ISO -TOIMINTAKERTOMUS. MONESSA MUKANA Asiantuntemusta Itä-Suomesta. kuva:morguefile

Transkriptio

1 ISO -TOIMINTAKERTOMUS 2010 MONESSA MUKANA Asiantuntemusta Itä-Suomesta kuva:morguefile

2

3 Sisällysluettelo Esipuhe... 4 Tutkimus, koulutus, kehittäminen... 6 Etelä-Savo... 8 Pohjois-Savo... 9 Pohjois-Karjala Kainuu Tiedonhallinta Perhehoito... 14

4 Esipuhe 4 Sosiaalialan osaamiskeskuksilla oli vuonna aikaisempien vuosien tapaan - vahva kytkentä sosiaali- ja terveydenhuollon lakien uudistamistyöhön. Kannanottoja laadittiin ja osaamiskeskusten edustajat välittivät lukuisia viestejä valtakunnan ja alueiden asiantuntijoiden välillä. Viime vuosi muistetaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon historiassa ainakin tiiviistä normien valmistelusta. Uutta terveydenhuoltolakia jo viimeisteltiin siinä missä sosiaalihuollon lakien kokonaisuudistusta vasta valmisteltiin. Syksyllä käynnistettiin vielä työryhmä luonnostelemaan periaatteita sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lain linjauksiksi. Sosiaalihuollon lakeja valmistelevan työryhmän väliraportti valmistui kesällä suunnilleen samaan aikaan, kun uusi terveydenhuoltolakiesitys meni eduskunnalle. Väliraportin mukaan työn tavoitteeksi kirjattiin vahvistaa sosiaalihuollon roolia positiivisena muutosvoimana yhteiskunnassa ja varmistaa sosiaalisen näkökulman huomioon ottaminen yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Tätä varmasti tarvittaisiin, jotta voitaisiin ohjata yleistä kehitystä suotuisaan suuntaan. Edelleen väliraportissa todettiin, että tavoitteena on edistää yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta myötävaikuttamalla elinolojen positiiviseen kehittymiseen ja tukemalla yksilöiden arjessa selviytymistä. Samalla on myös turvattava jokaisen yksilön ihmisarvoisen elämän toteutuminen ja heikompien suoja. Tarvittaessa heikoimpien asemaa on vahvistettava positiivisella erityiskohtelulla. Tästä jos mistä tunnistaa, että oikeus ja kohtuus ovat lähtökohtina olleet mielessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sisältäisi myös säännökset alan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä niiden edellyttämistä rakenteista. Tarkoitus on, että tämä laki tulisi voimaan vuoden 2013 alusta. Joka tapauksessa uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan jo tulevan toukokuun alusta lukien. Aika näyttää sitten, miten tänä vuonna valmistellut normiuudistukset toteutuvat ja miten ne käytännössä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä vaikuttavat kansalaisten arkeen ja alan henkilöstön työelämään. Jos jotakin toivoo, niin hartaasti sitä, että näin suuria muutoksia ei pilattaisi liialla kiireellä. Myös vauhdilla tehty lakikin kun tahtoo olla suhteellisen pitkään voimassa. Normiuudistuksilla on otaksuttavasti vaikutuksensa myös osaamiskeskusten rakenteisiin ja arjen kehittämistyöhön. Uudistuksia suunniteltaessa joku saattaa vielä muistaa, että eivät sosiaalialan osaamiskeskuksetkaan aikanaan, noin kymmenen vuotta sitten, syntyneet mitenkään yllättäen ja pyytämättä. Kyllä taustalla oli varsin monen asiantuntevan työryhmän perusteellinen pohdinta niin valtakunnan tasolla kuin alueillakin.

