Perhekeskus palvelurakenteessa: kunta lapsen, nuoren ja perheen elämänkaarella

Transkriptio

1 Perhekeskus palvelurakenteessa: kunta lapsen, nuoren ja perheen elämänkaarella Sirkka Rousu, HTT, projektipäällikkö Perhekeskus palvelumallina seminaarissa Lisätietoja nettisivuiltamme Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lapsipolitiikka Lastensuojelu LapsiARVI Varhainen puuttuminen

2 Työtä ei tehdä rakennetyhjiössä Perhekeskuksen asema ja rooli kunnan lapsiperheiden palvelurakenteessa ja kunnan/seudun organisaatioissa? Käynnissä ehkäpä paradigmaattinen syvälle käyvä muutosprosessi sekä lapsiperheiden palvelurakenteessa että lasten kanssa toimivien orientaatiossa tavassa tehdä omaa työtään vanhempien ja lasten sekä muiden kumppaneiden kanssa mm. vanhempiin suhtaudutaan kyvykkäinä lapsensa vanhemmuuden asiantuntijoina, Yhteinen ymmärrys siitä, miten tuotetaan tavallinen lapsuuden ja vanhemmuuden arki lapsuuden kivijalat: koti, lapsen muut kehitysympäristöt kuten varhaiskasvatus, kaverit ja muut lähiaikuiset, koulu. Vanhemmuuden kivijalka vankistuu myös vertaissuhteissa toisten vanhempien kanssa. Sirkka Rousu

3 Työtä ei tehdä rakennetyhjiössä Mistä rakenteiden / organisaatioiden tulisi olla kiinnostuneita? Kenelle olemme tuloksellisuus/tilivelvollisia? Miten uudenlainen perhekeskus asiakasorientaatio näkyy siinä, kun organisaatioissa arvioidaan esim. lapsiperhepalvelujen tuloksia ja vaikutuksia? väitöskirjani pohtii mm. miten organisaatiossa arvioidaan sitä, miten hyvin on kyetty tuottamaan tavallinen lapsuuden arki lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle: Rousu 2007, Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Näkymätön tuloksellisuus näkyväksi. Sirkka Rousu

4 Palvelurakenteet muodostuvat kolmella tasolla Lapsi ja perhepolitiikan taso: toimintalinjaukset ja tavoitteet Pitkäjänteinen, tavoitteellinen ja ohjattu lapsi ja perhepolitiikka lasten tasavertaisuus palvelujen ja tuen saamisessa. hyvinvoivat lapset tulevat hyvinvoivat aikuiset ja vanhemmat. kunnan/ kuntien yhteistoimintaelinten päätöksentekijöiden tehtävä Palvelujärjestelmän taso: lasten ja perheiden tarpeiden mukainen palveluvalikko ja voimavarat Suunnitelmallinen ja johdettu lasten, nuorten ja perheiden palvelujärjestelmä kunnan ja kuntien yhteistyöhön ja kumppanuuksiin perustuva toimiva ja kustannusvaikuttava palvelukokonaisuus; oma tuotanto ja hankinta. lasten, nuorten ja perheiden palveluista vastaavien johtajien tehtävä Asukkaiden ja asiakastyön taso: toimivat palvelut ja asiakasprosessit Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja johdettu asiakaslähtöinen palveluprosessi jokaisen lapsen turvallinen kehitys ja kasvu, vanhemmuuden voimavarat lapsi ja perhe hyötyvät > myönteiset vaikutukset näkyvät lapsen ja perheen elämänlaadun kohenemisena ja voimavaraistumisena lapsi, vanhempi, asiakastyöntekijät ja yhteistyötoimijat > yhteistyötehtävä Sirkka Rousu

