ISO-toiminta Tätä tavoittelemme - näin etenemme

Transkriptio

1 ISO-toiminta 2010 Tätä tavoittelemme - näin etenemme

2 2

3 Innostava Itä-Suomi Itä-Suomessa toimii neljän maakunnan yhteinen sosiaalialan kehittämisen verkostoorganisaatio, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ISO. Sosiaalialan osaamiskeskuksen monipuolinen työ ulottuu Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Etelä-Savoon - osittain jo laajemmallekin. ISOn ainutlaatuinen kumppanuus lisää sosiaalialan vaikuttavuutta. Tule mukaan rakentamaan itäsuomalaista menestystarinaa! Osaamisen, osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tarvitaan yhteisen työn linjaamista ja inhimillistä välittämistä, rohkeutta tarttua asioihin ja sisukkuutta viedä ratkaisuja eteenpäin. 3 Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee. Kaste-ohjelma tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukehitystä. Alan lakeja uudistetaan. Uusi aluehallintovirasto paneutuu valvontaan. Itä-Suomen yliopisto on aloittanut toimintansa, ja alueen ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään. Tarjolla on monia mahdollisuuksia. Tavoitellaan suuria, mutta muistetaan iloita pienistäkin edistysaskeleista ja hyvästä seurasta. Pienestä ISOksi, kumppania tarvitaan!

4 Tarja Kauppila, johtaja Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh. (017) , ISO-työ 2010 ISOssa teemme parhaamme sosiaalialan osaamisen sekä itäsuomalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Avainsanoja ovat vaikuttava sosiaalialan asiantuntijuus, tutkimuksellinen kehittämistoiminta, tarkka talous ja osaava henkilökunta. Innostavia kehittämisteemoja ovat tänä vuonna sosiaalialan johtaminen, tietotekniikan käyttö, varhainen tuki lapsiperhetyössä, perhehoito, vanhusten asumisen uudistaminen sekä päihde- ja mielenterveystyö. Mitkä näistä koskettavat Sinua? Panostamme dialogiseen strategiatyöhön. Esillä ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus, Kaste-ohjelma sekä päihde- ja mielenterveysohjelmat. Lakien uudistamiseksi selvitämme taustoja ja välitämme alueen näkökulmia. Osaamiskeskusten välillä viestit kulkevat ja verkostot toimivat. Kuopiossa järjestetään kesäkuussa seminaari alueellisesta hyvinvoinnin tiedontuotannosta ja elokuussa valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät. Asiantuntijatyötä tehdään ISOn maakuntajaostoissa, alueellisissa teemaverkostoissa, kärkihankkeiden kokouksissa, alueen sosiaalijohdon työkokouksissa ja monissa muissa tilaisuuksissa. Taustatukea antaa ISO-yhdistys. Viestimme Kaste-ohjelman etenemisestä. Olemme mukana Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmässä, maakunnallisissa työryhmissä, hankkeiden toteutuksessa ja tapahtumissa. Maakunnallisten kevätseminaarien lisäksi syksyllä tarjotaan koko toiminta-alueen seminaari, tule mukaan! Tutkimuksellinen koulutuksen ja kehittämisen yhteistyö tiivistyy Itä-Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi sosiaalityön opetuksen työelämäyhteyksiä on vahvistamassa myös Socom Oy eli Kaakkois- Suomen kehittäjät. Panostamme henkilöstöstrategiaan ja työhyvinvointiin. Toiminnan seuranta ja arviointi hoituvat ISO-tiimissä, hankkeissa ja yhdistyksen hallituksessa. Lisätietoja etenemisestä löytyy tästä suunnitelmasta ja ISOnetistä ( Osallistu, niin voit bongata tuttujasi seuraavan toimintakertomuksen menestystarinoista Luovaa, energistä vuotta!