5 Tahdolla tuloksia sosiaalialalla -julkaisu valmistui elokuussa 2010 Kuopiossa pidetyille osaamiskeskusten valtakunnallisille päiville. Kyseessä on osaamiskeskusjohtajien toimittama ystäväkirja sosiaalineuvos Martti Lähteiselle tämän jäätyä eläkkeelle sosiaali- ja terveysministeriöstä. Osaamiskeskustoiminnan alkutaivalta dokumentoineet kirjoittajat ovat näköalapaikoilla toimivia sosiaalialan asiantuntijoita. Tuossa kirjassa todetaan osuvasti, että kehittäminen on kestävyyslaji. Verkostotyössä myös luottamuksen rakentaminen on taitolaji. Uudistuksissa luottamuksen tulisi säilyä ja mieluummin aina edes piirun verran vahvistua kuin vähääkään tarpeettomasti horjua. Yhteisten tahtotilojen kirkastamiseksi olisi etsittävä riittävästi yhteistä aikaa sekä jaettuja, vetovoimaisia kielikuvia. Olisi osattava ponnistaa siitä, mitä jo on, sinne, mitä emme vielä edes näe. Parhaimmillaan kehittäminen on myös konkreettista, tavoitteellista toimintaa energisoiva tunnelaji. Lämpimät kiitokset ISO-henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille arvokkaasta kehittämistyöstä itäsuomalaisten hyväksi se jatkukoon! Kuopiossa ISO-tiimin puolesta, Tarja Kauppila johtaja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 5 kuva:morguefile

6 Tutkimus, koulutus, Vaikuttavaa verkostotyötä 6 Lupasimme panostaa dialogiseen strategiatyöhön ja tiettyihin kehittämisteemoihin niin myös teimme: Monipuolisen valtakunnallisen yhteistyön esimerkkejä löytyy tiedonhallinnan kehittämisestä, perhehoidon lakiuudistuksen taustoittamisesta ja valtakunnallisen toimintaohjelman laatimisesta, Paras-selonteon eduskuntakuulemisesta, hyvinvointia koskevasta alueellisesta tiedontuotannosta sekä johtamisverkostojen suunnittelusta. Alueella edistimme Kaste-ohjelman viestintää, ohjausta ja toteutusta. Tuimme Kaste-hankkeita. Palkkasimme suunnittelijan kokoamaan päihde- ja mielenterveystyön kehittämistarpeet uudeksi hankkeeksi. Kaste-suunnittelija osallistui moniin tilaisuuksiimme. Osallistuimme aluejohtoryhmään, maakunnallisiin työryhmiin ja seminaarien järjestelyihin. Itä-Suomen yliopiston ja alueen ammattikorkeakoulujen edustajat olivat mukana ISO-yhdistyksen hallituksen, maakuntajaostojen ja eri asiantuntijaryhmien työssä. Järjestimme yliopistolla kaksi Kehittämisdialogi -seminaaria. Teimme opetussosiaalikeskustoiminnan yhteistyösopimuksen yliopiston ja Socom Oy:n kanssa. Osa toteutusta oli tiivis yhteistyö yliopiston Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishankkeessa. Valmistelimme STM:n, osaamiskeskusten ja muiden kumppaneiden kanssa alan johtamisen kehittämisverkostoa Innokylään. Osallistuimme ministeriön työryhmään ja kartoitimme osaamiskeskusten johtamisverkostot. Valtakunnalliseen johtajien kutsuseminaariin saimme edustajan jokaisesta Itä-Suomen maakunnasta. Edustajamme kuului Innokylän kyläneuvostoon. Järjestimme valtakunnallisen hyvinvointia koskevan alueellisen tiedontuotannon työkokouksen ja kutsuimme verkoston myös ISOn järjestämille osaamiskeskuspäiville. Keskustelu jatkui osaamiskeskusten ja STM:n, THL:n johdon sekä ammattikorkeakoulujen edustajien tapaamisissa. Vuoden aikana teema oli esillä opetus- ja kulttuuriministerin sekä peruspalveluministerin tapaamisissa - viimeksi mainitun osaamiskeskusjohtajat tapasivat kolmesti. ISOssa työskenteli kaksitoista henkilöä ja harjoittelijoita oli kahdeksan. Pohjois-Savon yksikön johtajan vaihdettua työpaikkaa palkkasimme tiimiin kehittämispäällikön. Saimme useita kyselyjä ISOn harjoittelu- ja työmahdollisuuksista. Jatkoimme henkilöstöstrategian valmistelua. Valtionavustus perustoimintaan oli noin euroa ja hankeavustukset noin euroa. Avainkumppaneitamme olivat STM, Kuntaliitto, THL, AVI, Itä-Suomen yliopisto ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Oman toiminnan tuottojen myötä taloudellinen tulos muodostui positiiviseksi. Omavaraisuusaste oli hyvä. ISO-yhdistys ry:n jäsenmäärä nousi ollen vuoden lopussa 84. Hallituksen puheenjohtajana toimi sosiaalineuvos Antti Tervasmäki (Etelä-Savon sosiaaliturvayhdistys ry), varapuheenjohtajana sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Meriläinen (Kuopion kaupunki) ja sihteerinä ma. lehtori Mari Suonio (Itä-Suomen yliopisto).

