SELVITYS JOUKKORAHOITUKSEN HYÖDYNTÄMISESTÄ KAUPUNKIKEHITYKSESSÄ JOUKKORAHOITUS YHTEISÖLLISYYDEN TUKENA HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI 17/09/2016

Transkriptio

1 SELVITYS JOUKKORAHOITUKSEN HYÖDYNTÄMISESTÄ KAUPUNKIKEHITYKSESSÄ JOUKKORAHOITUS YHTEISÖLLISYYDEN TUKENA HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI 1

2 SELVITYKSEN TOTEUTUS Oma Tesoma-hanke on valinnut Ramboll Management Consultingin (RMC) toteuttamaan selvityksen joukkorahoituksesta. Selvitys koostuu kolmesta eri osasta, jotka ovat: joukkorahoitus yhteisöllisyyden tukena hyvien esimerkkien analysointi, tesomalaisille merkitykselliset asiat sekä kampanjapohjat kilpailulle. Selvitys toteutetaan kesä-lokakuussa Tämä raportti sisältää yhteenvedon ensimmäisessä vaiheessa kerätyistä case-esimerkeistä sekä niihin sisältyvistä opeista ja hyvistä käytännöistä. 2

3 OSA-ALUE 1: JOUKKORAHOITUS YHTEISÖLLISYYDEN TUKENA - HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI 3

4 JOUKKORAHOITUS KAUPUNKIKEHITYKSESSÄ Joukkorahoituksesta on tullut viime vuosien aikana suosittu työkalu erilaisten hankkeiden ja projektien rahoittamiseen. Joukkorahoituksella voidaan kerätä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä. Täten joukkorahoitus täydentää perinteisiä rahoitusmarkkinoita. Joukkorahoitusta voidaan käyttää myös yritystoiminnassa, mutta tässä selvityksessä on keskitytty pääsääntöisesti hankkeisiin, joissa on mukana yhteisöllisiä ja osallistavia elementtejä (tuotepohjainen joukkorahoitus). Lähde: Team Finland askelmerkkejä joukkorahoitukseen Näille hankkeille luonteenomaista on, että toteutuessaan niistä hyötyy suurempi joukko ihmisiä (yhteisö). Tavoitteena ei ole voiton tekeminen, vaan asukkaiden / käyttäjien aktiivinen osallistuminen projekteihin, jotka kuvastavat ihmisten tahtoa yhteisen elinympäristön tilan parantamiseen. 4

5 HYVIEN ESIMERKKIEN ANALYYSI Aloituskokouksessa käydyssä keskustelussa tunnistettiin muutamia caseesimerkkejä. Ramboll on täydentänyt listaa esimerkeillä, joista osa on Suomesta ja osa ulkomailta. Kuvaukset perustuvat verkkolähteisiin ja niitä on täydennetty sähköpostitse ja osin myös haastatteluin. Kotimaiset esimerkit: Kallio Block Party Allas-merikylpylä Annetaan seinille värit Käpylän lippakioski Vegaaninen lippakioski Taukotila Pitkospuut läntiseen Pukkisaareen Suomen pelimuseo Ulkomaiset esimerkit: Luchtsingel (Alankomaat) Peckham Coal Line urban park (Englanti) Park and Slide (Englanti) The Line Tour (Englanti) Make it York (Englanti) Arts Barge (Englanti) Good Food Catford (Englanti) 5

6 CASE: KALLIO BLOCK PARTY Kuva:

7 KALLIO BLOCK PARTY, HELSINKI Kallio Block Party on täysin vapaaehtoisvoimin järjestettävä korttelijuhla, joka tuo monipuolisen kattauksen musiikkia, taidetta ja elämyksiä tuhansien ihmisten iloksi Kallion kaduille. Kallio-liikkeen vapaaehtoisten toteuttama ilmaistapahtuma on aikaisempina vuosina järjestetty Fleminginkadulla, Vaasankadulla, Kolmannella linjalla ja Helsinginkadulla. Vuonna 2013 tapahtuma rahoitettiin mesenaattien tuella Kallio Block Party oli ensimmäinen kokonaan joukkorahoituksella toteutettu yleisötapahtuma Suomessa. Vuonna 2015 tapahtumaa rahoitettiin mesenaattikampanjan lisäksi kaupungin Kulttuurikeskuksen avustuksella ja ruokamyyjien paikkamaksuilla. Juhlien järjestelyt olivat kuitenkin vaativammat kuin koskaan, ja tämän myötä kulut myös kasvoivat. Rahaa tarvittiin mm. liikennejärjestelyihin, järjestyksenvalvontaan, jätehuoltoon, sähköön ja äänentoistoon, lupiin ja wc-järjestelyihin. Kukaan ei saanut itse järjestämisestä palkkaa tai muita tuloja. Minimitavoite 5 000, tavoite , rahoitus päättynyt , rahaa 7 803, 461 mesenaattia. Vastikkeita mm. erilaisia rannekkeita (sininen 5, punainen 5, musta 10, kassi 12, retropaita 25 ). Lähde: 7

8 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Kallio Block Party, Helsinki Perustiedot Kampanjan tavoite Toteutettu , rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti Tavoitteena oli kyetä järjestämään tapahtuma ilman julkisen sektorin tukea (taloudellinen hyöty). Rahoitus Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Kerätty rahoitus (haettu minimi 5 000, haettu maksimi ), rahoittajien lukumäärä 461, keskimääräinen sijoitus n. 17 /henkilö, rahoittajat pääsääntöisesti itäisestä kantakaupungista ja Helsingistä ylipäänsä. Jonkin verran myös muualta Suomesta. Tärkeimmät kanavat olivat Facebook ja lehdistötiedote. Facebookissa kampanjaa päivitettiin ahkerasti. Muiden kampanjoiden tapaan alussa ja lopussa on piikki, jolloin rahaa kertyy enemmän. Ja jos on esim. näyttävä lehtijuttu, se saattaa poikia sijoituksia. Sitoutuneet henkilöt ovat merkittävä voimavara. Rahoituksen keräämisessä taiteilijoiden töillä suuri merkitys (alhaiset hankkimiskustannukset ja hyvä kate) Tapahtuma on avoin kaikille eikä sinne myydä lippuja. Tällä tavoin ei voida kattaa kustannuksia. Tapahtumasta on kuitenkin tullut niin suosittu, että markkinointi ollut suhteellisen helppoa. Jotkut kysyneet, että eikö voi vain lahjoittaa rahaa. Osuuskuntien verkostojen hyödyntäminen (tehokas tapa saada asiakkaita), sitouttaminen (pääsee osaksi jotain), avoimuus (mihin tukea haetaan/tarvitaan, mitä kerätyllä rahalla tullaan hankkimaan), viestintä (pitää varoa, että asiaa ei tulkita niin, että kaupunki teettää oman työnsä asukkailla) Lähde: Mesenaatin verkkosivut ja Jaakko Blombergin haastattelu

