusluku lainaa per asukas oli 2008 / asukas. lainaa ei ole otettu myöskään osavuosikatsausraportin laadintahetkenä 5.4 Loppuvuoden Erittäin todennäköistä on, että investointiohjelma vaatii vielä loppuvuoden osalta tarkennuksia uusien hankkeiden myötä. Paineita on myös talousmenojen kasvattamiseen joka johtaa vuosikatteen heikkenemiseen. Investointiohjelmaan kasvu johtaa siihen, että väistämättä kunnan on otettava lisää lainaa. Vuoden lopun velkakasvua on haastava tässä vaiheessa ennustaa kun hankkeiden laajuus ei ole vielä tiedossa.

20 20 OSAVUOSIKATSAUS TASE 6. Tase TASE Avaava Tase TASE Avaava Tase (1 000 ) tase (1 000 ) tase VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Saadut ennakot 7 7 Vaihto-omaisuus Saamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Ennakkomaksut Saadut ennakot Lainasaamiset Ostovelat Muut saamiset Muut velat/liittymismaksut Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA VASTATTAVAA

21 21 OSAVUOSIKATSAUS RAKENNE SITOVUUS JA SEURANTA 7. n rakenne sitovuus ja seuranta Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. n hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma suunnittelukaudeksi eli kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. n sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. TAVOITTEIDEN SITOVUUS Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahojen tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat. n yleiset lähtökohdat ovat informaatiota, joita eivät ole sitovia eriä. asiakirjaan kirjatut keskeiset tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. RAHAMÄÄRÄISTEN ERIEN SITOVUUS Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja tarkoitukseltaan rajattu varojen käyttämiseen. ssa osoitettua sitovaa määrärahaa ei saa ylittää. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta velvollisuutta käyttää määrärahaa kokonaisuudessaan ei ole jos asetetut tavoitteet on saavutettu. KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosassa asetetaan kunnan varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Valtuusto päättää talousosan kokonaisuuksista, joille tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita asetetaan. Kempeleen kunnan talousosan rakenne on seuraava (raportointitaso): 1. Kunnanjohto Kunnanjohto Yleispalvelut 2. Peruspalvelut Peruspalvelujohto Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu

22 22 OSAVUOSIKATSAUS RAKENNE SITOVUUS JA SEURANTA Vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Sosiaalinen turvallisuus Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito 3. Ympäristöpalvelut Ympäristöpalveluiden johto Ympäristön kunnossapito Tilapalvelut Maankäytön valvonta ja suojelu Rakennusvalvonta Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat seuraavat: 1. Kunnanjohto 2. Peruspalveluiden sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Peruspalveluiden lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika 4. Ympäristöpalvelut. Peruspalvelut on talousarvion sitovuusnäkökulmasta jaettu kahteen osaan, sosiaali- ja terveyspalvelut (sisältää peruspalvelujohdon, terveys ja toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus sekä ikääntyneiden hoiva ja huolenpito alaprosessit) sekä lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ja vapaa-aika sisältävät vapaa-ajan alaprosessin. Prosesseja sitoo sekä ulkoiset, että sisäiset tuotot ja kulut. Kunnanhallitusta sitoo bruttoperiaatteen mukaisesti koko kunnan talousosan toimintatuotot ja toimintakulut omina erinään. Lisäksi kunnanhallituksen tulee vastata, että valtuustoon nähden asetetut toiminnalliset tavoitteet sekä tilikauden tulostavoite toteutuu. Kunnanjohtajaa sitoo kunnanjohdon toimintatuotot ja toimintakulut omanaan bruttoperiaatteen mukaan. Peruspalvelujohtajaa sitoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Lisäksi peruspalvelujohtajaa sitoo lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun toimintatuotot ja toimintakulut omanaan. Teknistä johtajaa sitoo ympäristöpalveluiden toimintatuotot ja toimintakulut ominaan. Kunnanjohtaja päättää talousarviomuutoksista kunnanjohdon sisällä. Peruspalvelujohtaja päättää talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällä sekä lasten ja nuorten yhteisöllisen kasvun sisällä. Tekninen johtaja päättää talousarviomuutoksista ympäristöpalveluiden sisällä. muutoksia ei voida prosessien sisällä tehdä jos ei muutokselle ole esittää samassa yhteydessä täysi kate. Prosessien talousarviomuutoksilla ei saa olla minkäänlaista vaikutusta koko kunnan vuosikatteeseen. Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan projektit ja hankkeet jotka ylittävät talousarviovuoden on vietävä valtuuston päätettäväksi. Rahoittajan hyväksymän rahoituspäätöksen jälkeen hanke voidaan käynnistää ja hankkeelle voi syntyä kustannuksia. Vyörytykset eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä.