5 Sirpa Blom, johdon assistentti Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh. (017) , Uudistuvaa viestintää Viime vuoden lopulla vietimme Kuopiossa antoisat Itä- Suomen sosiaalityön päivät. Olemme linjanneet pitkin vuotta valmisteluja vaativat työt niin, että joka toinen vuosi järjestetään Itä-Suomen sosiaalityön päivät, ja joka toinen vuosi ilmestyy ISO-verkkojulkaisu. Nyt on julkaisun vuoro. Päihdetyötä käsittelevän ISO-julkaisun tekeminen on jo täydessä vauhdissa tämän toimintasuunnitelman ilmestyessä. Aiheina ovat esimerkiksi päihteet ja päihdepalvelut osana hyvinvointistrategioita sekä järjestöjen rooli palveluissa ja strategioissa. Teos on tarkoitus julkistaa lokakuussa Päihdetyön itäsuomalainen tulevaisuus -foorumissa. ISO-viesti ilmestyy touko- ja marraskuussa. Kevään numerossa esitellään esimerkiksi ajankohtaisia kehittämistyön näkymiä ikääntymisestä sekä tietoteknologian hyödyntämisestä. Tuoretta tutkimustietoa tarjotaan projektien verkostotoiminnan kehittämisestä sekä vajaakuntoisten työkyvystä ja työllistymisestä yritysten näkökulmasta. Palstatilaa on aina varattu myös Itä- ja Keski-Suomen sekä Pohjois-Suomen Kaste-kuulumisille. Kehittämistyössä ollaan ajan hermoilla viestinnässäkin. Syksyllä astuu parrasvaloihin uunituore ISO-newsletter. Sähköpostitse lähetettävässä uutiskirjeessä kerrotaan lyhyesti ajankohtaisista sosiaalialan kuulumisista. Lisätietoa janoaville uutiskirjeestä avautuvat suorat linkit ISOnettiin, jossa asioista kerrotaan yksityiskohtaisemmin. Viestintäsuunnitelmakin päivitetään. ISOn toiminta-alue on varsin laaja niin maantieteellisesti kuin sisällöllisestikin. Vauhdikkaasti etenevä asiantuntijatyö alueilla tarvitsee tuekseen paitsi ajantasaista viestintää myös tarkkaa taloudenhoitoa ja arjessa sujuvaa henkilöstöhallintoa. Niissäkin teemme ISOssa parhaamme. Toivomme monipuolista palautetta toiminnastamme ja kehitämme työtämme jatkuvasti. Viimeisimmän maakuntajaostojen toimintaa koskevan kyselyn tulokset ovat analysoitavina. Palautteen keräämisen uudet keinot ovat nyt erityisiä mielenkiintomme kohteita. 5

6 Ritva Pääkkönen, yksikön johtaja Lönnrotinkatu 5 A KAJAANI puh ritva.paakkonen@kainuu.com Vahvistuvat kehittämisrakenteet Kainuussa 6 ISOn Kainuun maakuntajaosto panostaa sosiaalialan osaamisen vahvistamiseen. Jaostoon kuuluu maakunnan sosiaalialan toimijoita, aluehallintoviraston edustaja sekä oppilaitosten edustajia. Tutkimuksen, opetuksen ja käytännön toimijoiden yhteistä vuoropuhelua tarvitaan, sillä alueella on vähän vakinaista alan opetus- ja tutkimustoimintaa. Kainuu kuuluu Pohjois-Suomen Kaste-alueeseen. ISOn Kainuun yksikkö lisää yhteistyötä Posken ja SONet Botnian kanssa sekä osallistuu Kainuun Kaste-työryhmään. Myös kaikkien sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisessä, alueellista hyvinvointia koskevassa tiedontuotannon yhteistyössä on luontevaa olla mukana. Tärkeitä alueen Kaste-hankkeita ovat lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemista koskeva TUKEVAhanke, Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke sekä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimusrakenne -hanke. Lisäksi maakunnassa on meneillään lukuisia muita sosiaalialan hankkeita ja kehittämistoimia, joissa ISO on soveltuvin osin mukana. Kainuussa maakunta -kuntayhtymä järjestää asiakaslähtöiset ja tasapuoliset palvelut laajalle kahdeksan kunnan alueelle. Organisaatiossa on jo pitemmän aikaa valmisteltu pysyvää alan kehittämisrakennetta ja perustettu sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, kehittämis- ja suunnittelu -vastuualue. Myös kuntien kokoama varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto on vakiinnuttanut toimintansa. ISOn asiantuntijatyöllä tuetaan molempia. Osaamiskeskuksella on keskeinen rooli viime vuonna maakunnassa käynnistyneessä sosiaalifoorumityössä. Tavoitteena on aktivoida maakunnan toimijat yhdessä vahvistamaan sosiaalialan vaikuttavuutta, merkitystä ja yhteistä identiteettiä. Yhteisten tilaisuuksien järjestämisen ohella selvitetään uusien keinojen, kuten sosiaalisen median käyttöä. Myös oman työn kehittäminen jatkuu: työsuojelun toiminta-ohjelma ISO-turva päivitetään osaksi osaamisen johtamiseen kannustavaa henkilöstösuunnitelmaa.