5 Lasten lakisääteiset hyvinvointipoliittiset ohjelmat kunnissa (Lsl 417/2007, 12 ) Perusoikeustehtävä: ohjelmat edistävät käytännössä lapsen perusoikeuksia ja lapsen oikeuksien sopimuksen tavoitteita ja niiden toteuttamista Strateginen tehtävä: varmistavat lasten ja nuorten hyvinvointityön tavoitteellisuuden ja suunnitelmallisuuden kunnan eri toimialojen ja mukana olevien muiden toimijoiden työssä ovat poliittisen ohjauksen ja päätöksenteon välineitä mm. resurssien varaamisessa ja kehittämistoimista päätettäessä eri toimialojen lautakunnat, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto Konkreettinen tehtävä: ovat käytännön työkalu kehitettäessä yhteistyötä ja palveluja Lasten hyvinvointi on kunnassa yhteinen asia > Lapsi ja nuori voi hyvin! Sirkka Rousu

6 Kunnan tai useamman kunnan suunnitelma Lastensuojelulaki L 417/ (ks. myös HE 252/2006, Lakityöryhmän ehdotus, STM selvityksiä 2006:25 Lasten hyvinvointiin liittyvien ohjelmien laadinta on alkaen uuden lastensuojelulain mukaan lakisääteistä, sillä Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Sirkka Rousu

7 Lastensuojelulaki 12 jatkoa Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: Kunnan/kuntien suunnitelma on strateginen ja konkreettinen toimintaohjelma, joka alla olevien lain edellyttämien tietojen lisäksi sisältää kunnan arvopohjan, tahtotilan ja päämäärät, linjaukset ja painopisteet sekä konkreettiset kehittämisehdotukset eri vuosille. 1. lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2. lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3. lastensuojelun tarpeesta kunnassa; Sirkka Rousu lastensuojeluun varattavista voimavaroista;

8 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma/suunnitelma ei ole vain asiat toteava asiakirja, jonka valtuusto voisi merkitä tiedoksi, vaan se on koko kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityötä ja lasten suojelun toimintaa ohjaava strategia asiakirja. Se antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille myös aiempaa paremman kokonaiskäsityksen lasten ja nuorten kasvuoloista sekä kokonaiskäsityksen käytössä olevista sekä tarvittavista voimavaroista. Suunnitelman sisältöä ohjaa mm. uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet (mm. ehkäisevästä työstä, lapsen asemasta) sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet siis vähemmän organisaatio ja hallinnonala sekä ammattilähtöistä näkökulmaa ja enemmän lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa toiminnan kehittämistä. Sirkka Rousu

9 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta: näistä elementeistä muodostuu hyvinvointi lapsen ja nuoren perustarpeet Turvallisuus Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla ympärillään välittäviä aikuisia. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus turvalliseen kasvuympäristöön sekä fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen. Osallisuus Lapsella ja nuorella on mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi hänelle merkityksellisellä tavalla sekä yksilönä että ryhmänä. Luovuus Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus saada onnistumisen kokemuksia ja toteuttaa itseään leikin, oppimisen ja harrastusten kautta. Arvostus Jokainen lapsi ja nuori on arvokas omana itsenään. Sirkka Rousu Hyvinvointipoliittisten ohjelmien toteuttaminen & hyvinvointityö käytännössä Hyvinvointi syntyy Lapsi & vanhemmat perhe, koti, toverisuhteet lähiyhteisöt Lapsi & palvelut pv.hoito, koulu, neuvola yms. erityinen tuki Lapsi & yhteiskunta kasvuolot media, rakennettu yhdyskunta, kauppapalvelut, liikenne Jokainen Mitä tekemällä vaikutetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin? Hyvinvointityön ja ohjelman keskeiset painopisteet ja tavoitteet ja keinot edistää tukea korjata Arviointi: Miten hyvin on onnistuttu vanhemmuu den tukemisessa ja lasten ja nuorten hyvinvointityössä edistää tukea korjata ja ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa? voimavarat prosessit aikaansaannokset organisaatio sovittaa omaan toimintaympäristöönsä ja lasten ja nuorten paikallisiin tarpeisiin. Hyvinvoiva lapsi ja nuori sekä perhe. Tavoitteiden mukaisesti toimiva hyvinvointipolitiikka. Hyvinvointivajeiden ja terveyserojen kaventuminen eri asuinalueilla. tarpeet voimavarat & prosessit vaikutukset