23 23 OSAVUOSIKATSAUS RAKENNE SITOVUUS JA SEURANTA TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosaan kootaan yhteen talousosan määrärahat ja tuloarviot sekä esitetään määrärahat ja tuloarviot koko kunnan tasolla budjetoitaville erille. Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat myös verotuotot, valtionosuudet, korkotuotot, mutta rahoitustuotot, korkokulut, muut rahoituskulut, suunnitelman mukaiset poistot sekä satunnaiset erät. RAHOITUSOSA Rahoitusosassa esitetään varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan vaikutus kunnan maksuvalmiuteen. Sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset. ssa vuodelle on ensimmäistä kertaa merkitty antolainasaamisten lisäykseen euroa. Määrärahalla tavoitteena on järjestää Leader-rahoituksen saaneille toimijoille tarpeen mukaan ns. puskurirahoitusta hankkeen toteuttamiseksi. Lainan myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeelle on saatu myönteinen päätös Leaderiltä. Lainan myöntämisen ehtona on myös huomioitava kuntalain velvoitteet koskien lainojen vakuuksia. Lainasta tulee laatia velkakirja. Kunnanhallitus päättää lainan antamisesta ao. valiokunnan ohjauksen jälkeen. INVESTOINTIOSA Investointiosassa varataan määrärahat ja esitetään tuloarviot investointihankkeille tai hankeryhmille, joiden kulut kirjanpidossa aktivoidaan tasetileille. Investoinnit on valtuustoon nähden sitovia maa- ja vesialueiden, rakn, muiden pitkävaikutteisten kulujen, kunnallistekniikan, tietokoneohjelmien, osakkeiden ja osuuksien määrärahojen sekä koneiden ja kaluston osalta hankekohtaisesti. Hankekohtaisesti toteutetaan sitovuus bruttoperiaatetta noudattaen. Investointiosiossa eritellään tarkemmin valtuustoon nähden sitovat erät. Investointikohteittain valtuustoon nähden sitovaa on myös hankkeen koko kustannusarvio, talousarviovuodelle varattava määräraha sekä hankkeelle asetetut tavoitteet. TALOUSSUUNNITELMA SITOVUUS n sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelma (vuodet ) Taloussuunnitelma on velvoittava asiakirja. Siitä saa poiketa vain perustellusta syystä. TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA n toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja vastaava tieto saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Osavuosikatsaus laaditaan 30.4 ja 31.8 kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan 31.8 osavuosikatsauksen yhteydessä. VALTUUTUS TILAPÄISLAINAN OTTOON VUODELLE Valtuusto myöntää toimintasäännön mukaan talousjohtajalle valtuuden ottaa 9,6 miljoonaa euroa tilapäislainaa. Sitovuustaso on raportissa merkitty sinisellä värillä. Oranssi väri kuvaa vuoden toteumaa.

24 24 OSAVUOSIKATSAUS KÄYTTÖTALOUSOSA 8. Käyttötalousosan toteutuminen prosesseittain Ulkoiset ja sisäiset (1 000 ) muutos % KUNNANJOHTO Kunnanjohto Tuotot ,1 Kulut ,0 Netto ,8 Yleispalvelut Tuotot ,3 Valmistus omaan ön 3 0 Kulut ,5 Netto ,3 KUNNANJOHTO Tuotot yhteensä ,0 Valmistus omaan ön ,0 Kulut yhteensä ,3 Netto yhteensä ,9 PERUSPALVELUT Peruspalvelujohto Tuotot ,0 Kulut ,7 Netto ,1 Terveys ja toimintakyky Tuotot ,3 Kulut ,2 Netto ,1 Sosiaalinen turvallisuus Tuotot ,6 Kulut ,2 Netto ,4 Ikääntyneiden hoiva ja huolenpito Tuotot ,1 Kulut ,7 Netto ,1 Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Tuotot ,8 Kulut ,3 Netto ,2 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu Tuotot ,3 Kulut ,9 Netto ,1 Vapaa-aika Tuotot ,1 Kulut ,0 Netto ,5 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu yhteensä Tuotot ,5 Kulut ,9 Netto ,9 PERUSPALVELUT Tuotot yhteensä ,8 Kulut yhteensä ,6 Netto yhteensä ,6