7 Arja Jämsén, yksikön johtaja Rantakatu 26 B, 2.krs JOENSUU puh Toimivat kumppanuudet Pohjois-Karjalassa ISO-asiantuntijaverkostot ovat Pohjois-Karjalassa tärkeitä vertaistuen ja tiedonvaihdon paikkoja. Ne rakentavat tulevaisuutta esimerkiksi oppilaitosyhteistyöllä sekä vahvistavat aktiivisesti alan arvostusta ja näkyvyyttä. Viestinnällä ja vaikuttamistyöllä tavoitellaan niin päättäjiä kuin kansalaisiakin ja tuodaan keskusteluun merkittäviä aiheita ja aloitteita. Vanhustyön verkosto osallistuu alueelliseen ja valtakunnalliseen vanhustyön ja palvelujen kehittämiseen toimimalla Vanhus-Kaste -hankkeen asiantuntijaryhmänä. Verkosto työstää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa tutkimustarpeita selvitysten ja opinnäytetöiden aiheiksi. Myös vanhustyön koulutussisältöjen suunnittelussa ollaan mukana. Alueen oppilaitosyhteistyössä keskitytään tänä vuonna erityisesti ikäosaamisen hankkeistamiseen ja tuotteistamiseen. Ikäosaamista tukee myös osallistuminen kansainväliseen Older People for Older People -hankkeeseen (O4O) ISO-yksikön johtajan asiantuntijapanoksella. Keskeisiä hankkeita tuetaan osallistumalla ohjausryhmiin. Valtakunnallista ISO-työtä tehdään Sosiaaliportin vanhustyön konsultaatioverkostossa sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmässä, jossa vuoden teemana on Green care. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelmassa luodaan maakunnalliset linjaukset ja sovitaan uusista kärkihankkeista. Päihdetyön verkoston tiedottamis- ja vaikuttamistyön lähtökohtia ovat Mieli-ohjelma ja päihdeavainindikaattorit. Verkosto osallistuu myös mielenterveys- ja päihdealan Kaste-hankkeen valmisteluun. Seudulliset vammaisalan ja lastensuojelun verkostot puolestaan selvittävät mahdollisuuksia toimintansa maakunnallistamiseksi. Varhaiskasvatuksen verkosto tiivistää seutujen tiedon ja osaamisen vaihtoa esimerkiksi opintovierailuilla. Opiskelijayhteistyötä tehdään tässä lähinnä Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. 7

8 Johanna Antikainen, yksikön johtaja Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh Vuorovaikutuksellista johtamista Pohjois-Savossa 8 Kaste-ohjelma luo mahdollisuuksia dialogiseen strategiatyöhön ja vaikuttamiseen kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. ISO monine verkostoineen toimii tässä välittäjänä. Esimerkiksi kevään maakunnallisten Kaste-seminaarien suunnitteluun on jo osallistuttu tiivisti alueen Kaste-suunnittelijan kanssa. Itäsuomalainen lastensuojeluverkosto ILO toimii osaltaan Lapsi-Kaste -hankkeen käytäntöjen arvioijana ja levittäjänä. ISOssa laadittava valtakunnallinen perhehoidon toimintaohjelma ja perhehoitolain uudistamisen taustatyö ovat tärkeitä teemoja myös asiantuntijaryhmissä. Lapsen tunne-elämän vaikeudet ja tuki puhuttavat alan ammattilaisia. Pohjois-Savon erityispäivähoidon työryhmä paneutui aiheeseen laajemmin järjestämällä maaliskuussa Siilinjärvellä seminaarin. ISO kutsuu myös aikuissosiaalityön toimijoita pohtimaan kehittämisen ja koulutuksen tarpeita sekä tutkimuksellisen kehittämistoiminnan mahdollisuuksia. Viime vuonna käynnistynyt Pohjois-Savon vanhusfoorumi puolestaan toimii Vanhus-Kaste -hankkeen kanssa esimerkiksi varhaisen tuen, asumisen ja gerontologisen sosiaalityön kysymyksissä. Asiantuntijaryhmien systemaattiseen johtamiseen liittyy työn dokumentointi ja ryhmien esittely laatimalla niistä diasarjat ISOnettiin. Pohjois-Savon sosiaalijohdon kehittämishanke päättyi viime vuonna ja ISO osallistuu tulosten hyödyntämiseen. Yhteistoiminta-alueet ja muut uudet kuntien yhteistyömuodot edellyttävät myös uudistuvaa johtajuutta. Kuntien ja Itä-Suomen yliopiston kanssa selvitetään johtamisen kehittämistyölle aidosti osallistavaa jatkoa. Sosiaalijohdon työkokouksia jatketaan tärkeinä vertaistuen ja -oppimisen foorumeina. Elokuussa Kuopiossa järjestetään valtakunnalliset sosiaalialan osaamiskeskuspäivät, jotka kokoavat noin pari sataa osallistujaa. Ohjelmassa painotetaan vaikuttavaa dialogia sosiaalialan tutkimuksellisesta kehittämisestä sekä kerätään palautetta seuraavien osaamiskeskuspäivien varalle.