10 Lastensuojelun (12 ) suunnitelmaprosessi on yhteistyöprosessi Kuntastrategia ja TA linjaukset huomioon Vaihe 1. Suunnitelman valmistelun käynnistäminen Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty kunnanhallituksen päätöksellä yhteinen prosessi keskeisten lain tavoitteiden kirkastaminen kaikille mitä lasten hyvinvointityössä on tavoiteltava kytkentä kunnan/ kuntien kuntastrategian keskeisiin linjauksiin Vaihe 7. Toiminnan ja yhteistyön edistäminen ja seuranta Seuranta ja arviointiryhmä edistää ja koordinoi Kehitystoimet vuosittaisissa suunnitelmissa ja talousarvioissa Vaihe 6. Päätöksenteko Toteuttamista koskevat päätökset Valtuustolta kullekin toimielimelle toimeenpantavaksi Vaihe 2. Toimintaympäpistöanalyysi ja ennakointi Nykytilasta toimintaympäristön ja lasten ja nuorten tarpeiden muutoksen ennakointiin Yhteiset näkemykset kehityskohteista ja tulevaisuuden tarpeista 1 3 työverstasta/lautakuntakäsittelyä Vaihe 5. Seurannan Suunnitelma Mitä tietoa, miten kooten, milloin, kuka Osallistava ja sitouttava dialoginen prosessi: suunnitelma on osa lakisääteistä Sirkka Rousu kunnan vuosikierron mukaista suunnittelun, päätöksenteon, toteuttamisen ja arvioinnin prosessia > toimielimet, kunnanhallitus, valtuusto ja tarkastuslautakunta Vaihe 3. Strateginen suunta ja painopisteet Yhteiset linjaukset kytkentä kuntastrategiaan Vaihe 4. Keskeiset Kehittämisehdotukset Yhteiset näkemykset Vuosittaiset ehdotukset parannuksista Rousu 2008

11 Lasten ja nuorten hyvinvointi ja lasten suojelu on koko kunnan laaja alainen tehtäväkokonaisuus kasvuolot: kasvuyhteisöjen turvallisuus, virikkeisyys ja riskiolosuhteita vähentävä ja ehkäisevä toiminta kasvua ja kehitystä edistävät Peruspalvelut neuvola, päivähoito, koulu, terveydenhuolto, mielenterveysja päihdepalvelut, nuorisotyö, liikuntatoimi ym.. kasvua tukevat.. kasvua korjaavat Ehkäisevä lastensuojelu Lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelun suunnitelma ja sen seuranta (12 ) uusi lakisääteinen ohjauksen, johtamisen ja kehittämisen väline lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi Sirkka Rousu Lapsuuden eri ikävaiheissa