25 25 OSAVUOSIKATSAUS KÄYTTÖTALOUSOSA YMPÄRISTÖPALVELUT Ympäristöpalveluiden johto Tuotot ,0 Kulut ,6 Netto ,6 Ympäristön kunnossapito Tuotot ,5 Valmistus omaan ön ,6 Kulut ,4 Netto ,8 Tilapalvelut Tuotot ,2 Kulut ,0 Netto ,5 Maankäytön valvonta ja suojelu Tuotot ,1 Kulut ,8 Netto ,5 Rakennusvalvonta Tuotot ,3 Valmistus omaan ön 3 Kulut ,9 Netto ,9 YMPÄRISTÖPALVELUT Tuotot yhteensä ,7 Valmistus omaan ön ,6 Kulut yhteensä ,7 Netto yhteensä ,4 KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ Tuotot ,1 Valmistus omaan ön ,6 Kulut ,3 Netto ,9

26 26 OSAVUOSIKATSAUS KÄYTTÖTALOUSOSA 8.1 Kunnanjohto Tuloslaskelma 1000 / ulkoiset ja sisäiset Kunnanjohto muutos Käyttö- % Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,2 Maksutuotot Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot Valmistus omaan ön Toimintakulut ,3 Henkilöstökulut ,1 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 Avustukset ,4 Muut toimintakulut ,1 Toimintakate ,9 Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate ,9 Suunnitelman mukaiset poistot ,6 Tilikauden tulos ,1 Vyörytyskulut ,4 Vyörytystuotot ,0 Tilikauden alijäämä ,8 ulk+sis TP 2015 TA + muutos Käyttö-% - Tuotot , Kulut , Netto , Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta Kunnanjohdon talousarvion tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti. Loppuvuosi edellyttää kuitenkin tarkkaa talouskuria. Sitovat tavoitteet Hallittu ja riittävä väestönkasvu Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne asukasta Asukasta/vuosi Alkuvuoden kehityksen perusteella tavoitteesta jäädään. Väestönmuutos tammimaaliskuu -25

27 27 OSAVUOSIKATSAUS KÄYTTÖTALOUSOSA Edellytykset vahvalle yritystoiminnalle Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Aloittaneita yrityksiä 80, yrityskanta kasvaa Tilastokeskuksen ja Uusyrityskeskuksen tilastot 22 aloittanutta yritystä 100 kontaktia kunnassa toimiviin yrityksiin Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 25 kontaktia 100 kontaktia uusiin/laajentaviin yrityksiin Kontaktit yrityksiin, oma tilasto 43 kontaktia uusiin/laajeneviin yrityksiin Monipuolinen yritystonttitarjonta, (hyvä näkyvyys, ok-yritystontteja, pieniä tontteja, isoja tontteja) Yritystonttien tarjonta, lkm Huhtikuun lopussa tarjolla yhteensä 12 tonttia + Hakamaalla ennakkomarkkinoinnissa 18 kpl Keskeiset toimenpiteet Hakamaan uuden kaavoituksen alla olevan yritysalueen ennakkomarkkinointi aloitettu. Kunnan vetovoimaisuuden lisääminen Tavoitetaso Mittari/arviointikriteeri Tilanne Facebookissa vähintään 1000 tykkääjää Ajankohtaisia julkaisuja FB:ssa+ nettisivuilla vähintään kaksi/kk/prosessi Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Facebookissa 1300 tykkääjää Tavoite saavutettu kunnan verkkosivuilla tiedottamisessa lukuunottamatta varhaiskasvatusta ja koulutusta. Kunnan sivuilla FB-päivityksiä keskimäärin 1 päivässä. Yrityspalveluiden uutiskirjeitä julkaistaan vähintään 6 kpl Toimenpiteet tiedottamisessa ja markkinoinnissa Alkuvuonna lähetetty 4 uutiskirjettä. Kuntaan muuttaa 2 uutta yritystä Toimipaikkojen lkm Kuntaan muuttanut alkuvuonna 3 yritystä, jotka työllistavät >3 hlöä Kunta myy/vuokraa vähintään 10 kpl yritystontteja (edellyttää uusien kaavatonttien kaavoituksen valmistumista) Vanhojen yritysalueiden opastukset ja ulkoinen ilme kohenee Kempeleen kunnan arvosana elinkeinopolitiikan mittaristossa valtakunnan keskiarvoa parempi Lkm Toteutuneet suunnitelmat Suomen yrittäjät ry:n Elinkeino- poliitiikan mittaristo -kysely Tammi-huhtikuussa myyty kolme yritystonttia ja vuokrattu neljä. Myyntitulot n. 1 M Pylonien ja opasteiden hankinta käynnissä Kempele sai P-Pohjanmaan yrittäjät ry:n alueen kunnista parhaan kokonaisarvosanan. Tulos 7,3 (koko maa 6,7, P-