9 CASE: ALLAS-MERIKYLPYLÄ Kuva:

10 ALLAS-MERIKYLPYLÄ, HELSINKI Allas-merikylpylän käynnissä ollut joukkorahoituskampanja keräsi yhteensä euroa. Yhteistyössä joukkorahoitusalusta Invesdorin kanssa toteutettu kampanja ylitti yli 60 prosentilla euron tavoitteensa ja siihen osallistui 407 henkilöä. Kaikista merikylpylään sijoittaneista tulee Helsinki Allas -yhtiön osakkeenomistajia ja he liittyvät Helsinki Altaan omistajaklubiin, jonka jäsenet saavat erityisetuja (kausikortteja, alennuksia, lisäpalveluita sekä kutsuja erityistapahtumiin). 10

11 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Allas-merikylpylä, Helsinki Perustiedot Kampanjan tavoite Rahoitus Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Toteutettu , rahoitusmuotona osakeanti (yhden osakkeen hinta 200, osakkeita kpl), palvelualustana Invesdor Kampanjan tavoitteena oli kerätä rahoitusta Altaalle, jonka koetaan olevan osa uudenlaista Helsinkiä. Kylpylä on auki ympäri vuoden, jolloin se elävöittää kauppatorin aluetta (toiminnallinen ja osin myös imagollinen hyöty) Kerätty rahoitus (haettu minimi , haettu maksimi ). Sijoittajien joukossa helsinkiläisiä kaupunkivaikuttajia mm. Tuomas Enbuske, Anna Härö, Stuba Nikula, Sara La Fountain, Kirsi Piha, Tuula Paalanen, Eveliina Hanski, Kim Heiniö, Tomi Ruotimo ja Arto Sivonen. Korjaamo Groupin verkostot Helsingissä, näkyvyyttä ulkomainonnassa sekä sosiaalisessa mediassa. Monikanavainen viestintä ja markkinointi. Sijoittajat perusteluineen mm. Youtubessa Hanke oli hyvin suunniteltu, mukana olleet henkilöt sitoutuneita. Verkostoista oli suuri hyöty markkinoinnissa ja näkyvyyden rakentamisessa Kampanja toteutui toiveiden/tavoitteiden mukaan. Osakassopimukset aiheuttivat pientä päänvaivaa, ja ovat vieras menettelytapa piensijoittajille. Osakasviestintää voi aina myös parantaa. Markkinointi ja tarinan rakentaminen on tärkeää, kun halutaan osallistaa toimijoita mukaan. Rahallinen tuotto ei ole ykkösmotivaation lähde, vaan mukaan lähteminen Lähde: Invesdorin verkkosivut ja Mikko Savolaisen haastattelu

12 CASE: ANNETAAN SEINILLE VÄRIT Kuva:

13 ANNETAAN SEINILLE VÄRIT, HELSINKI 3feR eli Emilio Mäkipää vie laillista katutaidetta seinille ja ihmisten mieliin, opettaa ja maalaa. Ajatuksena on, että graffitit kuuluvat kaikille. Emilio Mäkipää on opettanut graffititaidetta neljä vuotta. Laillisten graffitien tekoon ovat saaneet oppia sadat lapset, nuoret mielenterveyskuntoutujat, työssä käyvät sekä eläkeläiset. Minimitavoite 2 500, tavoite , kampanja-aika: Kampanja-aikaa on pidennetty (piti alun perin päättyä jo ), koska sijoituksia ei ole tullut toivottuun tahtiin mennessä kerätty n , mesenaatteja 49. Tämän jälkeen tahti kiihtyi ja lopulta 101 mesenaattia tukivat hanketta eurolla. Vastikkeita mm. nimi (tägi, 15 ) tukijoille osoitettuun kiitos-aiheiseen graffitiin laillisella seinällä, uniikki kangaskassi (18 ), pipo (20 ).. Lähde: 13

14 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Annetaan seinille värit, Helsinki Perustiedot Kampanjan tavoite Toteutettu , rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti Kampanjan tavoitteena saada riittävästi rahaa kasaan, jotta taiteilija voisi hankkia auton, jolla pääsisi liikkumaan laajemmalle alueelle ja täten tavoittaisi nykyistä useampia ihmisiä (toiminnalliset hyödyt) Rahoitus Kerätty rahoitus (minimitavoite 2 500, tavoite ), rahoittajien lukumäärä 101, keskimääräinen sijoitus n. 50 /henkilö Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Emilion taustalla tiimi, jossa erilaista osaamista, mukana muun muassa sosiaalisen median osaaja, jonka kanssa käytiin keskustelua kampanjan toteutuksesta. Kampanjaa markkinoitiin järjestämällä katujuhlia, esittelemällä katutaiteen tekemistä Hgin rautatientorilla, järjestämällä työpajoja ja kertomalla hankkeesta tutuille ja tuntemattomille Ideaa voi testata ennakkoon kysymällä ihmisiltä lähtisivätkö tukemaan hanketta. Emilio osallistui innovaatiomessuille, jossa esitteli ideaansa ja kysyi mielipiteitä. Osa ihmisistä, jotka olivat kuulleet ideasta ennakkoon, olivat ensimmäisten tukijoiden joukossa. Suuria haasteita ei ollut. Rautatietorilla vartijat soittivat poliisit paikalle, jotka kuitenkin antoivat Emilion ja tiimin jatkaa katujuhlia ja katutaiteen esittelemistä (miten tehdä taidetta vahingoittamatta kenenkään omaisuutta) Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Graffitimaalauksilla voi elävöittää harmaata rakennusmassaa tai ränsistyneitä pintoja. Emilio on opastanut maahanmuuttajataustaisia, mielenterveyskuntoutujia ja kaljaporukoita luomaan uutta kaupunkitilaa pienin kustannuksin: Lähde: Mesenaatin verkkosivut, Emilio Mäkipään haastattelu