12 Kasvua ja kehitystä edistävä toiminta vaikuttamalla kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa: esimerkiksi Yhdyskuntasuunnittelu ja rakentaminen, asuminen, liikennesuunnittelu, Riskiolojen tunnistaminen ja yhteistyö riskien vähentämiseksi. Neuvola, päivähoito, perusopetus, aamu ja iltapäivähoito, kouluterveys, matalan kynnyksen perhekeskukset, nuorisotyö, vapaa ajan toiminta, lasten ja nuorten liikunta, museo, kulttuuri ja kirjastopalvelut, kuvataidekoulu, luontokoulu, osallistumisjärjestelmät, lasten ja nuorten ehkäisevä päihdetyö jne. Kasvua tukeva ja turvaava toiminta tukemalla lasta ja huoltajia lasten kasvatuksessa Perheiden tukipalvelut: mm. lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, lapsen huoltoon ja elatukseen liittyvät palvelut, lapsiperheiden omaishoidontuki, lapsiperheiden toimeentulotuki, vammaisen lapsen perheen tukipalvelut jne. Lapsen ja nuoren kehitystä tukevat palvelut: mm. perhekeskusten tukipalvelut ja palveluohjaus, lapsiperheiden sosiaalityö, kuraattori ja psykologipalvelut, keskuslastenneuvola, keskusäitiysneuvolapalvelut, neuvolapsykologipalvelut, puhe, toiminta ja fysioterapia, ravintosuunnittelu, nuorisoneuvola, tukihenkilö/tukiperhepalvelu, tukiasumispalvelut, sosiaalipäivystys, etsivä nuorisotyö, sijaishuollon asiakasohjaus, työpajatoiminta, loma ajantoiminta, nuorisotalotoiminta, maahanmuuttajatyö jne.) Kasvua korjaavat palvelut perhe ja yksilökohtainen lastensuojelu, muut lasten ja perheiden erityispalvelut Lapsiperheiden erityispalvelut (lastensuojelun sosiaalityö, sijaishuolto, nuorten vastaanottokoti, ensi ja turvakotipalvelut) Mielenterveyspalvelut (perheneuvola, lasten mielenterveyskeskus, nuorisopsykiatrian palvelut, aikuisten mielenterveyspalvelut ja valmius perheiden kanssa työskentelyyn ja palveluihin Päihdepalvelut (raskaana olevien palvelut, aikuisten päihdepalvelut, nuorten päihdepalvelut ja hoito) Väkivallan kohteena olevan lapsen erityiset hoito ja tukitoimet mm. terveydenhuollossa Sirkka Rousu

13 LAPSEN JA NUOREN HYVÄÄ KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT v lapselle ja nuorelle v perheelle lähiaikuiset ja vertaiset neuvolat perhekeskustoiminta päivähoito oppiminen lapsiperheiden kotipalvelut vapaa aika; päivittäisarjessa, sosiaalisina toimintoina leirit, kesäsiirtolat, vertaisryhmät jne. Sirkka Rousu HUOLTA LAPSEN JA NUOREN KEHITYKSESTÄ EHKÄISEVÄ LASTEN SUOJELU v lapselle ja nuorelle v perheelle huolen tunnistaminen ja erilainen räätälöity VARhainen Tuki/ VARTU arviointi: 1.onko lapsella/nuorella oma luotto läheinen, 2.mikä on lapsen terveys ja kehitys >siihen tarvittava tuki, 3. lapsen ja perheen osallisuus ja kokemukset lähiaikuiset ja vertaiset informaatiota ja neuvontaa oppimisen tuki ml oppilashuolto monimuotoiset perhepalvelut tehostettu tuki; päivähoito, neuvola perhekeskuksen tehostettu tuki ja palveluohjaus perheen vartu perhetyö vapaa aika; päivittäisarjessa, eril. sosiaaliset toiminnot leirit, kesäsiirtolat, vertaisryhmät jne. Lapsen ja perheen palvelujen kokonaisuus Kun HUOLI EI PIENENE.. arvioidaan lapsen ja nuoren tarvetta erityispalveluihin esimerkiksi lastensuojelun tai muihin erityispalveluihin, jotka ovat pääosin osa ylikunnallisia palvelurakenteita

14 Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin etsitään ratkaisut silloin kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja tukemiseen on runsaasti toiminnan muuntelu ja voimavarojen yhdistely (Varpu ilman Vartua on epäeettistä) Puuttuminen sisältää aina myös vastuun ottamisen siitä, että varhaista tukea myös etsitään ja löydetään yhdessä > voimavaraistavaa Varhaisen puuttumisen ohella tarvitaan hyvinvointia rakentavaa ja ongelmia ehkäisevää työtä. Varhaista puuttumista perustelee sekä inhimilliset että taloudelliset näkökulmat. Varhaisen puuttumisen toimivuus edellyttää joustavia yhteistyömalleja. Onnistuminen vaatii toimimaan yli perinteisten ammattialojen ja tekemään yhteistyötä erilaisten toimijaorganisaatioiden kanssa. Uudenlaiset yhteistyömallit haastavat asiakastyön ohella myös organisaatiorakenteita ja johtamista. Sirkka Rousu