7 kehittäminen Kasvokkain kohtaamista. uudistuvaa vuoropuhelua ISOssa on panostettu henkilöstön viestintäosaamiseen. Osaamista kehitettiin jälleen niin verkkoviestinnässä, sisäisessä viestinnässä kuin kielenhuollossakin. Loppuvuodesta valmistunut uusi graafinen ohjeisto tulee osaltaan tukemaan ulkoista viestintää. Päihdetyön itäsuomalaisessa tulevaisuusfoorumissa lokakuussa Varkaudessa esiteltiin vuoden ISOverkkojulkaisu: Selvä päivä, parempi mieli. Siinä pitkänlinjan asiantuntijat herättelevät ajankohtaisilla haasteilla ja kannustavat kaikkia hakemaan vastuullisia ratkaisuja paremman huomisen puolesta. Verkkojulkaisu, samoin kuten muutkin ISOn julkaisut, löytyvät ISOnetistä: Vuoden varrella koettiin mieleenpainuvia kohtaamisia kumppaneiden ja yhteistyötahojen kanssa. Yksi kohokohdista oli kerran yhdeksässä vuodessa ISOlle osuva valtakunnallisten sosiaalialan osaamiskeskuspäivien järjestäminen elokuussa Kuopiossa hotelli Rauhalahdessa. Mukana oli noin 150 osaamiskeskusten ja niiden lähiverkostojen asiantuntijaa. Valtakunnallisten päivien teemana oli tutkimuksellinen ja vaikuttava kehittämistoiminta. Puheenvuoroissa käsiteltiin monipuolisesti sosiaalialan kehittämisen nykypäivää ja tulevaisuutta - tiedonhallinnan ja viestinnällä vaikuttamisen näkökulmia unohtamatta. Allerin toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälän viestintäjohtamisen kokemukset ja esimerkit innostivat osallistujat voimaannuttavaan dialogiin. Osaamiskeskuspäivillä vallitsi lämminhenkisen sukukokouksen ilmapiiri. Toiminnan historiaa käytiin läpi kaikkia osallistujia koskettavalla tavalla. Kuopion päivät olivatkin osaamiskeskusten isä, sosiaalineuvos Martti Lähteiselle viimeinen virkatehtävä ennen eläkkeelle jäämistä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Systemaattinen palautteen kerääminen on tärkeää työn uudistamisen varmistamiseksi. Loppuvuodesta ISO hankki kysely- ja tiedonkeruusovelluksen, jonka avulla esimerkiksi kyselylomakkeet saadaan lähetettyä nopeasti ja laajasti. Myös kyselyjen koonti, analysointi ja tulosten esittäminen nopeutuvat ja selkeytyvät. 7