15 CASE: KÄPYLÄN LIPPAKIOSKI Kuva:

16 KÄPYLÄN LIPPAKIOSKI Tausta: Kuuden vuoden ajan Käpylän lippakioski on tarjonnut laatua hinnan kustannuksella, mahdollistanut kaupunkitapahtumia kirpputoreista ulkoilmakonsertteihin ja nukketeatterinäytöksistä runonlausuntaan. Helsingin kaupunki päätti vuonna 2015 laittaa kymmenen lippakioskia myyntiin, kun niiden vuokrasopimus loppuu syyskuussa. Facebookissa kerättiin ihmisiä kioskin pelastamiseksi. Aloitteen perustanut Pertti Hänninen arveli, että kioskin saisi kunnostettua eurolla ja että summa kattaisi ylläpidon usealle vuodelle ( Vuonna 2016 toteutettiin joukkorahoituskampanja kioskin pelastamiseksi. Minimitavoite 9 500, tavoite , rahoitus päättynyt , rahaa kertyi , mukana 395 mesenaattia. Vastikkeita mm. vitsiesitys (15 ), runo- ja lausuntaesitys (30 ), DJ keikka tilaisuuteen (100 ), biisi ja sen esitys (250 ) Lähde: 16

17 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Käpylän lippakioski, Helsinki Perustiedot Toteutettu , rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti Kampanjan tavoite Joukkorahoituksen kohde ja sen avulla tavoitellut hyödyt (taloudelliset, imagolliset ja toiminnalliset hyödyt) Rahoitus Kerätty rahoitus (minimitavoite 9 500, tavoite ), rahoittajien lukumäärä 395, keskimääräinen sijoitus n. 34 /henkilö Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Markkinointitoimenpiteet olivat hyvin vähäisiä. Kampanja oli Mesenaatin sivuilla, ja siitä viestittiin kampanjan omilla Facebook-sivuilla sekä toteutuksesta vastaavan tiimin jäsenten omilla Facebook-sivuilla. Minimitavoite saavutettiin jo kahdessa päivässä Olemassa olevalla asiakaskunnalla oli suuri merkitys. Lippakioskin palveluita hyödyntäneet ihmiset jakoivat kampanjauutista ahkerasti Facebookissa, ja oletettavasti moni heistä myös antoi tukensa kampanjalle. Suurin haaste oli aika. Irtisanoessaan vuokrasopimuksen Helsingin kaupunki myönsi toimijoille etuosto-oikeuden kioskiin. Tarjouksen jättämiseen oli aikaa vain kaksi viikkoa, joten kampanjan suunnittelu ja toteutus jouduttiin tekemään kiireessä. Olisiko Tesomalla joku palvelu tai toiminto, joka on jouduttu lakkauttamaan, ja jolle olisi yhä asukkaiden keskuudessa kysyntää? Se voisi luoda kysyntää joukkorahoitettavalle kohteelle Käpylän lippakioskin tavoin. Hyvä kampanjakuvaus luo uskoa ja luottamusta toteuttavaa tahoa kohtaan, mikä voi myös kannustaa ihmisiä tukemaan kampanjaa. Lähde: Mesenaatin verkkosivut, Oskari Paavonkallion haastattelu

18 VEGAANINEN LIPPAKIOSKI Kuva:

19 VEGAANINEN LIPPAKIOSKI, HELSINKI Syntyi idea perustaa vegaaninen lippakioski, kun Helsingin kaupunki päätti luopua lippakioskeista ja irtisanoi vuokrasopimukset. Perustettiin osuuskunta ja luotiin Facebook-sivu. Lyhyessä ajassa kasaan , kysyntä yllätti -> tarjottiin Helsingin kaupungille kioskista ja tarjous meni läpi. Kyse on osuuskunnasta, joka perustettiin vasta, kun oli saatu tieto, että huutokauppa voitettiin. Täten mitään kuluja ei tullut ennen sitä. Osuuskunnassa voi toimia aktiivijäsenenä tai (passiivisena) tukijana. Liittymällä jäseneksi ja maksamalla jäsenosuuden (200 ), saa jäsenedut käyttöönsä ja voi aktiivisesti vaikuttaa kioskin toimintaan. Maksamalla 1 käsittelymaksun sitoutui merkitsemään 500 hintaisen tuotto-osuuden osuuskunnasta. Tuotto-osuuksia voi merkitä useamman kuin yhden. Tuotto-osuudelle maksetaan vuosittain (kesäkuun 1. päivä) 10%:n korko eli 50 :n edestä lahjakortteja osuuskunnan lippakioskille (sis. alv). Euron käsittelymaksu oli lähinnä muodollisuus, jolla saatiin ihmisten tiedot pankkitunnuksilla ja ottamaan asia vakavasti. Lähde: Jaakko Blombergin haastattelu , ; 19

20 VEGAANINEN LIPPAKIOSKI, HELSINKI Hanketta oli mahdollista tukea taloudellisesti myös ostamalla ruokalipukkeita ennakkoon. Tilauksen käsittelykulu on 1 per pari lipuketta ja lasku niin ruokalipukkeista kuin jäsenmaksusta/tuottoosuuksista laskutetaan, kun hanke on edennyt. Kerätty rahoitus koostui seuraavasti: 124 kpl 200 euron jäsenosuuksia = euroa 35 kpl 500 euron tuotto-osuuksia = euroa ennakkomyyntiä ruokalipukkeina = euroa eli yhteensä euroa Haastateltava uskoo menettelyn tuoneen paljon lisää rahoittajia. Eli sen, ettei tarvitse laittaa rahaa kiinni ja että on paljon maksuaikaa. Toisaalta menettelyyn sisältyy myös riskejä siitä, maksavatko kaikki. Tästä ei kuitenkaan uskota tulevan ongelmaa. 20