15 Lasten kasvuolot, hyvinvointi, ehkäisevä työ, tuki koulunkäyntiin, lapsi huomioitava aikuisten palveluissa sisältyvät lastensuojelulakiin velvoittaen eri tahoja ja toimijoita myös laki lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisestä (1991) Suomessa samoin perustuslaki (2000), erityisesti 19 nämäkin koskevat ja velvoittavat kaikkia L 417 / Lastensuojelulaki 3 ehkäisevä lastensuojelu 7 lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraaminen 8 palvelujen kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi 9 tuki koulunkäyntiin 10 lapsen huomioon ottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa 11 lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen: ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu 12 suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä 14 moniammatilliseen yhteistyöhön velvoittava 15 lasten ja nuorten erityiset oikeudet kiireellisiin terveystilan tutkimukseen ja hoitoon (seri, pahoinpitely) Sirkka Rousu

16 Ehkäisevä lastensuojelu ja varsinainen lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu 3 Lastensuojelua on lapsi ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto jälkihuolto. Sen lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi 2 luvussa tarkoitettua ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä, kuten äitiys ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Sirkka Rousu

17 Voimakkaasti kehittymässä olevat lasten ja perheiden palvelut > MIHIN KUNTA /KUNNAT YHDESSÄ SATSAAVAT lasten ja perheiden ennakoidut tarpeet huomioonottaen? Neuvolatoiminta koko perheen neuvolaksi ja resurssikeskukseksi (neuvolaopas 2005) Varhaiskasvatus ja päivähoito; kasvatuskumppanuus (Varsut) Koulu yhteisönä, mm. tutkimuskokeilu eheytetty koulupäivä (Pulkkinen&Launonen 2005), myös oppilashuolto (OPM: kouluhyvinvointi strategia) Matalan kynnyksen perhekeskukset; kumppanuus, vertaisuus, perhetyö jne. (Perhe ohjelma ) Lastensuojelutyö kokonaisuudessaan Lasten ja nuorten psykososiaaliset erityispalvelut; mm. lasten ja nuorisopsykiatria Lasten, nuorten ja perheiden sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelmat (VN ) Lapsi ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (VN ) Kaste sosiaali ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (VN Sirkka Rousu

18 Miten lasten, nuorten ja perheiden palveluja voitaisiin uudella kokoavalla tavalla myös ohjata ja johtaa? Elämänkaarimallin mukainen tehtävien ja palvelujen organisointi lisääntyy kunnissa Tavoite 1. Kuntalais ja asiakaslähtöisempää toimintaa. Saman väestöryhmän palvelut kootaan ehyemmiksi ja helpommin käytettäviksi kokonaisuuksiksi. Tavoite 2. Edistetään samankaltaisten tehtävien parissa työskentelevien yhteistyötä. Toiminnallisen yhteistyön tarve on ilmeistä esimerkiksi lasten ja äitiysneuvolan, päivähoidon, koulun ja koululaisten oppilashuollon, lastensuojelun, nuorisotyön ja liikunnan sekä kulttuurin kesken. Hyvin toimiva yhteistyö parantaa palvelutoiminnan vaikuttavuutta eli kuntalainen saa parhaimman mahdollisen palvelun. Sirkka Rousu