9 Mali Soininen, yksikön johtaja Raviradantie MIKKELI puh Laajenevaa yhteisvastuuta Etelä-Savossa ISO on luonut sosiaalialan johtamisen alueellisia kehittämisverkostoja kuntien sosiaalijohdon ja luottamushenkilöiden sekä tutkimus- ja koulutusasiantuntijoiden kanssa. Merkittäviin rakennemuutoksiin liittyvät strateginen jaettu johtaminen, kyky nähdä kokonaisuuksia ja jatkuva osaamisen kehittäminen. ISOn Etelä-Savon maakuntajaoston työssä vuoden teemana on tutkimuksellinen kehittäminen. Osaamiskeskus koordinoi Etelä-Savon maakunnallista Kaste-tehotyöryhmää, joka seuraa ja arvioi ohjelman kuntanäkökulmaa sekä ideoi hankkeiden jatkoa. Tärkeää on myös osallistua Kaste-hankkeiden ohjaamiseen ja tukea Kaste-tiimien työtä. ISOn kutsumilla Kaste-foorumeilla ja yhteisissä seminaareissa tuotetaan tietoa ja jaetaan hyviä käytäntöjä. Monipuolinen ja arvokas ISOn teemaverkostotyö näkyy arjessa. Vammaisfoorumilla pohditaan vammaispalveluja 2010-luvulla ja palkitaan vammaisalan hyvä teko. Päihdetyön itäsuomalainen tulevaisuus -seminaari tuottaa vuoden ISO-julkaisun päihdetyöstä kuntien hyvinvoinnin kokonaisuudessa. Varhaiskasvatusseminaari tarkastelee aikuisen läsnäoloa päivähoidon arjessa. Vanhusfoorumi soveltaa Green care -ajattelua vanhusten yhteisölliseen asumiseen ja kotihoitoon. Hyvinvointi syntyy ihmisten omissa elämänympäristöissä ja sosiaalisissa verkostoissa, ei vain palveluja kehittämällä. ISO vahvistaa rajoja ylittävää yhteisölähtöistä kehittämistä. ISO on aktiivinen toimija maakunnallisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmatyön ohjaamisessa, jota hallinnoi Etelä-Savon liikunta ry (Esli) ja rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto. Tavoitteena on pysyvä toimija- ja kehittämisrakenne tähän teemaan. Järjestöjen työtä tuodaan esille. ISO toimii alueellisena avainkumppanina STKL:n ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveysturva ry:n järjestämillä Itä- Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivillä syyskuussa Mikkelissä. Päivien teemana on Paras ihminen - paras elämä : jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään elämään! 9