8 Etelä-Savo Yhteistä kehittämisvastuuta 8 Kaste-kumppanina ISO korosti kunnan olevan paljon enemmän kuin palvelujen tuottaja: se on myös kuntalaisten demokraattinen yhteisö, kansalaisuuden ja osallisuuden toiminnallinen ympäristö. Eettisessä kehittämisotteessa sosiaalipolitiikka nousi hallinnon virtaviivaistamisen rinnalle. Kaste-hankkeita tuettiin maakunnallisen Tehonyrkki -asiantuntijaryhmän avulla. Lisäksi ohjattiin uuden päihde- ja mielenterveystyön hankkeen Arjen mieli ( ) suunnittelua ja valmistelua. Etelä-Savon maakuntajaosto toimi innostavan Itä- Suomen hengessä. Tutkimuksellinen yhteistyö tiivistyi koulutusyksikköjen kanssa. Esimerkiksi Diakin Sosiaalitalouden tutkimuskeskuksen avaukset kuntayhteistyöstä kiinnostivat: arvioinnin ja tutkimuksen uusia kohteita ja selkeitä toimintaperiaatteita kannatettiin aidosti. Osaamiskeskus, korkea-asteen koulutus ja Kastehankkeet toivat esille kansalais- ja asiakaslähtöisen ajantasaisen alueellisen tietotuotannon merkitystä. ISO osallistui korkea-asteen koulutuksen kehittämisfoorumeille sekä kutsui yhdessä AVIn kanssa alan kaikki koulutusasteet ja kuntien edustajat vuoropuheluun. Verkostot tarjosivat tilaa yhdessä oppimiselle ja uuden luomiselle. Etelä-Savon vammaisfoorumi järjesti menestysseminaarin Vammaispalvelut 2010-luvulla, palkitsi ansioituneen Etelä-Savon sosiaali- ja terveysjärjestöjen tukiyhdistys Estery ry:n sekä laati kannanoton kehitysvammaisten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi. Foorumi tuki Vammaistyön Kaste-hankkeen valmistelua ja käynnistymistä. Varhaiskasvatustyöryhmä järjesti yhdessä Diakin kanssa marraskuussa seminaarin, jonka monisatapäinen yleisö herkistyi lapsen yksilöllisyydestä. Vanhus- Kaste -hankkeen tukiryhmänä Vanhusfoorumi nosti esille vanhusten asumisen ja hoivan laadunvalvonnan. Arvokas puheenvuoro pahoinvointia koskevan vastuunoton vaikeudesta oli vuoden ISO-julkaisu Selvä päivä, parempi mieli. Teoksen laati päihdetyön verkosto ja se julkistettiin Itä-Suomen päihdetyön tulevaisuusseminaarissa lokakuussa Varkaudessa. Perinteiset seudulliset päihdefoorumit pidettiin Iisalmessa ja Mikkelissä. STKL:n ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry:n kanssa järjestettiin Itä-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivät syyskuussa Mikkelissä. Lisäksi ISO kutsui RAY-hankkeita hallinnoivat järjestöt foorumiin ja kokosi Etelä-Savon lastensuojelujärjestöt vahvistamaan yhteistä työtä. ISO-toimiston muutto MAMK:n pääkampukselle - teknologiakeskuksen, yritystalon ja kahdeksan koulutusalan yhteisöön - toi arkeen lisää moniäänisyyttä. kuva:morguefile

9 Pohjois-Savo Vuorovaikutuksellista työtä ISO-yhteistyö Kaste-ohjelman toimijoiden, kuten Itä- ja Keski-Suomen alueen suunnittelijan sekä alueella toimivien Kaste-hankkeiden henkilöstön kanssa oli tiivistä. ISO osallistui esimerkiksi seminaarien suunnitteluun ja koordinoi johtamisen kehittämistyön suunnittelua. Pohjois-Savon sosiaalijohdon kehittämishankkeen kokemuksia hyödynnettiin ideoitaessa uutta, Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistä sosiaali- ja terveysjohtamisen Kaste-hanketta. Itä-Suomen lastensuojeluverkostossa toteutettiin vertaisoppimisen ja -tuen työmuotoja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien teemalla. ISO osallistui ammatillisten oppilaitosten Ammattiin opiskelevien nuorten opiskelukyvyn turvaaminen -hankkeen suunnitteluun, jota osaltaan tukivat myös aiheen esittelyt ISOn Pohjois-Savon maakuntajaostossa ja Pohjois- Savon sosiaalijohdon työkokouksessa. Maakuntajaostossa pohdittiin myös johtamisen kehittämisverkoston perustamista ja kuultiin Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen -hankkeen (Itä-Suomen yliopisto) etenemisestä. Vaikuttamistyötä tehtiin osallistumalla ryhmiin, kuten Ylä-Savon sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunnan/ Koheesio- ja kilpailukykyohjelman työryhmä sekä Pohjois-Savon hyvinvointiteeman koordinaatioryhmä. Pohjois-Savon erityispäivähoidon työryhmä järjesti maaliskuussa seminaarin lapsen tunne-elämän vaikeuksista ja tukimuodoista. Laajalta osallistujajoukolta saatu palaute oli erittäin positiivista. Sosiaalityön kehittämisessä puhuttivat kuntouttavan ja aikuissosiaalityön kysymykset. Aikuissosiaalityön kehittämisryhmän toiminta jatkui aktiivisena. Ryhmä suunnitteli ja toteutti marraskuussa Eettinen ja osallistava sosiaalityö -seminaarin. Pohjois-Savon vanhusfoorumi toimi yhteistyössä Vanhus-Kaste -hankkeen kanssa. Elokuun osaamiskeskuspäivillä keskusteltiin esimerkiksi sosiaalialan korkeakoulutuksen tulevaisuudesta tämä keskustelu jatkunee. Iltaristeilyllä Kallavedellä kuultiin esittelyä Kuopiossa järjestetyistä asuntomessuista. 9 kuva:morguefile