21 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Vegaaninen lippakioski, Helsinki Perustiedot Kampanjan tavoite Rahoitus Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Kampanja kesti noin kaksi viikkoa, jäsenosuuksien myynti päättyi , rahoitusmuotoina osuuskuntatoiminta sekä joukkorahoitus, ei varsinaista alustaa. Rahaliikenne Holvin kautta. Joukkorahoituksen avulla pyrittiin saamaan riittävästi rahaa lippakioskin lunastamiseen Helsingin kaupungilta sekä kioskitoiminnan aloittamiseen (toiminnallinen hyöty) Kerätty rahoitus yli , joka koostui jäsenosuuksien (124 x 200 = ) ja tuottoosuuksien (35 x 500 = ) myynnistä. Lisäksi myytiin ennakkoon ruokalipukkeita noin euron edestä Tieto kampanjasta lähti vain Facebookin kautta. Lisäksi oli muutama lehtijuttukin netissä ja painetussa mediassa. Mutta mitään muuta markkinointia ei käytetty, ei edes suoria yhteydenottoja kavereihin. Rahoituksen kerääminen osuuskunnan jäsenosuuksia myymällä Tiettävästi kampanjassa ei törmätty haasteisiin Kun hanke on sopiva, tukijoita voi löytyä yllättävän paljon. Tesoman näkökulmasta haasteena kuitenkin sellaisen kohderyhmän löytäminen, jolla on sekä halua että mahdollisuus tukea hanketta taloudellisesti (vrt. kasvissyöjät pääkaupunkiseudulla) Lähde: eri verkkosivut sekä Jaakko Blombergin kanssa käyty sähköpostikeskustelu

22 TAUKOTILA Tavoitteena tehdä Herttoniemen metroaseman aukiosta kesäksi kaupunkilaisten kohtaamispaikka ja vehreä keidas. Taukotila toimii myös infopisteenä, jossa tiedotetaan Kaakkois-Helsingin tapahtumista ja tekemisen mahdollisuuksista sekä opastetaan turisteja ja helsinkiläisiä Hanke on sekä kaupunkikulttuurikokeilu ja elävää kesäkaupunkikulttuuria. Hanke saanut inspiraatiota Kallion Karhupuistosta, jossa asukkaat elävöittivät puistoalueen aktiivisella toiminnalla ja panostamalla puiston viihtyvyyteen Minimitavoite 3000, tavoite 10000, rahaa kertyi 4435, 177 mesenaattia, kampanja-aika: Vastikkeita mm. kahvi ja korvapuusti (10 ), kangaskassi (15 ), retkikartta ja eväät (45 ), Timo Ala-Vähälän piirtämä muotokuva itsestäsi tai läheisestäsi (60, myytiin loppuun) Muuta: kampanjasta innostunut taiteilija luvannut Taukotilaan lainaksi omien sanojen mukaan muoviroinasta tekemänsä valkoisen kattokruunun ; kyseessä kokeilu, HSL vuokraa kuljettajien entisen taukotilan kesän ajaksi. Marimekko lahjoitti Taukotilaan sisustustyynyjä sekä terassin vahakankaat, tilan yhteyteen laadittu tekstiiligrafiikkaa ja siellä on järjestetty myös taidenäyttely, harrastettu joogaa jne. Lähde: 22

23 PITKOSPUUT LÄNTISEEN PUKKISAAREEN Helsingin Seurasaaren kupeessa sijaitsevalla Pukkisaarella (Läntinen Pukkisaari) pääsee tekemään matkan menneisyyteen kauppakylä vie kulkijan ajassa taaksepäin rautakaudelle käsityöläisten, kauppiaiden ja idäntien varjagien aikaan. Saarelle kuljetaan yli meren kasteleman maakannaksen, ja jotta kulkijan jalat eivät kastuisi, käy kulku paremmin pitkospuita myöten. Tavoitteena rakentaa Pukkisaareen uudet pitkospuut talkoovoimin Tavoite edellytti uusien materiaalien hankkimista, joista talven aikana tuhoutuneet pitkospuut voitaisiin korjata. Minimitavoite 1200, tavoite 4000, rahaa kertyi 3000, 157 mesenaattia, kampanja-aika: Vastikkeita mm. opastetut kierrokset (10 ), kiitoskortti Pukkisaaresta (10 ), nimikirjaimet pitkospuihin (15 ), kehräyskurssi (20, myytiin loppuun). Muuta: minimitavoite saavutettiin reilussa päivässä, ja ensimmäistä perustavoitetta lähenneltiin jo alle viikon päästä kampanjan aloituksesta. Lähde: 23

24 CASE: SUOMEN PELIMUSEO Kuva: Kuvalähde:

25 SUOMEN PELIMUSEO, TAMPERE Suomen pelimuseo avautuu Museokeskus Vapriikissa Tammikuussa Pelimuseo esittelee monipuolisesti suomalaista pelikulttuuria ja kertoo, kuinka digitaalinen pelaaminen Suomessa alkoi ja kehittyi vuosien saatossa. Digitaalisten pelien lisäksi museossa on esillä myös lauta- ja roolipelejä. Museo on Tampereen kaupungin, Mediamuseo Rupriikin, Pelikonepeijoonien ja Tampereen yliopiston yhteistyöprojekti. Suomen pelimuseota ovat rahoittaneet sekä Tampereen kaupungin museopalvelut että Avoin Tampere-ohjelma. Vuoden 2015 aikana toteutettiin joukkorahoituskampanja, jossa museota tuki yli 1100 mesenaattia ja rahaa saatiin kerättyä lähes euroa. Mesenaatit koostuivat yksityishenkilöiden lisäksi yrityksistä ja yhteisöistä. Kampanjan minimitavoite oli Joukkorahoitukseen osallistuneet pääsevät museoon jo joulukuussa 2016 (tukijoilleen museo avautuu ). Vastikepaketteja olivat mm. Pääsylippu ja T-paita (40 ) Pääsylippu, pinssi ja nimi verkkosivuille (10 ), Pääsylippu, pinssi, magneetti ja nimi verkkosivuille (18 ), Perhelippu, pinssit ja nimet verkkosivulle (22 ), Vuosikortti, pinssi, nimi verkkosivuille ja VIP-tilaisuus (50 ), Vuosikortti, t-paita, pinssi, nimi verkkosivuille ja VIP-tilaisuus (75 ); ; Yrityksille ja yhteisöille Kupari-, Pronssi-, Hopea-, Kulta- ja Platinapaketteja (1000 / 2000 / 5000 / / ) Lähde:

26 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Suomen pelimuseo, Tampere Perustiedot Kampanjan tavoite Rahoitus Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Toteutettu , yhtenä rahoitusmuotona joukkorahoitus, palvelualustana Mesenaatti, toteuttajana Tampereen kaupunki Tavoitteena oli perustaa Tampereelle, museokeskus Vapriikkiin, pysyvä Suomen pelimuseo, jonka ensimmäisen näyttelyn rakentamiseen haettiin joukkorahoitusta. Joukkorahoituksella kerätyt varat kohdistetaan ennen kaikkea näyttelyn vuorovaikutteisuuden rakentamiseen. Kerätty rahoitus (haettu minimi , haettu maksimi ), rahoittajien lukumäärä 1120, keskimääräinen sijoitus n. 77 /mesenaatti, rahoittajat pääsääntöisesti yksityisiä henkilöitä. Yrityksiä ja yhteisöjä mesenaateista yhteensä 33 kpl. Kampanjasopimuksen teki Mesenaatin kanssa Tampereen kaupunki (Mediamuseo Rupriikki). Keskeisiä kumppaneita olivat Pelikonepeijoonit sekä Tampereen yliopisto. Tärkeimmät markkinointikanavat olivat Facebook ja media (YLE, isot sanomalehdet ym. medianäkyvyys). Yritysten kanssa käytiin erilliset sponsorointineuvottelut. Tiedottamisen onnistuminen (Vapriikin tiedottajan keskeinen rooli); Jatkuva viestintä joka osittain räätälöitiin eri kohderyhmille (eri peliharrastajat); Ennakoivat vastike-laskelmat vastikesuunnittelu; Esimerkkilahjoitukset innostivat muita lahjoittajia; neuvottelut yritysten kanssa Laskutusmahdollisuutta kaivattiin, mutta sitä ei voitu tarjota; kesäkuukaudet olivat hiljaisia, mutta pitkä kampanja-aika oli suunniteltu ja siihen liittyvät riskit tunnistettu Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Kaupunki voi olla toteuttajana, mutta esim. vastikkeiden alv-kysymykset ja kirjanpidollinen käsittely on ratkaistava; Pitää olla hurmos, yhteinen tavoite!! Suhteellisen isot lahjoitukset ( ) yllättivät; Laskutusmahdollisuutta on pohdittava; Jatkuva viestintä ja kampanjan etenemisen esillä olo kannattavat; Yrityksille pieni summa (500 ) kannustaa osallistumaan (tj:n itsenäinen päätös) Lähde: Haastattelu Niklas Nylund, Suomen pelimuseo,

27 YHTEENVETO KOTIMAISISTA ESIMERKEISTÄ Hankkeen nimi Alusta Hankkeen koko Teema Pitkospuut läntiseen Pukkisaareen Mesenaatti (n. 19 /mesenaatti) Luonto Taukotila Mesenaatti (n. 25 /mesenaatti) Kaupunkikehitys Annetaan seinille värit Mesenaatti (n. 50 /mesenaatti) Osallisuus Kallio Block party Mesenaatti (n. 17 /mesenaatti) Kulttuuri, osallisuus Käpylän lippakioski Mesenaatti (n. 34 /mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus Vegaaninen lippakioski Ei alustaa Yli Kaupunkikehitys, osallisuus Suomen pelimuseo Mesenaatti (n 77 /mesenaatti) Kulttuuri Allas merikylpylä Invesdor Yli Kaupunkikehitys, kulttuuri Mesenaatin Pauliina Seppälän mukaan jopa 70 % kampanjoista onnistuu hankkimaan rahoitusta, mutta vain pääsemällä juuri yli minimitavoitteen. On yleistä, että asetettu tavoitetaso jää saavuttamatta. Muista alustoista Kickstarterissa onnistumisprosentti noin 40 %, Seppälä toteaa. Joukkorahoitusta ei tule pitää rahoitusautomaattina. 27

28 CASE: LUCHTSINGEL, ROTTERDAM, ALANKOMAAT Kuva:

29 LUCHTSINGEL, ROTTERDAM, ALANKOMAAT Hofplein oli aiemmin eloisa alue Rotterdamin keskustassa. Mutta viime vuosikymmenten aikana alue on jäänyt kehityksessä jälkeen ja sen koetaan olevan keskeisestä sijainnista huolimatta syrjässä. Alueen kehittäminen on kaupungille tärkeää, mutta markkinavetoisen kehittämisen ei uskota tuovan tilanteeseen ratkaisua. Tästä syystä Rotterdamissa päätettiin vedota paikallisten haluun olla mukana kehittämässä kaupunkia. Vuonna 2012 projektin tuloksena syntyi 390 metriä pitkä Luchtsingel-silta, joka yhdistää pohjoisosat kaupungin keskustaan. Sillan lisäksi alueella on muitakin projekteja: DakAkker (kattopuutarha) Hofpleinin aseman katto tapahtumatilana Pompenburgin puisto (aiemmin varastoalueena toiminut kenttä, joka on otettu virkistyskäyttöön Lähde: 29