10 Pekka Kortelainen, IT-kehityspäällikkö Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh Antero Lehmuskoski, projektipäällikkö Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh Tiedonhallintaa sosiaalihuollossa 10 STM:n rahoittama Sosiaalialan tietoteknologiahanke (Tikesos) on ollut käynnissä jo viisi vuotta. ISO on osallistunut hankkeen toteuttamiseen alusta alkaen yhdessä Kuntaliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmien ja kansallisen tietotekniikka-arkkitehtuurin kehittäminen ovat ISOn keskeistä vastuualuetta. Vuonna 2010 kehittämistyö on organisoitu neljäksi osahankkeeksi, joiden suunnittelusta, koordinoimisesta ja ohjauksesta ISO kantaa vastuun. Osahankkeissa laaditaan muun muassa ohjeita asiakastyön kirjaamiseen ja kuvataan palveluprosessien tavoitetilaa sähköisen tiedonhallinnan näkökulmasta. Lisäksi niissä selvitetään ja määritellään sosiaalihuollon sähköiselle arkistolle asetettavia vaatimuksia sekä kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutusta. Osahanketyönä laaditaan esimerkiksi sosiaalihuollon asiakastietomalli ja luodaan sosiaalihuollon omaa asiakirjastandardia. Tämä standardi tukee käytännössä asiakastietojen sujuvaa saatavuutta siellä, missä asiakasta konkreettisesti palvellaan. Lisäksi suunnitellaan hankkeen tuotosten toimeenpanoa sosiaalihuollon käytäntöihin. Kaikkien osahankkeiden ohjauksen ja suunnittelun lisäksi ISO vastaa myös tiettyjen osahankkeiden käytännön toteutuksesta. Tällaisia ovat tänä vuonna toimeenpanon suunnittelu, kirjaamisen sisällön kehittäminen ja sosiaalipalvelujen luokittelu. Muita Tikesos-osahankkeiden toteuttajia ISOn toimintaalueella ovat Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos ja sen HIS tutkimusyksikkö sekä sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen Shiftec-tutkimusyksikkö. Vuosittain yksiköiden henkilöstöstä runsaat kaksikymmentä asiantuntijaa on osallistunut tiedonhallinnan monipuoliseen kehittämistyöhön. Tikesos-hankkeen selvitykset ja määritykset julkaistaan hankkeen kotisivulla ( tervetuloa tutustumaan ja kommentoimaan!

11 Maarit Laaksonen, erikoissuunnittelija Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh Toimeenpanon tuki, kirjaamisen sisältö ja sosiaalipalvelujen luokittelu Viime vuonna aloitimme ISO-työnä suunnitella koko Tikesos-hankkeen määritysten toimeenpanon pilotointia. Kansallisten uudistusten läpivienti edellyttää tiivistä yhteistyötä ministeriöiden, rahoittajien, kuntien ja ohjelmatoimittajien välillä. Toimeenpanoa tukevan osahankkeen tarkoitus on kirkastaa kehittämistyön yhteistä suuntaa niin, että visiot, tavoitteet ja kehittämisvälineet kohtaavat. Toimeenpanoa tukeva osahanke vie Tikesos-määrityksiä kentälle. Vuosina pilottihankkeita suunnitellaan ja toteutetaan sosiaalihuollon eri palvelualueilla. Kyse on sosiaalihuollon tiedonhallinnan kansallisen tason rakentamisesta. Lisäksi selvitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen operatiivisen tiedonhallinnan yksikön perustamista yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Sosiaalipalvelujen luokitusta on valmisteltu ISOn, Kuopion yliopiston (nyk. Itä-Suomen yliopisto), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Sanastokeskuksen yhteistyönä. Luokitustyöstä julkaistaan Sosiaalipalvelujen luokituksen sanasto, Sosiaalipalvelujen luokitus -dokumentti ja varsinaista luokitusta kuvaava taulukko. Työn lopputuloksena muodostuu sosiaalihuollon palveluja, tehtäviä ja toimintaa kuvaava luokituskokonaisuus. Luokitustyö on jo herättänyt mielenkiintoa niin sosiaalihuollossa kun terveydenhuollossakin. Tärkeä osa luokitustyötä ja luokitusten käyttöä on rajapintojen kartoittaminen terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen välillä. Sosiaalipalvelujen luokitus tulee esille esimerkiksi keväällä Tampereella järjestettävillä Terveydenhuollon ATKpäivillä. Kirjaamisen sisällön kehittämiseksi laaditaan opas sosiaalihuollon asiakastyön kirjaamisen periaatteista. Syksyllä julkaistavassa oppaassa korostuvat asiakastyön kirjaamisen juridiset ja toiminnalliset lähtökohdat. Lisäksi tehdään soveltamisopas sosiaalipalvelujen luokituksesta eli käyttöohje palvelujen järjestäjille ja tuottajille. 11