10 Pohjois-Karjala Toimivaa kumppanuutta 10 Koulutus- ja tutkimusyhteistyö lisääntyi Pohjois-Karjalassa. Sosiaalialan koulutustavoitteita ja -sisältöjä sekä työelämälähtöisten harjoittelujen ja opinnäytetöiden teemoja kirkastettiin ISOn asiantuntijaverkostoissa ja maakuntajaostossa. Keskeisimmät kumppanit tässä olivat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Osaamiskeskuksen toimipisteen muutto Joensuussa Torikadulle Kansalaistalon, STKL:n aluetoimiston ja Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen tuntumaan toi kumppanuuksiin lisäsynergiaa. ISOn asiantuntijaverkostot vahvistivat alan osaamista, arvostusta ja näkyvyyttä sekä toimivat erinomaisina vertaistuen ja tiedonvaihdon paikkoina. Keskusteluun nostettiin merkittäviä yhteiskunnallisia teemoja ja useita artikkeleita kirjoitettiin niin tiedotusvälineisiin kuin julkaisuihinkin. Loppuvuodesta sosionomiharjoittelijat tekivät arvokasta verkostojen tilanteen päivitystä ja kuvausta koko ISO-alueella. Sosiaalityön opiskelija laati katsauksen aikuissosiaalityön kehittämisestä. Vanhustyön verkosto toimi Vanhus-Kaste -hankkeen asiantuntijaryhmänä sekä järjesti AVIn kanssa työkokouksen vanhuspalvelujen valvonnasta ja laadusta. Ikäosaamisen määrittelyyn käytiin innolla suurin joukoin - teema on jatkossakin ISO-työssä keskeinen. Sosiaaliportin ikääntymisen kysymysten konsultointiin osallistuttiin kuten aiemminkin. Päihdetyön verkosto osallistui mielenterveys- ja päihdealan Kaste-hankkeen valmisteluun. Ikäihmisten päihteiden käytöstä ja sosiaalialan henkilöstön päihdeosaamisen tarpeista valmistui toimeksiantona kaksi opinnäytetyötä. Vammaisalan ja lastensuojelun verkostojen toiminta laajeni maakunnalliseksi. Vammaisalan verkosto toimi myös valtakunnallisen vammaisalan Kaste-hankkeen asiantuntijaryhmänä. Varhaiskasvatuksen verkosto tiivisti seutukuntien yhteistyötä opintokäynneillä Keski-Karjalaan ja Pielisen Karjalaan. Maakuntaliiton hyvinvointityöryhmässä ISO oli työstämässä Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelmaa, jolla linjataan tulevaa ja sovitaan uusista kärkihankkeista. Keskeisiä kehittämishankkeita tuettiin osallistumalla ohjausryhmien työhön. Valtakunnallisessa maaseutupolitiikan YTR:n maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmässä oltiin pohtimassa Green Care -teemaa. Yksikön johtajan työtä kohdennettiin kansainväliseen kehittämiseen Pikes Oy:n hallinnoiman Older People for Older People -hankkeen kautta. Uusia avauksia tehtiin Venäjän Karjalaan yhdessä PKAMK:n kanssa. kuva:morguefile