19 Tavoite 3. Toiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus paranee Päätökset tehdään elämänkaaren mukaan nimetyissä lautakunnissa: päättäjät voivat tehokkaammin huolehtia, että väestöryhmälle tarkoitetut palvelut toimivat kokonaisuutena niin kuin pitää. Talousarviot ja suunnitelmat laaditaan elämänkaariorganisaation tehtävien ja vastuiden sekä palveluprosessien mukaisesti > ohjataan voimavaroja sekä kehitystyötä sen mukaan, mikä vastaa parhaiten väestöryhmän palvelutarpeita. Myös lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittymistä ja palvelujen toimivuutta arvioidaan väestöryhmän tarpeiden näkökulmasta kokonaisuutena. Palvelutoiminnan käytännön johtaminen ja asiakastyö organisoidaan elämänkaarimallissa pääosin väestöryhmän tarvitsemien palveluprosessien mukaisesti johtaminen kohdistuu prosessien johtamiseen. Palveluprosessin toimivuutta on samassa palveluprosessissa mukana ollen helpompi kehittää ja saada aikaan kulloinkin tarvittavia muutoksia. Yhteistyö lasten ja perheiden parissa toimivien ja palveluja tuottavien järjestöjen, seurakunnan lapsi, nuoriso ja perhetyön kanssa sekä alan yksityisten toimijoiden kanssa on aktiivinen ja elävä osa lapsiperheiden palveluja. Nyt olisi ehkä tarve myös kuntien verkostoitumiselle, jossa elämänkaari mallia toteuttavat ja kehittävät kunnat voisivat jakaa ideoita ja kokemuksia. Sirkka Rousu

20 Elämänkaarimallin mukainen tehtävien ja palvelujen organisointi merkitsee siis Kokonaisvaltaisempien palveluprosessien ja ketjujen mukaisesti koottuja päätöksentekoelimiä kuntademokratian uudenlaiset ja uuden nimiset luottamustoimielimet Elämänkaari johtajat johtamisen organisointi ydinprosessien mukaisesti Prosessien mukainen kunnan talousarvio sekä toiminnan ja talouden seuranta Romutetaan perinteiset sektorit palvelut kootaan kuntalais/asiakaslähtöisiksi Johdetaan palvelukokonaisuuksia/prosesseja, joihin on koottu juuri ne palvelut, joissa eri toimijoiden synergiahyödyt toistensa työstä on parhaimmat Tehokkuus, vaikuttavuus syntyy vasta hyvin toimivista asiakaslähtöisistä palveluprosesseista ja niiden johtamisesta > elämänkaari Sirkka Rousu

21 Finnish VISION OF THE FAMILY CENTRE/network Regional level Resources Family Local authority Parishes Organisations Voluntary actors Private sector Specialised services Health centre clinics for pregnant women for children Child day care Open day care centre Morning/afternoon activities Primary school education School School health care...family preparation...partnership; parents &staff...co operation between home and school Couple relationship familycounselling Early interaction...upbringing partnership Preventive family work Peer activities. Sirkka Rousu Premises/places/networks Partnership among actors culture and structures in management

22 Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli! Sen palvelurakenne muodostuu äitiys ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennalta ehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella. Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi ja perhepalvelujen organisaatiota (Lähde: Perhekeskustoiminnan kehittäminen. Perhehankkeen loppuraportti STM Selvityksiä 2008:12). Sirkka Rousu

23 Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli Kehitystyö on vasta alussa tulevaisuutta ennakoiden: perhekeskus edustaa lasten, nuorten ja perheiden toimintarakenteissa keskeistä toiminnallista ajattelutapaa ja on lasten ja perheiden ehkäisevien palvelujen kivijalka Tarvittaisiinko eri toimijaosapuolet yhdistävä perhekeskusyhdistys edistämään hyvin alkanutta kehitystyötä? > kumppanuudessa kunnat, järjestöt, seurakunnat ja perheet jne. Vertaisverkostot Nettisivut! Perhekeskus päivät konferenssit ja tapaamiset Koulutus Toimintamallien kehitys Yhteistyö mm. ruotsinkielisen vastaavan yhdistyksen kanssa Yhdistys voisi toimia jonkin valtakunnallisen jo olemassa olevan järjestön valtakunnallisena teemayhdistyksenä? Sirkka Rousu