30 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Luchtsingel Rotterdam Perustiedot Kampanjan tavoite Joukkorahoituskampanja yhä käynnissä, aloitettiin jo vuonna Tuotteena sillan rakentamiseen käytettyjä puupalkkeja, joihin mesenaatti saa nimensä (25 /kpl) Tavoite oli sekä taloudellinen (sillan rakentamisen rahoittaminen) että imagollinen (kampanja tuo hankkeelle näkyvyyttä ja samalla yleisön tuki legitimoi hankkeen). Rahoitus Tähän mennessä joukkorahoituksen kautta on kerätty noin euroa reilulta mesenaatilta. Rahoitusta on tullut eri puolilta maailmaa, mutta suurin osa Rotterdamin alueelta Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Markkinointi on ollut monikanavaista, käytössä on ollut niin digitaalista kuin perinteisempääkin viestintää: sosiaalisen median kanavia, eri verkkosivuja, esim. uutis- ja arkkitehtuurisivut, julisteita, lentolehtisiä, puskaradiota, flash mob-tapahtumia, luentoja jne. Hankkeen tukijat saivat kaiverruksen sillan puurakenteisiin. Yleisiä kaiverrusten aiheita ovat olleet tukijoiden nimet, rakkauden tunnustukset, hääpäivät, verkkosivujen osoitteet sekä yritysten nimet. Jos kampanja käynnistettäisiin vasta nyt, toteuttajat sijoittaisivat hakukone optimointiin, joka ohjaisi verkossa liikkuvia ihmisiä projektin luokse. Viestinnän merkitystä ei voi liikaa korostaa. Viestinnän tulisi olla jatkuvaa, ja tulee varautua siihen, että se syö paljon aikaa ja resursseja. Lähde: sekä sähköpostikeskustelu Kelly Noordzijin kanssa (heinä/elokuu 2016) 30

31 MAYOR S CIVIC CROWDFUNDING PROGRAMME ON SPACEHIVE Tavoite: yhdistää perinteinen hanketuki prosesseineen joukkorahoituksen dynamiikkaan, jotta pormestari voisi tukea hyviä ideoita yhdessä kaupunkilaisten kanssa Tausta: viranomaiset Lontoossa etsivät taktisempia ja poikkitieteellisimpiä keinoja katujen ja alueiden kehittämiseen, paikallisten kuulemiseen sekä alihyödynnettyjen resurssien käyttöönottamiseen -> vastaus: Mayor s civic crowdfunding programme Kahdella kierroksella pormestari on myöntänyt tukea 37 projektille yli punnan arvosta. Toisella kierroksella yli 2000 asukasta osoitti tukensa 18 projektille keräten niille yli puntaa. Rahoitettuja hankkeita olivat esimerkiksi Peckham Coal line, Good Food Catford jne. 31

32 MAYOR S CIVIC CROWDFUNDING PROGRAMME ON SPACEHIVE Toiminta yhteistyössä Spacehiven kanssa. Mikä tahansa organisaatio (ei yksityinen henkilö) voi ladata projektinsa Spacehiveen ja hakea sille tukea ( saakka, enintään 75% hankkeen budjetista) pormestarilta. Projektit valitaan tiettyjen kriteerien pohjalta. Tuki ei ole vain taloudellista: hankkeet saavat uskottavuutta ja näkyvyyttä muiden lahjoittajien silmissä mikä usein johtaa uusiin ja suurempiin lahjoituksiin. Kaupunki voi tukea myös sopimalla tapaamisia avaintoimijoiden kesken sekä ohjaamalla hanketoimijoita kokeneiden konsulttien pakeille Hakijan täytyy olla organisaatio, jotta se voi solmia sopimuksia muiden toimijoiden kanssa. Toimijan tulee myös osoittaa, että sillä on nimissään voimassa oleva pankkitili ja että se on rekisteröity. Lisäksi sillä on oltava kykyä saattaa ehdotettu hanke valmiiksi mm. henkilöresurssien ja näiden kompetenssin osalta Lisätietoja: 32

33 CASE: PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO Kuva:

34 PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO, ENGLANTI Hiililinja on yhteisövetoinen hanke, jonka tavoitteena on yhdistää nykyistä paremmin Peckhamin alueen kaksi naapurustoa (Rye Lane ja Queens Road): syntyy 900 metriä pitkä puisto, joka yhdistää Queens Roadin Rye Laneen. Linja tullaan pystyttämään aikoinaan hiilen kuljetukseen käytetyille, nyt käytöstä poistetuille sivuraiteille, jotka kulkevat Peckhamin alueen läpi. Koko lähialueen yhteisö innostui Peckham Coal Linen tarinasta ja tätä kautta kampanjalle asetettu tavoite saavutettiin. Yksityishenkilöiden lisäksi tukea antoivat myös yritykset sekä valtuusto (local council). Spacehive-alustalla toteutettu kampanja keräsi yli puntaa reilulta 920 tukijalta. Projektin seuraava vaihe on laatia suunnittelu- ja toteutettavuusselvitys. Miksi joukkorahoitus? siinä on niin paljon kyse yhteisöstä, sillä saadaan ihmiset osallistumaan, tehdään asioita yhdessä ; joukkorahoitus on myös erinomainen työkalu yhteisöllisyyden rakentamiseen Lähde: coal line 34

35 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Peckham Coal Line urban park, Lontoo, Englanti Perustiedot Joukkorahoituskampanjan päättynyt , palvelualustana Spacehive Kampanjan tavoite Tavoitteena oli yhdistää kaksi vierekkäistä kaupunginosaa toisiinsa ottamalla käyttöön/ kunnostamalla hylätty ja tarpeettomaksi muuttunut infrastruktuuri (1950-luvulle saakka hiilen kuljettamiseen tarkoitettu rautatieosuus) (imagolliset ja toiminnalliset hyödyt) Rahoitus Kerätty rahoitus (tavoite ), rahoittajien lukumäärä 928, keskimääräinen sijoitus n. 82 /henkilö, suurta vaihtelua 5 punnasta lähes puntaan yksityishenkilöillä, ja jopa Southwark Councililta. Lisätietoja seuraavalla sivulla. Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Toiminta käynnistyi etsimällä/aktivoimalla tukijoita: aiheesta kirjoitettiin paikallislehdessä ja viestittiin verkostoissa. Järjestettiin työpaja sekä kävelykierros alueella sekä osallistuttiin tapahtumiin, jossa kampanjasta kerrottiin mahdollisimman monelle. Luotiin verkkosivu. Laadittiin myyntipuhe (pitch), jolla haettiin tukea toteutettavuusselvityksen laatimiseen Pormestarin ohjelmasta Itse kampanjointiprosessia pidettiin erittäin tärkeänä osana kokonaisuutta. Sen kuvattiin olleen erittäin intensiivinen kolmen kuukauden jakso, johon sisältyi sekä viestintää että markkinointia. Suurimpia haasteita olivat aika sekä kampanjatiimissä mukana olleiden ihmisten oikean osaamisen yhdistäminen. Aika on haaste siksi, että jokainen tekee työtä vapaa-ajallaan, oman työnsä ohella. Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? On eduksi, jos kampanjaa toteuttavilla tahoilla on hyvä ymmärrys/osaaminen digitaalisesta ja sosiaalisesta mediasta, koska se on olennaisessa roolissa kampanjan toteutuksessa. Pormestarin ohjelman tuen saaminen toi kampanjalle näkyvyyttä ja uskottavuutta ja johti muiden tukijoiden aktivoitumiseen 35 Lähteet: mm. Louise Armstrong,