11 Kainuu Osaamisen vahvistamista I SOn Kainuun maakuntajaosto panosti suunnitelmansa mukaisesti sosiaalialan tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön toimijoiden vuoropuheluun. Maakuntajaosto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Jaostossa esiteltiin alan tutkimusja koulutustahojen työtä, alueen kehittämishankkeiden etenemistä sekä ajankohtaisia valtakunnallisia kehittämiskuulumisia. Yhteistyötä jatkettiin esittelyjen pohjalta. ISOn asiantuntijapanosta päätettiin jatkossa kohdentaa erityisesti Itä-Suomen yliopiston Kainuussa toteuttamaan työhön. Tänä vuonna käynnistynyt ItäSuomen yliopiston hallinnoima Sosiaalityön työelämälähtöisyyden kehittämishanke tarjosi tähän hyvät lähtökohdat. Yhteistyöstä neuvoteltiin, jotta esimerkiksi Kuopiossa toteutettavasta sosiaalityön koulutusohjelmasta saataisiin opiskelijoita harjoittelijoiksi Kainuun maakunnan sosiaalityön toimipisteisiin ja toisaalta Kainuun sosiaalityöntekijöitä saataisiin mukaan sosiaalityön käytännön opetuksen ohjauskoulutukseen. Kaste-ohjelmassa Kainuu kuului Pohjois-Suomen Kaste-alueeseen. Tärkeitä alueen hankkeita olivat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemisen hanke TUKEVA, Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke sekä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne -hanke. Näissä ja muissakin alueen kehittämistoimissa ISO oli soveltuvin osin mukana. Esimerkiksi uutta sosiaali- ja terveysjohtamisen kehittämishanketta ideoitiin ja suunniteltiin aluksi molempien Kaste-alueiden yhteiseksi, mutta aivan vuoden lopulla Itä- ja KeskiSuomessa päädyttiin etenemään muutoin kuin hanketyönä. Kaste-alueiden yhteistyötä johtamisen kehittämiseksi päätettiin kuitenkin jatkaa. Jo edellisenä vuonna maakunnassa käynnistyneellä Sosiaalifoorumityöllä pyrittiin aktivoimaan maakunnan toimijat yhdessä vahvistamaan sosiaalialan vaikuttavuutta, merkitystä ja yhteistä identiteettiä. ISO osallistui yhteisten tilaisuuksien alustavaan ideointiin ja tarvittavan taustatiedon keräämiseen. Varsinaisen yleisötilaisuuden järjestäminen ajoittuu ensi vuoteen. kuva:morguefile 11