12 Piritta Timonen, projektikoordinaattori Tulliportinkatu 34 A, 2.krs KUOPIO puh Perhehoitoa uudistetaan 12 Perhehoidon valtakunnallisen toimintaohjelman laatiminen ja perhehoidon lainsäädännön muutostarpeiden kokoaminen on STM:n rahoittama hanke, joka toteutetaan ISOssa. Tavoitteena on erityisesti lastensuojelun perhehoidon osuuden lisääminen lasten sijaishuollossa. Työryhmän jäsenillä on lastensuojelun perhehoidon lisäksi asiantuntemusta myös aikuisten ja kehitysvammalain perusteella sijoitettujen lasten perhehoidosta. Työtä ohjaa ministeriön nimeämä työryhmä. Perhehoitoa uudistetaan monipuolisessa yhteistyössä lastensuojelun toimijaverkostojen kanssa. Itä-Suomessa merkittäviä yhteistyötahoja ovat Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö sekä itäsuomalainen lastensuojeluverkosto ILO. Kevään 2010 aikana valmistuu perhehoidon lainsäädännön muutostarpeista väliraportti, jonka pohjalta laaditaan valtakunnallinen toimintaohjelma. Toimintaohjelman tavoitteena on lisätä sekä kuntien että perhehoitajien alueellista tasa-arvoisuutta lastensuojelun perhehoidossa. Perhehoidon kehittämisen periaatteena lastensuojelussa on lapsilähtöisesti toteutettu sijoitusprosessi sekä lapsen oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Keskeistä on myös kartoittaa perhehoidon eri osapuolten tarvitsemaa tukea sekä kehittää erilaisia tukimuotoja. Lastensuojelun perhehoidon hanke päättyy Hankkeen projektikoordinaattori osallistuu Perhehoitoliitto ry:n rekrytoinnin kehittämistyöryhmään. Työryhmän tehtävänä on pohtia perhehoidon rekrytoinnin haasteita ja sisällön kehittämistä. Yksi hankkeen tavoitteista on perhehoidon rekrytoinnin edistäminen valtakunnallisesti yhtenäisten käytäntöjen avulla. Projektikoordinaattori osallistuu lastensuojelun päihdetyön kehittämishankkeen suunnitteluun Kuopion ja Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiöiden ja Kehittämiskeskus Tyynelän kanssa. Tarkoituksena on kehittää lastensuojelun ja päihdetyön yhteistyötä sekä lisätä mahdollisuuksia sijoittaa päihdeperheiden lapsia tai päihdetaustaisia lapsia perhehoitoon. Samalla kartoitetaan tukimuotoja sijaisperheille päihdeasioissa erityisesti niissä tilanteissa, joissa nuori alkaa oireilla päihteillä.

13 ISO-yhdistys laajenee ISOn ylläpitäjänä ja taustayhteisönä toimii ISO-yhdistys eli Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopio. Tavoitteena ei ole taloudellinen voitto, vaan yhteistyön vahvistaminen 1) sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen kehittämiseksi sekä 2) sosiaalialan erityis- ja asiantuntijapalveluiden turvaamiseksi. Yhdistys kokoaa jo monia toimijoita laajalla alueella. Tämän vuoden alussa jäsenmäärä on 77. Uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan! Kutsu kuuluu oikeuskelpoisille yhteisöille, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenyydestä päättää hakemusten pohjalta yhdistyksen hallitus. Osaamiskeskuksen toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen lisäksi jäsenetuina toimitetaan painettu ISOviesti kahdesti vuodessa sekä tuloste/painos asiantuntijatyön verkkojulkaisuista. Jäsenille tarjotaan myös muita edullisempaan hintaan osallistuminen Itä-Suomen sosiaalityön päiville. Kuntien ja kuntayhtymien jäsenmaksu on porrastettu asukasmäärän mukaisesti. Yhdistyksille ja muille yhteisöille on määritelty kiinteä maksu. Jäsenyys vahvistetaan maksun suorittamisen jälkeen. Yhdistys voi myös hakea avustuksia ja apurahoja sekä vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja toimintansa rahoittamiseksi. ISOsti tervetuloa hyvän asian itäsuomalaiseen yhdistykseen niin kannattajat kuin toiminta-aktiivitkin! Katso lisätietoja yhdistykseen liittymisestä, jäsenistä ja toimivasta hallituksesta: 13

14 14 Tärkeintä elämässä on löytää joku, joka saa meidät tekemään sen mitä osaamme. Ralph Waldo Emerson ( )

15 15

16 Henkilökuvat ja taitto: Sirpa Blom ISO