36 PECKHAM COAL LINE URBAN PARK, LONTOO, ENGLANTI Rahoituksen jakautuminen: Lahjoituksen laajuus Lahjoitusten lukumäärä Lahjoitusten volyymi puntaa 3* puntaa puntaa puntaa puntaa puntaa puntaa puntaa 100 puntaa puntaa Alle 100 puntaa puntaa * Suurimmat yksittäiset lahjoittajat: Mayor of London, Southwark Council ja Sustrans 36

37 CASE: PARK AND SLIDE, BRISTOL, ENGLANTI Kuva: Adventurers-reclaim-centre-Bristol-historic-street-turned-giant-water-slide.html

38 PARK AND SLIDE, BRISTOL, ENGLANTI Tavoitteena muuttaa Bristolin Park Street väliaikaisesti jättimäiseksi vesiliukumäeksi paikallisten iloksi! Idean takana paikallinen artisti Luke Jerram Tavoite kulujen kattamiseen (mm. turvallisuus 2 980, materiaalit 1 163, vakuutukset 550, asentaminen 389 ) Kerätty summa 5 650, rahoittajia 532 kpl, keskimääräinen sijoitus n. 10,6, yksittäiset sijoitukset kahdesta punnasta 250 puntaan SLIDE-Bristols-giant-waterslide-city-centre.html 38

39 CASE: THE LINE TOUR, LONTOO, ENGLANTI Kuva:

40 THE LINE TOUR, LONTOO, ENGLANTI Tavoitteena oli asentaa peräti 30 veistosta Itäisen Lontoon vesireittien varrelle (reitti kulkee mm. Lontoon olympialaisista tutun 02-areenan ohi). Valmista reittiä pitkin kuka tahansa voi kävellä, juosta tai pyöräillä samalla taidetta ihaillen. Kyseessä oli projekti, jonka osaksi taiteilijat saattoivat esittää omia teoksiaan. Teokset valittiin paneelin toimesta, jossa oli sekä taiteilijoita että paikallisia asukkaita. Joukkorahoituksella tavoiteltiin noin puntaa, ja lopulta tavoite ylittyi. Rahaa kertyi puntaa, 272 tukijan toimesta. Projektia tuettiin suurilla yksittäisillä summilla (useita kymmeniä tuhansia puntia) niin säätiöiden kuin muutamien yksityistenkin toimesta. Toisaalta mukana oli myös viiden ja kymmenen punnan sijoituksia. Tavoitteen saavuttaminen oli lopulta tunneista kiinni. Viimeisen viikon aikana kerättiin puntaa, josta viimeisen päivän osuus oli puntaa. Ilman em. suuria sijoituksia tavoite olisi jäänyt tavoittamatta ja projekti toteuttamatta. Nykyisellään näyttely kestää vuoteen 2017, ja ajatuksena on toistaa prosessi tuolloin. Toiveena on, että näyttelystä tulee olennainen osa Lontoon kulttuuritarjontaa. Projektitiimi on hiljattain käynnistänyt uuden joukkorahoitushankkeen, jonka nimi on the Square. 40

41 MAKE IT YORK, YORK, ENGLANTI Yorkin kaupungissa käynnistettiin maaliskuussa 2016 oma Make It York niminen joukkorahoitusalusta. Alusta on työkalu, jonka avulla asukkaat voivat käynnistää paikallisia hankkeita ja saada niille sekä huomiota että rahoitusta. Hankkeita voi tukea jopa kahden punnan minimipanoksella. Alustan kaksi ensimmäistä projektia saavuttivat asetetut rahoitustavoitteet. Esim. Rigg Monument keräsi yli puntaa 80 mesenaatilta. Toinen esimerkki Arts Barge - on kuvattu tarkemmin seuraavalla sivulla. Lähde: 41

42 CASE: ARTS BARGE, YORK, ENGLANTI Kuva:

43 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Arts Barge, York, Englanti Perustiedot Kampanjan tavoite Rahoitus Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? Joukkorahoituskampanja keväällä 2016, alustana Make it York (Spacehiven päälle rakennettu palvelualusta) Tavoitteena luoda luova ja kutsuva tila yhdessä olemiseen ja erilaisten tapahtumien järjestämiseen jo melkein 20 vuotta sitten suljetun York Arts Centren tilalle (toiminnalliset hyödyt) Kerätty rahoitus jo kymmenen päivää ennen kampanjan päättymistä. Mesenaatteja 250 kappaletta. Osa sijoituksista suurehkoja, 1000 punnan luokkaa niin säätiöiltä kuin yksityishenkilöiltä, pienimmät 5 puntaa. Keskimääräinen rahoitus noin 94 puntaa. Tilaksi valitun, käytöstä poistetun proomun hankinnasta, siirrosta ja kunnostamisesta kerrottiin omassa blogissa, joten työn etenemistä oli mahdollista seurata reaaliaikaisesti. Markkinoinnissa 4 hengen ydintiimiä auttoi iso joukko muusikoita ja freelancereita, jotka mainostivat projektia keikoilla ja muissa tapahtumissa. Useat eri kolmannen sektorin organisaatiot ovat tehneet sijoituksia eri kampanjoihin. Näillä sijoituksilla on ollut huomattavaa merkitystä siihen, että tarvittava rahamäärä on saatu kasaan ja hankkeet ovat edenneet toteutukseen. - Yhteistyö on toimintaa eteenpäin vievä voima. On tärkeää olla jatkuvasti avoin uusille kumppanuuksille, aloitteille ja ideoille, joiden avulla kaupunkiympäristö voidaan kehittää. Projekti on myös mahdollista pilkkoa pieniin osiin ja toteuttaa asteittain useiden joukkorahoituskampanjoiden avulla. Lähteet:

44 CASE: GOOD FOOD CATFORD, LONTOO, ENGLANTI Kuva:

45 JOUKKORAHOITUSESIMERKKIEN TARKASTELUN VIITEKEHYS Good food Catford, Lontoo, Englanti Perustiedot Kampanjan tavoite Rahoitus Useita joukkorahoituskampanjoita, Make it York on itsessään Spacehiven päälle rakennettu palvelualusta Tavoitteena perustaa sosiaalisen yrityksen pyörittämä elintarvikemyymälä, jossa myytäisiin lähiruokaa. (imagolliset ja toiminnalliset hyödyt) Kerätty rahoitus , rahoittajien lukumäärä 344, yksityishenkilöiden tekemät sijoitukset ulottuivat muutamasta punnasta 1000 puntaan. Suurin yksittäinen lahjoitus Mayor of London Kuvaus toteutuksesta ml. markkinointitoimet Hyvät käytännöt - Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa apuna yrittäjätaustaiset ihmiset. Kampanjan haasteet ja pullonkaulat Mitä opittavaa Tesomanäkökulmasta? - Hanke hyödynsi tyhjän liiketilan näkyvällä paikalla, otti sen käyttöön ja paransi aluetta sekä Lähteet: joukkorahoituskampanjan vetäjää kontaktoitu, mutta lisätietoja ei ole tähän mennessä saatu. 45

46 YHTEENVETO ULKOMAISISTA ESIMERKEISTÄ Hankkeen nimi Alusta Hankkeen koko Teema Peckham Coal Line Spacehive (n. 82 /mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus Luchtsingel (n. 25 /mesenaatti) Kaupunkikehitys Bristol Park and Slide Spacehive (n. 11 /mesenaatti) Kulttuuri Line Tour Spacehive (n. 523 /mesenaatti) Kulttuuri, osallisuus Arts Barge Make it York / Spacehive (n. 94 /mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus Good Food Catford Spacehive (n. 94 /mesenaatti) Kaupunkikehitys, osallisuus Peckhan Coal Line, Line Tour ja Good foor Catford -hankkeille on yhteistä, että osa rahoituksesta on tullut asukkailta ja yhteisöiltä, ja osa julkiselta sektorilta (Mayor of Londonin tuen kautta). 46

47 MITÄ HANKKEISTA VOIDAAN OPPIA? Suunnittelu Mietittävä etukäteen, kuka hanketta tukisi (kohderyhmä) ja mitkä ovat sen tavoitteet Resursointi ja toteuttavan tahon sitoutuminen tärkeää, koska kampanjaa toteutetaan usein muun työn ohella, osuuskunnat verkostoineen hyvä voimavara (+ viestintäkanava) Toteutus Kampanjan alussa ensimmäiset sijoitukset tärkeitä osoittavat muille, että kampanjalla on kannatusta Julkisuudesta tunnettujen henkilöiden tuki Olemassa olevan sidosryhmäverkoston tunnistaminen ja hyödyntäminen Isohko projekti voidaan myös pilkkoa osiin ja toteuttaa useampien kampanjoiden avulla Viestintä Tarinan luominen tärkeää + selkeät tavoitteet Nopea reagointi myönteiseen ja kielteiseen palautteeseen Useiden eri viestintäkanavien hyödyntäminen Tapahtumat, satunnaiset kohtaamiset Painettu (lentolehtiset, uutiset lehdissä jne.) Digitaalinen /sosiaalinen media (kampanjasivut, Facebook, Twitter, Instagram, Youtube jne..) Kampanjasta voi viestiä jo etukäteen -> luo tietoisuutta ja saattaa madaltaa kynnystä tukea kampanjaa sen käynnistyttyä Vastikkeet Käytännönläheisyys/konkretia tärkeää Osa ihmisistä lahjoittaisi mielellään ilman vastiketta, mukana olemisen kokemus riittää Vastikkeiden hinnoittelussa syytä pysytellä kohtuudessa 47

48 MITÄ TULISI VÄLTTÄÄ? Suunnittelu Kampanjan suunnittelu vain yhden henkilön näkemykseen perustuen Viestintä Tulee välttää vaikutelmaa, että kaupunki siirtäisi vastuutaan kaupunkilaisille Hyödynnetään vain yhtä markkinointi-/viestintäkanavaa Resursointi Kampanjointiin kuluvan ajan aliarvioimista kampanjan toteutusta on verrattu vaalikampanjointiin Toteutus Kampanjan luominen alustalle ei yksin riitä Liian kalliiden tai turhien vastikkeiden hankkiminen 48

49 VEROTUS Vastikkeellista joukkorahoitusta toteutettaessa on syytä ottaa huomioon, että toiminta vastaa lain mukaan ennakkomyyntiä. Joukkorahoituksella myytävistä tuotteista (aineelliset vastikkeet) tulee maksaa arvonlisävero, joka tosin vaihtelee tuotteittain. Toistaiseksi on harvinaista, että julkisen sektorin toimija on joukkorahoituskampanjan toteuttaja, ja tästä syystä verotukseen liittyviä asioita kannattaa selvittää verohallinnon kanssa. 49

50 LISÄTIETOA? Lisää tietoa joukkorahoituksesta on saatavilla Team Finlandin vuonna 2015 julkaisemasta ja tänä vuonna päivitetystä oppaasta Askelmerkkejä joukkorahoitukseen. Edellä mainitussa oppaassa viitataan joukkorahoituslakiin (2016), joka koskee yrityksille suunnattua laina- ja sijoitusmuotoista joukkorahoitusta. 50

51 YHTEYSTIEDOT Henri Lahtinen Hanna Koskela