12 Tiedonhallinta Kansallista kehittämistä 12 ISO on ollut jo pitkään keskeinen toimija sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja tietotekniikan kansallisessa kehittämisessä. Vuodesta 2005 lukien ISO on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Sosiaalialan tietoteknologiahankkeeseen (Tikesos-hanke). Tällä merkittävällä sosiaalialan tiedonhallinnan uudistustyöllä tavoitellaan sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmissä käytettävien tietojen ja dokumenttien yhtenäisyyttä sekä valmistellaan sähköiseen arkistointiin siirtymistä. Kehittyvät asiakastietojärjestelmät ISOn tehtävänä Tikesos-hankkeessa on ollut: 1. kehittää erityisesti asiakastietojärjestelmiin liittyviä määrityksiä ja vaatimuksia, 2. valmistella kansallisen arkistoinnin ja siihen liittyvien tietojärjestelmäpalvelujen toteuttamista sekä 3. luoda pohjaa sosiaalihuollon kansalliselle kokonaisarkkitehtuurille. ISOn rooli hankkeessa on pääosin suunnitteleva ja koordinoiva. Vuoden 2011 loppuun saakka jatkuvan hankkeen muita toteuttajatahoja ovat Kuntaliitto ja THL. Viime vuonna ISOn vastuulla oli organisoida ja ohjata asiakastietojärjestelmiin ja arkkitehtuuriin liittyviä osahankkeita yhteistyössä eri tahojen kanssa. Merkittävä kehittäjäpanos määrittelytyöhön saatiin Itä- Suomen yliopistosta. Avainkumppaneita yliopiston Kuopion kampuksella olivat Tietojenkäsittelytieteen laitos sekä Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, joiden tietojenkäsittelyyn ja tiedonhallintaan liittyvällä erityisasiantuntemuksella on ollut keskeinen merkitys koko hankkeen etenemiselle. Sanastokeskus TSK on myös ollut tärkeä yhteistyökumppani sosiaalihuollon käsitemäärittelytyössä. Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri Eduskunnan käsiteltävänä oleva lakiehdotus julkisen hallinnon tiedonhallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta velvoittaa kunnat ja muut julkisen hallinnon organisaatiot tulevaisuudessa laatimaan kokonaisarkkitehtuurikuvaukset toiminnastaan ja tiedonhallinnastaan. Kokonaisarkkitehtuuri sisältää sekä palvelutoiminnan, siinä tarvittavien tietojen, hyödynnettävien tietojärjestelmien että käytettävän tekniikan kuvaukset. Kysymyksessä on siis toiminnan ja tiedonhallinnan kokonaisvaltainen kuvaus. kuva:clipart

13 Tiedonhallinta Tikesos-hankkeessa on valmistauduttu uusien säädösten voimaantuloon sisällyttämällä hankkeen tehtäviin sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin (SOKKA) kuvaus. Kokonaisarkkitehtuurityön koordinointivastuu on ISOlla. Tavoitteena on ohjata kansallista tiedonhallintaa sellaiseen kehittämistyöhön, jossa hyödynnetään kokonaisarkkitehtuuria. Arkkitehtuurikehyksen avulla inventoidaan kehittämistarpeet, joihin vastaamiseksi rakennetaan konkreettiset kehittämishankkeet. Samalla luodaan sosiaalihuollon osalta valmiita elementtejä kuntien kokonaisarkkitehtuurisuunnitteluun. Kohti laadukasta dokumentointia ISOssa panostettiin myös sosiaalihuollon palvelujen luokitteluun, kirjaamisen kehittämiseen ja toimeenpanon suunnitteluun. Sosiaalihuollon palvelujen ja tehtävien luokittelun sisältävä Sosiaalipalvelujen luokitus julkaistiin alkuvuonna. Sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti muun muassa sosiaalihuollon palvelukuvausten laatimisen, henkilörekisterien muodostamisen ja asiakastietojen hallinnan pohjana. Luokituksen jatkokehittäminen on liitetty osaksi kirjaamisen kehittämisen kokonaisuutta, jossa ISOlla on myös ollut keskeinen rooli. Viime vuonna jatkettiin luokituksiin liittyvää käsitemäärittelytyötä yhdessä THL:n ja Sanastokeskuksen kanssa. Lisäksi tuotettiin soveltamisopas luokituksen käytöstä. Sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnin teemaan liittyvä opas tuotettiin asiantuntijayhteistyönä ja tässäkin ISO oli vahvasti mukana. Tavoitteena toimiva tulevaisuus Ennen Tikesos-hankkeen päättymistä on huolellisesti suunniteltava, miten siirrytään hankkeen aikaisesta kehittämisestä käytännön sovelluksiin. Tätä varten ISOssa aloitettiin sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin toimeenpanon suunnittelu. Tavoitteena on luoda kehityspolku hankkeen tuotosten saattamiselle osaksi sosiaalihuollon käytännön toimintaa ja konkreettisia asiakastietojärjestelmiä. Tässä työssä on huomioitu sosiaalihuollon organisaatioiden ja tietojärjestelmätoimittajien moninaiset tukitarpeet, kuten koulutuksen ja teknisen tuen tarpeet. Suunnittelutyössä on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka sosiaalihuollon kansallinen tietoteknologiakehitys jatkuu kehittämishankkeen jälkeen. Tikesos-työnä laadittujen tiedon hallintaan liittyvien määritysten ylläpitoa koskevissa kysymyksissä ISO on ollut keskeisesti mukana. Tämän lisäksi suunnitellaan alustavasti kansallisen kehitystyön jatkoa: sosiaalihuollon kentässä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joilla on olennaista vaikutusta myös tiedonhallintaan. 13 kuva:morguefile

14 Perhehoito Esitykset lainsäädäntötarpeista ja toimintaohjelmasta 14 ISO vastasi STM:n rahoittamasta valtakunnallisesta perhehoidon hankkeesta. Hanke toteutettiin Siinä laadittiin perhehoidon valtakunnallinen toimintaohjelma ja koottiin perhehoidon lainsäädännön muutostarpeet. Hanke oli merkittävä osa ISOn Pohjois-Savon yksikön valtakunnallista ja alueellista kehittämistyötä. Väliraportti perhehoidon lainsäädännön muutostarpeista julkaistiin toukokuussa STM:n verkkojulkaisuna. Väliraportissa työryhmä esitti, että säädettäisiin perhehoitolaki, johon koottaisiin perhehoitoa koskevat säännökset. Raportissa otettiin kantaa muun muassa perhehoidossa käytettäviin käsitteisiin, perhehoitoa toteuttavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin, hoidettavien lukumäärään sekä perhehoitajien ennakkovalmennuksen kehittämiseen. Raportissa perhehoidon eri osapuolille todettiin tarvittavan nykyistä tiiviimpää ja suunnitelmallisempaa tukea. Lisäksi esitettiin hoidossa käytettävää toimeksiantosopimusta kehitettäväksi, peruspalkkiota korotettavaksi ja vapaaoikeutta lisättäväksi. Työryhmä suositteli vahvasti tehtäväksi uusien alueellisten. perhehoidon yksiköiden suunnittelua, järjestämistä ja pilotointia. Alueellisten yksiköiden kautta järjestettäisiin jatkossa kaikki perhehoitoon sijoittaminen. Väliraportin pohjalta laadittiin luonnos valtakunnallisesta lastensuojelun perhehoidon toimintaohjelmasta. Ministeriön työryhmä, puheenjohtajanaan hallitussihteeri Lotta Silvennoinen, jatkoi toimintaohjelman työstämistä vuoden loppuun saakka. Osaamiskeskuksessa odotetaan innolla niin toimintaohjelmaluonnoksesta kuin perhehoidon lainsäädäntötyöryhmän väliraportistakin seuraavia tulevaisuuden toimenpiteitä. Väliraportti perhehoidon lainsäädännön muutostarpeista -verkkojulkaisu: get_file?folderid=39503&name=dl FE pdf kuva:morguefile

15 Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Jokainen elämä on tärkeä. Jokainen ihminen vain elää hetken sen sen minkä kohtalo on hälle määräävä. -Veikko Lavi- kuva:sirpa Blom

16 Yhteystiedot Itä-Suomi Pohjois-Savo ja. Kainuu Pohjois-Karjala Etelä-Savo Tikesos-hanke Tarja Kauppila, johtaja Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: Anne Jokipii, toimistosihteeri Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: Anne Aholainen, kehittämispäällikkö Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: Arja Jämsén, yksikön johtaja Torikatu 30 B JOENSUU puh s-posti: arja.jamsen@jns.fi Mali Soininen, yksikön johtaja MAMK Kasarmin kampus Mikpoli, Patteristonkatu MIKKELI puh s-posti: mali.soininen@mamk.fi Pekka Kortelainen, IT-kehityspäällikkö Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: pekka.kortelainen@tikesos.fi Mikko Huovila, suunnittelija c/o Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus PL HELSINGIN KAUPUNKI puh s-posti: mikko.huovila@tikesos.fi Sirpa Blom, johdon assistentti Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: sirpa.blom@kuopio.fi Antero Lehmuskoski, kehittämispäällikkö Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh s-posti: antero.lehmuskoski@tikesos.fi ww.isonetti.net Kuvankäsittely ja taitto: Sirpa Blom ISO